**
Jaakko Halmetoja on kirjoittanut superfood -oppaan.Kirjan voi hankkia häneltä suoraan esimerkiksi täältä. Kirja maksaa 17 euroa (e-kirja).
Superfood (suomeksi superruoka) on termi, jota yleensä käytetään kuvaamaan ruokaa, joka on erittäin ravintotiheää. Yhdysvalloissa on keksitty markkinointitermi "superfood", mistä on myös muunnos "superfruit". Se tarkoittaa hedelmää tai marjaa, joka on jollain tapaa eksoottinen, ravitsemuksellisesti hyvä, helppokäyttöinen, sisältää runsaasti antioksidantteja ja tuo vaihtelua makumaailmaan. Termejä ei ole suojattu tai määritelty virallisesti. Superfood -termit yleistyivät Yhdysvalloissa 2000-luvun alussa myyntimenestykseen yltäneiden ruoka- ja ravinto-oppaiden innoittamana. Nyt superruoka-ohjeita on jo runsaasti suomeksikin tarjolla. Yksi näistä on esittelyssä oleva Jaakko Halmetojan teos. Ravitsemusasiantuntijat suhtautuvat superruokaan varauksellisesti. Varauksellisuus johtuu pääosin siitä, että asia on niin uusi. Edistykselliset ravitsemusasiantuntijat ovat jo pitkään ylistäneet superfoodeja.
Mitkä marjat, vihannekset tai hedelmät kuuluvat himoittuun superruokaluokkaan?
Kirjassa mainitut superfoodit tuodan kaukomailta, mutta ovat todella terveellisiä, täynnä suojaravintoaineita ja varsin kalliita. On perusteltua käyttää niitä täydentämään terveellistä ja monipuolista ruokavaliota. Ei ehkä joka päivä, sillä siihen ne ovat liian kalliita. Tosin kallista on tietysti myös sairastelu! Näen superruoan realistisena mahdollisuutena toimia esimerkiksi 1-3 kertaa viikossa "herkkupäivänä". Raakakaakaota, gojia, spiruliinaa, hampputuotteita(!) ja macaa napaan muutaman kerran viikossa! On se parempi vaihtoehto kuin iso karkkipussi tai ravinneköyhän tärkkelysmoskan käyttö.
Suomesta saa toki myös superfoodia: nokkosia, kuusenkerkkiä, ruusunmarjoja, tyrniä, mustikka, puolukkaa, karpaloa jne. Mutta annetaan hetkeksi tilaa ulkomaisille superfoodeille. Niitä tuodaan maahamme yhä vilkkaammin. Tiedustele luontaistuotekaupasta tai tilaa suoraan esimerkiksi Puhdistamosta (ei maksettu ilmoitus!).
Miltä kuulostaa omalla kotisohvalla nautittu ateria, joka koostuu eri mantereiden ja korkeakulttuureiden hienoimmista ruokaaineista? Jaakko Halmetoja uskoo, että ajatus tästä olisi saattanut tuntua vielä muutama vuosikymmen sitten kaukaiselta tai täysin mahdottomalta. Lisäämällä omaan ruokavalioonsa näitä huikean ravinnerikkaita raaka-aineita, eli superfoodeja, saa eksoottisten makuelämysten lisäksi käyttöönsä valtavan määrän hyödyllisiä työkaluja, oli tavoitteena sitten seksuaalisen halukkuuden lisääminen tai aivotoiminnan maksimointi.
Superfoodit sisältävät poikkeuksetta erittäin suuria määriä kehomme toiminnalle tärkeitä ravinteita: Vitamiineja, mineraaleja, aminohappoja, rasvahappoja sekä bioaktiivisia ainesosia. Kun ravitsemme kehoamme alkuperäisillä, lunnollisilla ja kokonaisilla ruoka-aineilla, on elimistöllämme jatkuvasti käytössään ravinteita, joiden avulla terveytemme ja suorituskykymme kehittyy.
Halmetoja on koonnut kirjaansa viisi yleisintä superfoodia, joiden saatavuus Suomessa on tällä hetkellä hyvällä tasolla: raakakaakao, gojimarja, macajuuri, spirulinalevä ja hampunsiemen. Näiden viiden ruoka-aineen avulla kuka tahansa voi sukeltaa oman terveytensä ja suorituskykynsä todelliselle alkulähteelle. Tässä teille esimerkinomaisesti kirjan tietoa kaakaosta.
Raakakaakao
Ihmisten uskotaan käyttäneen kaakaota jo 15 000 - 5000 vuotta sitten, mutta varhaisin arkeologinen todiste kaakaon käytöstä löytyy nykyisen Hondurasin alueelta 2000 ennen ajanlaskumme alkua.
Kaakaota valmistetaan Theobroma cacao -nimisen puun hedelmistä. Kaakaopuu kasvaa yleensä 3-10 metriä korkeaksi puuksi, joka tuottaa hedelmää ympäri vuoden. Kypsyvät kaakaohedelmät ovat yleensä vihreitä ja lopulta niistä tulee punaisia, oransseja, keltaisia sinisiä tai turkoosin värisiä. Näiden 18-20 senttimetrin mittaisten kaakaohedelmien kypsyminen kestää 5-6 kuukautta ja jokainen kaakaohedelmä sisältää 20-50 hieman mantelia suurempaa kaakaopapua, joita ympäröi kaakaohedelmän "liha". Yhden hedelmän sisältämistä kaakaopavuista voidaan valmistaa 3-4 korkealaatuista tummaa suklaalevyä.
Raaka kaakao on yksi maailman ravinnerikkaimmista ja kompleksisimmista ruoka-aineista. Kaakao sisältää yli 1200 aktiivista ainesosaa ja huikeat 10% kaakaon painosta on antioksidantteja. Tämä vie raa'an kaakaon täysin eri tasolle antioksidanttien läheenä verrattuna käytännössä mihin tahansa muuhun ruoka-aineeseen. Kaakaon sisältämät antioksidanttiyhdisteet (polyfenolit) ehkäisevät erityisesti huonon LDL- kolesterolin hapettumista. Tämä suojelee kehoamme mm. erilaisilta sydänsairauksilta. Polyfenoleilla on myös verta tihentäviä ominaisuuksia, jotka ehkäisevät meitä sydänkohtauksilta. Kaakaon antioksidanttipitoisuutta kuvaa hyvin se, että raaka kaakao sisältää enemmän antioksidantteja kuin mustikka, goji-marja, acai-marja, punaviini ja granaattiomena yhteensä. Kaakao on loistava lähde erityisesti magnesiumille, raudalle, mangaanille, kromille, rikille, kuparille ja sinkille. Lisäksi kaakao on erittäin hyvä kuitujen lähde. Tämän “Jumalten ruoan” uniikit ominaisuudet linkittyvät kuitenkin kaikkein selkeimmin aivojemme toimintaan ja hyvän olon tuntemuksiimme.
Moni luulee, että raaka kaakao piristää sen sisältämän kofeiinin vuoksi. Raaka kaakao sisältää kuitenkin vain noin 1/20 osan kahvin sisältämästä kofeiinin määrästä. Hyvin pienen kofeiinimäärän lisäksi kaakao sisältää kuitenkin luonnossa erittäin harvinaista teobromiinia, joka on kofeiinin "sisarmolekyyli" (molemmat ovat metyyliksantiineja). Teobromiinilla on kehossamme piristävä ja melko pitkäkestoinen vaikutus, sillä maksamme entsyymit pilkkovat teobromiinin vain noin 50 -prosenttisesti 6-10 tunnin kuluessa nauttimisesta. Teobromiini ei stimuloi hermostoamme ja sen vaikutus on noin 1/4 kofeiinin aiheuttamasta stimulaatiosta.
Kaakaossa on enemmän magnesiumia kuin tyypillisissä lisäravinteena myytävässä magnesiumtabletissa. Noin 70% kehomme magnesiumista on luissa ja magnesium onkin yksi tärkeimmistä mineraaleista jos haluamme rakentaa vahvat luut. Magnesium aktivoi entsyymejä, joita hermosolumme vaativat muodostaakseen glukoosista energiaa, adenosiinitrifosfaattia (ATP). Aivojemme riittävän vilkas toiminta riippuu pitkälti juurikin ATP:sta ja kun aivoillamme on käytössä riittävästi magnesiumia, toimii ajatuksemme kirkkaasti ja selkeästi. Aivo-selkäydinnesteessämme on suurempi pitoisuus magnesiumia kuin veriplasmassamme. Magnesiumia vaaditaan yli 300:n kehomme entsyymin toimintaan, joista suurin osa liittyy aivojen toimintaan ja ajatteluumme. Magnesium on myös välttämätön ainesosa aivolisäkkeellemme, joka saa aivoissamme informaatiota hypotalamukselta ja siirtää nämä viestit koko kehoomme erilaisina kemiallisina singaaleina tai hormoneina.
Laadukas kaakaopapu on aina luomulaatuinen ja ravinnerikkaassa maaperässä kasvanut. Sekä fermentoidut, että fermentoimattomat kaakaopavut ovat syötäväksi kelpaavia. Fermentoimattomien papujen maku ei ole yhtä kaakaomainen, mutta esimerkiksi niiden vaikutukset neurotransmittereidemme eli aivojemme välittäjä-aineiden toimintaan ovat voimakkaammat kuin täysin fermentoiduilla pavuilla. Violetin värisiä antioksidantteja esiintyy fermentoimattomissa kaakaopavuissa fermentoituja enemmän. Fermentoimaton kaakaopavun massa sisältää noin 11-13% antioksidanttisoluja (joista 65-70% on polyfenoleja). Fermentoinnin aikana polyfenolit käyvät läpi tiettyjä prosesseja (ne reagoivat mm. peptidejen ja proteiinien kanssa) ja jäljelle jää noin 20% lähtötilanteen polyfenolimäärästä. Täysin fermentoituneissa kaakaopavuissa pavun luonnolliset bakteerit saavat “syödä loppuun” kaikki papujen pinnalla elävät bakteerit. Täydellisessä fermentaatiossa noin puolet esimerkiksi kuoriosan alkaloideista (esim. kofeiini) imeytyy itse papuun, mutta papuun jäävä kofeiini on tällöin adaptogeenisessa muodossa. Adaptogeeni on termi, joka annetaan ruoka-aineille tai yrteille, jotka auttavat kehoamme adaptoitumaan eli sopeutumaan ympäristön muutoksiin, esimerkiksi stressiin. Adaptogeenit tasapainoittavat mm. kehomme hormoni-, verenkierto- ja lymfajärjestelmän toimintaa ja saavat näin kehomme toimimaan entistä energisemmin tai tarvittaessa rauhallisemmin. Adaptogeenit säätelevät kehomme kaasu- ja jarrupolkimia vallitsevien tarpeidemme mukaan.
Raakaa kaakaota on perinteisesti käytetty erilaisten kaakaojuomien valmistamiseen ja kaakaosta saakin loistavan osan erilaisten juomien joukkoon. Kokonaiset kaakaopavut toimivat mainiosti sellaisenaan syötynä esimerkiksi osana eväs-sekoitusta tai dipattuna kotimaiseen luomuhunajaan. Kokonaiset kaakaopavut kannattaa kuoria, jotta säästyy kuoriosissa esiintyvien alkaloidien ja mahdollisten epäpuhtauksien turhalta nauttimiselta. Kaakao nibsit tuovat mainion palasen raakasuklaan joukkoon ja niitä on helppo lisätä erilaisten smoothieiden tai vaikkapa myslin joukkoon. Raa'asta kaakaojauheesta voi tehdä kaakaojuomia, lisätä puurojen joukkoon, käyttää suklaan valmistamisessa, smoothieissa tai mitä erilaisimmissa jälkiruoissa. Kaakaomassaa voi napostellaa sellaisenaan ja sitä voi raastaa esimerkiksi jäätelön tai erilaisten jälkiruokien päälle. Raastettu kaakaomassa sopii myös erinomaisesti raakasuklaan valmistamiseen. Kaakaovoita sulattamalla saa loistavan pohjan raakasuklaalle ja kyseinen rasva toimii mainiosti myös ulkoisessa käytössä. Kaakaovoissa on rutkasti arvokkaita antioksidantteja, jonka vuoksi se soveltuu hyvin ihorasvaksi varsinkin auringossa oleillessa ja sitä kannattaa käyttää hieromalla sitä erityisesti ihon ohuille alueille (huulet, silmänaluset). Kaakaovoi muuttuu nestemäiseksi iholla (kaakaovoin sulamispiste on 35 astetta).
Muita kirjoituksiani terveellisestä ruoasta:
En laittanut aivan sattumalta kaakaota lautasmallikisan voittaneeseen ateriaani.
VastaaPoistaKananmunaa, kaalia ja muikkua. Siinäpä "superfoodin" lyhyt oppimäärä.
Superfoods...mitähän noista olisi mieltä. Kokonaisuutena homma vaikuttaa uudelta tavalta rahastaa ravintoaineilla, mutta onhan esim. kaakao loistavan makuinen, terveellisiä hivenaineita, kuten mainittua magnesiumia, sisältävä tuote.
VastaaPoistaIhmisten ei kuitenkaan (tässäkään yhteydessä) kannata heittätyä superfood virran vietäväksi liian voimakkaasti, sillä liian hyvältä vaikuttavat asiat harvemmin niitä kuitenkaan ovat.
Esimerkkinä vaikka tämä kirjan lause:
"Kaakaon sisältämät antioksidanttiyhdisteet (polyfenolit) ehkäisevät..."
Polyfenolit ovat kasvien endogeenisiä kasvinsuojeluaineita. Esim. Kuolan niemimalla on tutkittu tunturikoivujen reaktioita ilman saasteisiin, tuholaisiin yms. stressitekijöihin. Polyfenoli "antioksidanttien" tuotanto kiihtyy stressitilanteessa. Ne ovat pahanmakuisia ja lisäksi haitallisia kasvinsyöjille.
Terveyden puolella eräs polyfenolien lupaavimmista ominaisuuksista liittyy syövänehkäisyyn ja mekasnismeista alkaa olla jo jonkinlaista ymmärrystä vaikka aikalailla lapsen kengissä se on edelleen.
Mielenkiintoinen juttu on se että solutasolla nämä polyfenolit eivät toimikkaan odotetulla tavalla antioksidantteina, vaan juuri päinvastoin eli ne lisäävät oksidatiivista kuormaa ja saavat aikaan solunsisäisiä vauriota esim. ATP-tuotannon puolella.
Näitä vaurioita korjatessa saadaan aikaan mm. liikunnalle tyypillinen adaptaatio ja kunnon sekä kestävyyden kasvu. Ongelmana näissä polyfenoleissa on se (kuten luonnon lääkemolekyyleissä yleensäkin) että vaikutukset oli ne sitten positiivisia tai negatiivisia on ihan arpapeliä ja tilanteesta sekä henkilöstä kiinni.
Runsas polyfenolien käyttö voi johtaa ylikuntoon ja solujen energiatason laskuun pidemmällä aika välillä erityisesti silloin jos ravinto on muuten energia- ja ravintoaineköyhää (hiilihydraatit,rasvat,proteiini).
Christer on taas epäitsekkäällä tavallaan nostanut esille tällä kertaa superfoodit. Rivien välistä on luettavissa, että hän ei ihan täysin vakuuttunut ole s-foodeista. Samoilla linjoilla Christerin kanssa, että 2-3 kertaa viikossa piristämään elämää, mutta siihen se sitten jää. Superia löytyy Suomen luonnosta, kuten Christer mainitsee. Ei tarvitse rahdata maan ääristä. Hienoja kirjoituksai tule solkenaan. Paras terveysblogi.
VastaaPoistaSpirulina nimisessä superfoodissa on paljon beetakaroteenia, voiko ihminen joka polttaa askin päivässä tupakkaa syödä huoletta spirulinaa?
VastaaPoistaOnko totta, että beetakaroteeni lisää keuhkosyöpäriskiä?
Minun on vaikea kuvitella, että paljon tupakkaa vetävä kundi olisi kiinnostunut spirulinasta. Eka homma on tupakan jättäminen pois kuvioista. Ihan hyvä jos Christer ei lähde superfood hypetykseen mukaan. No joo, onhan hän tietty järkevä.
VastaaPoistaLiika on liikaa, superfoodissakin. Westieltä taasen mainio kannanotto.
VastaaPoistaAloituskommenttini viittasi juuri tähän malttiin näiden superfoodienkin kohdalla. Kovin ihmeellisiä ruoka-aineita ei tarvita jotta saa oivan määrän vitamiineja, hiven- ja kivennäisaineita. Tärkkelyspitoisissa ruuissa leipa, peruna, riisi, pasta, murot, myslit yms. on kovin vähän suojaravinteita, erityisesti jos suhteutamme suojaravinteiden määrän energiaan.
Niin ja juuri nämä tyhjät kalorit ovat ruokapyramidin pohjalla. Tämä on erityisen huono ratkaisu eritoten ylipainoisten kohdalla.
Jotta asioita ei käsitettäisi väärin niin lukekaa Nutrix pdf. Löytyy Googlella, on kirjoitettu suomeksi ja on taas vapaasti ladattavissa.
VastaaPoistaMonella on aivan väärä kuva siitä miten nämä ihmiset syövät noita superfoodeja.
Minäkin syön superia, mutta vain kotimaisia.
Superfoodista kirjoittaa Halmetoja:
""Usein eksoottisista superfoodeista puhuttaessa herää kysymys: "eikö lähimetsämme mustikka enää riitä?" Vastaus tähän on, että aivan varmasti riittää! Haluankin mainita, että myös oma luontomme, kuten jokainen ekosysteemi, on täynnä äärimmäisen ravinnerikkaita ja uniikkeja ruoka-aineita. Aiheeseen vihkiytyneet ja oman metsän antimia hyödyntävät ihmiset saavat valtavan määrän huikeita superfoodeja, käytännössä omalta takapihaltamme. Ja vieläpä ihan ilmaiseksi! Lähimetsästämme poimittuun marjaan kiteytyy aina myös erilainen tunne, kuin maailman toiselta puolelta lennätettyyn marjaan. Varsinkin tuoreena nautitun marjan bioaktiivisuus on aina täysin eri luokkaa kuin kaukaa kuljetetun marjan. Nyrkkisääntönä kannattaakin edelleen pitää: mitä tuoreempaa ruokaa saat käsiisi, sen parempi! Kotimaamme ”superfoodeista” kiinnostunutta suosittelen tutustumaan varsinkin Toivo Rautavaaran ja Ulla Lehtosen tuotantoon.
Allekirjoittanut haluaakin rohkaista jokaista ottamaan selvää takapihamme yrteistä ja kotimaamme ravinnerikkaimmista ruoka-aineista, koska kun tietoa, taitoa ja kiinnostusta löytyy tarpeeksi, on merta edemmäs turha lähteä kalaan. Toivottavasti kuulutkin jo niiden onnekkaiden joukkoon, jotka ymmärtävät ja kykenevät hyödyntämään omien metsiemme antimia.
Toivonkin kuitenkin myös, että eksoottiset superfoodit toimivat silmien avaajana sille, että mahdollisimman moni alkaisi arvostaa omaa ekosysteemiämme ja jotta kysyntä kotimaamme laadukkaimpia ruoka-aineita kohtaan lisääntyisi.""
Edellinen postaus oli siis minun MM:n.
VastaaPoistaNäin se superateria tehdään:
http://quinoaa.blogspot.com/2009/11/paivan-keskivertomenuni_24.html
tai niinkuin itse teen:
Aamu alkaa pirtelöllä samoin välipalat ja illallinen:
Kuivatettua musta- ja punaherukanlehteä, nokkosenlehteä ja ruusunmarjaa
pellavansiemeniä, idätettyä vehnänsiementä tai hampunsiementä
porkkanamehua
puolukkaa
kaarnikkaa(variksenmarja)
mustikkaa
herukkaa
mansikkaa
banaania
Ei tietenkään näitä kaikkia yhtäaikaa ;)
+
tehosekoitin. Maistuu lähinnä banaanille ja marjoille, eli on hyvää.
Välissä vehnänorasmehua
Päivällinen:
idätettynä auringonkukansiemen, linssi ja hampunsiemen+merisuola-->tehosekoittimeen=komeaa mössöä, mutta on hyvää, kun päälle lisätään salaatti-->kurkkua, tomaattia, kaaliraastetta, chiliä, paprikaa, sinimailasen ituja...
Olen siis täysin elävällä ravinnolla.
Olen diabeetikko ja sokeritasapaino on ollut metsässä jo pitkän aikaa. Sitten keksin muuttaa ruokavalion vähähiilihydraattiselle linjalle. Se toi hyvän avun, mutta jotain puuttui. Ei ollut vieläkään tarpeeksi tasaiset verensokerit. Nyt tällä ruokavaliolla on jo parissa viikossa tullut selvää tulosta. Insuliinimäärät pudonneet reilusti ja sokerit pysyvät erittäin helposti kondiksessa vaikka jo vhh:lla tilanne oli kohtuu hyvä.
Eipä olisi heti uskonut, että vehnä, kun sitä ei teollisesti käsitellä vaan idätetään ei aiheuta elimistössä korkeaa sokeripiikkiä.
Diabeetikoista on sanottu, että on lähes mahdoton laihduttaa mikä onkin totta virallisilla suosituksilla, mutta nyt lähtee ylimääräiset(ehkä 5kg ylimääräistä) kilot näemmä aivan kuin itsestään. Happo/emästasapainossa on sittenkin jotain ideaa, ehkä se on se ratkaisu kehon sairauksiin.
Löysin muutaman diabeetikon jotka olivat päässeet kokonaan insuliinista eroon elävällä ravinnolla. Nyt puhun 1-tyypin diabeetikosta eli ns. lapsuustyypin diabeetikosta. Yksi näistä henkilöistä oli 35 vuotta sairastanut nainen joka noin vuodessa pääsi eroon piikistä. Hänen haimansa vaan alkoi toimimaan. Virallinen tietohan on, että tämä on parantumaton sairaus. Tuo juttu herätti ja aloin miettimään, että mitäpä jos...ja laakista elävään ravintoon...vuoden sisään pitäisi jotain tapahtua, jos on tapahtuakseen. Olen 31 vuotta taistellut tämän taudin kanssa ja kyllä hypin kattoon, jos saan tuloksia aikaiseksi, niin kurja vaiva tämä on.
Oma mielipiteeni on, että kaikki ravinto täytyy löytyä täältä Suomen luonnosta. Keväällä oma nokkosviljelmä, marjapensaanlehdet kuivana silppuna talteen, marjat metsästä ja niiden lehdet kuivatettavaksi ja silputtavaksi, koivunlehtiä, kuusenkerkkää, apilaa, voikukkaa, ratamo, mitä kaikkea sitä keksiikään kerätä. En aio ostaa yhtään superfoodeja. En tee näin mistään eko-syistä vaan luonto tarjoaa ihmiselle kaiken mitä tarvitaan riippumatta asuinpaikasta.
MM
Christer: Oletko lukenut Robert O Youngin kirjan ph-tasapaino avuksi painonhallintaan(juuri itsellä menossa tuo kirja ja on kyllä äärimmäisen mielenkiintoista tekstiä). Seuraavaksi luen ph-tasapaino diabeetikolle.
VastaaPoistaVoisitko perehtyä tuohon ensinmainittuun ja kirjoittaa jotain sivullesi. Kaipaisin asiantuntijan kommenttia. Tuo ph:n tasapainottaminenhan ei juuri eroa elävästä ravinnosta(kts. yllä oleva ruokaohje). Lähinnä tuo veren kuva kiinnostaisi. Pidin sitä täytenä huuhaana, mutta nähdessäni kuvat kirjassa tulin toisiin aatoksiin.
Jotain tietoa löytyy täältä:
http://www.oivaoppi.fi/ph/ihme_diab.html
(tämä ei ole mainos vaan itseäni ja muita d-1:a yritän auttaa)
MM
On niin paljon asiaa, että täytyy monta viestiä kirjoittaa..
VastaaPoistaTämä Young oli haastattelussa uusimmassa Bodaus-lehdessä ravinto-osiossa. Hänellä on urheilijoita ravintovalmennuksessa. Osa heistä osallistui Kiinan olympialaisiin. Että ei liene aivan turha mies.
MM
Christer, unohdit kaakaon hyvistä aineista kaliumin. Kaakao on kaliumpommi. Nimenomaan kaliumin saantini varmistamiseksi olen jo vuoden verran juonut hyvin sakeaa sokeroimatonta lämmintä kaakaota mukillisen päivässä - kaakaojauhetta 25-30 g veteen sekoitettuna. Pitää ensin vähän totutella makuun (kuten mustaan kahviinkin pitää totutella), mutta nyt se maistuu minun suussani ihan Brunbergin suklaatryffeliltä - nehän on kieritelty sokeroimattomassa kaakaojauheessa.
VastaaPoistaMukillinen sakeaa katkeraa kaakaota on osa lounastani.
Kaakaon sisältämä kadmium huolettaa minua jossain määrin. Sitä varten pengoin asiaa seuraavin tuloksin:
Elintarvikeviraston Riskiraportin [1] mukaan (pdf-sivu 7, dokumentin sivu 6) kadmiumin haittavaikutuksia voi ilmetä yli 15 mikrogramman vuorokausisaannilla.
Ranskalaisen CNRS:n cat.inist-tietokannan [2] mukaan kaakaojauheiden kadmiumpitoisuudet vaihtelivat välillä 94-1833 mikrogrammaa/kg, josta määrästä 10-50 % on mahdollisesti 'bioavailable' eli päätyy ihmisen verenkiertoon. Ihminen saisi sen mukaan maksimissaan n. 0,9 mikrogrammaa kadmiumia grammassa kaakaojauhetta.
(Centre National de la Reserche Scientifique on Ranskan opetusministeriön alainen luonnontieteitä tutkiva ja tutkimustietoa keräävä laitos [3].)
Kun tästä laskee pahimman mukaan, yhdestä sakeasta mukillisesta kaakaota à 25 g kaakaojauhetta voi saada 22,5 mikrogrammaa kadmiumia. Turvarajan alapuolella pysyy, jos laimentaa juomaa niin että siinä on vain 15 g kaakaojauhetta mukillisessa. Kaliumia siitä tulee vain 500 mg.
Tämä on laskettu siis kaikista luvuista ja mahdollisuuksista pahimman mukaan. Vaihtelu oli suurta, saanti voi jäädä murto-osaan laskemastani, mutta haluan aina että yllätykset voivat olla vain positiivisia.
[1] http://www.palvelu.fi/evi/files/55_519_255.pdf
[2] http://cat.inist.fr/?aModele=afficheN&cpsidt=14754165
[3] http://www.cnrs.fr/fr/organisme/presentation.htm
Terv. Perenna
Kiitos mukavista kommenteista.
VastaaPoistaSami Uusitalo tietää mikä on terveellistä ja voin olla täysin tukemassa Samin superfoodeja: kaakao, kananmuna, kaali ja muikut. Sami on tuonut tähän ravitsemuskeskusteluun paljon uutta ideointia. Sen voin paljastaa, että Sami haluaa kanssani tehdä jatkossakin yhteistyötä. Se on mukava asia!
Westie osuu naulankantaan! Superfoodien suhteen on hyvä säilyttää järki.
Vakiokommentoijani Risto on lukenut rivien välistä ihan oikein. Kiitos kun jaksat minua innostaa tässä blogikirjoittelussani!
Anna, en tunne Spirulinaa riittävän hyvin, jotta voisin siitä jotakin sanoa. Tapaan Olli Postin viikonloppuna eräässä ravintoseminaarissa. Kysyn häneltä tätä asiaa.
MM kehottaa meitä lukemaan Olli Postin kirjoittaman Nutrix -kirjan. Voin suositella. Lisäksi se taitaa taas olla ilmaiseksi jaossa. Tuohon pH-asiaan olen yrittänyt perehtyä. Kovin on ristiriitaista tietoa tarjolla. Minulta on tulossa blogikirjoitus siitä aiheesta. Katsotaan sitä asiaa sitten lähemmin.
Perenna muistuttaa kaliumin saannista kun nauttii raakakaakaota. Näinhän se on. Kiitos lisäinformaatiosta! Onnistuin innostamaan Suomen keihäänheittäjiä juomaan kaakaota viimeksi kun kävin heille kotimaan leirillä juttelemassa urheiluravitsemuksesta.
Juokaa kaakaota ja innostukaa maltillisesti superfoodeista!
Kirjoitin tuolla ylhäällä että polyfenolien, kuten vihreän teen EGCG, syövän ehkäisyn mekanismit olisi vielä tuntemattomat, mutta pubmedin kahlailun jälkeen huomaan että olin turhan pessimistinen. Kyllähän sieltä helposti löytyy tietoa, josta selviää polyfenolien vaikutusmekanismit syöpäsolujen aineenvaihdunnan inhibiittoreina.
VastaaPoistaAikalailla identtisellä mekanismilla syövän estossa toimivat myös eräät NSAID särkylääkkeet, joilla siis eräiden haittavaikutusten ohella on todettu myös syövän kehittymistä ja kasvua hillitsevä vaikutus.
Mielenkiintoinen "maailma" tämäkin...
Kiitos, että teet jutun tästä ph-hommelista. En todellakaan tiedä uskoako tuohon vai ei ennenkuin ammattilainen pääsee sanomaan mielipiteensä.
VastaaPoistaAvuksi tutkimuksillesi löytyy suomeksikin jotain:
http://www.e-coach.fi/ -->yläpalkista Mikkoskopia. Siellä on jotain selityksiä asiasta ja kuvia ainakin pdf muodossa.
MM
""Ruoka ei muuta veren pH:ta!""
VastaaPoista""Niinpä voisi luulla, mutta...""
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19954569
Onko tutkimus luotettavasta lähteestä?
MM