**
Minulta kysyttiin äsken onko luonnontuote aina parempi kuin ihmisen jalostama tuote? Saako saman määrän ravintoaineita mehuista, hilloista tai vaikkapa marjaviileistä kuin siitä aidosta marjasta? Tuo Aloe vera -tutkimus osoittaisi, että aika vähän siirtyy ravintoaineita siihen lopputuotteeseen.
Tavattoman mielenkiintoisia kysymyksiä! Itse olen sitä mieltä, että luonnontuote, joka poimitaan suoraan luonnosta ja syödään sellaisenaan on aina terveellisempi kuin ihmisen jollakin tavalla jalostama tai säilömä tuote. Metsämarjojen satokausi on niin tavattoman lyhyt, että suoraan metsästä poimituista marjoista pääsee nauttimaan niin vähän aikaa. Käyttäkää toki jokamiehenoikeuttanne ja käykää popsimassa noita ravintopommeja. Jo nyt löytää aurinkoisissa paikoissa metsämansikoita. Tässä iässä kun urheilun tulostavoitteet ovat hyvin vaatimattomat, huomaan tämän tästä pysähtyväni metsäpoluilla marjapaikoille ja nakkaan marjoja suuhuni. Tehkää te samoin!
Tehkää myös niin, että tutkitte asiaa itse. Kansanterveyslaitoksen Fineli -tietokannasta löytyy paljon ravintotietoa, mutta oma suosikkini on Ruotsin elintarvikeviraston (Livsmedelsverket) tietokanta. Tietokantaa on aika helppo käyttää. Opetelkaa muutaman marjan ruotsinkielinen nimi ja tehkää omia kokeilujanne tietokannan lukuisiin asetuksiin.
Pikaisen haun perusteella löysin useita ravintoaineiden vertailukohtia luonnon omien marjojen ja niistä valmistettujen tuotteiden välille. Voi liioittelematta sanoa, että luonto voittaa! Tuotteissa tehdään valmistusvaiheessa aina erilaisia kompromisseja. Nyrkkisääntönä voitaneen pitää, että mitä jalostetumpi tuote, sitä vähemmän ravintoaineita. Joskus näitä kaupassa myytäviä mehuja esimerkiksi vitaminoidaan, jolloin lisättyjen vitamiinien osuus voi olla jopa korkeampi kuin luonnontuotteessa sellaisenaan. Luonto on kuitenkin viisas ja osaa pakata tuotteensa oikein. Näin uskon.
Aloe vera -juoma on tässä yhteydessä todella huono esimerkki. Tuotteeseen ladatut terveysväitteet eivät voi perustua juoman sisältämiin olemattoman vähäisiin ravintoaineisiin. Lukekaa Aloe vera -keskustelusta muualta blogistani mikäli teitä kiinnostaa.
Veteraaniurheilija tutkii: luonnontuotteessa yleensä aina enemmän ravintoaineita
Puolukka (lingon) E-vitamiini (mg/100 g)
Metsästä poimitussa 1,60
Puolukkamehu, vitaminoitu 0,00
Puolukkahillo 0,80
Puolukka (lingon) C-vitamiini (mg/100 g)
Metsästä poimitussa 4,0
Puolukkamehu, vitaminoitu 15,0
Puolukkahillo 1,0
Puolukka (lingon) foolihappo (µg/100 g)
Metsästä poimitussa 2,0
Puolukkamehu, vitaminoitu 0,0
Puolukkahillo 0,0
Puolukka (lingon) kalium (mg/100 g)
Metsästä poimitussa 87,0
Puolukkamehu, vitaminoitu 15,0
Puolukkahillo 45,0
Mansikoita (jordgubbar) C-vitamiini (mg/100 g)
Puutarhasta suoraan nautittuna 66,0
Mansikanmakuinen kevytviili 2,0
Mansikkahillo 9,0
Mansikoita (jordgubbar) foolihappo (µg/100 g)
Puutarhasta suoraan nautittuna 99,0
Mansikanmakuinen kevytviili 10,0
Mansikkahillo 3,0
Mustikoita (blåbär) C-vitamiini (mg/100 g)
Metsästä poimittuja 5,0
Mustikka kevytviili 0,0
Mustikkahillo 0,0
Kuivatut mustikat 3,0
Mustikoita (blåbär) rauta (mg/100 g)
Metsästä poimittuja 0,60
Mustikka kevytviili 0,05
Mustikkahillo 0,30
Kuivatut mustikat 4,80
Suomalaiset syövät valtavia määriä teollisesti köyhdytettyä ruokaa eli valmisruokia, eineksiä, mukaterveellisiä sydänmerkkituotteita ja kaiken maailman lisäainehirviöitä. Harva asiantuntija uskaltaa osoittaa sormella tätä ilmiötä suomalaisten huonon voinnin ja terveyden osasyyksi, vaan pikemminkin hehkutetaan kaiken maailman ruisihmeitä ja sterolimargariineja.
VastaaPoistaJari on ihan oikeassa. Teolliset ruokavalmisteet ovat ravinneköyhiä. Meidät on opetettu tähän helppoon ja vaivattomaan ruokaan. Mielenkiinto on herätettävä tuoreista raaka-aineista kotona valmistettuun ruokaan.
VastaaPoistaMitenkäs on ,kun metsämarjat pakastaa talveksi,Häipyykö niistä vitamiinit?
VastaaPoistaAnonyymi kysyy häipyykö pakastimessa metsämarjoista vitamiinit. Häipyy, mutta ei niin pahasti. Kevättalvella jääkiteiden rikkomassa marjassa on happi tehnyt tuhojaan ja varsin luotettavan tiedon mukaan useimmat vitamiinit ovat puolittuneet. Pitkin loppusyksyä ja ennen vuodenvaihdetta on siis syytä käyttää pakastimeen kerättyjä metsän aarteita. Livsmedelsdatabasen näyttää monien marjojen pakastetiedot (ei tietoa miten kauan ollut pakkasessa) ja vitamiineista A- mutta ei C- ja B- ovat näköjään vähentyneet. Hivenaineet säilyneet pakkasessa tosi hyvin. Marjojen keittäminen mehuksi paljon tuhoisampaa.
VastaaPoista