Löydä sopiva liikuntamuoto itsellesi

Liikuntalajien kirjosta löytyy taatusti sinulle sopiva liikuntamuoto. Liikunta on sovitettava elämän kokonaisrasituksen yhteyteen. Liikuntaa tulee harrastaa siksi kun se on hauskaa, ei pakon edessä.

Fyysisesti haastava työpäivä vaatii vastapainokseen rauhallista, palauttavaa liikuntaa esimerkiksi uimahallissa. Anna veden kannatella sinua ja karista väsymys jäsenistäsi rauhallisesti veden varassa liikkuen, saunoen ja peseytyen. Karhealla pyyhkellä elvytät vielä lopuksi pintaverenkierron. Et voi epäonnistua.

Jos työpäivä täyttyy henkisesti haastavalla toiminnalla voi olla hyvä päästää fyysiset voimavarat irti esimerkiksi suositussa crossfitissä. Siinä kuntoilumuodossa on tavoitteena kehittää tasaisesti lihasvoimaa, kestävyyttä, nopeutta ja notkeutta.

Kävely on suosituin liikuntamuoto ja ihan syystä, sillä harva liikuntamuoto vaatii niin vähän valmistelutyötä. Lähin kävelyreitti lähtee ulko-oveltasi – sauvoilla tai ilman. Golf on herraskaista kävelyä mailalla palloa hukaten ja putaten sekä isoa kassia perässä raahaten. Sonkajärvellä saatetaan raahata eukkoa mukana.

Säännöllinen hölkkääminen vahvistaa sydäntä, parantaa verenkiertoa ja toimii stressin lievittäjänä. Mukavaa vaihtelua jaloille, keuhkoille ja aivoille tarjoaa suunnistus. Maailman hienoimmat ja seuratuimmat urheilulajit löytyvät yleisurheilun parista.

Parkour saattaa innostaa nuorta ja vanhaa liikkumaan sulavasti paikasta toiseen. Tanssin, baletin ja vaikkapa pariluistelun pyörteisiin jäänyt on koukussa lajiinsa koko loppuelämänsä. Ratsastus käy urheilusta sekin ja tytöt tykkää kun alla on muskelia jaossa.

Voimistelu on akrobaattista touhua. Curling näyttää mukavalta lajilta. Harjaamista, tökkimistä, ratsastusta ja kivien pesään toimittamista. Keilailusta moni löytää haastavan lajin, jota voi harrastaa koko perhe yhdessä.

Harva kuntoilumuoto on yhtä monipuolinen kuin maastohiihto – aseella tai ilman, Mogrenia tai Mäntyrantaa. Rulla- ja retkiluistelussa viehättää erityisesti lajin vauhdikkuus ja monipuolisuus. Alamäkiluistelun maailmanmestariksi voi päätyä yllätysnimiä lajin ollessa niin nuori. Sinäkö seuraava? Laskettelu on vauhdikasta tasapainoa ja lihaskuntoa kehittävää keppien ohi pujottelua ja syöksyä rinnettä alas. Jotkut uskaltautuvat jopa lentomäkeen. Joko olet kokeillut lumikenkäilyä?

Pyöräily sopii ylipainoiselle ja iäkkäälle kuntoilijalle, sillä niveliin kohdistuva kuormitus on pientä. Uinti on tehokas ja turvallinen kuntoilumuoto, joka kehittää monipuolisesti koko kehoa. Melonta on rentouttavaa terveysliikunta, johon viime aikoina on tuonut mielenkiintoa uusimmat melontareittioppaat. Soutu kehittää sekä kestävyyttä että lihaskuntoa.

Oikein tehtynä kuntosaliharjoittelu on tehokas ja turvallinen tapa edistää terveyttä. Ryhmäliikunnassa ei tyhmyys tiivisty tällä kertaa, vaan runsaasta tarjonnasta on taatusti jokaiselle löydettävissä se oikea järkilaji on se sitten aerobickiä, bodybalancea ja -pumppia, Method Putkistoa, pilatesta tai spinningiä.

Tennis ja sulkapallo ovat haastavia ja monipuolisia urheilulajeja, jotka koko ajan kasvattavat suosiotaan. Squash on todellinen teholiikuntalaji. Moni potkii mielellään jalkapalloa, laukoo lätkää kassiin tai polttaa vastustajan etupesälle. Susijengi pistää palloja koriin ja lentopallobuumia ei pysäytetä Suomesta pitkään aikaan.

Jooga johdattelee kehon, mielen ja sielun harmoniaan. Judo on varsinaista mielen ja kehon hallintaa. Jujutsussa kiehtoo sisäisen energiasi löytäminen, kehittäminen ja soveltaminen. Karatessa taiotaan (taotaan?) esille ennekkoluuloton mieli. Aikidossa olennaista on tyhjyys, rauha itsensä ja maailman kanssa. Taekwondossa voi tavoitella henkistä kehittymistään. Kendossa tarvitaan päättäväisyyttä, oikeaa mieltä ja voimaa. Taido kehittää omaehtoista ajattelua, itsehillintää ja luottamusta. Krav maga kehittää fyysistä ja henkistä kurinalaisuutta. Painissa haetaan läheisyyttä omaan sukupuoleen. Nyrkit pitävät sentään eräässä toisessa lajissa huolen siitä että kaveri pysyy loitolla.

Moottoriurheilu vaatii nopeita refleksejä ja paksun setelinipun. Jotkut ampuvat nuolia tauluun kehittääkseen keskittymiskykyään. Kymppi on keskellä taulua.

Fyysisen muutostarveen näet katsoessasi peiliin. Jos peilistä kurkistaa esille vyötärön kohdalta tukevoitunut velton tuntuinen tyyppi, tiedät mitä tehdä: ”Ylös, ulos ja lenkille!” (näin kehotti mm. legendaarinen radio- ja televisiotoimittaja Niilo Tarvajärvi)

Teksti on julkaistu suunnilleen tässä muodossa Ikiliikkuja -lehden numerossa 32 (5).

Turpaduunarin kirjallinen toiminta

Erään ansiomerkkiehdotuksen takia minun piti päivittää ansioluetteloni. Huomasin, että aika paljon on tullut kirjoiteltua elämän varrella:

Kirjani voit saada edullisesti minulta ja pientä korvausta vastaan myös kopion luettelossa olevasta artikkelista.

Hinnat tällä hetkellä:

Uusimmat kirjat 10-25 euroa

Vanhat kirjat 5 euroa

Yksittäiset artikkelit 3-5 euroa

Postikulut lisätään.

Tilaukset: christer.sundqvist@ravintokirja.fi 

Kirjallinen toiminta

Yhteensä yli 100 tieteellistä julkaisua, joista moni englannin kielellä.

Lisäksi paljon muita kirjoituksia eri lehdissä (katso esimerkkejä alla). 

Olen myös julkaissut noin 3500 kirjoitusta ravinnosta, terveydestä ja liikunnasta erittäin suositussa ”Veteraaniurheilijan blogissa” http://sundqvist.blogspot.com/ (valittu Suomen suosituimmaksi terveysblogiksi vuosina 2010 & 2011, valinnan tekee Cision Global Media) ja vuodesta 2012 lähtien myös suosituimpien blogien joukossa Iltalehden blogialustalla (http://blogit.iltalehti.fi/christer-sundqvist/ ). Minua pidetään sosiaalisen median merkittävänä pioneerina terveysalalla.

Tässä muutama esimerkki kirjallisesta tuotannostani (mukana ei ole muiden toimittajien tekemiä juttuja minusta tai minun toiminnastani, eikä myöskään juttuja, joissa olen avustanut toista toimittajaa tekemään jotakin juttua. Olen lisännyt luetteloon vain ne Iltalehden blogikirjoitukseni, jotka ovat keränneet yli 100 kommenttia ja olleet tällä tavalla lehden kaikkein suosituimpia blogeja sekä vaikuttaneet merkittävällä tavalla terveysvalistukseen. En ole tähän luetteloon tuonut valmistamaani kurssimateriaalia eri koulutuksissa koti- ja ulkomailla):

1. Sundqvist Christer. Lepää - liiku - syö – terveydeksi! E-kirja, PDF-tiedosto (251 s.), IDEA Sundqvist, Helsinki, 2014

2. Sundqvist Christer. Lepää - liiku - syö – terveydeksi! IDEA Sundqvist, Helsinki, 251 s., 2014

3. Sundqvist Christer. Lepää lahjakkaasti ja pysyt terveenä. Kunto & terveys 20(3): 18-24, 2014

4. Sundqvist Christer. Laadukas ravinto terveyden lähde. Kunto & terveys 20(2): 18-24, 2014

5. Sundqvist Christer. Liikunta on lääke. Kunto & terveys 20(1): 20-26, 2014

6. Sundqvist Christer. Aikuisurheilijan elämä hallintaan. Ikiliikkuja 32(4): 12-15, 2014

7. Sundqvist Christer. Ravinto ja nivelet. Ikiliikkuja 32(3): 10-11, 2014

8. Sundqvist Christer. Onko menossa paussi! Ikiliikkuja 32(2): 14-15, 2014

9. Sundqvist Christer. Aikuisurheilijan lihaskunto. Ikiliikkuja 32(1): 15, 2014

10. Sundqvist Christer. Luonnollinen koivutisle voisi korvata Monsanton glyfosaatin. Safkatutka, 2014 http://safkatutka.fi/vieraskirjoitukset/koivutisle/ 

11. Sundqvist Christer. Miksi aina kysytään Ursulalta? Iltalehti (blogi), 11.8.2014

12. Sundqvist Christer. Lääkärikeskus Mehiläinen hävetkää! Iltalehti (blogi), 3.6.2014

13. Sundqvist Christer. YLE valehtelee lääketeollisuuden puolesta. Iltalehti (blogi), 21.5.2014

14. Sundqvist Christer. THL huijasi taas uutisoinnissa. Iltalehti (blogi), 4.3.2014

15. Sundqvist Christer. Puoskarilaki tulee, ei tule, tulee sittenkin? Iltalehti (blogi), 10.2.2014

16. Sundqvist Christer. Marihuana ja uudet ravitsemussuositukset. Iltalehti (blogi), 27.1.2014

17. Sundqvist Christer. Terveysmietteitä kautta aikojen. IDEA Sundqvist, Helsinki, 250 s., 2013

18. Sundqvist Christer. Mene metsään ja vesille – Terveydeksi! Suomen Lyme Borrelioosi ry:n jäsenlehti 1: 25-32, 2013

19. Sundqvist C. Kudokset kuntoon kalsiumilla ja fosforilla. Kunto ja terveys 19 (1): 22-25, 2013

20. Sundqvist C. Lihas liikkuu raudalla, natriumilla ja kaliumilla. Kunto ja terveys 19(2): 20-25, 2013

21. Sundqvist C. Sydän tykkää seleenistä, sinkistä ja magnesiumista. Kunto ja terveys 19(3): 20-24, 2013

22. Sundqvist C. Liikettä niveliin rikillä, piillä ja mangaanilla. Kunto ja terveys 19 (4): 20-24, 2013

23. Sundqvist C. Hormonit hyrräämään mangaanilla, koboltilla ja molybdeenillä. Kunto ja terveys 19 (5): 30-32, 2013

24. Sundqvist C. Hienosäätöä terveyteen kromilla, kuparilla ja jodilla. Kunto ja terveys 19 (6): 22-25, 2013

25. Sundqvist Christer. Ikiliikkuja pysyy kunnossa kalsiumilla. Ikiliikkuja 31(2): 10-12, 2013

26. Sundqvist Christer. Veteraaniurheilijan sydän sykkii seleenillä, sinkillä ja magnesiumilla. Ikiliikkuja 31(3): 11-13, 2013

27. Sundqvist Christer. Uudet tuulet puhaltavat urheiluvalmennuksessa. Ikiliikkuja 31 (4): 9-11, 2013

28. Sundqvist Christer. Muista rikki – ei mene nivelet rikki! Ikiliikkuja 31(5): 11-12, 2013

29. Sundqvist Christer. Mangaania tarvitaan. Ikiliikkuja 31(5): 20-21, 2013

30. Sundqvist Christer. Ihmeellinen D-vitamiininäytelmä. Ikiliikkuja 31(6): 20-21, 2013

31. Sundqvist Christer. Istuminen on vaarallista. Ikiliiikkuja 31(6): 22-23, 2013

32. Sundqvist Christer. Vallan linnake: diabetes-lääkäri kusee silmään. Iltalehti (blogi), 6.12.2013

33. Sundqvist Christer. Statiinin uhrit vai Stalinin uhrit? Iltalehti (blogi), 31.10.2013

34. Sundqvist Christer. Diabeteslääkäri kusee hunajaa. Iltalehti (blogi), 17.7.2013

35. Sundqvist Christer. D-vitamiinikaaos selviää? Iltalehti (blogi), 26.3.2013

36. Sundqvist Christer. Kolesterolia alentavat lääkkeet. Ikiliikkuja 30(4): 12-13, 2012

37. Sundqvist Christer. Lopullinen totuus: Opiskelija, ajattele terveyttäsi jo nuorena. Aviisi 9, 2012 http://arkisto.aviisi.fi/artikkeli/?num=09%2F2012&id=16f9b3d 

38. Sundqvist Christer. THL jatkaa huijaamista. Iltalehti (blogi), 3.12.2012

39. Sundqvist Christer. Joko riittää pelleily GlaxoSmithKline? Veteraaniurheilija -blogi, 3.7.2012

40. Sundqvist Christer. Masennuksen hoito elinehtoisin menetelmin. Veteraaniurheilija -blogi, 16.6.2012

41. Sundqvist Christer. Valtimotaudin ehkäisy - kolme eri näkemystä. Veteraaniurheilija -blogi, 22.5.2012

42. Sundqvist Christer. Valtimotaudin synty, riskit ja lääkitys. Veteraaniurheilija -blogi, 9.2.2012

43. Sundqvist Christer. PaRas ruokavalio : luonnolliset rasvat kunniaan! Atar, Helsinki, 271 s., 2011

44. Sundqvist Christer. Veteraaniurheilijan ravinto. Erilainen tapa vanheta ss. 115-126, KS-Paino, Kajaani, 2011

45. Sundqvist Christer. A-vitamiinia. Kunto & terveys 17(1): 50-52, 2011

46. Sundqvist Christer. B-vitamiineista puhtia aineenvaihduntaan. Kunto & terveys 17(2): 40-44, 2011

47. Sundqvist Christer. Täältä peCee – tietoa C-vitamiinista. Kunto & terveys 17(3): 42-46, 2011

48. Sundqvist Christer. D-vitamiini kiinnostaa. Kunto & Terveys 17 (4): 52-58, 2011

49. Sundqvist Christer. E-vitamiinilla terveyttä. Kunto & terveys 17 (5):50-54, 2011

50. Sundqvist Christer. Kiehtova K-vitamiini. Kunto & terveys 17(6): 52-56, 2011

51. Sundqvist Christer. Sano hei hedelmille! Ikiliikkuja 29(2):12-13, 2011

52. Sundqvist Christer. Sienet ja marjat talteen! Ikiliikkuja 29(4): 25-26, 2011

53. Sundqvist Christer. Lopettakaa hiilihydraattienergian yksipuolinen ylistys. Huippu-urheilu-uutiset 27(2): 33, 2011

54. Sundqvist Christer. Going private in my blog is simply a difficult thing for me. Cision UK, 19.4.2011 https://www.facebook.com/CisionUK/posts/10150219790098103 

55. Sundqvist Christer. Parantavat rasvat. Veteraaniurheilija -blogi, 19.9.2011

56. Sundqvist Christer. Voittaako voilla sittenkin? Veteraaniurheilija -blogi, 4.7.2011

57. Sundqvist Christer. Rypsilihaa Suomen kansalle – onko järkeä? Veteraaniurheilija -blogi, 15.3.2011

58. Sundqvist Christer. Sietämätön leveys. Suomen urheiluliiton julkaisut, WS Bookwell, Juva, 150 s., 2010

59. Sundqvist Christer, Karkiainen Anja, Kiviharju Markku, Koponen Mikko, Moisander Pasi. Sietämättömiä runoja terveydestä. Idea Sundqvist, 115 s., 2010

60. Sundqvist Christer. Taistelu korkeaa kolesterolia vastaan liikunnalla. Ikiliikkuja 28(5): 13, 2010

61. Sundqvist Christer. Hoida kolesterolia ruokavalion avulla. Ikiliikkuja 28(6):10-11, 2010

62. Sundqvist Christer. Mikael Fogelholmin rasvainen kirjoitus. Veteraaniurheilija -blogi, 22.9.2010

63. Sundqvist Christer. Dukanin dieetti jatkuu. Veteraaniurheilija -blogi, 15.9.2010

64. Sundqvist Christer. Ovatko karppaajat oikeassa? Veteraaniurheilija -blogi, 22.8.2010

65. Sundqvist Christer. Dukanin dieetti - lähde mukaan kokeiluun! Veteraaniurheilija -blogi, 11.7.2010

66. Sundqvist Christer. D-vitamiini on avaintekijä immuunijärjestelmän toiminnassa. Veteraaniurheilija -blogi, 26.5.2010

67. Sundqvist Christer. Uutta tietoa masennuksen biologiasta. Veteraaniurheilija -blogi, 20.5.2010

68. Sundqvist Christer. Sami iski numerot pöytään. Veteraaniurheilija -blogi, 29.4.2010

69. Sundqvist Christer. Berberiini ja tyypin 2 diabetes. Veteraaniurheilija -blogi, 29.4.2010

70. Sundqvist Christer. Tyydyttyneet rasvat eivät ole yhteydessä sydänsairauksiin. Veteraaniurheilija -blogi, 25.2.2010

71. Sundqvist Christer. Aloe vera - pelkkää vettäkö? Veteraaniurheilija -blogi, 5.1.2010

72. Sundqvist Christer. D-vitamiinin saantisuosituksia kohotetaan sitten joskus. Veteraaniurheilija -blogi, 3.1.2010

73. Sundqvist Christer. Tutkimustietoa urheilijan ravinnosta. IDEA Sundqvist, 12. painos, 2009

74. Sundqvist Christer. Syö ja liiku - pysyt terveenä! Liito : Liikunnan ja terveystiedon opettajat ry:n jäsenlehti 4: 41-43, 2009

75. Sundqvist Christer. Nuku – älä liho! Kunto & Terveys 15(1): 48, 2009

76. Sundqvist Christer. Kalaöljyvalmisteet eivät ole ihmeaineita. Kunto & Terveys 14(1): 48, 2009

77. Sundqvist Christer. Rasvainen juttu. Kunto & Terveys 14(1): 42-45, 2009

78. Sundqvist Christer. Kananmuna päivässä pitää sydänvaivat loitolla. Kunto & Terveys 14(1): 49, 2009

79. Sundqvist Christer, Kalle Kotiranta ja työryhmä. 33 vinkkiä parempaan elämään. Kunto & Terveys 14(1): 54-58, 2009

80. Sundqvist Christer. Välimeren ruokavalio hyväksi aivoille. Kunto & Terveys –lehti 14(2): 57, 2009

81. Sundqvist Christer. Skandinaavista terveysruokaa. Kunto & Terveys –lehti 14(2): 57, 2009

82. Sundqvist Christer. Mikä saa diabeetikon sydämen pysähtymään? Kunto & Terveys –lehti 14(2): 56, 2009

83. Sundqvist Christer. Laihduta menettämättä lihaksiasi. Kunto & Terveys –lehti 14(2): 56, 2009

84. Sundqvist Christer. ISO-DEE. Kunto & Terveys 14(6):50-54, 2009

85. Sundqvist Christer. D-vitamiinin myrkyllisyys. Veteraaniurheilija -blogi, 28.9.2009

86. Sundqvist Christer. Kilpailu - lautasmalli vastaan Samin VHH. Veteraaniurheilija -blogi, 2.2.2009 

87. Sundqvist Christer. Tutkimustietoa urheilijan ravinnosta, e-kirja, 330 s., 2008 (http://ravintokirja.fi/Ravinto_opas.pdf )

88. Sundqvist Christer. Tutkimustietoa urheilijan ravinnosta – Liikkuvan ihmisen täydellinen ravintotieto! Kopio Niini Finland, Tampere, ISBN 978-952-92-3611-4, 367 s., 2008 

89. Sundqvist Christer. Sköldkörtelpatientens kost. Kopio Niini Finland, Tampere, ISBN 978-952-92-3763-0, 71 s., 2008

90. Tolonen Matti ja Sundqvist Christer. Näring och mental hälsa : en bok om kosttillskottens underbara möjligheter. Facile, Lohja, 363 s., 2008

91. Sundqvist Christer. Näin laihdutus sujuu. Liito : Liikunnan ja terveystiedon opettajat ry:n jäsenlehti 4: 32-33, 2008

92. Sundqvist Christer. Omega-3-rasvahappoja sydämen vajaatoimintaan. Kunto & Terveys 14(6): 44, 2008

93. Sundqvist Christer. Laihduta kananmunilla. Kunto & Terveys 14(6): 45, 2008

94. Sundqvist Christer. HDL auttaa muistamaan. Kunto & Terveys 14(6): 45, 2008

95. Sundqvist Christer. Hiihtäjän hengitystiet ovat lujilla. Juoksija-lehti 38 (7): 74, 2008

96. Sundqvist C. Maratoonari simahtaa kalsiumin puutteesta. Terveys-Hymy 9:4, 2008 

97. Sundqvist C. Iso maha altistaa Alzheimerille? Terveys-Hymy 9:4, 2008 

98. Sundqvist C. Sydän voi hyvin, kun syö marjoja. Terveys-Hymy 8:22, 2008 

99. Sundqvist C. Tupakka vie liikunnan tuomat edut. Terveys-Hymy 8:22, 2008 

100. Sundqvist C. Koululaiset väsyneitä. Terveys-Hymy 7:22, 2008 

101. Sundqvist C. Syö omena päivässä. Terveys-Hymy 7:22, 2008 

102. Sundqvist Christer. Ruokatrendit. Juoksija-lehti 38 (6): 12, 2008

103. Sundqvist C. Tyrni on terveyspommi. Terveys-Hymy 6:22, 2008 

104. Sundqvist C. Synnytyksen jälkeen kävelylle. Terveys-Hymy 6:22-23, 2008 

105. Sundqvist C. Luomuruoka on terveellisempää. Terveys-Hymy 6:23, 2008 

106. Sundqvist Christer. Nuorten energia tulee liikaa sokerista – terveellisen ruuan valinta on tehty lapsille erittäin hankalaksi. Juoksija-lehti 38 (5): 12, 2008

107. Sundqvist Christer. Diabetes tulee kalliiksi. Juoksija-lehti 38 (5): 12, 2008

108. Sundqvist Christer. Tomaatti on superruokaa! Juoksija-lehti 38 (5): 13, 2008

109. Sundqvist C. Zeoliitit uhkaavat. Terveys-Hymy 5:30, 2008 

110. Sundqvist C. Kala torjuu diabetesta. Terveys-Hymy 5:30-31, 2008 

111. Sundqvist C. Muksut pois telkkarin äärestä! Terveys-Hymy 5:31, 2008 

112. Sundqvist Christer. Ikääntyneen aivoille tekee kuntoilu hyvää. Juoksija-lehti 38 (4): 71, 2008

113. Sundqvist C. Nainen laihduttaa puolet elinajastaan. Terveys-Hymy 4:25, 2008 

114. Sundqvist Christer. Varusmiehet ahmivat liikaa munkkeja. Juoksija-lehti 38 (3): 8, 2008

115. Sundqvist Christer. Kalsiumin puute lihaksissa uuvuttaa maratoonarin. Juoksija-lehti 38 (3): 8, 2008

116. Sundqvist C. Kasvatuslohen omega-3-rasvahapot puolittuneet. Terveys-Hymy 3:13, 2008 

117. Sundqvist Christer. Tarkkaile D-vitamiinia. Juoksija-lehti 38 (2): 61, 2008

118. Sundqvist Christer. Juoksijalle runsaasti hiilareita – Sohvaperunalle vähemmän. Juoksija-lehti 38 (2): 62, 2008

119. Sundqvist C. Naisen sydämen tärkeät asiat. Terveys-Hymy 2:26, 2008 

120. Sundqvist C. Kananmunilla pelottelu puree yhä. Terveys-Hymy 2:26, 2008 

121. Sundqvist C. Diabeetikon sydänkohtausten ennuste on tavallista kehnompi. Terveys-Hymy 2:27, 2008 

122. Sundqvist C. Juosten diabetesta karkuun? Terveys-Hymy 2:27, 2008 

123. Sundqvist C. E-EPA psykoosin lisähoitona. Terveys-Hymy 2:30, 2008 

124. Sundqvist C. Suklaanhimoa on tutkittu. Terveys-Hymy 2:30, 2008 

125. Sundqvist C. Urheilijan juoma onkin maito. Terveys-Hymy 2:31, 2008 

126. Sundqvist C. Haiseeko hikinen mies hyvältä? Terveys-Hymy 2:31, 2008 

127. Sundqvist Christer. Vatsa ei pidä tulehduskipulääkkeistä. Juoksija-lehti 38 (1): 52, 2008

128. Sundqvist Christer. Kreatiini; urheilijoiden hittituote. Muscular Development, 14.1.2008 

129. Sundqvist Christer. Glutamiini; hyvin tärkeä aminohappo. Muscular Development, 14.1.2008 

130. Sundqvist Christer. Tohtori Sundqvistilla on asiaa; rasvat, proteiiniinihydrolysaatit, etc. Muscular Development, 14.1.2008 

131. Sundqvist Christer. Tohtori Sundqvistilla on asiaa; ZMA, Tribulus, etc. Muscular Development, 14.1.2008 

132. Sundqvist Christer. Good Calories, Bad Calories. Muscular Development, 31.12.2007

133. Sundqvist C. Pari toimivaa laihdutusdieettiä. Kaleva-lehti, 13.1.2008 

134. Sundqvist C. Koululaisten suosikkiruoka on kalakeitto. Terveys-Hymy 1:4, 2008 

135. Sundqvist C. Suomen yleisin koira on mäyräkoira. Terveys-Hymy 1:14, 2008 

136. Sundqvist C. Virvoitusjuomat eivät virvoita. Terveys-Hymy 1:14, 2008 

137. Sundqvist C. Missä suomalaistuotteessa on eniten moderneja E-vitamiineja?Veteraaniurheilija -blogi, 3.7.2008

138. Sundqvist C. Suomi lihoo. Juoksija-lehti 37(10):10, 2007

139. Sundqvist C. Eikö lanttu leikkaa? Terveys-Hymy 11:24-25, 2007

140. Sundqvist C. Sotkun munkit vaarallisia? Terveys-Hymy 11:25, 2007

141. Sundqvist C. Viinirypäleitä diabetekseen ja ylipainoon. Terveys-Hymy 11:9, 2007

142. Sundqvist C. Vesi vanhin voitehista. Terveys-Hymy 11:9, 2007

143. Sundqvist Christer. Ravitsemussuosituksia pitää päivittää. Kaleva –lehti, 2.11.2007

144. Sundqvist Christer. Miksi väsyttää? Juoksija-lehti 37 (7): 66, 2007 

145. Sundqvist Christer. Vitamiineja lenkkipolun varrelta. Juoksija-lehti 37 (7): 68-69, 2007

146. Sundqvist Christer. Kasvikunnan tuotteista hyötyä sydän- ja verisuonitaudeissa. Juoksija-lehti 37 (5): 10, 2007

147. Sundqvist Christer. Onko aito maito terveellisempää? Juoksija-lehti 37 (5): 10, 2007

148. Sundqvist Christer. Appelsiini pilleriä tehokkaampi. Juoksija-lehti 37 (4): 74, 2007

149. Sundqvist Christer. Omenalla onneen. Juoksija-lehti 37 (3): 11, 2007 

150. Sundqvist Christer. D-vitamiini ja rasitusmurtumat. Juoksija-lehti 37 (3): 15, 2007

151. Sundqvist Christer. Diabetes tulee – oletko valmis? Suomen Potilaslehti 1:10-12, 2007 

152. Sundqvist Christer. Laihuus ei takaa terveyttä. Juoksija-lehti 37 (2): 12, 2007 

153. Sundqvist Christer. Tyhjä lautanen, tyhjä pää. Juoksija-lehti 37 (2): 13, 2007 

154. Sundqvist Christer. Anabolinen ikkuna toimii. Juoksija-lehti 37 (2): 13, 2007 

155. Sundqvist Christer. Hiirten juoksukisoissa mentiin lujaa. Juoksija-lehti 37 (2): 14, 2007 

156. Sundqvist Christer. Ruoka pitäisi juosta kiinni. Juoksija-lehti 37 (2): 60, 2007 

157. Sundqvist Christer. Suolan vaarat, suolan hyödyt. Juoksija-lehti 37 (2): 61, 2007

158. Sundqvist Christer. Janomittari keksitty! Juoksija-lehti 37 (1):8, 2007 

159. Sundqvist Christer. Suolaa juomaan, mutta ei liikaa. Juoksija-lehti 37 (1):8, 2007 

160. Sundqvist Christer. Sohvalta suksille vuodessa – 65 kiloa painosta pois! Juoksija-lehti 37 (1): 66-68, 2007 

161. Sundqvist Christer. Liian täydelliset elintarvikkeet? Juoksija-lehti 37 (1): 71, 2007

162. Sundqvist Christer ja Ristiranta Jari. Voita vastustetaan yhä jääräpäisesti. Kaleva-lehti s. 26, 22.1.2007

163. Sundqvist Christer. Miten edetä käsityksessä voin terveellisyydestä? Veteraaniurheilija -blogi, 2.6.2007

164. Sundqvist Christer. Ota vastuu terveydestäsi – liiku ja syö hyvin! Suomen Potilaslehti 3:17-18, 2006 

165. Sundqvist Christer. Kannanotto voin puolesta: Kova juttu. Juoksija-lehti 36 (8): 64, 2006 

166. Sundqvist Christer. Pärjääkö välipalakekseillä? Juoksija-lehti 36 (8): 66, 2006 

167. Sundqvist Christer. Urheilijan päivälepo. Juoksija-lehti 36 (8): 66, 2006

168. Sundqvist Christer. Usko auttaa urheilijaa. Juoksija-lehti 36 (7): 66, 2006

169. Sundqvist Christer. Väsymykseen auttaa lepo. Juoksija-lehti 36 (7): 65, 2006

170. Sundqvist Christer. Urheilijoiden hemoglobiiniarvot. Juoksija-lehti 36 (7): 63, 2006 

171. Sundqvist Christer. Tasainen verensokeri tuo terveyttä. Juoksija-lehti 36 (7): 64, 2006 

172. Sundqvist Christer. Kalan hyödyt riskejä suuremmat. Juoksija-lehti 36 (7): 64, 2006

173. Sundqvist Christer. Kotitekoinen urheilujuoma. Juoksija-lehti 36(4): 72, 2006 

174. Sundqvist Christer. Liikunta ja syöpä. Juoksija-lehti 36(4): 69, 2006

175. Sundqvist Christer. Kalaöljyt ja rasitusastma. Juoksija-lehti 36(2): 62, 2006 

176. Sundqvist Christer. Mustaherukoiden ylistystä. Juoksija-lehti 36(2): 63, 2006 

177. Sundqvist Christer. Kofeiini voi olla vaarallista ennen treeniä! Juoksija-lehti 36(2): 63, 2006

178. Sundqvist Christer. Kilpirauhaspotilaan ravinto. Suomen Kilpirauhasliitto, ISBN 952-91-9861-2, 2006

179. Sundqvist Christer. Kalaöljy todellista aivolääkettä. Luontaisterveys 1:65, 2006

180. Sundqvist C. Tunnista ylikunnon oireet. Juoksija-lehti (Harjoitus-päiväkirja): 6-7, 2006 

181. Sundqvist C. Painonhallintaan vaikuttavia tekijöitä. Juoksija-lehti (Harjoituspäiväkirja): 10-11, 2006 

182. Sundqvist C. Oikean ravinnon valinta tärkeää urheilijalle. Juoksija-lehti (Harjoituspäiväkirja): 11, 2006 

183. Sundqvist C. Kuume on ystävä – ei vihollinen. Juoksija-lehti 35 (10): 59, 2005 

184. Sundqvist C. Aiheuttaako jalkojen kylmettyminen flunssaa? Juoksija-lehti 35 (10): 63, 2005

185. Sundqvist C. Nyt marjoja syömään! Juoksija-lehti 35 (9): 54, 2005

186. Sundqvist C. Totuus vitamiineista – TV-ohjelma. Juoksija-lehti 35 (9): 54-55, 2005 

187. Sundqvist C. Ravinto ja ylikunnosta palautuminen. Huippu-urheilu Uutiset 19 (4): 32-33, 2005

188. Sundqvist C. Asiaa terveydestä, geenimanipulaatiosta, vitamiineista ja ravinnosta. Ikiliikkuja 23(6): 18-19, 2005

189. Sundqvist C. Liikunta on paras lääke. Ikiliikkuja 23(6): 8-9, 2005 

190. Sundqvist C. Uutta valmennusrintamalta. Ikiliikkuja 23(4): 18-19, 2005

191. Sundqvist C. Tuija Helander – urheiluun onnellisesti hurahtanut. Ikiliikkuja 23(2): 6-7, 2005

192. Sundqvist C. Koulutusta SM-kilpailujen järjestäjille. Ikiliikkuja 23(2): 14, 2005 

193. Sundqvist C. Terho Välimäki – kahden lajin mestari. 23(1): 6-7, 2005

194. Sundqvist C. Kaikki mitä olet halunnut tietää kreatiinista. Ikiliikkuja 23(1): 18-19, 2005 

195. Sundqvist C. Asiaa valmennuksesta. Ikiliikkuja 22 (5): 18-19, 2004

196. Sundqvist C. Jotain pientä tutkimustietoa urheilijan ravinnosta. Ikiliikkuja 22 (3): 12-15, 2004

197. Sundqvist C ja Vesa Lappalainen. Henkilökuvassa Terhi Kokkonen. Ikiliikkuja 22 (2): 6-7, 2004

198. Sundqvist C. Pääkirjoitus. Hyvä lehti – kaikkien etu. Ikiliikkuja 22 (2): 3, 2004

199. Sundqvist C (editor). The superlist of one-liners. 150 pp., 9th edition, 2003

200. Sundqvist C. Ari on vuoden 2002 nerokkain veteraaniurheilija. Urheiluveteraani 20(1):40, 2003

201. Sundqvist C, Seppänen E. Veteraanien SM-hallit Kuopiossa. Urheiluveteraani 20(1):24-27, 2003

202. Sundqvist C. Vuosi 2002 oli huima kilpakävelyvuosi. Urheiluveteraani 20(1):16, 2003

203. Sundqvist C. Näin urheiltiin 50 vuotta sitten. Urheiluveteraani 20(1):20-21, 2003

204. Sundqvist C. Valeri Brumel kuollut 27.1.2003. Urheiluveteraani 20(1):7, 2003

205. Sundqvist C. Urheilijat vitsikkäällä tuulella. Urheiluveteraani 19(4):27-45, 2002

206. Sundqvist C. Gail Devers aitoi uuden maailmanennätyksen! Urheiluveteraani 19(4):8-9, 2002

207. Sundqvist C. Aimo Hiltunen 81-vuotias ennätysurheilija. Urheiluveteraani 19(4):10, 2002

208. Sundqvist C. Liikuntalinkkejä. Urheiluveteraani 19(5):23-24, 2002

209. Tarasti Lauri, Sundqvist Christer. Urheilun ja etiikan tulevaisuuden visioita. Urheiluveteraani 19(5):11, 2002

210. Sundqvist C. Riitta Koski – monien ajatusten ja pitkien juoksumatkojen mainio tulkki. Urheiluveteraani 19(3):21-22, 2002

211. Sundqvist Christer. Psykisk ohälsa : en annorlunda verklighet. Martha 98(4): 22-23, 2000

212. Amador AG, Sundqvist C, Bartke A. Genetic determinants of coat color affects testicular steroidogenesis in the mink (Mustela vison). J Physiol Biochem 52(2): 83-88, 1996

213. Sundqvist C. Reproduction and fertility in the mink. Animal Husb 46:3-8, 1992

214. Sundqvist C. Bibliography with review on reproduction in the female mink. Bibl Reprod 53(4): C1-C8, 1989

215. Sundqvist C, Amador AG, Bartke A. Reproduction and fertility in the mink (Mustela vision). J Reprod Fertil. 1989 Mar;85(2):413-441.

216. Sundqvist C, Mayerhofer A, Hodges S. A radioimmunoassay program for Lotus 1-2-3. Comput Biol Med. 1989;19(2):145-150.

217. Sundqvist C, Ellis LC, Bartke A. Reproductive endocrinology of the mink (Mustela vison). Endocr Rev. 1988 May;9(2):247-266.

218. Sundqvist Christer. Male infertility in mink breeding. Väitöskirja. Åbo akademi. Department of Biology, 67 s., 1987

219. Bertoft E, Mäentausta O, Sundqvist C, Lukola A. Comparison between radioimmunoassay and a time-resolved fluoroimmunoassay. Determination of total serum testosterone in male mink. Anim Reprod Sci 12:291-295, 1987

220. Sundqvist C, Enkvist K. The use of LOTUS 1-2-3 in statistics. Comput Biol Med. 1987;17(6):395-399.

221. Lukola A, Sundqvist C. Improved sperm counts in mink males treated with clomiphene citrate. J Endocrinol Invest 9:243-244, 1986

222. Sundqvist C, Toppari J, Parvinen M, Fagerström R, Lukola A. Elimination of infertile male mink from breeding using sperm test, testicular palpation, testosterone test and fine-needle aspiration biopsy of the testis. Anim Reprod Sci 11: 295-305, 1986

223. Sundqvist C, Lukola A, Parvinen M. Testicular aspiration biopsy in evaluation of fertility of mink (Mustela vison). J Reprod Fertil. 1986 Jul;77(2):531-535.

224. Sundqvist C, Lukola A, Valtonen M. Reproduktionen hos importerade minkhanar. Finsk Pälstidskrift 54(12):222-223, 1986

225. Sundqvist C, Sundqvist T. Some observations on semen quality in mink of different fur quality. Scientifur 10(3):117-118, 1986

226. Sundqvist C. Morphometric studies on mink testicular tissue. Theriogenology 24(6):713-723, 1985

227. Sundqvist C, Lukola A, Valtonen M. Reproductive capacity in male mink after long distance transportation in pregnant females. Andrologia. 1985 Nov-Dec;17(6):575-578.

228. Sundqvist C, Lukola A. Nåltesten – en ny sterilitetstest för mink- och rävhanar. Finsk Pälstidskrift 53(12):676-678, 1985

229. Sundqvist C, Lukola A, Valtonen M. Relationship between serum testosterone concentrations and fertility in male mink (Mustela vison). J Reprod Fertil. 1984 Mar;70(2):409-412.

230. Sundqvist C. Sperm test – a useful tool in breeding work of mink. Scientifur 8(4):318-319, 1984

231. Lukola A, Sundqvist C. Clomiphene citrate treatment for sterility in mink males. Scientifur 7(4): 38-43, 1983

232. Sundqvist C, Gustafsson M. Sperm test – a useful tool in breeding work of mink. J Sci Agric Soc Finl 55:119-131, 1983

233. Sundqvist C, Gustafsson M. Spermatesten tested. Skärgård 2:21-24, 1983

234. Sundqvist C. Aktuell nordisk pälsdjursforskning. Skärgård 2:25-28, 1983

235. Sundqvist C, Lukola A. Testosterontesten avslöjar sterila minkhanar. Skärgård 2:27-30, 1983

236. Sundqvist C, Lukola A. Testosteron avslöjar minkhanens sterilitet. Finsk Pälstidskrift 51(10):524-526, 1985

237. Sundqvist C. Minkkien siittiöistä, hedelmöityksestä ja spermatutkimuksesta. Turkistalous 51(1-2):42-44, 108-112, 1983

238. Sundqvist C. Tre olika sätt att undersöka minkhanars avelskvalitet. Skärgård 1:34-38, 1982

Liikunta on lääke - haittavaikutukset ovat vähäisiä!

Jokainen meistä voi pysyä terveenä niillä yksinkertaisilla ohjeilla, joita tässä blogikirjoituksessa esitellään. Ihminen on luotu liikkumaan. Liikunnalla voidaan ehkäistä, hoitaa ja kuntouttaa monia pitkäaikaissairauksia. Tee liikunnasta pysyvä osa elintapamuutostasi!

Jos tällainen tieto kiinnostaa sinua, niin tilaa minulta lisätietoja uuden terveyskirjan muodossa: christer.sundqvist@ravintokirja.fi

Liikunnan terveysvaikutukset kiistattomia

Moni tutkimus ja laaja käytännön kokemus on osoittanut, että liikunta on todella terveellistä. Liikunnan on todettu vaikuttavan myönteisesti terveyteen mm. laskemalla useita tulehduksen merkkiaineita elimistössämme. Insuliiniherkkyys parantuu ja sen myötä aikuistyypin diabetes voi lieventyä tai sen puhkeamisriski voidaan kokonaan välttää.

Hyvin vähäinenkin laihdutustulos (5-15 % painon alentuminen) näkyy parantuneena terveytenä. Kovatehoisen ja/tai pitkäkestoisen liikunta-annoksen jälkeen aineenvaihdunta pysyy korkealla tasolla useita tunteja suorituksen jälkeenkin. Lihasrasitus lisää lihasten verenvirtausta ja glukoosinkulutusta moninkertaisesti sekä terveillä että diabetesta sairastavilla henkilöillä. Säännöllinen liikunta yhdistettynä terveelliseen ruokavalioon on edelleen yksi keskeisistä diabeteksen hoitomuodoista.

Liikunta parantaa mielialaa, laskee liian korkeaa verenpainetta, vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä sekä parantaa veren rasva-arvoja. Liikunta vähentää erityisesti haitallista vyötärörasvaa. Liikunta luo positiivisen kierteen lisäämällä energiankulutusta ja parantamalla mielialaa suoraan. Liikunta vähentää ikääntymiseen liittyvää muistin heikkenemistä, terävöittää päätöksentekokykyä, lieventää stressiä ja vähentää aggressioita. Näiden kaikkien asioiden yhteisvaikutus kannustaa ihmisiä yleisestikin parempaan elämänhallintaan ja parantaa ratkaisevalla tavalla elämänlaatua. Merkittäviä terveyshyötyjä saataisiin jo sillä, että kaikki liikkuisivat – edes vähäsen.

Liikuntakipinä näyttäytyy – syttyykö liikuntaroihu?

Laajoissa väestötutkimuksissa todetaan synkällä tavalla, että alle puolet suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Valistuksesta huolimatta, erittäin vähän tai ei ollenkaan liikkuvien osuus on kasvamaan päin. Yksi suuri haaste kansanterveystyölle olisi miettiä kuinka houkutella ihmiset liikkumaan, kun arkielämä ei enää vaadi fyysisiä ponnistuksia, mutta henkisiä sitä enemmän.

Meidän on liikuttava koko elämänkaaren ajan, sillä muuten kehomme alkaa rappeutua. Sisäiset elintoimintomme ja fyysiset kykymme heikentyvät. Tutkimukset osoittavat, että ihmisten fyysinen yleiskunto heikentyy nykyään aiemmassa vaiheessa kuin vielä 50 vuotta sitten. Syynä tähän pidetään liikkumattomuutta. Mieli menee apeaksi kun seurailee niitä nuoria aikuisia, jotka vähentävät liikkumistaan koska siinä tulee hiki ja kaikenlainen ponnistelu tuntuu liian raskaalta toiminnalta.

On viitteitä siitä, että nuorena aikuisena unohtunut liikunta kostautuu terveyden laadun menetyksenä elämän loppupuolella. Tulemme raihnaisiksi vaikka voisimme olla paljon tiukemmassa kunnossa. Sairastelemme ihan turhan usein, vaikka voisimme ylläpitää terveyttä pitempään. Tutkijat toteavat, että liikunta pitää nuorekkaana. Kaikkia mekanismeja ei ymmärretä, mutta ilmiö tunnustetaan.

Miten voit sytyttää lähimmäisessä (ja itsessäsi!) pysyvän liikuntakipinän? Voisiko tavoitteena olla kipinän puhaltaminen roihuksi saakka? Liikuntaan hurahtaminen – osa kansallista identiteettiämme? Liikkumattomuudesta liikuntaintoon!

Kestävyystyyppinen liikunta

Kestävyysliikunnan aikaansaama rasitus lisää lihasten verenvirtausta ja glukoosinkulutusta moninkertaisesti sekä terveillä että sairastuneilla. Säännöllinen liikunta yhdistettynä terveelliseen ruokavalioon on edelleen yksi keskeisistä diabeteksen hoitomuodoista. Etenkin kestävyystyyppinen liikunta muuttaa lihasten sokerinkäyttöä diabeteksen ehkäisemisen kannalta edullisella tavalla. Erityisen sopivaa aerobinen kestävyysliikunta on sydämen ja verisuonien vahvistamiseen.

Kestävyystyyppinen liikunta jo matalalla voimaperäisyydellä voi suurentaa seerumin HDL-kolesterolipitoisuutta (hyvä asia!) jopa 20 prosenttia, eli paljon enemmän kuin mihin pystytään milläkään lääkkeellä. Hyvän HDL-kolesterolipitoisuuden näin selkeä suureneminen on mahdollista aikaisemmin liikuntaa harrastamattomilla ja matalan HDL-kolesterolin lähtötason omaavilla henkilöillä. Siten parhaan hyödyn liikunnan lisäämisestä näyttää saavan sitä eniten tarvitsevat.

Kestävyysharjoittelulla voidaan tehostaa aerobista energiantuotantoa tukevien entsyymien määrää ja aktiivisuutta erityisesti solun mitokondrioissa. Tämän asian havaitsee jokainen, joka on kestävyystyyppiseen liikuntaan hurahtanut. Sitä jaksaa yhä pitempään ylläpitää hyvää suoritustasoa koska mitokondriot tuottavat lisää virtaa (kirjaimellisesti!) ja energiaa työskenteleville lihaksille.

Lihasvoimaa kehittävä treeni

Lihaskuntoharjoittelu on erityisen sopivaa liikuntaa esimerkiksi tyypin 2 diabeetikolle, sillä terveet ja toimivat lihakset takaavat sen, että verensokeri käytetään hyödyksi lihaksistossa. Näin glukoosi ei jää kiertämään veressä haittaa aiheuttaen. Lihaksistomme kunto vaikuttaa myönteisesti tuki- ja liikuntaelimistön toimintakykyyn.

Painonhallinnassa lihasvoimaa kehittävällä treenillä on merkitystä, sillä mitä enemmän lihasmassaa ihmisellä on, sitä enemmän hän kuluttaa energiaa. Liikunnan sisällyttäminen osaksi laihdutusta on tärkeätä nimenomaan laihdutuksen laadun, ei määrän, kannalta. Itse asiassa kriittiset tutkimukset osoittavat liikunnan laihduttavan vaikutuksen olevan niin vähäinen, että on peräti kyseenalaista, kannattaako liikuntaa lisätä laihtuakseen kiloissa enemmän. Sen sijaan liikkuminen kannattaa ottaa osaksi laihdutusta, jotta lihasmassan osuus painonlaskusta vähenisi ja rasvamassan puolestaan kasvaisi. Liikunta voi parhaimmillaan jopa puolittaa lihasmassan menetyksen laihdutuksen aikana ja monipuolinen, myös vastusharjoittelua sisältävä liikkuminen on suositeltavaa lihasmassan säilymisen kannalta.

Ikääntymiseen liittyvä lihaskato pysyy hallinnassa voimaharjoittelulla. Lihasvoimaa kehitetään monipuolisilla liikesarjoilla esimerkiksi kuntosalilla, jossa harjoitukset ovat luonteeltaan sekä aerobisia että anaerobisia. Vaikka et haaveilisi olympiakullasta, kullan arvoisena voit pitää ajatusta portaiden kapuamisesta yhtä kauan kuin Arvo Ylppö (hän eli 104-vuotiaaksi ja rakasti portaita sekä liikkuvia lapsia).

Ihminen on aina tarvinnut lihaksia: esi-isämme elämästä selviytyäkseen ja tuoreemmassa muistissa olevat sukupolvet pärjätäkseen raskaassa työssä. Nykyihminen haluaa pysyä terveenä ja hyvännäköisenä, joten hän huolehtii lihastensa hyvinvoinnista. Viime aikoina on eritisen pontevasti nostettu esille toimivan lihaksiston ja luuston merkitys ihmisen terveydelle.

Lihasten hyvä kunto on aktiivisen elämän edellytys. Lihasvoima määrittelee liikkumiskykysi ja tuoreiden tutkimusten mukaan eliniän odotteeseen voi saada lisäystä huolehtimalla lihasten kunnosta. Liikunnallinen elämäntapa vähentää jopa puolella riskiä kuolla ennenaikaisesti. Moni tajuaa liian myöhään lihasvoiman merkityksen. Kun voimat ovat vähissä ja lihaskato on tapahtunut, vaaditaan suunnatonta sinnikkyyttä motivaation lisäksi liikuntakipinän sytyttämisessä.

Lääketiede seuraa mahdollisesti aivan liian paljon erilaisia verestä mitattavia merkkiaineita ja välittää liian vähän lihasvoiman mittaamisesta. Yksinkertainen kysymys lääkärin vastaanotolla voisi olla: Miten sujuu rappusissa liikkuminen?

Löydä oma liikuntamuotosi

Liikuntaa on monenlaista. Tärkeää on löytää sellainen liikuntamuoto, joka sopii itselle. Vierastaessaan perinteistä urheilua voi henkilö valita fyysiseltä rasitukseltaan ja motiiveiltaan paremmin liikuntaharrastusta tukevaa arki- ja kuntoliikuntaa. Arkiliikuntaa voi olla esimerkiksi työmatkapyöräily, koiran ulkoiluttaminen, siivous, portaiden kulkeminen ja lumen luonti. Kuntoliikunta on arkiliikuntaa tavoitteellisempaa ja sitä harrastetaan fyysisen kunnon ylläpitämiseksi tai parantamiseksi. Kuntoliikuntaa on esimerkiksi vaellus, sauvakävely, uinti, hölkkä, uinti ja voimistelu.

Liikunnan terveysvaikutukset ovat hyvin selkeitä. Liikunta toimii melkein aina kahdella tapaa. Se luo positiivisen kierteen:

1) lisäämällä energiankulutusta ja
2) parantamalla mielialaa suoraan.

Näiden yhteisvaikutus kannustaa ihmisiä yleisestikin parempaan elämänhallintaan ja parantaa elämänlaatua. Merkittäviä terveyshyötyjä saataisiin jo sillä, että kaikki liikkuisivat.

Laajan väestötutkimuksen mukaan nuorista suomalaisista arviolta vain noin 40-50 % liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Erittäin vähän liikkuvia on nuorista 20-25 prosenttia. Aikuisista arviolta 60-65 % liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Vuonna 2006 miehistä 63 prosenttia ja naisista 68 prosenttia kertoi harrastavansa vapaa-ajan liikuntaa vähintään 2–3 kertaa viikossa (tämä on minun mielestäni todella vähän!).

Liikunnan määrä ei olennaisesti ole lisääntynyt viime vuosina. Pitkällä aikavälillä vapaa-ajan liikunta on hieman lisääntynyt ja työmatkaliikunta vähentynyt. Samalla kuitenkin lisääntyy hälyttävällä tavalla istumiseen kannustava elämäntapa.

Nuorten liikuntaharrastus urheiluseuroissa on ilahduttavasti yleistynyt viimeisen 30 vuoden aikana. Sen sijaan armeijaikäisten nuorten aikuisten miesten kestävyyskunto on heikentynyt jatkuvasti 1970-luvun lopusta lähtien. Asiantuntijat kiistelevät siitä miten vähäisellä liikunnalla voi vielä säilyttää (lihas)kunnon.

Liikunnan ja monipuolisen ravinnon yhdistelmä on terveyskäyttäytymisen kulmakiviä. Tämän oivalsivat jo antiikin kreikkalaiset. Hyvään terveyteen pääsee kun liikunnan lisäksi syö terveellisesti, käyttää alkoholia vain kohtuullisesti, ei tupakoi, muistaa rentoutua ja nukkuu riittävästi.

Liikuntakampanjat pystyyn!

Yksi suuri haaste kansanterveystyölle olisi miettiä kuinka houkutella ihmiset liikkumaan, kun arkielämä ei enää vaadi fyysisiä ponnistuksia, mutta henkisiä sitä enemmän.

Yksinkertainen kampanjaresepti: Liikkukaa enemmän! Ottakaa enemmän askeleita! Siinä on kampanja joka puree. Kukaan ei liiku sinun puolestasi.

Niillä tanskalaisilla koululaisilla, jotka pyöräilivät kouluun, oli terveemmät verisuonet ja parempi sydän kuin koulumatkat autolla kulkevat. Liikunnan ja maalaisjärkevän syömisen yhdistelmällä voi kerta kaikkiaan saavuttaa pysyvän terveyden, päästä kiloistaan pysyvästi eroon ja sanoa hyvästit mieltä vaivaaville asioille!

Selvityksissä on arvioitu aikuisille terveysliikunnan riittäväksi määräksi puoli tuntia liikuntaa reipasta kävelyä vastaavalla kuormittavuudella vähintään viitenä päivänä viikossa. Vaihtoehtoisesti riittävästi liikuntaa on vähintään kolme kertaa viikossa tapahtuva, ainakin lievää hengästymistä ja hikoilua aiheuttava ja vähintään puoli tuntia kestävä kuntoliikunta. Terveyttä edistävä liikunta ylläpitää ja kehittää työhyvinvointia.

Valtava käytettävissä oleva tietomäärä ravinnosta, levosta, liikunnasta ja terveydestä sekä lukuisat tekniset apuvälineet auttavat meitä viemään valmennusta yhä yksilöllisempään suuntaan. Vankkaa tieteellistä osaamista kunnioittaen ja ihmisen kokonaisvaltaista terveyttä yhä laajemmin ymmärtäen raivataan tietä uusille tavoille harjoittaa rakasta lajiaan. Nyt on maailman kirjat sekaisin kun huipulle johtaakin älykkään treenaamisen yksilöllinen polku. Se älykkään treenaamisen tie saattaa sopia monille tosi hyvin!

Voittajan resepti: kokonaisvaltainen treeni

Olet ehkä kuullut sanonnan juoksijaksi tullaan juoksemalla. Tällä tarkoitetaan juoksijapiireissä sitä, että kovaksi menestyjäksi juoksijana johtaa vain sellainen tie, jonka pölyistä, sohjoista tai liukasta pintaa tahkoo mahdollisimman vimmatusti juoksijan monotoninen askellus.

Sama pätee kaikkiin muihinkin urheilulajeihin. Sitä päälajiaan pitää suorittaa enemmän kuin mieli antaisi joka hetki myöden. Kyllästymiseen asti pitää sitä keihästä lennättää. Toistoja pitää sillä heittovälineellä saada, muuten ei selkäytimeen iskostu millisekunttien varassa oleva lihasten, hermotuksen ja räjähtävän voiman taito, jolla keihään lentorataa opitaan hilaamaan yhä pitemmälle. Kun treenataan, niin treenataan kunnolla.

Tämä on tietenkin totta, ainakin osittain, mutta onneksi on runsaasti esimerkkejä levon ja rentouden merkityksestä huippusuoritukseen: Keihäänheittäjä Tero Pitkämäki joutui pakkolevolle kylkileikkauksen takia. Kuten olettaa saattaa minun filosofiani mukaan, heittokunto parani tämän jälkeen aivan dramaattisesti ja loppukaudesta 2013 Tero oli kiistatta maailman ykkösheittäjä. Uskon siis kovaan treenaamiseen, mutta levon ja rentoutumisen kautta haetaan sitä kovaa kuntohuippua niinkin herkässä lajissa kuin keihäänheitto. Jukka Keskisalon paluu kesän 2013 SM-kisoihin (viestit ja Kalevan kisat) on myös toteutunut pitkälti treeniä löysäämällä ja lepäämällä. SM-kisojen voitto ei koskaan tule helpolla, ei edes esteissä.

Mielipideilmaston purkautuessa laajamittaiseksi ilmiöksi, tähän yltiöpäiseen treenaamiseen on tulossa tervetullut muutos kun annamme uusien tuulien tosissaan puhaltaa. Moderni urheiluvalmennus puhuu valmennuksesta kokonaisuutena, jossa otetaan huomioon urheilijan koko elämä. Edelleenkin tietenkin urheillaan ahkerasti siinä päälajissa tai mahdollisesti useissa päälajeissa, mutta huippusuoritus löytyykin terveemmin ja ehkä jopa helpommin ottamalla huomioon kaikki ne tekijät, jotka johtavat urheilumenestykseen. Tiukkapipoisuudesta rentouteen, sattumanvaraisesta sapuskoinnista räätälöityyn lajikohtaiseen täsmäravitsemukseen ja kauheasta treenivimmasta kroppaa tarkasti kuuntelevaan yksilölliseen valmennukseen.

Moderni, uuden suunnan urheilija, ymmärtää arvostaa hyviä ystäviä, ihmisten välisiä suhteita ihan yhtä paljon kuin sitä, että hänen lautaseltaan löytyy juuri oikeanlaista energiatasoja sopivasti nostavaa ruokaa. Hän osaa ottaa löhöilyhetkestä kaiken irti, eikä hänen mielestään ole synti ottaa lyhyet nokoset keskellä päivää, jos siltä tuntuu, että nyt on väsymys iskenyt. Hän ymmärtää aktiivisen levon mahdollisuudet elämässään, esimerkiksi niin, että juoksijana hänen aktiivinen lepohetkensä käsittää rennon ja virkistävän uintireissun tai puolitosissaan osallistumisen futis- tai sählyhetkeen ja siihen päälle saunomisen. Passiivista lepoa nautitaan laadukkaan REM-unen tahdissa. Jos elämän kokonaisrasitus on jatkuvasti liian rankkaa (työhuolia, riitoja, sairastelua) silloin voi olla hyvä vähentää treeniohjelman rasittavuutta, sillä lahjakas urheilija ymmärtää, että elämän kokonaisrasitus vaikuttaa kielteisesti fysiologiseen tilanteeseemme.

Uusia raikkaita tuulahduksia

Mietitäänpä miten toteutuu uusi Christerin valmennusfilosofia käytännössä? Se voi näkyä esimerkiksi näin:

• Levon pitää virkistää sinua sillä muuten mahdollinen uupumus ei hellitä. Huippu-urheilija osaa ottaa löhöilystäkin kaiken irti. Hän ei pode huonoa omatuntoa siitä, että hän vetää lonkkaa keskellä päivää. Jos hänellä on ongelmia unensaannissaan, hän ratkaisee nämä ongelmat parhaalla mahdollisella tavalla.
• Ruoka joko kehittää sinua tai sitten ei. Voittaja syö vain sellaisia ruokia ja mahdollisesti myös ravintolisiä, jotka kehittävät häntä. Jos jokin yleisesti nautittu ruoka-aine aiheuttaa hänessä ongelmia, hän luopuu sen ruoka-aineen käytöstä. Ei pidä tehdä yksinkertaisesta asiasta vaikeaa. Jos sinulle ei leipä sovi, älä silloin syö leipää, vaikka kaikki muut ihmiset ympärilläsi ahtaisivat limppua naamariin! Vaikka muut ympärilläsi nauraisivat luomuvillityksellesi, anna heidän nauraa. Ota sen sijaan kaikki hyöty irti älli-ruoasta: luomua, luonnollista, lisäaineetonta, laadukasta, lähiruokaa. 
• Treeni joka ei kehitä sinua, ei todellakaan kehitä sinua. Voittaja haluaa kehittyä treenin kautta mestariksi! Erittäin lahjakas, nerokas urheilija ei orjallisesti seuraa tiettyä valmentajan tekemää ohjelmaa vaan arvioi mikä osa valmentajan ohjeistuksesta aidosti kehittää häntä lajinsa huipulle asti. Äskettäin lajia harrastamaan ryhtynyt hyötyy todennäköisesti hyvinkin paljon valmentajan ohjeista, mutta kriittisyys on ajan myötä aina paikallaan.
• Huipulle vie monta tietä – löydä oma tiesi. Jos jokin asia tuntuu hyvältä, jos jokin asia motivoi sinua, se on usein se oikea tapa edetä. Ei kuitenkaan aina – ole aina nöyrä, kuuntele viisaampia ja arvioi tilannettasi koko ajan! 
• Urheilija kuuntelee omaa kroppaansa. Helppous ja rentous löytyy tällä tavalla ja urheilija nauttii täysillä urheilusta. Huippu-urheilijan tavoite ei voi olla sietää eläimellisen kovaa oksennustreeniä, puuduttavan tylsää kuntosalitreeniä ja yksitoikkoista hölköttelyä (ei se itse asiassa ole yksitoikkoista!), vaan tavoitteena pitää olla omaa lahjakkuuttasi ja kykyjäsi vastaava tulos kauden tärkeimmässä kisassa! Kukaan ei ole kiinnostunut huippukovista treenijaksoistasi, kaikkia sen sijaan kiinnostaa miten hyvin kulki oman lajisi mestaruuskisoissa tai jossakin muussa kauden tärkeimmässä kisassa. 
• Tehotreenejä, kehittäviä treenejä ei saa tehdä liian väsyneessä tilassa. Pitää riittävästi panostaa ravitsemukseen ja lepoon ennen tosikovia treenejä. Jos ei ole saanut nauttia riittävän tasokasta unta yöllä tai unohtanut huippu-urheilijan nokoset iltapäivällä, voi olla, että kroppa neuvoo siirtämään tehotreenin seuraavalle päivälle. Huippu-urheilija uskaltaa levätä silloin kun väsyttää tai elämä tympäisee. 
• Kehittävässä treenissä pitää kulkea, pitää olla tekemisen meininkiä. Toisaalta velttoillen tehty kehittävä treeni on menetetty treenipäivä, toisaalta ylirasituksen ja loukkaantumisen vaara on suuri silloin jos tehdään tosi kovia treenejä väsyneenä. Paradoksi: huipulle vie vain tosi kova treeni, josta saat optimaalisen paljon irti! Osaatko?

Aika entinen ei koskaan enää palaa

Urheilija on elänyt viimeiset 20-50 vuotta suurten muutosten keskellä. Nuoruusvuosina ei eletty uutistarjonnassa reaaliajassa. Sai odottaa tunteja, päiviä, ehkä viikkojakin uutisvirran tarjontaa. Nyt on tilanne toinen. Kun juna suistuu kiskoilta Espanjassa, me sydän kurkussa pelkäämme täällä kaukana Pohjolassa oliko suomalaisia turmassa mukana. Samaan aikaan kun baskit saavat tästä onnettomuudesta tiedon. Joka onnettomuuksista, lamauutisista ja toivottomista ihmiskohtaloista ahdistuu, elää synkkiä aikoja.

Ajat ovat todella muuttuneet. Nyt saadaan koko Suomi sekaisin yhdestä savuavasta jätekontista räjähdetehtaan pihalla. Omassa nuoruudessani olisi työmies Töppönen kaatanut roskasäiliöön pari ämpärillistä vettä ja asia olisi ollut siinä. Säilytä nyt tuollaisen mediamyllytyksen edessä suhteellisuuden tajusi!

Olemme usein törmänneet siihen tosiseikkaan, että me suomalaiset menestymme kansainvälisesti katsoen useissa lajeissa hirmu hyvin juniori-ikäisinä, mutta sitten kun siirrytään aikuisten sarjaan, menestys loppuu. Tähän on mielestäni laajemman harrastuspohjan ja vaativuuden lisäksi syynä se, että treenaamisen olosuhteet ovat muuttunet. Optimaaliset olosuhteet lukioiässä (erinomaiset urheilulukiot esimerkkinä) vievät huipputuloksiin lahjakkaimpia junioriurheilijoitamme! Tilanne muuttuu kun juniori siirtyy aikuisikään. Esimerkiksi nuoren muuttaessa pois kotoa tai siirtyessään vaatimattomasti tuetun aikuisurheilujärjestelmän piiriin, muuttuu niin moni seikka huonompaan suuntaan, että se vaikuttaa menestymismahdollisuuksiin.

Urheileminen huipulla on kallista, se vaatii kärsivällisyyttä ja on riskialtista. Nykyään yksilöurheilijan on tosi vaikea esimerkiksi saada riittävästi rahaa sponsoreilta. Vaadittaisiin runsaskätisempää rahanjakoa maamme harvoille huippu-urheilijoille, jotta menestyminen aikuisena saisi jatkua. Kun urheilijalle on jaossa enemmän rahaa, hänen ympärilleen voidaan koota paras mahdollinen taustaorganisaatio, joka sitten parhaimmillaan mahdollistaa menestymisen maailmanluokan aikuisurheilijana.

Puhelinsoittoa, työhuolia, onnen ja surun tunnetta pääsi minun nuoruudessani pakoon vetämällä puhelimen johdon seinästä. Nyt jatkuva tavoitettavuus kännykän kautta ajaa meidät ihan uusien mieltä hajottavien asioiden eteen. Uusavuttomat stressin uuvuttamat nykyihmiset saavat ohjeen pistää kännykkä kiinni työpäivän aikana tai sen jälkeen edes kymmeneksi minuutiksi. Tilalle otetaan lyhyet nokkaunet. Tutkimusten mukaan se parantaa työtehoa. Tottakai se myös luo edellytykset pärjätä paremmin urheilussa. En usko, että Välimeren porukka on ollut ihan väärässä pitäessään keskellä päivää siestaa.

Ruokamaisema on muuttunut. Ennen vanhaan syötiin tiettyinä ruoka-aikoina. Sen jälkeen siivottiin ruokapöytä ja pistettiin ruoat syrjään odottamaan seuraavaa ruokailuhetkeä. Nykyään ruokaa on yllin kyllin tarjolla kaikkialla ja mihin vuorokauden aikaan tahansa. Nykyurheilija saa kehittää maagiset itsehillinnän keinot selvitäkseen voittajana ruokatarjonnan keskellä. Ruoan ylitarjontaan kiinni jääneet synkistävät lihavuus-, diabetes ja sydänsairaustilastojamme.

Islannista löytyy lihapiirakoita, joissa ei ole murustakaan lihaa. Suomeen tuodaan kekseliäällä tavalla väärennettyä ruokaa tonnikaupalla. Reiluus on kaukainen muisto vain. Ruokaskandaalien keskellä moni kaipaa takaisin aikoja entisiä.

Markkinoiden luoman kauneusihanteen keskellä on vaikea tajuta, että omana itsenäsi olet täydellinen. Terveyttä etsiessään moni ihminen on mennyt totaalisesti metsään. On hyvä muistaa, että terveys on kuin vesi kaivossa. Sen tärkeyden huomaa vasta kun kaivo tyhjenee.

Teknisten apuvälineiden vallankumous

Nykypäivän teknologia on niin kehittynyttä, että valmentaja ja urheilija voivat itse hankkia sellaiset terveysseurannan instrumentit, jotka olivat ennen vanhaan pelkästään huipputieteellisten yliopistosairaaloiden erikoisosaamisen varassa. Nämä instrumentit ovat täydellä ryminällä saavuttamassa suuren suosion ja auttavat liikkujaa pysymään sillä kaidalla tiellä, joka johtaa parhaaseen mahdolliseen kuntoon ja terveyteen.

Mittareita löytyy sydämenlyöntien laskemiseen, hengityskaasujen analysointiin, lihasvoiman tarkkaan mittaamiseen, veriarvojen seurantaan, liikeratojen tarkkailuun, puhumattakaan tavanomaisesta videokuvaamisesta. Älypuhelimeen saa ohjelmia, jotka erityisen pilvipalvelun avulla muodostavat terveysseurannan kokonaisuuden, jota on helppo käyttää. Nykyään on niin hyviä testilaitteistoja olemassa, että urheilijan olisi mahdollista treenata vain silloin kun hän on täysin palautunut. Ongelmana tässä on se, että hyvin harva uskaltaa treenata tällä tavoin. Se saattaisi nimittäin tarkoittaa, että harjoitusohjelman tekeminen ja soveltaminen muuttuu täysin. Tietotekniikan avulla valmentajalla on 365/24/7-mahdollisuus olla urheilijan tukena ja tämä mahdollistaa mm. sen, että treenimotivaatio pysyy korkeana. Moni urheilija on parantanut tuloksiaan huimasti näillä välineillä ja vieläpä laillisesti.

Valmennusprosessi tunnetaan nykyään niin hyvin, että on valmentajan ammatitaidottomuutta ja urheilijan velttoutta, jos ei ymmärretä miten urheilija voi kehittyä omalla tasollaan parhaimmalla mahdollisella tavalla. Valmentaja vahvistaa urheilijan käsityksiä ja tarjoaa hänen käyttöönsä ammattiosaamistaan. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi räätälöityä ja yksityiskohtaista tietoa ravinnosta ja liikesarjojen analysointia sillä tavalla, että ne kehittävät häntä tehokkaasti. Se voi olla harjoitusohjelman räätälöimistä vallitsevien olosuhteiden mukaisesti (peilikirkas, jäinen tienpinta ei houkuttele; liukkaiden säiden ajaksi mahdollisesti hiihtoa tai juoksumatolla treenaamista).  Valmentajan tehtäväksi ymmärretään nykyään myös kaikessa laajuudessaan miten vältetään ylisuorittamista, eli valmentaja joutuu joskus liiallista innostumista hillitsevän jarruttajan tehtäviin.

Liikkumattomuudesta aiheutuvat sairaudet ovat kasvussa

Liikkumattomuudesta aiheutuu lisääntyneitä riskejä sairastua. Liikkumattomalla on kaksinkertainen riski sairastua sepelvaltimotautiin, aivohalvaukseen ja lihavuuteen. Tyypin 2 diabeteksen riski on 20–60 % suurempi, verenpainetaudin 30 %, paksusuolensyövän 40–50 % ja osteoporoottisten luunmurtumien riski on 30–50 % suurempi.

Liikunta vaikuttaa sekä diabeteksen ehkäisyyn että hoitoon. Jo varsin vähäinenkin painon lasku ruokavalion muutosten ja liikunnan lisääntymisen kautta vaikuttaa aikuistyypin diabeteksen ilmaantumista alentavasti korkean riskin henkilöillä 3–4 vuodessa. Tutkimuksissa on todettu, että suurimmat terveyshyödyt saavutetaan niillä henkilöillä, joiden fyysinen kunto ennen liikunnan aloittamista on ollut huonoin. Viikoittainen liikunta, joka vastaa 1 000 kcal kulutusta, pienentää kuolleisuutta 30 prosenttia.

Erityisesti lääkäritutkija Harri Helajärvi ryhmineen on tutkinut liikkumattomuuden terveysriskejä. Liikuntaa harrastavatkin voivat saada terveyshaittoja, jos istuvat liian paljon! Kaikkein haitallisin istumismuoto on TV:n ääressä löhöily.

Liikunta on hyvä masennuslääke

Amerikkalaisessa tutkimuksessa on selvitetty, miten säännöllisen liikkumisen estyminen esimerkiksi loukkaantumisen tai sairauden takia vaikuttaa mielialaan. Monissa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että niukasti liikkuvat henkilöt kärsivät todennäköisemmin masennuksesta kuin aktiiviset. Niin ikään on saatu viitteitä siitä, että aktiivisten ihmisten liikkumisen estyminen voisi aiheuttaa masennusoireilua, kuten väsymystä, jännittyneisyyttä ja ärtyvyyttä.

Tutkimukseen osallistui 40 henkilöä, joiden keski-ikä oli 31 vuotta. Heistä vähän yli puolet (55%) oli naisia. Osallistujat liikkuivat vähintään kolme kertaa viikossa ainakin puoli tuntia. Heidät arvottiin kahteen ryhmään. Puolet jatkoi liikuntaharrastustaan entiseen tapaan. Muita kehotettiin keskeyttämään liikuntaharrastus kahden viikon ajaksi. Ohjeiden noudattamista valvottiin askelmittarilla. Liikunnan lopettaneilla ilmeni viikon kuluessa väsymystä ja masentuneisuutta. Oireet pahenivat edelleen toisen viikon aikana. Hyväkuntoisimmat kokivat suurimman fyysisen suorituskyvyn laskun ja myös voimakkaimman mielialan laskun.

Tutkimusryhmän mukaan on mahdollista, että liikunta tasapainottaa hermoston toimintaa sympaattisesta parasympaattiseen suuntaan, mikä rauhoittaa mieltä. Liikkuminen saattaa siis parantaa kykyämme rentoutua. Kun esimerkiksi sairaus tai vamma estää säännöllisen liikkumisen, herkkä tasapaino voi häiriintyä. Kyse voi toisaalta olla myös psyykkisestä riippuvuudesta liikuntaa kohtaan. Tällainen riippuvuus on normaalisti vain hyväksi, mutta liikunnassakin on hyvä noudattaa kohtuutta.

Liikunta kuluttaa paljon energiaa ja nesteitä

Moni liikkuu jotta paino pysyisi hallinnassa. Reipas liikunta kuluttaakin energiaa ja tästä syystä on syytä tarkkailla että syö tarpeeksi ja oikeita ruoka-aineita. Pitkäaikainen ja kuormittava liikunta kiihdyttää energiankulutusta vielä rasituksen loputtuakin lisäämällä perusaineenvaihdunnan energiankulutusta 5-10% tavalliseen verrattuna.

Liikunnan vaikutus häviää kuitenkin vähitellen, eikä tavallinen, kevyehkö kuntourheilu nosta kovin merkittävästi eikä varsinkaan pysyvästi perusaineenvaihdunnan tasoa. Erittäin paljon harjoittelevilla huippu-urheilijoilla perusaineenvaihdunta jää 20% suuremmaksi kuin liikuntaa harrastamattomien. Tämä johtuu ilmeisesti siitä, että keho on tottunut runsaaseen energiansaantiin.

Intervallityyppisen harjoittelun on myös todettu kohottavan energiankulutusta huomattavasti. Suuren suosion saanut High Intensity Interval Training (HIIT) kasvattaa suosiotaan. Lupaukset siitä, että vartin tehotreeni vastaa tunnin hölkkää, otetaan halukkaasti vastaan ajankäytön kiemuroissa taistelevien nykyliikkujien parissa. Kokemukset ovat olleet pääosin yllättävän myönteisiä. Arthur Lydiard kääntyilee haudassaan!

Liikunnan energiankulutukseen vaikuttavat liikunnan tehokkuus, harjaantuneisuus, hikoilu liikunnan aikana (1 l hikeä = 575 kcal) ja liikkujan oma paino. Esimerkiksi 100-kiloiselta ihmiseltä kuluu kaksinkertainen määrä energiaa 50-kiloiseen verrattuna samaan liikuntasuoritukseen. Mikäli huolehditaan hyvästä ravinnonsaannista, ei ole mitään näyttöä, että lasten runsas liikunta aiheuttaisi häiriöitä esim. fyysiseen kehitykseen.

Harjoiteltaessa liian niukkaravinteisen ruokavalion voimalla, aiheutetaan enemmän haittaa kuin hyötyä. Urheilusuorituksen jälkeen erityisesti lihakset tarvitsevat energiaa palautuakseen. Ellei tätä energiaa ole käytettävissä, keho alkaa kuluttaa omia ravintovarastojaan, jotka ovat muun ravinnon puuttuessa lihasten toiminnalle välttämättömät omat proteiinivarastot.

Jotta liikunnan aikainen nestevaje minimoidaan liikkujan olisi hyvä opetella jo harjoittelun aikana nauttimaan 6-8 dl nestettä tunnissa liikunnan alusta alkaen – esimerkiksi 2 dl n. 15 min välein on sopiva rytmi. Juomisen aloittaminen liikunnan aikana vasta kuivumisoireiden ilmaantuessa (tehottomuus, kuiva suu, jano, kuumotus) on myöhäistä, sillä suorituskyky on jo ehtinyt heikentyä ja nesteen imeytyminen nestevajeessa on heikkoa – käytännössä nestevajeen korjaaminen liikunnan aikana on tällaisessa tapauksessa mahdotonta.

Urheilijan tulisi pitää huoli, että liikunta aloitetaan nestetasapainossa. Tätä varten päivän kokonaisjuomisen tulee olla riittävää – 2 litraa + 1 litra/harjoitustunti on minimivaatimus nesteen päivittäiselle nauttimiselle. Nestevajeen ylläpidon kannalta on myös järkevää nauttia nestettä noin 5 dl harjoitusta edeltävinä tunteina – mikäli tästä seuraa virtsaamisen tarve harjoittelun aikana tulee nesteen juonti ajoittaa 2-3 tuntia ennen harjoittelua, jolloin ylimääräinen neste ehtii poistua.

Liikunnassa menetetään runsaasti nestettä. Tavallisesti ihminen hikoilee noin 0,5 litraa vuorokaudessa, mutta urheilusuorituksen takia määrä suurenee 1-3 litraan. Erittäin kuumissa ja kosteissa olosuhteissa hikoilu voi olla vielä runsaampaa. Suorituskyky voi heiketä etenkin, mikäli liikunta aloitetaan nestevajeessa. Nestevaje heikentää nesteen imeytymistä ja siten edesauttaa lisävajeen syntymistä.

Myös liikaa juomista tulee välttää. Juominen yli tarpeen näyttää heikentävän vireystasoa ja saattaa varsinkin pitkäkestoisen liikunnan aikana laimentaa elimistön suoloja jopa vaarallisen paljon. Liian juomisen määrä on yksilökohtainen kysymys mutta juomisen määrän ylittäessä päivän aikana 2 litraa + 3 litraa per liikuttu tunti, on nesteen saanti yleensä jo liiallista.

Lopuksi

Lähde siis liikkeelle, harjoita lihaksiasi, täytä keuhkosi raikkaalla ilmalla ja vahvista sydäntäsi. Ole terveellä tavalla itsekäs. Tärkeintä on joillekin ehkä katkaista pitkä, yhtäjaksoinen istuminen.  Liikunnalla kuntosi paranee ja tulevaisuutesi muuttuu! Viskaa tämä blogikirjoitus sivuun ja nouse jalkeille! Jätän sinut nyt pohtimaan henkilökohtaista ratkaisuasi liikkumisesi suhteen ja lähden itse elämäniloa lisäävälle juoksulenkille läheiseen puistoon.

Lepo pitää terveenä

Oletko jatkuvasti väsynyt? Et tahdo päivisin saada mitään aikaiseksi? Syytä tähän olet ehkä etsinyt vitamiininpuutoksesta, vääränlaisesta ruokavaliosta, liian vähäisestä liikunnan määrästä, sairastelusta tai ikääntymisestä. Oletko ajatellut levätä? Levon merkitys terveydellemme on korostetusti esillä tässä katsauksessa. Lue se ja oivalla levon merkitys!

Jos sinua kiinnostaa alla oleva kirjoitus, sinua todennäköisesti kiinnostaa myös uusin kirjani, huhtikuussa 2014 ilmestynyt seikkaperäinen terveyskirja "Lepää - liiku - syö - terveydeksi". Kirjaa saa suoraan minulta luennoilla ja sähköpostosoitteeseen lähetetyllä tilauksella. Kirjan hinta on 25 euroa + postikulut.

Ensin väsytys, sitten lepo

Urheilijat tietävät, että lihakset kasvavat levossa, saatuaan ensin ottaa vastaan treeniä. Väsytä sinäkin itsesi sopivasti mitoitetulla toimeliaisuudella päiväsaikaan ja nauti sitten rentouttavasta ja rakentavasta yöunesta.

Säännöllisessä, terveystietoisessa elämänrytmissä vuorottelevat sopivasti uni, ravinto, liikunta, lepo ja elämän haasteet. Opettele kuuntelemaan kehoasi niin, että varmasti palaudut elämän ja liikunnan asettamista rasitteista. On ihanaa kohdata uusi päivä täysin levänneenä ja esimerkiksi lenkkeily täysin palautuneena ja voimaa uhkuvana on elämän hienoimpia kokemuksia. Kovien harjoitusten jälkeen saa tuntea väsymystä ja pientä kipuakin lihaksissa, mutta elämään pitää mahtua runsaasti päiviä, jolloin nautimme terveydestämme täysin siemauksin.

Mikään ei saa syrjäyttää laadukasta yöunta ja rentoja, levollisia sekä rauhoittavia hetkiä päivällä. Laadukas yöuni on perusterveyden edellytys. Hyvin nukutun yön jälkeen meillä on virkeä olo ja mieliala on korkealla. Unen laatu on yleensä parasta puolen yön tienoilla, mutta laadukkaan unen ajoittuminen on yksilöllistä.

Vaikka osa ihmisistä tulee toimeen niukalla 6-7 tunnin yöunella, monella riittävä määrä unta voi olla 8-9 tuntia. Unen määrä riippuu elämäntilanteesta. Kasvuiässä unen merkitys korostuu. Pienten lasten vanhemmat saattavat pärjätä jotenkuten hyvinkin vähäisellä ja katkonaisella yöunella.

Päiväunilla voi yrittää osittain korvata yhtäjaksoisen yöunen vajetta, mutta harvalla työikäisellä on siihen arjessa mahdollisuus. Vapaalla ollessaan voi pyrkiä löytämään iltapäivällä 10-20 min hetken jolloin ottaa rentouttavat nokkaunet.

Sisäinen, biologinen kellomme tahdittaa vuorokausirytmin sellaiseksi, että useimmat meistä heräämme virkeinä aamulla. Vireystaso voi perinnöllisistä ja muista syistä johtuen tehdä meistä aamuihmisiä (30%), illanvirkkuja (10%) ja välimuotoisia (60% suomalaisista). Rytmin muuttaminen on todettu vaikeaksi.

Huippu-urheilijoita voi aivan erityisesti kehottaa löhöilyn pariin! Tulkoon teistä maailmanluokan tähtiä ainakin yhdessä lajissa: löhöilyssä. Siten tehostuu palautuminen harjoituksista. Yhdistämällä löhöilytapahtumaan rentoutumisen ja vaikkapa mielikuvaharjoitteet, voi huomattavalla tavalla vaikuttaa urheilumenestykseen.

Lepääminen on muutakin kuin unta. Levolla tarkoitetaan myös arjen rutiineista irroittautumista ja vapaa-ajan viettoa. Ota tavaksi tavata ystäviäsi, lue hyviä kirjoja ja koe monipuolisen harrastustoiminnan mieltä virkistävä ominaisuus. Pahimmillaan levon laiminlyönti näkyy ylirasitustilana ja sairasteluna.

Unihäiriöt ja terveys

Unen fysiologiasta ja unen merkityksestä ihmiselle on saatu viime aikoina täsmätietoa. Entinen tieto aivojen nukkumisesta ei pitäne paikkaansa kuin osittain. Aivosähkökäyrä muistuttaa ns. REM-unen aikana valveillaolokäyrää. REM-unen aikana aivot toimivat hyvinkin aktiivisesti käsitellen ja järjestellen valveillaolon aikana kerättyä tietomäärää. Hyödytön tieto siivotaan pois ja tarpeellinen tieto tallennetaan pitkäaikaiseen muistiin.

Ei-REM-unen aikana aivot ja kehomme lepäävät, palautuvat ja uusiutuvat. Ei-REM- ja REM-univaiheet toistuvat syklisesti muutamaan kertaan yössä. Unihäiriöiden osuessa juuri tähän palauttavaan ei-REM-unijaksoon (herätään keskellä yötä tai aamuyöstä, eikä saada uudestaan unta), sillä on merkitystä terveydelle ja jaksamiselle, valistaa mm. neurologian erikoislääkäri Salla Lamusuo. Ei-REM-uni palauttaa eniten kehoasi ja REM-uni mieltäsi.

Tutkimuksissa on osoitettu, että yksi uneton yö vastaa noin promillen humalatilaa. Sama tila saadaan aikaiseksi viikkoja kestävällä puolittuneella unenmäärällä. Huonosti nukuttu yö huonontaa motivaatiota, heikentää tarkkaavuuden ylläpitämistä, oman toiminnan ohjaaminen häiriintyy ja arviointikyky uusissa ja monimutkaisissa tilanteissa tulee vaikeammaksi.

Tunnetusti unihäiriöt aiheuttavat ärtyneisyyttä, alakuloisuutta ja pitkään jatkuessaan lisäävät ahdistuneisuutta ja aiheuttavat mielialan laskua. Univaje aiheuttaa autonomisen hermoston sympaattisen aktiivisuuden kasvun, usein se nostaa verenpainetta ja on siten riskitekijä sydän- ja verisuonisairauksissa. Unihäiriöihin on yhdistetty riski saada tyypin 2 diabetes.

Viime aikoina on kiinnitetty huomiota univajeen aiheuttaman näläntunteen lisääntymiseen ja mahdollisesti tästä syystä kasvaneeseen ruokahaluun sekä lihomiseen. Painonhallinta entisestään vaikeutuu väsyneen motivoituessa heikosti liikkumaan ja terveellisten elämäntapojen ylläpito ei onnistu. Repsahdetaan herkästi pikaruokaan, alkoholiin ja tupakkaan.

Aineenvaihduntamme on sidottu vuorokausirytmiin. Ruoansulatus on hitaampaa yöllä kuin päiväsaikaan. Yövuoroa tekevät hyötyvät pääruoan syömisestä ennen puoltayötä ja 3-4 tunnin välein toteutetusta laadukkaasta välipalavoittoisesta syömisestä.

Lepo on tärkeää

Viisautta on oppia kuuntelemaan kehoaan niin, että palautuu elämän ja liikunnan asettamista rasitteista. On ihanaa syöksyä päivän haasteisiin täysin levänneenä. Onni on mennä kuntosalille, pulahtaa uima-altaseen  tai pistää tossua toisen eteen lenkkipolulla täysin palautuneena ja voimaa uhkuen!

Lihas kasvaa eniten levossa! Harjoittelun jälkeen syömään sekä sohvalle makaamaan ja elimistö alkaa proteiinisynteesin avulla parantamaan mitä harjoittelulla on rikottu. Kun tätä tekee viikosta ja kuukaudesta toiseen niin lihakset kasvavat ja paksunevat aikaa myöten.

Kaikki osaavat harjoitella jotenkuten, mutta vain harvat lepäävät oikein! Harjoituksista palautuminen jää monelle vajaaksi ja lihasten kehittyminen ei ole optimaalista. Urheilijan kehittymisen perusedellytys on, että lepo, harjoittelu ja ravinto ovat tasapainossa keskenään.

Rentouttavan ruokalevon aikana ravintoaineet imeytyvät tehokkaammin, energiaa säästyy myös illan pääharjoitusta varten ja henkistäkin energiaa jää varastoon.

Levolla on tärkeä osa urheilijan elämässä. Hyvä 8-9 tunnin yöuni auttaa palautumaan ja lataa akkuja tuleviin koitoksiin. Töissäkin jaksaa paremmin hyvin levänneenä ja treenistä palautuneena. Kunnon lepo parantaa oppimista ja uusien asioiden omaksumista sekä töissä että harjoittelussa. Lepo auttaa jaksamaan ja keskittymään sekä parantaa mielialaa.

Urheilijan uupuminen

Uupuneen urheilijan kuullessa valmentajansa käskevän vetämään väsyneillä jaloillaan vielä yhden kierroksen, voisi ulkopuolinen pitää tilannetta pahanakin kidutuksena. Ennen kuin teette valmentajasta ilmoituksen viranomaisille, pyytäisin teitä kuitenkin ensin arvioimaan tilannetta rauhassa. Huipulle pyrkivän urheilijan on välillä käytävä uupumuksen äärirajoilla. Itse asiassa hänen on löydettävä perille uupumuksen salattuun maailmaan. Silloin kun urheilija on tosi uupunut, häneltä löytyy itse asiassa vielä paljon voimavaroja. Näiden voimavarojen löytyminen on osa urheilijan kehitystä ja kysyy tietynlaista urheilijan lahjakkuutta.

Tiedemiehillä, jotka eivät välttämättä itse ole koskaan käyneet kolkuttelemassa uupumuksen ovia, on vallalla erityinen suosikkiaiheensa: keskushermostollinen uupuminen. Tämä tarkoittaa kaikessa yksinkertaisuudessaan sitä, että maitohappojen polttaessa lihaksissa on vielä paljon tehtävissä suorituksen jatkamiseksi. Urheilija jaksaa vetää vielä yhden kierroksen kunhan aivojen välittäjäaineet ovat tasapainossa! Hullua puuhaa? Ehkä, mutta teorialla on vankka kannattajajoukkonsa.

Serotoniini on kytketty urheilijan uupumukseen siitä syystä, että sillä on niin keskeinen rooli unensaannissa, horrostilassa, mielenterveydessä ja motivaation ylläpidossa. Se on se mielihyvähormoni joka pitää meidät rauhallisina ja tyytyväisinä. Useissa tutkimuksissa on pyritty vaikuttamaan tähän serotoniinin eritykseen. On syöty milloin mitäkin ravintoaineita ja nautittu kaikenlaisia pillereitä serotoniinin pitämiseksi sopivalla tasolla.

Vielä ei kuitenkaan ole tietoa tarpeeksi serotoniinista uupumuksen yhteydessä. Näyttäisi kuitenkin siltä, että serotoniinia ei saa olla liikaa, silloin käy äkkiä niin, että urheilija jättää homman kesken ja menettää motivaationsa tehdä sitä tuskallista taivallustaan. Tulee liian miellyttävä olo!

Serotoniinin lisäksi tarvitaan muidenkin hermoston välittäjäaineiden läsnäoloa uupumuksen yhteydessä. Serotoniinin ja dopamiinin välillä on ihan selvästi määrätynlaista kuhinaa uupuneen urheilijan aivoissa. Nykyään on vallalla sellainen käsitys, että serotoniinin ja dopamiinin välinen suhteellinen osuus on tärkeä mitta-arvo. Mitä enemmän on serotoniinia suhteessa dopamiiniin, sitä enemmän urheilija kokee väsymystä ja haluttomuutta jatkaa suoritusta. Mitä enemmän nämä aineet ovat tasapainossa, sitä pitempään urheilija jaksaa raataa.

Vakuuttavaa todistusaineistoa dopamiinin tärkeydestä tiedemiehet ovat vast'ikään saaneet amfetamiinin käyttäjiltä. Jep, urheilu on terveellistä huumetta, eikä ole yllättävää, että amfetamiini ja jotkut keskeiset katekolamiinit (”stressihormonit”) vaikuttavat liikuntasuoritukseen.

Amfetamiini pidentää elimistön erittämän noradrenaliinin vaikutusaikaa. Noradrenaliini puolestaan ylläpitää aivokuoren reaktiokykyä ja siten myös valvetilaa. Amfetamiini kohottaa mielialaa, vähentää ruokahalua, aiheuttaa tarmokkuuden ja vireyden tunnetta sekä estää väsymyksen ja ikävystyneisyyden aiheuttamaa suorituskyvyn alenemista.

Dopamiini ja noradrenaliini pitävät siis uupuvan urheilijan liikkeessä. Kiehtovalla tavalla tähän yhteyteen kytketään myös lämpövaikutus. Uupuneen urheilijan pääkopan sisällä suorastaan kiehuu ja kun hermosto lähettää tarpeeksi kauan lämpösignaaleja lämmönjakelukeskukseen (hypotalamuksessa), silloin sitkeinkin urheilija lopulta joutuu heittämään leikin kesken.

Tästä huomaamme siis miten ihmeellistä urheilu on. Täydelliseen uupumukseen on monella meistä pitkä matka kuljettavana. Ainoastaan kaikkein lahjakkaimmat urheilijat pääsevät nauttimaan uupumuksen täydellisyydestä.

Liika on liikaa urheilijallekin

Jokainen urheilija on yksilö ja jokaisella on omat rajansa kuinka paljon rasitusta ja harjoittelua kestää. Tämä raja muuttuu eri ikävaiheissa ja harjoittelua sopivasti annostelemalla sitä pystytään siirtämään yhä kovempaa rasitusta kestäväksi. Iän myötä tämä taso jonkin verran laskee. Ikääntyvä keho kaipaa enemmän palautusmisaikaa, erityisesti kun mennään yli 40:n ikävuoden.

Jos tämä optimaalinen taso ylitetään liiallisen harjoittelun kautta, antamatta keholle aikaa palautumiseen, niin siirrytään helposti ylirasitustilaan, puhutaan ylikunnosta. Huippukunto ja ylikunto ovat aina lähellä toisiaan. Ne erottaa toisistaan vain pieni raja. Jokainen ihminen voi treenaamisen avulla saavuttaa sen hetkisen oman huippukuntonsa. Jos tässä huippukunnon vaiheessa vielä yritetään voimakkaasti nostaa kuntoa, niin helposti kellistytään rajan toiselle puolelle.

Huippukunto saavutetaan aina ennen kuin siirrytään ylirasituksen puolelle. Ylikunnossa kehon sietokyvyn raja on ylitetty. Tällöin suorituskyky laskee, palautumisaika pitenee ja terveysriskit kasvavat. Ylirasitustilassa elimistömme puolustusjärjestelmä heikkenee ja silloin on suuri riski sairastua esim. tulehdustauteihin.

Muistamalla harjoituksen lisäksi levätä ja ruokailla riittävästi voidaan välttää heikentyneestä palautumisesta johtuva ”ylikunto”. Varsinkin todella kovassa harjoittelussa (ylikuntosyndroomassa) on todettu, että glutamiinia ei muodostu tarpeeksi lihaksessa. Jos kovaa voimaharjoittelua jatketaan liian pitkään ja liian usein, saattaa testosteroni laskea ja jäädä alhaiseksi pitkäksikin aikaa. Tällöin voidaan ajautua ylikuntoon, johon liittyy ”pysyvästi” alentuneen testosteronitason lisäksi voiman ja/tai lihasmassan laskua.

Harjoittelun suunnitteluvaiheessa on huomioitava testosteronin vaihtelut harjoituksen johdosta – näin vältetään ylikunto. Mahdollisesti joittenkin urheilijoiden ylikunto-oireissa esiintyvä testosteronitason lasku on osittain selitettävissä liian vähäisellä rasvan käytöllä. Mitään viisasten kiveä ei tosin ole löytynyt testosteroni-kortisoli määrityksistä joistakin harvoista myönteisistä koetuloksista huolimatta. Melatoniini-hormoni on myös esitelty yhtenä mahdollisena hormonina, jolla olisi tekemistä ylikuntosyndrooman kanssa.

On osoittautunut vaikeaksi löytää jokin helposti mitattava ominaisuus joka viestittäisi ylikuntoon joutumisen vaarasta. Eräs tutkija väittää tuoreessa tutkimuksessa reaktioaikojen hidastumisen ennustavan parhaiten ylikuntotilan. Monet tutkijat pitävät sykevaihtelua (HRV, heart rate variability) todennäköisesti hyvänä mittarina kehon rasitustilan arvioinnissa ja mahdollisen ylikunnon havaitsemiseksi urheilijoilla.

Sykevaihtelun arvioinnilla voidaan saada selville autonomisen hermoston tila varsin helposti. Yösykevaihtelua voi mahdollisesti seurata, sillä yö on vuorokauden tärkein palautumisvaihe. Etenkin alkuyö vaikuttaa olevan merkityksellinen palautumisen kannalta.

Muita ennusmerkkejä ylikunnosta ovat: harjoittelu ei kiinnosta, voimat ovat vähissä, lihakset hapottuvat helposti, unensaanti vaikeutuu, voimakas hikoilu levossa tai hikoilun puuttuminen kokonaan, palautuminen treenistä kestää kauan, ruokahalu on valtava tai tosi heikko, voimakas jano tai janottomuus, psyyke käy ylikierroksilla tai on masentuneisuutta ja flegmaattisuutta, on pientä kuumetta koko ajan, tulee esiin outoja syömistottumuksia, yöllä näkyy painajaisia, pelokas ja säikky olemus.

Mistä tietää onko urheilija ylirasitustilassa? Jokaisen elimistöllä on yksilöllinen tapa reagoida tähän ylirasitustilaan. Sen vuoksi jokaisen kovaa harjoittelevan urheilijan kannattaa oppia tarkkailemaan itseään (”kuuntelemaan kehon signaaleja”).

Varsinkin ylirasituksen alkuvaiheessa alkaa ns. sympaattinen hermosto toimimaan ylikierroksilla, joka johtaa siihen, että ei nukuta, ruokahalu on valtava ja nesteen kulutus on kova. Toinen vaihe on päinvastainen, jolloin ns. parasympaattinen hermosto aktivoituu. Tällöin henkilö on voimaton, unelias ja ruokahaluton. Käytännössä usein edetään ensimmäisen vaiheen kautta toiseen vaiheeseen, mutta toinen vaihe voi tulla suoraankin.

Terveysongelmat eivät juurikan tule ilmi sympaattisessa vaiheessa, vaan ne alkavat parasympaattisen vaiheen aikana. Silloin bakteerit ja virukset pääsevät iskemään kehoon, koska sen puolustusjärjestelmä on heikentynyt.

Puolustusjärjestelmä taistelee näitä vieraita eliöitä vastaan kuumeen avulla. Usein on niin, että puolustusjärjestelmä on heikentynyt pitkäaikaisen ylirasituksen seurauksena niin paljon, että se ei kykene nostamaan kunnon kuumetta. Tällöin terveysongelmat pitkittyvät ja ne voivat kestää kuukausia. Voimakas kuumeen nousu tällaisissa tilanteissa on aina hyvä merkki, koska se kertoo puolustusjärjestelmän tehokkuudesta. Mitä korkeammaksi kuume nousee, sitä nopeammin puolustusjärjestelmä saa voiton vieraista eliöistä.

Tämän vuoksi kannattaa muistaa, että kuume on ystävä eikä vihollinen. Sairastamisvaiheessa ei kuumetta tulisi alentaa lääkkeiden avulla, paitsi silloin kun ollaan äärimmäisissä tilanteissa. Kahden, kolmen päivän kuumeilu 38-39:ssa asteessa ei ole vaarallista. Päinvastoin, kuumeella on elimistöä puhdistava ja solukkoa uudistava vaikutus. Sen jälkeen elimistön puolustuskyky on entistä korkeammalla tasolla.

Ylirasitustila voi tulla joko pitkään jatkuneesta kovasta harjoittelusta tai sitten yhden tai muutaman erittäin kovan harjoituksen jälkeen. Elimistö on pitkään liikkunut sietokyvyn ylärajoilla ja loppujen lopuksi tämä sietokyvyn raja ylittyy. Palautuminen pitkällä aikavälillä tulleesta ylirasitustilasta on hidasta ja vaatii kärsivällisyyttä.

Ylirasitustila voi siis tulla myös yhden tai muutaman erittäin kovan harjoituksen jälkeen. Lihas- ja maksaglykogeeni on loppunut, vesi- ja suolatasot elimistössä ovat sekaisin ja proteiinia on saatettu kuluttaa energiantuotantoon. Tällainen tila voi tulla muutaman päivän aikana useiden tuntien suoritusten jälkeen, jolloin ei ole kunnolla täydennetty kehon energia- ja nestevarastoja.

Näin käy usein esim. leiriharjoittelussa. Tässä tapauksessa kehon puolustusjärjestelmä on heikentynyt ja silloin on suuri riski saada jokin tauti elimistöön. Palautuminen tällaisesta tilanteesta on kuitenkin nopeaa. Se on kuntotasosta riippuen useimmiten ohi 2-4 päivän lepojaksolla ja energiavarastojen täydentämisellä.

Urheilijan on muistettava, että harjoittelun sietokykyyn vaikuttaa fyysisen rasituksen lisäksi myös henkinen ja tunne-elämän rasitus. Voimakkaat henkiset ponnistelut esim. opiskelussa tai töissä lisäävät urheilijan kokonaisrasitusta. Sama vaikutus on myös tunne-elämän pettymyksillä esim. ihmissuhdeongelmilla. Tällaisten paineiden aikana olisi fyysistä rasitusta osattava keventää, muuten elimistön tasapaino järkkyy ja siirrytään helposti ylirasituksen puolelle.

Usein urheilija ihmettelee ylirasituksen syntymistä, vaikka itse harjoittelussa ei ole tapahtunut muutoksia. Ylirasituksen synty juontaa silloin juurensa muuhun urheilijaa kohtaavaan rasitukseen. Henkisesti rasittavana aikana ei tulisi yrittää suorittaa vaativaa harjoitusohjelmaa, vaan päinvastoin harjoittelua tulisi keventää.

Ylikunnosta palautumisessa on muistettava levätä ja ruokailla monipuolisesti. Palautuminen ylikuormitustilasta vie joskus kuukausia tai jopa vuosia. Joillekin urheilijoille harjoitteluun palaaminen on ollut ylivoimaista.

Ravinnon osuus on merkittävä palautumisessa. Ravintoaineilla on kyky kiihdyttää energia-aineenvaihduntaa sympaattisen hermojärjestelmän kautta. Tärkeää on syödä paljon laadukasta, tuoretta ruokaa. Erityisessä asemassa ovat vitamiinit, kivennäis- ja hivenaineet.

Tilanteissa, joissa ylirasitus on jatkunut jo pitkään ja se on heikentänyt voimatasoja, ovat myös proteiinit tärkeitä. Usein ylirasituksen aikana myös veriarvot laskevat. Alkuvaiheessa ravinnon laatua tulee keventää ja syödä erityisen paljon vihanneksia ja hedelmiä. Hiilihydraatit tulisi saada kasvisvoittoisesta ravinnosta.

Ylikunnosta palautumisessa rasvaisia ruokia kannattaa välttää, koska ne hidastavat aineenvaihduntaa. Kasvisvoittoisen ravinnon rinnalle otetaan mukaan vähärasvainen liha ja kala sekä myös kasvispohjaiset valkuaiset, herneet, pavut, soija, pähkinät. Jos täysiarvoisen kasvisruoan syöminen tympäisee, silloin voi olla hyvä turvautua luonnontuotteista valmistettuihin lisäravinteisiin hyvän vitamiini- ja hivenainetason takaamiseksi.

Glykogeenivaje ja epätasapainot aminohapoissa, kehon katabolian ja anabolian välillä sekä neuroendokriinitoiminnassa liittyvät usein ylikuntoon.

Työntekijän uupuminen

Työnteossa tapahtuva uupuminen on erilaista kuin urheilussa koettu uupuminen. Yksinkertaisesti sanottuna, se on uupumusta, joka sairastuttaa henkisesti ja fyysisesti kun urheilussa tapahtuva uupuminen on lähinnä fyysistä.

Työelämän asettamat vaatimukset, vuorotyö, työttömyyden pelko jne. ovat vilkkaan tutkimuksen kohteena sen suhteen miten ne vaikuttavat terveyteemme. Ihmisen valvoessa yövuorossa aivoihin kertyy unipainetta, joka ei pääse purkautumaan normaaliunen aikana. Uni ajoittuu sisäisen kellomme kannalta väärään vuorokauden aikaan, eli elimistö ei ole valmis virvoittavaan uneen. Tästä johtuva kasaantuva univaje on tutkimusten mukaan pitkittyneenä haitallista kehon monille toiminnoille. Sopeutuminen vuorotyöhön on yksilöllistä ja osittain perinnöllistä. Toiset soveltuvat vuorotyöhön paremmin kuin toiset.

Uupuminen työssä johtuu monesta eri seikasta, jotka pitäisi selvittää työkyvyn saamiseksi kohdilleen. Kasvavat vaatimukset työelämässä, moderni yhteiskuntamme missä jokainen voidaan tavoittaa mihin aikaan vuorokaudesta tahansa ja kiristyvä taloustilanne ajaa yhä useampia
loppuunpalamisen partaalle.

Jos ajoissa puututaan työntekijän ylirasitukseen, voidaan nopeasti saada tilanne kuntoon. Riittävä lepo ja laadukas ravinto riittävät usein. Kroonistuessaan ylirasitustila muuttuu vaikeammin hallittavaksi. Se saattaa vaatia viikkoja ja kuukausia kestävää toipumista koska ongelmat sijaitsevat autonomisen hermoston osa-alueella. Ruoansulatus ja vatsan toiminta on sekaisin, syketasoissa on voimakasta vaihtelua, hormonien eritys häiriintyy ja mielialan vaihtelut korostuvat. Unen laatu heikkenee, suorituskyky arkisissa tehtävissä laskee ja tässä on todellakin painettava jarrua!

Vakava työntekijän uupumus on nopeasti kasvava ongelma nyky-Suomessa ja vaatii kuukausien toipumisaikaa. Realistisesti ottaen toipuminen vie monesti vuosia ja tervehtyminen ei ole mitenkään varmaa vaikka hoito olisi hyvätasoista. Harvalla tällaiseen toipumisjaksoon on edes mahdollisuutta ja varaa. Vaarana on, että työntekijä läpikäy vakavan hermostollisen säätelyjärjestelmän romahduksen, tulee vakavia unihäiriöitä, masennusta, kehittyy tulehdussairauksia ja jopa syöpää immuunipuolustuksen romahtaessa.

Monesti työntekijä ei itse huomaa uupumustilaansa tai hän ei uskalla/halua tunnustaa sitä itselleen ja työyhteisölleen. Saamme tottua siihen tulevaisuudessa, että tällaisten ylisuorittajien syöksykierre katkaistaan pakolla ja alkaa työntekijän hidas tie takaisin tervehdyttävään työelämään. Huonoista työtavoista poisopitaan, tuetaan pyrkimystä uuteen rauhallisempaan elintapaan tarvittaessa lääkkein ja psykologisin keinoin.

Kovaa stressitilaa on verrattu taistelu- ja pakoreaktioon, joka jää päälle pitkiksi ajoiksi. Kaasu jumittuu pohjaan ja jarru ei toimi. Stressin vaikutuksesta noussut sympaattisen hermoston vireystaso tulisi päästää otteensa ja antaa tilaa parasympaattiselle hermostolle. Kehon tulisi palata rentouden tilaan, jossa sydämen syke, verenpainen ja hengitystiheys laskevat.

Mutta tässä on mutkia matkassa. Altistumme stressireaktioille jatkuvasti. Yhä uudelleen käynnistyy sympaattisen hermoston stressireaktio ennenkuin edellinen stressi ehti alta pois. Aamukiireet, lapset päivähoitoon, ensimmäiset työpuhelut ruuhkabussissa, vaativa työkaveri, liian monta kuppia kahvia, joka puolella pulppuavat hälyäänet, nälkä, lukematta jääneet sähköpostit, itkevä lapsi, unohtuneet ruokaostokset, nalkuttava aviopuoliso, nurkassa yksikseen pauhaava televisio jne. ovat yhdessä sellaisia stressiärsykkeitä, että pääsy levolliseen tilaan estyy. Arjen extremelajin urheilusta on vaikea päästä eroon.

Väsyminen on kiehtova tutkimusaihe

Väsyminen on elimistömme taikka yksittäisen elimen tila, jossa toimintakyky alenee rasituksen seurauksena. Lihasten väsymistä aiheuttavat lihasten työstä johtuva energiavaje, hapenpuute ja maitohapon sekä ammoniakin kertyminen lihaksiin. Kaikkia lihasväsymyksen tekijöitä ei tarkkaan tiedetä.

Esimerkiksi kovassa voimaharjoituksessa väsymykseen asti, lihaksen kreatiinifosfaattivarastot tyhjenevät lähes täysin ja glykogeenipitoisuus vähenee noin 40 prosenttia. Glukoosin anaerobisessa hajoamisessa muodostuu maitohappoa, kuona-aineiden kasautumista esiintyy, tulehduksen välittäjäaineiden lisääntyminen muodostuu ongelmaksi jne. Nämä heikentävät hermo-lihas impulssin kulkua, heikentävät lihassupistusta ja lihaksen aineenvaihduntaa.

Voimakas väsyminen vie herkästi urheilijan lihaskatabolian suuntaan. Lihasperäisiä tulehduksen merkkiaineiden määrässä nähdään kasvua ja hapetusstressi nousee rasituksen myötä.  Kovassa väsymisessä keskushermosto lopulta väsyy eikä enää pysty ”käskyttämään” lihaksia liikkumaan.

Tutkimuksissa on havaittu, että väsymisen ehkäisyssä saattaa olla hyötyä riittävästä glutamiinin saannista, joka mahdollisesti lieventää keskushermoston väsymistä. Se on varmaa, että väsyminen (uupuminen) on monimutkainen tapahtumaketju, jolla on vaikutuksia sekä lihas- että hermostotasolla. Neurotransmitteri serotoniinille on tässä annettu keskeinen asema ja puhutaankin erityisestä sentraalisesta väsymisestä.

Serotoniini lisääntyy hermostossa uupumisen edetessä. Myös katekolamiinien lisääntyminen havaitaan kovassa väsymisessä. Väsymisessä tapahtuu pH-muutoksia, mutta mitään kriittistä pH-arvoa ei voida yhdistää uupumiseen.

Serotoniinin roolia väsymisessä on vilkkaasti tutkittu ja varmaa on, että suolen limakalvossa ja keskushermostossa valmistuva hormoni koskee sekä lihaksia että hermostoa. Serotoniinia muodostuu ruoan mukana saatavasta tryptofaani aminohaposta. On viitteitä siitä, että hiilihydraattipitoinen ravinto ja runsas haaraketjuisten aminohappojen (BCAA) nauttiminen estää serotoniinin lisääntymisen.

Veren BCAA-pitoisuuden pieneneminen voi johtaa serotoniinin lisääntyneeseen tuotantoon aivoissa. Serotoniinipitoisuuden kasvaminen puolestaan voi olla osasyy fyysisen ja psyykkisen uupumuksen ilmenemiselle pitkäkestoisissa suorituksissa. Teoriassa BCAA-valmisteen nauttiminen voi siis parantaa kestävyyssuoritusta ylläpitämällä veren BCAA-tasoa ja estämällä serotoniinin muodostusta aivoissa. BCAA:n nauttiminen vähentää aminohappo tryptofaanin pääsyä aivoihin, jolloin väsymystä aiheuttavan serotoniinin synteesi vähenee. BCAA:n ja psyykkisten tekijöiden välille onkin löytynyt yhteyksiä tutkimuksissa.

Väsymykseen auttaa lepo

Väsyttääkö? Ottaisiko energiajuomaa? Mainoksien mukaanhan nämä juomat piristävät! Energiajuomien virkistävä vaikutus on kiistanalainen asia. Tutkimusten mukaan väsymys on kaikesta markkinahumusta huolimatta parempi nukkua ja levätä pois. Lyhyen piristävän vaiheen jälkeen energiajuomat lisäävät väsymystä.

Urheilijan väsyminen voi myös johtua esim. liian vähäisestä yöunesta, huonosta ruokailusta, piilevästä sairaudesta tai psyykkisistä tekijöistä. Monet urheilijat etsivät väsymykseen apua luontaistuotekaupan ja apteekin hyllyltä, ehkä jopa reseptilääkepurkista. Mutta liiallisesta rasituksesta ja väsymyksestä johtuvaa kehnoa oloa ei valitettavasti voi korjata mikään lisäravinne tai lääke, ainoastaan kunnon lepo auttaa. Kun univaje on korjattu on aika ryhtyä tarkistelemaan ruokavaliota tarkemmin ja silloin on todettu hyvälaatuisten proteiinilähteiden ja värikkäiden vihannesten olevan keskeisessä asemassa.

Kymmenen vapaaehtoista tervettä aikuista uhrautuivat tieteelle rajoittaen yöunensa viiteen tuntiin koetta edeltävänä yönä. Tunti kevyen lounaan jälkeen he nauttivat energiajuoman, jossa oli 42 grammaa sokeria ja 30 milligrammaa kofeiinia. Vertailuryhmäläiset joivat samalta maistuvan sokerittoman juoman. Seuraavaksi molemmille ryhmille annettiin 90 minuuttia kestävä yksitoikkoinen tehtävä, jotta heidän väsymystasonsa saataisiin selville.

Ensimmäisen 30 minuutin aikana koehenkilöiden reaktioajoissa ei ollut eroa, mutta 50 minuutin kuluttua energiajuomaa nauttineet alkoivat nuokahdella ja he tunsivat itsensä merkittävästi aiempaa unisemmiksi. Tämä johtunee siitä, että verensokerin heilahtaessa tapahtuu vireystason lasku. Runsaasti sokeria ja pieniä määriä kofeiinia sisältävät juomat hidastivat tutkimukseen osallistuneiden reaktioita ja lisäsivät tarkkaavaisuuden häiriöitä.

On tutkimuksia joiden mukaan kofeiinipitoiset juomat lisäävät keskittymiskykyä. Mutta yksi asia on pomminvarma: ”Sokeripommi ei ole kovin tehokas keino kamppaillessa unta vastaan. Joten vältä sokeripitoisia, vähän kofeiinia sisältäviä juomia”. Näin kertoo meille Loughboroughin yliopiston unitutkimuskeskuksen professori Jim Horne ja jatkaa: ”Paljon suositeltavampi keino rimpuilla väsymystä vastaan on nauttia kofeiinipitoista juomaa ja ottaa sen jälkeen pienet torkut.” Monelle riittää lievempiin väsymystiloihin, että vain yksinkertaisesti hyväksyy olevansa tosi väsynyt ja ottaa kunnon päivätorkut, syö hyvin ja huolehtii kunnon yöunesta.

Tilapäistä väsymystä voi yrittää lieventää näin:

1. Ota selvää miksi sinua väsyttää koko ajan? Mitenkään normaalia ei ole jos hyvin nukutun yön jälkeen yhä vain väsyttää. Syy voi olla kilpirauhasessa, joka ei valmista tarpeeksi tyroksiini -nimistä ihmiselle välttämätöntä hormonia. Tämä hormoni lisää kierroksia elimistöön. Mahdollinen puutostila selviää yksinkertaisella verikokeella. Anna lääkärin tarkistella raja-arvosi ja noudata lääkärin hoito-ohjeita. Laadultaan huono yöuni (uniapnea, kuorsaus, liian lämmin, melulle altis tai valoisa makuuhuone) voi johtaa väsymyskierteeseen kuten aiemmin huomasimme.
2. Lääkärit eivät hoksaa! Lääkärin ammatti on hyvin vaativa. Sairauksien kirjo on valtava ja syynä väsymykseen voi olla niin moni asia. Anna tarpeeksi hyviä vihjeitä väsymyksestäsi niin, että lääkäri voi päästä selvyyteen väsymyksesi aiheuttajasta. Varovasti vihjaise lääkärille voisiko syy olla esimerkiksi huonosti toimivassa kilpirauhasessa. Älä kuitenkaan ahdista lääkäriä liiaksi. Tutkimusten mukaan kaikki lääkärit eivät pidä sellaisesta potilaasta, joka tulee vastaanotolle suurena asiantuntijana. Ole lääkärillesi sopivan viekas.
3. Lääkkeet ja piristeet eivät heti auta. Lääkäri saattaa kirjoittaa sinulle reseptilääkkeen väsymystäsi vastaan. Lääkkeet eivät välttämättä heti tehoa ja hoitotasapainoa saa etsiä välillä tosi pitkään. Vähitellen kannattaa piristävistä lääkkeistä ja rohdoista pyrkiä eroon ja totutella taas normaaliin uni-valverytmiin.
4. Liike on lääke. Väsymys karisee liikkumalla runsaasti luonnossa. Kannattaa välillä vaihtaa maisemia, kuntoklubia tai aloittaa jokin ihan uusi urheilulaji.
5. Syö värejä. Luonto on kekseliäs. Se tuottaa meille värikkäitä kasviksia, vihanneksia ja hedelmiä. Syö näitä riittävästi (puoli kiloa päivässä) ja väsymys karisee.
6. Ota vitamiinikuuri ja muista proteiinit. Ihminen saa monipuolisesta ravinnosta todennäköisesti kaikki tarvitsemansa vitamiinit ja hivenaineet. Sairasteleva tai muuten kovasti väsynyt ihminen voi kuitenkin kärsiä niin mittavasta väsymyksestä ja alakulosta, että ruokailu on huolimatonta ja epäterveellistä. Silloin voi olla paikallaan ottaa kuuriluonteisesti jokin laadukas monivitamiinivalmiste, jotta into nauttia hyvää ja terveellistä ruokaa taas palaa. Tutkimusten mukaan proteiinilähteiden tarkistaminen on paikallaan.

Melatoniinista puhutaan paljon

Unensaannin häiriöissä on viime vuosina erityisesti keskusteltu melatoniinin roolista. Aivoissa sijaitseva käpyrauhanen tuottaa melatoniinihormonia illalla ja yöllä kun on riittävän pimeää eikä silmiin tule valoa. Päivällä nukkuessa melatoniinia ei synny merkittäviä määriä. Jatkuvasti yövuoroa tekevillä kehon uni-valverytmi voi muuttua täysin ja tällöin melatoniinia voi erittyä jonkin verran päivälläkin nukkuessa.

Melatoniinin tuotannossa on huomattavia yksilöllisiä eroja. Tuotanto on suurimmillaan lapsuuden aikana ja vähenee ikääntyessä. Yli 65-vuotiailla melatoniinierityksen yöllinen voimakas eritys on vähentynyt selvästi. Mielihyvähormoni serotoniini auttaa melatoniinia muodostumaan.

Melatoniini valmistaa elimistöä uneen. Se laskee ruumiinlämpöä, jolloin vireystaso heikkenee ja ihmisen on helpompi nukahtaa.

Melatoniini auttaa pitämään yöllä normaalisti tapahtuvan unesta havahtumisen kohtuullisena. Se rytmittää unisyklejä siten, että kevyet, syvät sekä unennäkövaiheet tulevat tietyssä järjestyksessä. Melatoniini tahdittaa useiden muiden hormonien eritystä elimistössä.

Melatoniinia erittyy äidinmaitoon ja sitä on yömaidossa. Sitä on pieniä määriä myös banaanissa, juureksissa, kurkussa ja tomaatissa. Melatoniinia on joko luontaisista lähteistä eristettynä tai syntettisesti valmistettuna ravintolisissä ja erilaisissa lääkevalmisteissa.

Melatoniinia käytetään tieteellisen näytön perusteella tahdittamaan uni-valverytmiä ja lyhentämään nukahtamisaikaa. Se näyttää olevan tehokas etenkin autististen, kehitysvammaistan ja sokeiden henkilöiden unihäiriöiden hoidossa. Melatoniini näyttäisi olevan tehokas myös jet lagin eli aikaerorasituksen hoidossa matkustavilla ja vuorotyötä tekevillä.

Melatoniini voi hieman lyhentää nukahtamiseen kuluvaa aikaa. Melatoniinia käytetään iäkkäiden ihmisten unihäiriöiden hoitoon etenkin rauhoittavien valmisteiden käytön sijaan, koska melatoniinin eritys vähenee iän myötä.

Melatoniinilla ei ole saantisuositusta eikä päivittäisen saannin ylärajaa. Melatoniinin kerta-annos suun kautta nautittuna on yksilöllinen. Se on tehokas joillakin henkilöillä/joissakin tiloissa jo pienilläkin annoksilla (0,5 mg). Tavallinen kerta-annos on 1-5 mg ja joissakin tiloissa käytetään suurempia annoksia 10 mg:aan asti.

Melatoniini on todennäköisesti turvallista useimmille aikuisille lyhytaikaisesti suun kautta otettuna tai ihovoiteena. Melatoniini voi aiheuttaa haittavaikutuksia, kuten päänsärkyä, lyhytaikaista masennusta, päiväväsymystä, huimausta, vatsakramppeja ja ärtyneisyyttä.