maanantaina, helmikuuta 02, 2009

Kilpailu - lautasmalli vastaan Samin VHH



*
Kirjoitettu 1.1.2009 ja päivitetty 2.1.2009, 3.1.2009, 7.1.2009, 15.1.2009, 29.1.2009, 1.2.2009 ja 2.2.2009

Kilpailu on päättynyt!

SAMI voitti kilpailunsa Valtion ravitsemusneuvottelukuntaa (VRN) vastaan sekä mielipidekyselyssä, että kilpailuvastauksissa. Samin hieno voitto kumosi näin sitkeän huhun: Vähähiilihydraattinen ruokavalio ei sisällä riittävästi vitamiineja ja hivenaineita?

Kilpailuun lähetettiin 28 vastausta. VRN:n lautasmallia tukevissa kilpailuvastauksissa oli se pieni ongelma, että perunaa, pastaa tai riisiä sisältämättömiä ehdotuksia ei voitu hyväksyä. Joukossa oli myös niin eksoottisia ehdotuksia, että normaali suomalainen lounasvaihtoehto oli vaikeasti havainnoitavissa. Reijo lähetti tyypillisen VRN:n lounasvaihtoehdon ja valitsimme tämän Reijon perunaa ja leipää sisältävään malliesimerkin voittajaksi VRN:n kategoriassa. Huomautettakoon, että eksoottisimmissakaan vaihtoehdoissa VRN:n lautasmalli ei pärjännyt Samin VHH-vaihtoehdolle niin kauan kuin lautasella oli perunaa ja syötiin leipää sekä energiamäärä pysyi alle 900 kcal (huomio Samin lounas jälkiruokineen sisälsi energiaa 639 kcal).

Tässä ensin Samin lounas (kuvat ja analyysitiedot ovat erinomaisesta kalorilaskuri.fi -palvelusta):

Ruusukaali 100g

Tomaatti 80g

Porkkana 50g

Paprika punainen 20g

Paprika keltainen 20g

Sipuli kuivattu 20g

Muikku järvi, savustettu 130g + Voi 5g

Leipäjuusto/juustoleipä, rasvaa 17-23g 25g

Kivennäisvesi mineraalivesi 300g

Auringonkukansiemen 15g

Kananmuna keitetty 60g

Pansuola (Oriola oy) 4g

Kerma, rasvaa 35 g, kuohukerma 10g

Vesi, vesijohtovesi 190g

Kaakaojauhe, sokeroimaton 7g

Sokeri 3g

Lakka 60g


prot / hiilih. / rasvaa / yksikkö
55 / 28 / 33 / g
221 / 114 / 301 / kcal
0,6 / 0,3 / 0,4 / g/kg
35 / 18 / 47 / %
kokonaisenergia = 639 kcal



























Tässä Reijon lounas:

Jälkiuunileipä, vähäsuol. Oululainen 75g

Margariini 60% Keiju normaalisuolainen 10g

Kurkku, tuore 45g

Savusiika savukala 130g

Sipuli, raaka 25g

Peruna, keitetty kuorineen, keitinvedessä suolaa 200g

Keräkaali 40g

Paprika punainen 40g

Porkkana 40g

Maito, rasvaton (Valio) 200g

Mustikka, Pakkasmarja 50g

Sokeri 5g


prot / hiilih. / rasvaa / yksikkö
45 / 88 / 13 / g

180 / 354 / 120 / kcal
0,5 / 0,9 / 0,1 / g/kg
28 / 54 / 18 / %
kokonaisenergia = 665 kcal
























Tätä kirjoitusta kommentoidaan erittäin vilkkaasti! Lukekaa ihmeessä kaikki kommentit. En muista koskaan nähneeni näin mielenkiintoista keskustelua tässä vaatimattomassa blogissani. Nöyrä kiitos!

Tässä kooste oivalluksistanne:
Ravitsemusasioita paljon pohtiva Sami Uusitalo on halunnut järjestää tämän kilpailun sen vuoksi, että hän on ravitsemusviranomaisten taholta usein kuullut väitteen, että vähähiilihydraattisessa ruokavaliossa (VHH) jää pois tärkeitä suojaravintoaineita: "Kuidun ja monien vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti uhkaa jäädä liian vähäiseksi kun on VHH ruokavaliolla..." (Antti Aro ja Liisa Heinonen)

Juuso pitää tätä aivan loistava ideana! Nähtäväksi jää, onko ykkösleiriläisistä ottamaan kynää ja laskinta kauniiseen käteen. Joka tapauksessa tällaiset käytännönläheiset, havainnollistavat esimerkit lienevät omiaan karsimaan virheellisiä oletuksia suojaravintoainetiheistä ja hiilihydraattitietoisista ruokavalioista. Anonyymi diabetestyössä mukana oleva kaipaa juuri tällaista keskustelua Suomeen. Lautasmalli toimii valistustyössä tosi huonosti. Diabetestyössä ei enää pitkään aikaan ole seurattu Diabetesliiton ohjeita. Niillä ohjeilla diabeetikot pääsevät nopeammin hautaan. Onko se tarkoitus? Hän ennustaa, että Samin malli voittaa aika selvästi. Aino on neljättä vuotta VHH-ruokavaliolla sen hyvien terveysvaikutusten takia. Hän ei vaihtaisi viralliseen enää. JJD pn korvannut perunan, riisin ja pastan parsa-, kukka tai valkokaalilla. Sekaan hän pistää voita tai smetanaa. Vajaa vuosi on JJD:llä takana siitä kun hän vähensi hiilihydraatteja reilusti olettamiensa terveysvaikutusten takia. Ylipainoa ei ole juurikaan ollut. Selkein vaikutus oli että makeanhimo loppui lähes kokonaan. Kehonkoostumusanalyysien mukaan rasvaprosentti on pysynyt tuon ajan samana mutta viskeraalinen rasva on vähentynyt lähes 25 %. Muita mitattavia muutoksia ei ole tapahtunut. Kovatehoisessa liikunnassa "noutaja" tulee ehkä aavistuksen nopeammin kuin ennen ruokavaliomuutosta. Proteiineja hän on aina pyrkinyt syömään saman määrän kuin ennenkin. Anonyymi karppaaja on hiilihydrattirajoituksella pitänyt astman ja verensokeriarvot aisoissa. Hän on jättänyt pois ruokavaliosta leivän, kahvileivän, valmisateriatuotteet, limsat, tuoremehut, valmiit salaatinkastikkeet, ruokaöljyt, margariinit, riisit ja pastat. Kevytjuuston sijasta hän syö täysirasvaista, kevytjogurtin sijasta luonnon jne. Hän syö saman verran lihaa ja kasviksia kuin ennen, enemmän kananmunia, kermaa ja voita. Koska hän syö luonnollisia elintarvikkeita, hän pärjää vähemmillä kaloreilla ja saa tarvittavat ravintoaineet helpommin. Lisäksi hän syö halvemmalla ja paremmin eikä usko, että rasvankulutus kokonaisuudessaan on paljon muuttunut. Hän ei vain enää saa transrasvoja leipomatuotteista tai esim jäätelöistä, vaan korvaa ne luonnollisella rasvalla. Rahaa ruokaan menee vähemmän. Vähemmän lisäaineita, e- merkkisiä, ei myöskään soijaa joka sotkisi estrogeenitasapainoja vesissä. Nälkä pysyy hyvin pois 1600 kcal päivävauhdilla, enemmänkin voisi syödä, mutta ei ole tarve. Ruokavaliota voi kokeilla ja seurata esim. verensokerin vaihtelua ja päättää parin viikon jälkeen haluaako jatkaa. Kilpailu tuo varmaan kivoja ruokaohjeita jos kokeilu kiinnostaa.

Virallisen lautasmallin ainoa toivo on jos jätetään pois nuo kolme perunaa ja otetaan tilalle paljon tuoreita vihanneksia. Niin kauan kun lautasella on nuo perunat ei ole mitään toivoa lautasmallilla pärjätä. Sami Uusitalo muistuttaa, että mikäli perunat otetaan lautaselta pois ei kyseessä ole enää virallinen lautasmalli. Amerikan täti tuli keskusteluun mukaan karppaus.info:n sivuilta ja luuli tietenkin, että täällä riehuu kauhea fanaatikko. Kirjoituksiani on sensuroitu, lukittu, minusta on puhuttu pahaa ja vähätellään ansioistani VHH:n esilletuonnissa. Todetaan, että olen täällä kuitenkin hyvällä asialla! Sami voittaa! sanoo Amerikan täti, sillä perunassa ei ole paljon ravintoa. "Potato chips" on lihottanut amerikkalaiset. Ei rasva. Unelma Säleikön mielestä lautasmalli rulettaa, kun puhutaan painonhallinnasta. Jos on syytä noudattaa tiukempaa dieettiä, on hiilareiden määrää syytä ehkä tarkistaa. Kaikenmaailman välipalat, herkkujäätelöt, hampurilaisbaarit, kaupan karkkihyllyt ja kosteat ravintolaillat ovat lihavuuden syynä. Ja vähäinen liikunta. Unelma Säleikköä ärsyttää, että tavallisesta ruokailusta tehdään liikaa tiedettä ja sekoitetaan ylipainoisten päät. Hänen tekisi mieli heittää perunalla kaikkia, joilla on jotakin perunoita vastaan. Ihan kuin joku itsensä perunalla lihottaisi (siis tavallisella, keitetyllä). Hei haloo. Hänen lapsuuden kodissa miesväki latasi lautaselleen kahdeksan perunaa. Se se on miehen työ. Eikä ollut kaljamahoja vaan aktiivinen elämäntapa ja hyvä ruokahalu. Sami Uusitalo vastaa Unelma Säleikölle: Katsopa Unelma, sinun lapsuuden kodissa raavaat miehet ja muutkin leikkasivat nälän tunteensa rasvalla. He eivät olleet hiilarikoukussa suuresta perunamäärästä huolimatta. Sitten Sami kertoo olevansa entinen 117 -kiloinen ja juuri tärkkelyskuorman rajoituksesta johtuen hän painoi äsken 95,4 kg. Lihavuutta hoidetaan väärin. Näin se vain on. Tervetuloa heittämään meikäläistä perunalla, mutta Sami heitä kivellä takaisin. Popsi perunaa mikäli se ei sinua lihota, ei minulla ole mitään antipatioita perunaa kohtaan sinällään, sanoo Sami. Vain ja ainoastaan isoa tärkkelyskuormaa, jota meille tuputetaan viljan ja perunan muodossa. Kun tähän lisätään vielä neuroottinen "vähän rasvaa"- linja, niin moni on auttamatta näläntunteen noidankehässä. Sanomansa vakuudeksi Sami pyytää välttämään perunaa, pastaa, riisiä, maissia, mehuja. Hän pyytää suosimaan kaaleja, lanttua, naurista, punajuurta, porkkanaa, vihanneksia ylipäätään, hedelmiä (poislukien banaani, viikuna). Vaihda leipä näkkäriin. Ei enempää kuin 5 palaa/päivä. Syö lihaa ja rasvaa sen verran, että nälkä lähtee. Näillä periaatteilla Sami on keventynyt 22 kg reilussa kahdessa vuodessa.

Jos tutkimusten mukaan suurinosa ihmisistä syö ravitsemussuositusten mukaisesti ja lihovat silti, se johtuu siitä, että ihminen ei "muista" hotkaisemaansa suklaapatukkaa saati laske säännöllisten saunailtojen olutkaloreita. Siitäkin on tutkimuksia: kalorit ja syödyn ruuan määrä arvioidaan alakanttiin.

Jari veikkaa tämän kilpailun menevän melko lähelle tasan, sillä kasviksissa ei ole erityisen paljon vitamiineja ja kivennäisaineita. Tuula on ehottomasti Samin kannalla: "Tökkää heti noihin 15 prosentin kermoihin ja Keiju-margariineihin! Ne ovat kyllä suurta bisnestä ja työllistävätkin tietysti suomalaisia, mutta samalla suuren suurta "kusetusta" noin ravinto-opillisesti!". Reijo sanoo: "Sami voittaa tämän kisan. Ylivoimaisesti. Hänen lounaansa pitää nälän poissa paremmin ja siinä on enemmän vitamiineja. Lautasmalli on politiikkaa. Samin lautanen on elämää ja todellisuutta."

Juha Eriksson kaipaa lapsuuden lihaa, kalaa, perunoita, viljaa, maitoa, voita ja läskiä. Mutta mikään näistä ei ole enää samanlaista kuin lapsuudessa. Lähes kaikki ruoka on nykyään tavalla tai toisella ravintoköyhempiä... Juha Eriksson osuu arkaan kohtaan: vitamiiniköyhä nykyruoka. Olen iloinen jos blogini houkuttelee etsimään ruokaa, jossa on vitamiinit ja hivenaineet tallella. Elintarviketeollisuuden valmisruoat ovat köyhiä ja niihin pitäisi turvautua vain äärimmäisessä hädässä. Olen huomannut VHH-porukoiden korostavan ruoan terveysarvoja myös sen mukaan miten paljon ruoassa on vitamiineja. Ei ollenkaan hullumpi idea!

TtM ihmettelee missä lukee, että lautasmallin mukaan kootun aterian tulisi sisältää vähintään 55% hiilihydraatteja. Sellaiseen lounaan/päivällisen rakentaminen olisi aika vaikeaa. TtM on myös sitä mieltä, ettei lautasmallissa sanota missään, että lautasella pitäisi olla kolme perunaa. Siinä sanotaan, että neljännes lautasesta täytetään perunalla, tummalla pastalla tai riisillä. Lautasmalli on luotu, jotta ruoka-aineiden suhteet saadaan kuntoon. On myös muistettava, että lautasmalli on luotu ensisijaisesti henkilöille, joilla ei ole ongelmia painonhallinnan kanssa. Ei perunaa, pastaa ja riisiä turhaan sanota energialisäkkeiksi. Itse TtM täyttää lautasen jotakuinkin lautasmallin mukaan ja silti lounaalla ja päivällisellä tulee ainoastaan n. 40 % energiasta hiilihydraateista. Tämä yli 55 prosentin suositus täyttyy kuitenkin päivätasolla helposti, kun mukaan otetaan aamupuurot, kahvileivät yms. Nyt voidaan sitten tietenkin kysyä, että onko kahvileipien, makeisten yms. syöminen sitten kovinkaan terveellistä? No ei varmasti ole, mutta valitettavasti niitä ne ihmiset vaan syövät. Samin ja minun tarkoituksena onkin mm. tuoda keskusteluun, voitaisiinko tuossa lautasmallissa sallia isompi vaihteluväli. Terveyttä saattaa hoitaa yhtä hyvin (ja itse asiassa paremmin!) sellainen lounas, jossa hiilihydraattien määrä jää 30-40 prosenttiin. Se vaatii vain perunan jättämistä pois lautaselta. Supertoivolle tulee mieleen, että mitä järkeä on perustaa ravintojuttujen ajattelu prosentteihin energiasta: hiilari, proteiini, rasva. Koska suosituksissa näin tehdään, keskustelukin urautuu usein vääntöön prosenteista. Virallisten tahojen iänikuinen puhe prosenteista antaa meille huipputieteellisen vaikutelman ja tiukat raamit suuresta totuudesta. Supertoivon mielestä koko prosenttikäsite pitäisi lakkauttaa ravitsemuskeskustelusta. Prosenttien unohtaminen pakkottaisi huomion oikeisiin aiheisiin, kuten a) hituravintoaineiden (vai miksikä niitä kutsutaankaan) saanti milli- tai mikrogrammoissa, mikä kuuluu myös puheena olevaan lautaskilpailuun b) miten jokin tietty dieetti vaikuttaa kuhunkin yksilöön: isomahaisuus, verenpaine, mieliala yms. mitattavissa ja mittaamattomissa olevat asiat c) syödyn hiilarimäärän, laskettuna grammoissa, vaikutus elimistössä d) poliitiset ja bisnekselliset asiat Suomen kansakunnan ravitsemisessa e) historia: aika ennen 1950-lukua ja tuhansia vuosia taaksepäin, millaista oli silloin e) muuta. Tuntuu hurskastelulta, kun meidän annetaan ymmärtää, että suosituksia saatetaan muuttaa joskus ikuisuuksien päästä riittävän tutkimusmäärän kasauduttua. Ensinnäkin rasvateoriaa ovat toisinajattelijat vastustaneet vuosikymmeniä täällä ja ulkomailla. Heidän ääni ei vain ole kuulunut, ainakaan Suomessa. Kyllähän meilläkin se yksi rasvasodan veteraani, Valion entinen tutkija, kirjoittelee ahkerasti LDL-partikkelikokojen vaikutuksesta sydäntautiin. Timo Kuusela kirjoittelee menneistä ajoista hiilaritietoiset.netin osiossaan. Kummallisesti he osaavat perustella asiansa laajasti ja yksityiskohtaisesti, toisin toisin kuin ne jotka väittävät pelkän LDL-arvon suoraviivaisesti vaikuttavan sydäntautiin. Missä on jälkimmäisten rautalangasta väännetyt perustelut? Niitä en ole koskaan nähnyt. Heidän ymmärryksensä hataruus näkyy esim. Jarin sivuille kootussa Uusituvan ja Puskan s-postihaastattelussa. Kaiken kukkaraksi VHH-dieetti on ollut käytössä Euroopassa reilusti yli sata vuotta sitten, mistä Heikkilän Anttikin kirjassaan kertoo. Viisautta on aina ollut olemassa. Eli ei se ole Antti tai Atkins, joka on keksinyt jonkin uuden jutun. Supertoivo ei tarkoita, että VHH olisi ainoa oikea tai tarpeellinen kaikille. Jos hän oikein on käsittänyt, VHH:ta jotkut vastustavan sen takia, etteivät lukemiensa tutkimusten perusteella tiedä tarkalleen, miksi se sopii joillekin. Supertoivo ei ymmärrä, miksi jotain asiaa pitää vastustaa, vaikka se toisi käyttäjälleen tai noudattajalleen mittareilla mitattuna paremman terveyden, puhumattakaan henkisistä hyödyistä. Myös yleinen hiilihydrattitietoisuuden periaate on joillekin jo liikaa.

Seija voi kertomuksellaan vahvistaa, että tärkkelys koukuttaa häntä. Ja peruna ei vie nälkää. Samin tarkoituksena on osoittaa miten paljon enemmän vitamiineja ja hivenaineita sellainen lounas sisältää, jossa ei ole vatsantäytteenä perunaa, pastaa tai riisiä. TtM muistuttaa ettei yleisiä ravitsemussuosituksia voida räätälöidä pelkästään ylipainoisille ihmisille. Suurin osa suomalaisista kun on edelleen normaalipainoisia. TtM itse kuluttaa päivässä keskimäärin 3200 kcal. Hänen olisi hyvin vaikeaa saada tämä energiamäärä täyteen, ellei lautasella olisi perunaa, riisiä tai pastaa. Tämähän on Samin koko pointti! Rajoitettaessa runsaasti hiilareita sisältävää leipää, perunaa, riisiä, pastaa, maissia, viljatuotteita ylipäätään, ei päästä isoihin energioihin vaikka yritettäisiin. Samin mielestä lihavuus johtuu nimenomaan viranomaisten "syö paljon perunaa ja viljaa" sekä "vältä rasvoja" -ohjeista. Rasva- ja proteiinipitoista ruokaa ei tarvitse syödä kuin pieni tilavuus, että nälkä lähtee. Hiilarivoittoinen ateria vaatii isomman tilavuuden vatsalaukussa ja edesauttaa lihomista, väittää Sami. Reijo on käynyt luennoillani ja muistaa tällaisen asian: Laihdutus on pysyvä elämäntavan muutos ja tärkeintä on oppia hallitsemaan kylläisyyttään.

Saska Tuomasjukka on täysin eri mieltä Samin kanssa lihavuusongelman ytimestä: Saskan mielestä kyse on energian kulutuksen vähenemisestä kun ihmiset lihovat. Länsimaissa ihmisten päivittäinen energian saanti on laskenut, mutta siitä huolimatta olemme lihoneet, koska kulutus on laskenut vielä enemmän. Samin mielestä pahin ongelma ei ole tämä virallinen lautasmalli vaan se, että viranomaiset tuputtavat ylipainoisille perunaa ja viljatuotteita sekä samalla "imuroivat" rasvat joka paikasta. TtM:n mielestä Sami on törmännyt vääränlaisiin ”viranomaisiin”. Ylipainoisille nimenomaan suositellaan, että lautasmallissa perunaneljänneksen osuutta pienennetään ja tyhjä kohta täytetään kasviksilla. Ei painonpudottajille virallisen linjan mukaisessa ruokavaliossa myöskään suositella samanlaista leipämäärää kuin normaalipainoisille henkilöille. Sami ihmettelee: Missäs olet tällaiseen törmännyt. Ei ole todellakaan eteeni tullut. "Etsipä yksikin Uusituvan, Puskan, Pietisen tms. kommentti joka viittaa tähän suuntaan"! Kyllä se ohje on vähän rasvaa ja amen.

Lasten lihominen johtuu Samin mielestä menetetystä nälänhallinnasta. Liian suuresta hiilareiden määrästä verrattuna rasvoihin ja protskuihin. Saska vastaa tähän: Olemme ihan samaa mieltä siinä, että lihavuudessa on ongelmana menetetty nälänhallinta. Tiedätkös millä se saadaan esimerkiksi lapsilla kuriin? Poistamalla karkki- ja limuautomaatit kouluista! Saska ei aio jatka aiheesta enempää: "Sovitaan, että olemme eri mieltä. Minä olen sitä mieltä, että istuminen autossa, tietokoneen edessä ja telkun ääressä ei kuluta yhtä paljon kuin kävely kouluun, hippa tai kuka pelkää mustaa miestä. Perustelen tätä mm. viitteessä olevilla tutkimuksilla. Jos jotain oikein konkreettista kaipaat, niin eiköhän varusmiesten kunnon heikentyminen ole aika selkeä merkki? Olen myös sitä mieltä, että löhöilyn (sedentary lifestyle) lisääntyminen on vähentänyt energian kulutusta huomattavasti enemmän kuin ruoasta saatavan energian määrä on vähentynyt. Johtopäätöksenä olen sitä mieltä, että lasten lihavuuden yleistyminen johtuu ennen muuta yhteiskunnan muutoksesta." Jaakon mielestä tässä ovat syyt lihavuusepidemiaamme: pikaruokakulttuurin lisääntyminen, energiajuomien lisääntyminen ja makeisten, sipsien ym. annoskokojen suurentuminen ja limsa- ja karkkiautomaatit kouluissa. Myös ainakin 80-luvulla yleisenä ollut lasten "karkkipäivä" ei ole enää niin yleinen ja tuntuu etteivät vanhemmat ole enää niin tarkkoja lasten makeisten syönnistä. Toki lihavuuden syynä on myös huonontunut nälänhallinta. Myös nykyiset ravitsemussuositukset ovat siihen syynä. Nykyiset ravitsemussuositukset ohjaavat ihmisiä kaikenmaailman kevyttuotteiden pariin joten ei ole ihmekään jos on pakko sortua makeisiin välipaloihin ruokailujen välillä. Jos Jaakko saisi päättää, hän poistaisi limsa-automaatit kouluista ja kaikki kevyttuotteet kaupoista. Tilalle kunnon ruokaa.

VHH ruokavalio on ihan hyvä ja oikein toteutettuna turvallinen väline painon pudotukseen – kuten on vähärasvainenkin ruokavalio, sanoo TtM. VHH ruokavalio ei ole kuitenkaan missään suhteessa ylivertainen vaihtoehto. Sen ei ole tutkimuksissa todettu johtavan pitkällä aikavälillä yhtään sen parempiin tuloksiin painonpudotuksen suhteen kuin vähärasvaisen ruokavalion. Tähän väliin AM haluaa ilmoittaa, että tuo käsitys on virheellinen! Tutkimusten mukaan myös VHH ruokavalion noudattaminen on suhteellisen vaikeaa; kato on ollut tutkimuspopulaatioissa suurta. Pötypuhetta, sanoo AM. Mielenkiinnolla TtM odottaa myös tutkimustuloksia siitä, mitä veren rasva-arvoille tapahtuu VHH ruokavalion aikana, kun paino pysyy pidemmän aikaa muuttumattomana. TtM suhtautuu VHH ruokavalioon hyvin myönteisesti silloin kun puhutaan painonpudotuksesta. Sen voisi ihan hyvin ottaa mukaan ylipainoisten AIKUISTEN henkilöiden ravitsemussuosituksiin VRN ruokavalion vaihtoehdoksi. Varsinaisia ravitsemussuosituksia TtM ei kuitenkaan lähtisi kovin radikaalista muuttamaan. Hiilihydraattien alarajaa voisi hieman laskea, ja TtM uskoo, että lähitulevaisuudessa näin tullaan tekemäänkin. Mitään radikaalia muutosta ei kuitenkaan kannata odottaa. Sopiva alaraja olisi TtM:n mielestä 35-40 E%:n tienoilla. Rajan laskeminen tätä alemmaksi vaatisi koko suomalaisen ruokakulttuurin muuttamista. Tällä puolestaan olisi laajat taloudelliset vaikutukset, ei pelkästään kuntien talouteen, vaan myös ravitsemusalalla toimivien yrittäjien talouteen (valinnanvaran lisääminen lisää myös kuluja). Jari komppaa TtM:ää: Motivoituneet noudattavat VHH:ta, muut eivät. Annetaan motivoituneille mahdollisuus muuttamalla suositukset sallivammiksi ja "neuvonantajien" asenneilmapiiri avomielisemmäksi. Tällä hetkellä löytynee paljon motivoituneita, jotka hyötyisivät terveydellisesti, mutta eivät uskalla kokeilla. Suositusten priorisoinnista Jari ja TtM taitavat olla eri kannoilla. Jari kannattaa optimaalista ravitsemusta eikä tee kompromissia lyhyen aikavälin taloudellisten vaikutusten suhteen. Samin mielestä VHH ruokavalioiden noudattaminen on tutkimuksissa ollut suhteellisen vaikeaa, mm. näistä syistä: 1) Tutkijoilla on vahva ennakkoasenne VHH:ta kohtaan. Mukana on myös tietoista valehtelua ja tulosten vääristelyä. 2) Monet yksilöt samoin kuin tutkimukset tekevät VHH:n aivan liian ahdasmielisesti. Hiilareita ei tarvitse vetää 20 g asti, niinkuin Atkinsin alussa. Tämä vaikeuttaa dieetissä pysymistä. 3) Tieto VHH ruoka-aineista on vähäistä ja moni kokee sen hankalaksi noudattaa. 4) Ehkä muita tekijöitä. Saska Tuomasjukka on Sami Uusitalon kanssa samaa mieltä siitä, että vähän käsitellyt (siis raa'at) kasvisruoat ovat terveellisiä ja ekologisia. Olisiko niissä kuitenkin yksi syy siihen, että karppiruoka ei kaikille maistu? (viittaus TtM:n esille tuomiin korkeisiin keskeytyslukuihin). Saska tuntee ainakin jonkun ex-karpin, joka siirtyi runsaaseen lihan syöntiin kyllästyttyään kokonaan kasvisravinnolle. Karppiaika totutti kasvisruokaan, joka aiemmin oli outoa. Saska pitää tällaista kehitystä erittäin positiivisena! Karppailusta portti kasvissyöntiin!

Kun ravitsemussuosituksia tehdään, on niissä TtM:n mukaan otettava terveellisyyden lisäksi huomioon myös mm. taloudelliset ja eettiset näkökulmat. Ruuan eettisyys on sellainen aihe, mistä saa varmasti aikaan kunnon väittelyn. TtM toteaa lyhyesti, että lihan, kalan, kananmunan ja maitotuotteiden tuottaminen kuluttaa hirveästi energiaa ja valitettavasti myös saastuttaa ympäristöä. Lisäksi eläimien elinolot eivät aina ole parhaimmat mahdolliset, vaikka Suomessa eläinsuojeluasiat varsin hyvällä mallilla ovatkin. Supertoivo väittää, että viralliset tahot - heidän lisäkseen vegaanit - vetoavat eettisyyteen, mutta ovatkohan väitteet aivan loppuun asti mietittyjä? Luksusmarganiineissa käytetään mainosten mukaan rypsiöljyjä tms., mutta miten onkaan margariinien laita ylipäätään? Supertoivo ei keksi mitä muuta niiden raaka-aine voi olla kuin palmuöljyä. Suomalainen margariiniteollisuus on siis mukana mukana Kaakkois-Aasian sademetsien tuhoamisessa biodiesel-yritysten lisäksi. Jos kaikki söisivät suositusten mukaan, suurin osa tuotetusta maitorasvasta menisi tunkiolle tai lähitulevaisuudessa biodieseliksi (mihin ylijäämä menee tällä hetkellä, sitä Supertoivo ei tiedä). Maitorasvan poistaminen tai vähentäminen maidosta, juustosta, jugurtista ja muista on mitä suurinta järjettömyyttä ja tuhlausta. Kyseessähän on kallisarvoinen ravintoaine, jonka lukemattomista hyvistä vaikutuksista on perusteellisia ja hyviä kirjoituksia. Kuinka ekologista onkaan rahdata riisi tänne Aasiasta asti? Olisiko esim. Kiinassa vientiriisin viljelyyn käytettävälle maa-alueille järkevämpääkin käyttöä? Suomessa sekä laitosruokalat että kansalaiset käyttävät riisiä, joten sen kulutuksen luulisi olevan täällä melkoista. Ehkä perunan korostamisessa onkin järkeä, jos sen vaihtoehtona on riisi. Sitä ei tarvitse rahdata kovin kaukaa. Perunasta hiilaritietoisetkin saavat halutessaan lisäenergiaa. TtM kehottaa lukemaan julkaisu, jossa selvitetään kotimaisten elintarvikkeiden materiaalipanosta. Jari valistaa: VHH-ruokavalio ei ole proteiinidieetti vaan rasvadieetti. VHH-ruokavalio on tässä suhteessa hivenen ekologisempi vaihtoehto, koska täysrasvaisena se sallii paremman käyttöasteen eläinkunnan tuotteille. Rasvaisia energiapitoisempia osia ei heitetä hukkaan. Lisäksi sekä VRN:n suositusta että VHH-ruokavaliota voi noudattaa myös täysin kasvikunnan tuotteilla, jos sen kokee mielekkääksi. TtM ei saa kananmunasta millään mitään ekologista tuotetta, vaikka se huomattavasti ekologisempi vaihtoehto onkin kuin esim. liha, voi ja juusto. Vaikka tässä ruuan ekologisuudesta kailotankin, niin Sami ei kuitenkaan pidä luulla, että TtM olisi joku "viherpiipertäjä". TtM syö kyllä lihaa, kananmunaa, juustoa ja juo maitoa (rasvatonta tai kevytmaitoa). Paistaminenkin tapahtuu voissa. Ruuan ekologisuus on kuitenkin laittanut hänet pohtimaan asioita, ja kyllä kaupassa jo tuleekin tehtyä valintoja ekologisuuden perusteella. TtM suhtautuu VHH ruokavalioonkin myönteisesti, vaikka ei ihan samoilla linjoilla Samin kanssa olekaan. TtM käskee Samia viilaamaan pilkkua niin paljon kuin haluaa, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että eläinperäisten tuotteiden kuluttaminen on ekologisesti huomattavasti kuormittavampaa kuin kasviperäisten tuotteiden kuluttaminen – ja nyt ei puhuta yksittäisistä tuotteista vaan asioista kokonaisuutena! Sami ei luovuta: "Kertokaapa minulle viisaat miten saatte rasvaisesta juustosta ekologisemman kuin vähärasvaisesta juustosta ja luonnonrasvaisesta jogurtista ekologisemman kuin vähärasvaisesta". Saska Tuomasjukka huomauttaa, että ruoantuotannosta syntyy 22 % ilmastoa lämmittävistä päästöistä. Näistä yli puolet syntyy eläinten pidosta (lannan aerobinen hajoaminen 31 %, metaanin anaerobinen tuotanto 25 %). Tämä on yksiselitteisesti se syy, minkä vuoksi suositellaan lihan käytön vähentämistä. Jokainen voi ottaa vastuuta lastemme maailmasta. Jos joku nyt epäilee ihmisen - tai ehkä voisi sanoa nautojen ja sikojen - osuutta ilmastonmuutoksessa, niin sitten ei voi mitään. Saska Tuomasjukka päättä lopettaa asiasta jankkaamisen. Eläinperäiset tuotteet ovat tieteellisen tiedon perusteella selkeästi epäekologisempia kuin kasvituotteet. Kokonaisuutena, kuten TtM jo huomautti. Broileria voi suosia, jos kasvatusmenetelmä ei aiheuta omantunnontuskia. Eläintuotteet ovat luksusta, jota syödään kun raha riittää muuhunkin kuin välttämättömään. Siksi eläintuotteiden käyttö lisääntyy samaan tahtiin kuin ylensyönti. Siitä huolimatta Saska Tuomasjukka ei väitä, että eläintuotteet ovat lihavuuden syy; ne vain liittyvät samaan ilmiöön, eli elintason nousuun. Kuljetusten osuus elintarviketuotannon ekologisesta kuormasta on yllättävän pieni. Tämä käy nätisti ilmi esimerkiksi talvitomaateista: espanjalainen lentotomaatti on kotimaista kasvihuonetuotosta huomattavasti parempi vaihtoehto. Westie pitää Saskan mielipidettä kestävästä kehityksestä tärkeänä ja huomioonotettavana seikkana, mutta toisaalta pitää ymmätää Jarin ja Samin näkemykset siinä valossa, että terveys on henkilölle usein se n:o 1. Mutta eihän sitä terveellistä ravitsemusta tarvitsekaan rakentaa eläinlihasmassan varaan eihän siinä mitään järkeä ole ja tuskin kovin terveellistäkään. Ongelmana nykyään on että meillä on aivan hirvittävä resurssien tuhlaus meneillään ja siihen on osa syyllinen vallitsevien suositusten tiettyyn ajattelusuuntaan (vähärasvaisuuden ihannointi) ohjaava vaikutus. Jos luonnolliset eläinrasvat saisi täysimääräisinä sisällyttää ravinnon mukaan, ihmiset saattaisivat syödä harvemmin ja ehkä vähemmänkin kaloreina mitattuna (ei koko ajan nälkä; vrt. Ranska) ja olisivat ehkä terveempiä ja meno olisi myös nykyistä ekologisempaa ainakin ruuan tuotannon suhteen. Tästä Westien mielestä on kysymys. Mökinmuija haluaa kommentoida tätä tutkimusta ekologisesta jalanjäljestä. Ensinnäkään suomalainen lypsylehmä ei elä maissilla ja soijalla kuten näissä tutkimuksissa oletetaan. Suomalainen lehmä syö säilörehua, sitä tuskin kukaan haluaa omaan ruokapöytäänsä! Kana ja sika sensijaan syö ihmisen ruokaa. Toisekseen suomalainen lehmä ei "varasta" viljelysmaata vaan hyödyntää vaikeita viljelysmaita muuttaen esim suon antimet ihanaan muotoon. Kolmanneksi: laskelmissa käytetään naurettavaa korvauslukua (1) säilörehulle. Sen vuoksi saadaan maito ja naudanliha (märehtijän) näyttämään huonolta vaihtoehdolta. Kukahan tämänkin tutkimuksen on maksanut? mökinmuija kysyy lopuksi.

Voimiehen mielestä yliopistoista valmistuu huomattava määrä porukkaa, jotka eivät ole erityisen älykkäitä. Tällaiset eivät voi nöyrtyä ja tunnustaa omaa rajallisuuttaan, vaan tarraavat kiinni ulkoaopeteltuihin opinkappaleisiin ja omaan asemaansa. Futuron mielestä yleistä mielipidettä missä tahansa yhteisössä on vaikea murtaa. Joku rohkea, joka näkee asiat toisin saatetaan hymähtäen leimata vastarannan kiiskeksi, vaikka hän olisikin oikeilla jäljillä. Saattaa jopa olla, että muutkin porukasta on hiljaa mielessään samaa mieltä, mutta eivät uskalla tuoda sitä julki, etteivät saisi itsekin leimaa otsaansa. Jollain hiljaisella saattaa olla maailmaa mullistava ajatus mielessään, mutta ei uskalla tuoda sitä esille ja se jää käyttämättä. Futuron mielestä on väärin, että luomme sellaiset olosuhteet, joissa ei uskalleta keskustella ja leikkiä villeilläkin ajatuksilla ja teorioilla, koska pelkäämme tulevamme haukutuksi. Minusta jo koulussa pitäisi haastaa kaikki mahdollinen tieto ja opetella kysymään MIKSI? ja hakemaan perusteluita!!! Ravitsemusterapeutit eivät osaa kyseenalaistaa omia teorioitaan, koska heille on opetettu että asia on niin. Tuntuu, että liukuportaita käytetään myös ajattelussa, koska sehän vasta rankkaa on. Mitäs sitä valmiissa maailmassa...

Saska Tuomasjukan mukaan suositukset perustuvat ennen muuta näyttöihin. Hiilihydraattien rajoittamisesta ilmestyy koko ajan entistä positiivisempaa tulosta, mutta kokonaisuutena näyttö on vielä rajoitettu. Suositukset muuttuvat kun näyttö on riittävä. Jarin mielestä tämä on melkoinen mantra. Ei ole toistaiseksi näkynyt sellaista yhdenmukaista interventiopohjaista näyttöä nykysuosituksen ylivertaisuudesta. Itse asiassa jokseenkin kaikissa ruokavalioita vertailevissa kokeissa suositusten mallilla saadaan huonoimmat tulokset. Tämän tyyppiset tutkimukset osoittavat parhaiten syy- ja seuraussuhteen. Eli siis, missä on se näyttö nykyisten suositusten puolesta? Jari pistää Saskan lujille: "Usein kuulee mainittavan ne tuhannet tutkimukset, jotka puoltavat nykysuosituksia. Mutta osaisitko ihan tarkalla lähdeviitteellä osoittaa edes yhden, joka kohtalaisuudella varmuudella osoittaisi VRN:n mallin olevan suurimmalle osalle väestä optimaalinen ruokavalio?" Saska ei innostu Jarin provokaatiosta: "Jari, tätä keskustelua en voi käydä kanssasi. Jos et hyväksy sitä, että näyttö koostuu kaikista hyvin suoritetuista tutkimuksista, ei keskustelulla ole pohjaa." Saska selittää, että suositukset pohjautuvat muuhunkin kuin tieteeseen, koska niiden on peilattava maailmaa, jossa elämme. Tämäkään ei muuksi muuta sitä tosiasiaa, että valtaosa ihmisistä olisi hyvin terveitä, jos söisi suositusten mukaisesti. Ongelmahan on nimenomaan siinä, että suosituksia ei noudateta.

TtM:n mukaan kisa on siinä mielessä hieman ongelmallinen, että yksittäisten aterioiden terveellisyys ei kuvaa kovinkaan hyvin koko ruokavalion terveellisyyttä. On tietenkin itsestään selvää, että VHH ruokavalio voittaa kun ravintoaineiden saanti suhteutetaan energiamäärään. Onhan peruna, pasta ja riisi aika suojaravinneköyhää ravintoa moniin muihin ruoka-aineisiin verrattuna. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö virallisen suosituksen mukaisella ravitsemuksella saavutettaisi vitamiinien ja kivennäisaineiden saantisuosituksia. TtM ei näe erään tutkimuksen tulosten perusteella mitään syytä lähteä radikaalisti muuttamaan nykyisiä ravitsemussuosituksia. Hiilihydraattien alarajaa voisi jonkin verran laskea, ehkä jopa 35 E% asti, pohtii TtM. Tätä alemmas hän ei kuitenkaan sitä laskisi. Mikäli hiilihydraattien alaraja suosituksessa laskisi, tarkoittaisi tämä sitä, että ruuan tarjonta kouluissa, työpaikoilla, sairaaloissa ym. pitäisi muuttaa niin, että suositusten mukainen ruokailu olisi mahdollista. Tämä muuttaisi täysin koko ruokailun ja johtaisi myös ruoka-annosten hinnan nousuun – monipuolinen VHH ruokavalio kun on selvästi kalliimpaa kuin suositusten mukainen runsaasti hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio. Jari jatkaa piikittelyään: "Tärkeämpää on siis syödä halvalla kuin mahdollisimman terveellisesti? Minulle ei. Karsin mieluiten muista kuluista kuin ruoasta. Oikealla ruoalla voi nostaa elämän laatua ja tervettä ikää." Saska on varma, että Samin lautanen voittaa kisan, ja syyt on TtM hyvin kertonut. Metsämörkön mielestä käsittelemättömässä ohrassa, kaurassa, ruissa, tattarissa ym. vitamiini ja hivenaineet ovat tallella. Oman kokemuksensa mukaan ne eivät nosta ja heilauttele veren sokeritasapainoa niin paljon kuin "hiotut" tuotteet.

Sami Uusitalo on minun mielestäni esimerkillisen selvästi osoittanut, että huhupuheet VHH-ruokavalion vitamiiniköyhyydestä eivät pidä paikkaansa. Minulta kysytään vilkkaasti sähköpostin välityksellä, miksi en puolusta VHH-ruokavaliota näkyvämmin. Käytän tilaisuutta hyväkseni ja vastaan, että suhtaudun toki myönteisesti hiilihydraatteja rajoittavaan ruokavalioon, mutta en näe roolikseni "puolustaa" VHH-ruokavaliota. Pysyttelen mieluusti neutraalina tuon asian suhteen ja tarjoan teille monipuolista luettavaa aiheesta jatkossakin. Jookos?


Väliaikatietoja kilpailusta: Sami johtaa kilpailua ylivoimaisesti tällä hetkellä. Voisitte auttaa Valtion ravitsemusneuvottelukuntaa lähettämällä parhaan mahdollisen perunaa, pastaa ja riisiä sisältävän lounasannoksen sisältönne tänne. Parhaimmat reseptit julkaistaan!

Ideoita pursuava asiakkaani
, Sami Uusitalo, haluaa julistaa kilpailun. Kilpailun voittaja saa paljon kunniaa ja median jakamattoman huomion. Tässä ei kilpailla rahasta vaan kunniasta.

VRN (55-60 % hiilihydraatteja)

vastaan

Sami (8-25 % hiilihydraatteja)

Kilpailuasetelma on tällainen: Valtion ravitsemusneuvottelukunnan lautasmalli vastaan Samin oma lautasmalli (VRN vastaan Sami)

Sami Uusitalo haastaa Pekka Puskan, Pirjo Pietisen, Mikael Fogelholmin, Patrik Borgin, Leo Niskasen, Matti Uusituvan ym. valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosittelemaa lautasmallia kannattavat henkilöt kokoamaan tuon lautasen lounashetkeä varten siten kuten opetetaan. Eli kolme perunaa, puolet lautasesta vihanneksia, neljäsosa lautasesta joko lihaa tai kalaa, rasvatonta maitoa, leipää jne. niin, että 55-60 % lounashetken sisältämästä kokonaisenergiasta on hiilihydraatteina.

Sami ja hänen kannattajansa rakentavat oman lounaslautasensa sitten niin, että hiilihydraatteja on 8-25 % kokonaisenergiasta.

Kilpailussa käytetään elintarvikkeiden koostumustietopankki Finelin tietoja. Vastauksessa pitää ilmetä miten laskelmat on tehty ja mikä on lautasen ravintotekijöiden määrä.

Jos toisessa lautasessa on selvästi enemmän vitamiineja ja hivenaineita julistetaan voittajaksi se lautasmalli jossa ravintotekijöitä on enemmän ja tarjotaan tämä tieto median edustajille tiedoksi helmikuun alussa 2009.

Kilpailuvastauksia voitte kaikki lähettää. Vastauksesta pitää ilmetä oletteko VRN:n vai Samin ehdotuksen kannattajia (mikäli asia ei muulla tavoin käy ilmi).

Kilpailuvastaukset tarkkoine laskelmineen sähköpostilla osoitteeseen: christer.sundqvist (at) ravintokirja.fi

Keskustelua tästä jännästä kilpailusta käydään tämän blogikirjoituksen kommenttiosassa ja käynnissä on myös mielipidekysely tästä aiheesta. Kuka voittaa?

Kilpailu päättyy 31.1.2009

139 kommenttia:

  1. Hienoa. Odotan innolla kilpakumppaneitteni reaktiota.

    Tosin meidän on mielekästä sopia onko lihan/kala osuus lihaa (nauta, possu jne.) vai kalaa. Lihan vs. kalan ravintosisältö on keskeisiltä osin erilainen.

    Ehdottaisin, että kilpailevat osapuolet laittavat lautaselle 150 g haluamaansa lihaa.

    Olen halunnut järjestää tämän kilpailun sen vuoksi, että ravitsemusviranomaisten taholta kuulee usein väitettävän, että VHH:ssa jää pois tärkeitä suojaravintoaineita. Näin väittää esim. FT Paula Hakala Kelalta.

    "Kriittisen lukijan pitäisikin herätä kysymään: "Miksi hylätä ruokavaliosta luontaiset ravintokuidun ja vitamiinien lähteet, kuten leivät, puurot, kasvikset, hedelmät ja marjat? Miksi käyttää niiden sijaan hinnakkaita lisäravinteita, joiden turvallisuudesta ja vaikutuksista ei ole luotettavaa tietoa?"

    http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/190803122523PN?OpenDocument

    No Paula lähdetkö skabaan mukaan. Löytyykö sinusta "miestä" sanojesi taakse. Myyntimies vs. Tohtori, kummanko täytyy turvautua pilleripurkkiin sen johdosta, että lautaselta ei löydy suojaravinteita ? Jännäksi menee. Vai meneekö ? Eikö lopputuloksen pitäisi olla aivan selvä ? Eihän myyntimies voi päihittää Tohtoria varsinkaan kun laittaa paljon suojaravinneköyhää rasvaa lautaselleen.

    VastaaPoista
  2. Aivan loistava idea! Nähtäväksi jää, onko ykkösleiriläisistä ottamaan kynää ja laskinta kauniiseen käteen. Joka tapauksessa tällaiset käytännönläheiset, havainnollistavat esimerkit lienevät omiaan karsimaan virheellisiä oletuksia suojaravintoainetiheistä JA hiilihydraattitietoisista ruokavalioista.

    VastaaPoista
  3. Propagandanlevittäjät väittävät järjestelmällisesti hiilaritietoisten jättävän kasvikset ja marjat syömättä. Tämä pistää aina silmään heidän sanomisissan. Kyseessä on on mustamaalaaminen ja vääristely.

    Yliopistoista tulee huomattava määrä porukkaa, jotka eivät ole erityisen älykkäitä. Tällaiset eivät voi nöyrtyä ja tunnustaa omaa rajallisuuttaan, vaan tarraavat kiinni ulkoaopeteltuihin opinkappaleisiin ja omaan asemaansa. Ylimielisyys heissä ärsyttää minua, kuten toisin ajattelivien ajatusten nimittäminen "naurettaviksi" ja "uskomuksiksi".

    Mekaanisella pänttäämiselläkin pääsee asemaan, jossa voi julistaa kansakunnalle totuuksia. Mitä hyötyä tällaisesta roskajoukosta on meidän terveydellemme?

    Seuraan mielenkiinnolla, lähteekö kukaan mukaan kilpailuun. Idea on loistava, sillä se on riittävän yksinkertainen, jotta kuka tahansa voi ymmärtää mistä on kyse. Heidän reaktiostaan riippuu, muuttuuko minun käsitykseni heistä parempaan suuntaan.

    VastaaPoista
  4. Hieno idea. Kiitos Crister kun annat tilaa tällaiselle ideoinnille mainiossa blogisssai. Tulin karppaus.info:ssa törmänneeksi sinun sivuihisi ja olen niitä seurannut siitä lähtien kovalla mielenkiinnolla. Sinulla on hyviä ideoita ja hyviä ystäviä!!!

    Samille tahtoisin välittää tämän nimimerkki Futuron ajatuksen:

    Usein yleinen mielipide missä tahansa yhteisössä on vaikea murtaa. Joku rohkea, joka näkee asiat toisin saatetaan hymähtäen leimata vastarannan kiiskeksi, vaikka hän olisikin oikeilla jäljillä. Saattaa jopa olla, että muutkin porukasta on hiljaa mielessään samaa mieltä, mutta ei uskalla tuoda sitä julki, ettei saisi itsekkin leimaa otsaansa. Jollain hiljaisella saattaa olla maailmaa mullistava ajatus mielessään, mutta ei uskalla tuoda sitä esille ja se jää käyttämättä. Minusta on väärin, että luomme sellaiset olosuhteet, joissa ei uskalleta keskustella ja leikkiä villeilläkin ajatuksilla ja teorioilla, koska pelkäämme tulevamme haukutuksi. Minusta jo koulussa pitäisi haastaa kaikki mahdollinen tieto ja opetella kysymään MIKSI? ja hakemaan perusteluita!!! Jopa ravitsemusterapeutit eivät osaa kyseenalaistaa omia teorioitaan, koska heille on opetettu että asia on niin. Tuntuu, että liukuportaita käytetään myös ajattelussa, koska sehän vasta rankkaa on. Mitäs sitä valmiissa maailmassa...

    VastaaPoista
  5. Paula-täti kirjoittaa (jouduin poistamaan linkin, joka vei kyseenalaiselle sivulle):

    Kun en pysty kirjoittamaan tuonne Suomi24-sivustolle (bannattu monta viikkoa sitten, kuten karppaussivuillekin pysyvästi). On suuri merkitys siinä, mitä lihaa syö, jos kaikki liha, mitä syö on luomua ilman mitään maltodekstriinejä ja karrageeneja, pansuolaa ja aromisuolaa yms turvottavia aineksia, uskon vahvasti, että Sami ainakin voi kaikin puolin paremmin, mutta riippuu myös lääkityksistä!

    Kunnian vuoksi ainakaan ei kannata noihin hermomyrkkyihin sortua, Sami, muistathan;-)

    VastaaPoista
  6. No, Pääjohtaja Puska. Lähdetkö viivalle ? Kovin ovat kehnot sinunkin evääsi, jos eivät edes rotanmyrkylle pärjää.

    Teen oman lautaseni huomenna ja lähetän sen Christerille analysoitavaksi. Anette Palssat, Matti Salot, Kirsi Pietiläiset... rotanmyrkyn syöjä odottaa Teidän koulutettujen ja viisaiden lautasta.

    VastaaPoista
  7. Entäpä Matti Uusitupa

    "– Jos ruokavalio on kovin yksipuolinen, on aina riski, ettei saa kaikkia tarvittavia ravintoaineita. "

    http://www.savonsanomat.fi/uutiset/savo/professori-tyrm%C3%A4%C3%A4-atkinsin/182242

    Teepä Matti lautanen VRN:n ohjeiden mukaisesti. Mä teen omani ja sitten vertaillaan.

    VastaaPoista
  8. Menee ohi aiheen, mutta erittäin ikävää, että tuo rasva-vastaisuus saa Euroopassa näkyvyyttä yhä varsin voimakkaasti. Brittein saarilla tuo ruokavalio ei keskimäärin toki kovin mallikas ole, mutta olisi voinut luulla, että terveysvalistuksessa osattaisiin jo ottaa hieman avarakatseisempia lähestymistapoja aiheeseen:

    Englannissa valtio kampanjoi rasvaa vastaan
    http://www.ruokatieto.fi/otsikot/7FA43CCC3C76E88EC2257532003D9CBF

    VastaaPoista
  9. Mahtavaa! Juuri tälläistä keskustelua olen kaivannut Suomeen. Lautasmalli toimii valistustyössä tosi huonosti. Olen diabetestyössä mukana. Ei me enää pitkään aikaan olla seurattu diabetesliiton ohjeita. Niillä ohjeilla diabeetikot pääsevät nopeammin hautaan. Onko se tarkoitus? Ennustan että Samin malli voittaa aika selvästi. Virallisen lautasmallin ainoa toivo on jos jätetään pois nuo kolme perunaa ja otetaan tilalle paljon tuoreita vihanneksia. Niin kauan kun lautasella on nuo perunat ei ole mitään toivoa lautasmallilla pärjätä.

    VastaaPoista
  10. Anonyymi:

    Mikäli perunat otetaan lautaselta pois ei kyseessä ole enää virallinen lautasmalli. Tarkoitus oli nimenomaan verrata ihmisten ravintoa näiden proffien suosittelemaan.

    VastaaPoista
  11. Olen lähettänyt christerille sekä kala, että liha-aterian.

    Puskat, Uusituvat, Salot jne. Tulkaapas nyt koloistanne puolustamaan lausuntojanne.

    On aika iskeä faktat pöytään.

    VastaaPoista
  12. Arvon asiantuntijat Antti Aro ja Liisa Heinonen. Väitätte diabetesliiton sivuilla:

    "Kuidun ja monien vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti uhkaa jäädä liian vähäiseksi" -kun on vhh ruokavaliolla...

    http://www.diabetes.fi/sivu.php?artikkeli_id=479

    Onko Teillä kanttia seisoa sanojenne takana ? On hyvin helppoa tehdä vertailu suojaravinnepitoisuuksien välillä.

    Iskekää nyt pöytään se lautanen jossa on yhtä paljon hiilareita kuin suosittelette. Lasketaan auki sen terveellisyys.

    VastaaPoista
  13. Väliaikatietoja kilpailusta: Sami Uusitalo johtaa kilpailua ylivoimaisesti tällä hetkellä. Voisitte auttaa "ykkösleiriläisiä" lähettämällä parhaan mahdollisen perunaa, pastaa ja riisiä sisältävän lounasannoksen sisällön tänne. Parhaimmat reseptit julkaistaan!

    VastaaPoista
  14. Missäköhän lukee, että lautasmallin mukaan kootun aterian tulisi sisältää vähintään 55% hiilihydraatteja. Sanoisinpa, että sellaiseen lounaan/päivällisen rakentaminen olisi aika vaikeaa. Itsekin täytän lautasen jotakuinkin lautasmallin mukaan ja silti lounaalla ja päivällisellä tulee ainoastaan n. 40 % energiasta hiilihydraateista. Ei yksittäisen aterian tarvitse olla E% suositusten mukainen.

    Kokeilin piruuttani laatia Nutricalla semmoisen "normaalin lounaan", jossa yli 55% energiasta olisi tullut hiilihydraateista. Ei muuten ollut kovinkaan helppoa. Tämä yli 55% suositus täyttyy kuitenkin päivätasolla helposti, kun mukaan otetaan aamupuurot, kahvileivät yms. Nyt voidaan sitten tietenkin kysyä, että onko kahvileipien, makeisten yms. syöminen sitten kovinkaan terveellistä? No ei varmasti ole, mutta valitettavasti niitä ne ihmiset vaan syövät. Ja varmasti söisivät, vaikka ravitsemussuositukset olisivat karppiruokavalion mukaiset.

    Kun ravitsemussuosituksia tehdään, on niissä otettava terveellisyyden lisäksi huomioon myös mm. taloudelliset ja eettiset näkökulmat. Minusta nämä on nykyisissä suosituksissa ihan hyvin huomioitu. Itsekin syön jotakuinkin nykyisten suositusten mukaan ja olen normaalipainoinen ja täysin terve. Mitä vikaa niissä suosituksissa siis on?

    VastaaPoista
  15. Olet aivan oikeassa TtM, että on aika vaikeaa rakentaa sellainen lounaslautanen, jossa on reippaasti yli 50 % hiilihydraatteja. Uskoisin, että Samin ja minun tarkoituksena onkin mm. tuoda keskusteluun, voitaisiinko tuossa lautasmallissa sallia isompi vaihteluväli. Terveyttä saattaa hoitaa yhtä hyvin (ja itse asiassa paremmin!) sellainen lounas, jossa hiilihydraattien määrä jää 30-40 prosenttiin. Se vaatii vain perunan jättämistä pois lautaselta. Samin tarkoituksena on myös osoittaa miten paljon enemmän vitamiineja ja hivenaineita sellainen lounas sisältää, kun siinä ei ole vatsantäytteenä perunaa, pastaa tai riisiä.

    Olisi mukava saada sinulta TtM kilpailuehdotus, vai oletko jo jättänyt ehdotuksesi?

    VastaaPoista
  16. TTM: Ok sovitaan ettei 55%-60% tarvitse tulla hiilareista. Tee ehdotuksesi kuitenkin sen mukaan että:

    - Liha ja kastike ovat vähärasvaisia

    - Perunoita on kolme kuten kuvassa

    - Marjoja (mansikoita) jälkiruoaksi.

    - Salaattia, tomaattia puolet lautasesta.

    - Leipäpala margariinilla

    - Rasvaton maito

    kyllä sä 50 % pääset.

    Tän kisan jälkeen otetaankin sellainen kisa, että siinä on päivän kaikki ateriat. Ja tällöin on oltava hiilarit siellä 55-60 % välissä.

    VastaaPoista
  17. Nyt olet kylla kerta kaikkiaan loistavalla asialla, veteraaniurheilija!! Tulin tanne karppauas.info sivuilta ja luulin tietenkin, etta taalla riehuu kauhea fanaatikko. Kirjoituksiasi on censuroitu karppien foorumwissa, kirjoituksiasi lukittu, sinusta puhutaan pahaa ja vahatellaan ansioitasi VHH:n tuonnissa esille. Kun lue sinun sivujasi tulen vakuuttuunut etta olet hyvalla asialla!! Jatka tyotasi oikean ravinnon puolesta ja kerro ystavallesi Sami Uusitalolle terveiusia Amerikan tadilta. Sami voittaa! Perunassa ei ole paljon ravintoa. Potato chips on lihottanut amerikalaiset. Ei rasva.

    VastaaPoista
  18. Veikkaan taman kilpailun menevan melko lahelle tasan, silla kasviksissa ei ole erityisen paljon vitamiineja ja kivennaisaineita.

    Samin mallin etu on suotuisampi vaikutus rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan.

    En nyt valitettavasti ehdi antaa omaa lautasmalliani mukaan kisaan, mutta ehkapa muut voivat loytaa vinkkeja kirjoittamastani Luonnon omat monivitamiinit -jutusta.

    VastaaPoista
  19. Kiitos kommentista Jari. Kilpailuaika päättyy vasta 31.1.2009, joten saatat jossakin vaiheessa ehtiä mukaan kisaan. Täytyy tutustua kirjoittamaasi juttuun. Siihen on syytä, sillä meillähän on yhteisiäkin kirjoituksia vuosien takaa!

    Amerikkalaistädille terveisiä rapakon taakse. Kerron teiltä terveisiä Samille. Niinhän se on, että perunankäytössä on oltava tarkkana. Sensurointihommiin en ota kantaa. Netin keskustelukanavat ovat ongelmallisia kaikenlaisen häiriköinnin takia.

    VastaaPoista
  20. ----------------------------------
    Lautasmalli

    1. Puolet lautasesta täytetään ensin kasviksilla, tuoreilla tai keitetyillä
    2. Neljännes perunalla, tummalla pastalla tai riisillä
    3. Viimeinen neljännes vähärasvaisella ja -suolaisella lihalla, kanalla, kalalla tai palkokasveilla.

    Lisänä pala vähäsuolaista täysjyväleipää, jolla kasvimargariinia, ja lasillinen rasvatonta maitoa tai piimää. Öljypohjainen salaatinkastike sopii salaatin maustajaksi.
    ----------------------------------

    Ei lautasmallissa sanota missään, että lautasella pitäisi olla kolme perunaa. Siinä sanotaan, että neljännes lautasesta täytetään perunalla, tummalla pastalla tai riisillä. Lautasmalli on luotu, jotta ruoka-aineiden suhteet saadaan kuntoon.

    On myös muistettava, että lautasmalli on luotu ensisijaisesti henkilöille, joilla ei ole ongelmia painonhallinnan kanssa. Ei suosituksissa lue, että energiansaannin ollessa 1500 kcal/päivä, lautaselta pitäisi löytyä kolme perunaa ja pitäisi syödä useita leipäviipaleita päivässä. Ei perunaa, pastaa ja riisiä turhaan sanota energialisäkkeiksi. Esim. itse kulutan päivässä keskimäärin 3200 kcal. Minun olisi hyvin vaikeaa saada tämä energiamäärä täyteen, ellei lautasellani olisi perunaa, riisiä tai pastaa. Sami voisi vaikka kokeilla laatia karppiruokavalioon perustuvan päivän menun, jossa energiaa olisi 3200 kcal.

    Tässä on nyt joka tapauksessa oma lounasehdotukseni. En ole sitä erikseen rakentanut ravintoainepitoisuuksia silmällä pitäen, vaan se on lounas, jonka eilen söin. Lounaan energiasta n. 40% tuli hiilihydraateista. Aterian energiasisältö oli n. 820 kcal.

    TtM:n lounas:

    Uunissa paistettua hirveä kermakastikkeella (kerma 15% rasvaa)
    Kolme kuorineen keitettyä perunaa
    Keltavahveroita ja sipulia (Oivariinissa paistettuja)
    Salaattia (kiinankaali, tomaatti, porkkana, paprika)
    Oliiviöljyä salaatinkastikkeeksi
    Jälkiuunileipä (kolme viipaletta, sipaisu Keijua, kurkkuviipaleita)
    Lasi rasvatonta maitoa
    Marjoja (mustikka, mansikka, vadelma)

    Lähetän Nutrica-analyysin sähköpostiin. Valmista analyysiä kun on lähes mahdotonta saada liitettyä järkevästi tähän keskusteluosioon.

    Toivottavasta teet vertailun absoluuttisten arvojen perusteella, etkä lähde suhteuttamaan ravintoaineiden saantia aterian energiamäärään; tämä vääristäisi tuloksia. Vertailun kannalta olisi ollut parempi, jos esimerkkiaterioissa olisi ollut sama energiamäärä.

    VastaaPoista
  21. Arvon herra TTM:

    "itse kulutan päivässä keskimäärin 3200 kcal. Minun olisi hyvin vaikeaa saada tämä energiamäärä täyteen, ellei lautasellani olisi perunaa, riisiä tai pastaa. Sami voisi vaikka kokeilla laatia karppiruokavalioon perustuvan päivän menun, jossa energiaa olisi 3200 kcal."

    Tämähän on koko mun pointti. Rajoitettaessa runsaasti hiilareita sisältäviä leipää, perunaa, riisiä, pastaa, maissia, viljatuotteita ylipäätään, ei päästä isoihin energioihin vaikka yritettäisiin.

    Sinun ongelmasi on siis tämä. "En saa 3200 kCal täyteen, jos en laita lautaselle perunaa yms. Mutta kun se on monelle ongelma tehdä lautanen, jossa se 3200 EI tule täyteen. Ongelmasi on päinvastainen kuin ylipainoisilla. Näinpä ratkaisukin on siihen päinvastainen.

    Hirvipaisti on loistovalinta lihaksi. Lautasesi sisältää kyllä hirmu läjän eri tuotteita, näin ollen se ei mielestäni ole aivan realistisin lautanen. Myös ruoan absoluuttinen tilavuus ja massa ovat melkoisia.

    VastaaPoista
  22. Mutta lautasmallia kun ei olekaan alun alkaen suunniteltu laihduttamisen apuvälineeksi, vaan opettamaan ihmiset kokoamaan ruokavalio oikein. Ei yleisiä ravitsemussuosituksia voida räätälöidä pelkästään ylipainoisille ihmisille. Suurin osa suomalaisista kun on edelleen normaalipainoisia.

    Vaikka lautasmallissa onkin omat huonot puolensa (esim. se ettei ohjeessa kerrota että peruna/riisi/pasta neljänneksen voisi korvata mm. keitetyillä vihanneksilla) voidaan sitä käyttää myös painonhallinnan apuvälineenä. Lautasmallissa oletetaan, että ihminen liikkuu ainakin terveysliikuntasuosituksen mukaisesti (30 min kevyttä aktiivisuutta päivässä). Jos 75 kg painava kevyttä työtä tekevä mies liikkuu tämän suosituksen mukaisesti, on hänen päivittäinen energiankulutuksensa n. 2400 kcal. Tämän kalorimäärän saavuttaakseen saa jo syödä kolme kertaa edellisessä viestissäni olevan esimerkkiateria verran. Varmasti pysyy nälkä loitolla ja pitkään!

    Ei suomalaisten ylipaino johdu perunan, riisin tai pasta syönnistä. Suurin ylipainoon johtava tekijä on makeat ja rasvaiset välipalat. Kun välipalaksi syö yhden ison wienerleivän, niin kaloreita tuleekin jo kerta heitolla n. 600. Tähän kun vielä lisätään illalla TV:tä katsoessa syöty jäätelöannos kinuskikastikkeen kera ja makean vastapainoksi naposteltu puolikas sipsipussi, niin kyllä kaloreita tulee ja samalla myös ylimääräistä rasvaa vatsan seudulle. Nämä makeat ja suolaiset naposteltavat ovat sellaisia ruoka-aineita, että niitä pystyy syömään vaikka olisikin kylläinen – ja suuri osa ihmisistä näin tekeekin. Olo on kylläinen, mutta silti pitää suuhunsa jotain makeaa/suolaista saada. Onko tähän sitten syynä tottumus, mielihyvän hakeminen ruuasta vai joku muu – mene ja tiedä.

    VHH ruokavalio on ihan hyvä ja oikein toteutettuna turvallinen väline painon pudotukseen – kuten on vähärasvainenkin ruokavalio. VHH ruokavalio ei ole kuitenkaan missään suhteessa ylivertainen vaihtoehto. Sen ei ole tutkimuksissa todettu johtavan pitkällä aikavälillä yhteen sen parempiin tuloksiin painonpudotuksen suhteen kuin vähärasvaisen ruokavalion. Tutkimusten mukaan myös VHH ruokavalion noudattaminen on suhteellisen vaikeaa; kato on ollut tutkimuspopulaatioissa suurta. Mielenkiinnolla odotan myös tutkimustuloksia siitä, mitä veren rasva-arvoille tapahtuu VHH ruokavalion aikana, kun paino pysyy pidemmän aikaa muuttumattomana.

    Itse kuulun niihin henkilöihin, joiden ei ole koskaan tarvinnut tarkkailla syömisiään. Syön silloin kun on nälkä ja sitä mitä on tarjolla. Pyrin kuitenkin syömään terveellisesti. Ruokavaliooni ei esim. kuulu eineksiä. Suklaata ja leivoksiakin tulee toisinaan syötyä. Äskenkin vetelin puolet jouluna saamastani suklaakonvehtirasiasta. Liikun säännöllisesti, mutta en ole mikään himoliikkuja. Ehkä painoni pysymiseen normaalina vaikuttaa se, ettei ruokailu ole ollut minulle koskaan mikään päivän kohokohta. Enemmänkin se on pakollinen paha, joka yleensä keskeyttää muun tekemisen ja joka on pakko tehdä että yleensä jaksaa.

    ” Hirvipaisti on loistovalinta lihaksi. Lautasesi sisältää kyllä hirmu läjän eri tuotteita, näin ollen se ei mielestäni ole aivan realistisin lautanen. Myös ruoan absoluuttinen tilavuus ja massa ovat melkoisia.”

    Tätä en Sami oikein ymmärrä. Miksi lautaseni ei ole realistinen? Tällaisia aterioita minä yleensä syön ainakin yhden päivässä. Päivällinen on yleensä vähän kevyempi. Annoksen tilavuus ja massa ovat ehkä suuria, mutta tällainen ruokavalio ei aiheuta samanlaista ähkyä kuin vastaavan tilavuusmäärän rasvainen ruoka. Moni tuntemani aktiiviliikkuja ja urheilija syö em. annoksen verran ja käy vielä santsaamassa toisen samanlaisen annoksen.

    VastaaPoista
  23. "Ei suomalaisten ylipaino johdu perunan, riisin tai pasta syönnistä. Suurin ylipainoon johtava tekijä on makeat ja rasvaiset välipalat."

    Lihavuus johtuu nimenomaan viranomaisten "syö paljon perunaa, viljaa" "väistele rasvoja" ohjeista. Tämä ohje on rikollisten ohje. Sillä kidutetaan lapsia.

    "VHH ruokavalio on ihan hyvä ja oikein toteutettuna turvallinen väline painon pudotukseen – kuten on vähärasvainenkin ruokavalio."

    Hei, sinä et ole kokeillut kumpaakaan. Minä olen kokeillut molempia. Vähän rasvaa linjalla voin huonosti ja lihoin 27 kg. VHH linjalla voin paremmin ja paino on n. 20 kg vähemmän kuin huipussaan.

    "Annoksen tilavuus ja massa ovat ehkä suuria, mutta tällainen ruokavalio ei aiheuta samanlaista ähkyä kuin vastaavan tilavuusmäärän rasvainen ruoka."

    Niinpä. Rasva+proteiinipitoista ruokaa kun ei tarvitse syödä kuin pieni tilavuus, että nälkä lähtee. Hiilarivoittoinen ateria vaatii isomman tilavuuden vatsalaukussa ja edesauttaa lihomista.

    VastaaPoista
  24. Oon ehottomasti Samin kannalla tossa skabassa.

    Tökkää heti noihin 15 %:n ns.kermoihin ja Keiju-margariineihin! Ne ovat kyllä suurta bisnestä ja työllistävätkin tietysti suomalaisia, mutta samalla suuren suurta "kusetusta" noin ravinto-opillisesti!

    Tuula

    VastaaPoista
  25. Sami, sinulla on omakohtaista kokemusta, mutta kuinka pitkälle voit vetää siitä johtopäätöksiä muiden suhteen? Erityisesti minua nyt tökkii tuo kun sanot nykysuositusten olevan lasten kidutusta. Minä voin yhtä hyvin väittää omista lapsistani samaa hh-rajoituksesta, ja se keskustelu ei etene näillä inttämisillä mihinkään.

    Suositukset perustuvat ennen muuta näyttöihin. Hiilihydraattien rajoittamisesta ilmestyy koko ajan entistä positiivisempaa tulosta, mutta *kokonaisuutena* näyttö on vielä rajoitettu. Suositukset muuttuvat kun näyttö on riittävä.

    Saska Tuomasjukka

    VastaaPoista
  26. Sami voittaa tämän kisan. Ylivoimaisesti. Hänen lounaansa pitää nälän poissa paremmin ja siinä on enemmän vitamiineja. Lautasmalli on politiikkaa. Samin lautanen on elämää ja todellisuutta. Jos VRN lautasmalli aikoo pärjätä tässä kisassa täytyy luopua perunasta, pastasta, riisistä ja leivästä. Muten ei saada tarpeeksi vitamiineja kokoon. Mikä myös väistämättä tarkoittaa, että puhdasta sokeria joutuu lappaamaan sisuuksiinsa jotta saisi kokoon 55-60 % hiilareita! Mieletön määrä hiilareita. Eihän tollaista määrää saa kokoon päivän tarpeeksi kuin säännöllisillä sokeripitoisilla välipaloilla, joita voi toki syödä lähes rajattomasti. Koita syödä kilon pussin irtokarkkeja ja litran limua päälle! Sehän onnistuu. Mutta onnistuuko kilo täysrasvaista juustoa ja litra punaista maitoa. Ei tietenkään! Onko tutkijoilla mitään käsitystä siitä miten haitallisella tavalla lautasmalliajattelu on vaikuttanut maamme lihavuusepidemiaaan? Nythän ajatellaan, että lautaselta puuttuu jotain jos siinä ei ole perunaa, makaroonia tai riisiä!! Kun syö lautasmallin mukaisesti perunaa, pastaa, riisiä ja leipää joutuu joko liikkumaan ylijäämäenergian pois (vähintään 30 min hikiliikuntaa joka päivä, mieluusti 2-4 kertaa enemmän) tai joutuu olemaan nälissään suurimman osan päivästä. Muuten lihominen on ihan varma asia! Olen näiltä veteraaniurheilijan sivuilta saanut pysyvän avun elämääni, sillä olen laihtunut 15 kiloa, esidiabetes pysyy toistaiseksi taustalla eikä puhkea täydeksi typin 2 diabetekseksi, liikuntakipinä on syttynyt ja palaa toivottavasti koko elämän loppuun saakka. Olen virkeä ja terve. Terveysjärjestöt tekisivät viisaasti jos pyytäisivät veteraaniurheilijan luennoimaan. Hän pitää hienoja luentoja. Olen yhden luennon kuullut. Ja se oli elämäni suurimpia hetkiä. Luento oli nöyrän ja viisaan miehen kypsää puhetta ravitsemuksen, liikunnan ja terveyden ydinasioista. Mieliin jäi erityisesti tämä asia: laihdutus on pysyvä elämäntavan muutos ja tärkeintä on oppia hallitsemaan kylläisyyttään. En tiennytkään, että on olemassa lyhytaikainen kylläisyys ja pitkäaikainen kylläisyys. Peruna hoitaa kyllä nälän pois lyhytraikaisesti mutta kananmunilla, lihalla ja voilla pysyy nälkä poissa pitkäaikaisesti. Tämä on tärkeä asia ymmärtää. Tästä on olemassa professorien tarinoita ja kirjoituksia mutta eihän niitä kukaan kuuntele tai lue kun se kerrotaan väärällä tavalla. Kun opin syömään ruokaa niin että nälkä lähtee, silloin tervehdyin ja laihduin. Anteeksi, mutta minun oli pakko saada kertoa tämä asia. Veteraaniurheilijan luento on nerokkaan yksinkertainen, siinä se suurin salaisuus. Reijo.

    VastaaPoista
  27. Saska

    "Sami, sinulla on omakohtaista kokemusta, mutta kuinka pitkälle voit vetää siitä johtopäätöksiä muiden suhteen?"

    Suomen kansa on vähentänyt rasvaa merkittävästi jo 30 vuotta ja se on kokoajan lihonut, näin on myös ruotsalaisten, englantilaisten ja monien muiden kohdalla. Riittäisikö tämä vajaan sadan miljoonan ihmisen data Sinulle.


    "Erityisesti minua nyt tökkii tuo kun sanot nykysuositusten olevan lasten kidutusta."

    Jep, ja minua tökkii todentotta se, että lapsia kidutetaan väärällä lihavuuden hoidolla. Heidät pidetään kokoajan näläntunteen noidankehässä ja he eivät saa tarpeeksi vitamiineja ja muita ravintoaineita vilja+peruna painotteisella ravinnollaan.

    "ja se keskustelu ei etene näillä inttämisillä mihinkään."

    Minun tapani esittää asioita ei kenties miellytä kaikkia, mutta en ole etsimässä kavereita vaan tuomassa esiin näkemykseni joka on auttanut minua ja olen vakuuttunut, että se auttaa lähes kaikkia ylipainon kanssa kamppailevia ihmisiä. Ei siis Sinua, koska et ole ylipainoinen.

    "Suositukset perustuvat ennen muuta näyttöihin. Hiilihydraattien rajoittamisesta ilmestyy koko ajan entistä positiivisempaa tulosta, mutta *kokonaisuutena* näyttö on vielä rajoitettu. Suositukset muuttuvat kun näyttö on riittävä."

    Näyttäkää se lautasmallin voima vaikkapa tässä esittämässäni kilpailussa.

    Minulla on jo hahmotelma seuraavasta kilpailusta. Toivottavasti Christer järjestää sen sivuillaan. Kilpailu liittyy laihdutukseen.

    VastaaPoista
  28. TtM on jättänyt arvioitavaksi VRN:n mukaisen lautasmalliehdotuksen. Minun laskelmieni mukaan se häviää selvästi Sami Uusitalon tarjoamalle vaihtoehdolle. Annan ulkopuolisen tahon tehdä lopulliset laskelmat näistä kilpailuvastauksista ja muista kilpailuvastauksista. Kannattaa osallistua kisaan!

    VastaaPoista
  29. Tuula antaa tukensa Samin käsitykselle lautasen sisällöstä.

    Saska Tuomajukka arvioi lautasvaihtoehtoja tutkitun tiedon mukaan ja silloin VRN:n lautasmalli johtaa aivan selvästi. Kiitos kommentista Saska! Itse koen olevani näiden vaihtoehtojen välissä. Voisiko kompromissina olla se, että sallimme suuremmat energiaravintoaineiden vaihteluvälit? Seurataan tilannetta.

    VastaaPoista
  30. Reijo kirjoitti komean kommentin ja pohtii asioita hyvin tervejärkisesti. Erityisesti pisti silmään tämä seikka:

    "Kun syö lautasmallin mukaisesti perunaa, pastaa, riisiä ja leipää joutuu joko liikkumaan ylijäämäenergian pois (vähintään 30 min hikiliikuntaa joka päivä, mieluusti 2-4 kertaa enemmän) tai joutuu olemaan nälissään suurimman osan päivästä."

    Tämä on varsin lähellä omaa käsitystäni asiosta.

    Mukava kun olet pitänyt luennoistani.

    VastaaPoista
  31. Kiinnostaisi tietää miten ravintoaineiden saannin oikein lasket. Suhteutatko ravintoaineiden saannin aterian kokonaisenergiamäärään vai käsitteletkö ravintoaineiden saantia absoluuttisina arvoina? Kiinnitätkö vertailussa huomiota kaikkien vitamiinien ja kivennäisaineiden saantiin vai keskitytkö pelkästään niihin, joiden saannin suhteen suomalaisilla on yleensä puutteita?

    Kisa on siinä mielessä hieman ongelmallinen, että yksittäisten aterioiden terveellisyys ei kuvaa kovinkaan hyvin koko ruokavalion terveellisyyttä. On tietenkin itsestään selvää, että VHH ruokavalio voittaa kun ravintoaineiden saanti suhteutetaan energiamäärään. Onhan peruna, pasta ja riisi aika suojaravinneköyhää ravintoa moniin muihin ruoka-aineisiin verrattuna. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö virallisen suosituksen mukaisella ravitsemuksella saavutettaisi vitamiinien ja kivennäisaineiden saantisuosituksia. Äskettäin analysoin yhden ravintopäiväkirjan, jossa ruokavalio noudatti hyvin pitkälti virallisia suosituksia. Vaikka jakson kokonaisenergian saanti oli alle 1500 kcal, täyttyivät vitamiinien ja kivennäisaineiden saantisuositukset selvästi. Kyseinen henkilö näytti hyvinvoivalta ja paino oli pudonnut selvästi ilman minkäänlaisia ongelmia. Asiaa voisi katsoa myös tältä kannalta - kumpi saa absoluuttisina arvoina enemmän suojaravintoaineita ja kivennäisaineita: Sami Uusitalo joka syö hiilihydraattitietoisesti jaa saa ruuasta päivittäin n. 2000 kcal (?) vai TtM joka syö lähes virallisten suositusten mukaan ja saa ruuasta n. 3200 kcal päivässä. Vitamiinien ja kivennäisaineiden absoluuttinen arvo on kuitenkin se tekijä joka ruokavalion terveellisyyden loppujen lopuksi ratkaisee.

    Sami on sitä mieltä, että VHH ruokavalio sopii hyvin kaikille henkilöille joilla on ongelmia painon kanssa. Miten Sami sitten selität sen, että VHH ruokavaliota ja vähärasvaista ruokavaliota vertailevissa tutkimuksissa VHH tutkimuspopulaatioissa kato on ollut suurta? Eikä tämä juuri kuvaa sitä, ettei kyseinen ruokavalio sovellu kaikille henkilöille? Kiinnostaisi myöskin tietää, mihin VHH ruokavalion ylivertaisuus mielestäsi perustuu, sillä painonpudotuksen suhteen VHH ruokavalion tulokset eivät ole pitkäkestoisissa seurannoissa olleet yhtään sitä parempia kuin vähärasvaistenkaan ruokavalioiden.

    VastaaPoista
  32. Kiitos TtM perusteellisesta kommentista taas kerran. Olet ihan oikeassa, että tällaiset yksittäiset ateriat eivät kerro koko totuutta ruokavalion terveellisyydestä. Nytkin on ollut kilpailuvastauksia, joissa on noukkimalla noukittu eksoottisuutta lautaselle enemmän kuin normaalissa arjessa on tapana tehdä. Kun Sami pistää tämän rinnalle ihan arkisen VHH-vaihtoehdon, se kuitenkin voittaa tuollaisen epäluonnollisen VRN-viritelmän! En välttämättä nyt puhu sinun kilpailuehdotuksestasi TtM, vaikka sinunkin ehdotustasi täytyy pitää varsin runsaana.

    Ihan lyhyesti, miksi minä luulen, että Sami haluaa julistaa tällaisen kilpailun: Samin lautasvaihtoehto (VHH) osoittaa minusta pötypuheeksi sellaiset väitteet, että VHH aiheuttaisi puutteita vitamiinien ja hivenaineiden saannissa. Jopa ravintokuidun määrä on samaa luokkaa kuin perinteisessä lautasmallissa. Puhumattakoon muista ravintotekijöistä.

    Jatketaan keskustelua.

    VastaaPoista
  33. Sami, kuten eilen totesimme, olemme täysin eri mieltä lihavuusongelman ytimestä: minun nähdäkseni kyse on energian kulutuksen vähenemisestä. Länsimaissa ihmisten päivittäinen energian saanti on laskenut, mutta siitä huolimatta olemme lihoneet, koska kulutus on laskenut vielä enemmän.

    Inttämisellä viittasin omaan mielipiteeseeni ko. asiassa. Subjektiivisia näkemyksiä on turha yrittää esittää faktoina.

    Lasten vitskujen ja kivennäisaineiden saannin suhteen olet kuitenkin yksiselitteisesti väärässä. Tästä voimme väitellä, mikäli haluat.

    Saska Tuomasjukka

    VastaaPoista
  34. "En välttämättä nyt puhu sinun kilpailuehdotuksestasi TtM, vaikka sinunkin ehdotustasi täytyy pitää varsin runsaana."

    Energiankulutuksen ollessa suurta, on aterioidenkin oltava runsaita. Sitä paitsi kyseessä ei suinkaan ollut mikään kilpailuehdotus, vaan normaali lounas jonka olin lauantaina syönyt. Täytyy kyllä myöntää, että viikonloppuisin tulee ruuanlaittoon panostettua hieman enemmän kuin arkipäivinä. Ehkä tämä selittää osittain aterian ”runsautta”.

    Kyllä Samin ehdotus tulee tämän kisan todennäköisesti voittamaan. Kun energialisäkkeiksi laskettavat perun, riisin ja pastan jättää lautaselta pois ja nämä korvaa ravintoainerikkailla ruoka-aineilla, niin tottahan toki aterian ravintoainesisältö muuttuu paremmaksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita etteikö lautasmallin mukaisella ruokailulla ylitettäisi vitamiinien ja kivennäisaineiden päivittäisiä saantisuosituksia. Esim. edellä olevassa viestissäni olevalla esimerkkilounaalla (840 kcal) sinkin, raudan, C-vitamiinin, B12-vitamiinin, Niasiinin ja D-vitamiinin päivittäiset saantisuositukset täyttyivät helposti. A, E, B2-vitamiinien, foolihapon, kaliumin ja magnesiumin saantisuosituksista tuli saatua reilusti yli puolet. Ainoastaan B1-vitamiinin, kalsiumin ja seleenin päivittäisestä saantisuosituksesta tuli hieman alle puolet täyteen. Ja nyt oli kyse ainoastaan yhdestä lautasmallin mukaisesta ateriasta!

    VastaaPoista
  35. TTM:


    "Sami on sitä mieltä, että VHH ruokavalio sopii hyvin kaikille henkilöille joilla on ongelmia painon kanssa."

    En ole missään vaiheessa väittänyt näin. Uskon sen sopivan kuitenkin useimmille ylipainoisille/lihaville vauvasta vaariin. Aineenvaihduntasairaudet yms. ovat asia erikseen.

    "Miten Sami sitten selität sen, että VHH ruokavaliota ja vähärasvaista ruokavaliota vertailevissa tutkimuksissa VHH tutkimuspopulaatioissa kato on ollut suurta?"

    1. Tutkijoilla on vahva ennakkoasenne vhh:ta kohtaan. Uskon, että mukana on myös tietoista valehtelua ja tulosten vääristelyä.

    2. Monet yksilöt samoin kuin tutkimukset tekevät vhh:n aivan liian ahdasmielisesti. Hiilareita ei tarvitse vetää 20 g asti, niinkuin Atkinssin alussa. Tämä vaikeuttaa dieetissä pysymistä

    3. Tieto vhh ruoka-aineista on vähäistä ja moni kokee sen hankalaksi noudattaa.

    4. ehkä muita tekijöitä.



    "Eikä tämä juuri kuvaa sitä, ettei kyseinen ruokavalio sovellu kaikille henkilöille?"

    Voihan olla että se ei monelle sovellu. Vähän rasvaa linjalla esim. Kirsi Pietiläisen mukaan onnistuu vain yksi kymmenestä pitämään viiden prosentin painonpudotuksen. En kuulunut tuohon joukkoon. Vähän rasvaa linjaa huonopi vhh ei pysty olemaan ei sitten millään. Mitäs sanot siitä Israelilaisesta tutkimuksesta jossa vhh hakkasi vähän rasvaa linjan mennen tullen.


    "Kiinnostaisi myöskin tietää, mihin VHH ruokavalion ylivertaisuus mielestäsi perustuu"

    Asia on äärimmäisen yksinkertainen. Protsku+rasva pitoista ruokaa ei pysty syömään niin paljon, että energiatarve ylittyisi. Hiilaripitoisella tämä onnistuu helposti. Tämänhän olet jo itse todennut.

    Toinen merkittävä seikka on se, että jätettäessä perunat, riisit, pastat, leivät yms. vähän suojaravinteita energiamääräänsä suhteutettuna sisältäviä ruoka-aineita pois saadaan ravinnerikasta ruokaa vähällä energiamäärällä. Tämänkin olet itse todennut.

    "sillä painonpudotuksen suhteen VHH ruokavalion tulokset eivät ole pitkäkestoisissa seurannoissa olleet yhtään sitä parempia kuin vähärasvaistenkaan ruokavalioiden."

    En usko tätä. En sitten millään. Sen tiedän, että aniharva lääkäri/ravitsemusterapeutti/terveydenhoitaja tms. Suomessa tätä vaihtoehtoa edes esittää. Sopii se sitten yhdelle tuhannesta tai yhdeksälle kymmenestä.

    VastaaPoista
  36. TtM: "Kun ravitsemussuosituksia tehdään, on niissä otettava terveellisyyden lisäksi huomioon myös mm. taloudelliset ja eettiset näkökulmat. Minusta nämä on nykyisissä suosituksissa ihan hyvin huomioitu. Itsekin syön jotakuinkin nykyisten suositusten mukaan ja olen normaalipainoinen ja täysin terve. Mitä vikaa niissä suosituksissa siis on?"

    Pitäisikö siis mielestäsi suosituksia saattaa vähemmän terveelliseen suuntaan, jos taloudelliset ja eettiset näkökulmat sitä vaativat? Lasketaanko taloudellisuuteen pelkästään joukkoruokailun hinta ja suomalaisen ruokateollisuuden toimintaedellytykset vai pitäisikö laskea myös sairaanhoitokulut?

    Sinulle sopii suositusten mukainen malli ja niin varmasti monelle muullekin. Te sellaiset henkilöt voitte olla siihen tyytyväisiä, mutta älkää toki yleistäkö omaa kokemustanne koko väestöön tai edes suurimpaan osaan. Löytyy myös paljon ihmisiä, joille suositusten mukainen malli ei kerta kaikkiaan sovi parhaiten.

    Vaikuttaisi siltä, että suurella osalla väestöllä on jonkinlainen ongelma tai ominaisuus insuliiniaineenvaihdunnassa, jonka myötä suuri hiilarien määrä johtaa insuliiniherkkyyden heikentymiseen ja lihomiseen.

    Luulisin, että erot ihmisten aineenvaihdunnassa sekä ruokakulttuuriset tekijät selittävät suuren yksilöllisen vaihtelun painonpudotustutkimuksissa.

    Siksi onkin järjetöntä, että niitä hiilihydraatteja kuitenkin kaikille suositellaan 50-60 E%. Järkevämpi malli olisi 10-60 E%.

    "Suurin ylipainoon johtava tekijä on makeat ja rasvaiset välipalat. Kun välipalaksi syö yhden ison wienerleivän, niin kaloreita tuleekin jo kerta heitolla n. 600. Tähän kun vielä lisätään illalla TV:tä katsoessa syöty jäätelöannos kinuskikastikkeen kera ja makean vastapainoksi naposteltu puolikas sipsipussi"

    Tästä voin olla osittain samaa mieltä, mutta onko se syy vai seuraus? Mikä saa suuren osan ihmisistä syömään liikaa sokeria ja tärkkelystä? Onko se jotenkin koukuttavaa vai eikö vähärasvaisesta ruoasta saa kunnollista kylläisyyden tunnetta?

    "Mielenkiinnolla odotan myös tutkimustuloksia siitä, mitä veren rasva-arvoille tapahtuu VHH ruokavalion aikana, kun paino pysyy pidemmän aikaa muuttumattomana."

    Kannattaisi seurata vähän tarkemmin. Lainaus mainitun israelilaistutkimuksen Discussion-osasta: "The increasing improvement in levels of some biomarkers over time up to the 24-month point, despite the achievement of maximum weight loss by 6 months, suggests that a diet with a healthful composition has benefits beyond weight reduction."

    Ja tästä tutkimuksesta näkyy myös havainnollisesti rasvan ja hiilarien erilaiset vaikutukset rasva-arvoihin kalorimäärän ollessa sama. Erityisesti kaavio 4 näyttää, että hiilarit ovat huonoin mahdollinen vaihtoehto veren rasva-arvojen suhteen.

    Muistaakseni muissakin tutkimuksissa on havaittu painonpudotuksesta riippumattomia parannuksia rasva-arvoissa. Sivuiltani näihin viitteitä varmasti löytyy.

    ST: "Suositukset perustuvat ennen muuta näyttöihin. Hiilihydraattien rajoittamisesta ilmestyy koko ajan entistä positiivisempaa tulosta, mutta *kokonaisuutena* näyttö on vielä rajoitettu. Suositukset muuttuvat kun näyttö on riittävä."

    Tämä on melkoinen mantra. Ei ole toistaiseksi näkynyt sellaista yhdenmukaista interventiopohjaista näyttöä nykysuosituksen ylivertaisuudesta. Itse asiassa jokseenkin kaikissa ruokavalioita vertailevissa kokeissa suositusten mallilla saadaan huonoimmat tulokset. Tämän tyyppiset tutkimukset osoittavat parhaiten syy- ja seuraussuhteen. Eli siis, missä on se näyttö nykyisten suositusten puolesta?

    "lihavuusongelman ytimestä: minun nähdäkseni kyse on energian kulutuksen vähenemisestä."

    Onko tämä mutua vai näyttöön perustuvaa? Muistaakseni ihan viime kuukausina on julkaistu kaksi tai kolme tieteellistä artikkelia, joiden mukaan fyysinen aktiivisuus ei ole viime vuosikymmeninä vähentynyt ja se on pikemminkin seurausta kuin aiheuttaja lihomiselle.

    VastaaPoista
  37. Ihan hieno keskustelu ja mielenkiintoinen kilpailu. Tämä in sellainen kirjoitus jonka maallikko ymmärtää. Tietysti on fiksumpaa lukea tiedemiesten tekstiä alkuperäisissä paikoissa. Jari toi mielestäni hienosti esille mistä tässä on kyse: "Mikä saa suuren osan ihmisistä syömään liikaa sokeria ja tärkkelystä? Onko se jotenkin koukuttavaa vai eikö vähärasvaisesta ruoasta saa kunnollista kylläisyyden tunnetta?"

    Minä voin vahvistaa, että tärkkelys koukuttaa minua. Ja peruna ei vie nälkää. Minulla on tästä kiusallinen tarina kerrottavana. Päästäkseni tästä tärkkelyskoukusta eroon tein niin, että kertaheitolla pudotin pois ruokavaliosta perunan, kaikki leivät, saatoin syödä vain kerran viikossa vähän makaronia. Karkkia en tietenkään syönyt ja jätin kaikki makeat mehut. Lautaselle meni sen sijaan runsaasti vihanneksia ja lihaa. Ylipaino lähti tällä tavalla pois, mutta vatsa meni ihan umpeen. Aivan kauhea tunne ainakin kolmeksi viikoksi. Sitten hellitti. En minä tiedä mistään VHH:sta miten se toimii, mutta jatkoin tällä tavalla vihanneksilla ja lihalla. Kiusallista tässä on se, että puolen vuoden jälkeen minua rupesi kyllästyttämään tämä yksipuolinen ruokavalio. Olin kyllä puolessa vuodessa menettänyt ne 10 kiloa, jotka olin ottanut tavoitteeksi, mutta sillä hinnalla että nyt inhosin vihanneksia ja lihaa!! Mitä nyt eteen. Otin taas lautaselle perunaa. Tunne oli ihana! Ihan kuin olisi tavannut kauan kadoksissa olleen ystävän!! Lisäsin perunan syöntiä niin että söin sitä joka päivä. Siihen ei kyllästy. Leipä ei ole tullut takaisin ja makaronia en syö. Vihanneksia en pysty syömään edelleenkään ja lihaa tekee pahaa syödä. Kalaa pystyn vähän syömään. Paino on noussut vajaassa neljässä kuukaudessa viisi kiloa. Kertokaa te viisaat nyt! Onko se todellakin tuo peruna joka lihottaa minut taas takaisin?? Terveisin Seija.

    VastaaPoista
  38. Olisi mielenkiintoista kuulla, että millainen jättiläinen tämä TtM oikein on kun kuluttaa 3200kcal päivässä?
    Hän kehui, ettei liiku paljon, vain pari kertaa viikossa ja on normaalipainoinen?
    Jotenkin jäi miettimään tämä mökinmuija...

    VastaaPoista
  39. Jari, ei se ole mantra vaan fakta.

    Mutta kommenttisi on hyvä, koska se osoittaa sen perustavanlaatuisen eron, jolla asioita voi tarkastella. On mahdollista keskittyä vaihtoehtoisia ruokavalioita vertaileviin tutkimuksiin (yksittäisiin, tusinoihin tai satoihin) tai on mahdollista huomioida koko vuosikymmenten aikainen tutkimustieto (tuhansiin, kymmeniintuhansiin).

    Minusta on selvää, että ravitsemussuositukset perustuvat jälkimmäiseen lähestymistapaan.

    Termeissä olin hieman löysä: fyysinen aktiivisuus määritellään usein tietoisena liikunnallisena aktiviiteettina. Se on jopa lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Samaan aikaan kuitenkin energian kulutus on kuitenkin vähentynyt (pakko olla, koska ruoasta saatava energia on vähentynyt ja lihavuus on lisääntynyt!) Arkiliikunta on siten yksinkertaisesti vähentynyt. Jokainen hissi, liukuporras ja automaattinen ovenavaaja varastaa mahdollisuuden käyttää edes hitusen syödystä ruoasta siihen, mihin se on tarkoitettu - työn tekemiseen.

    Tilanne lapsilla on sama. Ylipainoisuus lisääntyy, koska energian kulutus kasvaa ja aktiivisuus vähenee (Br J Sports Med December 2005, 39:12).

    Saska Tuomasjukka

    VastaaPoista
  40. Kuvalähde on ilmoitettu väärin. Kuva ei ole Karpin keittokirjasta, vaan karppaus.infon reseptitietokannasta. Toivottavasti pyysit kuvan lähettäjältä luvan kuvan käyttämiseen.

    VastaaPoista
  41. ST, usein kuulen mainittavan ne tuhannet tutkimukset. Mutta osaisitko ihan tarkalla lähdeviitteellä osoittaa edes yhden, joka kohtalaisuudella varmuudella osoittaisi VRN:n mallin olevan suurimmalle osalle väestä optimaalinen ruokavalio?

    VastaaPoista
  42. Jari, juuri tätä eroa tarkoitin. Yhtä ei ole. Hyvin todennäköisesti sitä ei edes tule. Jos tulee, sen kesto on 10-25 vuotta.


    Saska Tuomasjukka

    VastaaPoista
  43. Mökinmuija ihmetteli suurta energiansaantiani ja kuvitteli minun olevan jättiläinen. No, ehkä muurahainen voisi pitää 69 kiloa painavaa ja 178 cm pitkää miestä jättiläisenä.

    En omasta mielestäni harrasta kovinkaan paljon liikuntaa. Tietenkin liikunnan harrastaminen on suhteellinen käsite. Teen 2-4 kertaa viikossa 60-90 minuuttia kestävän liikuntasuosituksen, jossa energiankulutus on noin 600-1000 kcal. Tämän lasken liikunnaksi, sillä siinä hikoilee ja hengästyy selvästi ja sillä on selviä positiivisia vaikutuksia fyysiseen kuntooni. Varsinaisen liikuntaharrastuksen lisäksi tulee muuta fyysistä aktiivisuutta paljon. Ts. olen liikkeessä enkä jää sohvalle makaamaan. Tällaista normaalia fyysistä aktiivisuutta (siivous, metsässä kävely, puutarhatyöt yms.) en kuitenkaan laske liikunnaksi, koska sillä ei ole varsinaista kuntoa kohottavaa vaikutusta enää omalla kuntotasollani.

    VastaaPoista
  44. Mielenkiintoinen ja ihan hyvin toteutettu tutkimus. Tulosten valossa näyttäisi tosiaan siltä, että VHH ruokavaliolla on positiivinen vaikutus veren lipidiprofiiliin. Tässä kuitenkin pari kommenttia tutkimuksen tuloksista pikaisen lukaisemisen jälkeen.

    - Painomuutokset olivat loppujen lopuksi kaikissa ruokavalioissa surkeita. Se että kahdessa vuodessa ei onnistuta pudottamaan kuin pari kiloa ylimääräisestä painosta pois, kuvaa hyvin sitä, että kaikkia painonpudotukseen tähtääviä ruokavalioita on vaikeaa noudattaa. VHH ruokavaliolla paino putosi nopeimmin ja painonpudotus oli myös suurinta. Nopea painonpudotus VHH ruokavaliossa johtuu nesteen poistumisesta lihasglykogeenin määrän vähentyessä. Kuinka suuri rooli nesteen poistumisen määrällä oli VHH ruokavaliota noudattavien painonpudotusmuutoksissa? Olisiko ero VR ruokavalioon tasoittunut painomuutosten suhteen, jos tämä olisi otettu tutkimuksessa huomioon? Olisi ollut hienoa, jos tutkimuksessa olisi selvitetty myös kehon koostumuksen muutoksia esim. DXA:lla eikä keskitytty pelkästään painomuutoksiin.

    - VHH ryhmässä koehenkilöiden poistuma ja painomuutosten vaihteluväli oli suurinta. Minusta tämä kuvaa sitä, että VHH ruokavaliota on vaikeampi noudattaa kuin VR ruokavaliota.

    - Kaikissa ryhmissä koehenkilöt olivat lisänneet fyysisen aktiivisuuden määrää. Liikunnan vaikutus tuloksiin lienee samanlainen kaikissa ryhmissä, mutta kuinka suuri rooli sillä on esim. veren lipidimuutoksiin ja painonpudotukseen. Tähän emme taaskaan saa vastausta.

    - Olisi ollut mielenkiintoista tietää, miten vaikeaksi/helpoksi koehenkilöt itse kokivat ruokavalion noudattamisen. Ottiko esim. VHH ruokavaliota noudattavaa pahasti päähän, kun vieressä istuva työkaveri puputti pastaa ja leipää? Tällainen kysely olisi ollut helppo toteuttaakin.

    En näe tämänkään tutkimuksen tulosten perusteella mitään syytä lähteä radikaalisti muuttamaan nykyisiä ravitsemussuosituksia. Hiilihydraattien alarajaa voisi jonkin verran laskea, ehkä jopa 35 E% asti. Tätä alemmas en kuitenkaan sitä laskisi. Mikäli hiilihydraattien alaraja suosituksessa laskisi, tarkoittaisi tämä sitä, että ruuan tarjonta kouluissa, työpaikoilla, sairaaloissa ym. pitäisi muuttaa niin, että suositusten mukainen ruokailu olisi mahdollista. Tämä muuttaisi täysin koko ruokailun ja johtaisi myös ruoka-annosten hinnan nousuun – monipuolinen VHH ruokavalio kun on selvästi kalliimpaa kuin suositusten mukainen runsaasti hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio.

    Kansantaloudellisesti olisi tietenkin pitkällä tähtäimellä kannattavaa, mikäli VHH ruokavaliolla saataisiin ylipaino kuriin ja elintasosairaudet vähenemään. On kuitenkin muistettava, että jo nyt monet kunnat ja ravintolat kamppailevat ruokailun järjestämiseen liittyvien kustannusten kanssa. Jos hiilihydraattien suhteellista määrää laskettaisiin suosituksissa, olisi ruokailun järjestäjien myös pystyttävä järjestämään suositusten mukainen ruokailu, ts. lisäämään valinnanvaraa. Tämä lisäisi ruokailun järjestämiseen liittyviä kustannuksia. Nykyisten tutkimusten valossa ei myös voida täydellä varmuudella sanoa, että VHH ruokavalioon siirtyminen vähentäisi pitkällä aikavälillä terveydenhuollon kustannuksia. Tutkimustietoa ei toistaiseksi ole tarpeeksi. Pystyisivätkö ihmiset noudattamaan VHH ruokavaliota yhtään sitä paremmin kuin he noudattavat nykyistäkään suositusta? Ainakin näiden muutamien eri ruokavalioita vertailevien tutkimusten valossa voidaan sanoa että EI.

    VastaaPoista
  45. On siis todellakin mantra eikä fakta sanoa, että nykysuositus perustuu tuhansiin tutkimuksiin.

    Tai voihan sen perään laittaa listan tutkimuksia, ja on laitettukin, mutta eivät ne tutkimukset osoita suosituksen olevan terveellisin vaihtoehto. Epärehellistä toimintaa, taustalla kenties elintarvike- ja lääketeolisuuden lobbaus ja päättäjien hyväuskoisuus.

    Ja kyllä, parisen vuotta sitten todellakin kävin läpi VRN:n suosituksen lähdeviitteet kokonaisuudessaan. Ei sieltä löytynyt vakuuttavaa näyttöä 50-60 E% hiilareille eikä tyydyttyneen rasvan demonisoinnille. Kun sellaista näyttöä ei kerta kaikkiaan ole.

    Sama virsi. Missä on näyttö? Ei missään.

    VastaaPoista
  46. Jari, tätä keskustelua en voi käydä kanssasi. Jos et hyväksy sitä, että näyttö koostuu kaikista hyvin suoritetuista tutkimuksista, ei keskustelulla ole pohjaa.

    Toisaalta olen sitä mieltä, että ravitsemussuositukset eivät ole pelkästään tiedettä. Niiden on lisäksi huomioitava kaksi muuta tekijää:
    - ruokakulttuuri, ts. ihmisten opitut mieltymykset
    - globaalin elintarviketalouden kantokyky

    Näiden huomioiminen ei kuitenkaan tee niistä puolueellisia. Kaikki ruoka on tuotettava, joten mikään ruoka ei ole viaton kaupallisten tavoitteiden suhteen. Todellisuudessa on tekijöitä, jotka on vain hyväksyttävä.

    Minä luen vhh:n lisääntyneen suosion muuten niiden ruokakulttuuritekijöiden joukkoon. Sen on näyttävä suosituksissa esimerkiksi laajentuneina hh-arvoina.

    Saska Tuomasjukka

    VastaaPoista
  47. TtM: "Kuinka suuri rooli nesteen poistumisen määrällä oli VHH ruokavaliota noudattavien painonpudotusmuutoksissa?"

    Huomasit varmaankin, että israelilaistutkimuksessa aloitusvaiheen jälkeen ylläpitovaiheelle siirryttäessä vhh-ryhmä nosti hiilihydraattien määrää tuntuvasti, omasta mielestäni turhankin korkealle. Ero glykogeenivarastoissa kahden vuoden kohdalla lienee siis vaatimaton.

    "VHH ryhmässä koehenkilöiden poistuma ja painomuutosten vaihteluväli oli suurinta. Minusta tämä kuvaa sitä, että VHH ruokavaliota on vaikeampi noudattaa kuin VR ruokavaliota. ... Olisi ollut mielenkiintoista tietää, miten vaikeaksi/helpoksi koehenkilöt itse kokivat ruokavalion noudattamisen. ... Pystyisivätkö ihmiset noudattamaan VHH ruokavaliota yhtään sitä paremmin kuin he noudattavat nykyistäkään suositusta?"

    Ei sitä kaikkien tarvitse noudattaa, mutta annettakoon motivoituneille mahdollisuus. Tilannetta vaikeuttaa osaltaan se, että tällä hetkellä monet ravitsemusasiantuntijat levittävät räikeän virheellistä tietoa vhh-ruokavaliosta. Motivaatio tähän mikä lie?

    "johtaisi myös ruoka-annosten hinnan nousuun"

    Tärkeämpää on siis syödä halvalla kuin mahdollisimman terveellisesti? Minulle ei. Karsin mieluiten muista kuluista kuin ruoasta. Oikealla ruoalla voi nostaa elämän laatua ja tervettä ikää.

    "Nykyisten tutkimusten valossa ei myös voida täydellä varmuudella sanoa, että VHH ruokavalioon siirtyminen vähentäisi pitkällä aikavälillä terveydenhuollon kustannuksia. Tutkimustietoa ei toistaiseksi ole tarpeeksi."

    Olen samaa mieltä - täyttä varmuutta ei ole, pelkästään suuri todennäköisyys. Luulisi, että Suomessakin tätä jo tutkittaisiin, jos tutkijoilla ja päättäjillä olisi aito kiinnostus terveydestä eikä pelkästään halu pitää kiinni vanhoista mantroista ja kasvattaa lääkefirmojen kassoja.

    VastaaPoista
  48. ST: "Jos et hyväksy sitä, että näyttö koostuu kaikista hyvin suoritetuista tutkimuksista, ei keskustelulla ole pohjaa."

    Tutkimukset ovat hyvin suoritettuja, mutta niistä ei voida vetää nykyisten ravitsemussuositusten mukaisia johtopäätöksiä.

    Esimerkki: Ravitsemussuosituksissa sanotaan, että tyydyttynyt rasva aiheuttaa sydän- ja verisuonitauteja. Näyttö onkin sitten sitä luokkaa, että se nostaa LDL-kolesterolia. Loppu on olettamusta, että korkea LDL-kolesteroli olisi sv-tautien aiheuttaja.

    Toinen esimerkki: 50-60 E% hiilihydraatteja. Tämä on pelkkä ravitsemuspoliittinen lausuma. Kuuleman mukaan alkuperäisissä jenkkisuosituksissa viljan määrää nostettiin lobbauksen vuoksi. Tämä suositus sitten kopioitiin muualle maailmaan. NNR-porukassa istuva Fogelholm myönsi, että hiilarimääriä on alettu tutkia vasta viime aikoina. Ja nämä tutkimuksethan enimmäkseen osoittavat, että vähempi parempi. Kuitenkin annetaan ymmärtää, että hiilarisuositus perustuu tuhansiin tutkimuksiin.

    Miksi vaivautua edes arpomaan jotakin lähdeviitteitä, kun niistä tehdyt johtopäätökset eivät kuitenkaan ole hyvää tiedettä?

    VastaaPoista
  49. Jari, saanko kysyä mitä työtä itse teet? Mitä mieltä olet ihmisistä, jotka sanovat, että toimit työssäsi epärehellisesti, tosiasioista vääristellen ja vain omaa etuasi tavoitellen?

    En pahastunut kommentistasi, jonka olen kuullut jo moneen otteeseen. Ihmettelen vain miksi yksi ammattikunta olisi näin läpeensä kieroutunut. Vai onko kyseessä mielestäsi yleisempi ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa?

    Saska Tuomasjukka

    VastaaPoista
  50. Jari, kommentiksi viestiisi 2:38 PM: jos olemme eri mieltä LDL:n roolista svt:ssä, se kertookin jo kaiken. Siitä *olemme* samaa mieltä, että suositukset pohjautuvat muuhunkin kuin tieteeseen, koska niiden on peilattava maailmaa, jossa elämme. Tämäkään ei muuksi muuta sitä tosiasiaa, että valtaosa ihmisistä olisi hyvin terveitä, jos söisi suositusten mukaisesti. Ongelmahan on nimenomaan siinä, että suosituksia ei noudateta.

    Omalta osaltani tämä keskustelu riittää tältä erää. Olen varma, että Samin lautanen voittaa kisan, ja syyt on TtM hyvin kertonut.

    Saska T

    VastaaPoista
  51. en malta olla laittamatta tähän tavallaan erästä tutkimusta.
    Itse olen jo yli 60v ikäinen ja olen kartoittanut synnyinkyläni ihmnisiä.
    Lapsuudessani syötiin pääasiassa
    lihaa,kalaa,perunoita,viljaa, maitoa.voita,läskiä.
    Tuota ruokavaliota ovat edelleen jatkaneet vanhempani ja muut samaa
    ikäluokkaa olevat ihmiset siellä kylässä.Tietääkseni kukaan heistä ei ole sairastunut sydän ja verisuonitauteihin eikä diabetekseen.
    Vanhimmat on eläneet lähes satavuotiaiksi ja nytkin kylässä
    elelee useampia yli 90 vuotiaita omatoimisesti.En tiedä että yksikään olisi kuolluta alle 80v vanhana.
    Tämän vain kerron kuinka yksipuolisella ruokavaliolla ihminen pärjää.

    VastaaPoista
  52. ST, keskustelen mieluiten varsinaisesta aiheesta kuin itsestäni, mutta voin kuitenkin kertoa, että työni ei liity elintarvike- eikä lääketeollisuuteen.

    Käsittääkseni sinun työsi liittyy, joten sikäli ymmärrän asenteesi.

    En kuitenkaan usko, että kaikki ravitsemusasiantuntijat ilkeyttään väärää tietoa levittävät. Yhtä hyvin syynä voi olla koulutuksen painottuminen näiden vanhojen mantrojen ulkoalukemiseen itsenäisen ajattelun ja tutkimustiedon seuraamisen sijaan.

    Mukavaa että olet samaa mieltä kanssani siitä, etteivät suositukset perustu kaikilta osin tieteeseen. Olen sillä tavalla idealisti, että toivoisin myös suositusten laatijoiden avoimesti tunnustavan, mikä on tieteelliseltä kannalta optimaalinen vaihtoehto ja mikä sitten muilta kannoilta optimaalinen.

    Suositusten noudattaminen ei ole välttämättä helppoa, jos siitä seuraa verensokerikierrettä tai nälkää.

    VastaaPoista
  53. On ihan pakko kommentoida TtM:lle.
    Laskureiden mukaisesti painoisellesi ihmiselle peruskulutus ja tunnin varsin reipas liikunta päivittäin vastaa 2450 kcal kulutusta.
    Joka taas ei ole lähelläkään mainitsemaasi 3200 kcal kulutusta!
    Perusteet arvostelullesi menivät sen sileän tien!

    VastaaPoista
  54. Saska T sanoo: "Olen varma, että Samin lautanen voittaa kisan".


    Olen asiasta täsmälleen samaa mieltä. VHH-lautaselle on helppo kerätä vitamiineja, hivenaineita, antioksidantteja, kuituja jne. Tästä on nminulla jo viiden vuoden kokemus. Veteraaniurheilija ja Sami U valmistelevat tässä pientä yllätystä keskustelutilaisuuteen Suomen akatemiassa helmikuussa. Miten on? Onko tullut mitään vastausta professoreilta? Saadanko vastaus keskustelutilaisuudessa?



    Kiitos veteraaniurheilija loistavasta blogista, hienoista luennoista ja lehtikirjoituksista. Oletko tietoinen että sinua arvostellaan tosi kriittisesti koko ajan karppiyhteisössämme? Sinua pidetään tosi surkeana VHH puolesta puhujana. Vasditaan lääkäri Heikkilää mukaan keskusteluun. Ymmärsin että hän ei ole tulossa. Hiukan harmittaa sinun puolestasi kun osaan hyvin aavistaa miten paljon töitä olet joutunut tehnyt tilaisuuden järjestämiseksi. Voimia sinulle!

    VastaaPoista
  55. Upeaa Christer! Sinnikäs työsi kantaa hedelmää. En olisi uskonut että blogisi tulee näin suosituksi.

    Zemppiä jatkoon!!!!

    Noora, VHH, 2 vuotta, -15 kiloa

    VastaaPoista
  56. Mökinmuijalle

    Höpöhöpö. Tuo laskelmasi pitäisi paikkaansa jos en lenkin lisäksi tekisi mitään muuta kuin istuisi paikallani koko päivän.

    Teen päivässä keskimäärin 8 tuntia työtä joka, vaikka kokonaisuutena onkin varsin kevyttä, sisältää säännöllisesti kuormittavampia jaksoja. Sanoisin, että työn kuormittavuuden keskiarvo on noin 2,5 METsiä (2,5 kertaa lepoaineenvaihdunnan verran). Liikuntaa tulee harrastettua keskimäärin 3 kertaa viikossa 60-90 minuuttia per kerta. Yksittäisen liikuntakerran kuormittavuus on liikuntamuodosta riippuen 8-15 METsiä. Teen kauppamatkat ja työmatkat kävellen tai pyöräillen, kävelen ulkona koirien kanssa, leikkaan nurmikkoa työnnettävällä ruohonleikkurilla, siivoan yms. Keskimäärin tämmöistä kevyttä fyysistä aktiivisuutta (kuormittavuus 3-4 METsiä) tulee noin 3 tuntia päivässä.

    Kokeilepa Mökinmummo laskea energiankulutukseni näiden tietojen perusteella. Uskoisin, että päädyt huomattavasti suurempaan päivittäiseen energiankulutukseen kuin tuo 2450 kcal.

    VastaaPoista
  57. Pahin ongelma ei ole tämä virallinen lautasmalli vaan se, että viranomaiset tuputtavat ylipainoisille perunaa ja viljatuotteita sekä samalla imuroivat rasvat joka paikasta. -> tämä on lihottamisen kaava.

    Saska tai TTM: iskepä nyt käteen se tutkimus, joka osoittaa, että lasten arkiliikunta on Suomessa vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana.

    http://www.slu.fi/lum/14_02/uutiset/lasten_ja_nuorten_liikunnan_harr/

    "Liikunnan harrastaminen lisääntynyt

    3–18 –vuotiaista lapsista ja nuorista peräti 92 prosenttia (972 000) ilmoittaa harrastavansa liikuntaa jossain muodossa. Vuosina 1997 – 98 vastaava luku oli 84 prosenttia (874 000) ja 76 prosenttia vuonna 1995.

    Passiivisten osuus on vähentynyt 8 prosenttiin. Vuonna 1997-98 passiivisuus oli 16 prosenttia ja vuonna 1995 24 prosenttia.

    Tutkimustieto pistää mietteliääksi, sillä monet muut selvitykset osoittavat, että lasten ja nuorten kestävyyskunto on heikentynyt. Samoin lasten ja nuorten paino on hieman lisääntynyt”, kehityspäällikkö Pasi Mäenpää Nuoresta Suomesta arvioi."

    Vapaa-ajan liikunnan harrastajien määrä on dramaattisesti lisääntynyt viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana, mutta se lasten lihavuus on koko ajan kasvanut. Miksi ?

    Minä väitän, että se johtuu menetetystä nälänhallinnasta. Liian suuresta hiilareiden määrästä verrattuna rasvoihin ja protskuihin.

    TTM: mitä hintaan tulee, niin uskon että minun lautaseni on halvempi kuin sinun. Tietty en ole tarkkaan laskenut.

    Toisekseen mikä tekee VHH:sta epäeettisemmän kuin mitä virallinen linja ehdottaa.

    Vertaa

    rasvaton maito vs. kulutus maito

    rasvaton jogurtti vs. luonnonjugurtti

    vähän rasvaa leikkele vs. normaalimäärän rasvaa sisältävä leikkele.

    Ravinnon rasvaimu vaatii teknisen prosessin ja se kuluttaa energiaa -> kuluttaa rahaa ja energiaa ja on näin ollen epäekologisempi.

    voittanen kisan, mutta en kovin selvästi. Tämä sen vuoksi, että energiamäärää ei oltu rajattu. Toisekseen ttm:n ruoka ei täytä tätä 55-60 % hiilarimäärää.

    VastaaPoista
  58. Katsokaapa tätäkin. Hurjasti liikkuvat muksut. Kokoajan liikuntaharrasteiden määrä lisään tyy.

    http://www.kihu.fi/faktapankki/harrastaminen/lapset_suomi/

    VastaaPoista
  59. Hei Sami, hyvä pointti, joka osoittaa sen, että ohjattu liikuntaharrastus ei ole sama kuin jatkuva "arkiliikunta", joka lapsen tapauksessa tarkoittaa pihalla leikkimistä koulun päättymisestä iltapimeään. Tämän määrä on laskenut dramaattisesti tv:n, tietskan ja kännyjen maailmassa.

    Niistä trendeistä: ohjatun liikunnan osallistumismäärissä olet täysin oikeassa, mutta varsinaisesta fyysiseen rasitukseen kuluvasta energiamäärästä löydät parempaa tietoa Susanna Kautiaisen väikkäristä, sivu 41.

    Olemme ihan samaa mieltä siinä, että lihavuudessa on ongelmana menetetty nälänhallinta. Tiedätkös millä se saadaan esmes lapsilla kuriin? Poistamalla karkki- ja limuautomaatit kouluista (http://ki.se/ki/jsp/polopoly.jsp?d=25844&a=31242&l=en&newsdep=25844)

    Saska Tuomasjukka

    VastaaPoista
  60. Sami:

    ” Pahin ongelma ei ole tämä virallinen lautasmalli vaan se, että viranomaiset tuputtavat ylipainoisille perunaa ja viljatuotteita sekä samalla imuroivat rasvat joka paikasta.”

    Jos näin on tapahtunut, niin olet törmännyt vääränlaisiin ”viranomaisiin”. Ylipainoisille nimenomaan suositellaan, että lautasmallissa perunaneljänneksen osuutta pienennetään ja tyhjä kohta täytetään kasviksilla. Ei painonpudottajille virallisen linjan mukaisessa ruokavaliossa myöskään suositella samanlaista leipämäärää kuin normaalipainoisille henkilöille.

    ” Vapaa-ajan liikunnan harrastajien määrä on dramaattisesti lisääntynyt viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana, mutta se lasten lihavuus on koko ajan kasvanut.”

    Tästä asiasta olen jo sanottavani sanonut jonkun muun otsikon yhteydessä. Lähiaikoina tullaan julkaisemaan hyvälaatuinen tutkimus, jossa todetaan lasten ja nuorten arkiaktiivisuuden vähentyneen. Tästäkin olen jo aiemmin maininnut. Saattaa olla, että kyseinen tutkimus on jo julkaistukin. Totean vielä, että jos lapsi lihoo, niin silloin syytä tulee etsiä jostain muusta kuin perunan, riisin, pastan tai viljatuotteiden syömisestä. Vaikka VHH ruokavalioon myönteisesti suhtaudunkin, niin en missään nimessä lähtisi sitä suosittelemaan kasvavalle lapselle.

    ” TTM: mitä hintaan tulee, niin uskon että minun lautaseni on halvempi kuin sinun. Tietty en ole tarkkaan laskenut.”

    Omaan esimerkkiateriaani minun täytyi ostaa ainoastaan suolaa, voimariinia, öljyä, kermaa, kiinankaalia, tomaattia, paprikaa, leipää ja maitoa. Kaikki muut tulivat omasta takaa. No, kaikilla tällaista vaihtoehtoa ei tietenkään ole, ja täytyy myöntää, ettei oma ruokavalioni ole ihan sieltä halvimmasta päästä. Asia on kuitenkin niin, että maitotaloustuotteet ja liha, jotka ovat VHH ruokavalion kulmakiviä (kasvisten ohella), ovat myös kalliita ruoka-aineita. Lisäksi ne näyttävät kaiken aikaa yhä kallistuvan suhteessa muihin ruoka-aineisiin. Laatuun kannattaa tietysti panostaa, mutta on turha väittää, etteikö virallisia suosituksia noudattavalla ravitsemuksella saisi helposti kaikkia ravintoaineita riittävästi. Omakohtaisesti olen havainnut, että ainoastaan D-vitamiinin suhteen saantisuositus ei aina täyty. Muiden vitamiinien ja kivennäisaineiden suhteen ruokavalio saa olla päin mäntyä ennekuin saantisuositusten suhteen tule ongelmia. Tällaisiakin tapauksia tosin toisinaan tulee vastaan.

    ” Toisekseen mikä tekee VHH:sta epäeettisemmän kuin mitä virallinen linja ehdottaa.”

    Ruuan eettisyys on sellainen aihe, mistä saa varmasti aikaan kunnon väittelyn. En aio tällä kertaa pitää asiasta mitään laajaa saarnaa. Totean vain, että lihan, kalan, kananmunan ja maitotuotteiden tuottaminen kuluttaa hirveästi energiaa ja valitettavasti myös saastuttaa ympäristöä. Lisäksi eläimien elinolot eivät aina ole parhaimmat mahdolliset, vaikka Suomessa eläinsuojeluasiat varsin hyvällä mallilla ovatkin.

    Tämä saa nyt riittää tällä kertaa. Jos jotain uutta tulee, niin kommentoin, mutta en jaksa väitellä samoista asioista kerta toisensa jälkeen.

    VastaaPoista
  61. Saska: Olisiko mahdollista laittaa näille sivuille tietoa mitä ko. väikkärissä sivulla 41. lukee.

    " Tämän määrä on laskenut dramaattisesti tv:n, tietskan ja kännyjen maailmassa." - siis ns. arkiliikunnan.

    Mutta kun nuo telkut, tietskat ja kännyt olivat olemassa on 95-97, sitä ennen oli lauta- ja korttipelit, tinasotilaat, sarjikset ja viisaimmille Waltarin kirjat.

    Minä haluaisin mitatun faktan tästä arkiliikunnan vähenemisestä. Onko sitä jossain ? Enpä usko.

    VastaaPoista
  62. "Ylipainoisille nimenomaan suositellaan, että lautasmallissa perunaneljänneksen osuutta pienennetään ja tyhjä kohta täytetään kasviksilla. Ei painonpudottajille virallisen linjan mukaisessa ruokavaliossa myöskään suositella samanlaista leipämäärää kuin normaalipainoisille henkilöille."

    Missäs olet tällaiseen törmännyt. Ei ole todellakaan eteeni tullut. Etsipä yksikin Uusituvan, Puskan, Pietisen tms. kommentti joka viittaa tähän suuntaan.

    Kyllä se ohje on vähän rasvaa ja amen.

    http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=khp00051

    VastaaPoista
  63. Sami, tässä linkki.

    http://www.uta.fi/tiedekunnat/laak/Tiedekuntaneuvosto/Poytakirja11.11.2008.pdf

    Aamen minunkin puolestani.

    Saska T.

    VastaaPoista
  64. En saanut mitään selkoa Saskan linkistä.

    "Tuleeko niistä nuorista lihavia, jotka katsovat paljon televisiota vai katsovatko lihavat nuoret paljon televisiota? Tätä ei voida tämän tutkimuksen perusteella sanoa. On mahdollista, että yhteys kulkee molempiin suuntiin, pohtii Kautiainen. Kautiaisen väitöstutkimuksen aineistona olivat Nuorten terveystapatutkimukseen 30 vuoden aikana osallistuneet 90 000 12-18-vuotiasta nuorta."

    http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2008/10/suomalaisnuoret_entista_lihavampia_354949.html

    Eli ei vieläkään mitattua dataa, että arkiliikunta olisi vähentynyt. Telkun katselu on voinut lisääntyä, mutta niin on barbie nukkeleikit, korttipelit, monopolit jne.

    VastaaPoista
  65. Sami, sori, väärä linkki. Tässä oikea:
    http://acta.uta.fi/teos.php?id=11118

    En jatka tätä enempää. Sovitaan, että olemme eri mieltä. Minä olen sitä mieltä, että istuminen autossa, tietokoneen edessä ja telkun ääressä ei kuluta yhtä paljon kuin kävely kouluun, hippa tai kuka pelkää mustaa miestä. Perustelen tätä mm. viitteessä olevilla tutkimuksilla. Jos jotain oikein konkreettista kaipaat, niin eiköhän varusmiesten kunnon heikentyminen ole aika selkeä merkki?

    Olen myös sitä mieltä, että löhöilyn (sedentary lifestyle) lisääntyminen on vähentänyt energian kulutusta huomattavasti enemmän kuin ruoasta saatavan energian määrä on vähentynyt. Johtopäätöksenä olen sitä mieltä, että lasten lihavuuden yleistyminen johtuu ennen muuta yhteiskunnan muutoksesta.

    Saska T.

    VastaaPoista
  66. Sovitaan todella että olemme eri mieltä. Mustaa miestä jne. tehdään tänään aivan yhtä paljon kuin 95-97.

    Varusmiesten kunto on heikentynyt niin ikään ravinnosta johtuen. Rasvaprofiili kun on sellainen ettei se taatusti ole tehty pohjoisessa "jalostuneelle" ihmiselle.

    amen.

    VastaaPoista
  67. Eräät keskustelijat yllä puolustavat nykyisiä ravintosuosituksia luonnollisesti tutkimusnäyttöihin nojautuen, mutta myös eettisyyden mainiten. Muualla eettisyyteen ovat viittanneet mm. Mikael Fogelholm (jokin mielipidekirjoitus muistaakseni) ja Paula Hakala (Kelan sivuilla joskus). Sitkeästi viralliset tahot - heidän lisäkseen vegaanit - vetoavat eettisyyteen, mutta ovatkohan väitteet aivan loppuun asti mietittyjä?

    Veteraaniurheilijan meille antama linkki vie Neuvottelukunnan lautasmalliohjeistukseen, jossa on kuusiosainen sarja esimerkkiaterioita (värilliset välilehden näköiset nappulat). Monenlaista kuppia, kippoa ja lautasta on siellä tarjolla ruualla täytettynä. Kuvaukset ja ruoka-aineohjeistukset annetaan.
    Lautasmallista ja suosituksista voi huomata joitakin ekologisia kysymyksiä herättäviä kohtia. Eikö mitä tahansa dieettiä voi pyrkiä noudattamaan eettisesti ja ekologisesti.

    EKOLOGISUUS JA EETTISYYS

    i) palmuöljy

    Ruoan rasvojen tulisi olla koostumukseltaan pääosin pehmeitä ja kovan rasvan osuuden tulisi olla mahdollisimman pieni. Pehmeitä rasvoja saat parhaiten kasviöljyistä ja niitä runsaasti sisältävistä rasiamargariineista, levitteistä ja juoksevista -- Sipaise leivälle kasviöljypohjaista rasiamargariinia tai levitettä.

    Luxusmarganiineissä käytetään mainosten mukaan rypsiöljyjä tms, mutta miten onkaan margariinien laita ylipäätään? En keksi mitä muuta niiden raaka-aine voi olla kuin palmuöljyä. Suomalainen margariiniteollisuus on siis mukana mukana Kaakkois-Aasian sademetsien tuhoamisessa biodiesel-yritysten lisäksi.
    Lukekaa tästä blogista:

    tiistai, heinäkuu 01, 2008
    Palmuöljyn tuotanto aiheuttaa metsäkatoa


    Eineskirjolohikiusauksesta saat monipuolisen aterian, kun täydennät sitä kasviksilla, kasvirasvalevitteellä sipaistulla täysjyväleivällä, rasvattomalla maidolla sekä marjoilla tai hedelmillä.

    Yhteen esimerkkiateriaan kuudesta kuuluu siis einesruoka. En muista nähneeni missään einesruokaa, jonka tuoteselosteessa ei olisi kasvirasvaa. Elintarviketeollisuus kuluttaa tällä hetkellä vielä suurimman osan maailman palmuöljystä. Toisaalta suositusten mukaan syövä syö sipsejä ja
    ranskalaisia vain harvoin.

    ii) maitorasva ja muu eläinrasva

    Rasvaton maito tai piimä ovat hyviä ruokajuomia. Käytä niitä ja muita rasvattomia ja vähärasvaisia nestemäisiä maitovalmisteita, kuten jogurttia ja viiliä noin puoli litraa päivässä. -- Valitse juustoista vähärasvaiset vaihtoehdot. Suosi ruoanvalmistuksessa vähärasvaisia maitovalmisteita. Käytä vain harvoin runsasrasvaisia kermoja ja juustoja, jäätelöä--

    Jos kaikki söisivät suositusten mukaan, suurin osa tuotetusta maitorasvasta menisi tunkiolle tai lähitulevaisuudessa biodieseliksi (mihin ylijäämä menee tällä hetkellä, en tiedä). Maitorasvan poistaminen tai vähentäminen maidosta, juustosta, jugurtista ja muista on mitä suurinta järjettömyyttä ja tuhlausta. Kyseessähän on kallisarvoinen ravintoaine, jonka lukemattomista hyvistä vaikutuksista on perusteellisia ja hyviä kirjoituksia.

    Hampurilaisateria on lautasmallin mukainen, kun valitset täysjyväsämpylän ja vähärasvaisen jauhelihapihvin ja täydennät ateriaa salaatilla, öljykastikkeella, rasvattomalla maidolla ja hedelmällä.

    Jos kaikki söisivät suositusten mukaan, naudan ja sian rasvaisimmat osat heitettäisiin tunkiolle, mikä olisi tuhlausta (Muuten, mitä onkaan Samin mainitsema "rasvaimu"?).

    iii) riisi

    Perunan sijasta voit käyttää täysjyväriisiä, tummaa pastaa ja muita kypsennettäviä viljavalmisteita.

    Kuten on opetettu, perunalle tai sen vastineille varataan neljäsosa lautasesta. Suurin osa energiasta päivän aikana on tultava hiilihydraateista, ja yksi vaihtoehto tarpeen tyydyttämiseksi on riisi. Kuinka ekologista onkaan rahdata riisi tänne Aasiasta asti? Olisiko esim. Kiinassa vientiriisin viljelyyn käytettävälle maa-alueille järkevämpääkin käyttöä? Suomessa sekä laitosruokalat että kansalaiset käyttävät riisiä, joten sen kulutuksen luulisi olevan täällä melkoista.

    Ehkä perunan korostamisessa onkin järkeä, jos sen vaihtoehtona on riisi. Sitä ei tarvitse rahdata kovin kaukaa. Perunasta hiilaritietoisetkin saavat halutessaan lisäenergiaa.

    iv) vilja

    Täysjyväviljavalmisteet kuuluvat joka päivään lähes joka aterialle.

    Kuinka pahasti vesistöä pilaakaan tehoaineilla kasvatettu vilja Suomessa? Laitettakoon mieluummin lisää luomuelukoita käyskentelemään ulos ruohoa syömään, perinteitä kunnioittaen. Viljan syöttäminen eläimille muuttaa niiden rasvan liian omega6-pitoisiksi. En sano kuitenkaan, että viljan viljely ruuaksi pitäisi lakkauttaa.

    Sitten vähän ekologisuuden ulkopuolelta. Viljoista ja niiden terveyhaitoista (iho-ongelmat, suolisto yms yms) pitäisi muutenkin keskustella enemmän. Olen ollut mielettömässä hiilarikoukussa: kun ostan hyvän ruis- tai sekaleivän, on aivan pakko syödä vähintään 200 grammaa yhdeltä seisomalta, eikä se himo lopu edes siihen. Peruna onkin paljon turvallisempaa minulle. Onneksi edes yksi uskaltaa sanoa jotain pahaa viljoista: Antti Heikkilä.

    VastaaPoista
  68. TtM: "Totean vain, että lihan, kalan, kananmunan ja maitotuotteiden tuottaminen kuluttaa hirveästi energiaa ja valitettavasti myös saastuttaa ympäristöä. Lisäksi eläimien elinolot eivät aina ole parhaimmat mahdolliset, vaikka Suomessa eläinsuojeluasiat varsin hyvällä mallilla ovatkin."

    Korjataan nyt vielä tämä räikeä väärinkäsitys, johon et toki ainoana ravitsemusasiantuntijana syyllisty.

    Kritiikkisi koskee yhtä lailla VRN:n ravitsemussuosituksia kuin VHH-ruokavaliota - kummassakin proteiinin tarve on samaa luokkaa. VHH-ruokavalio ei ole proteiinidieetti vaan rasvadieetti.

    VHH-ruokavalio on tässä suhteessa hivenen ekologisempi vaihtoehto, koska täysrasvaisena se sallii paremman käyttöasteen eläinkunnan tuotteille. Rasvaisia energiapitoisempia osia ei heitetä hukkaan.

    Lisäksi sekä VRN:n suositusta että VHH-ruokavaliota voi noudattaa myös täysin kasvikunnan tuotteilla, jos sen kokee mielekkääksi.

    Toivottavasti luit viestini ajatuksella.

    VastaaPoista
  69. "(Muuten, mitä onkaan Samin mainitsema "rasvaimu"?)."

    Mikä tahansa teollinen prosessi, joka poistaa ruoka-aineen luonnollisen rasvan.

    esim. Normaalirasvainen jogurtti -> vähärasvainen jogurtti.

    Tämä on väkisin energiaa kuluttava prosessi, josta voitaisiin luopua.

    Jarille toteaisin, että esimerkkiateriani on aika proteiinipitoinen.

    VastaaPoista
  70. Saitte ylipuhuttua, otan sittenkin osaa kilpailuun. :)

    Kun tuosta ruoan hinnasta ja ekologisuudesta oli myöskin puhetta, niin optimoin lautasmallini ensisijaisesti käyttämään edullisia kotimaisia raaka-aineita ja toissijaisesti suojaravinteiden mukaan.

    Ateriani sisältää energiaa 1420 kcal. (Syön kaksi ateriaa päivässä)
    Hiilihydraatteja 11 E%
    Proteiinia 18 E%
    Rasvaa 70 E%

    Ateria on seuraavanlainen:
    - Sikanautajauhelihaa, kananmunia ja sipulia rypsiöljyssä paistettuna, suolattu mineraalisuolalla
    - Tuoretta lanttua, porkkanaa ja valkokaalia
    - Täysmaitoa
    - Kermaista mustikkarahkaa

    Ja vielä Christerille ja muille kiinnostuneille Finelin tallenne:
    711;150;gram
    689;2;dl
    442;1;portm
    36;1;tl
    622;125;gram
    29066;75;gram
    335;1;kpl_l
    858;2;kpl_m
    11695;3;rkl
    303;40;gram
    300;40;gram
    320;40;gram

    VastaaPoista
  71. Nöyrä kiitos lukuisista hyvästä kommenteistanne! Voimme ottaa kommenttinne huomioon Suomen Akatemian keskustelutilaisuudessa 9.2.2009.

    VastaaPoista
  72. Tässä linkki julkaisuun, jossa selvitetään kotimaisten elintarvikkeiden materiaalipanosta.

    http://www.mtt.fi/met/pdf/met130.pdf

    Suosittelen lukemaan.

    VastaaPoista
  73. "Lapsuudessani syötiin pääasiassa
    lihaa,kalaa,perunoita,viljaa, maitoa.voita,läskiä"

    Näin on, mutta mikään näistä ei ole enää samanlaista kuin sinun lapsuudessasi, lähes kaikki tavalla tai toisella ravintoköyhempiä....

    Juha Eriksson

    VastaaPoista
  74. Olen ahminut näitä sivuja kolme ehkä jopa neljä vuotta. Ja meno senkun paranoo...

    Upea keskustelu!!!

    VastaaPoista
  75. TTM: Huomaa, että nämä TMR luvut on laskettu massayksikköä kohden. VHH ruokavaliolla ruoan absoluuttinen massa pienenee, joka puolestaan pienentää ravinnon ekologista kuormaa.

    Esim. 5 g voita + 90 g kaalia on ekologisempi vaihtoehto kuin 200 g leipää.

    Ei se niin mene että paha VHH ja hyvä kevyt linja - edes ekologisessa mielessä.

    Tutkimuksessa ei myöskään oltu huomioitu kuljetuksia ja varastointia ?

    Kananmuna repäistään kanan perseestä ja se tulee sellaisenaan sun pöydälle. Ei tarvita muita raaka-aineita eikä jalostusta. Leivän valmistamiseen tulee raaka-aineita useista paikoista ja näiden raaka-aineiden kuljetuksia sekä varastointia ei oltu otettu lainkaan huomioon ! kulkevatko ko. raaka-aineita kuljettavat rekat pyhällä "vähän rasvaa"- hengellä vaiko millä.

    VastaaPoista
  76. Ole ystävällinen ja korjaa kuvalähteen tiedot.

    VastaaPoista
  77. Parahin Anonyymi: Otin pois kuvan kirjoituksestani. Ehdota uutta kuvaa tarvittaessa.

    VastaaPoista
  78. Sami Uusitalo on esimerkillisen selvästi osoittanut, että huhupuheet VHH-ruokavalion vitamiiniköyhyydestä eivät pidä paikkaansa.

    Minulta kysytään vilkkaasti sähköpostin välityksellä, miksi en puolusta VHH-ruokavaliota näkyvämmin. Käytän tilaisuutta hyväkseni ja vastaan, että suhtaudun toki myönteisesti hiilihydraatteja rajoittavaan ruokavalioon, mutta en näe roolikseni "puolustaa" VHH-ruokavaliota. Pysyttelen mieluusti neutraalina tuon asian suhteen ja tarjoan teille monipuolista luettavaa aiheesta jatkossakin. Jookos?

    VastaaPoista
  79. Ihailen Biponaisen sitkeyttä. Vuosien aikana teillä on ollut paljon luettavaa. Kiitos mielenkiintoisista kommenteistanne, joita muistan lukeneeni useiden vuosien ajan.

    VastaaPoista
  80. Juha Eriksson osuu arkaan kohtaan: vitamiiniköyhä nykyruoka. Olen iloinen jos blogini houkuttelee etsimään ruokaa, jossa on vitamiinit ja hivenaineet tallella. Elintarviketeollisuuden valmisruoat ovat köyhiä ja niihin pitäisi turvautua vain äärimmäisessä hädässä.

    Olen huomannut VHH-porukoiden korostavan ruoan terveysarvoja myös sen mukaan miten paljon ruoassa on vitamiineja. Ei ollenkaan hullumpi idea!

    VastaaPoista
  81. TtM on tarjonnut runsaasti lukuelämyksiä. KIITOS!

    VastaaPoista
  82. Jari lisäsi lautasmalli -vaihtoehdon ahdinkoa kehittämällä yksinkertaisen VHH-vaihtoehdon. Pitää taatusti hyvin nälkää ja sisältää runsaasti vitamiineja ja hivenaineita!

    VastaaPoista
  83. TMR-indeksi ei varmastikaan ole mikään täydellinen keino ruoka-aineiden ekologisuuden vertaamiseen. Itse en kuitenkaan osaa parempaankaan keinoa tällä tietämyksellä keksiä. Jos olen indeksin laskutavan oikein ymmärtänyt, niin kyllä laskennassa otetaan kuljetus ja varastointi huomioon. Näin ainakin ymmärsin julkaisun pikaisesti selaamalla.

    Kananmuna ehkä tulee kanan takamuksesta, mutta ei se sinne tyhjästä ilmesty. Kanat ruokitaan teollisesti tuotetulla rehulla (paitsi luomutuotannossa). Kanalat vaativat lämmityksen ja ilmastoinnin. Munat täytyy kuljettaa kauppaan. Kananlanta ajetaan pelloille, josta osa lannan ravinteista valuu vesistöihin. Ja minne joutuvat kananmunat jotka eivät mene kaupaksi ja vanhenevat?

    Kyllä se on niin, ettei kananmunasta saa mitään ekologista tuotetta, vaikka se huomattavasti ekologisempi vaihtoehto onkin kuin esim. liha, voi ja juusto. Vaikka tässä ruuan ekologisuudesta kailotankin, niin älä Sami kuitenkaan luule että olisin joku viherpiipertäjä. Syön kyllä lihaa, kananmunaa, juustoa ja juon maitoa (rasvatonta tai kevytmaitoa). Paistaminenkin tapahtuu voissa. Ruuan ekologisuus on kuitenkin laittanut minut pohtimaan asioita, ja kyllä kaupassa jo tuleekin tehtyä valintoja ekologisuuden perusteella. Ja muista myös, että suhtaudun VHH ruokavalioonkin myönteisesti, vaikka en ihan samoilla linjoilla kanssasi olekaan.

    TMR indeksit (matala on parempi): Voi (38), Juusto (43), Naudanliha (46), Ruokaöljyt (29-30), Sianliha (21), Broileri (13), Kananmuna (11), Peruna (2), Soija (3) (huolimatta siitä, että tuotu Brasiliasta asti), Leipä (3), Olut(2), Omena (2), Marjat (3)

    VastaaPoista
  84. Täysin samaa mieltä TtM:n kanssa! Kiitos linkistä.

    Saska Tuomasjukka

    VastaaPoista
  85. "Jos olen indeksin laskutavan oikein ymmärtänyt, niin kyllä laskennassa otetaan kuljetus ja varastointi huomioon. Näin ainakin ymmärsin julkaisun pikaisesti selaamalla. "

    Olet ymmärtänyt ilmeisen väärin, näin myös sinä Saska, koska sivun 52 yläosassa mainitaan, että kuljetusta ja varastointia ei otettu huomioon.

    " Ja minne joutuvat kananmunat jotka eivät mene kaupaksi ja vanhenevat? "

    tuotanto ja hävikki aiheuttavat ekologisen jalanjäljen myös viljatuotteiden kohdalla.

    Laskepa noiden lukujen perusteella se 90 g omppua ja 5 g voita vs. 200 g leipää.

    Teen myös mielelläni vertailun ekologisuudesta sinun vs. minun lautaseni. Sinulla on tuplamäärä tavaraa lautasella, joten se heikentää ekologisuutta.

    Toisekseen kertokaapa minulle viisaat miten saatte:

    rasvaisesta juustosta ekologisemman kuin vähärasvaisesta juustosta.

    luonnonrasvaisesta jogurtista ekologisemman kuin vähärasvaisesta.

    Kuten sanottu, tuo prosessi kuluttaa energiaa, vaatii monimutkaista tekniikkaa ja kuluttaa luonnonvarjojamme.

    Toisaalta kuten Jari totesi, ei proteiinimäärän tarvitse hirveitä kasvaa VRN:n suositukseen verrattuna.

    Esim. kaloilla ja ompuilla nuo luvut näyttävät pieniltä.

    Toisaalta on täysin kahelia verrata tuollaisella luvulla voita ja leipää. Siinä ei ole pienintä järkeä. Miksi ? No juuri siksi, että niitä käytetään niin karmean erisuuruisia massoja. TMR luku kuvastaa juuri ekologisuutta massayksikköä kohden. Eli 5 g voita on ekologisempi kuin 90 g leipää, näin siis noiden TMR lukujen mukaan. Tietenkin siinä luvussa on järkeä jos osaa kerto- ja jakolaskun. Minä olen lukuisia kertoja huomannut ettei näin ihmisten kohdalla ole.

    Mikään asia ei sisällä niin paljon kaksinaismoralismia kuin nämä ympäristönäkökulmat.

    VastaaPoista
  86. ” Olet ymmärtänyt ilmeisen väärin, näin myös sinä Saska, koska sivun 52 yläosassa mainitaan, että kuljetusta ja varastointia ei otettu huomioon.”

    Kumpihan meistä on asian väärin ymmärtänyt? Tuo sivun 52 teksti viittaa toiseen taulukkoon, ei TMR indeksiin. Minä ainakin ymmärsin julkaisussa olevan tekstin perusteella, että ekologisen kuormittavuuden laskennassa otetaan kuljetus ja varastointi huomioon.

    ”Laskepa noiden lukujen perusteella se 90 g omppua ja 5 g voita vs. 200 g leipää.”

    Voit viilata pilkkua niin paljon kuin haluat, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että eläinperäisten tuotteiden kuluttaminen on ekologisesti huomattavasti kuormittavampaa kuin kasviperäisten tuotteiden kuluttaminen – ja nyt en puhu yksittäisistä tuotteista vaan asioista kokonaisuutena!

    ” Teen myös mielelläni vertailun ekologisuudesta sinun vs. minun lautaseni. Sinulla on tuplamäärä tavaraa lautasella, joten se heikentää ekologisuutta.”

    Jos toinen kuluttaa päivässä energiaa 3200 kcal ja toinen 2000 kcal ja he syövät täsmälleen samaa ruokaa samassa suhteessa, niin tietenkin enemmän energiaa kuluttava henkilö kuluttaa enemmän myös luonnonvaroja! Väittäisin kuitenkin, että oman ateriani ”ekologinen jalanjälki” oli pienempi kuin sinun ateriasi, sillä ateriani liha, peruna, marjat, sienet ja sipuli tulivat omasta takaa, eikä niitä tarvinnut ostaa kaupasta.

    ”Toisaalta kuten Jari totesi, ei proteiinimäärän tarvitse hirveitä kasvaa VRN:n suositukseen verrattuna.”

    Tähän en usko. Vaikka ”virallisen linjan” mukaan ei karppiruokavaliosta proteiinia enempää saadakaan kuin nykyisten ravitsemussuositusten mukaisesta ruokavaliossa, niin väitän, että todellisuudessa suurin osa karppaajista saa reilusti yli 20% energiastaan proteiineista.

    VastaaPoista
  87. TtM: "Vaikka ”virallisen linjan” mukaan ei karppiruokavaliosta proteiinia enempää saadakaan kuin nykyisten ravitsemussuositusten mukaisesta ruokavaliossa, niin väitän, että todellisuudessa suurin osa karppaajista saa reilusti yli 20% energiastaan proteiineista."

    Osuvat lainausmerkit, sillä mitään virallista linjaa ei ole.

    Väittää voi, mitä sylki suuhun tuo, mutta ehkäpä tutkitusta tiedosta voi saada jotakin suuntaa antavaa arviota.

    Taulukko 1
    Taulukko 2

    Näistä taulukoista ilmenee proteiinin osuus kahdessa eri tutkimuksessa. Toisessa se on 20,6 % ja toisessa 21,8 %. Ei ollenkaan korkeita lukemia laihduttajille.

    VRN:n suosituksen mukaan "Suositusta hieman runsaammasta saannista (20–25 E%) ei ole havaittu olevan haittaa ja ylipainoisille siitä voi olla hyötyä painonhallinnassa proteiinin kylläisyyttä lisäävän vaikutuksen vuoksi."

    Terveystieteiden maisterina varmasti tiedät, että proteiini on tarkoitettu elimistön rakennusaineeksi ja pelkkänä energian lähteenä se on ongelmallinen.

    Taitaa olla vailla pohjaa tuo ekologisuusargumenttisi.

    VastaaPoista
  88. Haluaisin kommentoida tuota liitteenä olevaa jalanjälkitutkimusta.

    Ensinnäkään suomalainen lypsylehmä ei elä maissilla ja soijalla kuten näissä tutkimuksissa oletetaan.
    Suomalainen lehmä syö säilörehua, sitä tuskin kukaan haluaa omaan ruokapöytäänsä! Kana ja sika sensijaan syö ihmisen ruokaa.

    Toisekseen suomalainen lehmä ei "varasta" viljelysmaata vaan hyödyntää vaikeita viljelysmaita muuttaen esim suon antimet ihanaan muotoon.

    Kolmanneksi: laskelmissa käytetään naurettavaa korvauslukua (1) säilörehulle. Sen vuoksi saadaan maito ja naudanliha (märehtijän) näyttämään huonolta vaihtoehdolta.
    Kukahan tämänkin tutkimuksen on maksanut?

    VastaaPoista
  89. Jari, ruoantuotannosta syntyy 22 % ilmastoa lämmittävistä päästöistä. Näistä yli puolet syntyy eläinten pidosta (lannan aerobinen hajoaminen 31 %, metaanin anaerobinen tuotanto 25 %).

    LÄHDE: Lancet 2007; 370: 1253–63 (löytyy netistä, valitettavasti en osaa linkata)

    Tämä on yksiselitteisesti se syy, minkä vuoksi IPCC suosittelee lihan käytön vähentämistä. Jokainen voi ottaa vastuuta lastemme maailmasta.

    Jos joku nyt epäilee ihmisen - tai ehkä voisi sanoa nautojen ja sikojen - osuutta ilmastonmuutoksessa, niin sitten ei voi mitään. En jankkaa enempää. Eläinperäiset tuotteet ovat kuitenkin tieteellisen tiedon perusteella selkeästi epäekologisempia kuin kasvituotteet. Kokonaisuutena, kuten TtM jo huomautti. Broileria voi suosia, jos kasvatusmenetelmä ei aiheuta omantunnontuskia.

    Kuljetusten osuus elintarviketuotannon ekologisesta kuormasta on yllättävän pieni. Tämä käy nätisti ilmi esimerkiksi talvitomaateista: espanjalainen lentotomaatti on kotimaista kasvihuonetuotosta huomattavasti parempi vaihtoehto.

    Jos MIPSit sinänsä haluaa kyseenalaistaa, niin sillekään ei voi sitten mitään. Kauheata rahanhukkaa nämä tutkimukset!

    Samasta Lancetin julkaisusta löytyy myös käppyrä (kuva 1), jossa näytetään eläinperäisten tuotteiden käytön trendit. Nousu on tasaista länsimaissa ja huimaa muualla.

    Sami, kun tiedän, että sinä pidät näistä korrelaatioista, niin onkos eläintuotteilla ja lihavuusepidemialla yhteyttä? Minusta on, muukin kuin näennäinen. Eläintuotteet ovat luksusta, jota syödään kun raha riittää muuhunkin kuin välttämättömään. Siksi eläintuotteiden käyttö lisääntyy samaan tahtiin kuin ylensyönti. Siitä huolimatta en väitä, että eläintuotteet ovat lihavuuden syy; ne vain liittyvät samaan ilmiöön, eli elintason nousuun.


    Saska Tuomasjukka

    VastaaPoista
  90. TTM: Mielestäni en viilaa pilkkua vaan esitin esimerkin miten leipä voidaan korvata vhh:n siirryttäessä ja se tapahtuu TMR lukujenkin valossa ekologista jalanjälkeä suurentamatta.

    Otetaan vaikka tämä Christerin esittämä VRN:n esimerkki lautanen. Tehdään siitä vhh lautanen.

    Rasvaton maito -> Täysmaito

    Perunat 200 g pois -> kukkakaalia 100 g + voita 7 g

    Margariini pois -> voi tilalle ja se kalan päälle

    Leipä pois 30 g -> manteleita tilalle 10 g

    Tämä ei ole pilkun viilausta vaan käytännön esimerkki mitä tapahtuu kun siirrytään vhh:lle. Huomaa myös sekin että perunoita ei tarvitse tässä mallissa keittää.

    Vaikka lihan TMR luvut ovat korkeat ei se tarkoita sitä, että vhh olisi automaattisesti epäekologisempi.

    Painoin tänä aamuna 95,3 kg. Olen taatusti ekologisempi kuluttaja nyt kuin 117 kiloisena leivän, perunan ja karkin mussuttajana.

    Vhh:lla pysyy nälkä poissa ja turhat naposteltavat jäävät pois -> ja näin ollen ekologinen jalanjälki pienenee.

    Useat karpit kuten minä, käyttävät yleensä hyvin vähän jalostettuja tuotteita. Valmisruoissa (paljon hiilareita) on lukuisia ainesosia ja ne valmistetaan teollisesti -> energiaa kuluu.

    VastaaPoista
  91. Olen Sami kanssasi ihan samaa mieltä, että vähän käsitellyt (siis raa'at) kasvisruoat ovat terveellisiä ja ekologisia. Olisiko niissä kuitenkin yksi syys siihen, että karppiruoka ei kaikille maistu? (viittaus TtM:n esille tuomiin korkeisiin keskeytyslukuihin)

    Tunnen ainakin jonkun ex-karpin, joka siirtyi runsaaseen lihan syöntiin kyllästyttyään kokonaan kasvisravinnolle. Karppiaika totutti kasvisruokaan, joka aiemmin oli outoa. Pidän tällaista kehitystä erittäin positiivisena!: karppailusta portti kasvissyöntiin!

    Saska T

    VastaaPoista
  92. Saska: Kokonaisekologisuuden arviointi on äärimmäisen vaikeaa, niin ruoan kuin kaiken muunkin suhteen. Näin ollen noita Mipsejä sun muita voi tarkastella myös kriittisesti.

    Toisekseen miksi vaahtoat lihan epäekologisuudesta Jarille, joka totesi ettei lihan osuus VHH:ssa tarvitse edes kasvaa.

    "Sami, kun tiedän, että sinä pidät näistä korrelaatioista, niin onkos eläintuotteilla ja lihavuusepidemialla yhteyttä? Minusta on, muukin kuin näennäinen."

    Minä rakastan kaikkia käppyröitä. Esim. omalla kohdallani lihavuuden huippu sattui vuoteen jolloin sain potkut -> arkiliikunta väheni -> tulot pienenivät. Painoni rojahti viimevuonna kun tuloni olivat yli 80 donaa. Eli elintason erittäin tuntuva kasvu korreloin käänteisesti painoni kanssa !

    No ei tämä mitään. Kyseessähän on yksittäinen tapaus. Suomalaiset lihoivat myös vuodesta -88 vuoteen -95, vaikka tuona ajanjaksona tapahtui OECD maiden historian suurin rauhanaikainen elintason pudotus.

    Niin, oliko sinulla jokin käppyrä, jonka halusit esittää.

    VastaaPoista
  93. Saska, en siis epäile eläinperäisten tuotteiden ympäristövaikutuksia vaan nimenomaan noita proteiinidieetti-yleistyksiä.

    VastaaPoista
  94. Sami hyvä, olioli, siellä viitteessä. Se on vapaasti saatavilla, mutta tällainen tuhelo ei osaa linkittää. Mutta minä EN väitä, että eläinperäiset tuotteet lihottavat, vaan että lihavuus johtuu elintason noususta.

    Kuten itse totesit, oma tapauksesi on oma asiasi (elintaso - elämän laatu - elinpaino), emmekä voi sen perusteella arvioida onko elintasolla yhteyttä painoon. Käppyröissä on.

    Mitä jää jäljelle jos kaiken kyseenalaistaa? Mielipiteet? Mutta niistä on paha väitellä.

    Toivon että en vaahtoa, ainakin näyttö on vielä ihan kirkas. Ja nyt kun tarkensit Jari epäilyksen kohdetta niin eipä syytä huoleen. Sen verran kuitenkin, että jos karppauksessa proteiinimäärä on sama kuin normaaliruokavaliossa (ainakin tutkimuksessasi se laski loppua kohden päätyen vuoden jälkeen jo lähelle länsimaisia tavanomaisen ruokavalion arvoja), niin energian täytyy tällöin tulla hyvin suurelta osin rasvasta. Kasvirasva on ekologisempaa... paitsi palmuöljy!

    Saska T

    VastaaPoista
  95. Kuten TTM:lle esitin:

    Otetaan vaikka tämä Christerin esittämä VRN:n esimerkki lautanen. Tehdään siitä vhh lautanen.

    Rasvaton maito -> Täysmaito

    Perunat 200 g pois -> kaalia 100 g + voita 7 g

    Margariini pois -> voi tilalle ja se kalan päälle

    Leipä pois 30 g -> manteleita tilalle 10 g

    Pelkästään noita mipsejä tuijottamalla emme voi tuomita vhh:ta epäekologiseksi

    VastaaPoista
  96. Sami, MIPSeillä tai ilman eläinperäisen ravinnon tuottaminen vaatii enemmän panostuksia ja on epäekologisempaa tässä maailmassa, joka jo nyt on kantokykynsä ylittänyt. Eläinproteiinikilon tuottamiseen tarvitaan karkeasti 6-9 kg kasviproteiinia. Jos koko maailma söisi kuten länsimaat nyt loppuisi pelto kesken.

    Ehkä uudet suositukset voisivatkin puhua aiempaa voimakkaammin kasvisruokavalion puolesta, koska se on terveellistä sekä ihmiselle että ympäristölle.

    Päätän tähän. Palataan asiaan vaikka jos Christer postaa jotakin varsinaisesti kestävään kehitykseen ja ravintoon liittyvää. Kiitos keskustelusta.

    Saska T.

    VastaaPoista
  97. Saskan mielipide kestävästä kehityksestä on tärkeä huomioonotettava seikka, mutta toisaalta ymmärrän Jarin ja Samin näkemyksen koska terveys on henkilölle usein se n:o 1. Mutta eihän sitä terveellistä ravitsemusta tarvitsekaan rakentaa eläinlihasmassan varaan eihän siinä mitään järkeä ole ja tuskin kovin terveellistäkään.

    Ongelmana nykyään on että meillä on aivan hirvittävä resurssien tuhlaus meneillään ja siihen on osa syyllinen vallitsevien suositusten tiettyyn ajattelusuuntaan (vähärasvaisuuden ihannointi) ohjaava vaikutus.

    Jos luonnolliset eläinrasvat saisi täysimääräisinä sisällyttää ravinnon mukaan, ihmiset saattaisivat syödä harvemmin ja ehkä vähemmänkin kaloreina mitattuna(ei koko ajan nälkä; vrt. Ranska) ja olisivat ehkä terveempiä ja meno olisi myös nykyistä ekologisempaa ainakin ruuan tuotannon suhteen. Tästä käsittääkseni on kysymys.

    VastaaPoista
  98. Aivan westie. Kanan nahkan roskapönttöön heitto on mitä suurinta energian tuhlausta. Samoin prosessit, jotka poistavat ruoan luonnollisen rasvan.

    Lopetan tämän keskustelun ekologisuuteen liittyen. Emme paranna maailmaa tässä keskusteluketjussa.

    Totean kuitenkin, että ekologisia valintoja voi tehdä myös hiilareita rajoittaessa ja tähän siirryttäessä epäegologisuus voi kasvaa (lisääntynyt liha) tai vähentyä (pienempi energiamäärä, pienemmät ruoka-annokset, vähentynyt napostelu, vähemmän jalostetut ruoat, luonnollisen rasvan (kuten se kanannahka) tehokkaampi käyttö jne.)

    Ihminen on sen verran narsisti, niin minä, Jari, Saska, TTM kuin kaikki muutkin 6,5 miljardia ihmistä, että kulutustottumuksiin vetoamalla tuskin saavutetaan merkittäviä ekologisia edistysaskeleita. Sen sijaan typen ja rikin oksidipäästöt ovat romahtaneet muutamassa vuosikymmenessä yksinkertaisilla teknisillä innovaatioilla, kuten katalysaattori. Näin ollen emme enää katsele uutisia happosateista. Sama kehitysvaihe on menossa hiilidioksidipäästöjen suhteen. Seuraatte varmaan innokkasti näiden ratkaisujen kehittelyä.

    VastaaPoista
  99. Jari:

    ” Väittää voi, mitä sylki suuhun tuo, mutta ehkäpä tutkitusta tiedosta voi saada jotakin suuntaa antavaa arviota.”

    Aiempaa israelilaistutkimusta pidin tulosten suhteen suhteellisen luotettavana – tätä ensin mainitsemaasi tutkimusta en (toista en ole vielä ehtinyt katsoa). Jos ajatuksella katsot tutkimuksen (Gardner 2007) taulukoissa raportoituja energiankulutus ja – saantilukuja, huomaat, etteivät tulokset esim. painonpudotuksen suhteen voi pitää paikkaansa. Jos energiankulutus on ollut noin suurta kuin tutkimuksessa väitetään ja energiansaanti puolestaan noin pientä, niin miksi lopullinen painonpudotus oli kaikissa ryhmissä vain pari kiloa. Miten voi myös olla, että koehenkilöt olisivat olleet alle 2000 kcal päivittäisellä energiansaannilla noin ylipainoisia? Ts. tietojen kerääminen oli toteutettu tutkimuksessa tosi huonosti. Hyvin todennäköistä on, että tutkimuksen kohteena olevat henkilöt ovat kertoneet aineiston kerääjille mitä ovat olettaneen heidän haluavan kuulla. Tämän takia tuloksia ei voi pitää edes suuntaa-antavina. Olisivatko koehenkilöt myös saaneet tutkimukseen osallistumisesta taloudellista hyötyä?

    VastaaPoista
  100. TtM: Toinen linkittämäni taulukko on nimenomaan israelilaistutkimuksesta. Ensimmäisessä näemmä koehenkilöt saivat rahaa tiedon keruusta. Joka tapauksessa molemmissa tulos on samansuuntainen, joten erilaiselle väittämälle sinun olisi toivottavaa esittää konkreettista näyttöä.

    VastaaPoista
  101. Israelilaistutkimuksessa ruokailu olisi ainakin osittain valvottu tapahtuma, jossa koehenkilöillä oli mahdollisuus valita eri ruokalajeja sen mukaan mihin ryhmään he kuuluivat. Myös ympäristön painostus auttaa tällaisessa tilanteessa tekemään ohjeiden mukaisia valintoja. Tällaista ”valvontaa” ei normaalissa arjessa kuitenkaan ole. Noudattaisivatko ihmiset VHH ruokavaliota yhtään sitä paremmin kuin VR ruokavaliota? Itse en tätä usko. Jos on riittävän motivoitunut muuttamaan ruokavaliota vähähiilihydraattiseksi karsimalla pois suurimman osan tärkkelyksestä, niin paino varmasti putoaa. Mikäli tämän mallin noudattamista jatkaa, niin painomuutokset ovat varmasti myös pysyviä. Uskon kuitenkin, että koko väestön tasolla VHH ruokavaliota olisi huomattavasti vaikeampaa noudattaa kuin virallisten suositusten mukaista ruokavaliota.

    Suhtaudun VHH ruokavalioon hyvin myönteisesti silloin kun puhutaan painonpudotuksesta. Sen voisi omasta mielestäni ihan hyvin ottaa mukaan ylipainoisten AIKUISTEN henkilöiden ravitsemussuosituksiin VR ruokavalion vaihtoehdoksi. Varsinaisia ravitsemussuosituksia en kuitenkaan lähtisi kovin radikaalista muuttamaan. Hiilihydraattien alarajaa voisi hieman laskea, ja uskon, että lähitulevaisuudessa näin tullaan tekemäänkin. Mitään radikaalia muutosta ei kuitenkaan kannata odottaa. Sopiva alaraja olisi omasta mielestäni 35-40 E%:n tienoilla. Rajan laskeminen tätä alemmaksi vaatisi koko suomalaisen ruokakulttuurin muuttamista. Tällä puolestaan olisi laajat taloudelliset vaikutukset, ei pelkästään kuntien talouteen, vaan myös ravitsemusalalla toimivien yrittäjien talouteen (valinnanvaran lisääminen lisää myös kuluja).

    Proteiineista:

    Mitään konkreettisia tuloksia minulla ei ole esittää karppien suhteellisesta proteiininsaannista. Täällä ja karppifoorumilla käydyn keskustelun perusteella saa kuitenkin sen kuvan, että proteiinin E% olisi karppiyhteisössä selvästi korkeampi kuin tuo ohjearvo. Myös omakohtaiset kokemukset VHH ruokavaliota noudattavien ruokavaliosta (kaikki 4 VHH ruokavaliota noudattavien analysoitua ravintopäiväkirjaa) viittaavat siihen, että proteiininsaanti on selvästi suurempaan kuin tuo 20 E%.

    VastaaPoista
  102. TtM: Sanoit juuri, kuten asia on. Motivoituneet noudattavat, muut eivät. Annetaan motivoituneille mahdollisuus muuttamalla suositukset sallivammiksi ja "neuvonantajien" asenneilmapiiri avomielisemmäksi. Tällä hetkellä löytynee paljon motivoituneita, jotka hyötyisivät terveydellisesti, mutta eivät uskalla kokeilla.

    Suositusten priorisoinnista taidamme pysyä eri kannoilla. Minä kannatan optimaalista ravitsemusta enkä tee kompromissia lyhyen aikavälin taloudellisten vaikutusten suhteen.

    VastaaPoista
  103. TTM:

    "Noudattaisivatko ihmiset VHH ruokavaliota yhtään sitä paremmin kuin VR ruokavaliota? Itse en tätä usko."

    Riippuu aivan siitä mitä VHH:lla tarkoitat. Varmasti eivät pystyisi 20 g hiilareita Atkinssin tyyliin noudattamaan. Kuis sitten ohje "syö voita, munia, kalaa, vihanneksia, juureksia (ei peruna) hedelmiä ja jos ylipainosta ei ole vaaraa ja liikut, niin lisää sitten perunaa, täysjyvää jotta kulutustarve täyttyy""


    "Uskon kuitenkin, että koko väestön tasolla VHH ruokavaliota olisi huomattavasti vaikeampaa noudattaa kuin virallisten suositusten mukaista ruokavaliota."

    Neuroottinen 10 % energiasta tyydyttyneestä rasvasta on äärimmäisen vaikea saavuttaa, eritoten ylipainoisille. -Ja äärimmäisen kohtalokas.

    "Suhtaudun VHH ruokavalioon hyvin myönteisesti silloin kun puhutaan painonpudotuksesta. Sen voisi omasta mielestäni ihan hyvin ottaa mukaan ylipainoisten AIKUISTEN henkilöiden ravitsemussuosituksiin VR ruokavalion vaihtoehdoksi."

    No, minkäs ohjeen antaisit minun eilen kuusi vuotta täyttäneelle pojalleni, hänelle kun tuli vaatimattomat 8 kg lisää vuodessa painoa ja ylipainoa on nyt luokkaa 50 %. Olkoonkin että kyseessä on eräänlainen ääritapaus. Ylipainostaan huolimatta kaveri on ihmeellisen liikunnallinen. Esim. ui 5v täytettyään 100m ja heitti kesällä pesäpalloa lähes 19 m. Ylipaino rajoittaa kuitenkin esim. ketteryyttä ja hän väsyy suht. nopeasti. Tietenkin esim. juoksunopeus kärsii myös.

    Isä uskoo VHH huuhaahan ja on nyt yli 20 kg kevyempi kuin pahimmillaan.

    Lapsia, eritoten ylipainoisia, kidutetaan vähän rasvaa linjalla. Meneillään on eräänlainen ihmiskoe. Kuinka paljon lapset kestävät hiilarituputusta ja rasvojen neuroottista poistamista.

    Lapseni päiväkodin seinällä lukee: Ruoka valmistetaan VRN:n ohjeiden mukaan, maito rasvatonta, leikkeleet vähärasvaisia, kastikkeet vähärasvaisia, samoin lihat.. paljon perunaa, riisiä, pastaa.. hiilareita.

    Herra varjele.

    VastaaPoista
  104. "Suhtaudun VHH ruokavalioon hyvin myönteisesti silloin kun puhutaan painonpudotuksesta. Sen voisi omasta mielestäni ihan hyvin ottaa mukaan ylipainoisten AIKUISTEN henkilöiden ravitsemussuosituksiin VR ruokavalion vaihtoehdoksi."

    Kyllä VHH:n ensisijainen kohde on metabolisesta oireyhtymästä ja tyypin 2 diabeteksesta kärsivät; oli paino mikä hyvänsä. Rasva prosentti ei itsessään tee meistä sairaampia; sisäelinrasvan määrä on se mikä ratkaisee!

    VastaaPoista
  105. Neljättä vuotta Vhh-ruokavaliolla hyvien terveysvaikutusten takia. En vaihtaisi viralliseen enää.

    VastaaPoista
  106. Mielenkiintoista keskustelua!

    Perunan, riisin ja pastan korvaamiseen sopii mielestäni parsa-, kukka tai valkokaalia keitettynä. Sekaan voita tai smetanaa.

    Vajaa vuosi takana siitä kun vähensin hiilihydraatteja reilusti olettamieni terveysvaikutusten takia. Ylipainoa ei ole juurikaan ollut.

    Selkein vaikutus oli että makeanhimo loppui lähes kokonaan.

    Kehonkoostumusanalyysien mukaan rasvaprosentti on pysynyt tuon ajan samana mutta viskeraalinen rasva on vähentynyt lähes 25 %. Muita mitattavia muutoksia ei ole tapahtunut.

    Kovatehoisessa liikunnassa "noutaja" tulee ehkä aavistuksen nopeammin kuin ennen ruokavaliomuutosta.

    Proteiineja olen aina pyrkinyt syömään saman määrän.

    jjd

    VastaaPoista
  107. Olen Jari kanssasi täysin samaa mieltä: suositusten pitäisi antaa enemmän valinnanvaraa ruokailun suhteen. Hiilihydraattien määrää (E%) ei kuitenkaan voi laskea normaaliväestön suosituksissa yhtä alas kuin mitä karppiruokavaliossa. En ole lainkaan varma, onko VHH ruokavalio (alle 35 E% hiilihydraateista) terveellinen vaihtoehto esim. liikuntaa runsaasti harrastaville henkilöille tai lapsille. Itse olisin kuitenkin valmis laskemaan HH alarajaa jonkin verran ja ottamaan VHH ruokavalion VR ruokavalion vaihtoehdoksi painonpudotuksessa.

    Sami:

    ”Kuis sitten ohje: syö voita, munia, kalaa, vihanneksia, juureksia (ei peruna) hedelmiä ja jos ylipainosta ei ole vaaraa ja liikut, niin lisää sitten perunaa, täysjyvää jotta kulutustarve täyttyy"

    Uusimmat tutkimukset ovat tosiaan antaneet viitteitä siitä, ettei tyydyttynyt rasva nosta haitallisena pidettyä LDL kolesterolia. Lisäksi VHH ruokavaliolla näyttäisi muutaman tutkimuksen perusteella olevan hyvää HDL kolesterolia nostava vaikutus. Olen kuitenkin menettänyt viimeisen vuoden aikana uskoni kolesterolihypoteesiin. Kuinka suuri merkitys esim. LDL kolesterolitasolla tai tyydyttyneellä rasvalla todellisuudessa on sydän ja verisuonitautien synnyssä? Ennen kuin tämä asiaa ratkaistaan, en uskaltaisi lähteä muuttamaan suosituksia tyydyttyneen rasvan suhteen. Mikäli tosiaan on niin, ettei tyydyttyneen rasvan suuri osuus lisää sairastumisriskiä sydän- ja verisuonitauteihin, voisi kananmunan, voin yms. päästää pannasta. En kuitenkaan näe mitään syytä, miksi ihmisiä pitäisi ohjata niiden käyttöön.

    ”No, minkäs ohjeen antaisit minun eilen kuusi vuotta täyttäneelle pojalleni…”

    Lasten ruokavalion suhteen on oltava hyvin varovainen – oli kyse sitten ylipainoisesta lapsesta tai normaalipainoisesta lapsesta. Lapsen normaali kehitys vaatii, että energiaa saadaan enemmän kuin kulutetaan. Useaan otteeseen olet Sami todennut, että VHH ruokavaliolla on vaikeaa syödä niin paljon, ettei laihtuisi. Tästä syystä VHH ruokavalio ei sovellu normaalipainoisille lapsille.

    Sopiiko VHH ruokavalio sitten ylipainoisille lapsille? Tämä on kysymys johon saatat tulevaisuudessa saada pidemmänkin vastauksen. Valitettavasti ehdin ottaa perjantai-illan kunniaksi pari olutta, eikä ajatus enää luista siihen malliin, että osaisin koota ajatukseni kunnolla sanoiksi. Lyhyesti: VHH ruokavaliota voisi ääritapauksissa käyttää lasten ylipainon pudottamiseksi, mutta lapsen terveydentilaa tulisi tarkkailla säännöllisesti. Ja lisäksi, ennen kuin VHH ruokavalioon lähdettäisiin, tulisi tarkasti selvittää, mitkä ovat ne todelliset syyt ylipainon takana.

    VastaaPoista
  108. Tosi paljon kommentteja; nyt pitää kyllä kertoa vitsi eli telee harmitonta huumoria:

    Kaksi laihialaista löysi viinapul-lon. Lähempi tarkastelu osoitti että siinä oli metanolia.Täytyy kai viskata se jokeen, sanoi toinen.EI! Minulla on sokea veli...

    Tsemppiä Kisaan!

    VastaaPoista
  109. TTM: Kiitos sinällään kattavasta vastauksestasi. Tosin minusta tuntuu että taidat olla vähän enemmän kuin TTM.. Hmm.

    Tosin olet kovin varovainen mies. Et uskalla testata VHH:ta lapsilla. No sitä on nykynäkökulmasta testattu esim. 70-luvulla jolloin oli itse pienokainen.

    Kuule, se mikä on ihmiskoe lapsilla, on juuri tämä nykyinen "imuroi rasvat neuroottisesti pois linja". Tämä on äärimmäinen ruokavalio, jonka kokeilun kohteena ei totisesti kuuluisi olla lapset. Näin vähästä rasvasta on kokemusta meidän geeniperimällä ainoastaan nälänhätien aikana ja tällaisesta hiilari/rasvat suhteesta ei koskaan kahden miljoonan vuoden aikana. Ehkäpä muutama päivä syksyisin kuitenkin kun hunajaa oli tarjolla.. ja tarkoitus LIHOA talvea varten... Mitäpä jos kolesteroli onkin välttämätön aivojen toiminnalle ja kehitykselle... niitä viitteitähän jo on. Niin.. ja tämä lihominen. Testataan tämä nyt lapsillamme.

    VHH:ta ei voi toteuttaa normaalipainoisiin lapsiin, no eipä tietenkään kun ei sitä tarvitse toteuttaa normaalipainoisiin aikuisiinkaan.

    Voita ja kananmunia, niitä ihmiset ovat iät ja ajat mutustelleet. Silloin kun nämä Puskankin projekti aloitettiin käytettiin tyydyttynyttä rasvaa lähes kaksinkertaisesti verrattuna nykyiseen. Mistäs tiedämme mikä on se oikea määrä 25 % kokonaisenergiasta vai 12 % vai jokin muu.

    Tyydyttynyt rasva pitää nälän poissa, jos sen imuroi puolikkaaseen, niin ei toden totta tarvitse ihmetellä lihomista. Ei lasten, eikä aikuisten keskuudessa.

    On se lastenkin liikunta muuttunut. Tänään pojan kanssa TJU:n harjoituksissa, huomenna hoplopissa ja flamingossa uimassa, sunnuntaina luistelukoulussa, ei tällaista ollut silloin kun mä olin pieni.. liikuntaa oli paljon vähemmän.

    VastaaPoista
  110. TtM: "Olen kuitenkin menettänyt viimeisen vuoden aikana uskoni kolesterolihypoteesiin. Kuinka suuri merkitys esim. LDL kolesterolitasolla tai tyydyttyneellä rasvalla todellisuudessa on sydän ja verisuonitautien synnyssä?"

    Onkohan yksikään suomalaisasiantuntija vielä perehtynyt LDL-kolesterolin alatyyppeihin, pieneen ja suureen partikkelikokoon? Syytä olisi, sillä suositusten mukainen vähärasvainen ruokavalio vaikuttaisi muuttavan LDL:n laatua epäedulliseen suuntaan.

    Yhdysvaltalainen kardiologi William Davis on näistä kirjoitellut blogissaan paljon, ja itsekin olen löytänyt samansuuntaista tutkimusnäyttöä.

    Small LDL
    LDL cholesterol
    Ruokavalion rasvat ja veren kolesteroli

    VastaaPoista
  111. Keskustelu on ollut todella hyvää. Muut keskustelijat ovat lukeneet tutkimuksia ja tulkinneet käppyröitä toisin kuin minä. Seuraavat asioita tiiviisti. Erityisesti Jari, ravitsemusjaterveys.fiin pitäjä, on älykäs tyyppi - osaa pelkän maallikkotasoisen tiedon perusteella esittää asioiden ytimiin pureutuvia kysymyksiä.

    Usein tulee mieleen, mitä järkeä on perustaa ravintojuttujen ajattelu prosentteihin energiasta: hiilari, proteiini, rasva. Koska suosituksissa näin tehdään, keskustelukin urautuu usein vääntöön prosenteista. Virallisten tahojen iänikuinen puhe prosenteista antaa meille huipputieteellisen vaikutelman ja tiukat raamit suuresta totuudesta. Tekisi mieli kärjistää sanomalla, että koko prosenttikäsite pitäisi lakkauttaa ravitsemuskeskustelusta. Tai no, ei kai sitä voi lakkauttaa, kun käsite on eräiden dieettien noudatttamisen perusta.

    Prosenttien unohtaminen pakkottaisi huomion oikeisiin aiheisiin, kuten a) hituravintoaineiden (vai miksikä niitä kutsutaankaan) saanti milli- tai mikrogrammoissa, mikä kuuluu myös puheena olevaan lautaskilpailuun b) miten jokin tietty dieetti vaikuttaa kuhunkin yksilöön: isomahaisuus, verenpaine, mieliala yms. mitattavissa ja mittaamattomissa olevat asiat c) syödyn hiilarimäärän, laskettuna grammoissa, vaikutus elimistössä d) poliitiset ja bisnekselliset asiat Suomen kansakunnan ravitsemisessa e) historia: aika ennen 1950-lukua jan tuhansia vuosia taaksepäin, millaista oli silloin d),e,f... Hmm turha luettelo sillä näistähän on jo keskusteltu yllä...

    Tuntuu hurskastelulta, kun meidän annetaan ymmärtää, että suosituksia saatetaan muuttaa joskus ikuisuuksien päästä riittävän tutkimusmäärän kasauduttua. Ensinnäkin rasvateoriaa ovat toisinajattelijat vastustaneet vuosikymmeniä täällä ja ulkomailla. Heidän ääni ei vain ole kuulunut, ainakaan Suomessa. Kyllähän meilläkin se yksi rasvasodan veteraani, Valion entinen tutkija, kirjoittelee ahkerasti LDL-partikkelikokojen vaikutuksesta sydäntautiin. Timo Kuusela kirjoittelee menneistä ajoista hiilaritietoiset.netin osiossaan. Kummallisesti he osaavat perustella asiansa laajasti ja yksityiskohtaisesti, toisin toisin kuin ne jotka väittävät pelkän LDL-arvon suoraviivaisesti vaikuttavan sydäntautiin. Missä on jälkimmäisten rautalangasta väännetyt perustelut? Niitä en ole koskaan nähnyt. Heidän ymmärryksensä hataruus näkyy esim. Jarin sivuille kootussa Uusituvan ja Puskan s-postihaastattelussa.

    Kaiken kukkaraksi VHH-dieetti on ollut käytössä Euroopassa reilusti yli sata vuotta sitten, mistä Heikkilän Anttikin kirjassaan kertoo. Viisautta on aina ollut olemassa. Eli ei se ole Antti tai Atkins, joka on keksinyt jonkin uuden jutun. Minä en tarkoita, että VHH olisi ainoa oikea tai tarpeellinen kaikille. Jos olen oikein käsittänyt, VHH:ta jotkut vastustavan sen takia, etteivät lukemiensa tutkimusten perusteella tiedä tarkalleen, miksi se sopii joillekin. Minä en ymmärrä, miksi jotain asiaa pitää vastustaa, vaikka se toisi käyttäjälleen tai noudattajalleen mittareilla mitattuna paremman terveyden, puhumattakaan henkisistä hyödyistä. Myös yleinen hiilihydrattitietoisuuden periaate on joillekin jo liikaa.

    VastaaPoista
  112. Pasta, riisi ja peruna ovat usein jatkojalostettuja tuotteita. Ravintoaineet poistettu. Käsittelemättömät ohra, kaura, ruis,tattari ja ym. Vitamiini ja hivenaineet tallella. Oman kokemukseni mukaan eivät nosta ja heilauttele veren sokeritasapainoa niin paljon kuin "hiotut" tuotteet. Suoraan Suomen pelloista. Ekologista lähiruokaa. Kylmäpuristetut öljyt rypsi, oliiviöljy ja ym. Rasvaiset kalamme lohi, muikku, taimen ja silakka suoraan järvistä ja merestä. Väheksymättä rasvattomia kalojamme hauki,ahven ja made ym. Kasvikset, marjat,sienet ja juurekset. Poro ja hirvi. Kokoa näistä lautasellesi oman nälkäsi kokoinen annos. Ajattelematta sen kummemmin. Oma nälkäkeskukseni oppi lukemaan mitä tarvitsen ja kuinka paljon. Liiku niin saat syödä enemmän.

    VastaaPoista
  113. Enpä millään malta olla huomauttamatta, että Christerin linkkaama lääkäripäivien uutinen STRIP-projektista on tulkittavaissa näin: SUOSITUSTEN MUKAINEN RUOKAVALIO EHKÄISEE LASTEN YLIPAINOA.

    Linkki on siellä Christerin sivun oikeassa laidassa melkein ylimpänä, otsikko "Ravitsemusneuvonta ohjaa perheitä oikeaan suuntaan":
    http://www.finfood.fi/finfood/finnfoo1.nsf/newsbyid/CAC10F0B8E6E9961C2257539003E44F6?opendocument

    Asiasta on julkaisuja muutamakin, yksi niistä International Journal of Obesity (2006) 30, 618–626.

    Uskotteko? Tottahan se on, interventio alensi painoa merkittävästi. Mutta onko tästä reseptiksi ylipaino-ongelmaan? Pitääkö koko alaikäinen kansa pistää seurantaan ja koko perhe ravitsemusterapeutin ja lääkärin vastaanototolle vähintään kerran vuodessa, mieluiten kahdesti?

    En oikein usko että siihen riittää rahat.

    Mutta sitä on vaikea kiistää etteikö lähempänä suosituksia oleva ruokavalio yhdistyisi tässä tutkimuksessa myös terveempään ruumiinpainoon.

    Saska Tuomasjukka

    VastaaPoista
  114. Linkki Saskan viittaamaan:

    Development of overweight in an atherosclerosis prevention trial starting in early childhood. The STRIP study

    Tytöille oli apua painonhallinnassa, pojille ei. Vaan olihan tuossa interventiossa hyviäkin puolia: yksilöllinen neuvonta, liikuntaan kannustaminen, rasvalisä monipuolistamaan rasvan saantia, kasvisten, hedelmien ja marjojen painottaminen.

    Toisenlaisella interventiolla oltaisiin saatettu saada vielä parempia tuloksia.

    Saska, toivoisin, että ennen keskustelutilaisuutta tutustuisit LDL:n partikkelilaatuihin ja niiden yhteyksiin ruokavalioon ja tautiriskiin. Samat terveiset voi välittää muillekin tilaisuuteen osallistuville.

    VastaaPoista
  115. Jari, arveletko että en ole partikkelikokoihin ennen törmännyt? Ihan oikeasti?

    Saska T.

    VastaaPoista
  116. Hienoa, jos edes nuoremmat tutkijat ovat jo asiasta tietoisia. Alkuvuodesta 2008 keskustelin erään kokeneemman diabetestutkijan kanssa ruokavalioasioista Diabetesliiton lehteen tulevaa juttua (julkaistiin saman vuoden keväällä) varten. Kun otin puheeksi LDL-kolesterolin partikkelikoon, ei hän ollut asiasta koskaan kuullutkaan. Muutenkin julkinen kolesterolivalistus pitää LDL-kolesterolia yksiselitteisen pahana asiana, joten suurin osa asiantuntijoista ei vaikuta olevan asiaan perehtyneiltä tai sitten vaan ovat vaiti tuosta yksityiskohdasta.

    Kertoisitko lyhyesti oman näkemyksesi siitä, miten ruokavalio vaikuttaa LDL-partikkelijakaumaan ja miten puolestaan jakauma vaikuttaa sv-tautiriskiin?

    VastaaPoista
  117. Metsämörkö: kuvaamasi ruokavalio on epäilemättä todella hyvä, mutta kai ymmärrät, että ei tuollaisen noudattamiseen ole mahdollisuuksia kuin pienen pienellä erityisryhmällä tässä maassa, puhumattakaan muusta maailmasta. Ei yleisiä ravintosuosituksia voi perustaa villiriistaan ja luomuruokaan. Veikkaan että Linkolakin olisi tätä mieltä.

    - jt

    VastaaPoista
  118. Jari, asiasta kiinnostuneet löytävät runsaasti englanninkielistä tietoa netistä.

    LDL-partikkelikoko on uudehko riskitekijä. Dataa on niukasti. Tiedämme, että se yhdistyy mm. lihavuuteen ja vähärasvaiseen ruokavalioon. Sen suhteellista merkitystä muiden riskitekijöiden joukossa on vielä vaikea arvioida.

    Olen siis tietoinen, että partikkelikoko liittyy myös vähärasvaiseen ruokavalioon. Mutta onko sillä suurta merkitystä? En osaa sanoa.

    STRIPin tutkimustulosta ei LDL-partikkelikoko miksikään muuta. Raskas terveysinterventio, jossa käytettiin suositustsen mukaista ruokavalio-ohjeista johti ylipainon merkittävään vähenemiseen lasten joukossa.

    Saska T.

    VastaaPoista
  119. NO,näkemykseni lautasmallista oli tarkoituksella kärjistetty. Suunta luonnonmukaiseen ravintoon niin tuotannossa kuin ihmisten asenteissa pitäisi ottaa huomioon ravintosuosituksissa. Yritysten ehdoilla jos suosituksia rakennetaan niin tilanne vain pahenee. Syömme elääksemme, emme elä syödäksemme.

    VastaaPoista
  120. Vieläkö voi palata kilpailuun? Minulla olisi kaksi mainiota vhh-ateriaehdotusta, ymmärrykseni mukaan täyttävät kaikki terveellisyys- JA vhh-vaatimukset. Miten tarkan laboratoriomaisesti ne pitää analysoida? Ateriat on syöty ja sulateltu jo, mutta niistä on hyvät kuvat, ja arvioannoskokojen mukaan voisi Finelistä katsoa ravintoarvot. En vain pysty blogikommenttiin liittämään kuvaa.

    Terv. Perenna

    VastaaPoista
  121. Aloitin Finelin avulla laskea ja totesin, että taitaa olla minulle liian iso juttu tästä nyt polkaista tarkat ravintomäärät, on Finelissä sentään niin paljon ravintoaineita. Pitäisi laatia Excel-taulukko. Joten toivotan vain puolestani onnea kilpailijoille ja seuraan kiinnostuksella.

    Terv. Perenna

    VastaaPoista
  122. Mututuntumalla väitän että ihmiset liikkuvat nykyään keskimäärin paljon vähemmän kuin aikaisemmin. Se tarkoittaa huonompaa kuntoa ja pienempää energiankulutusta.

    Pienentynyt energiankulutus on merkittävä asia mutta se on vasta toissijainen syy. Eihän pienemmästä energiankulutuksesta olisi haittaa jos ihmiset söisivät tarvettaan vastaavasti ravintoa.

    Todelliset lisääntyneen lihavuuden syyt on mielestäni seuraavia:

    Pikaruokakulttuurin lisääntyminen, energiajuomien lisääntyminen ja makeisten, sipsien ym. annoskokojen suurentuminen ja limsa- ja karkkiautomaatit kouluissa. Myös ainakin 80-luvulla yleisenä ollut lasten "karkkipäivä" ei ole enää niin yleinen ja tuntuu etteivät vanhemmat ole enää niin tarkkoja lasten makeisten syönnistä.

    T. Jaakko

    VastaaPoista
  123. Toki lihavuuden syynä on myös huonontunut nälänhallinta. Myös nykyiset ravitsemussuositukset ovat siihen syynä.

    Nykyiset ravitsemussuositukset ohjaavat ihmisiä kaikenmaailman kevyttuotteiden pariin joten ei ole ihmekään jos on pakko sortua makeisiin välipaloihin ruokailujen välillä.

    Jos saisin päättää, poistaisin limsa-automaatit kouluista ja kaikki kevyttuotteet kaupoista. Tilalle kunnon ruokaa.

    T. sama Jaakko

    VastaaPoista
  124. Jonkun mainitsema väite, että VHH ei ole pitemmällä tähtäimellä ollut laihdutuksessa tehokkaampi kuin vähärasvainen on virheellinen.
    AM

    VastaaPoista
  125. Olen karppi, koska hiilihydrattirajoitus pitää astman ja verensokeriarvot aisoissa.
    Olen jättänyt pois ruokavaliostani leivän, kahvileivän, valmisateriatuotteet,limsat, tuoremehut, valmiit sallatinkastikkeet, ruokaöljyt, margariinit,riisit ja pastat.
    Syön kevytjuuston sijasta täysirasvaista, kevytjogurtin sijasta luonnon jne. Syön saman verran lihaa ja kasviksia kuin ennen, enemmän kananmunia, kermaa ja voita. Koska syön luonnollisia elintarvikkeita pärjään vähemmillä kaloreilla, saan tarvittavat ravintoaineet helpommin. Syön halvemmalla ja paremmin enkä usko että koko rasvan kulutukseni on paljon muuttunut, en vain enää saa transrasvoja leipomatuotteista tai esim jäätelöistä, vaan korvaan ne luonnollisella rasvalla. Rahaa ruokaan menee vähemmän. Vähemmän lisäaineita, e- merkkisiä, ei myöskään soijaa joka sotkisi estrogeenitasapainoja vesissä. Nälkä pysyy hyvin pois 1600 kcal päivävauhdilla, enemmänkin voisi syödä, mutta ei ole tarve.
    Ruokavaliota voi kokeilla ja seurata esim. verensokerin vaihtelua ja päättää parin viikon jälkeen haluaako jatkaa. Kilpailu tuo varmaan kivoja ruokaohjeita jos kokeilu kiinnostaa.

    VastaaPoista
  126. Lautasmalli rulettaa, kun puhutaan painonhallinnasta. Jos on syytä noudattaa tiukempaa dieettiä, on hiilareiden määrää syytä ehkä tarkistaa. Kaikenmaailman välipalat, herkkujäätelöt, hampurilaisbaarit, kaupan karkkihyllyt ja kosteat ravintolaillat ovat lihavuuden syynä. Ja vähäinen liikunta.

    Minua ärsyttää, että tavallisesta ruokailusta tehdään liikaa tiedettä ja sekoitetaan ylipainoisten päät.

    Tekisi mieli heittää perunalla kaikkia, joilla on jotakin perunoita vastaan. Ihan kuin joku itsensä perunalla lihottaisi (siis tavallisella, keitetyllä). Hei haloo. Meidän lapsuuden kodissa miesväki latasi lautaselleen kahdeksan perunaa. Se se on miehen työ. Eikä ollut kaljamahoja vaan aktiivinen elämäntapa ja hyvä ruokahalu.

    Jos tutkimusten mukaan suurinosa ihmisistä syö ravitsemussuositusten mukaisesti ja lihovat silti, se johtuu siitä, että ihminen ei "muista" hotkaisemaansa suklaapatukkaa saati laske säännöllisten saunailtojen olutkaloreita. Siitäkin on tutkimuksia: kalorit ja syödyn ruuan määrä arvioidaan alakanttiin.

    VastaaPoista
  127. Katsopa Unelma, sinun lapsuuden kodissa raavaat miehet ja muutkin leikkasivat nälän tunteensa rasvalla. He eivät olleet hiilarikoukussa suuresta perunamäärästä huolimatta.

    Minä olen entinen 117 kiloinen ja juuri tärkkelyskuorman rajoituksesta johtuen painoin äsken 95,4 kg.

    Lihavuutta hoidetaan väärin. Näin se vain on. Tervetuloa heittämään meikäläistä perunalla, mutta minä heitä kivellä takaisin.

    Popsi perunaa mikäli se ei sinua lihota, ei minulla ole mitään antipatioita perunaa kohtaan sinällään. Vain ja ainoastaan isoa tärkkelyskuormaa, jota meille tuputetaan viljan ja perunan muodossa. Kun tähän lisätään vielä neuroottinen "vähän rasvaa"- linja, niin moni on auttamatta näläntunteen noidankehässä.

    Mitä vikaa olisi esim. ao. ohjeissa. Ne sopivat mielestäni kaikille ikään ja sukupuoleen katsomatta.

    Vältä:
    Perunaa, pastaa, riisiä, maissia, mehuja.

    Suosi:
    Kaaleja, lanttua, naurista, punajuurta, porkkanaa, vihanneksia ylipäätään, hedelmiä (poislukien banaani, viikuna)

    Vaihda leipä näkkäriin. Ei enempää kuin 5 palaa/päivä.

    Syö lihaa ja rasvaa sen verran, että nälkä lähtee.

    Näillä periaatteilla olen 22 kg kevyempi kuin reilu kaksi vuotta sitten.

    Katsopa finelistä vielä esim.

    peruna vs. lanttu

    Peruna, vanha, kuorittu:

    74 kcal/100g

    C-vitamiini 10 mg/100g

    K-vitamiini 1,04 mikrog/100g

    Folaatti 23,2 mikrog/100g

    kuitu 1g/100g

    Lanttu:

    25 kcal/100g

    C-vitamiini 39,7 mg/100g

    K-vitamiini 2,0 mikrog/100g

    Folaatti 50,1 mikrog/100g

    kuitu 1,8 g/100g

    Jos haluat paljon energiaa ja vähän ravintoaineita, popsi perunaa. Jos sen sijaan haluat enemmän ravintoaineita ja vähemmän energiaa popsi vaikkapa lanttua. Suosittelen tekemään samanlaisia vertailuja esim. kaaleihin ja nauriiseen.

    VastaaPoista
  128. Unelma Säleikkö ei ymmärrä sitä, että kovaa fyysitä työtä tehtäessa voidaan syödä ennemmän hiilareita, mukaan lukien perunoita, ilman probleemia.

    VastaaPoista
  129. Sami käyttää Pansuolaa? Paljonko menee särkylääkkeitä?

    VastaaPoista
  130. Suolaa näytti olevan 44 % päivätarpeesta. Käytän särkylääkkeitä flunssaan en suolaan. Yleensä käytän mineraalisuolaa.

    VastaaPoista
  131. Paula -täti on jostain syystä huolissaan Samin Pan-suolan käytöstä. Ei huolta, Sami ei käytä Pan-suolaa. En löytänyt mineraalisuolaa Ravintokirja.fi:n tietokannasta. Valitsin Pan-suolan sen sijaan. Huomioikaa, että Sami ei siis käytä Pan-suolaa! Eikä siitä muuten noilla määrillä käytettynä päänsärkyä saakaan, Paula-täti. Paula-tädin ei tarvitse vastata.
    Sen sijaan suurempi virhe oli tietokannassa savusiian suhteen. Löysin tietokannasta toisen savusiika -tiedon, jossa oli mikroravinnetiedot kunnossa. Tuon uuden kuvan tilalle. Tilanne ei olennaisesti muuttunut, mutta D-vitamiinin saanti tuli Reijon lounaslautasella kunnolliseksi. Syökää kalaa ja harmitelkaa huolimattomuuttani. Onko muita virhelähteitä. Käyn niitä läpi päivän mittaan. Pääviesti lienee kuitenkin selvä: Samin VHH-lounas sisältää runsaasti vitamiineja ja hivenaineita.

    VastaaPoista
  132. Tämä mineraalisuola 4 g lisäisi vielä merkittävästi kaliumin ja magnesiumin osuutta ateriassani.

    Kuitenkin: Kuten jo on todettu ja mikä oli koko skaban tarkoitus. Asiantuntijoiden väitteet ravinneköyhästä VHH ruoasta ovat äärimmäisen asiantuntemattomia.

    Kuinka on mahdollista että asiantuntijamme ovat näin pihalla ?

    VastaaPoista
  133. Miten voisin Sinulle Sami kirjoittaa?

    Mikä on asiantuntija?

    VastaaPoista
  134. samiuusi@netti.fi

    Asiantuntija on kait sellainen, että ne höpisee telkussa ja muissa tiedotusvälineissä omasta alastaan.

    VastaaPoista
  135. Kiitos!
    Tuo lysiiniydrolysaatti on laitettu suolaan nimenomaan siksi, ettei ihminen vahingossa saisi sitä liikaa ja siinä toisessa mineraalisuolassa Seltinissä sitä ei ole. Mulle siitä tulee migreeni ja olen täysin lääkkeetön, terve ihminen. Siksi kannattaa varoa, mitä aiheuttaa. Ja liha kannattaa olla luomua, ettei saaliikaa glyfosaattijäämiä ja korrenvahvistajajäämiä - kai neklin turvottaa heposti? Magnesiumia ja muistaakseni kaliumiakin saa kaakaojauheesta mukavasti:-D

    VastaaPoista
  136. Sori, että kiireessä ei huomaa tarkistella mitä kirjoittaa eikä välttämättä myöhemminkään huomaa niitä kirjoitusvirheitä;-)

    Lysiinihydrokloridi oli se aine, mikä täytyisi ottaa pois Pansuolasta, että siitä tulisi edes siedettävää, mut jos siinä on kaliumferroSYANIDIA, sitä paakkuuntumisenestoainetta, tulee mulle siitä kauhea yskä... Ei siis taida riittää yhden lisukkeen vähentäminen? Mutta sitä syanidia on monessa muussakin tuotteessa, mitä teollisuuden putkistot vaatii; nehän voi mennä niistä paakuista erilaisissa jauheissa tukkoon...

    VastaaPoista
  137. Tässä vähähiilihydraattisen ruokavalion nousevassa buumissa olisi mukava kuulla muutakin näkökulmaa asiaan.

    Paleotyylisen ruokavalion entisenä kannattajana, ajatusmaailmaa on muokannut eräs ulkomaalainen blogi.

    "…the longer you stay in ketosis, the more your fat cells adapt so that they are transformed into ‘fat magnets,’ becoming 10 times more active in accumulating fat…A high-protein, low-carbohydrate diet drives insulin levels too low, thereby causing hypotension, fatigue, irritability, lack of mental clarity, loss of muscle mass, increased hunger, and rapid fat regain when carbohydrates are reintroduced into the diet. Not exactly a prescription for anti-aging. This coupled with the increase in cardiovascular mortality because insulin levels are too low, simply reinforces the need to maintain insulin within a zone: not too high, not too low.” (Barry Sears)

    “…remember that prolonged dieting [including ‘this one’] tends to shut down thyroid function. This is usually not a problem with the thyroid gland but with the liver, which fails to convert T4 into the more active thyroid principle, T3. The diagnosis is made on clinical grounds with the presence of fatigue, sluggishness, dry skin, coarse or falling hair, an elevation in cholesterol, or a low body temperature.” - Atkins, Dr. Atkins new diet revelation

    “…it has been clearly established that a high protein diet lowers the metabolic rate, [therefore] symptoms of hypothyroidism will be aggravated… Hypoglycemia may be controlled on the high protein diet, but the other symptoms of thyroid deficiency which usually accompany hypoglycemia are aggravated.” - Broda Barnes

    Lähteenä Matt Stonen blogi 180 Degree health: http://180degreehealth.blogspot.com/2010/02/is-low-carb-diet-counterproductive.html

    Ehkä nuita asioita on jo tämän Christerin massiivisen ja hienon blogin kätköissä käsitelty, mutta mulla, epäsäännöllisen säännöllisellä lukijalla, tulee esiin lähinnä tuo vähähiilihydraattisen ruokavalion kehuminen.

    - Joni K.

    VastaaPoista