Punajuuri on saanut uuden kirjansa

***
Gummerus on julkaissut hienon ruokakirjan punajuuresta. Runsaasti ruokaohjeita, taustatietoa ja ideoita tarjoavan kirjan ovat tehneet piirtäjä Sanna Pelliccioni ja valokuvaaja/kirjailija Loviisa Kangas.

Kirjassa "Punajuuri - ruokaohjeita ja ideoita" (Gummerus, 2012) nostetaan esille tämä arvokas juures todella hienolla tavalla. Punajuuri on voimakkaan makuinen ja monipuolinen juures. Siitä voi tehdä vaikkapa vaaleanpunaista risottoa, punajuuri-kookoskeittoa tai paahdettuja punajuurilastuja. Ei sovi myöskään unohtaa perinteisiä lindströminpihvejä ja borssikeittoa.

Punajuuren voi marinoida ja sen maun voi raikastaa viinietikalla tai sitruunalla. Hunaja korostaa punajuuren makeutta, ja sen seuraan sopivat monet yrtit. Punajuuren lehtiä voi käyttää kuten pinaattia ja mangoldia ja valmistaa ne esimerkiksi italialaiseen tai kreikkalaiseen tapaan.

Tumman suklaan ja pähkinöiden kanssa punajuuresta saa suussa sulavaa kakkua, ja punajuurimehua voi käyttää myös drinkkeihin.

Ruokaohjeissa on vaikutteita sekä suomalaisesta että italialaisesta keittiöstä. Moni kirjan ruoista sopii kasvissyöjille, osa vegaaneillekin. Reseptejä on 56 kpl ja joukossa on myös tunnettujen ravintoloiden punajuuriruokia, ja lisäksi kirjassa on ohjeita ja ideoita punajuuren muuhun käyttöön, kuten lankojen värjäykseen.

Punajuuri on monipuolinen antioksidanttien, kivennäisaineiden ja vitamiinien lähde (katso punajuuren tiedot Finelin ruokatietokannasta). Punajuuren mukula ja naatit keräävät maaperästä nitraatteja, varsinkin jos maassa on paljon typpeä. Nitraatti voi ihmisen elimistössä muuttua nitriitiksi. Siksi punajuurta ei suositella pienille lapsille. Myös punajuuren oksaalihappo voi muodostua joillekin ihmisille ongelmaksi. Ryöppäämällä voidaan oksaalihappoa vähentää ja nitraateilta välttyy helpolla tavalla: kerää punajuuret illalla, sillä silloin nitraattipitoisuudet ovat alhaisimmillaan.

Mutta älkää antako tämän häiritä punajuuren kohtuullista käyttöänne vaan ottakaa punajuuren terveysvaikutukset täysimääräisinä vastaan:

• vahvistaa puolustuskykyä
• ehkäisee jossain määrin esim. päänsärkyä
• auttaa maksa- ja munuaisvaivoissa
• voidaan hoitaa ihottumaa
• saattaa lieventää hermostohäiriöitä
• lieventää flunssan oireita
• auttaa ummetukseen
• rautaa runsaasti sisältävänä ehkäisee anemiaa
• hoitaa virtsa- ja kuukautisvaivoja
• sitä on käytetty syövän tukihoidossa
• kohentaa mahdollisesti mielialaa
• alentaa tutkitusti verenpainetta
• saattaa ehkäistä dementiaa lisäämällä aivojen verenkiertoa

10 punaista faktaa:

1. Punajuuren väri tulee suhteellisen harvinaisesta väriaineesta nimeltään beetasyaani.
2. Punajuuren makeus tulee siitä, että se on sokerijuurikkaan lähisukulainen.
3. E162. Elintarvikeväriä E162 saadaan punajuuresta.
4. Punajuuren kantamuoto on rantajuurikas, joka kasvaa Välimerellä ja Aasian rantavyöhykkeellä.
5. Versot ja naatit ovat todellista herkkua!
6. Poskipunaa sai punajuuresta mm. Afrodite, rakkauden, kauneuden, sulouden, hedelmällisyyden ja seksuaalisuuden jumalatar. On sitä käytetty kauneudenhoitoon Suomessakin.
7. Ekologinen lähiruoka, sillä sen hiilijalanjälki on vain 0,1-0,2 kg raaka-ainekiloa kohti, eli se on vähäpäästöisistä vähäpäästöisin.
8. Ota vastaan kevyt tieto! Nyt tarkkana kuin porkkana, sillä punajuuri on porkkanan lailla hyvin kevyttä ruokaa.
9. Voimajuures, sillä se sisältää runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita.
10. Lopuksi pääasiaa: ota punajuurta päänsärkyyn, niin hoidat sitä luonnonmenetelmällä.

Suosittelen!

Paina tämä kaaliisi!

***

Pirjo Toikkanen Kotimaiset Kasvikset ry:stä ilahdutti taas kirjeellä. Paina kaaliisi, että kaalia kannattaa syödä! sanoo Christer Sundqvist. Onnistuakseen rahoituskuvioissaan Kotimaiset Kasvikset ry joutuu ylistämään nykyistä lautasmallia. Semmoista se on nyky-Suomessa. Otetaan kuitenkin talteen Pirjon valistusviesti sellaisenaan näistä kaaleista. Perunan tarpeellisuudesta lautasmallissa, voidaan olla eri mieltä. Kas näin, kirjoittaa Pirjo Toikkanen kaaleista:

Vuoden vihannes -titteliä kantavista keräkaaleista poimitaan nyt käyttöön talvikaalit. Viljelijät ovat korjanneet kaalit talteen syys- ja lokakuussa, ja niitä riittänee lähes varhaiskaalisatoon saakka. Varastoidut valko- ja punakaalit ovat kookkaita ja rakenteeltaan tiiviitä, mutta raikkaita ja rapeita. Makeahkosta talvikaalista syntyy maukasta ja ravitsevaa ruokaa.

Talvikaalit sopivat haudutettaviksi uunissa, padassa, kattilassa tai vokkipannulla. Kaalikeitto ja lammaskaali täydentyvät porkkanasta ja kypsyvät liedellä. Uunin lämmöllä saadaan herkullista kaalilaatikkoa ja kaalipiirakkaa. Joskus osan tuorekaalista voi korvata hapankaalilla, ja punakaali sopii aivan samoihin ruokiin kuin valkokaalikin. Kaali valmistuu kätevästi myös säilyväksi salaatiksi.

Kaalista löydät runsaasti taustatietoa osoitteesta www.kasvikset.fi etusivulta kohdasta Vuoden vihannes. Vuoden vihannes -paketista löytyvät myös ruokaohjeet, ruoka- ja tuotekuvat.

Lautasmalli käyttöön
Lautasmalli opastaa helposti ymmärrettävällä tavalla syömään hyvin. Moni täyttää lautasensa kodin ulkopuolella itsepalvelulinjaston äärellä. Silloin on hyvä mahdollisuus totutella kokoamaan ateria niin, että täyttää lautasesta puolet joko kypsennetyillä tai tuoreilla kasviksilla.
Ruokaostoksilla lautasmalli ohjaa pysähtymään kaupan hedelmä- ja vihannesosastolla ja poimimaan kasviksia arviolta sellainen määrä, että ostoskärryn tai korin sisällöstä kertyy kasviksia puolet koko ruokaostosten määrästä. Ennen ruoanlaittoa näkee työpöydälle kootuista aterian aineksista, onko kasviksia riittävä määrä suhteessa muihin aineksiin.

Monesti kasvikset sisältyvät pääosin itse ruokaan, esimerkiksi keitossa tai salaatissa. Useimpiin tuttuihin ruokaohjeisiin kannattaakin lisätä jo maun takia kasvisosuutta, ja vähentää vastaavasti jotain muuta. Samalla ruoka muuttuu värikkääksi ja houkuttavaksi.

Talvisesongin kasvisvalinnat
Talvikauden kasviksiin kuuluvat juurekset, sipulit, pavut ja herneet, kaalit ja perunat. Väriä ja vaihtelua saadaan salaateista, tomaateista, kurkusta ja mausteyrteistä. Tuoreutta tulee myös viljellyistä sienistä, iduista ja versoista.

Valitse juureksia vaihdellen: porkkanaa, punajuurta, juuriselleriä, palsternakkaa ja lanttua. Yhdistele ruokiin erilaisia sipuleita: kelta- ja punasipulia, purjoa ja valkosipulia. Suikaloi patoihin ja keittoihin valkokaalia ja punakaalia.

Kaupan hedelmätarjonnan lisäksi kannattaa muistaa pakastetut marjat, ja käyttää vaihdellen niin kotipakastimeen kuin kaupan pakastealtaaseenkin tallennettua kesää.
Talvi on täyteläisten patojen, lämmittävien keittojen ja hitaasti haudutettavien uuniruokien aikaa.

Blinien seuraan kuuluvat kauniisti hienonnetut kelta- tai punasipulit raakoina. Jos maku on kovin voimakas, voi sipulikuutiot huuhtoa siivilässä kylmässä, juoksevassa vedessä.

Mitä lautasmalli tarkoittaa?
Täytä puolet lautasesta kasviksilla, esimerkiksi raasteilla, salaatilla ja lämpimällä kasvislisäkkeellä. Perunan osuus lautasesta on noin neljännes. Perunan sijaan voit syödä riisiä, pastaa tai muita viljavalmisteita. Lautasesta noin neljännes jää kala-, liha- tai munaruoalle. Sen voit korvata palkokasveja, pähkinöitä tai siemeniä sisältävällä kasvisruoalla. Valitse ruokajuomaksi rasvatonta maitoa, piimää tai vettä. Lisäksi ateriaan kuuluu täysjyväleipää, jonka päällä on sipaisu pehmeää kasvirasvalevitettä. Marjat tai hedelmät jälkiruokana täydentävät aterian. Maitovalmisteen ja jälkiruoan voit jättää syötäväksi myös välipalana. (Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta; kappale on suora lainaus)

Lähde: Pirjo Toikkanen. Talvikaalit valloittavat. Kotimaiset Kasvikset ry.

Muita samantyyppisiä kirjoituksia:

Juu juureksille!

Valmistaudu salaattiviikkoon!

Paina se kaaliisi: Syö enemmän kaalia!

Reilua pottuilua!

Todellista superfoodia!

***

English summary

A considerable amount of readers from the USA, Sweden, Spain and Germany drop in on my healthblog. Most of you might not be familiar with the Finnish language. To make your disappointment smaller, I have decided to toggle down a short summary in English, in particular if the news I am delivering might deserve international attention.

A healthy diet is based on unprocessed foodstuff of both animal and plant origin. There is ample evidence for health effects when you consider including a plant-based diet a matter of choice. Plants protect against chronic oxidative stress-related diseases. This is due to the fact that dietary plants contain variable chemical families and especially large amounts of antioxidants. It has been hypothesized that plant antioxidants may contribute to the beneficial health effects of dietary plants.

Several prominent scientists (Monica H Carlsen, Bente L Halvorsen, Kari Holte, Siv K Bøhn, Steinar Dragland, Laura Sampson, Carol Willey, Haruki Senoo, Yuko Umezono, Chiho Sanada, Ingrid Barikmo, Nega Berhe, Walter C Willett, Katherine M Phillips, David R Jacobs Jr and Rune Blomhoff) have developed a comprehensive food database consisting of the total antioxidant content of typical foods. The database includes dietary items such as berries, fruits, traditional medicine plants, herbs and spices and dietary supplements. The database is intended for use in a wide range of nutritional research, from in vitro and cell and animal studies, to clinical trials and nutritional epidemiological studies. Antioxidant contents of the samples were analyzed using a modified version of the FRAP assay. The results demonstrate that there are several thousand-fold differences in antioxidant content of foods. Spices, herbs and supplements include the most antioxidant rich products in this study. Some berries, fruits, nuts, chocolate and vegetables show exceptionally high antioxidant values. The database is of utmost importance and once the work is published, it will be widely recognized as a useful reference to healthy foodstuff and it will be an essential research tool to further elucidate the potential health effects of phytochemical antioxidants in diet.

Olen tänään saanut sähköpostiini jättitutkimuksen. Laajaa yhteistyötä tehden nimekkäistä tutkijoista koostuva asiantuntijajoukko on luonut edellytykset ruoka-aineiden vertailuun sen mukaan miten paljon ne sisältävät terveyttä ylläpitäviä antioksidantteja. Tiedot on tarkoitus koota erityiseen tietokantaan.

On jo pitkään ollut tiedossa, että kasvisvoittoinen sekaruoka on ihmiselle kaikkein parasta. Erityisesti marjoissa, hedelmissä, mausteissa, pähkinöissä ja vihanneksissa on runsaasti antioksidantteja ja muita kasviksille tyypillisiä ainesosia. On otaksuttu, että antioksidanteista löytyy paljon terveyshyötyjä.

Kovasti urakoiden asiantuntijat ovat aivan pian virallisesti julkaisemassa jättimäisen urakkansa parhaita paloja. Tutkijat elättelevät toiveita siitä, että heidän havaintojaan voidaan hyödyntää tulevissa tutkimuksissa missä etsitään kasvisten terveysvaikutuksia. Minä olen saanut ottaa osaa heidän tutkimukseensa hieman etuajassa ja voin vakuuttaa, että todella mielenkiintoiselta vaikuttaa. Tässä joitakin poimintoja kaikkein eniten antioksidantteja sisältävistä ruoka-aineista, joita minä luonnehtisin todellisiksi superfoodeiksi! Ruoka-aineille on erityisellä menetelmällä (modified version of the FRAP assay) laskettu kokonaisantioksidanttimäärä.

Parhainta mahdollista superfoodia

Ruoka-aine ____________ Antioksidanttimäärä (mmol/100 g)

Neilikka, jauhettu ______________ 277.3

Amla (intialainen karviaismarja), kuivattu _____ 261.5

Mintunlehdet, kuivattu __________ 116.4

Jamaikan pippuri (Allspice), kuivattu jauhe ________ 100.4

Ruusunmarja, kuivattu ________ 78.1

Kaneli, kuivattu jauhe ___________ 77.0

Oregano, kuivattu jauhe __________ 63.2

Timjami, kuivattu jauhe __________ 56.3

Mustikka, kuivattu ____________ 48.3

Afrikkalaisen baobab puun kuivatut lehdet ____ 48.1

Rosmariini, kuivattu jauhe _________ 44.8

Sahrami, kuivattu jauhe __________ 44.5

Salvia, kuivattu jauhe ____________ 44.3

Rakuunayrtti, kuivattu jauhe _______ 43.8

Laakerinlehti, kuivattu __________ 27.8

Zereshk (minulle tuntematon punainen marja) ____ 27.3

Muskotti, kuivattu jauhe _________ 26.4

Saksanpähkinä _______________ 21.9

Inkivääri, kuivattu _____________ 20.3

Tilli, kuivattu _______________ 20.2

Basilika, kuivattu ____________ 19.9

Espresso kahvi _______________ 14.2

Pekanpähkinä kuorineen ________ 8.5

Auringonkukansiemenet ________ 6.4

Omena, kuivattu ______________ 3.8

Maa-artisokka _______________ 3.5

Mustikkahillo ______________ 3.5

Luumut, kuivatut ____________ 3.2

Punaviini ___________________ 2.5

Huomio kiinnittyy siihen, että mausteissa on runsaasti antioksidantteja. Hedelmämehut pärjäsivät vertailussa yllättävän huonosti. Luonnollisesti metsä- ja muissa villimarjoissa on runsaasti antioksidantteja.

Lähde: Monica H Carlsen, Bente L Halvorsen, Kari Holte, Siv K Bøhn, Steinar Dragland, Laura Sampson, Carol Willey, Haruki Senoo, Yuko Umezono, Chiho Sanada, Ingrid Barikmo, Nega Berhe, Walter C Willett, Katherine M Phillips, David R Jacobs Jr and Rune Blomhoff. The total antioxidant content of more than 3100 foods, beverages, spices, herbs and supplements used worldwide. Nutrition Journal 2010, 9:3 doi:10.1186/1475-2891-9-3 (provisional PDF)

Muita kirjoituksiani antioksidanteista:

Antioksidanttipillerit ja liikunta - huono yhdistelmä!

Uutta terveysnäyttöä kasvien fenolisista yhdisteistä

Kasvikunnan tuotteista hyötyä sydän- ja verisuonitaudeissa

Mustaherukkaa kannattaa syödä sellaisenaan tai kuivattuna

Juu juureksille!

***

Viestintäpäällikkö Pirjo Toikkanen Kasvikset.fi:stä (entinen Kotimaiset Kasvikset ry) lähetti hienoa juurestietoa.

Juurekset puoltavat paikkaansa ruokalautasilla juuri nyt niin makunsa, ravintoarvonsa, saatavuutensa kuin ekologisuutensakin takia. Juuresten laajasta valikoimasta pystyy helposti valitsemaan kahden viikon jaksolla eri juureksen jokaiselle päivälle.

Juurekset sopivat Pohjolan kylmään kauteen loistavasti, koska niistä saa lämpimän makuista, hellivää ruokaa. Juuresten pehmeisiin makuihin kannattaa tutustua vähin erin, yhteen kerrallaan. Porkkana ja palsternakka ovat sukulaiskasveja, käytöltäänkin samankaltaisia, mutta niissä on täysin eri maut: porkkanalla sopuisa ja moneen taipuva, palsternakalla eteerisistä öljyistä täyteläinen ja makea maku.

Punajuuresta, keltajuuresta ja raitajuuresta tunnistaa omanlaisensa makumaailman. Eriväriset viljelymuodot tuovat ruokiin houkuttavaa näköä. Lantulla ja nauriilla on maassamme ikivanhat perinteet. Peruna syrjäytti ne, mutta nyt nämä makeat juurekset ollaan taas löytämässä, ja niitä voi mainiosti käyttää erikseen tai osana perunaruokia. Kaskinaurista saa nykyään talvellakin.

Mustajuuri ja mehukas maa-artisokka kuuluvat juureseliittiin, joilla kannatta herkutella ainakin kerran talvessa. Mustajuuri on niin herkkäarominen, että sen voi keittää mieluiten kuorittuna kokonaisena ja tarjota parsan tapaan. Maa-artisokalle ominainen, pähkinäinen maku tulee hyvin oikeuksiinsa sosekeitossa. Valloittavassa aromissa tunnistaa pikanttia savua.

Juurisellerin aromaattisuus leviää kypsennysvaiheessa ruokahalua herättävänä tuoksuna. Kypsennettäessä sellerin maku pyöristyy. Juuripersilja maistuu ryytimäiseltä, tutulta yrttipersiljalta. Piparjuuri edustaa Pohjoismaissa yhtä vanhimmista mausteista ja lääkekasveista. Piparjuuren lempeää puraisua tarvitaan ruokaan vain pieniä määriä mausteen tavoin. Retikka ja retiisi tuovat juuressarjaan raikkautta ja sinappiöljyn kirpeyttä.

Useimmat juurekset maistuvat hersyvimmiltä uunissa paahdettuina, öljytilkalla ja hunajalla, suolalla ja pippurilla maustettuina. Myös höyrykypsennys on tapa, joka pitää maut ja värit tallella. Jos keität juureksia kattilassa, käytä vettä vain niukasti tai vaihda vesi vaikkapa kanaliemeen, jota voit vielä maustaa tuoreyrtillä ja valkoviinillä.

Porkkanan keitinveden piristää loraus kivennäisvettä ja ripaus sokeria. Tai puserra juuresten keitinveteen appelsiini- tai sitruunamehua. Mustajuuren keitinveteen suositellaan maitoa, joka varmistaa valkoisen värin pysyvyyden.

Lantun lempeä maku terhakoituu inkivääristä. Myös omena sellaisenaan tai mehuna sopii lantturuokiin. Balsamietikka on hyvä juuresmauste maltillisesti pirskotettuna. Piparkakkumausteet käyvät juuresruokiin mainiosti. Kannattaa kokeilla myös tähtianista sekä pähkinöitä ja manteleita.

Juurekset sisältävät runsaasti kaliumia, joka toimii elimistössä natriumin vastaparina ja alentaa verenpainetta. Muitakin kivennäisaineita juureksista löytyy, esimerkiksi rautaa punajuuresta, maa-artisokasta ja mustajuuresta.

Juureksista saa myös vitamiineja, esimerkiksi C-vitamiinia. Nauriin ja lantun turvin esi-isämme ovat selvinneet talven yli ilman keripukkia. Porkkana tunnetaan beetakaroteenistaan.
Folaatin lähteenä juurekset ovat hyviä, punajuuri erityisesti. Folaatti vaikuttaa punasolujen uusiutumiseen ja aineenvaihduntaan sekä verisuonten hyvinvointiin.

Ravintokuitua juurekset sisältävät 2-7 g / 100 g. Kuidut edistävät kolesterolin poistumista elimistöstä ja vähentävät näin veren kolesterolipitoisuutta. Ravintokuitu hidastaa myös energiaravintoaineiden imeytymistä, jolloin veren sokeripitoisuus pysyy tasaisena. Energiaa juureksista kertyy vain 25 - 40 kcal / 100 g.

Muita juuresjuttujani:

Juuri näin!

Ei enää eineksiä!

Kilpailu - lautasmalli vastaan Samin VHH

Valmistaudu salaattiviikkoon!

***

Tukevalehtiset salaatit sopivat lämpimiin syysruokiin, vinkkaa Kotimaiset Kasvikset ry:n viestintäpäällikkö Pirjo Toikkanen.

Salaatinlehtien käytössä lisääntyy salaattikääröjen suosio. Herkullisia täytteitä sisältävät salaattikääröt ovat nyt trendikästä seurusteluruokaa ja sormiruokaa, jota näperretään ja syödään yhdessä. Täytteitä voi valmistaa kutsuille etukäteen valmiiksi moneen makuun.

Syksy ja talvikausi ovat tuhtien, rakenteeltaan kestävien salaattien aika. Myös punasävyisiä ja tummia salaatteja suositaan. Salaattivalikoimista löytyy monia myös kuumennusta kestäviä lajikkeita. Salaatti sopii mainiosti myös haudutetuksi lisäkkeeksi kaalin tapaan. "Erilaiset rapeutensa hyvin säilyttävät salaatit kuuluvat kylmään kauteen. Ne ovat hyvä valinta varsinkin, kun kootaan ruokaisia salaatteja, joihin yhdistetään kuumia aineksia", Toikkanen ehdottaa.

Tukevalehtisiä salaatteja ovat esimerkiksi roomansalaatti, aromiltaan pähkinää ja retiisiä muistuttava rucola, tammenlehtisalaatti sekä vihreät ja punaiset lollo-salaatit.

Salaattivalikoiman uutuuksia ovat ruusukkeen muotoiset salaatit, joiden lehdet ovat pieniä ja napakoita sekä usein myös värikkäitä ja liuskelehtisiä. Aluksi pääasiassa ammattikeittiöiden käytössä olleita tuontilajikkeita on nyt alettu kasvattaa Suomessa ja myydä ruokakaupoissa.
Toikkanen ehdottaa, että uutuuksista puhutaan ruusukesalaatteina, koska lehdet kiinnittyvät ruusukemaisesti salaatin kantaan. Puutarhat ovat nimenneet kasvattejaan myös esimerkiksi möröiksi ja tulivuoriksi. "Salaateille annetut fantasianimet helposti vain hämmentävät kuluttajaa", Toikkanen arvioi.

Uutuuksien takana on Hollannissa jalostettu salaattityyppi Salanova, joka on salaattitalo Rijk Zwaanin suojattu tuotenimi. Salaatin yksi ominaisuus on, että lehdet lähtevät irti kannasta kerran käsin kiertämällä.

Salaattien sisältämistä ravintoaineista suomalaisille yksi tärkeimmistä on folaatti (B9-vitamiini). Folaattia tarvitaan muun muassa punasolujen muodostukseen, ja erityisen tärkeää folaatin saanti on raskauden aikana. Lisäksi se vähentää elimistön homokysteiinipitoisuutta ja siten ennaltaehkäisee sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.

Salaatinlehdet tuovat ateriaan runsautta ja vatsaan kylläisyyden tuntua kevyesti. Kun salaatin kanssa syö öljypohjaista kastiketta, elimistö saa kaipaamiaan hyviä rasvahappoja.

Ensi viikolla 19. - 25. lokakuuta vietetään valtakunnallista Salaattiviikkoa, jolloin muistutetaan, että avomaan salaattikauden päätyttyä tuoreita salaatteja saadaan kasvihuoneista.

Lähde: Ruokatiedon uutiset terveystoimittajille, 12.10.2009

Muita ruokatiedon aarteita:

Paina se kaaliisi: Syö enemmän kaalia!

Ruokatieto - suomalaisen ruokakulttuurin asialla

Lihapullia, pihvejä, paistettua kalaa, pizzaa, makaronilaatikkoa...

Paina se kaaliisi: Syö enemmän kaalia!

**

Tässä teille kaaliruokia, jotka ovat päätyneet klassikoiksi asti: lammaskaali, kaalikeitto, kaalilaatikko, kaalikääryleet, kaalipiirakka, kaalisalaatti, hapankaali. Silti suuri osa suomalaisista valmistaa niitä vain harvoin, jos koskaan.

Vielä vuonna 2007 lähes jokaiseen suomalaistalouteen ostettiin vuodessa ainakin yksi kaalinkerä. Viime vuonna kaalia osti vastaavasti enää 83 prosenttia talouksista. Nyt valkokaalia kuluu vain vajaa kaksi kaalinkerää henkeä kohti vuodessa. Punakaalin kulutus osoittaa pientä elpymistä, mutta savoijinkaalia on edes maistanut hyvin harva.

Viestintäpäällikkö Pirjo Toikkanen Kotimaiset Kasvikset ry:stä rohkaisee unohtamaan mahdollisen epäilevän asenteen kaalia kohtaan ja tarttumaan mehukkaana nitisevään kerään uteliaan innostuneesti. "Valkokaali, punakaali ja kurttuinen savoijinkaali ovat kuin taideteoksia. Niistä on ilo luoda syötävää hyvää, joka hellii myös elimistön hyvinvointia", Toikkanen kannustaa.

"Ihan ensiksi on opittava pois ylikypsentämisestä, jos mieli tarjota kaalia makunautintona. Keitetyn kaalin haju puolestaan on helppo muuntaa ruokahalua herättäväksi lisäämällä keitinveteen tilkka viinietikkaa tai sitruunaa. Keittämisen alkuvaiheessa pidetään kansi pois kattilan päältä", Toikkanen neuvoo.

Mukavaa vaihtelua on myös kypsentää valkokaalin lohkot uunissa paahtaen. Sivele pinta ensin kevyesti öljyllä, mausta suolalla ja pippurilla ja valele päälle hunajaa. Klassisia kaalikääryleitäkin voi vaihteeksi valmistaa modernein täyttein. Mikroaaltouunissa pehmennettyjen kaalinlehtien sisään voi kääräistä esimerkiksi vihanneksia ja fetaa yrtein maustettuna, lammasta tai riistalihaa, riisiä tai ohraa sekä sieniä. Siirapin sijaan voit valella kääryleitä uunipaiston aikana makealla chilikastikkeella.

Vähemmälle käytölle jäävät punakaali ja savoijinkaalikin ansaitsisivat tulla laajempaan käyttöön. Punakaali maistuu paitsi raasteena ja haudutettuna, myös padoissa ja laatikoissa. Vokkipannulle saat säväyttävän sekoituksen suikaloidusta punakaalista, punajuuresta ja punasipulista.

Savoijinkaali viehättää pehmeän pähkinäisellä, hienostuneella maullaan. Savoijinkaalikin sopii samoihin ruokiin kuin valkokaali. Vokkipannulla se saa loistavaa seuraa sienistä. Savoijinkaali, juusto ja pähkinät solmivat voittamattoman kolmisoinnun.

Pirjo Toikkanen antaa vinkin, miten kaaliraaste saadaan maistumaan myös lapsille. Jujuna on baanaanikastike, joka pehmentää ihanasti raasteen. Ja näin se käy: Mausta kermaviili öljytilkalla ja sitruunamehulla ja sekoita joukkoon soseutettu banaani. Yhdistä banaanikastike kaaliraasteeseen, joka voi olla valko-, puna- tai savoijinkaalia.

Keräkaalit keventävät ruokavaliota, koska niistä kertyy vain vähän energiaa, 22 - 24 kilokaloria sadasta grammasta. Vitamiineja kaaleista saa mukavasti: C-, E- ja K-vitamiinia, A-vitamiinin esiastetta beetakaroteenia sekä B-ryhmän vitamiineista tärkeää foolihappoa.
Kivennäisaineista merkittävin on kalsium, mutta myös kaliumia, mangaania, seleeniä ja rautaa löytyy. Kaaleissa on kohtalaisen paljon sekä liukenevaa että liukenematonta kuitua, joilla on merkitystä veren kolesterolitason alentamisessa ja suolistosairauksien ehkäisyssä. Kaaleissa on myös terveyttä edistäviä flavonoideja, jotka saattavat estää karsinogeenien toimintaa. Hapankaali on tutkitusti terveysvaikutteista ruokaa, ja se sopii myös herkkävatsaiselle.

Kansanlääkinnässä kaalinlehtiä on kautta aikain käytetty ihokääreinä hoitamaan särkyjä ja tulehduksia esimerkiksi polvivammoissa ja rintatulehduksessa.

Kotimaiset Kasvikset ry:n nimeämää Keräkaaliviikkoa vietetään 5.-11. lokakuuta.

Lähde: Ruokatiedon uutiskirje terveystoimittajille, 28.9.2009

Muita ajankohtaisia Ruokatiedon (Finfoodin) huippuhyviä uutisia:

Lihapullia, pihvejä, paistettua kalaa, pizzaa, makaronilaatikkoa...

Ruokatieto - suomalaisen ruokakulttuurin asialla

Reilua pottuilua!

**

Minä sitten pidän Kotimaiset Kasvikset ry:n tiedotteista. Käsittämättömältä tuntuu, että heidän arvokas toimintansa on lopettamisuhan alla.

Jolle peruna sopii, pottuilkoon rauhassa!

Perunan puolesta ahkeroidaan tänä vuonna erityisen Pottuillaan reilusti -kampanjan nimissä. Maa- ja kotitalousnaiset, Kotimaiset Kasvikset ry ja Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK yhdistivät voimansa ja ammattitaitonsa. Perunakampanjaa varten julkaistiin Yllätä iloisesti - pottuile reilusti -esite innostavine ruokaohjeineen ja taustatietoineen. Opetustarkoituksiin ja vähittäiskaupoille tehtiin mobileita, perunatunnistetauluja ja julisteita. Viikolla 40 (28.9. - 4.10.) järjestetään eri puolilla Suomea perunatapahtumia ja perunaruokakursseja. Viikon huipentumana julkistetaan valtakunnallisen perunareseptikilpailun voittajat.

Osallistukaa!

Lisätietoa täältä: http://www.kasvikset.fi

Muuta asiaan liittyvää kirjoitteluani:

Kotimaisuus vaakalaudalla - ota kantaa!

Ruokatieto - suomalaisen ruokakulttuurin asialla

Suomalainen eineskulttuuri

Peruna tykkää seleenistä

Vapauden perunat

Peruna alunperin Perusta

Hedelmillä ja vihanneksilla verenpaine kuntoon

***

Brittitutkimuksen mukaan hedelmät ja vihannekset lääkitsevät verenpainetautisen verisuonia. Jo pari kuukautta kestävä hedelmä- ja vihanneskuuri saa ihmeitä aikaan! Korkeasta verenpaineesta kärsivien kannattaisikin lisätä hedelmien ja vihannesten syömistä.

Havainto ei ole millään tavoin uusi. Hedelmien ja vihannesten on pitkään tiedetty ehkäisevän sydän- ja verisuonitauteja ja monia muita sairauksia, mutta yhteys on harvoin osoitettu kokeellisissa tutkimuksissa. Nyt tehty tutkimus on yllättäen ensimmäisiä, missä on testattu hedelmien ja vihannesten vaikutus verenpainepotilaiden verisuonten toimintaan.

Tutkimukseen osallistuneita runsasta sataa vapaaehtoista miestä ja naista neuvottiin tutkimuksen aluksi kuukauden ajan syömään hedelmiä ja vihanneksia korkeintaan yksi annos päivässä. Tämän jälkeen osallistujat söivät joko yhden, kolme tai kuusi annosta päivässä kahden kuukauden ajan. Yksi annos vastasi esimerkiksi yhtä omenaa, lasillista hedelmämehua tai kolmea ruokalusikallista vihanneksia.

Kahden kuukauden hedelmä- ja vihanneskuuri paransi merkittävästi osallistujien verisuonten sisäpinnan eli endoteelin toimintaa. Suotuisa vaikutus havaittiin jo yhden annoksen lisäyksellä, mutta muutos oli suurin eniten hedelmiä ja vihanneksia syövillä.

Tulokset julkaistiin Circulation -lehdessä  ja niistä kertoi mm. Uutispalvelu Ruokatieto.

Lähde: Circulation 119: 2153-2160, 2009

Pinaatin suhteen Kippari-Kalle oli ehkä oikeassa

#
Tiukoissa tilanteissa Kippari-Kalle nauttii pinaattia, joka antaa hänelle lisää voimaa.

Tarua vai totta? Jos kysytään Rutgersin yliopiston tutkijoilta, saadaan mahdollisesti myönteinen vastaus. Pinaatti antaa lisää voimaa. Ainakin laboratoriorotille ja ainakin jos sitä pinaattia syö paljon.

Tutkijat ovat eristäneet pinaatista steroidihormonin nimeltään fytoekdysteroidi (engl. phytoecdysteroid). Sitä kun ruiskuttaa lihassoluihin, niin jopa alkaa lihas kasvamaan. Valitettavasti ihmisen pitäisi syödä kilon pinaattia joka päivä, jotta saisi tätä vastaavan määrän tuota himoittua kasvisteroidia.

Eiköhän Kippari-Kallen pinaatin syönnissä haettu (amerikkalais)lapsille sopivaa roolimallia vihannesten syönnin lisäämiseksi?

Lähde: Spenat bygger muskler, SVT, 12.5.2008

Vihannekset ja salaatit sekaisin?

#
Välillä meillä on ravintokeskustelussa puurot ja vellit sekaisin. Nyt on Helsingin Sanomien toimittaja Päivi Repo rohkeasti sekoillut vihannesasiassa. Hän väittää, että talvella vihanneksista voi saada liikaa nitraattia.

Uskallan epäillä moista väitettä. Vihannesten terveysvaikutukset ylittävät monin verroin mahdolliset pienten nitraattimäärien terveyshaitat. Tällaiset kielteiset vihannesjutut synnyttävät helposti vääriä mielikuvia vihanneksista. Juuri kun me ravintovalistajat olemme päässeet eroon pahimpien "kaninruokavitsien" synnyttämästä turmiollisesta vaikutuksesta terveellisten vihannesten ja salaattien kulutukseen, tulee tällainen ikävä juttu maamme johtavassa sanomalehdessä.

Tässä ollaan kallellaan sinne Brysseliin päin. Tämän nitraattiasian havaitsi ruokaa seuraava EU:n tieteellinen komitea. Se on kuulemma kerännyt viime talvena kymmenistä vihanneksista kymmeniätuhansia näytteitä EU-maista sekä Norjasta. Tuloksia esiteltiin äskettäin Brysselissä Euroopan ruokavalvontavirasto Efsan kokouksessa.

Yksittäisten vihannesten syyllistäminen tuntuu jo ajojahdilta: "Nitraattia löytyi runsaasti monista vihreistä lehtivihanneksista. Huippu oli rukola, jonka "voisi luokitella myrkyksi", kuten tutkimusta esitellyt Newscastlen yliopiston vieraileva professori Andrew Cockburn totesi. Suositukset ylittäviä pitoisuuksia löytyi muun muassa pinaatista."

Helsinkiläinen ravintokirjoittaja Juhana Harju pohtii samaa asiaa omassa blogissaan: Puolentoista kuukauden takainen uutisartikkeli kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan nitraatin ja nitriitin runsaampi saanti ruoasta yhdistyi puolta vähäisempään sydänsolujen kuolemaan eläinkokeessa. Lisäksi tutkimusta johtanut Nathan Bryan totesi: "Yleinen käsitys on, että nitriitit/nitraatit ovat karsinogeeneja, mutta ne eivät ole."

Syökää vihanneksia! Se on neuvoni. Menikö tässä toimittajalta vihannekset ja salaatit sekaisin? Kommentteja saa tulla.

Lähde: Päivi Repo. Talven vihanneksista voi saada liikaa nitraattia. Helsingin Sanomat, 2.1.2008

Kurkkua kurkusta alas!

***
Pirjo Toikkanen (Kotimaiset Kasvikset ry.) toivotti minulle virkeää kevättä koko kurkun voimalla.

Kevätkurkun heleänvihreä sisus rajautuu metsänvihreään kuoreen. Kurkku tuoksuu raikkaalta ja puhtaalta. Se on helppoa syötävää kokonaan ja sellaisenaan. Kurkusta pitävät kaikki ipanasta isoisään.

Kurkku kuuluu kurpitsojen ja melonien sukuun. Mehukkaana se virkistää janoista elimistöä. Kurkku on tuttu kylmissä salaateissa, mutta sitä voi myös lämmittää. Kurkun voi soseuttaa keitoksi ja siitä voi tehdä kastiketta.

Uusia kurkun käyttötapoja kokeiltuine ruokaohjeineen löydät alla avautuvasta linkistä. Lisäksi saat tietoa kurkun viljelystä ja siitä, millaisen kohtelun kurkku ansaitsee sekä tilastofaktat ja ravintoarvon. Voit poimia omaan tarkoitukseesi sopivat asiat ja kuvat käyttöösi, ole hyvä!

Kurkkaa kurkkutietoa tästä!

Lähde: Kotimaiset Kasvikset ry., 2.4.2007