**
Itä-Suomen yliopistossa alkaa vuonna 2012 D-vitamiinivalmistetutkimus. Se on yliopiston kautta aikain suurin kliininen tutkimus. Siinä selvitetään mitä tapahtuu jos nykyistä suositusta huomattavasti suurempia D-vitamiinimääriä annostellaan terveille yli 60-vuotiaille ihmisille.
Tutkimus on nimeltään Finnish Vitamin D Trial eli FIND-tutkimus. Siihen värvätään tutkittavia väestörekisteritietojen perusteella kirjeitse Itä-Suomen ja Kainuun alueelta. Tavoitteena on saada mukaan 18 000 tutkittavaa (yli 60-vuotiaita miehiä tai yli 65-vuotiaita naisia). He saavat syödä D-vitamiinivalmistetta viiden vuoden ajan.
FIND-tutkimuksesta vastaa Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella toimiva ravitsemusepidemiologinen ryhmä, ja sen vastuututkija on ravitsemusepidemiologian professori Tomi-Pekka Tuomainen. Muut tutkijat ovat: ravitsemusepidemiologian apulaisprofessori tohtori Sari Voutilainen, ravitsemusepidemiologian tohtori Jyrki K. Virtanen, biokemian tohtori Tarja Nurmi ja tohtori Jaakko Mursu. Lisäksi näiden ihmisten mielipiteitä kuunnellaan korva tarkkana: emeritusprofessori Antti Aro, professori Jussi Kauhanen, professori Heikki Kröger, dosentti Christel Lamberg-Allardt, professori JoAnn E. Manson, professori Hannu Mykkänen, apulaisprofessori Marjo Tuppurainen ja professori Matti Uusitupa.
Tutkimusta rahoittavat tällä hetkellä Suomen Akatemia, Itä-Suomen yliopisto, Juho Vainion säätiö, Diabetestutkimussäätiö ja Sydäntutkimussäätiö.
Tavoitteena on selvittää mikä on optimi D-vitamiinin määrä veressä. Omien selvitysteni mukaan optimaalinen D-vitamiinin annostus on 1-1,5 x elopaino (kg muunnetaan muotoon µg). Katso taulukostani! On todella jännä seurata mihin tässä suurtutkimuksessa päädytään!
Parhaillaan on menossa esitutkimus, jonka avulla selvitetään nykysuositusta suurempien D-vitamiiniannosten turvallisuutta ja sitä, miten ne suurentavat veren D-vitamiinipitoisuutta. FIND-tutkimuksessa pyritään saamaan veren D-vitamiinipitoisuus tasolle 75–110 nanomoolia litraa kohden. Tämä on minunkin havaintojeni mukaan riittävä taso.
Sari Voutilainen kertoo, että tavoiteltavaa D-vitamiinimäärää pidetään parhaana mahdollisena luuston kannalta ja että sillä saattaa olla merkitystä myös kansantautien ehkäisyn kannalta. Epidemiologista tutkimusnäyttöä on tällä hetkellä ainakin sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen, joidenkin syöpien sekä esimerkiksi masennuksen ja D-vitamiinin välisistä yhteyksistä. Kansantautien puhkeamisen ja etenemisen hidastaminen D-vitamiinilisän avulla onkin koko FIND-tutkimuksen pääasiallinen tavoite.
Puoli vuotta kestävässä esitutkimuksessa selvitetään erityisesti D-vitamiinivalmisteen vaikutusta sokeriaineenvaihduntaan. Siksi siihen kutsutaan mukaan henkilöitä, joilla on liikapainoa ja joilta on ehkä mitattu kohonneita veren sokeriarvoja, mutta joilla ei vielä ole todettu tyypin 2 diabetesta.
FIND-tutkimusta voidaan pitää väestötason kliinisenä tutkimuksena. Tutkimus on kaksoissokkoutettu, satunnaistettu ja kontrolloitu. Tutkittavat arvotaan kolmeen ryhmään, joista yksi ryhmä syö vertailuvalmisteita ja kaksi muuta ryhmää D-vitamiinia erivahvuisina annoksina. Valitettavasti en saanut selville muita sopiviksi harkittuja D-vitamiinin annoksia kuin tuttu 50 µg/vrk. Hyviä tuloksia on saatu 50-250 µg D3-vitamiinia päivittäin nauttimalla. Toivoisin, että kokeiltaisiin rohkeasti oikein suuria annoksia! Tulisi samalla toteen näytetyksi, että D-vitamiinin aiheuttama myrkytystila on todella vaikea saavuttaa.
Tuloksia on tarkoitus vertailla Yhdysvalloissa tänä vuonna alkaneen vastaavanlaisen VITAL-tutkimuksen tuloksiin. VITAL-tutkimuksessa on mukana 20 000 miestä ja naista, ja siinä selvitetään myös omega-3-rasvahappojen vaikutuksia sydän- ja verisuonitautien sekä syövän ehkäisyyn.
Tervehdimme ilolla tällaisia tutkimuksia!
"Tulisi samalla toteen näytetyksi, että D-vitamiinin aiheuttama myrkytystila on todella vaikea saavuttaa."
VastaaPoistaMiksi se pitäisi erikseen todistaa, kun jo nyt väestötasolla jäädään alle suositusten? Ja ne eivät todellakaan ole mitenkään yläkanttiin mitoitettuja. Normaaliruokavaliolla ja maltillisella lisäravinteiden käytöllä ei myrkytysrajoja saavuteta.
Toki kovin suurista annoksista ja niiden eduista/haitoista ei tiedetä kovinkaan paljoa. Jos taso on luokkaa 100+ nmol/L, ei hyödyistä ole nähdäkseni mitään kunnollista näyttöä. Näin ollen voisit - vaihteeksi - itse osallistua keskusteluun ja kertoa että mihin moinen arvio siitä, että 75-110 nmol/L oikein perustuu.
Parahin Mie, olen ollut tavattoman kiireinen.
VastaaPoistaD-vitamiinitiedon suhteen olen paljolti amerikkalaisen Vitamin D Councilin ohjeistuksen varassa. Tutkimusten mukaan seerumin D-vitamiinimäärät (kalsidioli, S-D-25) tulisi olla vähintään 125 nmol/l. Optimaaliset määrät asettuvat tasolle 125-200 nmol/l. Olisi todella hienoa jos Suomessa tunnustettaisiin edes 75-110 nmol/l tuomat hyödyt.
Lähteitä (löytyy helposti PubMedistä):
Garland CF, Gorham ED, Mohr SB, Garland FC. Vitamin D for cancer prevention: global perspective. Ann Epidemiol. 2009 Jul;19(7):468-83.
Seki T, Yamamoto M, Ohwada R, Takano K, Kure M, Sekine H, Katsura Y, Sato K. Successful treatment of postsurgical hypoparathyroidism by intramuscular injection of vitamin D3 in a patient associated with malabsorption syndrome due to multiple abdominal surgeries. J Bone Miner Metab. 2010 Mar;28(2):227-32. Epub 2009 Aug 6.
Hollis BW, Wagner CL. Vitamin D requirements and supplementation during pregnancy. Curr Opin Endocrinol Diabetes Obes. 2011 Aug 17. [Epub ahead of print]
"D-vitamiinitiedon suhteen olen paljolti amerikkalaisen Vitamin D Councilin ohjeistuksen varassa."
VastaaPoistaJoka on non-profit think tank. Ei kuulosta kauhean akateemiselta, eihän? Kannattaisi paneutua enemmänkin tuohon esittämääsi tutkimuskentän puoleen.
" Tutkimusten mukaan seerumin D-vitamiinimäärät (kalsidioli, S-D-25) tulisi olla vähintään 125 nmol/l. Optimaaliset määrät asettuvat tasolle 125-200 nmol/l."
Ensimmäinen on ainut joka sivuaa asiaa, 2000 IU:n määrä (joka siis tuottaisi pitoisuuden välille 100-150 nmol/L) on nimenomaan se mainittu 50 mikrogrammaa, joka vaikuttaa olevan ihan ok. Toinen tutkimus käsitteli leikkauksen jälkeistä tilannetta kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsivillä, joten tästä ei voi eikä pidä vetää mitään johtopäätöksiä väestötasoa koskien. Kolmas koskee raskaana olevia, joiden voi perustellusti katsoakin hyötyvän isommista määristä.
Katson kyllä itsekin nykyisten suositusten olevan riittämättömiä, mutta en tältä olemassaolevalta pohjalta lähtisi myöskään nostamaan saantisuosituksia noin vain, ainakaan kerralla & kaikille. Enkä tiedä, että kukaan tunnettu D-vitamiinitutkijakaan olisi moista tekemässä.
Olin Reumalla töissä silloin, kun se vielä oli olemassa. Professori Heikki Isomäki suositteli autoimmuunitauteihin, kuten reuma, D-vitamiinia 250 mikrogrammaa/vrk jo kymmenen vuotta sitten
VastaaPoistaSuurten D-vitamiiniannostusten takia Raumasairaala lakkautettiin kostoksi.
VastaaPoistaDuodecimin pääkirjoituksessa lastentautiopin dosentti Outi Mäkitie vaatii lasten D-vitamiinin saantisuosituksen nostoa takaisin 1960-luvun lukemiin eli 100 mikrogrammaan päivässä, jonka Arvo Ylppö aikoinaan lanseerasi Suomeen. Onko "Miellä" esittää näyttöä siitä, että Ylppö olisi aiheuttanut suosituksellaan jotakin vahinkoa Suomen lapsille?
VastaaPoistahttp://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99587.pdf
Keskustelin eilen yli 90 vuotiaan suomalaisen lastenlääkärin kanssa D-vitamiinista. Hän kertoi antaneensa Ylpön aikana lapsille D-vitamiinistoosseja (suuria kerta-annoksia) 300 000 IU eli 7500 mikrogrammaa. Mitään haitavaikutuksia ei ilmennyt. Tätäkin käytännön taustaa vasten nykyinen pelottelu 50 mikrogrammaan ylittämisen vaaroilla tuntuu suorastaan naurettavalta.
VastaaPoista"Onko "Miellä" esittää näyttöä siitä, että Ylppö olisi aiheuttanut suosituksellaan jotakin vahinkoa Suomen lapsille?"
VastaaPoistaEi. Miksi olisi?
"Hän kertoi antaneensa Ylpön aikana lapsille D-vitamiinistoosseja (suuria kerta-annoksia) 300 000 IU eli 7500 mikrogrammaa. Mitään haitavaikutuksia ei ilmennyt."
Kertaluontoisesti tuollaisista tuskin on vielä vaaraa (luultavasti, aineistoa ei pahemmin ole), mutta toisaalta: mikä järki tuonkokoisissa annoksissa olisi?
"Tätäkin käytännön taustaa vasten nykyinen pelottelu 50 mikrogrammaan ylittämisen vaaroilla tuntuu suorastaan naurettavalta"
Eipä tuota nyt enää kovin moni esitä, pl. ehkä joku Tuohimaa.
Toisaalta, miksi suositukset pitäisi kerralla lyödä kymmenkertaisiksi? Eikö kannattaisi odotella ym. tutkimuksesta näyttöä?
"Toisaalta, miksi suositukset pitäisi kerralla lyödä kymmenkertaisiksi? Eikö kannattaisi odotella ym. tutkimuksesta näyttöä?"
VastaaPoistaKäsittääkseni dos. Mäkitie vaatii lasten D-vitamiinin saantisuosituksen VÄLITÖNTÄ PALAUTTAMISTA 1960-luvun alkupuolen lukemiin eli 10-kertaiseksi nykyisestä 10 mikrogrammasta.
Suomessa voimassa oleva aikuistenkin saantisuositus on liian pieni. Miksi ihmeessä "Mie" vaatii odottamaan vähintään 5-7 vuotta (jolloin ehkä Kuopion tutkimus saadaan vihdoin valmiiksi ja julkaistuksi) ennen kuin saantisuositusta voidaan nostaa tutkimustiedon edellyttämälle tasolle (kuten farmakologian professori Ilari Paakkari Duodecimissa vaatii)? Ei se nosto ole yhden Kuopion tutkimuksen varassa. Sitä paitsi paljonko siinä hankkeessa annetaan D-vitamiinia? 50 µg/vrk?
"Käsittääkseni dos. Mäkitie vaatii lasten D-vitamiinin saantisuosituksen VÄLITÖNTÄ PALAUTTAMISTA 1960-luvun alkupuolen lukemiin eli 10-kertaiseksi nykyisestä 10 mikrogrammasta."
VastaaPoistaTiedän. Ei muuta kysymystäni mihinkään. Miksi suositus pitäisi kerralla kymmenkertaistaa?
"Suomessa voimassa oleva aikuistenkin saantisuositus on liian pieni."
Samaa mieltä.
"Miksi ihmeessä "Mie" vaatii odottamaan vähintään 5-7 vuotta (jolloin ehkä Kuopion tutkimus saadaan vihdoin valmiiksi ja julkaistuksi) ennen kuin saantisuositusta voidaan nostaa tutkimustiedon edellyttämälle tasolle (kuten farmakologian professori Ilari Paakkari Duodecimissa vaatii)?"
Minähän en "vaadi" mitään, vaan pohdiskelin että eikö kannattaisi kerätä vaikkapa sitä laadukasta näyttöä. Näissä lisäravinneasioissa kun se on puhkonut useammankin kuplan (vrt. antioksidanttihurmos ja kalaöljyuskonto). Jos sinulla on tarjota vastaavanluokan evidenssiä kuin mitä tämän trialin on tarkoitus tuoda, pistä toki tännekinpäin. Myönnän, että en ole perehtynyt asiaan kovin kattavasti, mutta esim. blogosfäärin ja keskustelupalstojen D-vitamiinihehkutus (terkkuja esim. "Neonomidelle") on aiheuttanut sellaisen vastareaktion, että suhtaudun kenties turhankin skeptisesti näihin isompiin ehdotettuihin määriin. Itse asiassa - nykysuositusten riittämättömyys per se - olen kyllä samoilla linjoilla.
"Ei se nosto ole yhden Kuopion tutkimuksen varassa."
Ei toki pelkästään.
"Sitä paitsi paljonko siinä hankkeessa annetaan D-vitamiinia? 50 µg/vrk?"
Ryhmät ovat 40 mikrogrammaa, 80 mikrogrammaa ja plasebo.
Kuinkahan moni meistä kesällä sai myrkytyksen D-vitamiinista auringon avulla ? Kerta-annos voi nousta keskipäivällä 1000 mikrogrammaan.
VastaaPoistaKesällä auringon UV-säteily tuottaa noin 15 minuutin kokovartaloaltistuksessa vaaleaihoisilla jopa 10 000 KY (250 mikrog) D-vitamiinia. Useat tutkimukset osoittavat, että kahden viikon auringolle altistuminen kohotti kalsidiolin määrän noin 70 nmol/l tasolta noin 120 nmo/l tasolle. Luonnon UV-säteilystä saatu kalsidiolipitoisuus ei tavallisesti ylitä tasoa 200 nmol/l, eikä auringon tuottaman D-vitamiinin aiheuttamaa myrkytystä tunneta.
Talvella etelänmatkan jälkeen D-vitamiini voi riittää n. 2 kuukaudeksi, joten "kerta-annokset" voi olla suuriakin.
Kumma kyllä, kesäisin monikaan ei sairastele ja lapset kasvaa...
"Mie: Näissä lisäravinneasioissa kun se on puhkonut useammankin kuplan (vrt. antioksidanttihurmos ja kalaöljyuskonto)."
VastaaPoistaYleisön kiinnostus kalaöljyjen käyttöön on nostanut niiden myynnin 5,57 miljardiin euroon, kertoo Nutraingredients.com tänään. Suurin osa kalaöljytutkimuksista koskee sydänterveyttä, mutta yhä suureneva osuus myös mielenterveyttä ja käytöshäiriöitä. Esimerkiksi Yhdysvaltain Armeija tutkii parhaillaan kalaöljyn merkitystä sotilaittensa stressin ja itsemurhien ehkäisyssä.
http://article.psychiatrist.com/dao_1-login.asp?ID=10007556&RSID=4809218131146
Journal of Clinical Psychiatry julkaisee 15 tutkimuksen meta-analyysin, jonka mukaan kalaöljy on tehokasta masennuksen hoidossa, edellyttäen, että valmisteessa on vähintään 60 % EPA-rasvahappoa. Tarkoitus tietenkin on, että psykiatrit lukisivat tämän katsauksen ("Mie"stä ei ole väliksi, eihän hän ketään hoida eikä häntä kukaan uskokaan).
http://article.psychiatrist.com/dao_1-login.asp?ID=10007567&RSID=78952755935820
"Kalaöljyuskonto" siis elää ja voi hyvin.
Ei kai "Mie" tosissaan kuvittele, että kukaan alkaisi kouluttaa häntä tällä foorumilla.
"Yleisön kiinnostus kalaöljyjen käyttöön on nostanut niiden myynnin 5,57 miljardiin euroon, kertoo Nutraingredients.com tänään."
VastaaPoistaKyllähän niitä menee. "Kuplalla" viittasin perusteettomaan hehkutukseen a la eräskin myyntimies/tohtori. Aiheesta voi lukea vaikkapa Reijo Laatikaisen blogista hyvän kirjoituksen.
"Esimerkiksi Yhdysvaltain Armeija tutkii parhaillaan kalaöljyn merkitystä sotilaittensa stressin ja itsemurhien ehkäisyssä."
Niinkö? Kys. linkki ei kyllä viittaa mihinkään meneillä olevaan trialiin, vaan on retrospektiivinen tapaus/verrokkitutkimus.
"Journal of Clinical Psychiatry julkaisee 15 tutkimuksen meta-analyysin, jonka mukaan kalaöljy on tehokasta masennuksen hoidossa, edellyttäen, että valmisteessa on vähintään 60 % EPA-rasvahappoa."
Niinpä näkyy tekevän. Ottaen huomioon alan tutkimusten heterogeenisyyden, vaatimattomat otannat tms. niin en pidättäisi henkeäni. Toinen tuore meta-analyysi
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21931319
päätyy huomattavasti kielteisempään tulokseen. Tuskinpa psykiatrit kautta Suomen ryntäävät lisäravinnekauppoihin.
"Tarkoitus tietenkin on, että psykiatrit lukisivat tämän katsauksen ("Mie"stä ei ole väliksi, eihän hän ketään hoida eikä häntä kukaan uskokaan)."
Tarkoitus on siis se, että psykiatrit lukisivat oman alansa tutkimuskirjallisuutta? Heh, no shit, Sherlock? :-)
""Kalaöljyuskonto" siis elää ja voi hyvin."
Juu, huolimatta siitä että perspektiiviä hypelle on löytynyt jo ajat sitten. Mutta uskonnoillehan on tyypillistä valikoivuus. :-)
"Ei kai "Mie" tosissaan kuvittele, että kukaan alkaisi kouluttaa häntä tällä foorumilla."
No en. En myöskään kuvittele, että sinusta olisi siihen vaikka tähän tilaisuus olisikin.
Heh, kovin on defensiivistä "argumentointia" margariini-Mieltä :D
VastaaPoistaNo, vastaile toki sitten esittämiini kohtiin. Ainoa varsinaisesti relevantti kysymys lienee tuo "n-3 & masennuksen hoito". Kommentoi toki anonyymin viitettä ja tutustu sitten tähän toiseen tuoreeseen meta-analyysiin. Olisi kiva kuulla vähän tarkempaakin palautetta.
VastaaPoistaMie haastaa ja olkiukkoilee oli aihe mikä tahansa. Pakko kuitenkin myöntää, että olen Mien kanssa (ihme kyllä) samaa mieltä tässä asiassa. Ei ole järkevää yleisesti korottaa saantisuosituksia ihan megaluokkaan.
VastaaPoistaJoillekin ryhmille (puutos- ja autoimmuunisairaat) voivat jättiannokset olla hyviä mutta tavallisen keskitallaajan annos on hyvä tutkia edes jotenkin.
Omissa kokeiluissani olen aika vakuuttunut, että auringosta tullut ja suusta syöty d-vitsku käsitellään elimistössä eri tavallla. Viime vuoden loppukesästä söin n. 50 - 100 mcg/päivä. Veriarvo nousi helmikuussa arvoon 90 nmol/l. Keväällä tulivat nivelkivut käsien rystysiin. Tällaisia ei ole ikinä ollut ja loppuivat kun lopetin d-vitskun syönnin kesäksi. Eipä ihan tieteellistä koetta mutta herätti kuitenkin epäilyksiä jättiannoksia kohtaan.
Kipa
"Mie haastaa ja olkiukkoilee oli aihe mikä tahansa."
VastaaPoistaJuu. Nyt voisit esittää yllä olevasta tekstistäni sen olkiukon jonka katsot löytäneesi. Onnistuuko?
Lisäravinteet ovat turhia. Monipuolinen ruoka riittää.
VastaaPoistaMielelläni, Mie, sen näyttäisin mutta itse asiassa en edes ihan tiedä mitä olkiukolla tarkoitat :).
VastaaPoistaMinulle tulee lähinnä olkiukosta joulu mieleen...siis oikein lämpimät ja hyvät muistot lapsuuteni jouluista jolloin söin kaksi viikkoa pelkkää kinkkua ja suklaata. Oi niitä aikoja...voi sitä insuliinin määrää...onneksi insuliinireseptorini olivat vielä aivan uudet ja sokeri sujahti luistimen kautta jääpaanalle niin että silmissä sumeni
Kipa
Anonyymi: kyllä tilaus lisäravinteille varsinkin D-vitamiinille on pohjoisella pallonpuoliskolla. Sen vähäinen saanti on yhdistetty sv-tauteihin ym. autoimmuunisairauksiin ("pohjoisen pallonpuoliskon syndrooma"), koska D-vitamiini muodostuu pääasiallisesti auringon UVB-säteiden avulla iholla.
VastaaPoistaJollet tankkaa hirmuisesti kalaa/kananmunia/sieniä niin D-vitamiini todellakin jää alhaiseksi.
D-vitamiinin riittävä saanti on yhdistetty perinteisesti kalsiumin ja luuston aineenvaihduntaan, mutta viimeaikaiset tutkimukset osoittavat D-vitamiinilla olevan laajempia vaikutuksia terveyteen: sydän- ja verisuonitaudit[2], syöpätaudit, MS-tauti, fibromyalgia, reumataudit, metabolinen oireyhtymä ja tyypin 2 diabetes ym. Veren korkea D-vitamiinipitoisuus, etenkin alle 20-vuotiaana, voi vähentää 70 % MS-taudin riskiä verrattuna pieneen veren D-vitamiinipitoisuuteen. Harvardin yliopiston tutkijat analysoivat veren D-vitamiinin määrän 257 henkilöltä, joille oli asetettu MS-diagnoosi vuosina 1992–2004. Korkea D-vitamiinipitoisuus osoittautui suojaavaksi tekijäksi.
Urheilijoille tärkeä tieto on myös se, että D-vitamiini nosta mm. Testosteronitasoja. Sen takia jo 70-luvulla DDR urheilijat saivat "valohoitoa" UVB-lamppujen alla.
VastaaPoistaHieno homma! Tuo 50 µg päivässä olisi tutkimusbulkista ekstrapoloiden hyvä lähtökohta! Ongelmallista jo nyt on VITAL-tutkimuksen kopioiminen eli testaaminen VAIN iäkkäillä. Kunnon luusto rakennetaan koko elämän kuluessa ja mm. nuorten tyttöjen D-vitamiinin saanti on edelleen huolestuttavan alhaista.
VastaaPoistaMie:
"Kertaluontoisesti tuollaisista (300 000 IU) tuskin on vielä vaaraa (luultavasti, aineistoa ei pahemmin ole), mutta toisaalta: mikä järki tuonkokoisissa annoksissa olisi?"
Iäkkäillä tuota luokkaa ollut annos lisäsi murtumia. Aivan luonnoton laaki ja annokseen nähden myös tehoton verrattuna etenkin viikottaiseen ja päivittäiseen annosteluun.
Onko jollain tutkimustietoa d-vitamiinilisän ja auringosta saadun d-vitamiinin eroista? Käsitelläänkö nämä eri kautta tulleet "ainesosat" samalla tavalla kehossa? Onko tätä edes tutkittu?
VastaaPoistaTiedosta kiitollinen protoilija
Meta-analyysejä voidaan tehdä ja tehdänkin monella tapaa, ja tulokset voivat vaihdella, etenkin, jos kootaan tutkimuksia vuodesta 1965 alkaen, jolloin ei ollut käytössä nykyaikaisia väkevöityjä kalaöljyvalmisteita. Kun kaikki heikoilla tuotteilla (peruskalaöljyllä ja DHA-tuotteilla) tehdyt tutkimukset poolataan yhteen laimenee teho, aivan kuin sotkisi hyvää konjakkiin rapakaljaa.
VastaaPoistaJournal of Clinical Psychiatry. 2011 Sep 6.-tutkimuksen voi näköjään lukea kokonaisuudessaan tri Tolosen sivuilta
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2150
Huom! Kyseessä ei ole hänen vaan amerikkalaisten psykiatrien laatima meta-analyysi, joka tukee väkevöidyn EPAn käyttöä masennuksen hoidossa. Jutusta käy selvästi ilmi, että DHA saattaa haitata EPAn vaikutusta, kuten ilmeisesti on käynyt "Mien" viittamassa toisessa meta-analyysissa.
Koskaan en ole lisäravinteita syönyt enkä syö. Eipä moisiin turhuuksiin ole tuhlanneet rahojaan myöskään yli kasikymppiset rippevät vanhempani. Monipuolinen kotiruoka riittää.
VastaaPoistaTaidat muistaa väärin. Äitisi on todennäköisesti antanut sinulle lapsena D-vitamiinilisää, ainakin jos hän on noudattanut neuvolan ohjeita. Kysäisepä häneltä, jos hän vielä on hyvissä voimissaan ja muisti pelaa. Arvo Ylppö toi D-vitamiinin käytön Suomeen joskus 1920-kuvulla, ja sillä ehkäistiin lasten riisitautia. Ylpön suositus oli 100 mikrogrammaa päivässä.
VastaaPoistaMie, sinusta tulee mieleen, kaikella kunnioituksella, vanha nariseva ladon ovi. Oli keli melkein mikä tahansa, niin aina narisee. Ilolla tervehdin myös kyseistä tutkimusta. Ilolla olen itse ottanut yli 100 mikrogrammaa laadukasta deetä+kalaöljyä ja jatkoa seuraa hyvän olon myötä. Puhdas laatu ratkaisee tässäkin asiassa. En tarvi siihen henkilökohtaisesti mitään tutkimuksia, oma kroppa kertoo kaiken! Toivottavasti tutkimus herättää Suomalaiset.
VastaaPoistaUusi tutkimus osoittaa, että D-vitamiinin puute voi heikentää lasten keuhkojen kuntoa ja astman lääkehoidon (sumuttimien) tehoa.
VastaaPoistahttp://20.fi/5003
Aikaisemmin dosentti Christel Lamberg-Allardt kirjoitti yhdessä 16 muun D-vitamiiniekspertin kanssa, että kroonisia tauteja potevien lasten seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) tulisi nostaa noin 160 nmoliin/l. Siihen ei nykyinen saantisuositus riitä alkuunkaan.
taidan kaivella vinnistä sen äiti vainaan aurinkolampun esille. En usko auringonvalon aiheuttavan ihosyöpää. Jos tämä kamalaksi mainittu uv-säteily aiheuttaisi ihosyöpää niin uskoisin seniori hitsareilla esiintyvän ihosyöpää kaulan ja ranteiden alueella.
VastaaPoistaUskoisin myös, ettei lampaanvillasta tehty d-vitamiini ole sitä aitoa mitä tulee vain auringonvalosta.
Dosentti Jan Sundell, TYKS Raision sairaalan sisätautien klinikan vt. ylilääkäri, kirjoittaa myönteiseen sävyyn ravintolisistä Suomen Lääkärilehdessä (39/2011). Sundell kertoo itsekin käyttävänsä monia ravintolisiä. Hän kirjoittaa muun muassa: "Ravintolisillä on paikkansa tiettyjen puutostilojen ja sairauksien hoidossa, mutta myös terve aikuinen voi hyötyä niistä. Lääketieteen ravintolisiin on ollut hyvin pidättyväinen. Tutkimustietoa alkaa kuitenkin olla joidenkin ravintolisien hyödyllisyydestä terveyden edistämisessä."
VastaaPoistaLääkärilehteä ei pääse lukemaan ilman salasanoja, mutta voit googlata kirjoituksen otsikon: Voiko ravintolisillä edistää terveyttä?
Harvardin yliopisto levittää (Mien harmiksi) kalaöljyuskontoa. Kalaöljyn rasvahapoista syntyy elimistössä kipua ja tulehdusta lievittäviä ja sammuttavia yhdisteitä, D- ja E-resolviineja.
VastaaPoistahttp://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21963090
Sattumoisin olen mukana mainitussa D-vitamiinin vaikutuksia mittaavassa tutkimuksessa. Infosta, jota sain auringonvalon vaikutuksesta veren seerumin D-vitamiinipitoisuuteen jäi päälimmäisenä mieleen seuraava seikka: 1 tunti auringovalossa (naama ja kämmenselät vailla varjostusta) vastaa n 40 mikrogramman pilleriä.
VastaaPoistaKalaöljyuskovaisuuteni perustuu havaintooni omega-3:n vaikutuksesta verenpaineeseeni: Kun syön niitä säännöllisesti , verenpaineeni (sekä ns ylä-, että ala-) pysyy 10-15 yksikköä alle sen, mihin se kokemukseni mukaan päätyy n 3 viikon kuluttua, jos en kalaöljykapseleita syö.
Anonyymi: "En usko auringonvalon aiheuttavan ihosyöpää. Jos tämä kamalaksi mainittu uv-säteily aiheuttaisi ihosyöpää niin uskoisin seniori hitsareilla esiintyvän ihosyöpää kaulan ja ranteiden alueella."
VastaaPoistaTutkimustiedon perusteella evidenssi UV-säteilyn liikasaannin haitoista on vahva, liittyen toistuviin ihon palamisiin ja UV-säteilyn kumuloituvaan vaikutukseen (elämän aikana saadut säteilyannokset). Auringon liiallinen vältteleminen on toki myös terveysriski (D-vitamiinin synteesi estyy). On myös esitetty, että aurinkovoiteilla on mahdollisesti yhteys lisääntyneisiin ihosyöpätapauksiin, mutta kausaliteetin (syy-seuraussuhteen) osoittaminen kaipaa vielä lisätutkimuksia väestötasolla, sillä tieto annos-vastesuhteesta on puutteellista. Mahdollinen yhteys voi liittyä ainakin erään spesialistin mukaan pitkittyneeseen auringonottoon (eli jos auringossa oleskellaan säännöllisesti useita tunteja putkeen ja rasvaa levitetään iholle tasaisin väliajoin).
Hitsareilla esiintyy usein fotokeratiittia (ns. hitsaajan silmä, lumisokeus), joka tarkoittaa silmän sarveiskalvon ja sidekalvon tulehtumista, ja on seurausta akuutista altistumisesta voimakkaalle UV-säteilylle. Myös lumihangen pinnasta heijastuva UV-säteily voi aiheuttaa samanlaisen reaktion. Silmän melanooman on arveltu olevan yhteydessä ammatilliseen UV-säteilyyn (esim. hitsauksesta syntyvä valokaari), mutta selvää näyttöä ammattialtistuksen ja silmän melanooman välisestä yhteydestä ei kuitenkaan ole. Ja mitä kaulan ja ranteiden altistumiseen tulee, niin hitsausmaski ulottuu aina myös kaulan alueelle, ja ranteet tulisi myös olla suojattuina, jos käytetään asianmukaisia suojakäsineitä. Hitsaajan työ on myös jaksottaista, eikä ole verrattavissa auringonottoon, jossa yhtäjaksoinen altistuminen voi olla usean tunnin mittainen, jolloin ihon palamisriski on suuri (ihotyypistä ja suojauksesta riippuen).
Seuraavalta sivulta löytyy kattava tietopaketti UV-säteilystä (ja muusta optisesta säteilystä):
http://www.stuk.fi/julkaisut_maaraykset/kirjasarja/fi_FI/kirjasarja7
Kalaöljykapselipurkin kyljessä on suositus: "aikuisille 2 kapselia päivässä. Ohjeen mukaista annostusta ei saa ylittää. Yhdessä kapselissa on tiivistettyä kalaöljyä 72,66 grammaa. E-vitamiinia 5 mg, joka on 50% päiväannoksesta. D-3 vitamiinia 2,5 mikrogrammaa, joka on myös 50% suositellusta päiväannoksesta." Oma terveyskeskuslääkärini piti kalaöljykapseleiden syöntiä hyvänä lisänä päivittäin käytettynä. Olen 72-vuotias nainen ja diagnooseja on tehty fibromyalgia, verenpainetauti, astma, aikuisiän diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta. Kaikkiin noihin vsaivoihin määrättyjä lääkkeitä olen käyttänyt kohta 20 vuotta. Kalaöljykapseleita olen syönyt noin 2 vuotta. Jokaiseen tautiin määrättyjen lääkkeiden määrää on voitu vähentää. Lisäksi lääkärini määräsi B-vitamiineja ja rautalääkitystä, koska hemoglobiiniarvot olivat alhaalla ja B-vitamiininpuute todettu verikokeissa. Kolesteroliarvot ovat vain hiukan koholla. Siihen en ole onneksi saanut lääkitystä, enkä varmaan alkaisi sitä käyttämäänkään. Juon päivässä noin 6 desiä täysmaitoa, jonka saan suoraan maitotilalta (tutkittua luomua)rasvaprosentti 4,5.
VastaaPoistaPaksun kermakerroksen kuorin maidon päältä osittain pois, mutta käytän kerman ruuanlaitossa. Voita laitan leivälle ja ruuanlaittoon samoin kotimaista rypsiöljyä.
"Harvardin yliopisto levittää (Mien harmiksi) kalaöljyuskontoa"
VastaaPoistaKalaöljyuskontoa ei toki ole tutkimusten julkaisu. Sen sijaan sitä on mitä suurimmassa määrin "cherry-picking" vaikkapa meta-analyysien löydösten esittelyn suhteen, puhumattakaan sitten siitä perusteettomasta puffauksesta milloin missäkin kohtaa (sv-taudit, neurologia, mielenterveysongelmat - you name) huolimatta näytön vajavaisuudesta, hajanaisuudesta tai puutteesta.