Suomessa ei lähdetä kurkistamaan avaimenreiästä

#

Suomessa eivät viranomaiset ja varsinkaan Sydänliitto näe aihetta siirtyä muiden pohjoismaiden käyttämän Avaimenreikämerkin käyttöön. Näin on varmaan hyvä, sillä tarpeeksi näkyvä tuo Sydänmerkki on nykyisellään. Aidosti terveystietoinen voi Sydänmerkin nähdessään jättää tuotteen hyllyyn ja valita jonkun toisen tuotteen sen sijaan. Sydänmerkki on yksi suurimpia farsseja mitä ravitsemusrintamalla on kehitetty viime vuosina.

Jos Sydänmerkin tilalle tulisi yhtä kyseenalainen Avaimenreikämerkintä, kuluttaja olisi todella hämmentävien valintavaikeuksien edessä. 

Jätä ostamatta Sydänmerkillä varustetut kevyttuotteet, sokerikorput, rusinapullat, margariinit ja riisihiutaleet!

 

Sydänmerkkiin tuli järkeviä täydennyksiä kun sallittiin sellainen laajennus merkin myöntämisperusteisiin, että kaikki hedelmä- ja vihannesosaston antimet, joihin ei ole lisätty rasvaa, suolaa eikä sokeria, ovat Sydänmerkki -tuotteita. Harvemmin kuitenkaan kaupan hyllyissä näkee noissa tuotteissa mitään Sydänmerkkiä. Kummajaisena täytyy pitää ajatusta, että kookosta ei suositella säännölliseen käyttöön sen sisältämän runsaan kovan rasvan vuoksi. Syö kasviksia ainakin puoli kiloa päivässä - Sydän tykkää siitä!

Virallisia avaimenreikäpohdintoja on enemmän Ruokatiedon uutisissa (27.2.2009)

Suomessa ei nähdä tarvetta siirtyä käyttämään ruotsalaista Avaimenreikämerkkiä, joka kertoo elintarvikkeen suositellusta ravitsemussisällöstä. Viranomaiset ja Sydänliitto ovat tyytyväisiä olemassa olevaan Sydänmerkkiin ja katsovat sen ajavan asian Avaimenreikämerkkiä paremminkin.

Pohjoismaiden ministerineuvosto tiedotti viime viikolla, että Suomessa viranomaiset pohtisivat Avaimenreikämerkin myöntämisperusteiden sisällyttämistä suomalaiseen Sydänmerkkiin. Tämä tuli yllätyksenä niin virkamiehille kuin Sydänliitollekin.

Neuvotteleva virkamies Anne Haikonen maa- ja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusosastolta ei näe Suomessa tarvetta Ruotsin kaltaiselle viranomaisten säätelemälle, lakisääteiselle ravitsemusmerkille. Vapaaehtoinen, Sydänliiton ja Diabetesliiton ylläpitämä Sydänmerkki on toimiva sellaisenaan.

Suomi tiukempi suolalle

Tuotepäällikkö Mari Olli Sydänliitosta pitää nykyisiä kriteereitä kokonaisvaltaisesti hyvinä, ja niissä aiotaan pysyä. Sydänmerkki kertoo siitä, että elintarvikkeessa on vähemmän rasvaa ja suolaa. Se on rekisteröity ravitsemusväitteeksi EU:ssa.

- Avaimenreikämerkissä on puutteita. Sen kriteereissä esimerkiksi "ravitsemuksellisesti parempi leipä" voi sisältää suolaa 1,25 prosenttia, kun Sydänmerkissä yläraja on 0,7 prosenttia, Olli huomauttaa.

Avaimenreikämerkki kertoo kuluttajalle, että tuotteessa on vähemmän suolaa ja rasvaa sekä enemmän täysjyväviljaa ja kuituja tavanomaiseen tuotteeseen verrattuna. Sen myöntämisperusteet noudattavat Pohjoismaiden ministerineuvoston määrittelemiä ravitsemussuosituksia.

Tanskassa ja Norjassa merkki otetaan käyttöön vielä tämän vuoden aikana. Ruotsissa merkkiä on käytetty jo toistakymmentä vuotta.

Kansainvälisen kaupan etu?

Ministerineuvosto kannatti Avaimenreikämerkin laajentumista Ruotsista Norjaan, Tanskaan ja Suomeen, koska sen uskotaan helpottavan elintarvikekauppaa yli rajojen.

- Avaimenreikämerkin käyttö on Suomessa täysin sallittua. Joissain pakkauksissa sitä näkee. En tiedä kuinka paljon suomalainen kuluttaja siitä ymmärtää, Haikonen sanoo.

Elintarvikealalla on ollut puhetta myös EU:n laajuisesta ravitsemusmerkistä. Haikonen ei kehota pidättämään hengitystä sellaista odotellessa. Konkreettista hanketta ei ole käynnissä.

- EU-maiden ruokatottumukset ovat hyvin erilaiset. Hyvin haasteellista olisi saada sovittua yhteisistä ravitsemuskriteereistä, Haikonen uskoo.