**
Ystäväni Jorma Marttinen tarjoaa tänään melkoisen lukuvihjeen meille. Jorma oli löytänyt internetistä tiedon, että NHL:n jääkiekkojoukkue Chicago Blackhawks pelaa peräti Stanley Cup finaalissa voitettuaan läntisen konferenssin finaalissa San Josen puhtaasti 4-0. Mustien kotkien kantavana voimana on ollut heidän erinomainen maalivahtinsa, Antti Niemi, made in Finland.Mutta ei tässä vielä kaikki: mahdollisesti Chicago Blackhawks menee finaaliin D-vitamiinin voimalla! Lue tästä pikainen käännökseni Jorman tarjoamaan lukuvinkkiin ja vähän lisätietoakin D-vitamiinin sopivuudesta juuri urheilijalle.
Chicago Blackhawks on ensimmäinen joukkue ammattiurheilussa, joka ottaa käyttöön D-vitamiinin!
Joukkueen lääkärit tutkivat jääkiekkoilijoiden D-vitamiinitasot puolitoista vuotta sitten. Kauhisteltuaan aikansa matalia D-vitamiinilukemia, lääkärit päättivät määrätä kaikille pelaajille 125 µg D-vitamiinia päivittäin (Suomessa aikuisväestölle suositellaan 7,5 µg).
Tulokset puhuvat puolestaan: Monien tappiollisten kausien jälkeen Chicago voittaa läntisen konferenssin finaalin ja etenee Stanley Cup finaaliin. Pelaajat ovat fyysisesti vahvemmassa kunnossa ja he pelaavat loistavaa jääkiekkoa.
Joukkueen fyysinen vahvuus täydentyy toisella mielenkiintoisella havainnolla: joukkue on kärsinyt huomattavan paljon vähemmän vilustumistauteja koko kauden aikana. Myöskin loukkaantumisia ja rasitusvammoja on esiintynyt vähemmän.
Toivotamme D-vitamiinijoukkueelle menestystä finaaleihin!
Joulukuussa 2009 Runner’s World -lehti julkaisi artikkelin D-vitamiinista (aurinkovitamiinista) urheilijoilla:
Asp K. Running on D: The "sun vitamin" may boost performance, but you probably aren’t getting enough. Runners World, December 2009.
Toukokuussa 2009 John Cannellin työryhmä julkaisi arvostetussa urheilulehdessä havaintonsa siitä, että D-vitamiinilla voi parantaa urheilusuorituksia:
Toukokuussa 2009 John Cannellin työryhmä julkaisi arvostetussa urheilulehdessä havaintonsa siitä, että D-vitamiinilla voi parantaa urheilusuorituksia:
Cannell JJ, Hollis BW, Sorenson MB, Taft TN, Anderson JJ. Athletic performance and vitamin D. Med Sci Sports Exerc. 2009 May;41(5):1102-10.
Jo vuonna 2007 samainen Cannell kirjoitti uutiskirjessään D-vitamiinin merkityksestä urheilijoille:
Cannell, JJ. Peak Athletic Performance and Vitamin D. Vitamin D Council Newsletter, March 2007.
Ylläolevat havainnot ovat jo nyt pistäneet liikkeelle koko amerikkalaisen propagandakoneiston. Professori Timothy Taft, joka on erään koripallojoukkueen neuvonantajana (milloin meillä Suomessa tajutaan käyttää hyödyksi urheiluseuroissa ravitsemuksen huippuosaamista?), on sitä mieltä, että D-vitamiinilla voidaan saavuttaa merkittävää hyötyä huippu-urheilussa.
On näyttöä siitä, että D-vitamiinilla reaktioajat nopeutuvat, lihasvoima kasvaa ja kestävyys paranee. D-vitamiinista saadaan mahdollisesti amerikkalaisurheilijoille ratkaisevaa etua vuoden 2012 olympialaisissa. Tilannetta verrataan Itäblokin maiden valtavaan menestykseen vuosina 1950-1980. Ja nyt ei ole kyse dopingista, vaan siitä, että venäläisille ja itäisen Saksan urheilijoille annettiin suuria määriä UVB-säteitä (tuottaa luontaista D-vitamiinia iholla). UVB-säteily yhdessä kovan harjoittelun kanssa tuotti ylivoimaisen hyviä tuloksia urheilijoilla.
D-vitamiinitasojen kohottamisesta haetaan siis nyt kiistanalaista hyötyä amerikkalaisurheilijoille. Lontoon olympialaisissa 2012 tulokset sitten nähdään lopullisesti, mutta jotkut asiantuntijat ovat sitä mieltä, että jo oli aikakin antaa D-vitamiinille näkyvämpi rooli urheiluvalmennuksessa.
Suurin osa urheilijoista pohjoisella pallonpuoliskolla, on D-vitamiinivajeessa osan vuotta. D-vitamiinin nauttiminen ei suinkaan ole kielletty menetelmä urheilussa, vaan aktiivista urheilijan terveyden edistämistä ja kunnon optimointia.
Professori Taft haluaa pistää D-vitamiinin vastustajat ja muut vastarintaan nousseet (urheilu)lääkärit vastuuseen urheilijoiden menestyksen vaarantamisesta!
Annetaan professori Timothy Taftin ja professori John Andersonin jatkaa vakuutteluaan D-vitamiinin hyödyistä urheilijoille. Pitäkää lujasti kiinni! Nyt tulee tiukkaa tekstiä!
Professorit olivat käyneet läpi saksankielistä kirjallisuutta ja havainneet, että siellä oli ollut käytössä ihmisten UVB-säteilyttämistä jo 1920 -luvulta lähtien. Saksalaistutkijat olivat varmoja UVB-säteilyttämisen terveyshyödyistä. Se kohotti fyysistä suorituskykyä.
Vuonna 1927 Saksassa syttyi kiivas väittely Saksan uimaliiton käytettyä UV-lamppuja uimareittensa kunnon kohottamiseen. Jotkut pitivät tilannetta epäreiluna, sillä UV-lamppuja ei suinkaan ollut tarjolla kaikille uimareille ja epäiltiin, että UV-lamppujen alla palautelleet urheilijat saivat kohtuuttoman paljon hyötyä tilanteesta.
Vuonna 1952 tohtori Spellerberg raportoi laajasta UV-lamppukokeesta Kölnin urheiluinstituutissa. Siellä käytettiin valtavan kokoisia UV-lamppuja, joiden alle huippu-urheilijat kokoontuivat. Lampun alla oleskelleet urheilijat saavuttivat merkittävästi parempia urheilutuloksia ja heillä oli vähemmän urheiluvammoja ja -kipuja.
Spellerberg piti tuloksia niin merkittävinä, että hän informoi tästä Saksan olympiakomiteaa ja myös Kansainvälistä olympiakomiteaa (IOC).
Harvoilla urheilijoilla on tänä päivänä mahdollisuutta harjoitella niin aurinkoisessa ympäristössä, että veren luonnolliset kalsidiolitasot (25(OH)D) kohoavat riittävän korkeiksi. Harvana poikkeuksena professori Taft näkee tässä kenialaiset urheilijat. Mitä jos kenialaisten ylivoima erityisesti juoksumatkoilla onkin peräisin heidän runsaammasta D-vitamiinin saannistaan?
Toinen mahdollinen todiste D-vitamiinin eduista saatiin Meksikon olympialaisissa vuonna 1968. Koska Meksikon kisat pidettiin niin korkealla useimpien urheilijoiden piti saapua paikalle erittäin hyvissä ajoin, sopeutuakseen ohueen ilmanalaan. Niin korkealla UVB-säteet ovat erityisen vahvoja ja Meksiko sijaitsee lisäksi lähellä päiväntasaajaa. Professori Taft spekuloi, että lukuisat maailmanennätykset noissa kisoissa johtuivat nimenomaan runsaasta UVB-säteilystä, jota urheilijat saivat kisoja edeltävinä päivinä.
Ennätystehtailu jatkui amerikkalaisilla myös vuoden 1968 kisojen jälkeen. Todennäköisesti saavutettiin hyvin korkeat kalsidiolitasot ja ne näkyivät pitkälle kisojen jälkeenkin. Merkillepantavaa oli myös amerikkalaisten yllättävän kova mitalisaalis. Venäläiset ja itäsaksalaiset saivat nyt todeta olevansa alakynnessä!
Erityisen merkillepantavaa oli ulkoilmassa suoritettujen lajien kova taso vuonna 1968. Sisätiloissa jylläsivät edellen Vladimirit ja Wolfgangit, mutta ulkosalla oli amerikkalaisten voittokulkueelle vaikea löytää pysäyttäjää. Amerikkalaiset saavuttivat 45:stä kullastaan peräti 42 ulkoilmalajeissa kun venäläiset 0ttivat 18 kultaa 29:stä sisällä urheiluhalleissa. Fantastisimpana maailmanennätyksenä professorille tulee tietenkin mieleen Bob Beamonin hirmuloikka pituudessa: 890 cm.
Lisää vettä myllyyn professori Taftilta saadaan huomautuksella, että aktivoitu D-vitamiini on steroidihormoni! Ihan samalla tavalla se vaikuttaa kuin testosteroni miehellä. Voidaanko jopa pitää venäläisten ja itäsaksalaisten taannoista ylivoimaa systemaattisena D-vitamiinidopingina?
Tuskin sentään! Testosteronista ja kasvuhormonista tuskin on urheilijoilla pulaa, mutta D-vitamiinista kylläkin. Fysiologisilla D-vitamiiniannoksilla voidaan estää vammoja, parantaa suorituskykyä. Ei se ole mitään dopingia jos jäljitellään luonnon parantavaa voimaa!
Mitä mieltä olet näistä ajatuksista?
Lisää kirjoittelua D-vitamiinista:
Jee! Lisää tällaista uutisointia!
VastaaPoistaD-vitamiinin testosteronia lisäävästä vaikutuksesta on kirjoitettu tässä blogissa jo aikaisemminkin Lue lisää
VastaaPoistaKirjoitin viime vuoden puolella aiheesta Huippu-Urheilu-Uutiset -lehteen mm. näin: Urheilijoiden uudet D-vitamiinitutkimukset ovat lyöneet asiantuntijat ällikällä. Australian Institute of Sport mittasi äskettäin 18 eliittivoimistelijan (10–17 v) seerumin 25-OHD:n. Heistä 15:llä pitoisuus oli alle 75 nmol/l ja heistä viidellä se oli alle 50 nmol/l. Yhdysvaltain aurinkoisessa Louisianassa ulkona treenaavien pitkän matkan juoksijoiden 25-OHD on usein liian pieni. ”Urheilijoiden D-vitamiinitila jää usein huomiotta”, sanoo Pohjois-Karolinan yliopiston ravitsemustieteen emeritusprofessori John Anderson.
"Lähes kaikissa soluissa on D-vitamiinin reseptoreita (vastaanottimia). Se säätää satoja, ehkä tuhansia geenejä. Nyt vasta alamme ymmärtää, kuinka tärkeä tämä vitamiini on" hän lisää.
Nyttemmin on paljastunut, että itäblokin huippu-urheilijat ovat käyttäneet vuosikymmeniä D-vitamiinia ja UV-lamppuja parantaakseen suorituskykyään. Eräässä kokeessa venäläiset sprintterit paransivat D-vitamiinilla 100 m ennätystään 7,4 % ja verrokit vain 1,7 %. Toisessa testissä nuorista korkeushyppääjistä parhaiten edistyivät D-vitamiinin käyttäjät. "D-vitamiinin puute heikentää lihaksistoa ja altistaa vammoille", sanoo Johnson. Amerikkalaisen Creighton-yliopiston tutkimuksessa D-vitamiini- ja kalkkilisä ehkäisi naisten rasitusmurtumia. D-vitamiini voi parantaa jopa hapenottokykyä.
Erinomaisen hyvä lisäys Matti. Mitähän kaikkea Itä-Saksan D-vitamiini (ja Stasi-?) rekistereistä löytyykään?
VastaaPoistaHUU-lehden aineistosi olen jo ilmoittanut urheiluravitsemus -luennoillani.
Neuvostoliiton ja Itä-Saksan arkistoista löytyy vaikka mitä jännää liittyen fyysisen suorituskyvyn parantamiseen. :-) Siis ihan laillsiakin juttuja.
VastaaPoistaSuomalainen urheilija luottaa THL virallisiin suositusiin ja tankkaa hiilihydraattia edelleen...ja se näkyy tulostasosta.
VastaaPoistaItsekin olen miettinyt (ja hakenut) onko noita UVB lamppuja muuten saatavissa (solarium-lamput UVA) tuohon D-vitamiinituottoon.
Enpä osannut yhdistää tuota Aurinkoa & D-vitamiinia kun aikoinaan ihmeteltiin miksi kesällä tulokset parani huomattavasti....luultiin että "lämpö sopii toisille" kun otettiin reippaasti aurinkoa.
Aikanaan puhuttiin melatoniinin "Pimeähormonin" vaikutuksesta ja siitä että pimeänä aikana kasvuhormonia erittyy enemmän ja talvi siis olisi hyvä massanhankinta-kausi.
Kumpi voittaa hyödyt urheilijan kannalta ?
Nopeaa toimintaa, hyvä Krisu ja Jorma!
VastaaPoistaTässä vielä Cannellin teksti kokonaisuudessaan:
http://www.tiede.fi/keskustelut/post1343995.html#p1343995
PS: Matti hyvä, D-vitamiinin testosteronia *lisäävästä* vaikutuksesta ei ole vielä näyttöä, vain vakuuttava korrelaatio. Annosvastetutkimuksia ei ole vielä tehty - tietääkseni.
D-vitamiini voi lisätä urheilutuloksia lisäämällä lihassolujen määrää ja kokoa ja joillain muilla mekanismeilla, joita voimme vain arvailla. Iäkkäillä ja nuorilla tehdyissä englanninkielisissäkin tutkimuksissa lihasvoima on parantunut D-vitamiinilisiää.
Cannellin tutkimusporukka löysi koko läjän kiinnostavia tutkimuksia D-vitamiinista urheilussa etenkin DDR:n ja NL:n arkistoista. Cannellin vaimo on venäläissyntyinen. Linkki yllä.
"Aikanaan puhuttiin melatoniinin "Pimeähormonin" vaikutuksesta ja siitä että pimeänä aikana kasvuhormonia erittyy enemmän ja talvi siis olisi hyvä massanhankinta-kausi.
VastaaPoistaKumpi voittaa hyödyt urheilijan kannalta ?"
Kumpikin. Melatoniini lisääkunnon yöunien myötä terveyttä, D-vitamiini taas UV-säteilyn kautta.
Ihmettelenkin miksei tätä ole kukaan aikaisemmin keksinyt. Kun tutustuin Tolosenkin mainitsemaan tutkimukseen aloitin itse käyttämään d-vitamiinia 125-250mikrog/vrk annoksella. Voimataso sekä testosteronipitoisuus on lisääntynyt selvästi, en ole ollut kertaakaan sairas sen jälkeen ja vireystila on jatkuvasti erinomainen. Ja nyt kun d-vitamiini näyttää suojaavan sydän-verisuonitaudeilta, mbo:lta ja diabetekselta en voi kuin ihmetellä mikseivät kaikki käytä sitä.
VastaaPoistayst. terveisin, Olli Sovijärvi
Joitain Cannellin artikkelin kohokohtia helpolla enkulla:
VastaaPoista"For example, in 1938, Russian researchers reported that a course of ultraviolet irradiation improved speed in the 100-meter dash in college students compared to matched controls, both groups undergoing daily training. Average 100-meter dash times decreased from 13.51 seconds to 13.28 seconds in the non-irradiated training students, but from 13.63 seconds to 12.62 seconds in the irradiated students undergoing training. Here we see training improved times but training and irradiation improved times much more. Obviously, irradiation or vitamin D would not render the same magnitude of improvements in world-class sprinters, but they might be happy with a few milliseconds."
- -
""It is a well-known fact that physical performance can be increased through ultraviolet irradiation. In 1927, a heated argument arose after the decision by the German Swimmers' Association to use the sunlamp as an artificial aid, constituting an athletic unfairness, doping, so to speak. In 1926, Rancken had already reported the improving effect of sunlamp irradiation on muscle work with the hand-dynamograph. Heib observed an improvement in swimming times after repeated irradiations. In thorough experiments, Backmund showed that a substantial increase in muscle activity happens after radiation of larger portions of the body with an artificial sunlamp; that this performance increase is not caused through local (meaning direct or indirect) effects on the musculature, but through a general effect. This general effect, triggered by ultraviolet irradiation, is caused by a systemic effect on the nervous system."
- -
"In 1945, two Americans measured the cardiovascular fitness and muscular endurance of eleven male Illinois subjects undergoing training in an indoor physical education class, comparing them to 10 matched controls. Both groups underwent similar physical training. Treatment consisted of ultraviolet irradiation, given in the nude, up to two minutes per session, three times per week, for ten weeks in the late fall and winter. After ten weeks, the treatment group had a 19% standard score gain in cardiovascular fitness compare to a 2% improvement in the control students. To regular readers of this newsletter, it should come as no surprise that the un-irradiated control group reported twice as many viral respiratory infections as the treatment group."
- -
"In 1952, the German sports medicine researcher, Spellerberg, reported on the effects of wholesale irradiation of athletes studying and training at the Sports College of Cologne—including many elite athletes—with a "central sun lamp." The College routinely irradiated athletes in their bathing suits, on both sides of their bodies, for up to ten minutes, twice a week, for 6 weeks, resulting in a "convincing effect" on athletic performance and a "50% reduction" in chronic sports injuries. Results were particularly impressive for swimmers, soccer, handball, hockey, and tennis players, as well as for boxers and most track and field athletes. He reported that irradiation leading to burns, further irradiation of athletes having achieved peak performance, and irradiation within 24 hours of competition, all impaired athletic performance. Their results were so convincing, the "Sports College of Cologne officially notified the National German and International Olympic committee."
- -
"In 1954, another researcher, at the Max-Planck Institute for Industrial Physiology in Dortmund, Germany, administered three different wavelengths of UV light over 8 weeks to university students. He found that ultraviolet light in the vitamin D-producing UVB range was consistently effective in reducing resting pulse, lowering the basal metabolic rate, and increasing athletic performance. UVA had no effect."
Ja niin edelleen. Lukekaa koko uutiskirje ja osallistukaa arvauskisaan !
http://www.vitamindcouncil.org/newsletter/2007-mar.shtml
Meksikon kisoissa tulostasoon saattoi vaikuttaa paikan korkeus. Pienempi maanvetovoima ja ilmanvastus.
VastaaPoistaKuinka nopeasti Olli Sovijärvi huomasit D-vitamiinin hyödyn...ja kuinka suuria määriä käytit ennen lisäystäsi? Mikä on huomattava voimanlisäys?
VastaaPoistaPalaisn vielä aina askurrattavaan aiheeseeni eli synteettinen vai luonnollinen...tai siis mahdollisimman luonnollinen. Söin pari kuukautta lampaanvillasta valmistettua D3 vitamiinia ja huomasin positiivisia vaikutuksia. Kun tuote loppui, ostin aptéekista jotain synteettistä, ja pidin annosmäärän samana. Tuntui, että kaikki saatu hyöty katosi pikku hiljaa?
VastaaPoistaKyllä "pimeähormoni" melatoniinin kasvuhormoni ja UVB valon D-vitamiinin ja testosteronin tuotto vaikuttaa toisiin vähentävästi:
VastaaPoista"Melatoniinia erittyy melko tarkasti nisäkkäiden vuorokausirytmin mukaisesti; öisin ja talviaikaan, jolloin ei saada auringonvaloa, eritys on suurempaa. Valo vaikuttaa silmien, silmäluomien ja hermoston kautta käpyrauhaseen, jolloin melatoniinia ei erity lainkaan."
Melatoniini stimuloi kasvuhormonin eritystä levossa (reeni lisää myös kasvuhormonin eritystä).
Luulisi siis että auringonvalo vähentää melatoniinin eritystä joka taas vähentää kasvuhormonin eritystä mutta lisää siis testosteronin tuottuoa D-vitamiinin avulla.
Mikähän mahtaa olla liikunnan ja D-vitamiinin korrelaatio, tehostaako liikunta Deen hyötykäyttöä? Lisääkö vai vähentääkö tarvetta?
VastaaPoistaHajattelin jotenkin sohvaperuna vs. vaikkapa fyysistä työtä tekevä tai kymmenen kilometrin pyörälenkkejä säännöllisesti suorittava...
Liikunnan hyödyt on tunnetut, ajattelin jos löytyisi tietty liikunnan vähimmäismäärä, jolla D-vitamiinin hyödyt alkaisi kumuloitua.
Eli toisinpäin, hyödyntääkö sohvaperuna D-vitskunsa täysimääräisesti. Paras ehkä olettaa sohvapottu perusterveeksi eikä kovin ylipainoiseksi.
Summa summarum, aika vakuuttavaa näyttöä D-vitamiinin hyödyistä urheilijalle on jo olemassa. Mutta töitä viestin eteenpäinviemisessä riittää. Mutta menestys poikii menestystä ja näissä merkeissä pidetään peukkuja Chicagolle ja Antti Niemelle!
VastaaPoistaPS Tämän blogin lukijoille:"MS-potilas hyötyy D-vitamiinista" on meikäläisen "urheiluhistoria"
"Palaisn vielä aina askurrattavaan aiheeseeni eli synteettinen vai luonnollinen...tai siis mahdollisimman luonnollinen. Söin pari kuukautta lampaanvillasta valmistettua D3 vitamiinia ja huomasin positiivisia vaikutuksia. Kun tuote loppui, ostin aptéekista jotain synteettistä, ja pidin annosmäärän samana. Tuntui, että kaikki saatu hyöty katosi pikku hiljaa?"
VastaaPoistaLaitappa lisää infoa siitä synteettisestä valmisteesta.
PS. Manninen Nutraceuticals Oy:n Pharma D3 valmistetaan myös lampaanvillasta.
Älkää missään nimessä ostako muita kuin D3-pillereitä. Se on samaa, mitä syntyy ihossa auringon UVB:n vaikutuksesta. Apteekit tyrkyttää vieläkin synteettistä D2:ta(lääketeollisuuden patentoimaa).
VastaaPoistaItse olen tilannut iHerbiltä mm Carlsonin kapseleita. Halpoja ja tuli nopeasti.
Sori Anssi, saahan niitä sultakin:)
VastaaPoistaMinua epäilyttävät nuo puheet synteettisistä D-vitamiinivalmisteista. Tietääkseni kaikki kaupan olevat valmisteet ovat luonnollisista lähteistä, joko lampaanvillasta tai kalan orvaskedestä valmistettuja. Näin siksi, että nämä raaka-aineet ovat paljon halvempia kuin synteettiset. Bio-Vitan D3-vitamiinit (25 ja 50 mikrogrammaa (µg) ainakin ovat luonnonlähteistä valmistettuja. Bio-Vitan 50 µg on tietääkseni Suomen vahvin valmiste.
VastaaPoistaJäljet johtivat sylttytehtaalle eli Antti Heikkilään, joka puhuu potaskaa Studio 55:n D-vitamiinia koskevassa haastattelussa (24.5.)ja sen tekstissä. Hän antaa ymmärtää, että Suomessa myytävät D-vitamiinit valmistetaan lanoliinista, joka on epäluonnollista eli synteettistä ja että ainoa luonnollinen D-vitamiinin lähde ravinnossa olisi muka kalanmaksaöljy. Sehän ei pidä paikkansa. Lue lanoniinista Wikipediasta
VastaaPoistaValitettavasti Heikkilän tiedot kalaöljyistä ovat muutoinkin täyttä puppua, mm. että uuden polven kalaöljyvalmisteista ei muka tiedettäisi mitä ne sisältävät, ja että ne olisivat härskiintyneitä yms. käsittämätöntä.
kasvuhormoni+testosteroni on tehokas yhdistelmä ainakin yhden juoksutestin mukaan: http://www.annals.org/content/152/9/568 joten molempia tarvitaan parantamaan suoritusta...(yhdistelmällä +8,3% parannus, kun taas pelkkä kasvuhormoni 3,9%)
VastaaPoista"Yliannostuksen vaara on vielä vaikeampi ruokaa syömällä kuin aurinkoa ottamalla."
VastaaPoistaTästä olen "biokemistin"kanssa täysin eri mieltä.Kapseleita syömällä voi saada vaikka esim 100000 ky:tä/päivä(50x2000ky), mikä on enemmän kuin auringon maksimissaan 20000 ky:tä feed back-loopin ansiosta tuottama. Harvapa tuota 50:tä jaksaa popsia.
No eikö se ole itsestään selvää, että sekä kasvuhormonin, että teston lisäys vaikuttaa positiivisesti urheilutulosten kehittymiseen?
VastaaPoistaOlen useasti aiemmin viitannut Lasse Virenin ruokavalioon. Se oli oleellisesti rasvaisempi (erit. tyydyttynyttä) ja kolesterolipitoisempi kuin nykyjuoksijoidemme ruokavalio.
Eikö tyydyttyneellä rasvalla ja kolesterolilla ole roolinsa hormonien muodostuksessa?
Mitäpä jos kestävyyskunnon ainakin yhtenä syynä olisi rasvapropaganda?
Kestävyysjuoksija palautuu paremmin jos kasvua ja testoa muodostuu paremmin. Tämä vaikuttaa erittäin oleellisesti juoksijan kykyyn harjoitella ja kehittyä.
Tarkoituksena oli tietty kysyä:
VastaaPoistaOlisiko kestävyyskunnon romahduksen syynä rasvapropakanda - ainakin yhtenä selittävänä tekijänä.
"Mannisen tuote on minulle täysin tuntematon, missä lie autotallissa tuokin tuote valmistettu?"
VastaaPoistacGMP-sertifioidussa Lääketehtaassa. Hyvä keskustelunavaus /peukut/ :-)
Pidetään keskustelu asiallisena! Poistin yhden ammattilaisen kommentin. Nurkkaan häpeämään siitä!
VastaaPoistaSorry, luetun ymmärtäminen oli tosi heikkoa, kun kommentoin Biokemistin kirjoitusta. Hänhän puhui nimenomaan RUOASTA ei kapseleista.
VastaaPoistaLisäisin vielä tuohon "ravinnolla tuloksiin" listaan Barry Searsin ZONE ruokavalio, jolla hän väittää parantavansa urheilijoiden suorituksia minimoimalla insuliinin haitat ja maksimoimalla eikosanoidien (hormonituotannon)hyödyt ja ylläpitämällä tätä "optimaalista" tilannetta kehossa.
VastaaPoistaruokavalio 40% HH, 30% Prot, 30% rasva kokonaisenergiasta.
Sami Uusitalo:
VastaaPoista"Olen useasti aiemmin viitannut Lasse Virenin ruokavalioon. Se oli oleellisesti rasvaisempi (erit. tyydyttynyttä) ja kolesterolipitoisempi kuin nykyjuoksijoidemme ruokavalio."
Lahjakkuudet ovat aina lahjakkuuksia eikä voida tietää olisiko hän juossut paremmin vieläkin suuremmalla rasvamäärällä tai vaihtoehtoisesti nopeammin syömäänsä suuremmalla hiilihydraattimäärällä.
Glykogeenivarastojen täydentäminen on oleellista palautumisessa, siinä rasva ei ole tärkeimmässä roolissa.
-xx
Hyvä lisäys tuo Zone.
VastaaPoistaOmaa kokemusta noin kymmenen vuotta semmoisella "about" menetelmällä. Suosittelen, vaikka nythän onkin muotia tämä Dukan vai mikä se oli:)
Biokemisti sanoi...
VastaaPoista"Säälittävin pimitysyritys käydään tällä hetkellä Suomessa dosentti Christel Lamberg-Allardtin toimesta. Jos halutaan pilata jonkun hyvän tutkijan ura, hänet kutsutaan kansanvalistustyötä tekemään THL:ään."
Komppaan 110%. Vaikka olen laukonut törkeyksiä THL:n ja erityisesti C-A:n suuntaan (mielestäni perustellusti), niin täytyy vielä toistaa aiempi kiitokseni C-A:n johtamaa asiantuntijaryhmää kohtaan, koska he menivät ENSIMMÄISENÄ MAAILMASSA nostamaan yli 60-vuotiaiden D-vitamiinisuositusta 20 mikrogrammaan. Aivan munaton tutkija/tutkijaporukka ei tuollaiseen pystyisi. Suomi on edelläkävijä edelleen.
Tämä tunnustus siksikin että haluan pitää paremmat välit Krisuun, koska kyseiset henkilöt tykkäävät käydä kahvilla yhdessä. ^^
PS: Kiinnostava keskustelu tosiaan menossa. Mutta lukekaa ihmeessä se viittaamani Cannellin teksti - helppoa englantia ja lomitettu leikkimielisen kyselyn lomaan !
Anonyymi sanoi...
VastaaPoista"Meksikon kisoissa tulostasoon saattoi vaikuttaa paikan korkeus. Pienempi maanvetovoima ja ilmanvastus."
Ohuempi ilmanala myös heikentää ilman tottumisaikaa suorituskykyä ?
Pitäiköhän minun varoiksi pienentää annostukseni tuohon 20:een 125:stä, kun täytän 60 tänä vuonna:)
VastaaPoistaTeme sanoi...
VastaaPoista"Barry Searsin ZONE ruokavalio, jolla hän väittää parantavansa urheilijoiden suorituksia minimoimalla insuliinin haitat ja maksimoimalla eikosanoidien (hormonituotannon)hyödyt ja ylläpitämällä tätä "optimaalista" tilannetta kehossa.
ruokavalio 40% HH, 30% Prot, 30% rasva kokonaisenergiasta."
Epätieteellistä tuubaa. Syyt miksi mm. Crossfit Corporation on siirtynyt kannattamaan Zonea, ovat puhtaan kaupallisia.
Sears on kova kauppamies - hän myy "molekyylileipää" ja omia superylihyviä kalaöljykapseleitaan ilman mitäöän kunnon näyttöä. Kuitenkin hän toteaa että n.s kivikauden dieetti on aika lailla yhtä hyvä urheilussa kuin hänen dieettinsä - mutta sitä on vaikeampaa markkinoida.
Kivikauden ruokavalion "isän" Loren Cordainin entinen oppilas Robb Wolf potkittiin virallisista Crossfit-piireistä pihalle juuri siksi, ettei hän halunnut niellä kritiikittä Searsin Zone-makrosuhdeuskontoroskaa.
Anonyymi kirjoitti: "Tolosta ja Mannista en pidä kaikkein luotettavimpina keskustelukumppaneina vitamiineista."
VastaaPoistaEn saa sielulleni vammaa anonyymisti esitetystä mielipiteestä, mutta kysyisin kuitenkin ystävällisesti, onkohan täällä muitakin kuin minä, jotka ovat hoitaneet vakavasti sairaita ihmisiä vitamiineilla ja muilla ravintolisillä? Siis onko käytännön kokemusta omaavia ja omilta potilailta palautetta saaneita vaiko vain muiden kirjoittamisen tekstien lukeneitä?
"Lahjakkuudet ovat aina lahjakkuuksia eikä voida tietää olisiko hän juossut paremmin vieläkin suuremmalla rasvamäärällä tai vaihtoehtoisesti nopeammin syömäänsä suuremmalla hiilihydraattimäärällä."
VastaaPoistaOnko Lasse suurin kestävyysjuoksun lahjakkuus, jonka maamme on tuottanut? Tuskinpa. Lasse juoksi 14v:nä tuhat metriä aikaan 3:14. Mun isäkin on juossut paremmin. Lupaan alittaa tuon ajan 40v:nä jos saan painoni alle 80 kg:n. Tuon ajan alittaa vuosittain maassamme sadat 14v pojat.
Lasse se kuitenkin tuli olympialaisista neljä kertaa kultamitali kaulassa. Maailmanennätyksiäkin juoksi kolme. Lukuisat junnuna paremmin juosseet eivät olympiakisoihin edes yrittämään.
"Glykogeenivarastojen täydentäminen on oleellista palautumisessa, siinä rasva ei ole tärkeimmässä roolissa."
En tietty väittänyt etteikö glykogeenivarastojen täyttymisellä olisi merkitystä palautuksessa. Rasvoilla on sikäli rooli tässäkin että se hidastaa hiilareiden imeytymistä.
Glykogeenivarastojen täyttäminen ei vain ole alkuunkaan ainoa tekijä urheilijan kehittymisessä. Myös esim. proteiinisynteesillä on suuri merkitys myös kestävyysjuoksijalle. Proteiinisynteesi heikkenee aivan varmasti mikäli kasvua ja testoa ei muodostu optimaalisella tavalla.
Jos Olli Ilander, Patrik Borg tai Mikael Fogelholm olisivat päässeet Lassea ja Rollea valistamaan ravintoasioissa, niin mulla on sellainen kutina ettei isänmaallinen radioselostaja olisi koskaan vetänyt sinivalkoisia veryttelyhousujaan salkoon Münchenin himmenevässä illassa.
Menee hieman ohi aiheen, mutta mielestäni tämä on varsin kiintoisaa ja mulla on edelleen se kutina että olen oikeilla jälillä sen selvittämisessä miksi Lasse voittaisi 2000-luvulla SM-kisoissa vitosen vaikka juoksisi farkut jalassa.
Niin sen omalla verellä tehdyn veritankkauksen voi tehdä varsin hyvin nykyisinkin, eikä siitä jää testeissä kiinni. Toisaalta farmagologiset apuneuvot ovat kehittyneet sitten Lassen päivien.
Sami Uusitalo sanoi...
VastaaPoista"Olen useasti aiemmin viitannut Lasse Virenin ruokavalioon. Se oli oleellisesti rasvaisempi (erit. tyydyttynyttä) ja kolesterolipitoisempi kuin nykyjuoksijoidemme ruokavalio. "
Minulle tuottaa suuria vaikeuksia käsittää, että suomalaisille "optimaalinen ruokavalio" olisi samaa kuin Nandi-heimon juoksijoille, jotka syövät uskomattomia määriä hiilihydraatteja ja ovat maailman parhaita kestävyysjuoksijoita.
Sen verran vaikeampaa pohjoisemmassa Euroopassa on ollut syödä hyvin hiilihydraattipitoista ravintoa vuoden ympäri - riistaa ja erityisesti kalaa on lähes varmasti kuulunut edeltäjiemme ruokavalioon huimia määriä.
Siitä on varmasti seurannut ainakin joitain sopeutumia - kuten ääriesimerkistä eli inuiiteista jo tiedämme. Rasva- ja hiilarimetabolismi ei ole eri alueilla vuosituhannet asuneilla ihmisillä suinkaan identtinen.
"Lasse se kuitenkin tuli olympialaisista neljä kertaa kultamitali kaulassa."
VastaaPoistaJos hän alkoi ottaa D-vitamiinilisää? Sami kun syö vielä enemmän rasvaa, niin tuo meille isänsä kanssa vielä mitaleita ja paljon! Ja sadat muut pojat...
Lasse söi myös 5-10 grammaa/vrk (Huom! siis grammaa)C-vitamiinia, kerrottiin eräässä koulutuksessa Pajulahdessa...
VastaaPoistaAnssille tiedoksi, että en enää muista ottamani (huonon?)D3-vitskun merkkiä, mutta 30 mikrogr. tabuja olivat... Vaimon migreenitkin olivat poissa sen 3 kk aikana, jolloin söimme sitä ilmeisesti parempaa D3:a. Nyt on migreenikin palannut...voipi olla kaikki sattumaakin?
...siis en muista merkkiä, jota käytän siis nyt, koska kumosin purkillisen mun puristerasiaani ja purkki meni roskiin... Nyt hain Tolosen 50 mikrogr. tavaraa...
VastaaPoistaItse vetelin aloittaessani MS-tautiini liittyvän D-kokeilun 2003 10 kpl(100 mikroa)Hankintatukun MegaD tabletteja, joissa on nimenomaan D3:sta. Värittömiä, mauttomia ja hajuttomia ja siihen aikaan suhteellisesti halvimpia.Ainoa lisäaine joku koossapitoaine. Ja ne tepsivät! D3 rulettaa, on kapseli tai pilleri, kunhan määrä on oikea. Minun painoni on 70 kg, pituus 179. Nykyään otan 125 mikroa/päivä. Tuntuu sopivalta vanhan miehen(60v) annokselta.
VastaaPoistaHerra anonyymi näsä:
VastaaPoistaOlen astmaatikko, entinen läski ja mulla on myös aivan liikaa lihasmassaa kestävyysjuoksijaksi, näin minusta ei saa maineikkaiden kestävyysjuoksu perinteidemme jatkajaa. Isukilla on II-tyypin diabetes ja ikää hyvästi +60, eli ei toivoa hänestäkään.
Mutta ne sadat pojat. Mä uskon että niitä lahjakkaita lapsukaisia johdetaan harhaan. Tuputa, tuputa,tuputa hiilihydraattia.
http://www.noc.fi/urheilijan_ravitsemus/ravintofysiologian_pikakurssi/hiilihydraatit/
Toisekseen se suojaravinteiden saanti jää liian pieneksi, kun ravitsemus oli turhan tärkkelyspitoinen.
En tietty missään vaiheessa väittänytkään, että mitä enemmän rasvaa sitä kovempaa juostaan. Kyseenalaistan vain tämän päinvastaisen väitteen. Oikeaa rasvan määrää minä en tiedä, en itselleni enkä kestävyysjuoksijoille.
Neo:
Olen samaa mieltä siitä, että Kenialainen on jalostunut eri ympäristössä kuin suomalainen. Tämä näkyy esim. ihonvärissä. Se on kenialaisilla tummempi (kauheaa uusnatsi tekstiä).
Tosin en usko heidän hiilarimääränsä olevan sitä mitä väitetään. Kenian ja etiopian maaseudulla "vähän rasvaa" -valistus on vielä alkutekijöissään vuohenmaito niin rasvaista kuin olla saattaa.
D-vitamiinihan on rasvaliukoinen ja syntyy ihossa auringonvalon UVB-säteiden vaikutuksesta kolesterolista. Jos Afrikassa syö rasvaa ja on korkea kolesteroli niin on myös D3:sta. Olisi kiva tietää Kenian ja Etiopian juoksijoiden 25-OHD.
VastaaPoistaHiilihydraatit ovat urheilijalle bensaa, rasva dieseliä. Tuollaisen luonnehdinnan luin äskettäin ja monella tapaa onkin hyvin kuvaava.
VastaaPoistaMeksikon kisoista; sitähän väitetty, että E-vitamiini saattaisi suojata punasolujen hapettumista ja hajoamista 1500-5000m korkeudella. Tämähän parantaisi hapenottokykyä.
Minulle jäi vähän epäselväksi oliko tuo Samin antama linkki hiilihydraateista täynnä virheitä vai mikä sen funktio oli. Ne virheelliset väittämät kiinnostaisivat tällaista runsaasti liikuntaa harrastavaa ja hiilareita syövää henkilöä. Itse en virheitä (jos kohta en mitään uuttakaan) alustavasti bongannut. Suojaravinteiden puute ei itselleni ongelma, ne on mitattu. Mahtaakohan 3500-5000 päivittäisen kilokalorin edestä syövä huippu-urheilijakaan kärsiä suojaravinteiden puutteista? Urheileminen ei muuten kasvata rasvan fysiologista tarvetta, mutta toki on huolehdittava riittävästä saannista (samoin proteiinien) eikä se liene Suomessa ongelmakaan. Rasvan nauttiminen ennen suoritusta ei myöskään lisää rasvan hapetusta (lisää kestävyyttä).
Oli Zone kaupallista tai ei, kaikki sitä kuitenkin on loppujen lopuksi(joku siitä hyötyy toinen häviää). Kaikkihan on vaikuttamista.
VastaaPoistaMutta Zonen lähtökohta on oikea - miten saada suoritusta parantavaa ja palauttavaa ravintoa. Siellä on ihan hyviä oivalluksia mm.insuliinin, rasvan ja proteiinin merkityksestä urheilusuorituksessa. Kelpaisi Suomalaisen urheilijoillekin.
"Minulle jäi vähän epäselväksi oliko tuo Samin antama linkki hiilihydraateista täynnä virheitä vai mikä sen funktio oli."
VastaaPoistaEi siinä ole mitään vikaa, mikäli on vahva hiilihydraattivakaumus.
"Hiilihydraatit ovat urheilijalle bensaa, rasva dieseliä"
Virenillä dieselin osuus oli oleellisesti suurempi kuin tämän päivän kestävyysjuoksijoillamme. Joka päivä voita ja kananmunia, maidonrasvoja..
Googlaa, Kimmo, "lassen eväät" ja tarkastele Virenin ruokavaliota. Leipää 2-6 palaa päivässä.
Lihavien hoidon kohdalla ravitsemusvalistus on tyrinyt täydellisesti. Minulla on sellainen kutina, että myös kestävyysjuoksijoiden kohdalla asia on samalla tolalla.
jerik:
VastaaPoista"Lasse söi myös 5-10 grammaa/vrk C-vitamiinia, kerrottiin eräässä koulutuksessa Pajulahdessa..."
Löytyyköhän tälle jotain lähdettä? Aika mielenkiintoinen juttu jos näin on ollut. Tietääkseni C-vitamiini ei imeydy noin suurissa määrin elimistöön eli on aika sama syökö yhden vai kymmenen grammaa/vrk. Vai onko?
Jep, selvitän lähteen...
VastaaPoista"Lasse söi myös 5-10 grammaa/vrk C-vitamiinia, kerrottiin eräässä koulutuksessa Pajulahdessa..."
VastaaPoistaKuten Westie jo totesikin, voi olla että luennoitsija ei ollut ajan tasalla.
Rolf Haikkola puhui kirjassaan "Lasse Virenin menestyksen portaat" paljonkin ravitsemuksesta, mutta ei siellä tuollaista tietoa ollut.
Mainittu C:n määrä on aivan mielipuolinen.
Voipi olla, että jää selvittämättä. Kuulin kyllä silloin ihan oikein. Saattaa olla, että fakta jää saamatta. Laitoin kyselyn Vasalan Pekalle...jos hänellä olisi jotain muistikuvia asiasta 70-luvulta. Lassen emailia mulla ei ole... Määrähän on todellakin erittäin suuri.
VastaaPoistaJos tuo C-vitamiinin käyttö olisi ollut kovan kilpailu- ja treeniuran aikana noin suurta niin sillä voi hyvinkin olla merkitystä ja siksi selvittely yritykset eivät mene hukkaan.
VastaaPoistaOnko kovaa treenaavilla urheilijoilla kokemuksia tuollaisista C-vitamiinimääristä?
Teoriassa runsas C-vitamiini voisi estää esim. ylikuntoa oireineen ja siten se voisi mahdollistaa kovempi tehoista treeniä.
Linus Paulingin juttuja lukeneena niin 4-10 gramman annokset / vrk eivät ole mitään utopiaa. Esim. flunssan karkottamiseenhan kaveri suositteli aika kovia määriä. Miksi ei siis myös huippukestävyysjuoksijoille...?Onhan hän kuitenki Nobelisti!
VastaaPoistaMutta niin kuin sanoin, kaivan sen tiedon Lassesta esiin.
"In my opinion adults should be taking at least 2 grams a day. There is much evidence about increased health with 2 grams a day, and of course even more with 4 or 6 grams a day. Even an extra 60mg had been shown to add value in cutting down the death rate from heart disease, cancer and other diseases. Now my feeling is as people grow older they ought to be increasing their vitamin C and perhaps they should follow the policy that I have followed of increasing the intake."
VastaaPoistahttp://www.healingdaily.com/detoxification-diet/vitamin-c.htm
aihe piti olla D-vitamiini ja urjeilu, mutta.... vielä Ceestä: Linuksen haastattelun mukaan jopa 10 000 mg annostuksella vain 1500mg poistuisi vuorokaudessa virtsan mukana...
VastaaPoista"
A: The evidence shows that this is just not true. I myself, 20 years ago or more, read this statement, probably made by Fred Stare, professor then at Harvard School of Public Health, and I decided to check. I was taking 10 grams per day of vitamin C. I collected my urine for 24 hours and analyzed it myself for the vitamin C content.
Instead of nearly 10,000mg being eliminated in the urine, 9850mg, I found only 1,500mg, 15% of the dose that I was taking during this trial, so the statement just is not true. Of course, some of the ingested ascorbate remains in the intestinal contents and doesn't get into the blood stream. It may be as much as 1/3"
Tämä on todella mielenkiintoista tämä suurten C-vitamiiniannosten nauttiminen. Vaikea saada tuollaisia määriä vain perunoita syöden :-)
VastaaPoistaPerunoitahan kehutaan hyväksi C-vitamiinin lähteeksi! Uusiakin keitettyjä perunoita (eniten C-vitamiinia, 8,4 mg/100 g) joutuisi tuohon 8 gramman C-vitamiiniannokseen pääsemiseksi ahtaa sisuksiinsa noin 100 kg (jos olen laskenut oikein). Paprikalla voisi jo onnistuakin, tosin kalliiksi touhu tulisi ja paprikaa ei taitaisi tehdä sitten muutamaan päivään mieli: 4 kg paprikaa = 8 g C-vitamiinia.
Sami Uusitalo tekee näitä vertailuja suuremmalla ammattitaidolla kuin minä.
Joka tapauksessa 8 g C-vitamiinia on erittäin suuri määrä yksittäistä vitamiinia.
Anteeksi, menee aiheen vierestä, mutta kun kerran muutkin...
VastaaPoistaMuistelen lukeneeni jostain, että askorbiinihapon teho (terveysvaikutuksissa) olisi sadasosissa ruuasta saatavaan C-vitamiiniin verrattuna. Lisäksi muistelen lukeneeni, että ylisuurilla C-vitamiiniannoksilla keho vähitellen tottuu suureen saantiin ja C-vitamiinin käyttötehokkuus putoaa. Eli suurilla C-vitamiiniannoksilla aiheuttaisi vääjäämättä itselleen jossain vaiheessa C-vitamiinin puutostilanteen!?
Näihin luuloihini perustuen ihmettelin, kun vähän aikaa sitten uutisoitiin, että C-vitamiini ei ehkäisekään flunssaa, vaikka mitä ilmeisimmin tutkimuksessa oli tutkittu pillereiden (askorbiinihapon) vaikutuksia. Uskoakseni ruuasta saatava C-vitamiini ehkäisee esim. flunssaa, eikä "aidosta" ruuasta voi saada liikaa C-vitamiinia.
Lähteitä en muista, enkä nyt nopeasti etsimällä edes löytänyt. Saattavat hyvinkin olla jotain huuhaa-artikkeleita ilman asiallisia lähdeviitteitä.
Onko käsitykseni C-vitamiinista ihan hakoteillä? Jos on, niin asialliset perustelut olisivat hieno homma.
Tyhmä Kyselijä
Joko D-vitamiinikeskustelu tässä blogissa loppui? Jos loppui, niin siirryn muualle:)
VastaaPoistaEi loppunut. Nyt ei enää C-vitamiinista... D on paljon mielenkiintoisempi :-)
VastaaPoistaKomppaan Jerikiä ja Jorma saakoon lisää tietoa D-vitamiinista urheilijoilla. Myös D-vitamiinin annosvastetaulukkoon tulossa päivitys iltapäivällä kunhan kerkiän.
VastaaPoista"Muistelen lukeneeni jostain, että askorbiinihapon teho (terveysvaikutuksissa) olisi sadasosissa ruuasta saatavaan C-vitamiiniin verrattuna"
VastaaPoistaTämä on täyttä puppua. Askorbiinihappo on askorbiinihappoa tuli se mistä tahansa. Myös ruoan C-vitamiini on askorbiinihappoa
Lukisin kuitenkin lisää jättiannoksista C-vitskua, ja pillerit vs. ravinto... Jos jotakuta kiinnostaa tiivistää kattavaan kommenttiin, ei tarvitse kaikkien jauhaa samaa?
VastaaPoistaTämän jälkeen takaisin Deehen?
Ehkäpä joku asiaa tunteva ymppäisi Ceen ja Deen synergiat kommenttiinsa ovelasti, pysyttäisiin muodollisesti otsikon aiheessa! :)
Ja onhan tuossa alla tilaa D-keskustelulle lähes loputtomasti...
Thanx.
Ehkä niitä sellaisiakin blogeja löytyy, joissa keskustellaan D:stä.
VastaaPoistaSee you later, sano öljyinen alligator meksikonlahdelta!
"Ehkä niitä sellaisiakin blogeja löytyy, joissa keskustellaan D:stä.
VastaaPoistaSee you later, sano öljyinen alligator meksikonlahdelta! "
Jormat voivat minun puolestani mennä Meksikonlahdelle puimaan nyrkkiään.
Ei D-vitamiini ole ainoa kiintoisa aihe ja juttu rönsyilee helposti. Krisun jutussa keskusteltiin D:n vaikutuksesta urheilijoihin ja urheilijoiden kehitykseen vaikuttaa taatusti moni muukin juttu kuin D-vitamiini.
Löysin sen "askorbiinihappo vs. C-vitamiini" lähteeni: http://www.luontaisnetti.fi/artikkelit_vitamiinit.htm
VastaaPoistaEli eipä kovin vakuuttava lähde, mutta toisaalta en ole löytänyt mitään vakuttavaa lähdettä tuon kumoamiseenkaan. Päin vastoin, jatkuvasti törmään uutisiin tutkimuksista, joissa kumotaan C-vitamiinin uskottuja terveysvaikutuksia (vaikka näissä tutkimuksissa ollaan nimenomaan keskitytty askorbiinihapon vaikutuksiin).
Mutta anteeksi aiheen vierestä kirjoittamisesta. Minun olisi pitänyt esittää kysymykseni jonkin sopivamman otsikon alla, esim. "C-vitamiini ei tykkää kuparista".
Tyhmä Kyselijä
Arvasit oikein. Täällä minä tietekin vielä roikun.Minä suurena egoistina olen tietenkin suunnattoman kiinnostunut siitä, mihin minun (khöm, khöm:-)Christerille antamani linkkivinkki johtaa.
VastaaPoistaEn ole riittävän tomerasti kiittänyt sinua Jorma loistavasta linkkivinkistä. Aion pistää suomalaiset keihäänheittäjät piakkoin miettimään suhtautumistaan D-vitamiiniin. Jos se minusta riippuu, niin keppi lentäköön kesällä vaikkapa Deen voimalla - perskuta rallaa! Thorkildsen on ainakin nitistettävä! Miten olisi jos Dero Pidkämäki ja Anddi Ruuskanen ym. antaisivat oikein kunnolla kyytiä turskansyöjälle? :-)
VastaaPoistaKiitos on kiva saada, mutta jätetään tää keskinäisen kehumisen ja haukkumisen kerho ja puhutaan jatkossa D-asiaa, eiks jeh:-)
VastaaPoistaHyvää D-kevättä kaikille ja tiukkoja treenejä!
"Päin vastoin, jatkuvasti törmään uutisiin tutkimuksista, joissa kumotaan C-vitamiinin uskottuja terveysvaikutuksia (vaikka näissä tutkimuksissa ollaan nimenomaan keskitytty askorbiinihapon vaikutuksiin)."
VastaaPoistaMielestäni tyhmä kyselijä on oikeilla jäljillä.
Vaikka pillereiden askorbiinihappo tai D-vitamiini olisi aivan samaa kuin ravinnossa, niin mielestäni kokonaisuus ei ole sama.
Ihminen ei ole evoluution saatossa saanut suojaravinteita samanlaisessa paketissa kuin pillerissä saadaan. Esim. D-vitamiini on aina saatu tietynlaisten aminohappojen ja rasvojen kanssa.
Ravitsemus on valtavan monimutkainen kokonaisuus johon liittyy valtava määrä mahdollisia syy- ja seuraussuhteita.
Voi hyvinkin olla, että esim. hehkutetut kalan rasvat yhdessä kalan aminohapojen kanssa vaikuttavat elimistöön hyvin eri tavoin kuin pelkät kalan rasvat. Mene ja tiedä.
Ei varmasti koko totuus, mutta sietää lukea läpi kuitenkin:
VastaaPoistaDoes Antioxidant Vitamin Supplementation Protect against Muscle Damage?
The high forces undergone during repetitive eccentric, or lengthening, contractions place skeletal muscle under considerable stress, in particular if unaccustomed. Although muscle is highly adaptive, the responses to stress may not be optimally regulated by the body. Reactive oxygen species (ROS) are one component of the stress response that may contribute to muscle damage after eccentric exercise. Antioxidants may in turn scavenge ROS, thereby preventing or attenuating muscle damage. The antioxidant vitamins C (ascorbic acid) and E (tocopherol) are among the most commonly used sport supplements, and are often taken in large doses by athletes and other sports-persons because of their potential protective effect against muscle damage. This review assesses studies that have investigated the effects of these two antioxidants, alone or in combination, on muscle damage and oxidative stress. Studies have used a variety of supplementation strategies, with variations in dosage, timing and duration of supplementation. Although there is some evidence to show that both antioxidants can reduce indices of oxidative stress, there is little evidence to support a role for vitamin C and/or vitamin E in protecting against muscle damage. Indeed, antioxidant supplementation may actually interfere with the cellular signalling functions of ROS, thereby adversely affecting muscle performance. Furthermore, recent studies have cast doubt on the benign effects of long-term, high-dosage antioxidant supplementation. High doses of vitamin E, in particular, may increase all-cause mortality. Although some equivocation remains in the extant literature regarding the beneficial effects of antioxidant vitamin supplementation on muscle damage, there is little evidence to support such a role. Since the potential for long-term harm does exist, the casual use of high doses of antioxidants by athletes and others should perhaps be curtailed.
(Sports Medicine; 2009, Vol. 39 Issue 12, p1011-1032)
-xx
Ei kannata imuroida herneitä nenällä, tulleepi tukoksia... :)
VastaaPoistaItse en ole tieteentekijä, mutta aina kannattaa pohtia mahdollisuuksia, ei pelkästään 'mahdollisuuksien rajoissa'.
D-vitamiinilla saattaa olla yllättäviä synergisteja...
Ehkä, toivottavasti, homma on niin yksinkertainen, sopiva määrä vaikuttavaa ainetta inessiiviin ja keho kiittää.
Kuka tai mikä potkii rohvessoria eli dosenttia persuuksille epäuskon hetkinä? :)
Tyhmälle kyselijälle: Juuri siksi minä käytän lisäravinteita, jotka on valmistettu mahdollisimman luontaisesti...Ei tule juuri koskaan syötyä riittävästi oikeita kasviksia, joten siksi käytän lisäravinteita muun ravitsemuksen tukena!
VastaaPoistaTässä yksi esimerkki käyttämästäni nimeltä mainitsemattomasta lisäravinteesta: Tuotteen ainesosien tärkeimmät ominaisuudet:
VastaaPoistao E-vitamiini ja seleeni - Tärkeä antioksidanttikaksikko, joka auttaa neutralisoimaan vapaita radikaaleja ja tukemaan immuunijärjestelmää.
- Vähentää lipidien ja välttämättömien rasvojen härskiytymistä.
- Miehillä näyttää olevan suurempi seleenin tarve kuin naisilla. Heillä lähes puolet elimistön varastoista keskittyy kiveksiin ja siemenjohtimen eturauhaseen yhteydessä olevaan osaan.
- Seleeni ja E-vitamiini vaikuttavat yhdessä - niiden yhteisvaikutus on voimakkaampi kuin niiden erillisten osien summa.
o C-vitamiini ja A-vitamiinin esiaste (beetakaroteeni) - toimivat yhdessä voimakkaana antioksidanttina neutralisoiden vapaita radikaaleja ja tukien immuunijärjestelmää.
o Parsakaali- ja tomaattiuutteet - sisältävät paljon bioflavonoideja, jotka toimivat voimakkaina antioksidantteina.
o Kurkumauute- hyvä C-vitamiinin ja kaliumin lähde, antioksidatiivinen.
o Punaviiniuute - (alkoholiton) sisältää antioksidatiivisia polyfenoleita.
Tuoteseloste puuttui: (Jos joku ihmettelee E-koodien määrää, niin kannattaa tarkistaa mitä ne ovat...eli E-koodit voivat olla myös ns. luonnollisia ja puolisynteettisiä...
VastaaPoistaRavintosisältö:
kaksi tablettia sisaltää
C-vitamiini 50 mg
E-vitamiini 10 mg
A-vitamiini 300 g
Seleeniä 50 g
Ainesosat: Täyteaineet (E170, E460), maltodekstriini
(5,1%), C-vitamiini (3%), seleeni (1,6%), lykopeeni
hohtorakeet (1,4%), E-vitamiini (1,3%),
paakkuuntumisenestoaineet (E551, E470b),
sakeuttamisaineet (E466, E464), parsakaaliuute 0,5% (yksi
tabletti vastaa 10 mg parsakaalia), kurkumauute 0,5% (yksi
tabletti vastaa 95 mg kurkumaa), alkoholiton punaviiniuute
0,5% (yksi tabletti vastaa 5 mg alkoholitonta punaviinia),
beetakaroteeni (0,3%), kantaja-aine (E1505).
Biokemian ABC? Biokemiaa tyhmille, olisko jutun aihe? KISS-periaatteella, ehkä.
VastaaPoistaPäivittyvä tietokanta... Vapaaehtoisia, mullaon vikinglotto vetämässä. Toimeentulo on aina tärkeää, pitää elää.
Me go make money. moi
Tuossa aiemmin oli pikkaisen juttua C-vitamiinista, ehdotin jollekin viksummalle C:n ja D:n niputtamista yhteen otsikon aiheessa pysyäksemme:)
VastaaPoistaKoe-eläimillä (marsuilla) C-vitamiinin puutos ehkäisee kalsitriolin muodostumista munuaisissa, lisääntynyt kalsitriolin tarve D-puutteenalaisissa yksilöissä lisää C-vitamiinin kulutusta... Vilkaisin kiireessä hätäisesti, jotenkin noin ehdottaa tämä neuvostotutkimus,
Ascorbic acid effects on vitamin D hormone metabolism and binding in guinea pigs.
"Adequate vitamin C supply is evidently a critical
factor for the complete expression of 1-OHase activity
in kidneys.In vitamin C deficiency,1-OHase activity
dramatically decreases,and no typical increase of 1,25-
(OH)2D3 production in vitaminD-depleted animals is
observed."
http://jn.nutrition.org/cgi/reprint/120/10/1185.pdf
C ja D, eikö ketään kiinnosta? Synergia on hiano sana! Kuten myös synteesi. Koherenssi, kumulaatio, kofaktori... :)
VastaaPoistaNiasiini, B12, K2, B52, AREA51... Kuolinvuoteellaan hän huudahti, Heureka - keksin sen! :-)
'Perusterve, normaalia, monipuolista ruokaa syövä ei tarvitse lisäravinteita'...
Jos näitä joku lukee, hehkuttamani Sun kehitti katetrin virtsatien tukoksesta kärsivälle pallomahaiselle, tuskaiselle potilaalle ontosta kasvin ruo'osta, näki pikkupojan puhaltelevan heinänkorteen tms., tässäpä ratkaisu!
Legendoja... Uskottava tieteenteknologinen kehitystarina?
Kanada nosti reilusti D-vitamiinin saantisuositusta, kertovat Kanadan Lääkärilehti ja Calgaryn yliopisto (13.7.2010). Asia on erityisen aktuelli myös Suomessa, sillä sijaitsemme samoilla leveysasteilla kuin Kanada. Lue lisää suomeksi.
VastaaPoistaOlisi mielenkiintoista kuulla kokemuksia viime kesän d-vitamiinihysterian jälkeen. Aika paljon on itsellä tullut vastaan samanlaisia kokemuksia kuin itsellä.
VastaaPoistaKäytin viime vuoden 2010 alku kesästä tämän vuoden 2011 toukokuun alkuun asti aika runsaasti d-vitamiinia (50-100 mikrogrammaa/päivä). Painan 90 kg ja vähän yli 40v. Mittautin myös seerumitason ja se oli helmikuussa 90 nmol.
Kevään aikana sain reuman kaltaisia oireita molempien käsieni etu-
ja keskisormen rystysiin. Nyt kun lopetin purkki d-vitamiinin syönnin tyystin parisen viikkoa sitten oireet ovat pikku hiljaa hävinneet. Olen kuitenkin ottanut aurinkokylpyjä kun vain se on paistanut (15-30 min per päivä). Oma tuntumani on, että menin liiallisuuksiin d-vitamiinin purkkisyönnin kanssa. Kuin myös luulen, että auringosta saadulla ja purkkivitamiinilla on eroa elimistön käsittelyssä.
Olisiko myös niin, että purkki d-vitamiinia on hyvä syödä kuureissa eikä pitkään (0,5-1 vuosi) samaa suurta annosta. Kaikille ei isot d-vitamiiniannokset sovi tai eivät sitä tarvitse. Tarvitaan ilmeisesti joku häiriö tila (autoimmuunisairaus), että d-vitamiista on täysi hyöty.
Yksi mielenkiintoinen vaikutus d-vitamiinin tankkauksella oli jo
viime kesänä. En pala auringossa oikeastaan millään enkä näin ollen käytä voiteitakaan. Ennen paloin todella herkästi