**
Psykiatrian dosentti Antti Tanskanen on sitä mieltä, että raskaana oleville tulisi taata riittävästi omega-rasvahappoja. Omega-3-rasvahappojen merkitys aivojen ja mielen toiminnalle ymmärretään päivä päivältä yhä paremmin. Ne ovat välttämättömiä aivojen normaalille toiminnalle, siksi niitä tulisi saada riittävästi, dosentti Tanskanen painottaa. Hän puhui tiistaina 10.11.2009 Öljypellavayhdistyksen aamiaistilaisuudessa.
Eikosapentaeenihappo EPAa ja dokosaheksaeenihappo DHAa syntyy elimistössä alfalinoleenihappo ALAsta. Yleensä noin 5−10 prosenttia ALAn määrästä muuttuu näiksi pitkäketjuisiksi omega-3-rasvahapoiksi.
Raskauden aikana elimistö muodostaa 200-kertaisen määrän pitkäketjuisia rasvahappoja ALAsta. Näin turvataan sikiön tarve saada riittävästi aivojen, silmien ja sydämen kehittymiseen tarvittavia aineita. Äidin tarpeet ovat toissijaisia.
Siksi Tanskasen mielestä pitäisi huolehtia siitä, että raskaana olevat saavat ravinnostaan itsekin riittävästi omega-rasvahappoja, esimerkiksi kalasta tai pellavansiemenöljystä. Se voi myös helpottaa raskauden aikaista masennusta.
Valtaosa uusimmista masennusta ja omega-kolmosia käsitelleistä tutkimuksista puoltaa näkemystä, että EPA yksinään tai yhdessä DHAn kanssa auttaa masennukseen. Vaikutus saatiin, kun lääkityksen lisäksi käytettiin yksi gramma EPAa päivässä. On tutkimuksia joissa yhteyttä ei löydetty, mutta ei omega-rasvahapoista ollut haittaakaan, Tanskanen kertoi.
Omega-3-rasvahappojen ja masennuksen käänteinen yhteys selvisi ensimmäisen kerran vuonna 1998 tiedelehti Lancetissa julkaistussa artikkelissa, jossa verrattiin masennuksen yleisyyttä ja kalan käyttöä eri maissa.
Viime viikolla Rasvahapot ja terveys -symposiumissa Tukholmassa käsiteltiin myös omega-3-rasvahappojen yhteyttä mielialaan ja käyttäytymiseen. Ravitsemustieteen ja psykologian tohtori Katherine Appleton Belfastin Queen´s Universitystä totesi, että tutkimuksia on vielä liian vähän vahvan näytön saamiseksi.
Tutkituin alue, josta näyttö on myös vahvinta, on pitkäketjuisten omega-3-rasvahappojen suotuisa vaikutus diagnosoituun masennukseen. Tanskasen mukaan viimeistään keski-ikäisenä pitäisi tehdä elintapamuutos, jotta myöhemmän iän masennusta vähennettäisiin.
Alfalinoleenihappo alentaa veren kolesterolia. Alfalinoleenihappoa sisältäviä kasviöljyjä, kuten pellavansiemenöljyä, on tutkittu vähemmän kuin kalaöljyjä. Myös ALAn itsenäisiä vaikutuksia on ryhdytty tutkimaan vasta viime aikoina.
Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA on todennut, että "Alfalinoleenihapon riittävä saanti ruokavaliossa alentaa veren kolesterolitasoja". Väite on yksi harvoista, jotka EFSA on hyväksynyt elintarvikkeissa käytettäväksi terveysväitteeksi. Riittävä saanti on 2 grammaa päivässä.
Lähde: Ruokatiedon uutiset terveystoimittajille, 10.11.2009
Muita omega-3-rasvahappoa koskevia kirjoituksiani:
Muistuttaisin tähän Lambert-Allardtin kehoituksesta riittävän D-vitamiinisaannin tärkeydestä odottaville äideille.
VastaaPoistaEn laita linkkiä, L-A ei antanut suositusta D-vitamiinin määrästä, eikä kuinka se saavutetaan.
En ole ilkeä, näin oli lukemissani jutuissa. Pakko kuitenkin arvata; terveellisestä ravinnosta?
Mutsi söi kalaa ja luomulihaa, otti aurinkoa bikineissä raskaana ollessaan.
Synnyin loppukesästä ja olen paljon viksumpi kuin keskitalvella syntyneet sisarukseni :)
Katsoin netistä videoidun Tukholman rasvahapposymposiumin, yli 4 tuntia, huh-huh. Kathrine Appletonin esitys oli surkea, hän oli poolannut yhteen kaikki erilaisilla kalaöljyvalmisetilla tehdyt tutkimukset mielenterveysongelmissa, eikä saanut selvää, onko omega-kolmosista hyötyä vai ei. Niinhän siinä helposti käy, kun sekoitetaan omenat ja päärynät samaan koriin. Jos sitä vastoin käydään läpi EPA-rasvahapolla (eritoten E-EPAlla) tehdyt tutkimukset, niin näkyvyys paranee: EPA on ilmeisesti ainoa antidepressivinen ja antipsykoottinen omega-3-rasvahappo. Kliinisten tutkimusten mukaan E-EPA auttaa esim. masennukseen yksinkin, mutta erityisesti yhdessä antidepressiivisen lääkityksen kanssa. Jos E-EPAn kanssa annetaan DHA:ta niin sen teho heikkenee. Siinä se Appletonin ongelman ydin on: hän jätti kertomatta E-EPA-tutkimuksista.
VastaaPoistaConflict of interest: Olen tuonut E-EPAn Suomeen ja muualle Eurooppaan kesällä 2003.
Kalan syönti usein liitetään elohopeaan ja sen mahdollisiin haitallisiin vaikutuksiin sikiöön.
VastaaPoistaKuitenkin monet suurimmista tutkimuksista osoittavat, että mitä enemmän kaloja JA elohopeaa, sitä fiksumpia lapset ovat:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16203250
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18353804
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17307104
Niin ja kuten toisesta tutkimuksesta huomaa, O3-saanti ei selittänyt kognitiivisten kykyjen paranemista. Jokin muu mitä kalasta löytyy, oli todennäköinen selittäjä.
Muistaako kukaan D-vitamiinia, joka kelatoi raskasmetalleja aivoista muodostamalla glutationia ?
Apulaisprofessori Barbara Meyer (University of Wollongong's School of Health Sciences, Australia) on tutkinut lasten kalansyöntiä, ja tulokset ovat hälyttävän kehnot. Vain yksi lapsi kymmenestä söi kalaa ylipäätään. 3-vuotiaat saivat ruoastaan omega-3-rasvahappoja keskimäärin 47 mg ja 4-8-vuotiaat 55 mg. Tutkimuksen julkaisi American Journal of Clinical Nutrition ja myös tavalliset sanomalehdet uutisoivat sen.
VastaaPoistahttp://tinyurl.com/yc78d3x
Tilanne lienee samanlainen Suomessakin. Sen tähden myös lapsille pitäisi antaa kalaöljyä ravintolisänä. Lastenpsykiatrien mukaan alle 5-vuotiaille parasta on EPAn ja DHA:n yhdistelmä, ja yli 5-vuotiaille pelkkä EPA.
Edellä mainitussa Tukholman rasvahapposymposiumissa puhunut Lontoon King´s Collegen ravitsemustieteen professori Tom Sanders oli sitä mieltä, ettei DHA:n antamisesta ole hyötyä muille kuin korkeintaan äidinmaidon korviketta saaville vauvoille.