*
Haluan vielä erikseen kertoa: Järjestämäni kilpailu osoitti, että vähähiilihydraattinen lounas ei johda siihen, että jäisi puuttumaan tärkeitä suojaravintoaineita. Ainakaan tällaisella VHH -lounaalla ei pysty kehittämään vitamiini-, kuitu- tai hivenainepulaa:Ruusukaali 100g
Tomaatti 80g
Porkkana 50g
Paprika punainen 20g
Paprika keltainen 20g
Sipuli kuivattu 20g
Muikku järvi, savustettu 130g + Voi 5g
Leipäjuusto/juustoleipä, rasvaa 17-23g 25g
Kivennäisvesi mineraalivesi 300g
Auringonkukansiemen 15g
Kananmuna keitetty 60g
Pansuola (Oriola oy) 4g
Kerma, rasvaa 35 g, kuohukerma 10g
Vesi, vesijohtovesi 190g
Kaakaojauhe, sokeroimaton 7g
Sokeri 3g
Lakka 60g
prot / hiilih. / rasvaa / yksikkö
55 / 28 / 33 / g
221 / 114 / 301 / kcal
0,6 / 0,3 / 0,4 / g/kg
35 / 18 / 47 / %
kokonaisenergia = 639 kcal
Terveellinen VHH aamupala ja päivällinen korostavat vielä entisestään ruokavalion terveellisyyttä. Tätäkin voimme ehkä ihmetellä sitten VHH -keskustelussa Suomen Akatemiassa 9.2.2009 asiantuntijoiden ja mediaväen keskuudessa.
Keskustelkaamme tästä: Mikä voi olla syynä, että ravitsemusasiantuntijamme pitävät VHH ruokavaliota epäterveellisenä ja ilmeisin väärin perustein myös vitamiini-, kuitu- ja hivenaineköyhänä?
Saman asian voisi sanoa myös niinpäin, että tungettaessa väkisin 55-60 % hiilareita on hyvin vaikea saada riittävästi vitamiineja- hiven- ja kivennäisaineita.
VastaaPoistaAntti Aro & Kump. onko teistä väitteidenne puolustajiksi ? Miksi haukutte VHH:ta ravinneköyhäksi kun se kerran on aivan päinvastaista ?
Tavallaanhan toi kisan tulos on päivän selvä. Jos otetaan lautaselta pois energialisä (joka on muuten tuiki tärkeä joillekin), aterian suhteellinen ravinteiden osuus nousee. Ei kai kukaan ole väittänyt toista? Jos on, niin olisi kiva nähdä viite.
VastaaPoista- jt
Itse kisan tuloshan oli kovin odotettu & tervetullut ja toiminee jatkossa kovana lyömäaseena Christerinkin avarakatseisilla luennoilla. En itse ole mikään virallisterveellisen ruokavalion puolestapuhuja, mutta tietty objektiivisuus olisi hyvä säilyttää leiristä riippumatta. Ajatus siitä, että terveyttä edistävän ruokavalion voi toteuttaa lukuisilla eri tavoin on mielestäni hedelmällinen. En myöskään ota kantaa siihen, ovatko nykyiset vitamiinien ja kivennäisaineiden saantisuositukset kohdallaan, osa ravintotekijöistä kaivanneisi eittämättä päivittämistä. On kuitenkin täysin harhaanjohtavaa sanoa, että tyypillisellä sekaravinnolla ei keskimäärin täytettäisi nykyisiä tavoitteita vitamiinien ja kivennäisaineiden saannin osalta, valitettavia poikkeuksia lukuun ottamatta (mm. D-vit. & folaatti).
VastaaPoistaKasvipainotteisten, proteiinien ja rasvahappojen merkitystä korostavissa ruokavalioissa mahd. sairauksien ehkäisy saavutettaneen tosin monia muitakin teitä kuin perinteisten suojaravintoaineiden avulla (luontaiset antioksidantit ja runsaan kasvisten saannin lukuisat pos. vaik.)
Finravinto 2007, s.91:
http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2008/2008b23.pdf
Erittäin hieno juttu kun tällaista tuodaan esille. Voisiko joku ravitsemusterapeutti arvioida mikä tuossa esimerkki ruokavaliossa on pielessä? Minusta siinä ei ole muuta pielessä kuin hintalappu. Aika kalliiksi tulee syödä noin terveellisesti. Siksi kai tuota halpaa perunaa ja riisiä syödäänkin niin suuria määriä kun se on niin halpaa?
VastaaPoistaMökkihöperö
Käsittääkseni ajatusmalli on tämänkaltainen:
VastaaPoistaJos ei syödä riittävästi hiilihydraattipitoista ravintoa, välttämättömiä kivennäisaineita ja vitamiineja SAATTAA jäädä saamatta. Mielestäni pelko on aiheellinen.Se, että jättää perunan ja viljatuotteet sivuun, ei automaattisesti lisää kasvisten osuutta.
Olen usein törmännyt VHH-laisen väitteeseen, että "ME syömme ravinteikkaasti" aivan kuin yksi tietäisi toisten syömisistä. Ruokansa voi tosiaan koostaa VHH:lla oikein, mutta myös väärin.
Tämä on upea blogi ainakin minun ajatusmaailmani mukaan. Tänäänkin saadaan muualla tuutin täydeltä kuulla miten terveellistä on syödä perunaa. Tässä esimerkki Kotimaiset kasvikset ry:n propagandasta:
VastaaPoistaPerunasta arvostettu herkku
Kuluttajan kiinnostus perunaan on kasvussa. Vaikka viime kesän säät olivat oikukkaat, perunasadosta saatiin laadukas ja maukas. Terveydestään ja ympäristöstään huolehtiva, taloudellisesti ajatteleva kuluttaja suosii perunaa. Peruna nähdään erinomaisena apuna koko maailman ruokakriisiin.
Peruna on yksi tärkeimmistä ravintokasveista kaikkialla. Nyt se on nousussa Aasian maissa, erityisesti Kiinassa ja Intiassa, samoin Etelä-Amerikassa ja Afrikassa, jossa perunaa on alettu viljellä etenkin Itä-Afrikan ylätasangoilla. Kiinassa perunaa tuotetaan jo enemmän kuin Euroopassa, mutta Kiina ei ole omavarainen perunan suhteen. Kiinassa varsinkin nuoriso haluaisi syödä nykyään mieluummin perunaa kuin riisiä.
Monien mittareiden mukaan peruna on varsin ekotehokas ruoka-aine. Viljelyssä peruna kuormittaa ympäristöä huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi riisi. Lisäksi perunan kuljetusmatkat jäävät varsin kohtuullisiksi, joten "ympäristötaakkaa" aiheutuu tutkimusten mukaan lähinnä vain perunan kypsentämisestä liedellä, ei itse tuotantoketjusta.
Perunaa terveydeksi
Perunalle varataan tasapainoisessa, suositusten mukaisessa ruokavaliossa tilaa lautaselta neljänneksen verran. Päivän mittaan kehotetaan syömään 2 - 5 perunaa. Kun keittää 100 g riisiä, makaronia ja perunoita, on perunassa 63, makaronissa 95 ja riisissä 135 kcal energiaa, joten vaihtoehdoista kevein on peruna. Keittämisen sijaan lisäkeperunat voi kypsentää höyryssä tai uunissa.
Hiilihydraattien lähteenä peruna on monipuolinen, koska siitä saa samalla vitamiineja, kivennäisaineita ja kuitua. Merkittävimpiä ovat B-ryhmän vitamiinit, kuten foolihappo, sekä karoteeni ja C-vitamiini. Myös kaliumin ja magnesiumin lähteenä peruna on hyvä, ja sen proteiinia pidetään laadukkaana. Tuoreimmat uutiset kertovat perunan mahdollisesta verenpainetta alentavasta vaikutuksesta. Perusteluna esitetään, että perunan omat entsyymit pilkkovat perunan proteiineja, ja nämä sen seurauksena syntyvät proteiinin osat, peptidit, alentavat verenpainetta.
Perunalla on annettavaa mielellekin, koska peruna lisää serotoniinin tuotantoa ihmisen aivoissa. Serotoniini puolestaan tutkitusti vähentää stressiä ja masennusta. Serotoniinin vaikutus tehostuu, kun nauttii kylmiä perunaruokia, esimerkiksi öljy-viinietikkakastikkeeseen tehtyä perunasalaattia. Kuriositeettina voi todeta, että palkittu näyttelijä, kirjailija ja aktivisti Jane Fonda on maininnut kylmät perunaruoat vireän aivotoimintansa ja hoikkuutensa salaisuuksina.
Maista ja arvosta - nauti perunasta
Kun syventyy perunaan kokeillen ja maistellen, huomaa pian, että peruna on paljon enemmän kuin pelkkä peruna. Perunanviljelijät ja pakkaamot auttavat kuluttajaa oikean perunan valitsemisessa oikeaan käyttötarkoitukseen. He ryhmittelevät perunat kolmen väritunnisteen, vihreän, keltaisen ja punaisen alle. Eri väriryhmien perunat soveltuvat eri käyttötarkoituksiin. Koska kasvukauden olosuhteet vaikuttavat perunalajikkeiden tärkkelyspitoisuuksiin, voi sama lajike esiintyä eri väritunnusten alla.
Kiinteiden perunoiden eli vihreän tunnisteen ryhmästä valitaan perunoita keitettäväksi, laatikoihin ja salaatteihin. Ruokaa harrastava ja makuja analysoiva haluaa tietää perunalajikkeen. Perunalajikkeet kiinnostavat samaan tapaan kuin vaikkapa viineihin käytetyt rypälelajikkeet. Nicola, Velox ja Siikli ovat monille tuttuja. Samaan ryhmään on nyt saatu uutena tulokkaana Ditta, joka saa kehuja nimenomaan kauniina salaattiperunana.
Keltaisen väritunnisteen perunat sopivat oikeastaan kaikkiin ruokiin. Yleisiä lajikkeita tässä ryhmässä ovat Van Gogh, Asterix, Victoria ja Matilda. Perunoita kannattaa kypsentää kerralla enemmän kuin vain kerta-annos. Kun perunaa syö ensin sellaisenaan osana ateriaa, voi loput perunat siirtää jääkaappiin ja uusiokäyttää seuraavina päivinä. Keitetyt perunat voi pilkkoa munakkaaseen, pyttipannuun, viipaloida leivälle, raastaa lettu- tai pannukakkutaikinaan tai käyttää osana uuniruokia ja salaatteja.
Punaisen väritunnisteen perunat sujahtavat uuniperunoiksi, leivontaan tai pottumuusiksi. Kaikki tuntevat punaisen Rosamundan. Puikula on saanut EU:n nimisuojan. Sitä arvostavat monet perunastaan tarkat samaan tapaan kuin Pitoa. Uusi tulokas punaisessa ryhmässä on Fontane. Fontanessa yhdistyvät modernit viljelyvaatimukset ja vanhanajan perunanystävän mieltymykset keltaiseen mallon väriin ja jauhoiseen rakenteeseen. Fontanea ylistetään jo parhaana muusiperunana.
Peruna saostaa, kuohkeuttaa ja sitoo
Peruna on osa ruoanlaiton kemiaa monin tavoin. Peruna saostaa liemiruokia, keittoja, patoja ja kastikkeita ja antaa samettista rakennetta. Peruna kuohkeuttaa leivonnaisia ja murekkeita. Se sopii mehevöittämään leipä-, sämpylä-, piirakka- ja kakkutaikinoita. Peruna sitoo aineksia esimerkiksi lihapulla- tai mureketaikinoissa, jolloin ei tarvita korppujauhoja. Nämä ilman korppujauhoja tehdyt lihapullat sopivat myös gluteenittomaan ruokavalioon. Kasvisraastepihveissä peruna korvaa kananmunan, jolloin kasvispihvit käyvät vegaanillekin.
Vihertyneet perunat kokkaajan on syytä hylätä kokonaan. Syynä vihertymiseen ei ole kateus vaan valo. Vihreät, paleltuneet ja itäneet perunat sisältävät glykoalkaloideja, joita ei suositella syötäviksi. Perunat tuleekin säilyttää niin kaupassa kuin kotona mahdollisimman pimeässä, valolta suojattuina 6 - 8 asteen lämpötilassa. Käytännössä kotiin kannattaa hankkia noin viikon tarve perunoita, ellei omista hyvää kellaria, ja säilyttää perunat jää- tai viileäkaapin vihanneslokerossa mieluiten paperipussissa tai rei'itetyssä muovipussissa.
Heh, juu, tuo päivän perunauutinen oli kyllä "parhaimpia" floppeja pitkiin aikoihin! :D
VastaaPoistaK Laine, tuota argumenttia lienee syytä pohtia. :) Kokojyvä on tyypillisessä kotimaisessa ruokavaliossa keskeinen suojaravintoaineiden lähde, emme päässe siitä yli emmekä ympäri. Ehdotettu vaihtoehtoinen tapa ruokailla ansaitsee kuitenkin näkyvyytensä mediassa - terveyttä edistävän lautasensa kun voi rakentaa niin monella tapaa.
Arvon anonyymi jt:
VastaaPoistaEtkö todella ole kuullut viranomaisten väitteitä VHH:n ravintoaine köyhyydestä ?
FT Paula Hakala (= aivan pihalla)
"Kriittisen lukijan pitäisikin herätä kysymään: "Miksi hylätä ruokavaliosta luontaiset ravintokuidun ja vitamiinien lähteet, kuten leivät, puurot, kasvikset, hedelmät ja marjat? Miksi käyttää niiden sijaan hinnakkaita lisäravinteita, joiden turvallisuudesta ja vaikutuksista ei ole luotettavaa tietoa?"
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/190803122523PN?OpenDocument
Prof. Antti Aro (= aivan pihalla)
"Kuidun ja monien vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti uhkaa jäädä liian vähäiseksi" -kun on vhh ruokavaliolla...
http://www.diabetes.fi/sivu.php?artikkeli_id=479
Pekka Puskalle ateriani on rotanmyrkkyä.
Jne.
Miksi asiantuntijamme ovat aivan pihalla näistä asioista ??
Ehkä asiantuntijamme ovat jumittuneet käsitykseen, että VHH on yhtä kuin Atkins tai Zone ja, että voita mätetään kaksin käsin marjojen asemesta.
VastaaPoistaChristerin uudemman blogikirjoituksen myötä meni taas kerran usko siihen, että kansanterveys olisi asiantuntijoiden ykkösprioriteetti. Asiantuntijoilta odottaisin aktiivista asioihin perehtymistä. Näin ei ole tässä suojaravintoainekysymyksessäkään tapahtunut.
VastaaPoista