Dementiahiihto testattu Englannissa

*
Birminghamissa on tutkittu sauvakävelyn ihanuuksia. Täällä päin Suomea sauvakävelyä kutsutaan dementiahiihdoksi, sillä sauvat on kyllä muistettu ottaa mukaan lenkille, mutta sukset ovat unohtuneet.

Seitsemän ahkeraa maastossa liikkujaa kävellytettiin hetken mielijohteesta muutaman päivän välein yhden tunnin verran juoksumatolla. He kävelivät ensin ihan normaalisti ja toisen suorituksen aikana he käyttivät kävelysauvoja. Matto oli kallistettu 5 % kulmaan, ja maton nopeudeksi vakioitiin 55-65 % kävelijän maksimisykkeestä.

Kävelijät arvioivat miten raskaalta kävely vaikutti erityisellä kuormittuvuus-asteikolla (RPE-asteikolla) 10 minuutin välein, ja hapenkulutusta mitattiin koko ajan. Sauvakävelyn aikana hapenkulutus oli merkittävästi suurempaa kuin käveltäessä ilman sauvoja. Vaikka liikunta sauvojen kanssa oli siis fyysisesti raskaampaa, oli yllättävää, etteivät kävelijät kokeneet rasittuvansa sauvakävelyn aikana yhtään enempää kuin ilman sauvoja. Eikä tässä vielä kaikki! Vielä hämmästyttävämpää oli, että tavallisen, sauvattoman kävelyn jälkeen testihenkilöt arvioivat olevansa väsyneempiä kuin sauvoilla kävelyn jälkeen.

Tutkijat ovat ilmeisesti päässeet jyvälle dementiahiihdon salaisuuksista. Sauvat sekoittavat pään! Tutkijoiden mielestä kävelysauvat tarjoavat psykologista hyötyä ylämäkikävelyssä, vaikka ne tosiasiassa aiheuttavatkin fyysistä rasitusta.

Ylös, ulos ja sauvakävelylenkille! Muistatko minne jätit sauvat?

Lähde: Duncan MJ, Lyons M. The effect of hiking poles on oxygen uptake, perceived exertion and mood state during a one hour uphill walk. JEPonline 11 (3): 20-25, 2008

Kävellen terveeksi

**
Kävely on monella tapaa erinomainen liikuntamuoto. Lukuisat tieteelliset tutkimukset osoittavat, että kävelystä on hyötyä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä, metabolisen oireyhtymän torjumisessa ja sitä myötä vyötärölihavuuden, korkean verenpaineen, rasva-aineenvaihdunnan ja korkean verensokerin hoidossa.

Kokoomatutkimuksessa (650 tervettä aikuista) saatiin vähän alle puolessa vuodessa pelkällä kävelyllä aikaiseksi verenpaineen lasku keskimäärin 3 yksiköllä. Toisessa samantyyppisessä ja yhtä pitkään kestäneessä kävelykokeilussa 1176:lla keski-ikäisellä ja terveellä ihmisellä "pahan" LDL-kolesterolin määrä laski jonkin verran (0.14 mmol/l) ja kokonaiskolesterolin suhde "hyvään" HDL-kolesteroliin laski niin ikään jonkin verran (0.3 mmol/l), mutta itse HDL ei muuttunut.

Painonhallintakeinona kävely ei ihan yksistään riitä. Tämä johtuu siitä, että harvalla on aikaa kävellä riittävän pitkään ja usein. Pysyvän painonpudotuksen aikaansaamiseksi pitää sekä kävellä että pistää ruokavalio uusiksi.

Iäkkäillä ihmisillä kävelyä ei voi koskaan väheksyä. Kävely pitää jossain määrin yllä luumassaa ja ehkäisee näin luukatoa (osteoporoosi). Kävely auttaa vanhusta ylläpitämään tasapainoa ja lihasvoimaa. Monet lihavuudesta johtuvat vaivat kuten polvien kulumisesta johtuvat kiputilat pysyvät taka-alalla kun vanhus säännöllisesti kävelee. Kävelyä parempaa liikuntamuotoa ei ole lihaskipujen, fibromyalgian ja vaihdevuosioireiden torjuntaan.

Lähde: Kukkonen-Harjula Katriina. Long-term health benefits of walking: data from clinical trials. 12th Annual Congress of the ECSS, Jyväskylä, Finland, 11–14 July, 2007