**
Lukijoille tarjotaan nyt professori Kari Salmisen kirjoittama ajankohtainen kooste monityydyttymättömistä rasvahapoista. Onko sydänterveyden kannalta järkevää korvata tyydyttynyt rasva monityydyttymättömällä? Lue ajatuksella! Pohdi! Ota kantaa! Kommentoi!
MONITYYDYTTYMÄTTÖMÄT RASVAHAPOT. KÄSITE, JOKA ON JOHTANUT HARHAAN
Kari Salminen
Professori
Avarakatseisimmat asiantuntijat myöntävät nykyisin (Astrup ym.2011), tosin pitkin hampain, että syytös tyydyttyneen rasvan yhteydestä sydäntapahtumiin on ollut perusteeton. Lievää vastahankaisuutta kuvaa mm. toteamus: ”Pitkät seurantatutkimukset eivät ole selvästi osoittaneet tyydyttyneen rasvan (eläinrasvan) itsenäisesti lisäävän sydän- ja verisuonitautien vaaraa” (Fogelholm 2010). Hieman outo lauserakenne siis pitää sisällään ajatuksen, että tyydyttynyt rasva lisäisi epäitsenäisesti ko. vaaraa. Mitähän tällä tarkoitetaan?
Rasvahypoteesin jäännettä puolusteleva ajatuskulku perustuu siihen, että sinänsä viattoman tyydyttyneen rasvan korvaaminen monityydyttymättömällä rasvalla sitten ainakin edistäisi sydänterveyttä. Viimeaikaiset meta-analyysit ovat kuitenkin todenneet, ettei monityydyttymättömän rasva suojaa sydän- ja verisuonisairauksilta (Mente ym. 2009, Skeaff ja Miller 2009). Miksi siis kahden neutraalin rasvan määräsuhteita muuttamalla voitaisiin vaikuttaa sydänterveyteen?
Uusvanha P/S-suhde
Ajatus tyydyttyneen rasvan korvaamisesta monityydyttymättömällä rasvalla ei ole mitenkään uusi. Se on esitetty jo 1900-luvun jälkipuoliskolla muodossa P/S-suhde. Siinä P kuvaa monityydyttymättömien rasvahappojen (PUFA) osuutta ja S tyydyttyneiden rasvahappojen (SAFA) osuutta ravinnossa. Olettamuksen mukaan mitä suurempi suhde on, sitä pienempi olisi sydän- ja verisuonisairauksien riski.
Kävimme aiheesta laajan keskustelun 1980-luvun lopussa (Salminen 1988, Aro 1989, Keys ja Karvonen 1989, Salminen 1989, 1990). Lopulta olimme Antti Aron kanssa yhtä mieltä siitä, ettei karkeasta, epätieteellisestä P/S-suhteesta ole mittariksi. Aro (1989) kirjoitti: ”Olenkin Kari Salmisen kanssa samaa mieltä siitä, että on tullut aika luopua P/S-suhteen käyttämisestä”. Kansanterveyslaitoksen silloinen pääjohtaja oli yhtynyt jo aikaisemmin näkemykseen (Huttunen 1988).
Nyt Aro on taas palannut aiempaan P/S-suhteen merkitystä korostavaan ajatusmalliin (Aro 2009). Kävimme asiasta tuloksettoman kirjeenvaihdon (Salminen 2010, Aro 2010). Miksi P/S-suhde on noussut jälleen ajankohtaiseksi?
Meta-analyysit
P/S-suhteen merkityksestä sydänterveydelle on hiljattain ilmestynyt neljä meta-analyysiä. Niistä kaksi (Jacobsen ym. 2010, Mozaffarian ym. 2010) puoltavat suhteen merkitystä, toiset kaksi eivät merkitystä löydä (Mente ym. 2009, Skeaff ja Miller 2009). Miten on mahdollista, että näissä tutkimuksissa voidaan päätyä aivan erilaisiin päätelmiin?
Monityydyttymättömät rasvahapot (PUFA) on harhaanjohtava suure
Monityydyttymättömät rasvahapot käsitetään nykyisissä ravitsemussuosituksissa vain yhdeksi, yhdenmukaisesti fysiologiaamme vaikuttavaksi rasvahapporyhmäksi. Ryhmä kuitenkin muodostuu kahdesta alaryhmästä, omega-6 (eli n-6) ja omega-3 (eli n-3)sarjan rasvahapoista, lähinnä välttämättömistä linolihaposta ja alfa-linoleenihaposta. Tiedämme, että niiden keskinäinen saantisuhde ja kilpaileva aineenvaihdunta säätelevät ainakin tulehdusreaktioita ja verenpainetta. Ne puolestaan heijastuvat sydänterveyteen.
Kirjoittaessani P/S-suhteen heikkouksista kritisoin (Salminen 1990) mm. näiden kahden monityydyttymättömän rasvahapporyhmän perusteetonta yhdistämistä yhdeksi yhtenäiseksi PUFA- ryhmäksi ja yhdeksi käsitteeksi. Tämä kritiikki on jatkuvasti voimistunut (esim. Lands 2008).
Hiljattain julkaistu meta-analyysi selventää erinomaisesti n-6 spesifisen PUFAn ja toisaalta n-6/n-3-seosPUFAn erilaisia fysiologisia vaikutuksia (Ramsden ym 2010, Calder 2010). Analyysissä on tarkasteltu tyydyttyneiden rasvahappojen ja trans-rasvahappojen korvaamista näillä kahdella toisistaan poikkeavalla PUFA-dieetillä ja verrattu niiden vaikutuksia päätetapahtumiin, infarkteihin ja sydän- ja verisuonitautikuolemiin. Analyysiin on otettu kahdeksan aihealueen kattavaa satunnaistettua ja kontrolloitua tulosaineistoa.
Tulos on ajatuksia herättävä. Päätetapahtumien riski on merkitsevästi suurempi n-6 spesifisellä PUFAdieetillä kuin n-6/n-3seosPUFAdieetillä. Lainaan: ”Advice to specifically increase n-6 PUFA intake, based on mixed n-3/n-6 RCT data, is unlikely to provide the intended benefits, and may actually increase the risks of CHD and death”.
Ravitsemussuosituksissa ei tulisikaan harhaanjohtavasti puhua yleisesti monityydyttymättömistä rasvahapoista, vaan eritellä selkeästi n-6 rasva (lähinnä linolihappo) ja n-3 rasva (lähinnä alfa-linoleenihappo) ja niiden suositussaanti. n-3 ryhmässä tulisi ottaa huomioon vielä erikseen EPAn (eikosapentaeenihappo) ja DHAn (dokosaheksaeenihappo) saanti.
Ranskan nykyaikainen suositus
Euroopan sydänterveyden johtavan maan, Ranskan, Elintarviketurvallisuusvirasto on julkistanut suosituksensa väestön optimaaliseksi rasvan saanniksi (AFFSA 2010).
Suosituksessa on erittäin merkittävää, että se erittelee n-6 ja n-3 rasvahappojen saannin. Kaiken kaikkiaan se ensinnäkin rajoittaa monityydyttymättömien rasvahappojen saantisuosituksen 5 en-%:iin siten, että linolihapon osuus on 4 en-% ja alfa-linoleenihapon osuus on 1 en-%. Lisäksi suositellaan EPAa ja DHAta kumpaakin 250 mg/d. Samanaikaisesti tyydyttyneen rasvan saantisuositus on <12 en-%.
Meillä Suomessa monityydyttymättömien rasvahappojen saantisuositus on 10 en-% ja tyydyttyneiden niinikään 10 en-%. Tästäkin poiketen puhutaan tyydyttyneiden rasvahappojen vähentämisestä ja edelleen vain yleisesti niiden korvaamisesta monityydyttymättömillä rasvahapoilla.
Jos edellä esitetyt luvut heijastellaan P/S-suhteiksi huolimatta suhteen täydellisestä epätieteellisyydestä, Ranskassa suositus olisi noin 0.4-0.5 ja meillä 1.0. Tällä hetkellä suhde Suomessa on noin 0.4-0.5 (Aro 2010). Kaipaan tutkimusnäyttöä siitä, että nykyisen P/S-suhteen nostaminen 1.0:an parantaisi suomalaisten sydänterveyttä millään lailla.
Jacobsenin ym (2009) ja Mozaffarianin ym. meta-analyysit eivät anna tästä vakuuttavaa näyttöä. Ensinnäkin ne ovat täydellisessä ristiriidassa Menten ym. ja Skeaff ja Millerin vähintään yhtä pätevien meta-analyysien kanssa. Toiseksi ne eivät erittele n-6 spesifisiä ja n-6/n-3 seosPUFAdieettejä. Tämän Mozaffarian ym. toki myöntävätkin julkaisussaan. Jacobsen ym. eivät edes kommentoi tätä näkökohtaa, mikä heikentää vakavasti julkaisun arvoa. Ja kolmanneksi. He eivät suinkaan tarkastele vaikutusta, mikä saavutettaisiin, jos suomalaisessa nykytilanteessa tyydyttynyttä rasvaa korvattaisiin edelleen paljolti hormonien lailla vaikuttavilla monityydyttymättömillä rasvahapoilla.
Se olisi hyppy pimeään tuntemattomaan ilman tieteellistä näyttöä haitoista tai hyödyistä. Varoitan siitä. Sen sijaan tulisi vakavasti tarkastella, onko meillä omega-6/omega-3 suhde raiteillaan.
Viitteet
AFFSA. Opinion of the French Food Safety Agency on the update of French population reference intakes (ANCs) for fatty acids. Maissons-Alfort. 1 March 2010.
Aro A. Mitä P/S-suhteen tilalle? Duodecim 1989;105:313-4.
Aro A. Rehabilitoidaan P/S-suhde. Duodecim 2009;125:1825.
Aro A. Tyydyttyneitä rasvahappoja kannattaa korvata monityydyttymättömillä. Duodecim 2010:126;1188-89.
Astrup A, Dyerberg J, Elwood P ym. The role of reducing intake of saturated fat in the prevention of cardiovascular disease: where does the evidence stand in 2010? Am J Clin Nutr 2011;93:684-8.
Calder P C. Commentary: The American Heart Association advisory on n-6 fatty acids: evidence based or biased evidence? Brit J Nutr 2010;104:1575-6.
Fogelholm M. Terveellinen ruoka voi olla myös ekologista. Helsingin Sanomat. Vieraskynä 01.05.2010.
Huttunen J. Lehtihaastattelu. Helsingin sanomat 05.11.1988 ja Maaseudun tulevaisuus 22.11.1988.
Jacobsen M U, O´Reilly E J, Heitman B L ym. Major types of dietary fat and coronary heart disease: a pooled analysis of 11 cohort studies. Am J Clin Nutr 2009;89:1425-32.
Keys A, Karvonen M. Ravinnon rasvat plasman kolesterolin määrääjinä ja sepelvaltimotaudin ennakoijina. Duodecim 1989;105:951-954.
Lands B. A critique of paradoxes in current advice on dietary lipids. Prog Lipid Res 2008:47;77-106.
Mente A, deKonig L, Shannon H S ym. A systematic review of the evidence supporting a causal link between dietary factors and coronary heart disease. Arch Intern Med 2009;169:659-69.
Mozaffarian D, Micha R, Wallace S. Effects on coronary heart disease of increasing polyunsaturated fat in place of saturated fat: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Plos Med 2010;7: e11000252. March 23 2010.
Ramsden C E, Hibbeln J R, Majchrak S F ym. n-6 Fatty acid-spesific and mixed polyunsaturated dietary interventions have different effects on CHD risks: a meta-analysis of randomized controlled trials. Brit J Nutr 2010;104:1586-1600.
Salminen K. P/S-suhde – harhaanjohtava suure. Duodecim 1988;104:562-3.
Salminen K. Edellisen johdosta (Vastaus Ancel Keysin ja Martti Karvosen kirjoitukseen). Duodecim 1989;105:955.
Salminen K. Ravinnon tyydyttyneet ja tyydyttymättömät rasvat. Duodecim 1990;106:1684-5.
Salminen K. P/S-suhde ei kestä tieteellistä tarkastelua. Duodecim 2010b;126:1187-8.
Skeaff C M, Miller J. Dietary fat and coronary heart disease: summary of evidence from prospective cohort and randomized controlled trials. Ann Nutr Metab 2009;55:173-201.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste omega-3-rasvahapot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste omega-3-rasvahapot. Näytä kaikki tekstit
keskiviikkona, huhtikuuta 27, 2011
sunnuntaina, toukokuuta 02, 2010
Fibromyalgia ja masennus uudessa valossa
**
Arviolta 100 000–200 000 suomalaista potee fibromyalgiaa ja 300 000 syö masennuslääkkeitä. Valtaosa heistä on naisia. Fibromyalgia ilmenee monenlaisina epämääräisinä lihas- ja niveloireina sekä väsymyksenä, päänsärkynä, unihäiriöinä ja masentuneisuutena. Eri puolilla vartaloa ja raajoja esiintyy paikkaa vaihtavia kipuja ja kosketusarkuutta. Kivut voivat olla niin voimakkaita, että potilas on niiden vuoksi työkyvytön. Joskus taas kivut ovat lieviä.
Vaivat alkavat usein flunssan tai muun infektion jälkeen. Tila muistuttaa kroonista väsymysoireyhtymää ja masennusta. Tavanomaisissa laboratoriokokeissa ei löydy mitään poikkeavaa. Tästä syystä lääkärit ovat suhtautuneet epäileväisesti potilaiden valituksiin ja oireisiin. Palaamme masennukseen hieman tuonnempana.
Espanjassa Sevillan yliopistossa toimiva tohtori Mario D. Corderon työryhmä on tutkinut fibromyalgian biologiaa ja todennut potilaiden veressä tavallista enemmän rasvojen hapettumisesta (härskiintymisestä) syntyneitä tuotteita. Samanaikaisesti potilailla myllertää nitrosatiivinen stressi. Tämän stressireaktion aikana reaktiivisia typpiyhdisteitä ilmestyy siinä määrin paljon, että elimistömme ei niitä ehdi käsitellä.
Näiden biologisten häiriöiden hoitoon tarvitaan tuhti annos ubikinonia (koentsyymi Q10) ja muita antioksidantteja. Ne antavat energiaa, josta potilailla on puutetta, sanoo tohtori Corderon työryhmä (PDF-tiedosto).
Fibromyalgia näkyy aivokuvissa
Ranskalaisen tohtori Eric Guedjin työryhmä Marseillesin yliopistoklinikassa (Cente Hospitalo Universitaire de la Timone) vahvistaa suomalaisen anestesiologian apulaisprofessori Pekka Pöntisen jo vuosia sitten esittämän käsityksen, että fibromyalgiassa valitsee poikkeava verenvirtaus aivoissa. Se voi olla syynä potilaan oireisiin.
Guedjin työryhmä kuvaa potilaiden aivoja fotoniemissiolaitteella (SPECT). Potilaan laskimoon ruiskutetaan vähäinen määrä radioaktiivista ainetta, joka kulkeutuu aivosoluihin ja osoittaa mahdollisia muutoksia veren virtauksessa. Tutkijat skannasivat 20 fibromyalgiaa potevan ja 10 terveen verrokin aivot.
"Havaitsimme, että fibromyalgiapotilaiden aivojen toiminnat poikkeavat muiden ihmisten vastaavista", Guedj sanoo Reutersin uutistoimiston haastattelussa.
"Nämä muutokset näkyvät aivoalueilla, jotka käsittelevät kivun aistimista. Muutokset korreloivat oireiden vaikeusasteeseen, mutta eivät ahdistukseen eivätkä masennukseen", Guejd kertoo.
"Fibromyalgia tulisi määritellä tiettyjen aivoalueiden toiminnalliseksi häiriöksi", Guedj ehdottaa. Hänen haastattelunsa voi lukea MedScapesta.
Myös egyptiläiset tutkijat ovat osoittaneet aivojen kuvantamislaitteella, että potilaiden aivoissa on toimintahäiriöitä, jotka selittävät taudin oireita. Potilaiden aivotursot (Hippokampus) erittävät liian vähän N-asetyyli-aspartaatti (NAA) -nimistä aminohappoa.
Tutkijat kuvasivat protonimagneettiresonanssilaitteella (1H-MRS) 15 naispuolisen fibromyalgiapotilaan ja 10 samanikäisen terveen naisen aivotursot. Potilaat eivät olleet saaneet mitään lääkettä, joka olisi voinut vaikuttaa tulokseen. Mittaus antoi tulokseksi NAA:n, koliinin ja kreatiinin pitoisuudet ja niiden suhteet aivotursoissa. Niitä korreloitiin potilaiden kognitiivisiin suorituksiin, masennusoireisiin ja unihäiriöihin.
Kaikilla "fibroilla" esiintyi häiriöitä kognitiivisissa toiminnoissa ja 35,5 prosentilla oli masennusoireita ja 60 prosentilla unihäiriöitä. Potilaiden oikean ja vasemman aivoturson NAA-pitoisuudet olivat pienemmät kuin verrokeilla. Koliinin pitoisuus sitä vastoin oli suurempi. Kreatiinin pitoisuuksissa ja koliini/kreatiini-suhteissa ei ilmennyt eroja ryhmien kesken.
"Koska aivotursoilla on keskeinen rooli kognitiivisten toimintojen, unen ja kiputuntemusten säätelyssä, esitämme, että aivotursojen aineenvaihdunnan häiriöt voivat olla osallisina tämän huonosti tunnetun oireyhtymän ilmentymisessä", kirjoittavat tutkijat.
Fibromyalgia ja masennus ovat biologisia tulehdustiloja
Corderon työryhmä viittaa belgialaisen neuropsykiatrian professori Michael Maesin tutkimuksiin masennuksen ja kroonisen väsymysoireyhtymän biologisesta luonteesta. Maes esitti ensimmäisenä, että masennus on luonteeltaan krooninen tulehdustila, joka ilmenee tulehdyssytokiinien lisääntymisenä potilaan veressä, aivoissa ja muissa kudoksissa. Maes on eniten viitattuja biologisesti orientoituneita psykiatreja maailmassa.
Maesin mukaan vakavassa masennuksessa vallitsee vapaiden radikaalien aiheuttama hapetusstressi (antioksidanttien puutos) ja krooninen hiljainen hermoston tulehdus (inflammaatio). Hänen työryhmänsä tutki 54 vakavasti masentunutta potilasta, keski-iältään 43,5 +/-11.1 vuotta. Verrokkeina oli 37 samanikäistä tervettä henkilöä.
Kaikilta potilailta mitattiin kahta hapetusstressin osoitinta: seerumin hapettuneita rasvoja (lipidiperoksideja) ja hapettuneen LDL-kolesterolin (oxLDL) vasta-aineita. oxLDL on myrkyllistä, mistä syystä elimistö valmistaa vasta-aineita sitä kohtaan ja pyrkii tällä tavalla eroon haitallisesta aineesta.
Masennuksen voimakkuutta arvioitiin erityisen Hamilton Depression Rating Scalen avulla. Masennuksen liittyviä psykosomaattisia oireita arvioitiin The Fibromyalgia and Chronic Fatigue Syndrome Rating Scalen avulla.
Masentuneilla potilailla oli merkitsevästi suuremmat peroksidien ja oxLDL:n pitoisuudet seerumissaan kuin verrokeilla. Nämä kaksi markkeria (peroksidit ja oxLDL-vasta-aineet) eivät korreloineet keskenään, mutta kumpikin osoitti erikseen masennuksen voimakkuutta. oxLDL-vasta-aineiden pitoisuus korreloi kahteen fibromyalgia- ja väsymysoireyhtymien muuttujaan, nimittäin vatsaoireisiin ja päänsärkyyn. Nitrosatiivinen stressi on myös lisääntynyt masentuneilla ja kroonisesti väsyneillä ihmisillä terveisiin verrattuna.
Johtopäätös oli, että vakavassa masennuksessa vallitsee kiihtynyt hapetus- ja nitrosatiivinen stressi sekä rasvojen härskiintyminen (lipidiperoksidaatio). Lisääntyneet peroksidit ja oxLDL-vasta-aineet ovat myös sepelvaltimotaudin riskitekijöitä, mikä selittää sen, että masentuneet ihmiset sairastuvat herkästi sepelvaltimotautiin ja päinvastoin, sydänpotilaat masentuvat.
Masentuneilla potilailla oli merkitsevästi suuremmat peroksidien ja oxLDL:n pitoisuudet seerumissaan kuin verrokeilla. Nämä kaksi markkeria (peroksidit ja oxLDL-vasta-aineet) eivät korreloineet keskenään, mutta kumpikin osoitti erikseen masennuksen voimakkuutta. oxLDL-vasta-aineiden pitoisuus korreloi kahteen fibromyalgia- ja väsymysoireyhtymien muuttujaan, nimittäin vatsaoireisiin ja päänsärkyyn. Nitrosatiivinen stressi on myös lisääntynyt masentuneilla ja kroonisesti väsyneillä ihmisillä terveisiin verrattuna.
Johtopäätös oli, että vakavassa masennuksessa vallitsee kiihtynyt hapetus- ja nitrosatiivinen stressi sekä rasvojen härskiintyminen (lipidiperoksidaatio). Lisääntyneet peroksidit ja oxLDL-vasta-aineet ovat myös sepelvaltimotaudin riskitekijöitä, mikä selittää sen, että masentuneet ihmiset sairastuvat herkästi sepelvaltimotautiin ja päinvastoin, sydänpotilaat masentuvat.
Mielialalääkkeet eivät korjaa näitä biokemiallisia muutoksia, vaan siihen tarvitaan antioksidantteja ja anti-inflammatorisia aineita.
D-vitamiinin puute – laiminlyöty fakta
Fibromyalgia- ja masennuspotilailla on usein myös D-vitamiinin puutetta, mikä usein diagnosoidaan virheellisesti masennukseksi. D-vitamiinia saa auringonvalosta, jolloin immuunijärjestelmän virheet korjaantuvat ja mielialakin kohenee. D-vitamiinia saa myös solariumista tai purkista.
Turvallinen D-vitamiinin päiväannos aikuiselle jatkuvassa käytössä on 100 mikrogrammaa (µg), vaikka viranomaissuositus on vain 7,5 µg.
Karnosiinikin on avuksi. Sen sopiva päiväannos on yksilöllinen, 125–1200 mg/vrk. Magnesium, 350–700 mg/vrk, rauhoittaa hermoja ja parantaa univalmiutta. Teho lisääntyy vielä foolihapolla ja B6- ja B12-vitamiineilla.
Myös kalaöljy, etenkin etyyliesteröity EPA, "antaa lisää virtaa". Itsehoidon voi aloittaa 2 grammalla päivässä ja annosta voi vähentää noin kuukauden kuluttua, jolloin nähdään mikä annos on riittävä. Vaikutuksen täyteen ilmenemiseen voi kulua 3–6 kuukautta.
Liikuntaa ja muita hoitovaihtoehtoja
Liikuntaa ja muita hoitovaihtoehtoja
Moni "fibro" saa apua akupunktiosta, magneetti-, ultraääni-, sähkö-, laser- ja valohoidoista. Muitakin täydentäviä hoitoja voi kokeilla. Säännöllinen kuntoliikunta voi auttaa. Valitettavasti se ei kuitenkaan sovi kaikille potilaille; osalla oireet voivat pahentua.
Liikunta on hyvä aloittaa vähitellen kuormitusta lisäämällä, ettei siitä tule ylimääräistä stressiä. Hyväkään hoito ei paranna yleensä fibromyalgiaa kokonaan, vaan oireet voivat jatkua vuosia tai vuosikymmeniä. Myös masennus uusiutuu usein toipumisen jälkeen, mutta liikunta ja ravintolisät voivat ehkäistä sitä.
Lue lisää ravintolisistä:
RAVINTOLISIEN ABC (YHTEISTYÖSSÄ DOSENTTI MATTI TOLOSEN KANSSA)
perjantaina, maaliskuuta 19, 2010
Terveellisiä ravintolisiä nyt myös avaruudessa
**
Yhdysvaltain avaruushallinto (NASA) tutkii EPA -rasvahapon merkitystä avaruuslennoilla. Omega-3-rasvahapot ja etenkin eikosapentaeenihappo (EPA), voivat ehkäistä luu- ja lihaskatoa painottomassa tilassa avaruusmatkoilla. Näin uskoo NASA.Omega-3-rasvahapot EPA ja DHA ovat nyt suuren tieteellisen mielenkiinnon kohteena. Niiden on osoitettu vaikuttavan suotuisasti sydän- ja verisuoniterveyteen, syöpään, nivelvaivoihin, sikiön normaaliin kehitykseen sekä käyttäytymiseen ja mielenterveyteen.
NASAn tutkijat uskovat, että EPA-rasvahappo voi suojata luukadolta avaruusmatkojen aikana. Tohtori Sara Zwart (Universities Space Research Association in Houston) työryhmineen on tutkinut ihmisen elimistössä olevaa valkuaisainetta (proteiinia) nimeltään NF-kappaB, joka voi aiheuttaa muun muassa luuston hajoamista, lihasten surkastumista ja heikentää immuunijärjestelmää syöpää vastaan.
Astronauttien NF-kappaB-pitoisuudet ovat suurentuneet avaruuslentojen jälkeen, raportoivat tutkijat. Mutta pitoisuudet ovat jääneet pienemmiksi, kun astronautit ovat ottaneet matkoillaan kalaöljyn omega-3-rasvahappoja.
Nämä havainnot ovat nyt johtaneet solututkimuksiin, joiden mukaan EPA-rasvahappo vähentää NF-kappaB:n aktiivisuutta.
"Meillä on nyt näyttöä siitä, että lyhyellä avaruslennolla NF-kappaB aktivoituu ja että sen estäminen EPA:lla voi ehkäistä avauruusmatkailun haittoja luustoon, lihaksiin ja immuunijärjestelmään", kirjoittavat tutkijat.
"Meillä on nyt näyttöä siitä, että lyhyellä avaruslennolla NF-kappaB aktivoituu ja että sen estäminen EPA:lla voi ehkäistä avauruusmatkailun haittoja luustoon, lihaksiin ja immuunijärjestelmään", kirjoittavat tutkijat.
"Omega-3-rasvahappojen merkitystä tutkitaan myös eläinkokeissa avaruuslentojen aikana syntyvässä säteilyssä ja tulokset ovat myönteisiä. Näin ollen on hyvinkin mahdollista, että niinkin yksinkertainen keino kuin kalansyönnin lisäys voi vähentää avaruuslentoihin liittyvää luusto- ja lihasheikkoutta ja immuunijärjestelmän heikkenemistä ja mahdollisesti myös säteilyn haittoja", tutkijat lisäävät.
Tutkimuksen yksityiskohdista vielä sen verran, että tohtori Zwartin työryhmä mittasi 7 mies- ja 3 naisastronautin NF-kappaB:tä koodaavan geenin ilmentymistä ennen sukkulalentoa ja pari viikkoa sen jälkeen. Tulokset osoittivat, että NF-kappaB-pitoisuus oli lisääntynyt lähes 500 prosenttia. Myös pitemmille lennoille ja venäläisellä Mir-avaruusasemalla oleskelleiden astronauttien ruokavaliota, NF-kappaB:tä ja luun tiheyttä on mitattu. Kävi ilmi, että runsas kalaruoan syönti vähensi luukatoa. Vastaavanlaisia tuloksia on saatu tutkittaessa pitkäaikaisessa vuodelevossa olleita ihmisiä.
Tohtori Zwartin työryhmä selvittää niitä biokemiallisia mekanismeja, joilla kalaöljyn omega-3-rasvahapot voivat suojata luustoa, lihaksia ja immuunijärjestelmää.
Tutkimuksen yksityiskohdista vielä sen verran, että tohtori Zwartin työryhmä mittasi 7 mies- ja 3 naisastronautin NF-kappaB:tä koodaavan geenin ilmentymistä ennen sukkulalentoa ja pari viikkoa sen jälkeen. Tulokset osoittivat, että NF-kappaB-pitoisuus oli lisääntynyt lähes 500 prosenttia. Myös pitemmille lennoille ja venäläisellä Mir-avaruusasemalla oleskelleiden astronauttien ruokavaliota, NF-kappaB:tä ja luun tiheyttä on mitattu. Kävi ilmi, että runsas kalaruoan syönti vähensi luukatoa. Vastaavanlaisia tuloksia on saatu tutkittaessa pitkäaikaisessa vuodelevossa olleita ihmisiä.
Tohtori Zwartin työryhmä selvittää niitä biokemiallisia mekanismeja, joilla kalaöljyn omega-3-rasvahapot voivat suojata luustoa, lihaksia ja immuunijärjestelmää.
"Tiedoilla tullee olemaan merkittäviä vaikutuksia tulevien avaruusmatkojen suunnittelussa ja ne voivat hyödyttää koko ihmiskuntaa", tutkijat uskovat.
Siirry siis jo tänään avaruusruokaan!
Siirry siis jo tänään avaruusruokaan!
Lähde: Zwart SR, Pierson D, Mehta S, et al. Capacity of Omega-3 Fatty Acids or Eicosapentaenoic Acid to Counteract Weightlessness-Induced Bone Loss by Inhibiting NF-kappaB Activation: From Cells to Bed Rest to Astronauts. Journal of Bone and Mineral Research. Published online ahead of print, doi: 10.1359/JBMR091041
Tässä sarjassa on ilmestynyt aiemmin:
RAVINTOLISIEN ABC (YHTEISTYÖSSÄ DOSENTTI MATTI TOLOSEN KANSSA)
keskiviikkona, marraskuuta 11, 2009
Omega-3-rasvahappoja odottaville äideille
**
Psykiatrian dosentti Antti Tanskanen on sitä mieltä, että raskaana oleville tulisi taata riittävästi omega-rasvahappoja. Omega-3-rasvahappojen merkitys aivojen ja mielen toiminnalle ymmärretään päivä päivältä yhä paremmin. Ne ovat välttämättömiä aivojen normaalille toiminnalle, siksi niitä tulisi saada riittävästi, dosentti Tanskanen painottaa. Hän puhui tiistaina 10.11.2009 Öljypellavayhdistyksen aamiaistilaisuudessa.
Eikosapentaeenihappo EPAa ja dokosaheksaeenihappo DHAa syntyy elimistössä alfalinoleenihappo ALAsta. Yleensä noin 5−10 prosenttia ALAn määrästä muuttuu näiksi pitkäketjuisiksi omega-3-rasvahapoiksi.
Raskauden aikana elimistö muodostaa 200-kertaisen määrän pitkäketjuisia rasvahappoja ALAsta. Näin turvataan sikiön tarve saada riittävästi aivojen, silmien ja sydämen kehittymiseen tarvittavia aineita. Äidin tarpeet ovat toissijaisia.
Siksi Tanskasen mielestä pitäisi huolehtia siitä, että raskaana olevat saavat ravinnostaan itsekin riittävästi omega-rasvahappoja, esimerkiksi kalasta tai pellavansiemenöljystä. Se voi myös helpottaa raskauden aikaista masennusta.
Valtaosa uusimmista masennusta ja omega-kolmosia käsitelleistä tutkimuksista puoltaa näkemystä, että EPA yksinään tai yhdessä DHAn kanssa auttaa masennukseen. Vaikutus saatiin, kun lääkityksen lisäksi käytettiin yksi gramma EPAa päivässä. On tutkimuksia joissa yhteyttä ei löydetty, mutta ei omega-rasvahapoista ollut haittaakaan, Tanskanen kertoi.
Omega-3-rasvahappojen ja masennuksen käänteinen yhteys selvisi ensimmäisen kerran vuonna 1998 tiedelehti Lancetissa julkaistussa artikkelissa, jossa verrattiin masennuksen yleisyyttä ja kalan käyttöä eri maissa.
Viime viikolla Rasvahapot ja terveys -symposiumissa Tukholmassa käsiteltiin myös omega-3-rasvahappojen yhteyttä mielialaan ja käyttäytymiseen. Ravitsemustieteen ja psykologian tohtori Katherine Appleton Belfastin Queen´s Universitystä totesi, että tutkimuksia on vielä liian vähän vahvan näytön saamiseksi.
Tutkituin alue, josta näyttö on myös vahvinta, on pitkäketjuisten omega-3-rasvahappojen suotuisa vaikutus diagnosoituun masennukseen. Tanskasen mukaan viimeistään keski-ikäisenä pitäisi tehdä elintapamuutos, jotta myöhemmän iän masennusta vähennettäisiin.
Alfalinoleenihappo alentaa veren kolesterolia. Alfalinoleenihappoa sisältäviä kasviöljyjä, kuten pellavansiemenöljyä, on tutkittu vähemmän kuin kalaöljyjä. Myös ALAn itsenäisiä vaikutuksia on ryhdytty tutkimaan vasta viime aikoina.
Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA on todennut, että "Alfalinoleenihapon riittävä saanti ruokavaliossa alentaa veren kolesterolitasoja". Väite on yksi harvoista, jotka EFSA on hyväksynyt elintarvikkeissa käytettäväksi terveysväitteeksi. Riittävä saanti on 2 grammaa päivässä.
Lähde: Ruokatiedon uutiset terveystoimittajille, 10.11.2009
Muita omega-3-rasvahappoa koskevia kirjoituksiani:
perjantaina, lokakuuta 03, 2008
Nauti omega-3-rasvahappoja riittävästi
**
Tiedelehdissä on viime vuosina ollut esillä yksi selkeä terveysviesti: Omega-3 rasvahappoja kannattaa nauttia riittävästi läpi elämän. Esimerkiksi kliinisen ravitsemuksen asioita pohtiva tiedejulkaisu American Journal of Clinical Nutrition uhraa suuren osan syyskuun numerostaan näille rasvahapoille. Niinkin pienillä annoksilla kuin 0,7 grammaa / päivä voidaan nähdä selkeitä terveysvaikutuksia (Muriel Caslaken tutkimus). Löytyy tutkimuksia omega-3 rasvahappojen (EPA, DHA) yhteyksistä kuolemanriskiin ja dementiaan iäkkäillä ihmisillä (Cecilia Samierin tutkimus). Mitä korkeampi EPA-pitoisuus veressä, sitä pienempi dementiariski. Norjalaisessa tutkimuksessa (Morten Lindberg) matala plasman EPA-pitoisuus lisäsi kuolemanvaaraa akuutisti sairastuneilla vanhuksilla.
Kaiken huuman keskellä on kuitenkin muistettava, että nämä omega-3-rasvahapot eivät ole mitään ihmelääkkeitä. Lyhytaikainen 26 viikkoa kestänyt EPA- ja DHA-rasvahappojen anto ei vaikuttanut yli 65-vuotiaiden henkiseen hyvinvointiin satunnaistetussa ja plasebokontrolloidussa tutkimuksessa (Ondine van de Restin tutkimus).
Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että kalaa kannattaa syödä runsaasti läpi koko elämän ja jos kalaa ei sisälly ruokavalioon, voimme mieluusti turvautua kalaöljyvalmisteisiin.
sunnuntaina, elokuuta 31, 2008
Omega-3-rasvahapot hoitavat vakavaa sydämen vajaatoimintaa paremmin kuin kolesterolilääkkeet
*
Kardiologian professori Lars Wallentin (Uppsala, Ruotsi) on sitä mieltä, että vakavasta sydämen vajaatoiminnasta kärsivien pitäisi luopua suositusta kolesterolilääkkeestä nimeltään Crestor. Professori on tutustunut tuoreeseen italialaistutkimukseen. Siinä tutkimuksessa testattiin 4500 ihmistä, joilla oli vakava sydämen vajaatoiminta. Puolet sai Crestoria 10 mg päivässä, puolet lumelääkettä (plasebo). Lähes neljän vuoden hoidon jälkeen plaseboa saaneiden potilaiden ryhmässä oli kuollut ihan yhtä paljon kuin Crestoria saaneiden ryhmässä.
Lumelääkkeen antaminen ei kuitenkaan voi olla eettisesti perusteltavaa ja tehottoman, mahdollisesti vakavia sivuoireita aiheuttavan Crestorin määrääminen potilaalle on ahdistavaa sekä potilaalle että hoitoon eläytyvälle lääkärille. Mitä sitten tilalle?
Professori Wallentin on sitä mieltä, että sydämen vakavassa vajaatoiminnassa voidaan sen sijaan mieluusti suositella omega-3-rasvahappoja. Näitä myydään reseptivapaasti apteekeissa ja luontaistuotteitta myyvissä liikkeissä. Miksi professori puhuu tällä tavalla?
Hän on tutustunut italialaistutkimuksen toiseen osaan. Lähes 7000 vakavasta sydämen vajaatoiminnasta kärsivää potilasta sai joko 1000 mg omega-3-rasvahappoja kapselin muodossa joka päivä tai lumelääkettä. Hoitoa jatkettiin lähes neljä vuotta. Omega-3-kapseleita nauttineilla sykki sydän kauemmin ja kuolleisuus väheni. Professori Wallentinin mukaan omega-3-rasvahapot vaikuttavat keskeisesti juuri sydänlihakseen.
Ylettömään hypetykseen ei kuitenkaan ole aihetta. Kaikki potilaat eivät saaneet apua rasvahapoista. Jokaista sataa potilasta kohti kuoli 27 potilasta ja lumelääkettä saaneita kuoli 29. Tämä tarkoittaa, että tässä asetelmassa ainoastaan kahden potilaan ilona oli välttyä sydänkuolemalta neljän vuoden aikana, verrattaessa lumelääkettä saaneisiin. Mikään ei kuitenkaan estä potilasta hankkimasta jo nyt omega-3-rasvahappoja ikään kuin etukäteen. Pienikin hyöty on eduksi potilaille, sanoo professori Wallentin.
Tutkimuksen tulokset julkaistaan lähiaikoina Lancet -lääkärilehdessä.
Lähde: Dagens Nyheter, 31.8.2008
Kardiologian professori Lars Wallentin (Uppsala, Ruotsi) on sitä mieltä, että vakavasta sydämen vajaatoiminnasta kärsivien pitäisi luopua suositusta kolesterolilääkkeestä nimeltään Crestor. Professori on tutustunut tuoreeseen italialaistutkimukseen. Siinä tutkimuksessa testattiin 4500 ihmistä, joilla oli vakava sydämen vajaatoiminta. Puolet sai Crestoria 10 mg päivässä, puolet lumelääkettä (plasebo). Lähes neljän vuoden hoidon jälkeen plaseboa saaneiden potilaiden ryhmässä oli kuollut ihan yhtä paljon kuin Crestoria saaneiden ryhmässä.
Lumelääkkeen antaminen ei kuitenkaan voi olla eettisesti perusteltavaa ja tehottoman, mahdollisesti vakavia sivuoireita aiheuttavan Crestorin määrääminen potilaalle on ahdistavaa sekä potilaalle että hoitoon eläytyvälle lääkärille. Mitä sitten tilalle?
Professori Wallentin on sitä mieltä, että sydämen vakavassa vajaatoiminnassa voidaan sen sijaan mieluusti suositella omega-3-rasvahappoja. Näitä myydään reseptivapaasti apteekeissa ja luontaistuotteitta myyvissä liikkeissä. Miksi professori puhuu tällä tavalla?
Hän on tutustunut italialaistutkimuksen toiseen osaan. Lähes 7000 vakavasta sydämen vajaatoiminnasta kärsivää potilasta sai joko 1000 mg omega-3-rasvahappoja kapselin muodossa joka päivä tai lumelääkettä. Hoitoa jatkettiin lähes neljä vuotta. Omega-3-kapseleita nauttineilla sykki sydän kauemmin ja kuolleisuus väheni. Professori Wallentinin mukaan omega-3-rasvahapot vaikuttavat keskeisesti juuri sydänlihakseen.
Ylettömään hypetykseen ei kuitenkaan ole aihetta. Kaikki potilaat eivät saaneet apua rasvahapoista. Jokaista sataa potilasta kohti kuoli 27 potilasta ja lumelääkettä saaneita kuoli 29. Tämä tarkoittaa, että tässä asetelmassa ainoastaan kahden potilaan ilona oli välttyä sydänkuolemalta neljän vuoden aikana, verrattaessa lumelääkettä saaneisiin. Mikään ei kuitenkaan estä potilasta hankkimasta jo nyt omega-3-rasvahappoja ikään kuin etukäteen. Pienikin hyöty on eduksi potilaille, sanoo professori Wallentin.
Tutkimuksen tulokset julkaistaan lähiaikoina Lancet -lääkärilehdessä.
Lähde: Dagens Nyheter, 31.8.2008
perjantaina, helmikuuta 22, 2008
Omega-3-rasvahapoilla huijataan
**
Omega-3 -nimen avulla myydään tällä hetkellä kaikenlaisia elintarvikkeita. Ruoka-aineita terästetään tällä terveellisellä ravintorasvalla ja toivotaan uusia ostajia tuotteelle. Karu totuus on kuitenkin, että terveysvaikutukset liittyvät omega-3-rasvahappoihin EPA:n ja DHA:n muodossa, joita saamme tuoreesta, rasvaisesta kalasta.
Härskeimmät mainosviestit liittyvät näkkileipään Wasa Sport Plus ja Barillan pastaan, joissa on lisättyjä omega-3-rasvahappoja. Asiaa tutkineiden mielestä tällä rasvahappolisällä ei ole mitään järkevän tuntuista terveysetua. Saadaksesi yhtä paljon terveellisiä omega-3-rasvahappoja kuin mitä on 25 grammassa silliä, sinun pitää syödä viisi kiloa näkkileipää päivittäin. Saat toki hurjan annoksen niitä terveellisiä ravintokuituja, mutta omega-3-intosi tuo sinulle myös 15 000 kilokaloria, joka hurjan urakkasi palkintona näkyy sitten vyötärölläsi. Vielä hurjemmaksi tilanne muuttuu pastan suhteen. Pastaa pitää panna poskeen 11 kiloa (kuivapaino!) päivittäin ja jonnekin pitäisi piilottaa ylimääräiset 37 000 kilokaloria.
Ei ole mitään syytä sortua mainostajien huijattavaksi! Syö silliä ja juo vaikka kuravettä päälle. Se on pitemmän päälle turvallisempaa kuin näkkileivän ja pastan ahmiminen. Silliä vielä paremman omega-3-rasvahappolähteen suo meille graavisuolattu merilohi, taidolla valmistettu makrilli tai anjovis. Mikäli olet allerginen kalalle tai et muuten jostakin syystä innostu kalan mausta, löydät marketin hyllyiltä {piiiip}-peruskalaöljyä. Osta kaikkein edullisin purkki.
Kun Raisio puhuu niistä terveellisistä omega-3-rasvahapoista rypsiöljyssään, niin nekin syyllistyvät kauheaan liioitteluun. Kasvikunnan omega-3-rasvahapot (mm. ALA) pitää muuntaa elimistössämme (pääosin maksassa) EPA:ksi ja DHA:ksi. Tämä muutos sujuu hyvin heikolla teholla. Kukaan ei käytännössä pysty juomaan niin paljon rypsiöljyä päivässä, että sillä saisi tyydytettyä EPA:n ja DHA:n tarpeensa. Harmillisesti rypsiöljyn myötä saa myös paljon sitä vähemmän terveellistä omega-6-rasvahappoa, mutta se on eri jutun aihe kokonaan. Yksi pahimpia propagandasivuja tästä aiheesta on Rypsiöljy.fi. Se on sivusto jota pönkitetään Pekka Puskan puolihuolimattomilla lausunnoilla ja EU:n sekä Suomen valtion rahallisella tuella. Ja jotkut kehtaavat vielä väittää, että Kansanterveyslaitos ajattelee vain meidän terveyttämme ilman mitään bisneskytköksiä.
Omega-kolmoset kannattaa siis hankkia kalasta. Rypsiöljyllä on muita varsin edullisia terveysvaikutuksia. Ihminen on luotu sellaista ravitsemustilannetta varten, jossa ravintorasvat saadaan monipuolisessa muodossa. Selkokielellä tämä tarkoittaa runsaita kala-annoksia, kohtuullisia määriä täysrasvaisia maitotuotteita, rasvaa sen verran kuin lihassa luontaisesti on ja pieniä määriä kasviöljyjä eri lähteistä.
Inspiraatiolähteenä toimi: Svenska Dagbladet, 22.2.2008 (Omega-3 säljs med falska löften)
Omega-3 -nimen avulla myydään tällä hetkellä kaikenlaisia elintarvikkeita. Ruoka-aineita terästetään tällä terveellisellä ravintorasvalla ja toivotaan uusia ostajia tuotteelle. Karu totuus on kuitenkin, että terveysvaikutukset liittyvät omega-3-rasvahappoihin EPA:n ja DHA:n muodossa, joita saamme tuoreesta, rasvaisesta kalasta.
Härskeimmät mainosviestit liittyvät näkkileipään Wasa Sport Plus ja Barillan pastaan, joissa on lisättyjä omega-3-rasvahappoja. Asiaa tutkineiden mielestä tällä rasvahappolisällä ei ole mitään järkevän tuntuista terveysetua. Saadaksesi yhtä paljon terveellisiä omega-3-rasvahappoja kuin mitä on 25 grammassa silliä, sinun pitää syödä viisi kiloa näkkileipää päivittäin. Saat toki hurjan annoksen niitä terveellisiä ravintokuituja, mutta omega-3-intosi tuo sinulle myös 15 000 kilokaloria, joka hurjan urakkasi palkintona näkyy sitten vyötärölläsi. Vielä hurjemmaksi tilanne muuttuu pastan suhteen. Pastaa pitää panna poskeen 11 kiloa (kuivapaino!) päivittäin ja jonnekin pitäisi piilottaa ylimääräiset 37 000 kilokaloria.
Ei ole mitään syytä sortua mainostajien huijattavaksi! Syö silliä ja juo vaikka kuravettä päälle. Se on pitemmän päälle turvallisempaa kuin näkkileivän ja pastan ahmiminen. Silliä vielä paremman omega-3-rasvahappolähteen suo meille graavisuolattu merilohi, taidolla valmistettu makrilli tai anjovis. Mikäli olet allerginen kalalle tai et muuten jostakin syystä innostu kalan mausta, löydät marketin hyllyiltä {piiiip}-peruskalaöljyä. Osta kaikkein edullisin purkki.
Kun Raisio puhuu niistä terveellisistä omega-3-rasvahapoista rypsiöljyssään, niin nekin syyllistyvät kauheaan liioitteluun. Kasvikunnan omega-3-rasvahapot (mm. ALA) pitää muuntaa elimistössämme (pääosin maksassa) EPA:ksi ja DHA:ksi. Tämä muutos sujuu hyvin heikolla teholla. Kukaan ei käytännössä pysty juomaan niin paljon rypsiöljyä päivässä, että sillä saisi tyydytettyä EPA:n ja DHA:n tarpeensa. Harmillisesti rypsiöljyn myötä saa myös paljon sitä vähemmän terveellistä omega-6-rasvahappoa, mutta se on eri jutun aihe kokonaan. Yksi pahimpia propagandasivuja tästä aiheesta on Rypsiöljy.fi. Se on sivusto jota pönkitetään Pekka Puskan puolihuolimattomilla lausunnoilla ja EU:n sekä Suomen valtion rahallisella tuella. Ja jotkut kehtaavat vielä väittää, että Kansanterveyslaitos ajattelee vain meidän terveyttämme ilman mitään bisneskytköksiä.
Omega-kolmoset kannattaa siis hankkia kalasta. Rypsiöljyllä on muita varsin edullisia terveysvaikutuksia. Ihminen on luotu sellaista ravitsemustilannetta varten, jossa ravintorasvat saadaan monipuolisessa muodossa. Selkokielellä tämä tarkoittaa runsaita kala-annoksia, kohtuullisia määriä täysrasvaisia maitotuotteita, rasvaa sen verran kuin lihassa luontaisesti on ja pieniä määriä kasviöljyjä eri lähteistä.
Inspiraatiolähteenä toimi: Svenska Dagbladet, 22.2.2008 (Omega-3 säljs med falska löften)
torstaina, toukokuuta 03, 2007
Kirjolohen omega-3-rasvahapot vähentyneet
*
Tohtori Tolosen sivuilta löytyy hätkähdyttävä tieto. Tämä ei ole mitenkään harvinaista, että Tolosen tieto hätkähdyttää.
Viljellyn lohen omega-3-rasvahapot ovat vähentyneet puoleen!
Tohtori Tolonen on lukenut Aftonbladet -lehdestä sen teettämän puolueettoman analyysin lohen sisältämistä omega-3-rasvahappojen määristä. Pitoisuudet olivat pienemmät kuin mitä Ruotsin elintarvikevirasto ilmoittaa. Vähenemisen syyksi arvellaan muutoksia kasvatetun lohen ruokinnassa. Kirjolohelle syötetään kasviksia ja viljaa, joissa on runsaasti omega-6- ja vähän omega-3-rasvahappoja.
Lohinäytteiden omega-3-pitoisuudet jäivät alle 3 g / 100 g (Elintarvikeviraston ilmoittama määrä) ja huonoimmillaan pitoisuus oli vain 1,7 g. Professori Livar Frøylandin mukaan syynä on juuri kalojen ruokinta yhä enemmän viljalla ja kasviperäisillä öljyillä. Seurauksena on ollut kalan omega-3:n väheneminen puoleen ja omega-6:n lisääntyminen. Frøylandin mukaan villi norjalainen lohi sisältää keskimäärin 4 grammaa omega-3:a/100 g lohta.
Ajattelemisen aihetta antoi tohtori Tolonen. Pidän tilannetta hyvin valitettavana ja on verrattavissa tutkimusnäyttöihin vapaasti laiduntavan karjan paremmasta lihan, maidon ja rasvan laadusta. Villi ja vapaa lohi on huomattavasti terveellisempi kuin viljelty kala. Kuluttajalla on vähänlaisesti mahdollisuuksia tietää mitä hänen ostamansa kala on syönyt. Villin lohen liha on yleensä harmahtavaa ja kasvatetun kalan liha on punertavaa. Ravintoasiantuntijoiden harvoista yhteisymmärryksen lähteistä on kuitenkin syytä pitää kiinni (yleensä me nimittäin kinastelemme kaikista asioista!): Syökää kalaa - se on terveellistä! Tuohon pitää lisätä varmuuden vuoksi, että kalaa kannattaa syödä eri lähteistä, järvi- ja merikaloja, pieniä ja suuria kaloja vuorotellen.
Lähde: Biovita, 3.5.2007
Tohtori Tolosen sivuilta löytyy hätkähdyttävä tieto. Tämä ei ole mitenkään harvinaista, että Tolosen tieto hätkähdyttää.
Viljellyn lohen omega-3-rasvahapot ovat vähentyneet puoleen!
Tohtori Tolonen on lukenut Aftonbladet -lehdestä sen teettämän puolueettoman analyysin lohen sisältämistä omega-3-rasvahappojen määristä. Pitoisuudet olivat pienemmät kuin mitä Ruotsin elintarvikevirasto ilmoittaa. Vähenemisen syyksi arvellaan muutoksia kasvatetun lohen ruokinnassa. Kirjolohelle syötetään kasviksia ja viljaa, joissa on runsaasti omega-6- ja vähän omega-3-rasvahappoja.
Lohinäytteiden omega-3-pitoisuudet jäivät alle 3 g / 100 g (Elintarvikeviraston ilmoittama määrä) ja huonoimmillaan pitoisuus oli vain 1,7 g. Professori Livar Frøylandin mukaan syynä on juuri kalojen ruokinta yhä enemmän viljalla ja kasviperäisillä öljyillä. Seurauksena on ollut kalan omega-3:n väheneminen puoleen ja omega-6:n lisääntyminen. Frøylandin mukaan villi norjalainen lohi sisältää keskimäärin 4 grammaa omega-3:a/100 g lohta.
Ajattelemisen aihetta antoi tohtori Tolonen. Pidän tilannetta hyvin valitettavana ja on verrattavissa tutkimusnäyttöihin vapaasti laiduntavan karjan paremmasta lihan, maidon ja rasvan laadusta. Villi ja vapaa lohi on huomattavasti terveellisempi kuin viljelty kala. Kuluttajalla on vähänlaisesti mahdollisuuksia tietää mitä hänen ostamansa kala on syönyt. Villin lohen liha on yleensä harmahtavaa ja kasvatetun kalan liha on punertavaa. Ravintoasiantuntijoiden harvoista yhteisymmärryksen lähteistä on kuitenkin syytä pitää kiinni (yleensä me nimittäin kinastelemme kaikista asioista!): Syökää kalaa - se on terveellistä! Tuohon pitää lisätä varmuuden vuoksi, että kalaa kannattaa syödä eri lähteistä, järvi- ja merikaloja, pieniä ja suuria kaloja vuorotellen.
Lähde: Biovita, 3.5.2007
torstaina, huhtikuuta 19, 2007
Hieno näyttö omega-3-rasvojen terveyshyödyistä
**
Tieteellinen näyttö omega-3-rasvahappojen terveyshyödyistä on ollut varsin vaatimatonta ja ristiriitaista kovasta hehkutuksesta huolimatta. Kun lukee tohtori Tolosen sivuja saa sellaisen käsityksen, että koko lääkärikunta on kalaöljyjä vastaan ja medikalisaation puolesta. "Eikö olekin merkillistä, etteivät lääkärit määrää sydänpotilailleen yleisesti halpoja omega-3:a ja karnosiinia, vaan järjettömän kalliita statiineita, jotka aiheuttavat vakavia sivuvaikutuksia osalle potilaista?" kysyy tohtori Tolonen. Tolosen sivuja ja keskustelukanavilla jatkamaansa mainontaa kannattaa lukea kriittisesti ottaen huomioon, että hän kaupittelee omia kalaöljyjään ihmeaineina kaikkiin mahdollisiin sairauksiin. Oma mielipiteeni on, että nämä kalaöljyt ovat erinomaisia terveystuotteita ja vahvistavat monien sydänlääkkeiden tehoa. Mikäli ei jostain syystä syö rasvaista kalaa vähintään 2-3 kertaa viikossa, voi suositella kalaöljyjen nauttimista erityisten kalaöljyvalmisteiden muodossa. Markkinoilla olevat kalaöljyvalmisteet eivät kovin paljon eroa toisistaan. Kannattanee hankkia se edullisin tuote.
Kalaöljyjen kannattajilla on aihetta riemuun, sillä nyt on julkaistu huomattavan laaja tieteellinen tutkimus Japanissa. Tutkimuksessa löytyy selkeä näyttö siitä, että kalan sisältämä eikosapentaeenihappo (EPA) vähentää sydänsairauksia 20 prosenttia sydänlääkkeiden lisäksi käytettynä.
Uppsalan yliopiston kliinisen ravitsemustieteen professori Tommy Cederholm on innostunut tutkimuksesta. Tutkimus on riittävän laaja, vastaa monia vuosia esitettyihin kysymyksiin ja on ilmeisen pätevästä tutkimuksesta kysymys.
Tutkijoita on kiinnostanut EPA hyvin pitkään. Ilmeisen hyödylliset terveysvaikutukset kyseenalaistettiin irlantilaisessa vuonna 2003 julkaistussa Dart-II-tutkimuksessa, joka yllättäen osoitti pitkäaikaisen omega-3-rasvahappojen käytön lisäävän kuolleisuutta! Tämä tieto otettiin huomioon vuonna 2004 julkaistussa puolueettomassa Cochraneinstituutin omega-3-rasvahappoja käsittelevässä katsauksessa. Näyttö kalaöljyjen terveyshyödyistä erityisesti sydän- ja verisuonitaudeissa jäi vaatimattomaksi instituutin mielestä.
Paljon on vettä virrannut Aurajoessa sen jälkeen ja tiedeyhteisö on malttamattomana odottanut tutkimustuloksia JELIS-tutkimuksesta Koben yliopistossa. Tässä tutkimuksessa on tarkkaan seurattu japanilaisia (jotka muutenkin syövät paljon kalaa!) sydänpotilaita viiden vuoden ajan. Kun 18 000 japanilaista syö statiinilääkkeen lisäksi 1,8 g EPAa kapseleina, heillä todetaan 20% vähemmän sydänsairauksia kuin kontrolliryhmässä, joka syö vain statiineja. Statiineja syötiin korkeiden kolesteroliarvojen takia.
Professori Cederholmin mukaan Cochraneinstituutin on nyt pakko uudelleenarvioida varsin kielteistä suhtautumistaan omega-3-rasvahappoihin näiden uusien tutkimuslöytöjen valossa.
Tätä EPAa saa monista rasvaisista kaloista kuten esimerkiksi lohesta, sillistä, silakasta ja tonnikalasta.
Lähde: Dagens Nyheter, 19.4.2007
Tieteellinen näyttö omega-3-rasvahappojen terveyshyödyistä on ollut varsin vaatimatonta ja ristiriitaista kovasta hehkutuksesta huolimatta. Kun lukee tohtori Tolosen sivuja saa sellaisen käsityksen, että koko lääkärikunta on kalaöljyjä vastaan ja medikalisaation puolesta. "Eikö olekin merkillistä, etteivät lääkärit määrää sydänpotilailleen yleisesti halpoja omega-3:a ja karnosiinia, vaan järjettömän kalliita statiineita, jotka aiheuttavat vakavia sivuvaikutuksia osalle potilaista?" kysyy tohtori Tolonen. Tolosen sivuja ja keskustelukanavilla jatkamaansa mainontaa kannattaa lukea kriittisesti ottaen huomioon, että hän kaupittelee omia kalaöljyjään ihmeaineina kaikkiin mahdollisiin sairauksiin. Oma mielipiteeni on, että nämä kalaöljyt ovat erinomaisia terveystuotteita ja vahvistavat monien sydänlääkkeiden tehoa. Mikäli ei jostain syystä syö rasvaista kalaa vähintään 2-3 kertaa viikossa, voi suositella kalaöljyjen nauttimista erityisten kalaöljyvalmisteiden muodossa. Markkinoilla olevat kalaöljyvalmisteet eivät kovin paljon eroa toisistaan. Kannattanee hankkia se edullisin tuote.
Kalaöljyjen kannattajilla on aihetta riemuun, sillä nyt on julkaistu huomattavan laaja tieteellinen tutkimus Japanissa. Tutkimuksessa löytyy selkeä näyttö siitä, että kalan sisältämä eikosapentaeenihappo (EPA) vähentää sydänsairauksia 20 prosenttia sydänlääkkeiden lisäksi käytettynä.
Uppsalan yliopiston kliinisen ravitsemustieteen professori Tommy Cederholm on innostunut tutkimuksesta. Tutkimus on riittävän laaja, vastaa monia vuosia esitettyihin kysymyksiin ja on ilmeisen pätevästä tutkimuksesta kysymys.
Tutkijoita on kiinnostanut EPA hyvin pitkään. Ilmeisen hyödylliset terveysvaikutukset kyseenalaistettiin irlantilaisessa vuonna 2003 julkaistussa Dart-II-tutkimuksessa, joka yllättäen osoitti pitkäaikaisen omega-3-rasvahappojen käytön lisäävän kuolleisuutta! Tämä tieto otettiin huomioon vuonna 2004 julkaistussa puolueettomassa Cochraneinstituutin omega-3-rasvahappoja käsittelevässä katsauksessa. Näyttö kalaöljyjen terveyshyödyistä erityisesti sydän- ja verisuonitaudeissa jäi vaatimattomaksi instituutin mielestä.
Paljon on vettä virrannut Aurajoessa sen jälkeen ja tiedeyhteisö on malttamattomana odottanut tutkimustuloksia JELIS-tutkimuksesta Koben yliopistossa. Tässä tutkimuksessa on tarkkaan seurattu japanilaisia (jotka muutenkin syövät paljon kalaa!) sydänpotilaita viiden vuoden ajan. Kun 18 000 japanilaista syö statiinilääkkeen lisäksi 1,8 g EPAa kapseleina, heillä todetaan 20% vähemmän sydänsairauksia kuin kontrolliryhmässä, joka syö vain statiineja. Statiineja syötiin korkeiden kolesteroliarvojen takia.
Professori Cederholmin mukaan Cochraneinstituutin on nyt pakko uudelleenarvioida varsin kielteistä suhtautumistaan omega-3-rasvahappoihin näiden uusien tutkimuslöytöjen valossa.
Tätä EPAa saa monista rasvaisista kaloista kuten esimerkiksi lohesta, sillistä, silakasta ja tonnikalasta.
Lähde: Dagens Nyheter, 19.4.2007
perjantaina, joulukuuta 22, 2006
Kalaöljyvalmisteet hyödyllisiä raskausaikana
**
Archives of Disease in Childhood -lehdessä voimme lukea, että varsin korkeat kalaöljyannokset ovat hyödyllisiä lasten kehitykselle. Ne lapset, jotka olivat äidin raskausaikana nauttineet omega-3-pitoisia kalaöljyvalmisteita, olivat 2,5-vuoden iässä kehittäneet paremman sanavaraston ja osasivat aikaisemmin muodostaa pitempiä lauseita kuin kontrolliryhmässä olleet oliiviöljyä ravintolisänä nauttineet lapset. Heidän koordinaatiokykynsä oli myös kontrolliryhmää parempi.
Tutkimukseen osallistui 98 australialaista naista, jotka 20 viikon raskauden jälkeen saivat nauttia joko kalaöljyä tai oliiviöljyä lapsen syntymään asti.
Lähde: Arch Dis Childhood, 21.12.2006, doi:10.1136/adc.2006.099085
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
Archives of Disease in Childhood -lehdessä voimme lukea, että varsin korkeat kalaöljyannokset ovat hyödyllisiä lasten kehitykselle. Ne lapset, jotka olivat äidin raskausaikana nauttineet omega-3-pitoisia kalaöljyvalmisteita, olivat 2,5-vuoden iässä kehittäneet paremman sanavaraston ja osasivat aikaisemmin muodostaa pitempiä lauseita kuin kontrolliryhmässä olleet oliiviöljyä ravintolisänä nauttineet lapset. Heidän koordinaatiokykynsä oli myös kontrolliryhmää parempi.
Tutkimukseen osallistui 98 australialaista naista, jotka 20 viikon raskauden jälkeen saivat nauttia joko kalaöljyä tai oliiviöljyä lapsen syntymään asti.
Lähde: Arch Dis Childhood, 21.12.2006, doi:10.1136/adc.2006.099085
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)