maanantaina, syyskuuta 28, 2009

Paina se kaaliisi: Syö enemmän kaalia!

**
Tässä teille kaaliruokia
, jotka ovat päätyneet klassikoiksi asti: lammaskaali, kaalikeitto, kaalilaatikko, kaalikääryleet, kaalipiirakka, kaalisalaatti, hapankaali. Silti suuri osa suomalaisista valmistaa niitä vain harvoin, jos koskaan.

Vielä vuonna 2007 lähes jokaiseen suomalaistalouteen ostettiin vuodessa ainakin yksi kaalinkerä. Viime vuonna kaalia osti vastaavasti enää 83 prosenttia talouksista. Nyt valkokaalia kuluu vain vajaa kaksi kaalinkerää henkeä kohti vuodessa. Punakaalin kulutus osoittaa pientä elpymistä, mutta savoijinkaalia on edes maistanut hyvin harva.

Viestintäpäällikkö Pirjo Toikkanen Kotimaiset Kasvikset ry:stä rohkaisee unohtamaan mahdollisen epäilevän asenteen kaalia kohtaan ja tarttumaan mehukkaana nitisevään kerään uteliaan innostuneesti. "Valkokaali, punakaali ja kurttuinen savoijinkaali ovat kuin taideteoksia. Niistä on ilo luoda syötävää hyvää, joka hellii myös elimistön hyvinvointia", Toikkanen kannustaa.

"Ihan ensiksi on opittava pois ylikypsentämisestä, jos mieli tarjota kaalia makunautintona. Keitetyn kaalin haju puolestaan on helppo muuntaa ruokahalua herättäväksi lisäämällä keitinveteen tilkka viinietikkaa tai sitruunaa. Keittämisen alkuvaiheessa pidetään kansi pois kattilan päältä", Toikkanen neuvoo.

Mukavaa vaihtelua on myös kypsentää valkokaalin lohkot uunissa paahtaen. Sivele pinta ensin kevyesti öljyllä, mausta suolalla ja pippurilla ja valele päälle hunajaa. Klassisia kaalikääryleitäkin voi vaihteeksi valmistaa modernein täyttein. Mikroaaltouunissa pehmennettyjen kaalinlehtien sisään voi kääräistä esimerkiksi vihanneksia ja fetaa yrtein maustettuna, lammasta tai riistalihaa, riisiä tai ohraa sekä sieniä. Siirapin sijaan voit valella kääryleitä uunipaiston aikana makealla chilikastikkeella.

Vähemmälle käytölle jäävät punakaali ja savoijinkaalikin ansaitsisivat tulla laajempaan käyttöön. Punakaali maistuu paitsi raasteena ja haudutettuna, myös padoissa ja laatikoissa. Vokkipannulle saat säväyttävän sekoituksen suikaloidusta punakaalista, punajuuresta ja punasipulista.

Savoijinkaali viehättää pehmeän pähkinäisellä, hienostuneella maullaan. Savoijinkaalikin sopii samoihin ruokiin kuin valkokaali. Vokkipannulla se saa loistavaa seuraa sienistä. Savoijinkaali, juusto ja pähkinät solmivat voittamattoman kolmisoinnun.

Pirjo Toikkanen antaa vinkin, miten kaaliraaste saadaan maistumaan myös lapsille. Jujuna on baanaanikastike, joka pehmentää ihanasti raasteen. Ja näin se käy: Mausta kermaviili öljytilkalla ja sitruunamehulla ja sekoita joukkoon soseutettu banaani. Yhdistä banaanikastike kaaliraasteeseen, joka voi olla valko-, puna- tai savoijinkaalia.

Keräkaalit keventävät ruokavaliota, koska niistä kertyy vain vähän energiaa, 22 - 24 kilokaloria sadasta grammasta. Vitamiineja kaaleista saa mukavasti: C-, E- ja K-vitamiinia, A-vitamiinin esiastetta beetakaroteenia sekä B-ryhmän vitamiineista tärkeää foolihappoa.
Kivennäisaineista merkittävin on kalsium, mutta myös kaliumia, mangaania, seleeniä ja rautaa löytyy. Kaaleissa on kohtalaisen paljon sekä liukenevaa että liukenematonta kuitua, joilla on merkitystä veren kolesterolitason alentamisessa ja suolistosairauksien ehkäisyssä. Kaaleissa on myös terveyttä edistäviä flavonoideja, jotka saattavat estää karsinogeenien toimintaa. Hapankaali on tutkitusti terveysvaikutteista ruokaa, ja se sopii myös herkkävatsaiselle.

Kansanlääkinnässä kaalinlehtiä on kautta aikain käytetty ihokääreinä hoitamaan särkyjä ja tulehduksia esimerkiksi polvivammoissa ja rintatulehduksessa.

Kotimaiset Kasvikset ry:n nimeämää Keräkaaliviikkoa vietetään 5.-11. lokakuuta.

Lähde: Ruokatiedon uutiskirje terveystoimittajille, 28.9.2009

Muita ajankohtaisia Ruokatiedon (Finfoodin) huippuhyviä uutisia:

3 kommenttia:

  1. Kaalien suojaravinnetiheys, eritoten jos suhteutamme suojaravinteiden määrän ruoka-aineen energiamäärään on erittäin korkea. Peruna on kaaliin verrattuna lähinnä muutama sokeripala.

    Mielestäni on täysin käsittämätöntä, että esim. lihaville suositellaan ruokavalion rungoksi perunaa, riisiä, pastaa ja leipää sen sijaan että otettaisiin kaaleista enemmän suojaravinteita ja vähemmän sokeria.

    Vastaisivatko Pekka Puska ja Matti Uusitupa edelliseen.

    VastaaPoista
  2. Teinpä eilen kaalisoppaa, long time no eat. Neljänneskerä kaalia, pussi pakastevihanneksia ja -keittojuureksia sekä sikanautaa. Naurettavan halpaa ja hyvää.

    Paistoin jauhelihat curryn, chilin, paprikajauheen ja valkosipulin kera, ehkä lorautin pikkasen kikkomans-soijakastiketta ja merisuolaa.

    Basilikaa ja mustapippuria vähäsen, on hyvää!

    Seuraavalla kerralla saatan lorauttaa kaapissa lojuneen kookoskerman sekaan, voi tulla kyynelsilmin syötävän hyvää!

    VastaaPoista
  3. Teinpä taas kaalisoppaa, kerettiläisittäin ilman perunaa jälleen. Vaihdoin sikanaudan possun kylkisiivuun ja lisäsin purkin kookosmaitoa. Kookoskerma olisi parempi, ei ollut kaupassa eikä kaapissa.

    Ruikautin artikkelin vihjeen muistettuani sitruunamehua pikkasen joukkoon, ei haissut kämppä kaalille.

    Varsin pehmoinen ja lämmin olo lautasellisen nautiskeltua. Kimmeltävät rasvahelmet keiton pinnalla luo turvallisen vaurauden tunteen, varsinkin kun kattilallinen maksoi alle kuusi juuroa!

    Vastaa vähintään keskiverto kiinalaisen syöttölän murkinoita. Läskiin reilusti chiliä paistaessa ja avot, hiki laiskalla syödessä!

    Suosittelen vauraammillekin kansalaisille. Kaalin voi korvata vaikka parsalla, olisin laittanut joukkoon ellei kattila olisi niin kovin vähävetoinen.
    Lammasta, tä? Hirveä, kanaa. Miksei vaikka kalaa?

    VastaaPoista