veteraaniurheilija: marjat

Näytetään tekstit, joissa on tunniste marjat. Näytä kaikki tekstit

tiistaina, heinäkuuta 27, 2010

Viisi minuuttia monivitamiinituotteista

**
Ravitsemus ja terveys -blogia kirjoittava maallikko Jari Ristiranta on koonnut hyvin yhteen listan vitamiineista ja hivenaineista, joille Valtion ravitsemusneuvottelukunta antaa saantisuosituksia. Täydensin ja muokkasin vähän Ristirannan listaa ja tarjoan sinulle viisi minuuttia arvokasta aikaa vieväsi tietopaketin luonnon monivitamiinituotteista. Näitä listassa mainittuja ruoka-aineita syödessäsi et voi mennä pieleen! Syö ykkösruokaa! Vältä nollaruokaa!

SYÖ NÄITÄ LUONNON MONIVITAMIINITUOTTEITA!

Kalaa. Syö kalaa monipuolisesti. Välillä pieniä kaloja, välillä suuria, merikalaa ja järvikalaa, kotimaista ja ulkomailta tuotua. Kalasta saa runsaasti A-, D- ja E-vitamiineja, B3-, B6- ja B12-vitamiineja. Mineraaleista kannattaa erityisesti mainita kalsium, fosfori, rauta, sinkki, jodi ja seleeni. Lisäksi terveystietoiset osaavat arvostaa runsasta omega-3-rasvahappojen saantia hyvin imeytyvässä muodossa. Mitä rasvaisempi kala, sen parempi. Maistakaa kaikki loheen kyllästyneet välillä nahkiaista ja ankeriasta!
Maksaa. Jos haluat syödä vitamiinipommin, silloin syöt maksaa. Maksasta saa runsaasti A-vitamiinia, B2-, B3-, B6-, B9 ja B12-vitamiinia, fosforia, rautaa, sinkkiä ja seleeniä.
Lihaa. Kaikenlaisten viherpiipertäjien kauhuksi aion nyt suositella teille monipuolisesti ja runsaasti lihaa, valkoista ja punaista, luomua (mieluusti) ja tehotuotettua sekä riistaa. Älkää tehkö elämäänne turhan vaikeaksi ryhtymällä täysvegaaneiksi. Lihaa syömällä saa runsaasti B1-, B2-, B3-, B6- ja B12-vitamiineja, sinkkiä ja seleeniä.
Munuaista. Pakko se on myöntää, että munuainen on oiva sisäelin. Kaikille tämä herkku ei maistu, mutta pyydän kokeilemaan, olisiko terveys sittenkin arvokkaampaa kuin kaikenlainen hienostelu. Ei muuta kuin munuaista sisuksiin ja terveys pelittää! Munuaisista saa runsaasti B2-, B9, ja B12-vitamiinia, rautaa ja seleeniä.
Merilevää. Superfoodilmiö on mahdollisesti tuonut suomalaisiin ruokapöytiin jotakin eksoottista kokeiltavaa. Parhaimmasta päästä tämän suhteen on Suomessa vielä aika tuntematon ruoka-aine, merilevä. Merilevästä saa runsaasti B1- ja B2-vitamiinia, magnesiumia, rautaa ja jodia.
Kananmunaa. Taas mennään munalla töihin! Toivottavasti kukaan kananmunia vihaava terveysterroristi ei saa enää palstatilaa suomalaismediassa. Käsittämätön kananmunien viha on syytä kääntää rakkaustarinaksi. Sillä kananmunassa on "kaikki"! Siinä on fosforia, rautaa, sinkkiä, jodia, seleeniä, A-, D-, E-, B2- B9- ja etenkin B12-vitamiinia ihan reilu määrä. Kananmuna ansaitsee kunniamaininnan suomalaisten ruokapöydässä!
Marjoja. Kun haluat hoitaa terveyttäsi sinun on syytä muistaa nauttia päivittäin metsä- ja puutarhamarjoja. Kerää talteen kesän ja syksyn sato. Nauti luonnonmarjoja tuoreeltaan! Marjoissa on C-vitamiinin lisäksi runsaasti A- ja E-vitamiinia, hyödyllisiä antioksidantteja ja mineraaleista kannattaa mainita kalium, kalsium, rauta, magnesium, sinkki, seleeni ja mangaani. Erikoisuutena pitää vielä erikseen mainita tyrni, sillä siinä marjassa on vitamiinien lisäksi hyviä rasvahappoja. Jos syö runsaasti marjoja, ei tarvitse syödä hedelmiä. Kun on suomalaisten luomuhedelmien sesonki, sitten voi niitäkin hieman nauttia, mutta marjoja on hyvä nauttia ympärivuotisesti, joka päivä.

Hieman yllättävää oli kasviperäisten elintarvikkeiden huono sijoittuminen listalla. Vain C-vitamiinin, kaliumin ja magnesiumin parhaat lähteet ovat kasviperäisiä. Muissa vitamiineissa ja hivenaineissa eläinkunta on vahvoilla. Myös viljatuotteet ovat harvinainen näky. Ihmiselle näyttäisi siis sopivan aivan erinomaisesti sekaruoka, joka rakentuu eläinkunnan tuotteiden varaan. Lisukkeeksi otetaan sitten kasvikunnan tuotteita. Onko ymmärretty?

Lähde: Ristirannan blogiteksti ja omat havainnot

Tässä Viisi minuuttia -sarjassa on aiemmin ilmestynyt mm. nämä kirjoitukset:
Viisi minuuttia macasta

Viisi minuuttia avokadosta

Viisi minuuttia lantusta Viisi minuuttia voista

Muita kirjoituksiani tästä aiheesta:
Syökää lihaa Sydänystävällisiä marjoja Luonto voittaa!Tyrni on tutkitusti terveellistä D-vitamiinia urheilijoille Veteraaniurheilija ruokakaupassa

perjantaina, huhtikuuta 30, 2010

Kotimaisissa marjoissa kasvupotentiaalia

**
Pakkasmarja Oy:n Marja Plus –tuotteet soveltuvat käytettäväksi sellaisenaan tai niitä voidaan käyttää puuron, luonnonjogurtin, rahkan, murojen, lettujen, jäätelön tai paahtoleivän kanssa. [kuvan otti Teppo Johansson]

Terveelliset tuotteet ovat voimakas trendi. Pakkasmarja Oy pyrkii kehittämään tuotteitaan kuluttajan tarpeisiin sopiviksi, jotta marjojen kulutus lisääntyisi ja niiden terveysvaikutukset tulisi hyödynnettyä.

Toimitusjohtaja Tapio Rautiainen kertoo Pakkasmarja Oy:n panostavan tuotekehitykseen, jonka tarkoituksena on saada marjoista helppokäyttöisiä ja samalla säilyttää niiden terveelliset ominaisuudet.

"Emme pilaa marjojen terveysominaisuuksia keittämisellä ja lisäaineilla. Emme myöskään lisää niihin runsaasti sokereita. Johtoajatuksenamme on myydä täyttä marjaa, joka on kypsynyt Suomen valkoisissa öissä", sanoo Rautiainen.

Pakkasmarjan tuotekehitys on saanut asiantuntijoilta jatkuvaa kiitosta. Kaksi yrityksen tuotetta - Hillomarjat ja MarjaPuree – on jo aiemmin valittu Vuoden Tähtituotteeksi ja meneillään olevassa Vuoden 2010 –kilpailussa on Marja Plus –tuoteperhe finaalissa.

Pakastemarjojen laadun kannalta on ratkaisevaa pakastuksen nopeus.

"Saamme lähiviljelmien tuoreet marjat nopeasti pikapakastukseen ja marjojen loppulämpötila on –40 C-astetta. Näin marjat ovat pakasteessa irtonaisina ja säilyttävät rakenteensa paremmin sulatuksen jälkeenkin," Rautiainen selostaa.

Juuri tähän terveellistä ruokaa korostavaan aikakauteen missä nyt eletään, Pakkasmarja valmistaa tuotteitaan. Pakkasmarja toivoo, että kauppa osaltaan antaa reippaasti tilaa terveelliselle ruualle. Marjapakasteiden laaja valikoima ansaitsee näkyvyyttä, sillä marjoissa on todellista kasvupotentiaalia.

Niin puutarhamarjoissa kuin metsiemme luonnonmarjoissa on erityisen runsaasti terveyttä edistäviä ominaisuuksia kuten flavonoideja ja arvokkaita siemenöljyjä. Esimerkiksi puolukka, mustaherukka ja tyrni eivät kuitenkaan kovakuorisina ja happoisina marjoina ole olleet kovin käyttökelpoisia ilman tuntuvaa sokerilisäystä.

"Olemme onnistuneet tekemään MarjaPure- ja nyt Marja Plus –tuoteperheissä näistäkin marjoista erittäin helppokäyttöisiä ja maukkaita tuotteita ilman, että niihin lisätään paljoa sokeria. Siemenöljytkin on saatu käyttökelpoisiksi", kertoo Tapio Rautiainen ja paljastaa lisätyn sokerin osuuden olevan vain 12 prosenttia, kun yleisesti marjahilloissa sokeria on enemmän kuin marjaa.

Ruusunmarja sisältää marjoista eniten C-vitamiinia. Sitä on nyt saatavissa kautta Suomen. Myös luomuviljeltyjä pakastemarjoja kuten mansikkaa, marjasekoitusta sekä mustaherukkaa on tarjolla.

Vuoden Tähtituote –kilpailun voittajat sekä vähittäiskauppa- että suurkeittiösarjassa julkistetaan toukokuun 4. päivänä Elintarvikepäivät 2010 yhteydessä. Palkinnot ojentaa ministeri Jyrki Katainen.

Lisää kirjoituksia marjoista:

Viisi minuuttia gojista Todellista superfoodia!Uutta terveysnäyttöä kasvien fenolisista yhdisteistä Sydänystävällisiä marjoja

maanantaina, helmikuuta 22, 2010

Viisi minuuttia gojista

**
Nyt löytyy viideksi minuutiksi luettavaa gojimarjoista (Lycium barbarum, Lycium chinensis + muitakin Lycium -lajeja).

Mistä on gojimarjat tehty? Juu, runsaista vitamiineista, antioksidanteista, kivennäisaineista, aminohapoista, polysakkarideista, betaiinista, serotoniinista ja vaikkapa vielä zeaksantiinista. Niistä on pienet gojimarjat tehty.

Goji-marjoja on käytetty kauan kiinalaisessa lääketieteessä ja niiden uskotaan parantavan vastustuskykyä ja niitä syömällä näkee paremmin. Marjat kuulemma suojaavat maksaa ja vahvistavat kinttuja. Niin kuin tässä ei vielä olisi kylliksi, gojimarjojen uskotaan parantavan seksuaalista toimintakykyä ja hedelmällisyyttä sekä edistävän verenkiertoa. Näitä marjoja popsiessaan kiinalaiset ovat oppineet elämään pitempään tai sitten elämä vain tuntuu pitemmältä.

Gojimarjat ovat harvinaisen proteiinipitoisia. Ne sisältävät 18 aminohappoa ja 21 eri mineraalia, mm. rautaa, kalsiumia, kaliumia, kromia, kuparia, fosforia ja sinkkiä. Kuten mainittua, marjoissa on runsaasti antioksidantteja ja vitamiineja.

Gojimarja kasvaa luonnostaan Kiinassa, Mongoliassa ja Himalajalla Tiibetissä. Gojimarjat ovat polttavanpunaisen värisiä ja kuivattuina rusinan kokoisia. Niiden maku on rusinan, karpalon ja kirsikan välimaastossa. Jotkut pitävät makua tympeänä ja tylsänä. Sellaista se on. Makuasioista voi kiistellä pitkään.

Gojimarjoja ja –mehuja on myyty länsimaissa terveysruokana tämän vuosituhannen alusta lähtien. Niitä on kehuttu mediassa hyvinvointituotteina. Gojituotteiden suosio on kasvanut nopeasti viime vuosina.

Goji on suhteellisen uusi nimi Lycium barbarumille ja L. chinenselle, jotka ovat olleet kauan perinteisessä käytössä lääkitsevinä ja ravitsevina marjoina Itä-Aasiassa. Molempia lajikkeita käytetään kansanlääkkeenä. Marjaa tutkitaan vilkkaasti ja tutkimuksissa on keskitytty proteoglykaaneihin, jotka on tunnettu "Lycium barbarumin polysakkarideina". Niillä on antioksidanttisia ominaisuuksia ja joitakin kiinnostavia, farmakologisia toimintoja ikääntymisen myötä kehittyvissä sairauksissa, kuten ateroskleroosissa ja diabeteksessa. Lycium barbarumin polysakkaridit saavat aikaan apoptoosia eli hyödyllisiä solukuolemia ihmisen eturauhassyöpäsoluissa.

Gojimarjojen on todettu eri yhteyksissä suojaavan maksaa. Ne myös vaimentavat liian kiihkeästi toimivaa reniini/angiotensiinijärjestelmää, mikä voi olla selitys siihen, että goji auttaa kohonneen verenpaineen hoidossa. Vaikka ei ole merkkejä tämän kasvin myrkyllisyydestä, tiedemiehet keskustelevat mahdollisesta vuorovaikutuksesta varfariinin (verenohennuslääke) kanssa ja on viittauksia mahdolliseen vuorovaikutusriskiin huumeiden käyttäjillä.

Käsillä olevan farmakologisen tiedon ja pitkään jatkuneen tavanomaisen käytön perusteella erityisesti kiinalaisessa lääketieteessä, goji ansaitsee takuulla enemmän huomiota tutkimuksissa. Kliiniset todisteet ja tarkat laatukontrollimenetelmät ovat välttämättömiä ennen mitään laajaa gojituotteiden käyttöä.

Suositeltava päivittäinen käyttömäärä kuivatuille gojimarjoille on 15-45 g (kourallinen). Jos kuivatut gojimarjat tuntuvat liian kovilta pureskella, kannattaa marjat liottaa ennen käyttöä.

Gojimarjoja saa nykyään jopa tavallisista ruokamarketeista, mutta terveysfriikit ostavat gojinsa erikoiskaupoista. Kysykää viidakkomieheltä mistä gojit kannattaa hankkia ja Jaakko Halmetojalta mitä muuta kannattaa tietää tästä marjasta!

Tässä Viisi minuuttia sarjassa on aiemmin ilmestynyt:

Viisi minuuttia -sarja (23)

perjantaina, tammikuuta 22, 2010

Todellista superfoodia!

***
English summary
A considerable amount of readers from the USA, Sweden, Spain and Germany drop in on my healthblog. Most of you might not be familiar with the Finnish language. To make your disappointment smaller, I have decided to toggle down a short summary in English, in particular if the news I am delivering might deserve international attention.
A healthy diet is based on unprocessed foodstuff of both animal and plant origin. There is ample evidence for health effects when you consider including a plant-based diet a matter of choice. Plants protect against chronic oxidative stress-related diseases. This is due to the fact that dietary plants contain variable chemical families and especially large amounts of antioxidants. It has been hypothesized that plant antioxidants may contribute to the beneficial health effects of dietary plants.
Several prominent scientists (Monica H Carlsen, Bente L Halvorsen, Kari Holte, Siv K Bøhn, Steinar Dragland, Laura Sampson, Carol Willey, Haruki Senoo, Yuko Umezono, Chiho Sanada, Ingrid Barikmo, Nega Berhe, Walter C Willett, Katherine M Phillips, David R Jacobs Jr and Rune Blomhoff) have developed a comprehensive food database consisting of the total antioxidant content of typical foods. The database includes dietary items such as berries, fruits, traditional medicine plants, herbs and spices and dietary supplements. The database is intended for use in a wide range of nutritional research, from in vitro and cell and animal studies, to clinical trials and nutritional epidemiological studies. Antioxidant contents of the samples were analyzed using a modified version of the FRAP assay. The results demonstrate that there are several thousand-fold differences in antioxidant content of foods. Spices, herbs and supplements include the most antioxidant rich products in this study. Some berries, fruits, nuts, chocolate and vegetables show exceptionally high antioxidant values. The database is of utmost importance and once the work is published, it will be widely recognized as a useful reference to healthy foodstuff and it will be an essential research tool to further elucidate the potential health effects of phytochemical antioxidants in diet.

Olen tänään saanut sähköpostiini jättitutkimuksen. Laajaa yhteistyötä tehden nimekkäistä tutkijoista koostuva asiantuntijajoukko on luonut edellytykset ruoka-aineiden vertailuun sen mukaan miten paljon ne sisältävät terveyttä ylläpitäviä antioksidantteja. Tiedot on tarkoitus koota erityiseen tietokantaan.

On jo pitkään ollut tiedossa, että kasvisvoittoinen sekaruoka on ihmiselle kaikkein parasta. Erityisesti marjoissa, hedelmissä, mausteissa, pähkinöissä ja vihanneksissa on runsaasti antioksidantteja ja muita kasviksille tyypillisiä ainesosia. On otaksuttu, että antioksidanteista löytyy paljon terveyshyötyjä.

Kovasti urakoiden asiantuntijat ovat aivan pian virallisesti julkaisemassa jättimäisen urakkansa parhaita paloja. Tutkijat elättelevät toiveita siitä, että heidän havaintojaan voidaan hyödyntää tulevissa tutkimuksissa missä etsitään kasvisten terveysvaikutuksia. Minä olen saanut ottaa osaa heidän tutkimukseensa hieman etuajassa ja voin vakuuttaa, että todella mielenkiintoiselta vaikuttaa. Tässä joitakin poimintoja kaikkein eniten antioksidantteja sisältävistä ruoka-aineista, joita minä luonnehtisin todellisiksi superfoodeiksi! Ruoka-aineille on erityisellä menetelmällä (modified version of the FRAP assay) laskettu kokonaisantioksidanttimäärä.

Parhainta mahdollista superfoodia

Ruoka-aine ____________ Antioksidanttimäärä (mmol/100 g)

Neilikka, jauhettu ______________ 277.3

Amla (intialainen karviaismarja), kuivattu _____ 261.5

Mintunlehdet, kuivattu __________ 116.4

Jamaikan pippuri (Allspice), kuivattu jauhe ________ 100.4

Ruusunmarja, kuivattu ________ 78.1

Kaneli, kuivattu jauhe ___________ 77.0

Oregano, kuivattu jauhe __________ 63.2

Timjami, kuivattu jauhe __________ 56.3

Mustikka, kuivattu ____________ 48.3

Afrikkalaisen baobab puun kuivatut lehdet ____ 48.1

Rosmariini, kuivattu jauhe _________ 44.8

Sahrami, kuivattu jauhe __________ 44.5

Salvia, kuivattu jauhe ____________ 44.3

Rakuunayrtti, kuivattu jauhe _______ 43.8

Laakerinlehti, kuivattu __________ 27.8

Zereshk (minulle tuntematon punainen marja) ____ 27.3

Muskotti, kuivattu jauhe _________ 26.4

Saksanpähkinä _______________ 21.9

Inkivääri, kuivattu _____________ 20.3

Tilli, kuivattu _______________ 20.2

Basilika, kuivattu ____________ 19.9

Espresso kahvi _______________ 14.2

Pekanpähkinä kuorineen ________ 8.5

Auringonkukansiemenet ________ 6.4

Omena, kuivattu ______________ 3.8

Maa-artisokka _______________ 3.5

Mustikkahillo ______________ 3.5

Luumut, kuivatut ____________ 3.2

Punaviini ___________________ 2.5

Huomio kiinnittyy siihen, että mausteissa on runsaasti antioksidantteja. Hedelmämehut pärjäsivät vertailussa yllättävän huonosti. Luonnollisesti metsä- ja muissa villimarjoissa on runsaasti antioksidantteja.

Lähde: Monica H Carlsen, Bente L Halvorsen, Kari Holte, Siv K Bøhn, Steinar Dragland, Laura Sampson, Carol Willey, Haruki Senoo, Yuko Umezono, Chiho Sanada, Ingrid Barikmo, Nega Berhe, Walter C Willett, Katherine M Phillips, David R Jacobs Jr and Rune Blomhoff. The total antioxidant content of more than 3100 foods, beverages, spices, herbs and supplements used worldwide. Nutrition Journal 2010, 9:3 doi:10.1186/1475-2891-9-3 (provisional PDF)

Muita kirjoituksiani antioksidanteista:

Antioksidanttipillerit ja liikunta - huono yhdistelmä!

Uutta terveysnäyttöä kasvien fenolisista yhdisteistä

Kasvikunnan tuotteista hyötyä sydän- ja verisuonitaudeissa

Mustaherukkaa kannattaa syödä sellaisenaan tai kuivattuna

perjantaina, huhtikuuta 03, 2009

Uutta terveysnäyttöä kasvien fenolisista yhdisteistä

Elintarvikekemisti Hanna Salminen väittelee tänään (3.4.2009) tohtoriksi Helsingin yliopistossa. Väitöskirjan aiheena on "Effect of phenolic-rich plant materials on protein and lipid oxidation reactions" ja minun mielestäni tärkeimpänä löytönä voidaan pitää marjojen ja kasvisruoan terveysnäyttöjä. Syökää marjoja ja nauttikaa monipuolisesti kasviksia!

Kasveissa fenoliset yhdisteet kuten flavonoidit ja fenoliset hapot toimivat antioksidantteina, eli hapetuksen estoaineina. Näitä aineita voidaan hyödyntää lisäämällä niitä elintarvikkeisiin, ja siten estää tai hidastaa hapettumisreaktioita, jotka johtavat elintarvikkeiden ravitsemuksellisen ja aistinvaraisen laadun huonontumiseen. Antioksidatiivisesti vaikuttavilla yhdisteillä on todennäköisesti myös monipuolisia ja myönteisiä terveysvaikutuksia elimistössä.

Rasvan härskiintyminen on tärkeimpiä elintarvikkeissa tapahtuvista laatua heikentävistä kemiallisista reaktioista. Elintarvikkeiden hapettumisen seuranta onkin pääsääntöisesti perustunut rasvan hapettumistuotteiden analysointiin. Elintarvikkeissa tapahtuu rasvan hapettumisen lisäksi myös muiden ainesosien, kuten proteiinien ja hiilihydraattien hapettumista. Proteiinien hapettuminen muuttaa elintarvikkeen rakennetta, vähentää proteiinien liukoisuutta, aiheuttaa tuotteen ruskettumista ja alentaa ravintoarvoa. Eräät proteiinien hapettumistuotteista voivat myös olla myrkyllisiä tai jopa syöpää aiheuttavia. Proteiinien hapettumisen seuranta antaakin laajemman kuvan elintarvikkeessa tapahtuvista ravitsemuksellisista ja aistinvaraisesti havaittavista muutoksista.

Väitöskirjatyön tavoitteena oli tutkia mm. kotimaisten marjojen ja öljyjen mahdollisia antioksidanttivaikutuksia proteiinien ja rasvojen hapettumisreaktioissa. Antioksidanttivaikutuksia tutkittiin erilaisissa elintarvikemalleissa kuten lihamallissa ja emulsioissa. Lisäksi tutkittiin fenolisten yhdisteiden vaikutuksia ihmiselle välttämättömän aminohappo tryptofaanin hapettumisreaktioissa. Tryptofaania on luontaisesti kaikissa proteiinia sisältävissä elintarvikkeissa, ja sillä on myös tärkeä rooli elimistön aineenvaihdunnassa.

Elintarvikkeiden mallikokeissa todettiin, että rypsi-, camelina-, ja soijarouhe yksinään sekä seoksena kaupallisen rosmariiniuutteen kanssa että männynkuoren kanssa estivät tehokkaasti proteiinien ja rasvojen hapettumista kuumennetuissa sianlihapihveissä. Marjojen fenoliset yhdisteet, kuten mustaherukan antosyaanit ja vadelman ellagitanniinit osoittautuivat hyviksi antioksidantteiksi emulsioissa. Marjojen antioksidanttiteho oli parhain, kun emulsioihin oli lisätty β-laktoglobuliinia (maidon proteiini). Tutkittaessa malliaineeksi valitun aminohappo tryptofaanin hapettumista, todettiin, että männynkuoren, camelina- ja soijarouheen fenoliset yhdisteet sekä mustaherukan antosyaanit ja karpalon proantosyanidiinit estivät parhaiten tryptofaanin hapettumista ja sen hapettumistuotteiden muodostumista.

Väitöskirjan tulokset toivat uutta tietoa kasvimateriaalien fenolisten yhdisteiden vaikutuksista estää erityisesti proteiinien ja aminohappojen mutta myös rasvojen hapettumisreaktioita. Fenolisia yhdisteitä sisältävät kasvimateriaalit voisivat tarjota mahdollisuuksia terveysvaikutteisten eli funktionaalisten elintarvikkeiden kehittelylle.

tiistaina, maaliskuuta 17, 2009

Terveysruokaa Suomesta

Perinteiset suomalaiset ruoat ovat saamassa niille kuuluvan arvostuksen. Ja nyt en tarkoita ruoalla mitään ravitsemuksellisesti köyhiä einesviritelmiä tai kelvottomia kevyttuotteita vaan kunnon suomalaista ruokaa: loimulohta, hirvenlihaa, poroa, metsämarjoja, lihapullia, silliä jne. Pitkä harharetki on päättymässä toiveikkaaseen paluun juurillemme. Unohda kaikenlaiset villit trendituotteet ja karmeat kotkotukset! Panosta sen sijaan niihin ruokiin joihin olemme tottuneet Suomen oloissa. Tässä kaksi esimerkkiä suomalaisesta terveysruoasta:

1) Visa Nurmi Suomen Turuust' kirjoittaa 14.3.2009 siitä miten Suomi-ruoka on ollut esillä Amerikassa. Amerikkalainen ABC-uutispalvelu on vieraillut Suomen Lapissa, tarkemmin sanottuna Kemissä. Perjantaiaamun ABC:n aamutelevisiossa (13.3.2009) esiteltiin Kemin lumilinnaa, mieskuoro Huutajia ja, mitä kummaa, suomalaista ruokaa, loimulohta ja poroa. Mutta eihän se ketään Suomessa ole kiinnostanut. Ei etu- eikä jälkikäteen tiedottaa.

Virallisessa ruokatiedotuksessamme (Ruokatieto) pinnalla kun ovat salmonellatilanteemme ja erilaiset kiinnostavat kysymykset vaikkapa possunkasvatukseen liittyen. Herätys! huutaa Visa.

Katsokaa ABC:n aamutelevision ruokaosuus tästä:

2) Porosta ja marjoista puuhataan uutta skandinaavista terveysruokaa! Tästä asiasta kirjoittaa eilinen (16.3.2009) Iltalehti seuraavasti (tässä vain lyhennelmä):

Skandinaavinen ruoka voittaa terveydessään välimerelliset herkut, kertoo Daily Mail.

Puolukka ja poronliha ovat terveellistä pohjoismaista ruokaa.
Unohda oliviit ja aurinkokuivatut tomaatit ja nauti silliä ja lihapullia, Daily Mail kirjoittaa.

Välimerellistä ruokavaliota on usein kehuttu terveelliseksi, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan skandinaavinen ruoka voikin olla parempi vaihtoehto. Tutkijat uskovat erityisesti poronlihan ja marjojen terveellisyyteen.

Tanskalainen professori Arne Astrup on kehittämässä pohjoismaista dieettiä, johon kuuluu Pohjois-Eurooppalaisia herkkuja. Dieettiin kuuluvat tuotteet ovat helposti kasvatettavia raaka-aineita, joita voi viljellä myös kylmemmässä ilmastossa.

Lakka, mustikka, puolukka, ruusukaali, muut kaalit, silli, lohi, hirvenliha, poronliha ja taimen sopivat pohjoismaiseen dieettiin. Tutkijan mukaan pohjois-eurooppalaisten on vaikeaa pitäytyä Välimeren ruokavaliossa, jossa ei syödä juurikaan punaista lihaa.

Kommentoikaa!

tiistaina, heinäkuuta 29, 2008

Kasviksia, marjoja ja hedelmiä kannattaa syödä

***
Nauttikaa luonnon omista antimista. Nyt löytyy jo vadelmia ja mansikoita. Kohta saamme mustikoita ja puolukoita. Nam nam.

maanantaina, helmikuuta 11, 2008

Sydänystävällisiä marjoja

***
Kansanterveyslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa marjojen syönti edisti sydämen ja verisuoniston hyvinvointia. Marjojen tai marjavalmisteiden nauttiminen näytti muun muassa laskevan verenpainetta.

Tutkimukseen osallistui keski-ikäisiä miehiä ja naisia, joilla oli kohonnut verenpaine tai muita sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. He nauttivat kahden kuukauden ajan erilaisia marjoja ja marjamehua (mustaherukoita, mustikoita, puolukoita ja marja-aroniaa sekä kokonaisina marjoina että pyreenä ja mehuna) tai verrokkituotteita. Tutkimuksen alussa ja lopussa koehenkilöiltä mitattiin verenpaine ja heidän veri- ja virtsanäytteistään sydän- ja verisuonitautien riskin ja marjojen käytön merkkiaineita. Marjoista imeytyi verenkiertoon terveyden kannalta suotuisia flavonoideja ja C-vitamiinia.

Marjoja syöneiden ryhmässä verenpaine laski ja ns. "hyvä kolesteroli" (HDL) nousi verrokkiryhmään verrattuna. Lisäksi marjojen syönti vaikutti suotuisasti verihiutaleiden toimintaan. Marjatuotteita syötiin kaksi annosta eli yhteensä noin 160 grammaa päivässä. Erikoistutkija Iris Erlundin mukaan sitä voi pitää varsin kohtuullisena määränä.

”On todella ilahduttavaa, jos tämän suuruisella marjalisällä voidaan vaikuttaa edullisesti sydämen ja verisuoniston hyvinvoinnin kannalta tärkeisiin tekijöihin”, Erlund toteaa. Marjat sisältävät erityisen runsaasti polyfenoleja ( flavonoideja) ja juuri nämä saattavat olla terveydelle suotuisia.

”Kotimaiset marjamme ovat runsain ja monipuolisin polyfenolilähde. Lisäksi marjat sisältävät muitakin hyödyllisiä ainesosia, kuten C-vitamiinia ja liukoista kuitua, mutta niissä on vain vähän energiaa ja rasvaa. Kauniin värinsä ja raikkaan makunsa vuoksi marjat tuovat myös vaihtelua ja silmäniloa ruokavalioon. Siksi niitä kannattaa syödä runsaasti, mieluiten päivittäin”, Erlund suosittaa.

Satunnaistettuja marjatutkimuksia on ihmisillä tehty hyvin vähän. Nyt saadut tutkimustulokset antavat merkittävää uutta tietoa siitä mihin tekijöihin marjansyönnillä voidaan vaikuttaa.

Tutkimus julkaistaan arvostetun American Journal of Clinical Nutrition -lehden helmikuun numerossa.

Iris Erlund, Raika Koli, Georg Alfthan, Jukka Marniemi, Pauli Puukka, Pirjo Mustonen, Pirjo Mattila, Antti Jula. Favorable effects of berry consumption on platelet function, blood pressure, and HDL cholesterol. American Journal of Clinical Nutrition 87: 323–331, 2008

Lähde: Kansanterveyslaitoksen tiedote, 7.2.2008

torstaina, elokuuta 16, 2007

Jokamiehen ja -naisen oikeudet liikkua luonnossa

***
Suomen luonto ja metsät tarjoavat hyvät mahdollisuudet virkistykseen. Luonnossa voi liikkua vapaasti, keräillä marjoja ja sieniä, tilapäisesti jopa yöpyä. Jokamiehen ja -naisen oikeudet antavat laajat mahdollisuudet oleskella toisen mailla. Lyhytaikainen leiriytyminenkin toisen alueella on sallittu, jos siitä ei aiheudu häiriötä maanomistajalle.

Jokamiehen oikeuksilla tarkoitetaan kaikkien yhtäläisiä oikeuksia nauttia luonnosta siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Oikeudet ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa, eikä niitä ole suoranaisesti kirjattu mihinkään lakiin. Oikeuksien laajuus riippuu myös olosuhteista. Siksi niiden tulkinnat voivat joskus olla myös toisistaan poikkeavia. Terveen järjen käyttö ja hyvien tapojen noudattaminen ovatkin parhaat ohjeet kaikille luonnossa liikkujille.

Käytännössä jokamiehen oikeudet näkyvät selvimmin marja- ja sienimetsissä. Kuusamosta löytyvät maan ehkä parhaat marjametsät, mutta tuottoisimmat sienimetsät sijoittuvat hieman etelämmäksi.

"Tässä osassa maata on paljon valtion maita ja erätalouden perinteet ovat melko voimakkaita", kertoo Anne Polojärvi Kuusamon metsänhoitoyhdistyksestä.

Kuusamossa jokamiehen oikeuksia pidetään luonnollisina ja itsestään selvinä asioina. Suhtautuminen jokamiehen oikeuksiin on yleensä myönteistä. Runsas metsänviljely on kasvattanut käsitellyille alueille mittavat marjakertymät. Suuri osa marjasadosta jää kuitenkin poimimatta. Marjoja poimitaan ja niitä saa poimia myös toisten mailta.

"Yleensä ei haittaa että ihmiset tulevat muualtakin poimimaan mustikkaa ja puolukkaa, ja nyt ovat ulkomaalaiset poimijat tulleet mukaan. Viime vuonna tulivat ensimmäiset vierasmaalaiset Koillismaalle Thaimaasta asti", kertoo Anne Polojärvi.

"Haittaa voi tulla siitä, että poimijat varomattomuuttaan tallovat metsänhoitoalueilla pienet taimet ja tekevät näin tuhoa uudelle taimistolle. Pientä nahinaakin välillä syntyy. Joku maanomistaja saattaa kysyä, eikö millään saisi rajata sitä omaa vatukkoaan. Maanomistaja toivoisi saavansa marjat omaan pakkaseen, mutta muut korjaavatkin sadon. Poimimiskielto ei kuitenkaan onnistu; sillä vapaata poimintaa ei voi estää, jos marjapaikka sijaitsee metsässä eikä se ole liiketoimintaa", Anne Polojärvi jatkaa.

Kuusamossa on valtakunnan tihein mökkikanta. Useat mökeistä on lyhytaikaiseen vuokraukseen tarkoitettuja. Olot ovat muutenkin alueella hieman poikkeukselliset, koska porotalouden takia metsissä kuljetaan myös moottoriajoneuvoilla. Jokamiehenoikeudet eivät kuitenkaan oikeuta ajamiseen maastossa moottoriajoneuvolla. Siihen tarvitaan aina maanomistajan lupa.

"Ihmiset tulevat mökeille usein vain vähäksi aikaa eivätkä tunne tilannetta tai maastoa ja silloin myös tapahtuu ylilyöntejä. Moni paikka näyttää tyhjältä ja aukealta varsinkin lumisena aikana, mutta sinne on esimerkiksi saatettu juuri istuttaa taimia. Vieraat eivät välttämättä osaa huomioida taimia tai jopa eivät välitä, vaan huristelevat kelkoilla niiden yli, vaikka kelkkailu on kielletty laissa. Tällaisesta käytöksestä on tullut todellisia vahinkoja", kertoo Polojärvi.

Vesistöissä kulkeminen on sallittua kaikilla kulkuvälineillä, myös talvella moottorikelkalla tai autolla. Myös onkiminen ja pilkkiminen, uiminen ja peseytyminen vesistöissä kuuluvat jokamiehenoikeuksiin.

"Oikeuksiin kuuluva kalastus on meidän seudulla yleistä, varsinkin jokikalastus on hyvin suosittua", sanoo Anne Polojärvi. Yhteismetsissä on paljon pitkiä jokia ja siellä kulkee runsaasti kalastajia.

"Haittaa on ollut joskus välinpitämättömistä kalamiehistä. On tehty tulia mihin sattuu ja roskattu ympäristöä. Tätä on yritetty pitää kurissa rakentamalla kalastajia varten erityisiä taukopaikkoja, jonne on kannettu puutkin valmiiksi", selventää Anne Polojärvi. Tulenteko vaatii aina maanomistajan luvan.

Retkeily ja lyhytaikainen leiriytyminen kuuluvat jokamiehen oikeuksiin, mutta avotulen teko toisen maalle on kiellettyä ilman erillistä lupaa. Metsäpalovaaran uhatessa avotulta ei saa sytyttää edes maanomistajan luvalla. Maasta voi kerätä kuivia oksia ja käpyjä, mutta puuaines kuuluu maanomistajalle; sammaleen ja jäkälän poimiminen tai käpyjen ja pähkinöiden puusta kerääminen on kielletty kuten myös oksien taittaminen kasvavista puista.

Luonto tarjoaa monia erilaisia yrttejä ja maustekasveja, joiden kerääminen on sallittua. Osa yrteistä on luonnonsuojelulain mukaan kuitenkin rauhoitettu, joten ne täytyy tuntea. On hyvä myös muistaa, että metsien lannoitukset ovat yleistyneet, varsinkin maan eteläosissa. Näitä ei ole merkitty metsään lainkaan.

Jokamiehenoikeudet perustuvat vanhaan maan tapaan meillä Suomessa. Osalta kansalaisista vanha maan tapa tahtoo jäädä unholaan ja jokamiehenoikeuksien rajat hämärtyvät. Nykyisin monet yrittäjät tekevät bisnestä toisen maalla. Se ei enää kuulu perinteisiin jokamiehenoikeuksiin tai edes hyviin tapoihin. Esimerkiksi jatkuvasti toistuva ulkomaalaisten marjanpoimijaryhmien vienti toisen maalle vaatii maanomistajan luvan.

"Jokamiehenoikeuden luonne on sellainen, että toisen maan käyttö pitää olla satunnaista ja haitatonta. Jos se ei ole enää sitä, pitää ilman muuta olla maanomistajan lupa", kertoo ympäristöjohtaja Markku Tornberg MTK:sta.

Suomalaiset maanomistajat ovat suhtautuneet ulkomaalaisiin marjanpoimijaryhmiin toistaiseksi suopeasti. Marjojen poiminnasta on Suomelle myös kansantaloudellista hyötyä. Toiveena on kuitenkin selkeät ja nykyaikaiset ohjeet, kaikkien eduksi.

Lähde: Deskin uutistiedote ravintotoimittajille, 16.8.2007

tiistaina, heinäkuuta 17, 2007

Vadelmat ovat kypsyneet

***
Ensimmäiset vadelmat ovat kypsyneet jo monin paikoin maan lounais- ja eteläosissa. Maan keskiosissa satokausi käynnistyy heinäkuun viimeisellä viikolla.

- Seuraavat viikot ovatkin vadelman pääsatokauden aikaa, arvioi Hannu Salo Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta.

Vadelman kukinta-aika oli tänä vuonna melko pitkä, joten myös satokaudesta ennustetaan normaalia pidempää. Arvio kuitenkin muuttuu, jos säät viilenevät tai tulevat helteisiksi. Vaihtelevasta kesäsäästä huolimatta vadelma on kypsynyt normaalilla aikataululla ja kehittyvät marjat ovat kookkaita.

Leudon talven oikukkaat säät verottivat vadelmasatoa paikoitellen tuntuvasti. Niinpä kokonaissadon odotetaan olevan 500 000–600 000 kiloa, mikä on jonkin verran vähemmän kuin viime vuosina. Talven vauriot näkyvät satoikäisten versojen kuivumisena. Vadelman päälajikkeet Ottawa ja Muskoka ovat kuitenkin tyydyttävässä kasvukunnossa.

Viljelty vadelma on lisännyt suosiotaan. Vadelma on tullut kuluttajille yhä tutummaksi vuosien varrella, ja kulutus on tasaisesti kasvanut. Tuore vadelma on monen mielestä hienoaromisin puutarhamarja, joka on parhaimmillaan sellaisenaan.

Talven varalle vadelmia kannattaa pakastaa jälkiruokia ja leivonnaisia varten. Vadelmaa voi myös käyttää hilloihin ja mehusekoituksiin esimerkiksi mustikan ja herukoiden kanssa.

Vadelman viljelyala on yli kaksinkertaistunut viime vuosikymmenen aikana. Vadelmaa viljellään ammattimaisesti noin 770 tilalla, yhteensä 460 hehtaarin alalla. Tärkeimpiä viljelyalueita ovat Savo, Varsinais-Suomi ja Pohjois-Karjala. Sato menee lähes kokonaan tuorekulutukseen yksityisille kotitalouksille.

Puutarhaliitosta löytyvät marjojen ja hedelmien suoramyynti- ja itsepoimintatilat sekä herkullisimmat marja- ja hedelmäreseptit.

Lähde: Kotimaiset Kasvikset r.y., 16.7.2007

maanantaina, kesäkuuta 25, 2007

Luonto voittaa!

**
Minulta kysyttiin äsken onko luonnontuote aina parempi kuin ihmisen jalostama tuote? Saako saman määrän ravintoaineita mehuista, hilloista tai vaikkapa marjaviileistä kuin siitä aidosta marjasta? Tuo Aloe vera -tutkimus osoittaisi, että aika vähän siirtyy ravintoaineita siihen lopputuotteeseen.

Tavattoman mielenkiintoisia kysymyksiä! Itse olen sitä mieltä, että luonnontuote, joka poimitaan suoraan luonnosta ja syödään sellaisenaan on aina terveellisempi kuin ihmisen jollakin tavalla jalostama tai säilömä tuote. Metsämarjojen satokausi on niin tavattoman lyhyt, että suoraan metsästä poimituista marjoista pääsee nauttimaan niin vähän aikaa. Käyttäkää toki jokamiehenoikeuttanne ja käykää popsimassa noita ravintopommeja. Jo nyt löytää aurinkoisissa paikoissa metsämansikoita. Tässä iässä kun urheilun tulostavoitteet ovat hyvin vaatimattomat, huomaan tämän tästä pysähtyväni metsäpoluilla marjapaikoille ja nakkaan marjoja suuhuni. Tehkää te samoin!

Tehkää myös niin, että tutkitte asiaa itse. Kansanterveyslaitoksen Fineli -tietokannasta löytyy paljon ravintotietoa, mutta oma suosikkini on Ruotsin elintarvikeviraston (Livsmedelsverket) tietokanta. Tietokantaa on aika helppo käyttää. Opetelkaa muutaman marjan ruotsinkielinen nimi ja tehkää omia kokeilujanne tietokannan lukuisiin asetuksiin.

Pikaisen haun perusteella löysin useita ravintoaineiden vertailukohtia luonnon omien marjojen ja niistä valmistettujen tuotteiden välille. Voi liioittelematta sanoa, että luonto voittaa! Tuotteissa tehdään valmistusvaiheessa aina erilaisia kompromisseja. Nyrkkisääntönä voitaneen pitää, että mitä jalostetumpi tuote, sitä vähemmän ravintoaineita. Joskus näitä kaupassa myytäviä mehuja esimerkiksi vitaminoidaan, jolloin lisättyjen vitamiinien osuus voi olla jopa korkeampi kuin luonnontuotteessa sellaisenaan. Luonto on kuitenkin viisas ja osaa pakata tuotteensa oikein. Näin uskon.

Aloe vera -juoma on tässä yhteydessä todella huono esimerkki. Tuotteeseen ladatut terveysväitteet eivät voi perustua juoman sisältämiin olemattoman vähäisiin ravintoaineisiin. Lukekaa Aloe vera -keskustelusta muualta blogistani mikäli teitä kiinnostaa.

Veteraaniurheilija tutkii: luonnontuotteessa yleensä aina enemmän ravintoaineita

Puolukka (lingon) E-vitamiini (mg/100 g)
Metsästä poimitussa 1,60
Puolukkamehu, vitaminoitu 0,00
Puolukkahillo 0,80

Puolukka (lingon) C-vitamiini (mg/100 g)
Metsästä poimitussa 4,0
Puolukkamehu, vitaminoitu 15,0
Puolukkahillo 1,0

Puolukka (lingon) foolihappo (µg/100 g)
Metsästä poimitussa 2,0
Puolukkamehu, vitaminoitu 0,0
Puolukkahillo 0,0

Puolukka (lingon) kalium (mg/100 g)
Metsästä poimitussa 87,0
Puolukkamehu, vitaminoitu 15,0
Puolukkahillo 45,0

Mansikoita (jordgubbar) C-vitamiini (mg/100 g)
Puutarhasta suoraan nautittuna 66,0
Mansikanmakuinen kevytviili 2,0
Mansikkahillo 9,0

Mansikoita (jordgubbar) foolihappo (µg/100 g)
Puutarhasta suoraan nautittuna 99,0
Mansikanmakuinen kevytviili 10,0
Mansikkahillo 3,0

Mustikoita (blåbär) C-vitamiini (mg/100 g)
Metsästä poimittuja 5,0
Mustikka kevytviili 0,0
Mustikkahillo 0,0
Kuivatut mustikat 3,0

Mustikoita (blåbär) rauta (mg/100 g)
Metsästä poimittuja 0,60
Mustikka kevytviili 0,05
Mustikkahillo 0,30
Kuivatut mustikat 4,80

keskiviikkona, toukokuuta 30, 2007

Kasvikunnan tuotteista hyötyä sydän- ja verisuonitaudeissa

**
Terveystieteiden maisteri Jaakko Mursu väittelee tohtoriksi 1.6.2007 Kuopion lääketieteellisessä tiedekunnassa. Häntä on onnistanut, sillä hän on saanut tutkia erästä perin mielekästä asiaa: Ravinnon flavonoidien merkitystä sydän- ja verisuonitaudeissa.

Mitä ravitsemusterapeutti Mursu on saanut selville?
Kasvikunnan tuotteiden sisältämät flavonoidit näyttävät suojaavan sydän- ja verenkiertoelinten sairauksilta. Erityisesti marjat, hedelmät, suklaa, tee, kahvi ja punaviini, sisältävät runsaasti flavonoideja, joiden on esitetty suojaavan sydän- ja verisuonisairauksilta. Aiemmat tutkimustulokset ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia ja vaikutuksia joihinkin sydän- ja verisuonisairauksiin, kuten aivohalvauksiin on tutkittu vain vähän. Kuopiolaistutkimuksen mukaan kasvikunnan tuotteiden sisältämät flavonoidit näyttävät suojaavan keski-ikäisiä miehiä sydän- ja verenkiertoelinten sairauksilta.

Tutkimusaineiston muodosti Kuopion yliopistossa keskimäärin 16 vuotta seurattu, 2 600 miestä kattava Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimus (SVVT). Flavonoidien runsas saanti suojaa ateroskleroosilta ja aivohalvauksilta! Tutkimuksessa havaittiin ruoan runsaan flavonoidipitoisuuden suojaavan tutkittavia sekä kaulavaltimoiden paksuuntumiselta että aivohalvauksilta. Kahvin, suklaan ja petun terveysvaikutuksia selvitelleissä kliinisissä kokeissa ei kuitenkaan saatu vahvistusta teorialle, jonka mukaan flavonoidien suojavaikukset selittyisivät antioksidanttiominaisuuksien välityksellä, vaan vaikutusmekanismi jäi edelleen epäselväksi. Tumman suklaan havaittiin kuitenkin nostavan veren hyvän HDL-kolesterolin pitoisuutta.

Jo kohtuullisesta kasvisten, hedelmien ja marjojen käytöstä on hyötyä. Tutkimukseen osallistuvien miesten kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttö oli noin 300 grammaa päivässä, eli aika paljon jäätiin siitä suositeltavasta puolen kilon määrästä päivässä. Näyttääkin siltä että jo kohtuullisella kasvikunnan tuotteiden käytöllä voi vaikuttaa omaan sydänterveyteensä.

Lähde: Kuopion yliopiston viestintä, 30.5.2007

tiistaina, huhtikuuta 03, 2007

Mustikalla kolesteroli alas?

*
Nyt tuli uutinen, joka pitäisi saada meikäläisen hyppimään riemusta. Luonnon oma tuote joka vähentää kolesterolia, eikö se ole hyvä asia? Suhtaudun varsin varauksellisesti tähän lupaavalta kuulostavaan tutkimustietoon. Syyt ovat seuraavat:

kyseessä on aika outo eläinkoe
hamsterit eivät erityisemmin pidä rasvaisesta ruoasta
outo ruoka voi antaa outoja mittaustuloksia
mustikankuorien kolesterolia alentava vaikutus voi toki perustua noihin mainittuihin antioksidanttivaikutuksiin, mutta pidän selitysmallia aika haavoittuvaisena. Antioksidantit saattavat suojata pahaa kolesterolia (LDL) hapettumiselta, mutta ei kai se välttämättä alenna kolesterolia?

Mustikankuorissa saattaa piillä kolesterolia alentavia ainesosia, tutkijat arvelevat yhdysvaltalaisen maatalouden tutkimuskeskuksen (Agricultural Research Service, ARS) tekemän tutkimuksen perusteella.

Pakkaskuivattuja mustikankuoria saaneilla hamstereilla oli 37 prosenttia alhaisemmat plasman kokonaiskolesterolitasot kuin vertailuruokavaliota saaneilla. Pahan kolesterolin (LDL) pitoisuus oli mustikkaryhmässä 19 prosenttia vertailuryhmää alempi. Hamsterien ruokavalio sisälsi erittäin runsaasti kolesterolia. Kolesterolia alentava vaikutus saattaa johtua mustikankuoren ainesosista, jotka pystyvät aktivoimaan rasvojen hajotukseen ja kuljetukseen osallistuvaa proteiinia. Tällaisia ainesosia ovat muun muassa antioksidanttivaikutuksistaan tunnetut yhdisteet resveratrol ja pterostilbene.

Lähde: Finfoodin uutiskirje, 3.4.2007

maanantaina, maaliskuuta 12, 2007

Tyrni on tutkitusti terveellistä

**
Toimittaja Elina Latvala tiivistää Turun yliopiston viime viikolla järjestämän tyrniseminaarin annin näin: "Tyrni on tutkitusti terveellistä". Tyrni poikkeaa muista marjoista siinä, että sen hedelmälihassa on huomattava määrä öljyä, professori Heikki Kallio totesi seminaarissa. Suomalaistutkimuksissa on myös havaittu ensimmäisenä maailmassa, että tyrniöljy edistää flavonoidien imeytymistä ja hyväksikäytettävyyttä elimistössä. Terveysvaikutukset myös säilyvät tyrnissä todennäköisesti paremmin kuin missään muussa marjassa.

Tyrni tunnetaan muun muassa antioksidanttivitamiinien (C- ja E-vitamiini), arvokkaiden rasvahappojen ja karotenoidien lähteenä. Se sisältää myös erityislaatuista flavonoidia, isoramnetiinia, jolla tiedetään olevan sydänterveyttä edistäviä ominaisuuksia. Muita tyrnin flavonoideja ovat kversetiini ja kemferoli.

Kansainvälisissä tutkimuksissa tyrnin flavonoidien on havaittu ylläpitävän sydänlihaksen terveyttä muun muassa edistämällä sydämen verenkiertoa ja suojaamalla sydänlihasten soluja. Tyrnin flavonoidien on todettu myös lievittävän rytmihäiriöiden oireita. Lisäksi tyrnin immuniteettia tasapainottavasta vaikutuksestakin on todisteita. Turun yliopiston tutkimuksessa tyrni laski tulehdusta ilmaisevien merkkiaineiden määrää. Tyrnillä ei tässä tutkimuksessa kuitenkaan pystytty osoittamaan vaikutusta flunssan tai ruoansulatuskanavan infektioiden määrään tai kestoon. Aiheesta ollaan toki tekemässä jatkotutkimuksia.

Tyrniä on käytetty perinteisessä tiibetiläisessä ja mongolialaisessa lääketieteessä jo vuosisatoja. "Aasiassa ihmetellään, miksi länsimaissa tehdään samat tutkimukset uudelleen", Kallio kertoo. Aasiassa myös tyrnin lehdet käytetään, sillä ne sisältävät fenolisia yhdisteitä jopa enemmän kuin tyrnimarja. Lehdistä valmistetaan teetä.

Tyrnin makuun vaikuttaa marjan lajike ja alkuperä, Hannu Lappalainen Suomen Tyrniliitto ry:stä totesi. Esimerkiksi venäläiset lajikkeet ovat suomalaista Raisa-lajiketta makeampia. Makeimmat ja hedelmäisimmät lajikkeet sisältävät myös eniten C-vitamiinia. Tyrnin voimakasta makua voidaan Katja Tiitisen väitöskirjatyön mukaisesti pehmentää muun muassa mikrobikäymisen avulla. Tällöin voimakkaan makuista omenahappoa muutetaan pehmeämmäksi maitohapoksi.

Tyrnin käyttömahdollisuudet ovat laajat. Sitä voidaan käyttää perinteisen mehu-hillolinjan lisäksi myös muun muassa marinadeissa, makeisissa, ravintolisissä, lemmikkieläinten rehuissa ja kosmetiikkatuotteissa.

Valtaosa maailman tyrnisadosta kootaan Kiinassa. Tyrniä viljellään Suomessa vaativissa olosuhteissa ja Kittilästä löytyy maailman pohjoisin tyrniviljelmä. Alustavien tutkimusten mukaan pohjoisissa olosuhteissa tyrnin C- ja E-vitamiinipitoisuudet nousevat entisestään. Tyrninviljelyn suurimpina haasteina on Suomessa lisätä viljelyalaa ja saada marja talteen taloudellisesti. Suomessa tutkitaankin parhaillaan tyrnin satoon ja latuun vaikuttavia tekijöitä. Kauhajoella on kehitteillä myös tyrninpoimintaan tarkoitettua laitteistoa.

Lähde: Finfoodin uutiskirje, 12.3.2007

perjantaina, helmikuuta 23, 2007

Ribes Nigrum Rules!

Mustaherukka (lat. Ribes nigrum) on Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton toimesta valittu vuoden 2007 rohdoskasviksi. Mustaherukka ansaitsi arvonimensä pitkän käyttöhistoriansa, monipuolisten ominaisuuksiensa sekä terveydellisistä ominaisuuksistaan saadun laajan tutkimustiedon perusteella, sanotaan perusteluissa.

Mustaherukka eli mustaviinimarja on tuttu puutarhamarja, jota hyödynnetään Suomessa monipuolisesti muun muassa vitamiinipitoisena ruokamarjana, mehuna, hilloina, viininä, liköörinä ja teeaineksena. Rohdoskäytössä sitä käytetään ravintolisinä yleisimmin sydän- ja verenkiertoelimistön hyvinvoinnin edistämiseksi. Mustaherukka on turvallinen vaihtoehto hoitaa terveyttä ja tilapäisiä vaivoja luonnon tarjoamin keinoin.

Edellisinä vuosina vuoden rohdoskasviksi on valittu seuraavat rohdoskasvit:

2006	Inkivääri
2005	Tyrni
2004	Mustikka
2003	Ruusujuuri
2002	Oliivipuu
2001	Karpalo
2000	Neidonhiuspuu
1999	Rannikkomänty
1998	Mäkikuisma

Lähde: Finfoodin uutiskirje, 23.2.2007

tiistaina, joulukuuta 19, 2006

Mustaherukkaa kannattaa syödä sellaisenaan tai kuivattuna

***
Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) on mitannut mustaherukan terveellisyyttä kun siitä valmistetaan mehua ja marjatuotteita eri menetelmin. Parhaimmin vitamiinit ja antioksidantit ovat tallessa tuoreessa marjassa. Jotenkuten ravintoaineet säilyvät kuivatuissa marjoissa. Mutta puriste- ja höyrymehu tekevät tuhoa ravintoaineille.

C-vitamiinia on tuoreessa marjassa lähes 100 milligrammaa ja kuivatussa mustaherukkajauheessa 77 milligrammaa sadassa grammassa. Puristemehussa sitä on jäljellä enää noin 18 milligrammaa ja höyrymehussa vaivaiset 10 milligrammaa sadassa grammassa.

Mustaherukkamehu kannattaa valmistaa mieluiten puristamalla, sillä höyrymehun C-vitamiinipitoisuus kärsii todella paljon kuumennuksesta ja mehun laimenemisesta. Myös antioksidantteihin kuuluvat antosyaanit säilyivät puristemehussa höyrymehua paremmin. Herukkaviinikin sisälsi C-vitamiinia enemmän kuin höyrymehu.

Kuivatussa mustaherukkajauheessa oli tutkituista tuotteista eniten antosyaaneja, noin 5 milligrammaa sataa grammaa kohden. Antosyaanit ovat väriaineita, jotka muun muassa suojaavat tuotetta hapettumiselta. Kuivatussa mustaherukkajauheessa on myös runsaasti terveellistä siemenöljyä.

Lähde: Finfoodin uutiskirje, 19.12.2006

Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:

*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka