Lääkäri sai pandemiarokotteen

**

Kirjoitettu 26.10.2009 ja täydennetty 29.10.2009 ja 30.10.2009

HUOMIO!

TV1 A-talk 21.05-21.50 eilen (29.10.2009), uusintana 13.45-14.30 tänään (30.10.2009). Sikaflunssa iski. Vieraina ylilääkäri Terhi Kilpi THL:lta, odottava äiti Tara Lange, infektiolääkäri Markku Boars Lapin keskussairaalasta ja lääkäri A***** H*******.

Kesto: 45 minuuttia

Keskustelu on vilkasta Yleisradion ohjelmasivulla. Tässä yksi hyvä kommentti:

*****************************

Eilinen ohjelma oli kyllä kiinnostavasta aiheesta tehty, mutta sisällöltään melko puutteellinen.

Asiantuntijat jättivät lyömättä pöytään kovat faktat. Vastustajista toinen oli lääkäri, jonka tiedot immunologiasta ja muutenkin lääkkeistä ovat ilmeisen vajavaiset. Toinen opponentti oli viehättävän näköinen odottava äiti, joka ajatusmaailmaltaan tuntui olevan elämäntapaintiaani, jonka ohjeisiin tartuntatautien välttämisestä voi suhtautua lähinnä lempeästi hymyillen.

Monilla tuntuu olevan käsitys, että H1N1-rokote on ihan uusi ja tutkimaton. Näin ei ole. Rokotteen vasta-ainetuotannon aiheuttava virus on vain uusi. Muutoin rokotteen kehityksessä on käytetty aiempia mallirokotteita. Rokotteen tehoaine on herättänyt paljon keskustelua. Tutkittu on aiemminkin, koska samaa tehoainetta on käytetty aiemmissa kausi-influenssarokotteissa. Turvalliseksi on todettu. Rokotteen säilytysaine on myös aiemmin käytetty. Elohopea on siinä elimistöstä nopeasti poistuvassa muodossa ja elohopean määrä on minimaalinen - silakka-ateriasta saa enemmän.

Entäpä sitten rokotteen teho? Tätä voi vain tässä vaiheessa ennakoida aiempien A-virus rokotteiden pohjalta. Tiedetään, että influenssarokote saa terveillä henkilöillä aikaan paremman vasta-ainetuotannon kuin kroonisia sairauksia potevilla. Työikäisillä rokotteen antama suoja oireista influenssaa vastaan vaihtelee 70 - 90 %, jos rokotevirukset vastaavat väestössä kiertäviä epideemisiä influenssaviruksia. Iän myötä rokotteen teho heikkenee. Riskiryhmiin kuuluvilla ja 65 vuotta täyttäneillä rokottamisen on osoitettu vähentävän influenssasta johtuvia sairaalahoitoja keskimäärin 40-70 % ja kuolleisuutta 50-70 %. Rokotettujen influenssaan sairastuneiden oireet ovat yleensä lievempiä kuin rokottamattomien. Suojaavan vasta-ainetason ilmaantumiseen on arvioitu kuluvan noin kaksi viikkoa rokottamisesta.

Entäpä viruslääkkeet. Ohjelmassa mainittiin, että lääkehoito olisi vaarallista ja hyödytöntä. Vastuuton väite. Eräässä lääketieteellisessä lehdessä julkaistussa artikkelissa, jossa käsiteltiin sairaalaan joutuneita potilaita, joista 6,5 % joutui tehohoitoon, vähensi viruslääkehoito selvästi kuoleman riskiä. Kotioloissakin riskiryhmiin kuuluvalla potilaalla, jota ei ole rokotettu, hoito kannattaa aloittaa mahdollisimman pian oireiden alkamisen jälkeen.

Kehottaisin niitä, jotka miettivät rokotteen väliin jättöä, pohtimaan päätöksen vaikutuksia. Sairaus, kuten tässäkin keskusteluketjussa on ilmennyt, voi olla oireiltaan hyvin vähäinen ja kuitenkin voit toimia tartuttajana siirtäen erittäin rajuna puhkeavan taudin jollekin toiselle. Väestötasolla voidaan epidemian odottavan sammuvan mahdollisimman nopeasti, jos viruksen on vaikea löytää otollisia kohteita tihutöilleen kansalaisten hyvän puolustuskyvyn takia.

***********************

Sikainfluenssa leviää kovaa vauhtia Suomessa. Samaan aikaan ensimmäiset rokotteet ovat saapuneet maahan. Nyt jännitetään sitä, kumpi ehtii ensin – rokote vain sikaflunssa. Tauti on aiheuttanut jo yhden kuoleman ja vienyt nuoren terveen miehen hengityskoneeseen. Silti moni miettii, kumpi on suurempi paha rokote sivuvaikutuksineen vai sikaflunssa.

Terhi Kilpi on Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen rokoteosaston johtaja. Hän kehottaa suomalaisia ottamaan rokotteen, jotta turhan monelta kuolemantapaukselta vältyttäisiin. Sikainfluenssa on tautina niin paha, että rokotteen mahdolliset sivuvaikutukset ovat sen rinnalla pieni riesa.

Tara Lange odottaa kolmatta lastaan eikä aio ottaa sikainfluessarokotetta. Hänen mielestään rokotteesta ei ole tarpeeksi tietoa, eikä sen sivuvaikutuksia ole tutkittu. Vauvojen pitää antaa kehittyä rauhassa ilman rokotteita. Helsinkiläisen Langen perheessä syödään terveellisesti ja otetaan vitamiinit. Eikä mitään rokotteita tarvita!

Markku Broas on infektioyksikön ylilääkäri Lapin keskussairaalasta. Boarsin mielestä kaikkien riskiryhmiin kuuluvia, kuten raskaana olevien, pitäisi ottaa rokote. Sikainfluenssarokote tehoaa tautiin paremmin kuin tavalliset kausi-influenssarokotteet. Tauti iskee etenkin nuoriin aikuisiin, joten myös heille on luvassa rokotetta ainakin tässä vaiheessa.

A***** H****** on helsinkiläinen lääkäri. H******* ei ymmärrä, miksi ihmiset rokotetaan sikainfluenssaa vastaan. Rokotteen haittoja ei ole tutkittu eikä itse tauti ole tavallista kausi-influenssaa vaarallisempi. Pitkäaikaissairaat tarvitsisivat suojan tautia vastaan, mutta eivät hyödy rokotteesta. Lisäksi sikarokote heikentää vastustuskykyä muita tauteja vastaan.

Yritän tässä pandemiarokotusasiassa ymmärtää molempia osapuolia: 1) heitä jotka pitävät H1N1-pandemiarokotetta turhana rahantuhlauksena ja mahdollisesti jopa vaarallisena sekä 2) heitä jotka pitävät rokotteen ottamista ehdottoman tärkeänä asiana.

Julkisuuteen on astunut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska, joka myötäilee arkkiatri Risto Pelkosta korostaessaan rokotuksen tärkeyttä. Puskalla on varsin vakava viesti tarjolla rokotevastaisille liikkeille:

Sikainfluenssasta on ollut liikkeellä käsittämätön määrä huhuja ja virheellistä informaatiota, joka on saanut monet epäilemään rokotuksen turvallisuutta ja sen sivuvaikutuksia.

Suomenmaa-lehden haastatteleman Puskan mukaan tällaisten huhujen levittäjät saattavat joutua vielä vastuuseen.

- Jos tulee kuolemantapauksia henkilöille, jotka ovat kieltäytyneet rokotuksesta uskoen näihin perättömiin huhuihin, niin se on tietysti ikävä asia. Silloin huhujen levittäjille tulee tiettyä painetta päänsä päälle, ja heillä on jonkunlainen osavastuu kuolemista, sanoo Puska Suomenmaassa.

Puska harmittelee, että rokotusvastaista, harhaanjohtavaa tietoa on levittänyt pieni yhden asian liike, jolla ei ole mitään tekemistä lääketieteen kanssa. Puska viittaa Rokotusinfo-sivustoon, joka on muutaman kansalaisen ylläpitämä rokotusvastainen internetsivusto.

THL:n pääjohtaja suosittelee sikainfluenssarokotusta "ilman muuta" kaikille suomalaisille. Hän sanoo ottavansa sen myös itse, kun oma vuoro tulee.

Puska pitää selvänä, että Suomessa tulee sikainfluenssaan kuolemaan yli sata ihmistä. Tautiin sairastuvien määrää Puska ei sen sijaan halua ennustaa.

Suomen Lääkärilehdessä on 29.10.2009 rokotukseen myönteisesti suhtautuvien puolesta pitänyt puheenvuoron THL:n rokotusohjelman päällikkö Tuija Leino. Hän sanoo näin:

Suuri, hiljainen enemmistö ei ole ollut rokottamista vastaan, mutta kovaääniset vastustajat ovat saaneet palstatilaa.

- On ollut uutinen, että joku on kriittinen. Osa toimittajista ja kansalaisista on lähtenyt hakemaan tietoa rokotusta vastustavilta yhdistyksiltä. Niiden verkkosivuilla on valitettavasti usein väärää tietoa ja väärinymmärryksiä.

Leinon mukaan rokotusvastaiset liikkeet ovat yleisiä maissa, joissa on pakollisia rokotuksia, kuten Englannissa.

- Siellä rokotusvastaisuuden juuret ovat ajassa, jolloin rokotukset olivat pakollisia köyhille. Tuolloin spekuloitiin, että köyhiä rokotetaan huonommilla aineilla kuin varakkaita ihmisiä.
Leino vakuuttaa muiden viranomaisten tavoin, että Suomeen tilatun rokotteen tehosteaine on turvallinen ja sillä voidaan rokottaa myös raskaana olevat.

- Adjuvantti on tutkittu eläinkokein. Raskauden ylläpidon mekanismit ovat samanlaiset kaikilla nisäkkäillä. Raskaana olevilla naisilla tutkimuksia ei luonnollisesti saa tehdä.

- Rokote, jossa on tehosteainetta, on tehokkaampi, se voidaan valmistaa vähemmillä viruksilla ja sen laajakirjoisuus on hieman parempi viruksen muuntumista ajatellen, Leino summaa.

Leinon mielestä valitettava A(H1N1)-kuolemantapaus tulee vaikuttamaan lähitulevaisuuden rokotuskielteisyyteen.

- Yleensä, kun taudin uhka suurenee, rokotuskielteisyys vähenee. Kun tauti häviää, rokotuskielteisyys nostaa taas päätään.

Voidaanko tästä pandemiasta oppia jotain seuraavaa kulkutautia ja tiedottamista ajatellen?

- Kun tilanne rauhoittuu, voimme katsoa taaksepäin ja miettiä, mitä olisimme voineet tehdä toisin. Valitettavasti epidemian alussa tieto on aina epätarkkaa. Tätä virusta verrattiin lintuinfluenssavirukseen, joka aiheuttaa paljon enemmän kuolemia. Ei rokotettakaan voi sanoa turvalliseksi vielä siinä vaiheessa, kun sitä vasta tehdään. Sille ei voi mitään, että spekulointi alkaa internetissä heti.

Kriittisesti H1N1 -pandemiarokotteeseen suhtautuvat ovat saaneet palstatilaa terveysblogissani. Annetaan kaikkien kukkien kukkia, sillä olen 26.10.2009 lukenut lääkärin mielipiteen pandemiarokotteesta Lääketieteellisestä Aikakauskirja Duodecimista. Siinä HYKS:in lasten infektiosairauksien erikoislääkäri Eeva Salo kertoo miksi hän otti Pandemrix -rokotteensa. Kaikilla ei välttämättä ole lukuoikeutta Duodecimiin, joten pistän kirjoituksen tähän kokonaisuudessaan:

Sainpa eilen rokotteen

Saamani rokote oli pandemiarokote. Ja nyt on käsi kipeä. Hyvä juttu, se oli tarkoituskin. Adjuvanttihan on rokotteessa lisäämässä paikallista ärsytystä ja sitä kautta rokotteen immunogeenisyyttä. Eikä se käsi niin kipeä ole, että olisin viitsinyt sen vuoksi edes ibuprofeenia ottaa. Illalla ajattelin mennä jumppaan.

Ei ole olemassa biologisesti vaikuttavaa toimenpidettä, jolla ei olisi haittavaikutuksia. Vaikutuksilla on biologinen kirjo lievistä vakaviin. Rokotteissa on oleellista, että ylivoimainen valtaosa haitoista on huomattavasti lievempiä kuin ne haitat, joita rokotuksin estettävä tauti aiheuttaa, ja vakavammat harvinaisempia kuin taudin aiheuttamat vakavat haitat. Pandemiarokotteen haittavaikutukset ovat saaneet suuren huomion tiedotusvälineissä. Kansalaiset, terveydenhuollon toimihenkilötkin, on peloteltu haittavaikutuksilla, niin että he empivät koko rokotteen ottamista.

Jos ei ole välittömiä huollettavia, joiden hoitamiseksi tai tartunnalta suojelemiseksi olisi tärkeää säilyä terveenä, tai rokotettavan töistä poissaolosta ei kukaan kärsi, olkoon kukin rauhassa rokottamatta. Silloin vain valitsee tietoisesti mieluummin mahdollisuuden sairastaa influenssan. Ei influenssa mikään rutto ole, ja vain harva siihen kuoleekaan. Ikävää tietysti, jos kohdalle sattuu. Kova tauti se kuitenkin on pää- ja lihaskipuineen ja monen päivän kuumeineen - ei mikään pikku nuhakuume.

Rokotteen aiheuttamaa lämpöilyä on kutsuttu ''pikku influenssaksi''. Influenssaa rokotteesta ei voi saada, koska se ei ole elävä rokote. Paikallinen kipu on suorastaan toivottu rokotusreaktio, ja pieni lämpökin osoittaisi, että immuunivaste toimii. On oikeastaan väärin nimittää adjuvantin aiheuttamaa rokotusreaktiota haittavaikutukseksi. Ärsyttäminenhän on adjuvantin tarkoitus.

Osansa haittavaikutusten demonisoimisessa on tehnyt televisio. Ajankohtaisohjelmassa kerrottiin perusteellisesti 90-luvulla Guillain-Barrén oireyhtymään sairastuneesta miehestä. Ohjelmaa joutui katsomaan yli 10 minuuttia, ennen kuin kävi ilmi, että kyseisen henkilön oireyhtymä ei johtunut rokotuksesta. Potilaan kerrottiin myös viruneen monta kuukautta sairaalassa. Eiköhän häntä kuitenkin viruttamisen sijasta hoidettu, osa ajasta teho-osastolla.

Korvauksia rokotteiden jälkeen Guillain-Barrén oireyhtymään sairastuneille on myönnetty yksittäistapauksissa sen vuoksi, että ei ole voitu osoittaa, että tauti ei olisi johtunut rokotuksesta. Ei sen vuoksi, että olisi osoitettu sen johtuneen rokotuksesta. Näin onkin hyvä - on tärkeää, että korvaus myönnetään, jos sairastumista rokotuksesta pidetään mahdollisena. On kuitenkin tärkeää tiedostaa, että korvauksen saaminen ei tarkoita, että haitan olisi todistettu johtuneen rokotuksesta.

Tiedotusvälineet ja keskustelupalstat ovat velloneet tuohtumusta siitä, että neurologeja on kehotettu erityisen tarkkaan tutkimaan rokotus- ja epidemia-aikana Guillain-Barrén oireyhtymään sairastuneiden mahdolliset yhteydet rokotukseen tai sairastettuun influenssaan. On kuviteltu kehotuksen merkitsevän, että rokotuksella tiedettäisiin olevan suurelta yleisöltä salattuja haittoja. Asia on päinvastoin. Halutaan varmistaa, että mikäli yhteys on olemassa, se varmasti tulee ilmi. Tämän pitäisi pikemmin lisätä turvallisuuden tunnetta kuin kasvattaa epäluuloja. Eilen satoi, ja tänään lasi putosi pöydältä, mutta välttämättä lasin putoaminen ei johdu eilisestä sateesta. Saattaa johtuakin - jos vaikka ikkuna oli auki ja pöytä oli tänään vielä märkä. Sen vuoksi asiaa pitää tutkia eikä vain julistaa johtuvaksi tai johtumattomaksi.

Rokotuksen vasta-aiheet ymmärretään usein vaaroiksi. Kuumeista henkilöä ei rokoteta, mutta ei sen vuoksi etteikö rokote toimisi tai rokottaminen olisi vaarallista, vaan sen vuoksi, että silloin ei tiedettäisi johtuuko kuume taudista vai rokotteesta. Kuumeettoman flunssaisen henkilön voi rokottaa influenssarokotteella. Eläviä rokotteita ei suositella, koska samanaikaisen virusinfektion aiheuttama interferonieritys saattaa teoriassa huonontaa rokotevastetta. Vaarallista rokottaminen ei silloinkaan ole.

Odottavan äidin ensisijainen ja oikea tarve on suojella syntyvää lastaan. On tärkeää, että odottajat saavat oikeaa, oikeisiin mittasuhteisiin asettuvaa tietoa. Odottavat äidit ovat pandeemisen influenssan suhteen riskiryhmä. Mahdollisuus joutua influenssan vuoksi sairaalahoitoon, kuollakin, on selkeästi muita samanikäisiä suurempi. Jos äiti on sairaalahoidossa tai jopa respiraattorissa, altistuu vauva paljon useammille kemikaaleille kuin äidin ottaessa rokotteen. Sairaan äidin vatsassa ei ehkä muutenkaan ole kovin mukavaa. Rokotteen aikaansaamat vasta-aineet ehtivät istukan kautta syntyvän lapsen suojaksi.

Perin irrationaalinen on vaatimus, että adjuvantillista rokotetta ei saisi antaa raskaana oleville naisille, koska sitä ei ole aikaisemmin annettu raskaana oleville naisille. Koska sitä ei voisi antaa ensimmäisellekään, ei sitä voisi antaa koskaan kenellekään. Vastaava rokote on testattu eläimillä, ja haittoja raskauden kulkuun ei ole havaittu.

Minä siis sain rokotteen. Maksutta yhteiskunnan kustantamana. Minua ei pakotettu, painostettu tai lahjottu, enkä ottanut rokotetta vaan sain sen. Ensimmäisten joukossa, koska tiedän olevani myös ensimmäisten joukossa influenssapotilaita hoitamassa. Saatuani rokotteen säilyn toivottavasti työkykyisenä, en tartuta influenssaa potilaisiin enkä perheenjäseniini eikä minun itseni todennäköisesti tarvitse sairastaa tätä influenssaa.

Eeva Salo
Lasten infektiosairauksien erikoislääkäri
HYKS

Saa kommentoida.

Muita kirjoituksiani terveydestä:

Kylmät kädet - lämmin sydän

Hoida terveyttäsi probiooteilla!

Terveysruokaa

Näetkö tämän?