keskiviikkona, huhtikuuta 27, 2011

Monityydyttymättömät rasvahapot - mitä niistä pitäisi ajatella?

**
Lukijoille tarjotaan nyt professori Kari Salmisen kirjoittama ajankohtainen kooste monityydyttymättömistä rasvahapoista. Onko sydänterveyden kannalta järkevää korvata tyydyttynyt rasva monityydyttymättömällä? Lue ajatuksella! Pohdi! Ota kantaa! Kommentoi!

MONITYYDYTTYMÄTTÖMÄT RASVAHAPOT. KÄSITE, JOKA ON JOHTANUT HARHAAN
Kari Salminen
Professori

Avarakatseisimmat asiantuntijat myöntävät nykyisin (Astrup ym.2011), tosin pitkin hampain, että syytös tyydyttyneen rasvan yhteydestä sydäntapahtumiin on ollut perusteeton. Lievää vastahankaisuutta kuvaa mm. toteamus: ”Pitkät seurantatutkimukset eivät ole selvästi osoittaneet tyydyttyneen rasvan (eläinrasvan) itsenäisesti lisäävän sydän- ja verisuonitautien vaaraa” (Fogelholm 2010). Hieman outo lauserakenne siis pitää sisällään ajatuksen, että tyydyttynyt rasva lisäisi epäitsenäisesti ko. vaaraa. Mitähän tällä tarkoitetaan?

Rasvahypoteesin jäännettä puolusteleva ajatuskulku perustuu siihen, että sinänsä viattoman tyydyttyneen rasvan korvaaminen monityydyttymättömällä rasvalla sitten ainakin edistäisi sydänterveyttä. Viimeaikaiset meta-analyysit ovat kuitenkin todenneet, ettei monityydyttymättömän rasva suojaa sydän- ja verisuonisairauksilta (Mente ym. 2009, Skeaff ja Miller 2009). Miksi siis kahden neutraalin rasvan määräsuhteita muuttamalla voitaisiin vaikuttaa sydänterveyteen?

Uusvanha P/S-suhde

Ajatus tyydyttyneen rasvan korvaamisesta monityydyttymättömällä rasvalla ei ole mitenkään uusi. Se on esitetty jo 1900-luvun jälkipuoliskolla muodossa P/S-suhde. Siinä P kuvaa monityydyttymättömien rasvahappojen (PUFA) osuutta ja S tyydyttyneiden rasvahappojen (SAFA) osuutta ravinnossa. Olettamuksen mukaan mitä suurempi suhde on, sitä pienempi olisi sydän- ja verisuonisairauksien riski.

Kävimme aiheesta laajan keskustelun 1980-luvun lopussa (Salminen 1988, Aro 1989, Keys ja Karvonen 1989, Salminen 1989, 1990). Lopulta olimme Antti Aron kanssa yhtä mieltä siitä, ettei karkeasta, epätieteellisestä P/S-suhteesta ole mittariksi. Aro (1989) kirjoitti: ”Olenkin Kari Salmisen kanssa samaa mieltä siitä, että on tullut aika luopua P/S-suhteen käyttämisestä”. Kansanterveyslaitoksen silloinen pääjohtaja oli yhtynyt jo aikaisemmin näkemykseen (Huttunen 1988).

Nyt Aro on taas palannut aiempaan P/S-suhteen merkitystä korostavaan ajatusmalliin (Aro 2009). Kävimme asiasta tuloksettoman kirjeenvaihdon (Salminen 2010, Aro 2010). Miksi P/S-suhde on noussut jälleen ajankohtaiseksi?

Meta-analyysit

P/S-suhteen merkityksestä sydänterveydelle on hiljattain ilmestynyt neljä meta-analyysiä. Niistä kaksi (Jacobsen ym. 2010, Mozaffarian ym. 2010) puoltavat suhteen merkitystä, toiset kaksi eivät merkitystä löydä (Mente ym. 2009, Skeaff ja Miller 2009). Miten on mahdollista, että näissä tutkimuksissa voidaan päätyä aivan erilaisiin päätelmiin?

Monityydyttymättömät rasvahapot (PUFA) on harhaanjohtava suure

Monityydyttymättömät rasvahapot käsitetään nykyisissä ravitsemussuosituksissa vain yhdeksi, yhdenmukaisesti fysiologiaamme vaikuttavaksi rasvahapporyhmäksi. Ryhmä kuitenkin muodostuu kahdesta alaryhmästä, omega-6 (eli n-6) ja omega-3 (eli n-3)sarjan rasvahapoista, lähinnä välttämättömistä linolihaposta ja alfa-linoleenihaposta. Tiedämme, että niiden keskinäinen saantisuhde ja kilpaileva aineenvaihdunta säätelevät ainakin tulehdusreaktioita ja verenpainetta. Ne puolestaan heijastuvat sydänterveyteen.

Kirjoittaessani P/S-suhteen heikkouksista kritisoin (Salminen 1990) mm. näiden kahden monityydyttymättömän rasvahapporyhmän perusteetonta yhdistämistä yhdeksi yhtenäiseksi PUFA- ryhmäksi ja yhdeksi käsitteeksi. Tämä kritiikki on jatkuvasti voimistunut (esim. Lands 2008).

Hiljattain julkaistu meta-analyysi selventää erinomaisesti n-6 spesifisen PUFAn ja toisaalta n-6/n-3-seosPUFAn erilaisia fysiologisia vaikutuksia (Ramsden ym 2010, Calder 2010). Analyysissä on tarkasteltu tyydyttyneiden rasvahappojen ja trans-rasvahappojen korvaamista näillä kahdella toisistaan poikkeavalla PUFA-dieetillä ja verrattu niiden vaikutuksia päätetapahtumiin, infarkteihin ja sydän- ja verisuonitautikuolemiin. Analyysiin on otettu kahdeksan aihealueen kattavaa satunnaistettua ja kontrolloitua tulosaineistoa.

Tulos on ajatuksia herättävä. Päätetapahtumien riski on merkitsevästi suurempi n-6 spesifisellä PUFAdieetillä kuin n-6/n-3seosPUFAdieetillä. Lainaan: ”Advice to specifically increase n-6 PUFA intake, based on mixed n-3/n-6 RCT data, is unlikely to provide the intended benefits, and may actually increase the risks of CHD and death”.

Ravitsemussuosituksissa ei tulisikaan harhaanjohtavasti puhua yleisesti monityydyttymättömistä rasvahapoista, vaan eritellä selkeästi n-6 rasva (lähinnä linolihappo) ja n-3 rasva (lähinnä alfa-linoleenihappo) ja niiden suositussaanti. n-3 ryhmässä tulisi ottaa huomioon vielä erikseen EPAn (eikosapentaeenihappo) ja DHAn (dokosaheksaeenihappo) saanti.

Ranskan nykyaikainen suositus

Euroopan sydänterveyden johtavan maan, Ranskan, Elintarviketurvallisuusvirasto on julkistanut suosituksensa väestön optimaaliseksi rasvan saanniksi (AFFSA 2010).

Suosituksessa on erittäin merkittävää, että se erittelee n-6 ja n-3 rasvahappojen saannin. Kaiken kaikkiaan se ensinnäkin rajoittaa monityydyttymättömien rasvahappojen saantisuosituksen 5 en-%:iin siten, että linolihapon osuus on 4 en-% ja alfa-linoleenihapon osuus on 1 en-%. Lisäksi suositellaan EPAa ja DHAta kumpaakin 250 mg/d. Samanaikaisesti tyydyttyneen rasvan saantisuositus on <12 en-%.

Meillä Suomessa monityydyttymättömien rasvahappojen saantisuositus on 10 en-% ja tyydyttyneiden niinikään 10 en-%. Tästäkin poiketen puhutaan tyydyttyneiden rasvahappojen vähentämisestä ja edelleen vain yleisesti niiden korvaamisesta monityydyttymättömillä rasvahapoilla.

Jos edellä esitetyt luvut heijastellaan P/S-suhteiksi huolimatta suhteen täydellisestä epätieteellisyydestä, Ranskassa suositus olisi noin 0.4-0.5 ja meillä 1.0. Tällä hetkellä suhde Suomessa on noin 0.4-0.5 (Aro 2010). Kaipaan tutkimusnäyttöä siitä, että nykyisen P/S-suhteen nostaminen 1.0:an parantaisi suomalaisten sydänterveyttä millään lailla.

Jacobsenin ym (2009) ja Mozaffarianin ym. meta-analyysit eivät anna tästä vakuuttavaa näyttöä. Ensinnäkin ne ovat täydellisessä ristiriidassa Menten ym. ja Skeaff ja Millerin vähintään yhtä pätevien meta-analyysien kanssa. Toiseksi ne eivät erittele n-6 spesifisiä ja n-6/n-3 seosPUFAdieettejä. Tämän Mozaffarian ym. toki myöntävätkin julkaisussaan. Jacobsen ym. eivät edes kommentoi tätä näkökohtaa, mikä heikentää vakavasti julkaisun arvoa. Ja kolmanneksi. He eivät suinkaan tarkastele vaikutusta, mikä saavutettaisiin, jos suomalaisessa nykytilanteessa tyydyttynyttä rasvaa korvattaisiin edelleen paljolti hormonien lailla vaikuttavilla monityydyttymättömillä rasvahapoilla.

Se olisi hyppy pimeään tuntemattomaan ilman tieteellistä näyttöä haitoista tai hyödyistä. Varoitan siitä. Sen sijaan tulisi vakavasti tarkastella, onko meillä omega-6/omega-3 suhde raiteillaan.

Viitteet

AFFSA. Opinion of the French Food Safety Agency on the update of French population reference intakes (ANCs) for fatty acids. Maissons-Alfort. 1 March 2010.
Aro A. Mitä P/S-suhteen tilalle? Duodecim 1989;105:313-4.
Aro A. Rehabilitoidaan P/S-suhde. Duodecim 2009;125:1825.
Aro A. Tyydyttyneitä rasvahappoja kannattaa korvata monityydyttymättömillä. Duodecim 2010:126;1188-89.
Astrup A, Dyerberg J, Elwood P ym. The role of reducing intake of saturated fat in the prevention of cardiovascular disease: where does the evidence stand in 2010? Am J Clin Nutr 2011;93:684-8.
Calder P C. Commentary: The American Heart Association advisory on n-6 fatty acids: evidence based or biased evidence? Brit J Nutr 2010;104:1575-6.
Fogelholm M. Terveellinen ruoka voi olla myös ekologista. Helsingin Sanomat. Vieraskynä 01.05.2010.
Huttunen J. Lehtihaastattelu. Helsingin sanomat 05.11.1988 ja Maaseudun tulevaisuus 22.11.1988.
Jacobsen M U, O´Reilly E J, Heitman B L ym. Major types of dietary fat and coronary heart disease: a pooled analysis of 11 cohort studies. Am J Clin Nutr 2009;89:1425-32.
Keys A, Karvonen M. Ravinnon rasvat plasman kolesterolin määrääjinä ja sepelvaltimotaudin ennakoijina. Duodecim 1989;105:951-954.
Lands B. A critique of paradoxes in current advice on dietary lipids. Prog Lipid Res 2008:47;77-106.
Mente A, deKonig L, Shannon H S ym. A systematic review of the evidence supporting a causal link between dietary factors and coronary heart disease. Arch Intern Med 2009;169:659-69.
Mozaffarian D, Micha R, Wallace S. Effects on coronary heart disease of increasing polyunsaturated fat in place of saturated fat: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Plos Med 2010;7: e11000252. March 23 2010.
Ramsden C E, Hibbeln J R, Majchrak S F ym. n-6 Fatty acid-spesific and mixed polyunsaturated dietary interventions have different effects on CHD risks: a meta-analysis of randomized controlled trials. Brit J Nutr 2010;104:1586-1600.
Salminen K. P/S-suhde – harhaanjohtava suure. Duodecim 1988;104:562-3.
Salminen K. Edellisen johdosta (Vastaus Ancel Keysin ja Martti Karvosen kirjoitukseen). Duodecim 1989;105:955.
Salminen K. Ravinnon tyydyttyneet ja tyydyttymättömät rasvat. Duodecim 1990;106:1684-5.
Salminen K. P/S-suhde ei kestä tieteellistä tarkastelua. Duodecim 2010b;126:1187-8.
Skeaff C M, Miller J. Dietary fat and coronary heart disease: summary of evidence from prospective cohort and randomized controlled trials. Ann Nutr Metab 2009;55:173-201.

42 kommenttia:

  1. Mielestäni aika hyvä kirjoitus kokonaisuutena. Joitakin huomioita.

    "Niistä kaksi (Jacobsen ym. 2010, Mozaffarian ym. 2010) puoltavat suhteen merkitystä, toiset kaksi eivät merkitystä löydä (Mente ym. 2009, Skeaff ja Miller 2009). Miten on mahdollista, että näissä tutkimuksissa voidaan päätyä aivan erilaisiin päätelmiin?"

    Ensinnäkin, tarvitseeko professorin oikeasti kysyä, että miten meta-analyyseissä voidaan päätyä toisistaan eroaviin tuloksiin? :-)

    Toisekseen, Salminen tulee itsekin vastanneeksi kysymykseensä. PUFA:n tarkastelu erillään omega3/6 -kysymyksestä (suhteet) ei tarjoa tarkinta mahdollista tietoa. Kokonaisuutta katsellen (esim. Wikipedian "saturated fat"-artikkelissa on lyhyesti esitelty edellisen 15 vuoden aikana tehtyjen laajojen katsausten anti asiaan) alan konsensus kuitenkin on se, että tyydyttyneen rasvan liikasaannin korvaaminen PUFA:lla/rasvasuhteiden tasapainottaminen on hyödyllistä. Vrt. vaikkapa Siri-Tarinon ja Kraussin kommentaarit katsauksensa jälkimainingeissa. Tai Mozarrarianin kannanotot. Emme voi siis puhua varsinaisesti "hypystä tuntemattomaan" sortumatta samaan reduktionismiin josta Salminen on ymmärtääkseni varoitellut vaikkapa tyydyttyneen rasva kohdalla. Tämän soisi pysyvän mielessä yleisemminkin. :-)

    Mitä esim. Mente et aliin tulee, niin sen kohdalla voisimme pohtia mielekkyyttä erotella omega 3-rasvat (ja erikseen vielä kalaperäiset omega 3-rasvat) erilleen PUFA-kysymyksestä. Tarkastelluissa trialeissa näyttö omega -3:sten tueksi on tilastollisesti merkittävää ja hyöty selvä (PUFAlla per se lähinnä vain tilastollisesti merkittävä). Mikä merkitys tällä erottelulla olisi käytännön ruokavaliovalistuksessa, jossa painotetaan ylipäätään rasvalähteiden monipuolisuutta? Yhdistetään tähän vielä se, että kokonaisuutena Välimeren malli sekä "kohtuullinen malli" - jotka Mente et al. nosti esiin vahvoina sv-tautiriskiä pienentävinä tekijöinä - sisältävät molemmat de facto nykysuositusten mukaiset rasvasuhteet. Joten ...?

    "Meillä Suomessa monityydyttymättömien rasvahappojen saantisuositus on 10 en-% ja tyydyttyneiden niinikään 10 en-%."

    Itseasiassa PUFA:n saantisuositus on 5-10% kok.E:stä.

    "Tästäkin poiketen puhutaan tyydyttyneiden rasvahappojen vähentämisestä ja edelleen vain yleisesti niiden korvaamisesta monityydyttymättömillä rasvahapoilla"

    Mikä johtuu siitä, että saantisuhteet eivät ole suositusten mukaiset ja etenkin omega 3-rasvojen saanti on aivan liian vähäistä. Näin ollen korvaamisesta on edelleenkin nähdäkseni perusteltua puhua, etenkin kun suositellut rasvalähteet nimenomaan parantaisivat ruokavalion omega3/6-suhdetta. Miten muuten Salminen lähtisi tätä tilannetta korjaamaan/muuttamaan?

    VastaaPoista
  2. Mitenkäs tuo omega-3:n ja omega-6:n suhde nyt oikeastaan menee? Toiset sanoo, että luonnonvaraisilla elukoilla se on 1:1 ja sama pitäisi olla myös ihmisillä. Toiset taas sanoo, että terve suhde on 1:4. Hirvellä, joka kaiketi syö aika luonnollista ravintoa, (ellei käy merkittävästi viljapelloilla aterioimassa,) tuo suhde on Finelin mukaan melko tarkkaan 1:2, eli kutosia tuplasti kolmosiin verrattuna.

    Ja miten suoraan elukassa itsessään oleva suhde riippuu sen syömisistä?

    VastaaPoista
  3. Näitä P/S-tutkimuksia on ansiokkaasti läpikäyty oheisessa osoitteessa. Lopputuloksena tutkimusten lähemmästä tarkastelusta on se, että tutkimukset on tehty tarkoituksen hakuisesti ja kohderyhmät ja käytettävät tutkimukset vähintäänkin kyseenalaisia.

    http://ravitsemusjaterveys.wordpress.com/rasvahypoteesin-viimeiset-oljenkorret/

    Mozaffarian muun muassa on myöhemmin tullut kaapista ja sanoo tällä hetkellä safaa neutraaliksi kaikilta osiltaan.

    Useasti unohdetaan safan kohdalla, että esimerkiksi maitorasva sisältää terveyttä edistäviä ainesosia (CLA,K-vitamiini yms.). Näiden hyödyt on monissa tutkimuksissa todettu.

    VastaaPoista
  4. "Ensinnäkin, tarvitseeko professorin oikeasti kysyä, että miten meta-analyyseissä voidaan päätyä toisistaan eroaviin tuloksiin? :-)"

    Se on erittäin relevantti kysymys professorille, kuten meille kaikille muillekin.

    Mikäli teoria tyydyttyneen rasvan haitallisuudesta ja monityydyttymättömän hyvyydestä sydäntautien suhteen pitäisi paikkaansä näkyisi tämä tulos johdonmukaisesti kaikissa tutkimuksissa eikä metadatoja edes tarvittaisi.

    Sitä Omega3/Omega6 suhdetta voi parantaa vaikkapa vaihtamalla margariini voihin. Tällöin omega6 ryhmään kuuluvan linolihapon osuus romahtaa ja suhde paranee. - Ja ruoan makukin paranee, ainakin minun mielestäni.

    Sami Uusitalo

    VastaaPoista
  5. Tässä Mozaffarianin kantoja viime vuoden lopulta. Kuten tiedemiehen pitääkin hän on kääntänyt kantansa safan suhteen tieteellisten tulosten valossa. Toisin kuin meidän omat kansalliset "tiedemiehet".

    “Dariush Mozaffarian codirects Harvard’s cardiovascular epidemiology program. Mozaffairan says that saturated fat is not much of a risk factor in heart disease, and neither is naturally prepared red meat. But trans fats are a risk, and so are refined carbs.

    Dr. Mozaffarian goes on to say that another risk factor for heart disease . . . and for diabetes . . . is processed meat — ie, meat with lots of salt and preservatives in it. Think about a no-fat French baguette sandwich with a low-fat dairy spread loaded with low-fat, processed lunch meats, for instance, and you may have there the makings of a heart attack on a plate..”

    http://www.meandmydiabetes.com/2010/11/13/saturated-fat-and-heart-disease-risk-dariush-mozaffarian/

    VastaaPoista
  6. "Tässä Mozaffarianin kantoja viime vuoden lopulta. Kuten tiedemiehen pitääkin hän on kääntänyt kantansa safan suhteen tieteellisten tulosten valossa. Toisin kuin meidän omat kansalliset "tiedemiehet."

    Mozaffarianin - ja Harward School of Public Healthin, ylipäätään - kanta on tietääkseni täysin sama kuin ravitsemussuositusten: ongelmia seuraa mikäli rasvasuhteet ovat huonot eli tyydyttynyttä tulee selvästi enemmän kuin tyydyttyneitä.

    VastaaPoista
  7. "Se on erittäin relevantti kysymys professorille, kuten meille kaikille muillekin."

    Mikäli ei tunne meta-analyysien periaatteita. Jo mukaan valikoidut tutkimukset ratkaisevat aika paljon, puhumattakaan sitten muusta.

    "Mikäli teoria tyydyttyneen rasvan haitallisuudesta ja monityydyttymättömän hyvyydestä sydäntautien suhteen pitäisi paikkaansä näkyisi tämä tulos johdonmukaisesti kaikissa tutkimuksissa eikä metadatoja edes tarvittaisi."

    Esität ns. absoluuttisen varmuuden kriteerin, joka ei ole tieteellinen kriteeri. Kysymyksessä (sv-tautiriski) jossa on useita muuttujia voidaan olettaa eroavia ja osin ristiriitaisiakin tuloksia. Ratkaisevaa on kuitenkin ns. big picture, jonka suhteen Salminenkin tietää linjaukset. Onhan tämä toki tyydyttyneen rasvan iloja suitsuttaville liki mahdoton myöntää. :-)

    "Sitä Omega3/Omega6 suhdetta voi parantaa vaikkapa vaihtamalla margariini voihin."

    Tai sitten myös valitsemalla rypsiöljyä tai kalaa. Sikäli kun edellisessä omega 3/6 -suhde on 1:2 ja jälkimmäisessä on EPA:a ja DHA:ta oikein mukavasti, niin ne erinomaisia vaihtoehtoja. Mutta voihan voitakin toki käyttää, kunhan se ei ole ainoa rasvan lähde ravinnossa.

    VastaaPoista
  8. "Näitä P/S-tutkimuksia on ansiokkaasti läpikäyty oheisessa osoitteessa. Lopputuloksena tutkimusten lähemmästä tarkastelusta on se, että tutkimukset on tehty tarkoituksen hakuisesti ja kohderyhmät ja käytettävät tutkimukset vähintäänkin kyseenalaisia"

    Väitteet tarkoitushakuisuudesta ja tutkimusten huonosta laadusta ovat nyt jokseenkin huuhaata ellet kykene näyttämään niitä toteen. Mente et alin käsittelinkin jo (omega 3- rasvojen erottelu PUFA:sta keinotekoista, trial-näyttö osoittaa PUFAnkin hyödyn). Mozaffarianin suhteen maininta Oslo trialista on jokseenkin kyseenalainen, sikäli kun sekä kalanrasvan lisääminen & transrasvojen vähentäminen ovat nimenomaan rasvasuhteiden muuttamista suositellulla tavalla. Plus tietenkin FMS;:n kritisointi ilman vastaavanlaista kritiikkiä London Corn Oilia kohtaan (ei myöskään kaksoissokotettu, rasvan laatu ongelmallinen jne.) ei vaikuta kovin tieteelliseltä lähestymistavalta. Kokonaisuutena kaikista selviää se, että vaihdoksen etu on pieni (joissakin sekä sv-tautikuolleisuuden että päätetapahtumien suhteen, joissakin pelkästään päätetapahtumien suhteen) mutta jokseenkin selvä. Tältä pohjalta vhh-leirin dogmi hylätä rasvavaihdoksen edut vaikuttaa edelleen ... no, dogmilta.

    Suosittelen myös lukemaan Reijo Laatikaisen kommentit ennenkuin suitsuttaa Jarin tulkintaa.

    VastaaPoista
  9. Juhani Paltalalle:

    omega-3/omega-6 suhde kansallisella tasolla on viitannut pienempään sydänkuolleisuuteen. esim.
    japanissa 2:1
    ideaali 1:1
    länsimainen ruokavalio jopa 1:20

    Riistalla (mm.hirvi) se on n. 1:2 eikä 1:4. Omega-3 kuuluu myös EPA+DHA:t. Kalassa rasvasuhde vaihtetee, mutta esim. lohi 7:1, muikku 9:1 , särki 20:1 (oiskohan syö vain särkeä, se kasvattaa järkeä jotain perää) !

    kasvikset, juurekset (jopa peruna), marjojen omega-3/omega-6 suhde on n. 1:1, joten jäljelle jää liha, kala, rasva, sekä muut hiilarit(riisi, viljat mm. pasta) joilla suhdetta voidaan säätää parempaan tai huonompaan suuntaan.

    VastaaPoista
  10. "Väitteet tarkoitushakuisuudesta ja tutkimusten huonosta laadusta ovat nyt jokseenkin huuhaata ellet kykene näyttämään niitä toteen."

    Et ilmeisesti tutustunut Jarin ansiokkaaseen läpikäyntiin? Jos mukana perusteina on sen kaltaisia mestaristeoksia kuin suomalainen mielisairaalatutkimus monen kymmenen vuoden takaa, ei taideta olla ihan puhtain jauhoin liikkeellä

    VastaaPoista
  11. Ratkaisevaahan tässä on se, että nyt vasta havahdutaan, että ollaan tuijotettu aivan väärää syntipukkia (safaa) kaikki nämä vuosikymmenet. Nyt on tullut hyvin esille, että safa on vähintään neutraalia ja joitakin osin terveyttä edistävää (maitorasva).

    Kun tutkimuspistettä on siirretty esimerkiksi hiilihydraattien suuntaan onkin löydetty niiden suora korrelaatio sv-tauteihin. On pelkkää ajanhaaskausta enää jankuttaa, että vaikka tutkimukset osoittaa safan neutraaliuden se jotenkin epäsuorasti vaikuttaisi sv-tautien syntyyn.

    Mikä kumma tunnejuttu siinä on takana, että ei voi jättää voita rauhaan? Nielkää kantanne ja siirtykää eteenpäin.

    VastaaPoista
  12. "Et ilmeisesti tutustunut Jarin ansiokkaaseen läpikäyntiin? Jos mukana perusteina on sen kaltaisia mestaristeoksia kuin suomalainen mielisairaalatutkimus monen kymmenen vuoden takaa, ei taideta olla ihan puhtain jauhoin liikkeellä"

    Olen itse asiassa kommentoinut sitä jo aiemminkin eri palstoilla, Jari itse muistanee kyllä (vaikka tuppaakin unohtamaan saamansa oppitunnit tasaisin väliajoin ;-) ). FMHS:lla on toki puutteensa, mutta milläpä tuon ikäisellä tutkimuksella ei olisi? Entä miksi London Corn Oil ei saa vastaavanlaista kritiikkiä osakseen? Toisekseen, meta-analyyseissä joudutaan VÄKISINKIN operoimaan sillä tarjonnalla mitä tutkimuskentältä löytyy. Heterogeeninen tarjonta --> sen pohjalta laadittu regressiomalli = virhealtis metodiikka.

    Ylipäätään, nillitys "tarkoitushakuisuudesta" puhuttaessa yksinkertaisesti vanhanaikaisista tutkimuksista kertoo kokemukseni mukaan lähinnä tietämättömyydestä tieteenteon kriteerien kehityksessä - tai pahimmillaan halusta nähdä itseä miellyttämätön tutkimuskirjallisuus "big pharman" juonena. Eritoten kun se kohdistuu ainoastaan tietynlaisiin tutkimuksiin.

    VastaaPoista
  13. "Ratkaisevaahan tässä on se, että nyt vasta havahdutaan, että ollaan tuijotettu aivan väärää syntipukkia (safaa) kaikki nämä vuosikymmenet. Nyt on tullut hyvin esille, että safa on vähintään neutraalia ja joitakin osin terveyttä edistävää (maitorasva)."

    Maitorasvan mahdollisesta terveyttä edistävästä vaikutuksesta on vielä aika rajallisesti näyttöä, tämäkin perustuu käsittääkseni pitkälti muuhun kuin kliiniseen näyttöön. Toisekseen, rasvakysymyksellä on toki merkitystä sv-tautikysymyksen ulkopuolellakin (vrt. viitteet tyydyttyneiden liikasaannin yhteydestä dementiariskin kasvuun). Maitotuotteet ovat toki sinällään ihan asiallista syötävää, mutta eivät ilman ongelmia nekään (vrt. laktoosi-intoleranssi).

    "Mikä kumma tunnejuttu siinä on takana, että ei voi jättää voita rauhaan? Nielkää kantanne ja siirtykää eteenpäin."

    Heh, itseasiassa voi on sikäli jätetty rauhaan että sen kohtuullinen nauttiminen ei ole mitenkään ongelmallista. Mutta eipä se vaikuta olevan millään tavalla erinomaisen edullistakaan. Pl. vhh-kansan kokema mielipaha jos pyhästä kolmiyhteydestä (voi, kerma, pekoni) kirjoittaa jotain kriittistä. :-)

    VastaaPoista
  14. Aika kummaa ja tutun kuuloista logiikka. Nyt kun ei parempia tutkimuksia perustaksi väitteille ole niin näillä 30 vuotta vanhoilla epäluotettavilla "tutkimuksilla" nyt vaan on pärjättävä. Justiinsa näin, tästä se tieteen teko lähtee.

    Aika hyvin lyttäät samassa lauseessa maitorasvan hyötyjä puoltavat tutkimukset ja sitten otat esille safan dementiariskin noston (tämä on sitä tietyillä silmälaseilla katsomista). Kliininen tutkimus yleensä on sama kuin lääkeyhtiön tekemä. Kuinka monta kliinistä tutkimusta tukeekaan Actimellin käyttöä :)...ainakin tuhat

    Dementiariski on todella kiistanalainen. Monissa tutkimuksissa korkeiden kolesteroliarvojen (varsinkin LDL) on todettu suojaavan dementialta ja Alzheimerilta. LDL:n on todettu suojaavan myös infektioita vastaan miksei siis dementiaa ja alzua.

    VastaaPoista
  15. "ika kummaa ja tutun kuuloista logiikka. Nyt kun ei parempia tutkimuksia perustaksi väitteille ole niin näillä 30 vuotta vanhoilla epäluotettavilla "tutkimuksilla" nyt vaan on pärjättävä. Justiinsa näin, tästä se tieteen teko lähtee."

    Olkiukko. En sanonut mitään siitä että FMHS:n kaltaisilla vanhoilla tutkimuksilla "olisi pärjättävä", vaan kyse oli siitä että tutkimusten väittäminen "tarkoitushakuisiksi" vain siksi että metodologia on vanhanaikaista on silkkaa puppua. Tilannehan on nimenomaan muuttunut juuri sikäli että vanhojen tutkimusten antama kuva on muuttunut ja tarkentunut osaltaan.

    "Aika hyvin lyttäät samassa lauseessa maitorasvan hyötyjä puoltavat tutkimukset ja sitten otat esille safan dementiariskin noston (tämä on sitä tietyillä silmälaseilla katsomista)."

    Eli mielestäsi asioiden molemminpuolinen käsittely on niiden "lyttäämistä"? Esittele sitten toki niitä maitorasvan hyötyjä puoltavia kliinisiä tutkimuksia, niin voin arvioida kantaani (joka on tällä hetkellä luokkaa "ei vahvaa mielipidettä").

    "Kliininen tutkimus yleensä on sama kuin lääkeyhtiön tekemä."

    Jätettäisiinkö se seuraavaksi tuleva iänikuinen "rahoittaja-korruptoi-ja-määrää" -itku pois ja keskityttäisiin itse TUTKIMUKSTEN laadun ja tulosten tarkasteluun?

    "Dementiariski on todella kiistanalainen."

    Ei se toki mitenkään konklusiivisesti ole todennettu, mutta viitteitä on, erilaisista tutkimuksista.

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9392577

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12580703

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20224282

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18690839

    (kaksi viimeistä käsittelee statiinien suotuisaa vaikutusta AD:n suhteen)

    Tosin voi hyvinkin olla että kyse on pikemminkin ruokavaliosta kokonaisuutena.

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20385883

    Tosin tässäkin tapauksessa tyydyttyneen rasvan kohdalla (tai ylipäätään rasvansaannin kohdalla) palaamme kysymykseen saantisuhteesta yhdistyneenä laatuun.

    "Monissa tutkimuksissa korkeiden kolesteroliarvojen (varsinkin LDL) on todettu suojaavan dementialta ja Alzheimerilta."

    Niinkö? Pistätkö viitteitä? Tunnustan etten itse tiedä hirvittävän paljoa "lipidit/AD" -kysymyksestä, mutta vilkaisu PubMediin jne. osoittaa että päinvastaista indikoivaa tutkimustietoa löytyy sitäkin aika tavalla.

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10422994

    http://www.springerlink.com/content/q7g26505m4463070/ (käsittelee APOE -tyyppiä)

    Korkean HDL:n on toki todettu suojaavan dementialta, joten tässä mielessä rasvan laatu ja määrä merkitsevät asiassa.

    "LDL:n on todettu suojaavan myös infektioita vastaan miksei siis dementiaa ja alzua."

    Ja tästäkin näkisin mielelläni lähdeviitteitä.

    VastaaPoista
  16. Täsmennys viimeiseen: mikäli meinaat tarjota lähteinä "LDL-suojaa-infektioilta" -väitteellesi Ravnskovin MR FIT-aineiston pahoinpitelyä, niin jätä väliin.

    VastaaPoista
  17. Näinhän se on, että sinähän ne määräät tutkimukset jotka on otettava tosissaan.

    Voit laittaa kuinka pitkän listan tahansa ruokapäiväkirjoihin perustuvia lääketehtaiden sponsoroimia tutkimuksia.Niiden todistusarvo on heikko. Aivan samaa luokkaa kuin PK-projektin. Näistä suurin osa vielä 90-luvulta, joilloin tutkimuksen teolle oli hyvin löyhät säännökset ja valvonnat.

    Kannattaa nyt pitää mielessä, että tutkimukset ovat lääkeyhtiöiden merkittävin markkinointikeino. Onneksi nyt 2000-luvulla on alettu sääntelemään ja valvomaan myös näitä tutkimuksia paremmin. Vaikkakin parantamiseen varaa on.

    VastaaPoista
  18. In the laboratory it has been shown that human LDL is able to inactivate more than 90% of the most toxic bacterial products.(14) When Kenneth Feingold and his co-workers at the University of California in San Francisco reduced blood cholesterol in rats and gave them an injection of bacterial toxin, most of them died quickly but if they injected a purified human LDL beforehand, they survived.(15) Mihai Netea and his team from the University Hospital in Nijmegen found that this is not necessary if they used mice with familial hypercholesterolemia. Most of such mice survived, whereas normal mice died immediately, a beautiful proof that high cholesterol is advantageous.

    VastaaPoista
  19. "Näinhän se on, että sinähän ne määräät tutkimukset jotka on otettava tosissaan."

    Minähän en tätä määrää, vaan niiden täytyy täyttää ne normaalit kriteerit joita tieteelliselle tutkimukselle asetetaan. Esim. aiemmin mainitun Ravnskovin näkemykset on ammuttu alas jo silloin kuin "Kolesterolmyter" tuli painosta joskus 1990-luvulla.

    "Voit laittaa kuinka pitkän listan tahansa ruokapäiväkirjoihin perustuvia lääketehtaiden sponsoroimia tutkimuksia.Niiden todistusarvo on heikko."

    Tiedäthän että esim. juuri näitä ruokapäiväkirjoihin perustuvia tutkimuksia käytetään myös osoittamaan vhh-ruokavalioiden etua? Eipä niistä sen kummemmin vinguta alan tutkimuskentällä - normaali tieteellinen kritiikki niiden kohdalla on toki käytäntö, kuten muiden tutkimusten (esim. itseraportoinnin ongelmat vaikkapa energiansaannin arvioinnin suhteen kun tiedetään). Lääketeollisuus ei myöskään sen kummemmin sponsoroi ym. kaltaista perustutkimusta, vaan soveltavia tutkimuksia. Joten ylläolevan pätkän anti jää ... no, olemattomaksi.

    "Aivan samaa luokkaa kuin PK-projektin. Näistä suurin osa vielä 90-luvulta, joilloin tutkimuksen teolle oli hyvin löyhät säännökset ja valvonnat."

    Niinkö? Osannet sitten eritellä tätä valvonnan "löyhyyttä" tarkemminkin? Mihin väite perustuu?

    "Kannattaa nyt pitää mielessä, että tutkimukset ovat lääkeyhtiöiden merkittävin markkinointikeino."

    Kyllä ja ei. Tutkimuksia sovelletaan tietenkin markkinoinnissa, mutta ne ovat myös välttämättömiä mikäli lääke halutaan saada markkinoille. Kaikissa (länsi)maissa kun on asioista vastaavat virastot ja tahot jotka arvioivat lääkkeen kohdalla tarvittavat kriteerit.

    "Onneksi nyt 2000-luvulla on alettu sääntelemään ja valvomaan myös näitä tutkimuksia paremmin. Vaikkakin parantamiseen varaa on."

    Parantamisen varaa toki on aina, kyse kun on inhimillisestä toiminnasta. En vain ymmärrä että millä logiikalla normaali tutkimustoiminta saadaan lääkeyhtiöiden sanelun/korruption synonyymiksi.

    VastaaPoista
  20. "In the laboratory it has been shown that human LDL is able to inactivate more than 90% of the most toxic bacterial products.(14) When Kenneth Feingold and his co-workers at the University of California in San Francisco reduced blood cholesterol in rats and gave them an injection of bacterial toxin, most of them died quickly but if they injected a purified human LDL beforehand, they survived.(15) Mihai Netea and his team from the University Hospital in Nijmegen found that this is not necessary if they used mice with familial hypercholesterolemia. Most of such mice survived, whereas normal mice died immediately, a beautiful proof that high cholesterol is advantageous."

    Uffea (taas vaihteeksi), mutta voinpa nyt huviksesi demonstroida lyhyesti missä kohtaa tämä "LDL-suojaa-infektioilta" -väite menee metsään. Voisit ensi kerralla antaa lähteen suoraan, kys. pätkä kun löytyy netistä

    http://homodiet.netfirms.com/otherssay/high_cholesterol.htm

    Kys. pätkä sisältää kaikki klassiset koomisuudet, esim. MR FIT -aineistopäättelyn "bloopersit", joten jos kaipaa lisänaurua vapun alla niin go for it!

    Mutta juu: mikä on mainittujen kahden hiiritutkimuksen kliininen merkitys puhuttaessa ihmisistä? Tähän Uffe ei ota minkäänlaista kantaa. Hän ei myöskään esittele niinikään hiiritutkimuksissa järjestään havaittua "dyslipidemia --> ateroskleroosi" -kaavaa, mikä on olennaista puhuttaessa riskitekijöistä ylipäätään. Eikä toki yritä kvantifioida kumpaakaan seikkaa. Mainitsematta jää myös se, että lisäys HDL-tasossa aiheuttaa niinikään hiirillä saman vaikutuksen (Levine et al, 1993, "In vivo protection against endotoxin by plasma HDL"), ilman korkean LDL-tason kielteistä vaikutusta sv-tautiriskiin.

    Osaisitko sinä itse ottaa kantaa näihin kysymyksiin?

    VastaaPoista
  21. Hei hyvät anonyymit kommentoijat, olisiko mitenkään mahdollista lisätä kommenttinne loppuun aina nimi tai ainakin nimimerkki? Ihan sama kuinka anonyymi se nimimerkki on, mutta ei tällaista ketjua muuten voi lukea. Kiitos!!

    VastaaPoista
  22. No voinhan Mie sen jatkossa tehdä, kun kerran pyydetään. :-)

    VastaaPoista
  23. Hatun nosto Salmisen työlle rasva-asioihin paneutumisessa! Ei silti etteikö Salminenkin voisi nyt ottaa yhden askeleen itsekin kohden toista leiriä :-) Saattaisi tehdä hyvää yleiselle rasvakeskustelulle..

    Joitakin asioita kuitenkin ihmettelen rasvakeskustelussa, -tutkimuksessa ja Salmisen kirjoituksessa edelleen:

    1) Salminen väittää että Mente + Skeaff&Miller ja Mozaffarian on ”täydellisessä ristiriidassa”. Tämä ei pidä paikaansa.

    Skeaff&Millerin meta-analyysin Fig. 22:ssa esitetty tulos on samanlainen kuin Mozaffarianin, ja lisäksi taulukossa 4, S&M vahvistavat: SFA:n vaihto pufaan tuo sydäntautietua. S&M löytyy tästä http://bit.ly/kOy2sz .S&M ja Mozaffarian ovat siis samansuuntaisia.

    Mentessä ei tehty rasvojen vaihtokauppa-analyysissä. Se selviää vaikkapa katsomalla läpi kaikki Menten taulukot tai kirjallisuusviitteet. Viitteissä ei ole keskeisiä vaihtokauppatutkimuksia mukana, esimerkiksi Turpeinen (mielisairaalatutkimus), Leren (Oslo diet), Franz (Minnesota diet), Burr (DART), Watts (STARS) jne. Siksi ei voi väittää että ne ovat täydellisessä ristiriidassa.


    2) P/S suhteen käyttämiselle ei ole todella taida olla perusteita. Sen Salminen hyvin kuvasi. Mutta Salminen unohtaa, että P/S –suhde ei ole sama asia kuin rasvojen vaihtaminen. P/S –suhde muuttuu myös silloin kun vaikka tyydyttynyttä rasvaa (S) vähennetään ja P(ufa) pysyy entisellään. Eli P/S –suhteen muutokselle ei ole välttämätöntä se, että tapahtuu ”vaihtokauppa” vaan että toinen, joko S tai P muuttuu. Käytännössä: P/S –suhde muuttuu ”suosiollisesti” suuremmaksi sellaisellakin tempulla, että vähennetään tyydyttynyttä rasvaa ja korvataan S hiilareilla P:n pysyessä ennallaan. P/S –suhde sallii siis rasvakomponenttien vaihtamisen hiilareihin tai proteiiniin. Se EI ole poissulkevasti vain rasvan vaihtokauppaa koskeva suure. P/S suhteen käyttäminen rinnastaminen rasvojen vaihtokauppaan ei ole oikein.

    3) Ramsdenin meta-analyysin tulos on tosiaan aika mielenkiintoinen, omega-6 rasvahapot ovat siltä osin kiirastulessa. Mutta omega-6 rasvahappojen lisääminen on liittynyt myös hyviin tuloksiin. Esim. Lyon Heart'issa rypsiöljymargariini voin sijaan (+ kalan, kasviksien ja hedelmien lisääminen) suojasi erittäin tehokkaasti uudelta sydäninfarktilta. Muitakin on.

    Minun vaikutelmani on, että omega-6 rasvahappojen tulokset on yhtälailla ristiriitaisia kuin tyydyttyneeseen rasvan vaihtamiseen tai vähentämiseen liittyvät tutkimukset.

    4) Eikö ole erikoista, että hehkutamme kaikki omega-3 rasvahappoja, vaikka viime aikaisten satunnaistettujen supplementaatiotutkimusten tulokset ovat olleet varsin vaatimattomia? Nollatuloksia, tai lähes nollatuloksia suurissa satunnaistetuissa tutkimuksissa, tulee mieleeni ainakin neljä kappaletta viimeisen parin vuoden ajalta. Lisäksi ainakin kaksi uutta väestötutkimusta osoittaa, että runsas omega-3 rasvahappojen saanti voi liittyä lisääntyneeseen aikuistyypin diabeteksen ilmaantumiseen.

    VastaaPoista
  24. Reijo: "Mentessä ei tehty rasvojen vaihtokauppa-analyysissä. Se selviää vaikkapa katsomalla läpi kaikki Menten taulukot tai kirjallisuusviitteet. Viitteissä ei ole keskeisiä vaihtokauppatutkimuksia mukana, esimerkiksi Turpeinen (mielisairaalatutkimus), Leren (Oslo diet), Franz (Minnesota diet), Burr (DART), Watts (STARS) jne."

    Kyllä siinä oli mukana Leren ja Franz. Jouduin pyytämään kirjoittajilta kokonaisen lähdeluettelon. Mukana olivat nämä rasvankorvauskokeet:

    Dayton S, Pearce ML, Hashimoto S, Dixon WJ, Tomiyasu U. A controlled clinical trial of a diet high in unsaturated fat in preventing complications of atherosclerosis. Circulation. 1969;40:1-63.
    Frantz ID,Jr, Dawson EA, Ashman PL, et al. Test of effect of lipid lowering by diet on cardiovascular risk. the minnesota coronary survey. Arteriosclerosis. 1989;9:129-135.
    Mortality rates after 10.5 years for participants in the multiple risk factor intervention trial. findings related to a priori hypotheses of the trial. the multiple risk factor intervention trial research group. JAMA. 1990;263:1795-1801.
    Controlled trial of soya-bean oil in myocardial infarction. Lancet. 1968;2:693-699.
    Leren P. The oslo diet-heart study. eleven-year report. Circulation. 1970;42:935-942.

    VastaaPoista
  25. Jari, me olemme tästä keskustelleet aiemminkin. Eikä ole tainnut tulla yhteisymmärrystä :-) Tosi erikoista ettei viitteissä ole analysoituja tutkimuksia, ettei kyse olisi kuitenkin poisjätetyistä? Mikä taulukko mielestäsi kuvaa vaihtokauppaa?

    VastaaPoista
  26. Pyytämäni liite on ilmeisesti vanhalla tietokoneella, kun en millään sitä nyt enää löydä. Itse paperissa kuitenkin on sähköpostiosoite yhteydenottoja varten.

    Viittasin siis taulukkoon 4 ja kohtaan "Polyunsaturated fatty acids Excluding total fat interventions"

    VastaaPoista
  27. "Mikä johtuu siitä, että saantisuhteet eivät ole suositusten mukaiset ja etenkin omega 3-rasvojen saanti on aivan liian vähäistä. Näin ollen korvaamisesta on edelleenkin nähdäkseni perusteltua puhua, etenkin kun suositellut rasvalähteet nimenomaan parantaisivat ruokavalion omega3/6-suhdetta."

    Rasvalähteistä puhuttaessa tulisi lisäksi ottaa huomioon niiden laatu, esim.:

    a) tehotuotettu liha vai luomuliha?
    b) kylmä- vai kuumapuristettu öljy?
    c) tavallinen voi vai luomuvoi?
    d) kasvatettu vai kasvattamaton kala? Tietääkö joku, mitkä ovat esim. villilohen EPA- ja DHA-pitoisuudet verrattuna kasvatettuun loheen?

    Ravinnon omega-3/6-suhdehan riippuu pitkälti sen laadusta, eli kuten Teme totesi, esim. riistalla se on 1:2.

    Mutta kun katsotaan Finelin sivuilta esim. siemenien ja pähkinöiden omega-3/6-suhteita, niin kuutosia on kolmosiin verrattuna moninkertaisesti enemmän.
    http://www.fineli.fi/foodclass.php?classif=igclass&class=nutseed&lang=fi. Kuitenkin esim. pähkinöiden runsas saanti kuuluu olennaisena osana paljon kehuttuun Välimeren ruokavalioon. Joten voisikohan olla mahdollista, että omegakuutosten määrän sijasta tärkeämpää on niiden laatu? Osaisikohan kukaan selventää tätä?

    Ruoan valmistustavalla on myös merkitystä. Kannattaa lukea TtM Pirjo Saarnian rasvoihin liittyvä juttu kommentteineen seuraavalta sivulta: http://www.pronutritionist.net/rasvoja-kuumana-vai-kylmana-%E2%80%93-onko-se-yhdentekevaa-vieraskirjoitus/.

    "Tältä pohjalta vhh-leirin dogmi hylätä rasvavaihdoksen edut vaikuttaa edelleen ... no, dogmilta."

    Kannattaa muistaa, että vhh-dieeteissäkin on eroja, mikä selviää siitä, kun tutustuu johonkin aiheeseen liittyvään perusteokseen. Joten en puhuisi mistään yksittäisestä "vhh-leiristä". Mutta jälleen kerran, rasvojen laatu ja määrä ratkaisevat.

    "Maitorasvan mahdollisesta terveyttä edistävästä vaikutuksesta on vielä aika rajallisesti näyttöä, tämäkin perustuu käsittääkseni pitkälti muuhun kuin kliiniseen näyttöön."

    Suosittelen lukemaan professori Salmisen aikaisemman kirjoituksen:
    http://sundqvist.blogspot.com/2010/05/kirjoittajavieras-kari-salminen.html

    Ks. myös Jarin kirjoittama juttu:
    http://classic-web.archive.org/web/20080522162009/www.ravitsemusjaterveys.fi/maitorasva-tutkimuksia.html

    "Maitotuotteet ovat toki sinällään ihan asiallista syötävää, mutta eivät ilman ongelmia nekään (vrt. laktoosi-intoleranssi)."

    Riippuu laadusta, taas vaihteeksi :). Monet laktoosi-intolerantikothan ovat pystyneet käyttämään raakamaitoa ja siitä valmistettuja juustoja ilman mitään ongelmia.

    VastaaPoista
  28. Tyydyttyneen rasvan liikasaannin ja dementiariskin lisääntymisen yhteydestä:
    "Ei se toki mitenkään konklusiivisesti ole todennettu, mutta viitteitä on, erilaisista tutkimuksista."

    Itse lähtisin miettimään asiaa ihan perusfysiologian pohjalta, eli minkälaisista rasvoista aivot koostuvat, mikä on tyydyttyneiden ja tyydyttymättömien osuus ja merkitys hermoston toiminnalle jne. Ongelmana monissa tutkimuksissa on ollut se, että tyydyttyneitä rasvoja ei ole edes yritetty kategorisoida millään tavalla, vaan kaikki (eläinrasvat, kovetetut kasvirasvat) on niputettu samaan pakettiin, joten yleistäviä johtopäätöksiä on lähes mahdotonta tehdä. Transrasvojen haitoistahan ei kuitenkaan vallitse epäselvyyttä. Rasvojen lisäksi on tietysti huomioitava myös muut riskitekijät.

    Kolesterolista:
    Olet eräissä muissa blogeissa (oletan sinun olevan nimimerkki Mie) viitannut useasti lipiditutkija Daniel Steinbergiin, joten varmaan ihan mielenkiinnolla lukaiset läpi seuraavan jutun:

    http://www.westonaprice.org/book-reviews/thumbs-down/1425-cholesterol-wars-steinberg?qh=YToyOntpOjA7czo5OiJzdGVpbmJlcmciO2k6MTtzOjExOiJzdGVpbmJlcmcncyI7fQ%3D%3D

    "Tiedäthän että esim. juuri näitä ruokapäiväkirjoihin perustuvia tutkimuksia käytetään myös osoittamaan vhh-ruokavalioiden etua?"

    Onhan vhh:n eduista toki paljon näyttöä kliinisestä lääkärintyöstäkin. Käsitykseni mukaan kyseistä näyttöä ei kuitenkaan jostakin syystä arvosteta kovinkaan paljoa ainakaan Suomessa, sillä ymmärtääkseni vhh:n etuja ei olla kiinnostuneita tutkimaan tarkemmin. Ruokapäiväkirjahan sopisi hyvin esim. asetelman vähärasvainen ruokavalio vs. vhh-ruokavalio vertailuun (huomioiden toki ne rajoitukset, jotka ruokapäiväkirjaan ja sen analysointiin yleensä liittyy).

    "Kyllä ja ei. Tutkimuksia sovelletaan tietenkin markkinoinnissa, mutta ne ovat myös välttämättömiä mikäli lääke halutaan saada markkinoille."

    Keskeistä on myös se, että miten markkinoidaan - esim. huomioidaanko vaikkapa statiinien kohdalla ARR vai pelkästään harhaanjohtava RRR, ja mikäli vain jälkimmäinen huomioidaan, niin miten se vaikuttaa kliinisiin päätöksiin ja ylikorostaako se hoitojen hyötyjä (erit. jos osa kohderyhmästä ei ymmärrä ko. käsitteiden eroa). Eli päästään taas MOT:n kolesteroliblogeista tuttuun teemaan - oikeastaan keskustelua statiinihoidosta voisi jatkaa taas pitkän tauon jälkeen siellä - joten tarkkaile, jos sinne vaikka ilmestyisi uutta kommenttia lähiaikoina ;).

    VastaaPoista
  29. Ei tarvitse enään miettiä ja pähkäillä kolesteroli/statiini asiaa . Tästä aiheesta on nyt tullut esiin totuus.

    Voitte vaikka nyt sitten näin kevään ja kesän tullessa valmistautua vaikkapa mökkeilyyn tai muuhun , ihan kaikessa rauhassa .
    Niin , se totuus kolesterolista; sen on kirjoittanut kirjaksi Timo Strandberg ja tästä on lehtijuttua Kaleva lehdessä . Löytyy netistä ja siellä Kalevan Hyvä Olo osiosta.

    terv. juippi

    VastaaPoista
  30. "Olet eräissä muissa blogeissa (oletan sinun olevan nimimerkki Mie) viitannut useasti lipiditutkija Daniel Steinbergiin, joten varmaan ihan mielenkiinnolla lukaiset läpi seuraavan jutun:"

    Useasti? No, lähinnä pari kertaa: suosittelin Steinbergin artikkelisarjaa Jarille perspektiivin saamiseksi ja toisen kerran viittasin siihen uudestaan kun Jari päätti (taas kerran) palata lähtöruutuun maalin läpi käymättä. Muutama kommentti kirjoituksesta:

    1. Kirjoittaja esittää että: "What if the level of LDL is high, but the level of antioxidants is also high?"

    No mitäpä tästä? Steinberg esittää että kolesterolikysymys on ateroskleroosissa RISKITEKIJÄ, ei sitä että esim. korkea LDL-taso johtaa automaattisesti ongelmiin mikäli suojatekijöitä löytyy. Eihän esim. runsaasti sokeria sisältävien palautusjuomien nauttiminen ole haitallista urheilijoille, vaikka sokeri per se on eittämättä probleema vaikkapa juuri sv-tautiriskin kannalta.

    Statiinikäsittely puolestaan perustuu vanhaan "ei-se-kolesterolisynteesin-esto-vaan-pleiotrooppiset-vaikutukset". Tässä kohtaa näköjään fokusoidaan yhteen G-proteiineista (RhoA). Ongelma piilee taas vaihteeksi tutussa perspektiivin ja kliinisen tiedon puutteeessa: missä näyttö siitä että juuri TÄMÄ on se relevantti vaikutusmekanismi, eikä kolesterolisynteesin blokkaaminen - ja/tai jokin muu pleiotrooppisista vaikutuksista? Jos pleiotrooppiset vaikutukset ovat vielä v. 2011 vieraita, suositeltavaa luettavaa (suomeksi ja simppeli) vaikkapa Palomäen "Statiinien oheisvaikutukset", Duodecim 2004;120(4):411-8.

    Steinbergin rasvaposition (de facto sama kuin nykykäsitys) kritisointi puolestaan on käytännössä sama kuin ym. keskustelu - ja Jarin kommentit. Tästä tuskin tarvitsee sanoa mitään muuta kuin että tsekkaa omat kommenttini (kirjoittaja kun syyllistyy samaan kuin Jari esim. kritisoidessaan FMHS:a ja "unohtaessaan" vastaavan London Corn Oilin kohdalla) - ja vaikkapa Laatikaisen kommentit lisäksi.

    Kokonaisuutena koko artikkeli perustuu siis lähinnä virhekäsitykseen siitä mitä Steinberg itse asiassa esittää. Lisäksi suositukset kuten "minimoi PUFA:n saanti, älä välitä SAFA:sta" eivät yksinkertaisesti ole synkassa tutkimusnäytön kanssa. No, mainittakoon lieventävänä asianhaarana että sitten artikkelisarjan on tutkimuskenttä muuttunut lähinnä painottamaan huonojen hiilarien vahingollisuutta ja nimenomaan rasvan saannin suhteita (+ transrasvaa), joten jos Steinbergin artikkelisarjaa haluaa jostain kritisoida niin lähinnä siitä että ruokavaliokysymyksissä tähtäys on hivenen keskustan ohi parissa kohtaa. Itse kysymys kolesterolin roolista sv-tautien etiologiassa ei ole olennaisesti muuttunut millään tavoin.

    VastaaPoista
  31. "Rasvalähteistä puhuttaessa tulisi lisäksi ottaa huomioon niiden laatu, esim.:"

    Laatuahan nimenomaan täällä on painotettu. Toki määrälläkin on merkitystä.

    "Tietääkö joku, mitkä ovat esim. villilohen EPA- ja DHA-pitoisuudet verrattuna kasvatettuun loheen?"

    Korkeammat, olettaisin. Mutta eivätpä ne varsinaisesti huonot ole kasvatetussa lohessakaan.

    "Joten voisikohan olla mahdollista, että omegakuutosten määrän sijasta tärkeämpää on niiden laatu? Osaisikohan kukaan selventää tätä?"

    Asiat tuskin ovat tässä suhteessa "joko/tai" vaan "sekä/että".

    "Joten en puhuisi mistään yksittäisestä "vhh-leiristä"."

    Fair enough. Täsmennetään sitten että kyse on netissä keskustelupalstoilla yliedustuksen omaavasta vhh-osastosta.

    "Suosittelen lukemaan professori Salmisen aikaisemman kirjoituksen:
    http://sundqvist.blogspot.com/2010/05/kirjoittajavieras-kari-salminen.html"

    Joka tuo asiaan ... mitä uutta? Viittasin jo epidemiologiseen ja meta-analyysinäyttöön.

    "Ks. myös Jarin kirjoittama juttu:
    http://classic-web.archive.org/web/20080522162009/www.ravitsemusjaterveys.fi/maitorasva-tutkimuksia.html"

    Kuten yllä. Hajanainen poiminta sekalaisia tutkimuksia (fokus eri asioissa). Mitä kliinistä merkitystä tällä on?

    (Off-topic: Jari sai näköjään valmiiksi kuitulisäkatsauksensa. Tulkinta on taas vaihteeksi ... sanotaanko vaikka "nuivaa", huolimatta siitä että käytännössä jokainen tutkimus indikoi kuitulisän positiivista vaikutusta jollain osa-alueella ja kielteinen vaikutus vain yhdessä - ja siinäkin n sekä tilastollinen merkittävyys ovat aika lailla niin ja näin. LDL-tason laskusta nillittäminen on puolestaan astetta typerämpää, sikäli kun a) sen lasku ei yl. ottaen länsimaisilla tasoilla ole käytännössä muuta kuin hyödyllistä ja b) lasku AUTOMAATTISESTI parantaa LDL/HDL -suhdetta, jonka kliininen merkitys on huomattava. Myöskään väitteelle siitä, että vhh-ruokavalion yhteydessä kuitulisä olisi hyödytöntä ei löydy katetta - kuidun saannista nimenomaan kannattaa huolehtia vhh-ruokavalion yhteydessä vatsantoimimisen kannalta).

    "Riippuu laadusta, taas vaihteeksi :). Monet laktoosi-intolerantikothan ovat pystyneet käyttämään raakamaitoa ja siitä valmistettuja juustoja ilman mitään ongelmia."

    Raakamaidossa on laktoosia, ihan siinä missä kaupassa myytävässäkin maidossa. Jos ns. laktoosi-intolerantikko pystyy nauttimaan yhtä muttei toista, niin a) hän ei ole laktoosi-intolerantikko, b) kyseessä on ainoastaan heikentynyt laktaasineritys (joka korjaantuu ajan kanssa käytännössä esim. plasebovaikutuksen sekä tilamaitotuotteiden tietoisesti pienemmän nauttimismäärän ansiosta) tai sitten c) tilamaitotuotteita nautitaan automaattisesti pienempiä määriä, jolloin vatsavaivoja ei esiinny (on havaittu että henkiltö joilta laktaasineritys on täysin loppunut, sietävät pieniä määriä maitotuotteita).

    - Mie - (kuten ym. tekstissä, pahoittelen Ninalle että sigu unohtui)

    VastaaPoista
  32. "Keskeistä on myös se, että miten markkinoidaan - esim. huomioidaanko vaikkapa statiinien kohdalla ARR vai pelkästään harhaanjohtava RRR, ja mikäli vain jälkimmäinen huomioidaan, niin miten se vaikuttaa kliinisiin päätöksiin ja ylikorostaako se hoitojen hyötyjä (erit. jos osa kohderyhmästä ei ymmärrä ko. käsitteiden eroa). Eli päästään taas MOT:n kolesteroliblogeista tuttuun teemaan - oikeastaan keskustelua statiinihoidosta voisi jatkaa taas pitkän tauon jälkeen siellä - joten tarkkaile, jos sinne vaikka ilmestyisi uutta kommenttia lähiaikoina ;)."

    No jospa ei kuitenkaan. Ei millään pahalla, olet asiallinen kanssakeskustelija, mutta tämä "beating a dead horse" -tyylinen diskurssi ei tarjoa mitään uutta. :-)

    - Mie -

    VastaaPoista
  33. Kuitujutussa tulokset on kerrottu niin kuin ne ovat. Johtopäätös on tietenkin enemmän tai vähemmän henkilökohtainen mielipide. Muita johtopäätöksiä ja niiden perusteluja otetaan ihan mielellään vastaan. Mun mielestä pelkkä LDL-muutos ilman triglyjen ja HDL:n paranemista ei vaan ole kova juttu.

    Vähähiilarisen yhteydessä kuidusta on näyttöä kovin vähän (luettelosa vain yksi), mutta kuten sanottu, kroppaa kannattaa kuunnella. Omalla kohdallani jonkin verran kuitua on hyvä (ei sitä oikein välttääkään voi) mutta runsaampi määrä ei sovi.

    VastaaPoista
  34. "Johtopäätös on tietenkin enemmän tai vähemmän henkilökohtainen mielipide."

    No eivät nyt sentään. Tai ainakaan niiden ei pidä olla.

    "Mun mielestä pelkkä LDL-muutos ilman triglyjen ja HDL:n paranemista ei vaan ole kova juttu."

    Erinäisten sv-tautiriskitekijöiden pieneneminen yl. ottaen on suotuisa vaikutus. Mutta tämä ei liene ensimmäinen kerta kun sinulla on vaatimustaso (tarkoituksella?) ruuvattu yläkanttiin.


    "Omalla kohdallani jonkin verran kuitua on hyvä (ei sitä oikein välttääkään voi) mutta runsaampi määrä ei sovi."

    Kroppaa kannatttaa toki kuunnella, mutta kansanterveyden tasolla edetään toki tutkimusnäytön pohjalta. Jos saa kysyä: mitä ongelmia kuidun runsaammasta saannista sinulle seuraa ja miten runsaasta määrästä puhutaan?

    - Mie -

    VastaaPoista
  35. Hienosti täällä heitellään erilaisia tutkimuksia suuntaan jos toiseen. Näin maalaisjärjellä ajateltuna niin jos se tyydyttynyt rasva olisi se pääsyntipukki oltaisiin me aika pirun terveitä kohta puoliin täällä Suomen perällä.

    Sitä penteleen pahaa rasvaa on karsittu ruokavaliosta kovalla kädellä 30 vuotta. Kehon ja mielen sairaudet vaan tuntuu lisääntyvän kiihtyvällä vauhdilla.

    Mutta kun tutkimukset sanoo toisin niin kaipa se vaan on uskottava, että se voi on se mikä tämän tilan aiheuttaa.

    Viljan kuidut on myös älykkäitä nanoteknologiahiukkasia nykyään. Ne vie suolesta kaiken pahan mutta jättää kaiken hyvän elimistön käyttöön (kuten hivenaineet, vitamiinit ja muut foolihapot). Jos kuitu ei auta niin sitten on hyvä ottaa Actimellia koska sillä tulee hyvä olo ihan kliinisellä varmuudella.

    Ruiskukka

    VastaaPoista
  36. "Hienosti täällä heitellään erilaisia tutkimuksia suuntaan jos toiseen. Näin maalaisjärjellä ajateltuna niin jos se tyydyttynyt rasva olisi se pääsyntipukki oltaisiin me aika pirun terveitä kohta puoliin täällä Suomen perällä.

    Sitä penteleen pahaa rasvaa on karsittu ruokavaliosta kovalla kädellä 30 vuotta. Kehon ja mielen sairaudet vaan tuntuu lisääntyvän kiihtyvällä vauhdilla."

    Taitaa olla edelleenkin niin, että "maalaisjärki" on tietämättömyyden, olkiukkojen ja virhetulkintojen synonyymi. :-)

    VastaaPoista
  37. [LDL-kolesterolista]
    "Erinäisten sv-tautiriskitekijöiden pieneneminen yl. ottaen on suotuisa vaikutus. Mutta tämä ei liene ensimmäinen kerta kun sinulla on vaatimustaso (tarkoituksella?) ruuvattu yläkanttiin."

    No mun ruuvi on sillä lailla yläkantissa, että mielelläni näkisin parempien riskin osoittajien eli HDL:n ja triglyjen muutoksia ennen suurempaa hehkuttamista. Usein edes LDL ei muuttunut noissa kuitukokeissa.

    "Jos saa kysyä: mitä ongelmia kuidun runsaammasta saannista sinulle seuraa ja miten runsaasta määrästä puhutaan?"

    Määristä en osaa sen tarkemmin sanoa. Tykkään syödä manteleita ja pähkinöitä, mutta jos enemmän on tullut syötyä, niin turhan usein tarvii ravata vessassa ja tuotos on hiukan ripulin tyylinen. Ei kai tuota voi sen kauniimmin sanoa. :)

    VastaaPoista
  38. "Määristä en osaa sen tarkemmin sanoa. Tykkään syödä manteleita ja pähkinöitä, mutta jos enemmän on tullut syötyä, niin turhan usein tarvii ravata vessassa ja tuotos on hiukan ripulin tyylinen. Ei kai tuota voi sen kauniimmin sanoa. :)"

    Ei tuosta liene kovin kaunista ilmaisua mahdollista tuottaa, juu. :-)

    Oletko varma, että kyse on nimenomaan kuiduista? Pähkinät ja mantelit sisältävät myös runsaasti rasvaa, joka voi sekin sekoittaa vatsan.

    - Mie - (perhana kun tämä meinaa unohtua vähän väliä ...)

    VastaaPoista
  39. Juu, meinaa tuo pähkinä/siemen/manteli/ muu "helppoihin" syötäviin painottuva syöminen johtaa mulla hieman samankaltaiseen lopputulokseen. Hyvä, että tästä joku kirjoittaa niin itsekin tajuaa paremmin... ehkä kyse on kuitujen ja rasvojen yhteisvaikutuksesta...?

    VastaaPoista
  40. Olisko pelkästään rasvat tai kuitu? Kumpaakin tarvitaan. Mary Enig ja Sally Fellon kirjoittavat, että pähkinät, siemenet ja täysjyvävilja ovat kyllä hyviä, mutta ne pitäisi ensin hapattaa, idättää tai/tai paahtaa, koska ne sisältävät myrkyllisiä lektiineitä. Se, että monien kansojen perinteisissä ruokavalioissa viljoja ja siemeniä on idätetty tai fermentoitu ennen ravinnoksi käyttöä, ei ole sattumaa eikä tapahtunut vain maun vuoksi, vaan takana on vuosisatainen kokemukseen perustuva kansanviisaus.
    Ainakin maapähkinä on sukua palkokasveille. En ihmettelisi yhtään, jos siinä olisi raakana samanlaisia lieviä myrkkyjä kuin raa'oissa pavuissa. Maistuvatkin vähän samalle.

    yksi äiti

    VastaaPoista
  41. "Useasti? No, lähinnä pari kertaa: suosittelin Steinbergin artikkelisarjaa Jarille perspektiivin saamiseksi..."

    Ok, muistin väärin, joten "useasti" oli tässä tapauksessa liioittelua.

    Olen kyllä hieman eri mieltä eräistä Masterjohnin artikkeliin liittyvistä kommenteistasi, mutta jospa kuitenkin jättäisimme väittelyn tällä kertaa ihan suosiolla väliin :).

    "Korkeammat, olettaisin. Mutta eivätpä ne varsinaisesti huonot ole kasvatetussa lohessakaan."

    Niin minäkin olettaisin, tosin paistettaessa pitoisuudet todennäköisesti vähenevät jonkun verran.

    "Asiat tuskin ovat tässä suhteessa 'joko/tai' vaan 'sekä/että'."

    Jep, pitää varmasti paikkansa. Ja onhan siemenissä ja pähkinöissä toki myös paljon hyvälaatuisia kertatyydyttymättömiä rasvahappoja (vrt. esim. oliiviöljy ja avokado).

    "Joka tuo asiaan ... mitä uutta? Viittasin jo epidemiologiseen ja meta-analyysinäyttöön."
    "Kuten yllä. Hajanainen poiminta sekalaisia tutkimuksia (fokus eri asioissa). Mitä kliinistä merkitystä tällä on?"

    Ei ko. linkeissä sinänsä mitään uutta ollut, mutta toin vain lukijoille esille sen, että viitteitä maitorasvan eduista on saatu erilaisista tutkimuksista. Toki lisää tutkimuksia kaivataan.

    "Raakamaidossa on laktoosia, ihan siinä missä kaupassa myytävässäkin maidossa. Jos ns. laktoosi-intolerantikko pystyy nauttimaan yhtä muttei toista, niin..."

    Kyllä, raakamaidossa on laktoosia (maitosokerihan koostuu galaktoosista ja glukoosista), mutta olen kuullut, että raakamaidossa olisi mukana laktaasientsyymi...en tiedä voiko tämä pitää paikkansa (tällöinhän laktoosi-intoleranssia ei olisi lainkaan, jos kaikki käyttäisivät raakamaitoa). Lisäksi gluteeniyliherkkyydellä voi olla vaikutusta asiaan. On henkilöitä, jotka eivät ole aiemmin pystyneet nauttimaan maitoa, mutta jätettyään gluteeniviljat pois ruokavaliosta, tilanne on korjaantunut.

    "No jospa ei kuitenkaan. Ei millään pahalla, olet asiallinen kanssakeskustelija, mutta tämä 'beating a dead horse' -tyylinen diskurssi ei tarjoa mitään uutta. :-)"

    Valitan, mutta kerkesin jo kommentoida kahteen MOT:n kolesteroliblogiin, joten käy edes lukaisemassa :). Tosin ei minulla enää ole juurikaan mitään lisättävää ko. aiheeseen...kyseiset kommentit vain unohtuivat kirjoittaa muutama kuukausi sitten. Tuo "beating a dead horse" -kuvauksesi pätee varmasti Ravnskoviin ja Kendrickiin, mutta pääpainohan keskusteluissa oli kuitenkin epidemiologian peruskäsitteissä ja niiden tulkinnoissa.

    "- Mie - (perhana kun tämä meinaa unohtua vähän väliä ...)"

    Vinkki: kun olet lähettämässä kommenttia, valitse "Nimetön"-vaihtoehdon sijasta "Nimi/URL-osoite". URL-osoitekentän voit jättää tyhjäksi.

    "Oletko varma, että kyse on nimenomaan kuiduista? Pähkinät ja mantelit sisältävät myös runsaasti rasvaa, joka voi sekin sekoittaa vatsan."

    Ihan samaa ajattelin itsekin, sillä pähkinöissä ja manteleissa on kuitenkin voittopuolisesti rasvaa ja kuitua vain muutama prosentti kokonaisenergiasta. Säilytykseen on syytä kiinnittää huomiota, sillä härskiintyessään ko. ruoka-aineiden rasvat aiheuttavat melko varmasti ongelmia. Kannattaa myös kokeilla pähkinöiden ja manteleiden liotusta, mikä helpottaa niiden sulamista ja imeytymistä.

    VastaaPoista
  42. "Kyllä, raakamaidossa on laktoosia (maitosokerihan koostuu galaktoosista ja glukoosista), mutta olen kuullut, että raakamaidossa olisi mukana laktaasientsyymi...en tiedä voiko tämä pitää paikkansa (tällöinhän laktoosi-intoleranssia ei olisi lainkaan, jos kaikki käyttäisivät raakamaitoa)."

    Laktaasia muodostuu ohutsuolessa, maitotuotteissa sitä ei löydy ellei sitä ole keinotekoisesti niihin lisätty jälkikäteen.

    VastaaPoista