**
Kuuma keskusteluaihe!
Kiinnostaako D-vitamiini? Lue silloin tämä tarkkaan!
Taulukon tiedot ovat täydentyneet. On tullut muutama oikein mielenkiintoinen mittaustulos lisää. Nimimerkki fisulix on tehnyt havainnollisen Google-spreadsheetin D-vitamiinitaulukosta. KIITOS!
Osoituksena yhteistyön voimasta Juppejänis on fisulixin innoittamana tehnyt komean D-vitamiinin annosvastekuvan.
Viranomaissuositus on kymmenen kertaa liian pieni, sanoo Matti Tolonen.
Tämän kirjoituksen yhteydessä dosentti Matti Tolonen ja tohtori Christer Sundqvist
keräävät tietoja suomalaisten D-vitamiinin saannista ravintolisänä ja miten se vaikuttaa kalsidiolitasoihin. Ihanteellisiin kalsidiolitasoihin päästäkseen voimme taulukon perusteella suositella suomalaisille D-vitamiinia ravintolisänä. Kommenteissa on ehdotettu ohjeelliseksi annosteluohjeeksi 1 µg D3-vitamiinia vuorokaudessa painokiloa kohti. Näin ollen 50 kiloa painava voisi nauttia 50 µg/vrk ja 90 kiloa painava 100 µg/vrk. Yksilöllisten vaikutusten takia on syytä käydä mittaamassa kalsidioli säännöllisesti. Jos et vielä ole ilmoittanut meille mittaustuloksiasi, tee se tänään! Kerro kokemuksistasi! Erityisesti kaivataan lisää mittaustuloksia ennen lisääntynyttä D-vitamiinin nauttimista. Onko virallisten suositusten noudattaminen kovinkin harvinaista? Kaikkiko terveystietoiset heti ylittävät suositusrajat reippaasti?
Lataa taulukko tästä! (päivitetty 26.5.2010 klo 13:36)
keräävät tietoja suomalaisten D-vitamiinin saannista ravintolisänä ja miten se vaikuttaa kalsidiolitasoihin. Ihanteellisiin kalsidiolitasoihin päästäkseen voimme taulukon perusteella suositella suomalaisille D-vitamiinia ravintolisänä. Kommenteissa on ehdotettu ohjeelliseksi annosteluohjeeksi 1 µg D3-vitamiinia vuorokaudessa painokiloa kohti. Näin ollen 50 kiloa painava voisi nauttia 50 µg/vrk ja 90 kiloa painava 100 µg/vrk. Yksilöllisten vaikutusten takia on syytä käydä mittaamassa kalsidioli säännöllisesti. Jos et vielä ole ilmoittanut meille mittaustuloksiasi, tee se tänään! Kerro kokemuksistasi! Erityisesti kaivataan lisää mittaustuloksia ennen lisääntynyttä D-vitamiinin nauttimista. Onko virallisten suositusten noudattaminen kovinkin harvinaista? Kaikkiko terveystietoiset heti ylittävät suositusrajat reippaasti?Lataa taulukko tästä! (päivitetty 26.5.2010 klo 13:36)
Laskin taulukon tietojen perusteella terveystietoisen keskiarvoihmisen. Keijo Keskiverto on 46 -vuotias mieshenkilö. Hän painaa 72 kiloa ja hän syö monipuolista suomalaista ruokaa. Keijo ottaa keskimäärin 87 µg D-vitamiinia ja tällöin hänen kalsidiolitasonsa on 108 nmol/l. Tätä on jatkunut 10 kk ajan ja keskimäärin hänen vointinsa on parantunut.
Dosentti Tolonen on ehdottanut minulle, että keräisimme tänne Suomen suosituimpaan terveysblogiin arvokasta tietoa D-vitamiinin käytöstä. Olen siksi 10.3.2010 tehnyt yksinkertaisen D-vitamiinitaulukon, jota voisimme lähteä yhdessä täyttämään. Mieluusti voitte tehdä niin, että lähetätte tiedot minulle sähköpostilla tai tämän blogikirjoituksen kommenttina. Mieluummin kuitenkin sähköpostilla, sillä silloin voin vielä helposti tehdä tarkentavia kysymyksiä mikäli antamissanne tiedoissa on puutteita.
Yhteydenotoissa on toivottu tietojen ilmoittelua niin, että näkyy myös minkä painoisesta ihmisestä on kyse ja mitä ruokavaliota noudattaa. Se mistä EVIRA ei pidä on se kun ilmoitatte mihin oireeseen D-vitamiinin otto on vaikuttanut myönteisellä tavalla. Ilmoittakaa kuitenkin nämäkin asiat. Se on arvokas lisätieto ja toimii rohkaisuna muille samantyyppisistä oireista kärsiville. Ei minulla todennäköisesti ole "kaikki naakat tapulissa", kun pidän noita terveystietoja niin hyödyllisinä, että jatkossa aion uhmata EVIRA:aa. Siitä huolimatta, että tervehtymiseen johtaneessa yksittäistapauksessanne ei ole takana kolmen vuoden lumekontrolloitua kliinistä kaksoissokkokoetta D-vitamiinin käytöstänne, ilmoittakaa silti havaintonne minulle!
Taulukon otsakkeet ovat:
Mies/Nainen / Ikä / Paino / Ruokavalio / D-vit (µg/vrk) / kuinka kauan? / mittaustulos (S-D-25) / Muuta
28.6.2009 28 nmol/l (ennen D-vitamiinikuurin aloittamista)
Mieshenkilömme haluaa lisäksi kertoa, että sairauteen liittynyt jatkuva väsymys ja aina ilmennyt erityisen rankka talvinen väsymystila ja masennus on nyt pysynyt kokonaan poissa. Unen laatu on parantunut todella paljon. Vatsa on paremmassa kunnossa kuin koskaan sairautensa aikana. Ihossa 4 vuotta sinnitelleet ja kaikenlaisilla rasvoilla hoidetut tulehtuneet ekseemat loistavat nyt poissaolollaan (ihottumat lähtivät 2 viikossa D-vitamiinin aloittamisesta) ja "talviatopiasta" ei tänä talvena ole tietoakaan. Aloitusannoksena oli 5.8.2009 rohkeasti niinkin suuri annos kuin 250 µg päivää kohti. Tätä jatkui ensimmäiset 2 viikkoa. Sen jälkeen hän siirtyi 125 µg D3-vitamiinia päivässä.
Lataa siis taulukko tästä!
Olen saanut runsaasti palautetta lukijoilta. Tässä teille erään suomalaisen tarina yksityiskohtia liiaksi paljastamatta.
Kyseessä on vähän alle kolmekymppinen, normaalipainoinen mieshenkilö, jolla diagnosoitu kuutisen vuotta sitten Colitis Ulcerosa. Lisäksi on migreeni, ruoka-aine- ja eläinallergioita sekä ihon lievää atopiaa. Lääkityksenä Azamun 150mg/vrk, Asacol 5x800mg per päivä ja lisäksi ottaa D-vitamiinia 125 µg päivää kohti. D-vitamiinia tämä miehemme on nauttinut 7 kk ja kertoo erityisesti vitamiinin auttaneen oireisiin. Lisäksi hänellä on tarkat veren kalsidiolin mittaustulokset, jotka tukevat sitä käsitystä, että ainakin osaltaan hänen sairauksiinsa liittyi alhainen D-vitamiinin saanti:
28.6.2009 28 nmol/l (ennen D-vitamiinikuurin aloittamista)
3.9.2009 80 nmol/l
30.12.2009 140 nmol/l
Mieshenkilömme haluaa lisäksi kertoa, että sairauteen liittynyt jatkuva väsymys ja aina ilmennyt erityisen rankka talvinen väsymystila ja masennus on nyt pysynyt kokonaan poissa. Unen laatu on parantunut todella paljon. Vatsa on paremmassa kunnossa kuin koskaan sairautensa aikana. Ihossa 4 vuotta sinnitelleet ja kaikenlaisilla rasvoilla hoidetut tulehtuneet ekseemat loistavat nyt poissaolollaan (ihottumat lähtivät 2 viikossa D-vitamiinin aloittamisesta) ja "talviatopiasta" ei tänä talvena ole tietoakaan. Aloitusannoksena oli 5.8.2009 rohkeasti niinkin suuri annos kuin 250 µg päivää kohti. Tätä jatkui ensimmäiset 2 viikkoa. Sen jälkeen hän siirtyi 125 µg D3-vitamiinia päivässä.
Mieshenkilömme ilmoittaa myös oudon havainnon: Plakkia ei enää synny hampaisiin vaikka hän olisi hampaita harjaamatta muutaman päivän (testannut muutaman kerran!). Vuosia kestäneet ientulehdukset katosivat muutaman kuukauden sisällä aloittamisesta. Migreeni ollut kerran aloittamisen jälkeen todella lievänä vuoden 2009 lokakuussa ja viime kuussa D-vitamiinitauon lopussa oli tullut pahin migreenikohtaus miesmuistiin. Nyt mieshenkilömme on vihdoin tajunnut D-vitamiinin tärkeyden elämässään ja tilannut tätä vitamiinia ainakin vuoden tarpeisiin.
Mieshenkilömme kertoo myös miten hän innostutti vanhempiaan, kolmea sisarustaan, tyttöystäväänsä ja erästä ystäväänsä (jolla on reuma), syömään D-vitamiinia kunnon määriä. Vanhemmat ovat koko talven olleet aktiivisempia kuin koskaan ennen. Tunnelma vieraillessa on ollut aurinkoinen aikaisempien talvien normaaliin koko illan nukkumiseen ja alakuloon verrattuna. Pikkusiskon käsissä ollut paha haavainen atopia parantui lähes kokonaan kuukauden kestäneen D-vitamiinikuurin (100 µg) avulla ja tällä hetkellä hän syö 50 µg päivässä ympäri vuoden. Myös samanikäisten sisarusten atopiat ovat lieventyneet huomattavasti D-vitamiinin aloittamisen jälkeen.
Mieshenkilömme oli tutustunut Tiede-lehden keskustelupalstan D-vitamiiniketjuun jo silloin, kun tohtori Tolonen sen avasi, mutta innostui toden teolla lukemaan sitä vasta kesäkuun puolivälissä 2009. Hän oli silloin kysellyt sairaalasta aikaisempia D-vitamiini arvojaan. Kesälläkin hänellä oli ollut kalsidioliarvot alle 40 nmol/l ja matalimmillaan aina kevättalvisin D-vitamiiniarvot olivat käväisseet 20 nmol/l paikkeilla useampana talvena. Valitettavasti häntä hoitanut lääkäri ei ollut lainkaan huomannut mainita mitään hänen matalista D-vitamiiniarvoista vaan totesi kaiken olevan ok? Huomautettuaan tästä lääkärille, valkotakkinen ammattilainen oli katsonut tietokoneeltaan D-vitamiiniarvoja uudestaan ja hieman säikähtäen hän sanoi olevansa pahoillaan ettei ollut alhaisia arvoja huomannut. Lääkäri sanoi, että nyt pitää jatkossa 3 kk välein otettavissa verikokeissa erityisesti seurata myös D-vitamiinia. Lääkäri piti mieshenkilön nykyisin käytössä olevaa 125 µg annosta suurena, eikä ottanut kantaa asiaan muuten kuin sanomalla "älä nyt ainakaan tuota enempää ota". Ymmärrettävää toki colitis-potilaita 20 vuotta hoitaneelle lääkärille.
Mieshenkilömme kertoo myös miten hän innostutti vanhempiaan, kolmea sisarustaan, tyttöystäväänsä ja erästä ystäväänsä (jolla on reuma), syömään D-vitamiinia kunnon määriä. Vanhemmat ovat koko talven olleet aktiivisempia kuin koskaan ennen. Tunnelma vieraillessa on ollut aurinkoinen aikaisempien talvien normaaliin koko illan nukkumiseen ja alakuloon verrattuna. Pikkusiskon käsissä ollut paha haavainen atopia parantui lähes kokonaan kuukauden kestäneen D-vitamiinikuurin (100 µg) avulla ja tällä hetkellä hän syö 50 µg päivässä ympäri vuoden. Myös samanikäisten sisarusten atopiat ovat lieventyneet huomattavasti D-vitamiinin aloittamisen jälkeen.
Mieshenkilömme oli tutustunut Tiede-lehden keskustelupalstan D-vitamiiniketjuun jo silloin, kun tohtori Tolonen sen avasi, mutta innostui toden teolla lukemaan sitä vasta kesäkuun puolivälissä 2009. Hän oli silloin kysellyt sairaalasta aikaisempia D-vitamiini arvojaan. Kesälläkin hänellä oli ollut kalsidioliarvot alle 40 nmol/l ja matalimmillaan aina kevättalvisin D-vitamiiniarvot olivat käväisseet 20 nmol/l paikkeilla useampana talvena. Valitettavasti häntä hoitanut lääkäri ei ollut lainkaan huomannut mainita mitään hänen matalista D-vitamiiniarvoista vaan totesi kaiken olevan ok? Huomautettuaan tästä lääkärille, valkotakkinen ammattilainen oli katsonut tietokoneeltaan D-vitamiiniarvoja uudestaan ja hieman säikähtäen hän sanoi olevansa pahoillaan ettei ollut alhaisia arvoja huomannut. Lääkäri sanoi, että nyt pitää jatkossa 3 kk välein otettavissa verikokeissa erityisesti seurata myös D-vitamiinia. Lääkäri piti mieshenkilön nykyisin käytössä olevaa 125 µg annosta suurena, eikä ottanut kantaa asiaan muuten kuin sanomalla "älä nyt ainakaan tuota enempää ota". Ymmärrettävää toki colitis-potilaita 20 vuotta hoitaneelle lääkärille.
Tiedot voitte lähettää minulle suoraan: christer.sundqvist (at) ravintokirja.fi. Tietoja käsitellään luottamuksellisesti.
Lataa siis taulukko tästä!
---------------------------------
Tässä alkaa alkuperäinen dosentti Tolosen kirjoitus (8.3.2010):
Dosentti Matti Tolonen haluaa takoa D:tä kun rauta on kuumaa. Tässä on viilentymässä melkoinen taideteos meille.
Uusi tanskalaistutkimus osoittaa, että D-vitamiini on kriittinen tekijä immuunijärjestelmään kuuluvien T-valkosolujen toiminnan kannalta. Havainto antaa selitysmallin sille käytännön havainnolle, että D-vitamiinin puutteessa vastustuskyky infektioita vastaan on kehno.
Professori Carsten Geislerin johtamat tutkijat kertovat Nature Immunology -lehdessä tästä tutkimuksesta, joka mullistaa käsityksiä D-vitamiinin merkityksestä terveydelle.
"Kun T-solu altistuu vieraalle patogeenille [kuten virukselle tai bakteerille] se työntää esiin 'antennin', D-vitamiinin vastaanottimen (vitamin D receptor), joka tavoittelee D-vitamiinia. Tämä merkitsee sitä, että T-solu tarvitsee D-vitamiinia pärjätäkseen kamppailussa tunkeutujaa vastaan. Muutoin solu ei aktivoidu puolustamaan isäntäänsä", selittää professori Geisler.
Löydös voi auttaa taistelussa maailmanlaajuisia infektioepidemioita vastaan, uskoo Geisler. Viime vuonna Public Health Agency of Canada (PHAC) vahvisti, että se tutkii D-vitamiinin merkitystä sikainfluenssan torjunnassa. Yhdysvalloissa ja Kanadassa monet tutkijat suosittelevat ottamaan D-vitamiinia 1250 mikrogrammaa kerran viikossa, mikä tekee päivää kohti laskettuna 175 mikrogrammaa. Suomessa viranomaissuositus on edelleen vain 7,5 mikrogrammaa/vrk eikä sitä aiota toistaiseksi nostaa.
Lähde: MR von Essen, M. Kongsbak, P. Schjerling et al. Vitamin D controls T cell antigen receptor signaling and activation of human T cells. Nature Immunology. Julkaistu internetissä 7.3.2010 ennen lehden painatusta: 10.1038/ni.1851
Lisää luettavaa ravintolisistä:
Uusi tanskalaistutkimus osoittaa, että D-vitamiini on kriittinen tekijä immuunijärjestelmään kuuluvien T-valkosolujen toiminnan kannalta. Havainto antaa selitysmallin sille käytännön havainnolle, että D-vitamiinin puutteessa vastustuskyky infektioita vastaan on kehno.
Professori Carsten Geislerin johtamat tutkijat kertovat Nature Immunology -lehdessä tästä tutkimuksesta, joka mullistaa käsityksiä D-vitamiinin merkityksestä terveydelle.
"Kun T-solu altistuu vieraalle patogeenille [kuten virukselle tai bakteerille] se työntää esiin 'antennin', D-vitamiinin vastaanottimen (vitamin D receptor), joka tavoittelee D-vitamiinia. Tämä merkitsee sitä, että T-solu tarvitsee D-vitamiinia pärjätäkseen kamppailussa tunkeutujaa vastaan. Muutoin solu ei aktivoidu puolustamaan isäntäänsä", selittää professori Geisler.
Löydös voi auttaa taistelussa maailmanlaajuisia infektioepidemioita vastaan, uskoo Geisler. Viime vuonna Public Health Agency of Canada (PHAC) vahvisti, että se tutkii D-vitamiinin merkitystä sikainfluenssan torjunnassa. Yhdysvalloissa ja Kanadassa monet tutkijat suosittelevat ottamaan D-vitamiinia 1250 mikrogrammaa kerran viikossa, mikä tekee päivää kohti laskettuna 175 mikrogrammaa. Suomessa viranomaissuositus on edelleen vain 7,5 mikrogrammaa/vrk eikä sitä aiota toistaiseksi nostaa.
Lähde: MR von Essen, M. Kongsbak, P. Schjerling et al. Vitamin D controls T cell antigen receptor signaling and activation of human T cells. Nature Immunology. Julkaistu internetissä 7.3.2010 ennen lehden painatusta: 10.1038/ni.1851
Lisää luettavaa ravintolisistä:
Hold your horses, ptruu!!!
VastaaPoistaKauhia kiiru, Christer. Urheilijan kiire, tuonne mahdollisimman nopeasti, vähimmässä ajassa?
Elon tähkä niin hauras on?
Tasan tarkkaan samaa mieltä ja mielipidettä, ehkä kuitenkin konsensus toisi tuloksia, 50 µg/päivä?
Miksi on puutetta, vaikka rahaa on?
Eikö kukaan tiedä? Vad är det på engelska, practicing gp:s, toimivat lääkärit. Onko tiedot kerätty kunnanlääkäreiden päiväkirjoista? Kuka pidättää tietoa, kokemusta? Kaikkihan tietää, että voin syöminen pitää näkökyvyn skarppina?
Ja mustikat.
Ostiko viksu lääkepresentantti patentin alkion? Käärmeöljyä. Yksi kaikkien osakkeenomistajien puolesta?
Thank god im drunk(:=)=
Ei tässä ole kauhea kiire, mutta tiedelehdet puskevat nyt uusia D-vitamiinitukimuksia ja -katsauksia enemmän kuin kukaan ehtii lukea. Silloin on hyvä, että Christer tarjoaa tämän foorumin, josta saa nopeasti ja ilmaiseksi uusinta tärkeää tietoa.
VastaaPoistaTähän tanskalaistutkimukseen on syytä vielä lisätä, että tätä samaa asiaa eli D-vitamiinin osuutta valkosolujen (monosyyttien ja makrofagien) toiminnassa infektioiden yhteydessä ovat tutkineet muutkin. Aiheesta on äsken ilmestynyt katsaus Molecular and Cellular Endocrinology -lehdessä
http://20.fi/3869
Asia vain on niin, etteivät Suomen terveydenhuollossa työskentelevät henkilöt oman työnsä ohessa ehdi/jaksa/ole kiinnostuneita lukemaan yökaudet tiedelehtiä vierailla kielillä. Niinpä heidän tietonsa ovat auttamattomasti vanhentuneita. Esim. apteekkilaiset väittävät asiakkailleen edelleen, että D-vitamiinin käytössä "50 mikrogrammaa päivässä on ehdoton yläraja". Jos joku sinulle sellaista väittää, niin pyydäpä tieteellinen näyttö väitteen tueksi. Jos saat sellaisen, postaa se tänne!
Näin on minunkin ymmärrykseni mukaan. Mites Matti tämä Marshallin teoria, onko se täyttä scheissea, medikalisaatiota? Onko se (Marshallilaisuus??) vaikuttava tekijä, voisi kuvitella että tämmönen vetoaisi moneen? Antibiootit tappaa, D häiriköi?
VastaaPoistaJätettäisiin syy seuraussuhteen ulkopuolelle, niinsanoakseni.
Jos viitsisit, minun ja muiden tuomasten opiksi kumota?
Tässähän olisi paikka, immuunijärjestelmästä on kyse. Ja maalaisjärjestä. Ymmärräthän, että ihmettelen loogisesti. Maallikkona. Tieteen harrastajana (fan, parhaimmillaan tuuletin). Something like that. Paskempi juttu, ettei isännällä ole hymiöitä tarjota. Semmonen tähän. :)
Etiäppäin!
Mikä on Teidän näkemyksenne / kokemuksenne sopivasta "varoajasta" D-vitamiintasonn määrityksessä?
VastaaPoistaJos ottaa 25 tai 50 mg/vrk, niin kuinka kauan tulisi pidättyä tuosta annoksesta, että verikoe olisi mahdollisimman luotettava?
Tinttu
Seerumin D-vitamiinin (S-D-25) määrittämisessä ei tarvitse pitää mitään "varoaikaa", vaan sen voi käydä ottamassa milloin tahansa vaikka käyttääkin D-vitamiinivalmisetita. Ennen kokeen ottamista suositellaan 4 tunnin paastoa. Vettä saa juoda. Testistä on lisää englanniksi tässä linkissä http://20.fi/3874
VastaaPoistaja suomeksi esim. Turun yliopistollisen keskussairaalan laboratorion (TYKSLAB) ohjeet tässä http://20.fi/3875
HUOM! TYKSLAB ilmoittaa viitearvoksi "yli 40 nmol/l", ja lisää "Muissa lähteissä (2) on ehdotettu myös tätä rajaa korkeampia tavoitearvoja (50-80 nmol/l)". Minusta lukujen pitäisi olla 75-250 nmol/ ja tavoitetaso 150-160 nmol/l. Labra ilmoittaa yllättäen toksisuuden rajaksi 375 nmol/l (liian korkea?).
Minusta olisi hyvä, jos ihmiset mittauttaisivat S-D-25:nsä ja kertoisivat sen täällä ja samalla ilmoittaisivat minkäistä D:n päiväannosta ovat ottaneet ja kuinka kauan. Siten saisimme kootuksi arvokasta tietoa.
Mainitse tähän lopuksi, ettei prof Krister Höckerstedt ole vastannut mitään viestiini, jossa pyysin häntä perustelemaan väitteensä, että hän muka olisi törmännyt lähes vuosittain ihmisiin, jotka ovat pilanneet maksansa D-vitamiinilla. Se olisikin ollut ihme, sillä noiden ihmisten olisi pitänyt ottaa säänöllisesti pitkiä aikoja vähintään 50 D-vitamiinitablettia päivässä (koska ennen vuotta 2009 Suomessa ei ollut kuin korkeintaan 10 mikrogramman valmisteita).
YLEn tiedeuutisetkin on jo ennättänyt uutisoimaan tämän saman tanskalaistutkimuksen
VastaaPoistahttp://20.fi/3878
Tampereen yliopisotn ex-professori Pentti Tuohimaa viittasi D-vitamiinin infektioita torjuvaan vaikutukseen toteamalla, että kyllä D-vitamiini aina Tamiflun veroista on.
Itseeni alkoi iskeä flunssa toisapäivänä. Lisäsin D-annoksen 300 mikrog:aan/vrk, ja tauti hävisi heti alkuunsa kuin kuppa Töölöstä.
Tohtori Tolonen, mikä on oma d-vitamiinin saantinne päivittäin, normaalikäytössä?
VastaaPoistaEntä miten tulee toimia kesällä, napsiako D:tä purkista vai riittääkö tähden suoma tankkaus?
Terveisin, Janne.
"Mainitse tähän lopuksi, ettei prof Krister Höckerstedt ole vastannut mitään viestiini, jossa pyysin häntä perustelemaan väitteensä, että hän muka olisi törmännyt lähes vuosittain ihmisiin, jotka ovat pilanneet maksansa D-vitamiinilla. Se olisikin ollut ihme, sillä noiden ihmisten olisi pitänyt ottaa säänöllisesti pitkiä aikoja vähintään 50 D-vitamiinitablettia päivässä (koska ennen vuotta 2009 Suomessa ei ollut kuin korkeintaan 10 mikrogramman valmisteita)."
VastaaPoistaEiköhän ole ilmeistä että Höckerstedt oli vähän höpönassu, mutta saanko tiedustella millä perusteella itse väität että noin 500 mikron (?) annoksella saisi nimenomaan _maksan_ rikki ?
Reinhold Viethiltä, D-vitamiinin toksisuuden ykkösasiantuntijalta, on kysytty asiaa ja hänen kommenttinsa oli tyly:
"Vitamin D continues to be the boogey-man of nutrition. I would not recommend taking 50000 IU per day without a reason, but a few days of it should not be a problem for a healthy adult. I note one person responding here to your query stated that liver enzymes would be affected by high vitamin D levels - there is NO WAY that happens! (If anyone knows of peer-reviewed evidence contradicting my bold statement, please let me know, because from what I have been able to find, such liver notions are groundless).
"
http://yarchive.net/med/vitamin_d.html
Viethin laatimista turvallisuusmäärityksistä ei löydy maksatoksisuudesta sanan sanaa. Heppu laati D-vitamiinin turvallisuusmääritykset vuosina 1999 ja 2007, joten uskon häntä enemmän kuin maksakirurgia.
"Minusta olisi hyvä, jos ihmiset mittauttaisivat S-D-25:nsä ja kertoisivat sen täällä ja samalla ilmoittaisivat minkäistä D:n päiväannosta ovat ottaneet ja kuinka kauan. Siten saisimme kootuksi arvokasta tietoa."
VastaaPoistaMittautin pari viikkoa sitten ja tulos oli 64 nmol/l. Olen syönyt elokuusta asti 50 µg päivässä ja loka-marraskuun influenssakauden aikaan jokusen viikon 75 µg päivässä. Näyttäisi kokeen perusteella siltä, ettei 50 µg riitä minulle talvella, ja olenkin nostanut määrää. Olen normaalikokoinen ja -painoinen kolmekymppinen nainen. Lokakuussa 2008 kun en ollut vielä koskaan syönyt D-lisää mittaustulos oli muistaakseni 32 nmol/l... Onnetonta, eikä ainainen kymmenen vuotta jatkunut (talvi)väsymys ollut mikään ihme. Nyt se on poissa. :)
aloitin 3 päivää sitten 200 mikrogramman annostuksella /vrk, aikaisemmin annostus on ollut 10-15luokkaa... Katsotaan mitä mahdollisia muutoksia huomaan...onhan ravintolisistä kokemuksia mulla jo 29-vuoden jaksolta...tosin vasta viimeiset 7 vuotta hyvin säännöllistä.
VastaaPoistaHieno idea Toloselta, että kerätään dataa taulukkoon määristä ja käyttökokemuksista!
VastaaPoistaNeonomide on ymmärtänyt vähän väärin. En ole väittänyt missään, että 500 mikrolla D:tä päivässä saisi maksan hajalle. Höckerstedtin väitetään sanoneen, että hän olisi törmännyt lähes vuosittain ihmisiin, jotka ovat pilanneet maksansa D:llä. Siksi kyselin häneltä tarkempia tietoja, mutta niitä ei tule.
VastaaPoistaAnonyymi kyselee, paljonko otan itse D-vitamiinia. Tammikuuhun asti oma saantini oli 40-50 mikrogrammaa/vrk, ja S-D-25 oli 88 nmol/l. Sen jälkeen nappasin 300 mikron kertalatingin alle ja jatkan nyt noin 100 mikrogrammalla päivässä. En ole vielä käynyt kontrolliverikokeessa.
Käsittääkseni suomalaiset tarvitsevat D:tä purkista vuoden ympäri. Uusi raportti aurinkoisesta Etelä-Kaliforniasta kertoo, että 60 % nuorista terveistä 16-22 v tytöistä/naisista potee piilevää D-vitamiinin puutetta. http://20.fi/3882
Ei Suomessa saa auringosta D:tä kesälläkään yhtä paljon kuin Kaliforniassa, joten puutos on todennäköinen ilman D-lisää.
Tuossa mittauksessa kannattaa olla tarkkana,että ottavat veren valolta
VastaaPoistasuojattuun pulloon.Kaikki laborantit eivät tätä tiedä.Mikäli pullo on tavallinen tulos saattaa olla kaksinkertainen.
Tolonen:
VastaaPoista"Käsittääkseni suomalaiset tarvitsevat D:tä purkista vuoden ympäri."
Mitä vaikeuksia ennustat minulle ja millaisella aikataululla, kun en ota D:tä purkista? Viime syksyllä mitattiin vrkmäärän olevan 8-9 mikron välillä. Suositushan oli 7,5 ja on toistaiseksi riittänyt terveeseen elämään. Pitääkin ottaa suppilovahveroita pakkasesta sulamaan...
Kimmo: Moni luulee voivansa hyvin... ja sitten kun kokeilee jotain uutta niin huomaa, että ehkä ei voinutkaan niin hyvin. Mitä on hyvinvointi?
VastaaPoistahyvän olon tunne
terveys ja elinvoima
ei valituksia ja vaivoja
terveellinen elämäntapa ja –laatu
tasapainoinen olotila, jota kaikki toivovat itselleen.
Usein se, että jos ei olla sairaita, tarkoittaa joidenkin mielestä hyvinvointia...
Jerik: Tuo lausumasi kuullostaa ihan medikalisaatiolta, (vitamiini)pillereistäkö apua vaivaan kuin vaivaan!? (itse luotan edelleen monipuoliseen ruokavalioon ja omiin tuntemuksiini terveydestä)
VastaaPoistaKomppaan Markku Myllykangasta:
"Terve, mene lääkäriin!
Sanotaan, että terve on vain sellainen ihminen, jota ei ole tarpeeksi tutkittu."
http://yle.fi/akuutti/arkisto2005/181005_d.htm
Hyvä teksti tuolla.
"Mainonta luo tautitietoisuutta ja ihmisen tyytymättömyyttä itseensä ja saa unelmoimaan superterveydestä."
Kimmo: En mielestäni maininnut mitään mistään pillereistä, tarkoitin vain joidenkin ihmisten vastarintaa muutoksiin ja erilaisiin kokeiluihin.
VastaaPoistaOk! Ymmärsin, että tarkoitit D-vitamiinilisän olevan avain suurempaan onneen.
VastaaPoistaVitamiineista on niin kauan hyötyä, kun syömme prosessoitua ruokaa=kaikki mikä kulkee tehtaan kautta.
VastaaPoistahttp://www.ts.fi/erikoissivut/?ts=1,3:2031:0:0,4:102:0:0:0;4:103:0:0:0;4:108:0:0:0;4:111:0:0:0;4:110:0:0:0;4:104:203:1:2007-11-13;4:106:0:0:0;4:109:0:0:0,104:104:498143,1:0:0:0:0:0
Edullisten yhdisteiden pitoisuudet jopa lähes kaksinkertaisia
Luomuruoan
terveellisyys todistettu
MM
Näin kansainvälisenä munuaispäivänä kysyisin d-vitamiinin vaikutuksesta munuaisten toimintaa. Tuttavapiiriini kuuluva professori (OYS) suositteli d-vitamiinia vain 400KY päivässä ja sanoi että suuremmilla annoksilla voi tulla ongelmia munuaisten kanssa? Yritin kysyä perusteluita mutta en ole häneltä vielä ainakaan niitä saanut. Voisiko joku aiheeseen tutustunut laittaa lähdeviitteitä todetuista munuaisvaurioista ja d-vitamiinista? Vai onkohan niitä ylipäätänsä?
VastaaPoistat. munuaisista huolestunut
Munuaisista huolestuneelle:
VastaaPoistaMunuaistaudeissa on yleensä D-vitamiinin puutos. D-vitamiini on halpa, turvallinen ja tehokas aine munaistautien hoidossa
http://20.fi/3894
D-vitamiini ehkäisee munuaissyöpää
http://20.fi/3893
Aiheesta on lisää tutkimuksia vaikka millä mitalla (tänään 6 666 kpl) PubMedissä http://pubmed.gov hakusanoiksi "kidney vitamin D"
Näyttäisi siltä, ettei professori ole ollut ajan tasalla.
Tärkeää uuta tietoa diabeetikoille ja esidiabeetikoille: D-vitamiini parantaa haiman insuliinia erittävien saarekesolujen toimintoja, kertoo uusi kiinalainen tutkimus
VastaaPoistahttp://20.fi/3897
Havainto puoltaa D-vitamiinin käyttöä diabeteksen täydentävän hoitona.
Johtavat D-vitamiinitukijat (mukaan luettuna Christel Lamberg-Allardt) esittivät jo pari vuotta sitten julkaisemssaan katsauksessa, että mm. diabetesta sairastavien lasten seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) tulisi nostaa tasolle 160 nmol/l. Kuten tällä sivustolla olevasta taulukosta nähdään, siihen tarvitaan aika moisia päivittäisiä D-vitamiiniannoksia. Vasta yksi henkilö on päässyt siihen, annoksella 120 mikrogrammaa päivässä. Vrt viranomaissuositus on vain 7,5 µg/vrk.
D-vitamiini voi auttaa atooppiseen ihottumaan
VastaaPoistaSuun kautta annettu D-vitamiini, 100 mikrogrammaa (µg) päivässä, lievittää ja parantaa atooppista ihottumaa, ilmenee Kalifornian yliopiston tutkimuksesta. D-vitamiini auttaa ihoa tuottamaan tulehdukselta suojaavaa yhdistettä, katelisidiiniä, jota on normaalistikin ihossa pieniä määriä.
Tutkimusta johti Richard Gallo, joka toimii sisätautiopin professorina ja ihotautiosaston ylilääkärinä Kalifornian yliopistossa San Diegossa. Toisena johtavana tutkijana oli Tissa R. Hata, saman yliopiston sisätautiopin apulaisprofessori.
Heidän työryhmänsä osoitti, että suun kautta annettu D-vitamiini korjasi ihottumapotilaiden immunijärjestelmän virheitä. Raportti ilmestyi Journal of Allergy & Clinical Immunology –lehdessä 2008.
Tutkimuksen lähtökohtana oli, että atooppinen ihottuma on yleinen ja kiusallinen vitsaus, johon ei tunneta parantavaa hoitoa. Tautia potee 10–20 prosenttia lapsista ja 1–3 prosenttia aikuisista. Oireina on usein kiusallisen kova kutina, joka aiheuttaa ihon raapimista ja sen seurauksena Stafylococcus aureus-infektio. Koska tautiin ei ole ollut parantavaa hoitoa, ovat kaikki uudet turvalliset ja tehokkaat hoitokeinot tervetulleita.
Terveen ihon epiteelisolut tuottavat katelisidiini-nimistä antimikrobista valkuaisainetta (peptidiä), joka torjuu bakteerien pesiytymistä ihoon ja tappaa niitä. Katelisidiinia vapautuu ihossa pian bakteerikontaktin jälkeen. Tulehtunutta ihottumaa potevilla on usein puutetta tästä peptidistä. Aikaisemmin on todettu, että katelisidiini ehkäisee myös virtsatietulehdusta.
Tutkimusaineistona oli 14 atooppista ihottumaa potevaa henkilöä ja 14 tervettä verrokkia, jotka saivat kolme viikkoa päivittäin 100 mikrogrammaa (sic!) D3-vitamiinia. Ihosta otettiin koepalat ennen hoitojaksoa ja sen jälkeen. D-vitamiinin anto normalisoi katelisidiinin tuotannon ihossa.
"Tulokset osoittavat, että D-vitamiinin nauttiminen suun kautta lisää dramaattisesti katelisidiinin määrää atooppista ihottumaa potevien ihmisten ihossa”, sanoo tohtori Hata. "D-vitamiini lisäsi hiukan myös terveiden verrokkien ihon katelidisiinia”, hän lisää.
Hata TR. Kotol P, Jackson M et al. Administration of oral vitamin D induces cathelicidin production in atopic individuals. Journal of Allergy & Clinical Immunology 2008;122(4) 829-831 Free Full Text
http://20.fi/3899
Osaako joku viisas vastata jo aiemin esittämääni kysymykseen tai onko omia kokemuksia eli kuinka nopeasti yleensä D-vitamiinipitoisuus saadaan nousemaan veressä. Jos ajatellaan että lähtötaso olisi vaikka 10 mikrogr./vrk D-vitamiini anooksella ollut vuodesta toiseen
VastaaPoista40 nmol/l ja sitten muuttaa annoskoon /vrk 200 mikrogrammaan niin kuinka nopeasti se alkaa mahdollisesti nousemaan esim. 80 nmol/l.tasolle?
Tuskinpa siinä kovin monta päivää menee. Ehkä kannattasi käydä verikokeessa noin kuukauden kuluttua.
VastaaPoistaMuuten, tämä tanskalaisraportti on herättänyt maailman mediassa suurta kiinnostusta. Siitä kirjoittaa mm. etelä-Espanjassa ilmestyvä Huelvainformación. Siinä todetaan (ihan lopussa), että D-vitamiinin puutos on yleistä ja että tutkijta suosittavat D-vitamiinin päiväannokseksi 25-50 mikrogrammaa.
http://20.fi/3901
Eräs nimeltä mainitsematon lääkäri on loppuvuonna 2009 suosittanut 125 µg/päivä. Meillä aikuiset ottavat siis tuon määrän ja 13-vuotias jälkikasvumme 50 µg.:)
VastaaPoistaKiitos D-vitamiinitaulukkoa täyttäneille!
VastaaPoistaSaataisiin varmaan paljon positiivisia kokemuksia lisää talukkoon, mikäli ei tarvitsisi olla pelkästään niitä, jotka ovat mittauttaneet arvonsa...
VastaaPoistaIlmoitan omani kun saan mittaustulokset, 6,5 vuotta 10-15 mikrogrammaa vrk, nyt 5 päivää 200 mikrogr. jonka jälkeen oli mittaus
Matti Tolonen kirjoitti...
VastaaPoista"Ehkä kannattasi käydä verikokeessa noin kuukauden kuluttua."
Olen eri mieltä, D-vitamiinitasot nousevat vielä kolmenkin kuukauden 125 µg:n käytön jälkeen (ks. Mocanu 2009) ja koska mittaus maksaa hunajaa, kannattaa odottaa rauhassa.
Cannell ja useat muut suosittavatkin 3-4 kuukautta vakaalla annoksella ja uusimista 3-4 kertaa vuodessa. Auringon UV-indeksi on tällä hetkellä 0-1 ja D-vitamiinin tuoantoon tarvitaan käytännössä > 3. Jolloin täytyy tietenkin aloittaa suojautuminen Ilmatieteen laitoksen mukaan! Erinomaista!
Tuosta yllä viitatusta munuaislääkäristä ei selvinnyt, puhuuko hän munuaispotilaalle vai normijampalle.
Joka tapauksessa munuaislamasta kärsiville potilaille voidaan tarvita jopa 100 mikroa päivässä, siis kalsitriolihoidon lisäksi:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15957131
En löisi vetoa että edes moni munuaislääkäri ymmärtää mitä eroia on kolekalsiferolilla ja kalsitriolilla, mutta toivon että olen väärässä.
Olisi mielenkiintoista pyytää kommentteja ja seurata d-vitamiinin haittojakin. Ainakin itsellä kun nostaa d-vitamiiniannosta yli 30:n tulee päänsärkyä ja aika moista jomotusta. Kenellekään muulla vastaavia kokemuksia?
VastaaPoistaNämä tietysti eivät johdu mitenkään d-vitamiinista vaan aivan muusta...positiiviset hyödythän yhdistetään vain d-vitamiiniin.
Kokeiltu on
Täällä joku jo mainitsikin, että ilman d-vitamiinin lisäottoa ei ehkä tiedä kuinka hyvän olon on menettänyt. Että ei tietäisi mikä se paras olotila on.
VastaaPoistaVoikohan sitä d-vitskunkaan hyvää olotilaa pitää näillä kokemuksilla ainoana oikeana terveenä olotilana. Eikös se alkoholikin ainakin muutaman ensimmäisen vuoden aika hyvältä tunnu...
Vähän alkaa taas olemaan sellaista hysteriaa ilmassa. Ja se ei lupaa koskaan mitään hyvää. Nyt hypetetään ja kun vähän aikaa tutkitaan löydetään ne optimirajat. On jo tutkimuksia jotka ovat löytäneet samankaltaiset haittavaikutukset liian alhaisilla että liian korkeilla veren d-vitskupitoisuuksilla.
Kohtuutta siis peliin! Hyvin suuri osa esimerkeistä, joissa d-vitamiini on "ihmepelastanut" ovat tapahtuneet jonkun perussairauden omaaville ihmisille. Tavallisen ihmisen hyöty ja haitat voivat olla ihan eri asia
D-vitamiinitutkimus alkaa Chicagossa
VastaaPoistaChicago on talvella tunnetusti kylmä kaupunki. "Päivittäinen D-vitamiinilisä on tarpeen chicagolaisille", sanovat Loyola-yliopiston tutkijat. He uskovat, että D-vitamiini voi kohentaa mielialaa kylminä talvikuukausina kun päivät ovat lyhyitä ja ihmiset viettävät paljon aikaa sisätiloissa.
"D-vitamiinin puute on jatkuvasti ongelma huolimatta siitä, että tämän vitamiinin terveysvaikutuksista raportoidaan laajalti", sanoo tutkimushanketta johtava professori Sue Penckofer. Hän toteaa, ettei D-vitamiinia saada riittävästi ruoasta; seerumissa vitamiinin pitoisuuden tulisi olla 30–60 ng/ml (75-150 nmol/l).
Loyola-yliopisto aikoo tutkia, parantaako viikoittainen D-vitamiiniannos diabetesta sairastavien naisten veren sokeritasapainoa. Yhtenä syynä tähän tutkimukseen on se, että naisilla diabetekseen liittyy usein masentuneisuutta ja naisdiabeetikkojen sokerinhallinta on huonompaa kuin miesten.
"Siitä on näyttöä, että D-vitamiinilisä voi vähentää insuliiniresistenssiä", sanoo Penckofer. "Jos voimme vakauttaa insuliinitasoa, saatamme kyetä parantamaan sokerin hallintaa ja vähentää naisten masentuneisuutta yksinkertaisella ja halvalla tavalla", hän lisää.
Penckofern työryhmä kerää tutkimukseen parhaillaan 18-70 vuoden ikäisiä tyypin 2 diabeetikkonaisia, joiden tauti on tasapainossa ja joilla esiintyy masentuneisuutta mutta ei muita mielenterveysongelmia. Puolet heistä saa kerta-annoksena viikoittain 50 000 ky eli 1250 mikrogrammaa (µg) D-vitamiinia puoli vuotta. Annos tekee päivää kohti 175 µg. Koehenkilöt testataan kolmasti vaikuttavuusjakson aikana.
"D-vitamiinilla on laaja-alaisia etuja terveyteen ja erityisesti kroonisiin sairauksiin", Penckofer sanoo. "Tutkimuksemme voi tuoda lisää tietoa sen merkityksestä näissä kahdessa tilassa (diabetes ja masennus), jotka vaivaavat miljoonia amerikkalaisia. Jos koe onnistuu, voi D-vitamiinista tulla tärkeä tekijä diabeteksen ja masennuksen hoidossa", hän toteaa lopuksi Physorg.comin jutussa.
http://20.fi/3910
Olisi todella hyvä asia, jos D-vitamiinilla ja muilla ravintolisillä voitaisiin ehkäistä ja hoitaa masennusta. Uusi tutkimus näet kertoo, että masennuslääkkeet lisäävät harmaakaihin riskiä
VastaaPoistahttp://20.fi/3912
Entuudestaan tiedetään, että ne voivat laukaista diabeteksen.
MIssä on edullisinta tehdä tuo seerumimittaus? Olen jo pitkään ajatellut, että ne arvot olisi hyvä mittauttaa (Dr.Mercola muistaa aina kehottaa kaikkia D-vitamiinilisää syöviä mittauttamaan arvonsa), mutta olen ymmärtänyt kyseessä olevan kallis juttu Suomessa...
VastaaPoistaOnnistuuko julkisella puolella?
D-vitamiinin saanti auringosta ei tietenkään ole riippuvainen lämpötilasta vaan auringon kulmasta. Tietty jos kylmyys pitää sisällä ja ulkona ollessa pitää enemmän vaatteita, vaikuttaa tämä D-vitamiinin saantiin.
VastaaPoistaItse en tiedä mikä on oikea määrä D-vitamiinia. Tuskinpa sitä tietää kukaan muukaan. Mitä ilmeisimmin tarve vaihtelee.
Mielestäni huomionarvoinen seikka on se, että rusketus vähentää (vai kuinka?) D-vitamiinin saantia. Tämä on mielestäni luonnon kehittämä "jarru", ettei aurinkoa saa liikaa. Eli "mitä enemmän sitä parempi" tuskin pitää paikkaansa D-vitamiininkaan kohdalla.
Mielestäni sää marinat ovat yleensä jonninjoutavaa ininää. Tietty jos D-vitamiinilla mieli kirkastuu, niin ei muuta kuin pilleriä naamaan sitten.
Kun mieli todella kirkastuu terveillä 100 mikin annoksella, miksei se kirkastuisi myös kliinisesti masentuneilla ?
VastaaPoistahttp://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC506781/
Viethin interventiotutkimus on valitettavasti edelleen tietääkseni ainoa laatuaan, mutta sitäkin räväkämpi todiste siitä kuinka tärkeää riittävä D-vitamiinin saanti on mielialan ja mielenterveyden kannalta. Se on myös täysin turvallista, kuten tuokin 12 kk:n annostutkimus osoittaa.
Viime vuonna julkaistiin myös erinomainen Harvardin tutkijoiden paperi D-vitamiinin & UVB:n suhteesta skitsofreniaan - mitä vähemmän deetä, sitä enemmän skitsofreniaa:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19357239
Huolellista tieteellistä erittelyä täällä:
http://www.vitamindcouncil.org/newsletter/vitamin-d-and-schizophrenia.shtml
Immuunijärjestelmän suhteen täytyy vielä linkittää hyvä kooste D-vitamiinilla tehdyistä interventiotutkimuksista erilaisissa infektioissa vuodelta 2009:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19491064
Informoin jo Christeriä todellisesta pommista, mutta en malta millään odottaa enää... ;-)
No niin, pitäkää penkeistänne kiinni.
VastaaPoistaAmerican Journal of Clinical Nutritionin uusimmassa numerossa on japanilaisten tekemä tutkimus, jossa kouluikäisille lapsille annettiin 30 µg päivässä joulukuulta maaliskuulle, eli tyypillisen D-vitamiinitasojen nadirin aikoihin.
Tutkimuksessa havaittiin, että D-vitamiinia täysin saamattomilla lapsilla lapsilla oli influenssa A-virusta KOLME kertaa useammin kuin 30 mikroa saaneilla. Influenssa B:n suhteen efektiä ei juuri ollut.
Todellinen pommi oli kuitenkin tämä: astmaatikkolapsilla jotka eivät saaneet deetä oli KUUSI kertaa enemmän ASTMAkohtauksia kuin D-lisää saaneilla (2/12) !
Minusta on hälyyttävää jos tällaisesta pioneeritutkimuksesta ei uutisoida laajemmin.
Sami sanoi...
VastaaPoista"D-vitamiinin saanti auringosta ei tietenkään ole riippuvainen lämpötilasta vaan auringon kulmasta. Tietty jos kylmyys pitää sisällä ja ulkona ollessa pitää enemmän vaatteita, vaikuttaa tämä D-vitamiinin saantiin."
Kuitenkin juuri lämpötila korreloi voimakkaasti myös D-vitamiinin muodostumisen ja UVB:n kanssa.
Suomen korkeuksilla asiallisen D-vitamiiniannoksen saaminen auringosta on silkkaa fantasiaa muutamaa kesäkuukautta lukuunottamatta.
Toki jo huhtikuun hangilla (heijastusefekti) on mahdollista saada Deetä, mutta lämpötila ei suosi nakuilua. Toisaalta huhtikuussa nopeasti kasvava UVA-altistus ruskettaa ihoa ihan eri mekanismilla kuin UVB, joten tätäkään ei kannata automaattisesti liittää D-statuksen paranemiseen.
Nämä perusjutut Deestä on kyllä selitetty noissa D-keskusteluissa aika perusteellisesti - niihin kannattaa palata ja etsiä lähteet jos mietityttää.
Muistutukseksi vielä etelänlomia ja tulevaa kesää ajatellen, että pienikin aurinkorasvan käyttö nollaa D-vitamiinituotannon täysin kaput:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/2161436
Lisäksi on tulossa kauhistuttava tutkimus, jonka mukaan ihon peseminen huuhtelee talin mukana pois myös D-vitamiinin esiasteen, eli toisin kuin aiemmin uskottiin. Tämä voi johtaa JÄLLEEN uusiin arvioihin ihomme kyvystä tuottaa D-vitamiinia elimistöjemme käyttöön optimiolosuhteissa.
PS: Tässä vielä se edellisen viestin ihmetutkimuksen abstrakti:
http://www.ajcn.org/cgi/content/abstract/ajcn.2009.29094v1
"Kuitenkin juuri lämpötila korreloi voimakkaasti myös D-vitamiinin muodostumisen ja UVB:n kanssa."
VastaaPoistaNo tietenkin se korreloi jo yksistään siitä johtuen, että auringon kulma korreloi lämpötilan kanssa.
Mutta väitätkö, että kun lämmintä on 15 astetta tai 20 astetta, niin jälkimmäisessä D:tä muodostuu enemmän, kun auringon kulma ja vaatetus on sama.
En tietenkään. UVB:ta saa järkeviä määriä vain puolen päivän molemmin puolin, tosin jossain Päiväntasaajan Guineassa noin 8 tunnin ajan.
VastaaPoistaMutta itse pääasiasta, onko kukaan oikeasti TAJUNNUT millainen tutkimus tuli aivan äskettäin pihalle (pst! Edel. viestini) ???
Vitamin D Council aloitti jo hypettämisen:
"This morning, the American Journal of Clinical Nutrition published a multicenter, randomized, double-blind, placebo controlled trial of school children showing vitamin D prevents influenza. A secondary finding was that asthmatic children on placebo had six times more asthma attacks than did children on vitamin D.
For information, contact the lead author, Dr. Mitsuyoshi Urashima at urashima@jikei.ac.jp"
Kysyin jo Urashimalta kokotekstiä, suosittelen muillekin !!!
"Mielestäni huomionarvoinen seikka on se, että rusketus vähentää (vai kuinka?) D-vitamiinin saantia."
VastaaPoistaOikeampaa olisi kai sanoa, että rusketus hidastaa D-vitamiinin saantia. Reinhold Vieth:n esitelmässä kalvo 24 kuvaa miten D-vitamiinia syntyy vaaleassa ja hyvin tummassa ihossa. Molemmissa syntyy sama määrä, mutta tummassa vain hitaammin.
"UVB:ta saa järkeviä määriä vain puolen päivän molemmin puolin, tosin jossain Päiväntasaajan Guineassa noin 8 tunnin ajan."
VastaaPoistaPäivän pituus auringon käydessä taivaan lakipisteessä on 12 tuntia. Niinpä jos D:tä muodostuu tuolloin n.8 tuntia, on rajakulma D:n muodostumiselle n. 30 astetta. Niinpä D:tä muodostuu Helsingissä keskipäivän aikaan jo maaliskuun loppupuolella.
Olen jo aiemmin arvostellut yleistä väittämää, jota hoetaan suuren tiedemiestemme suusta "Suomessa D-vitamiinia voi saada auringosta vain toukokuusta syyskuuhun". Jengi on pihalla jo peruskoulufysiikasta.
Auringon maksimikorkeus on huhtikuun lopussa Helsingissä 44 astetta. Vastaava lukema on syyskuun lopussa 26 astetta. tiedemiestemme mielestä D:tä muodostuu syyskuussa, mutta ei huhtikuussa. Niinpä niin.
Ravitsemustieteilijä jengi on taas kerran pihalla, ja pahan kerran.
En minä sitä epäile, etteikö D:n suositus mahdollisesti ole liian alhainen, enkä sitäkään etteikö merkittävästi suuremmalla D:n saannilla voisi olla merkitystä joidenkin sairauksien hoidossa. On vain hirmu hankala luottaa noihin tiedemiehiin kun kerta toisensa jälkeen nämä ovat pihalla luonnontieteiden perusteista jo kansakoulutasolla.
Ravitsemustieteessa reduktionistinen ajattelu, Ollia mukaillen, ei tuppaa toimimaan. Tämä sen vuoksi, että yksittäisestä ravinsemuksen tekijästä ja sen vaikutuksista terveyteen muodostuu hetkessä äärettömien korrelaatioiden ja kausaliteettien viidakko, jota täytyisi soveltaa erikseen jokaiseen yksilöön. Loppupeleissä kukaan ei ota selvää esim. oikeasta D:n annoksesta. Ei edes lahjakkaat ihmiset -Saatikka sitten ravitsemustieteilijät.
Itse ymmärrän "toukokuusta syyskuuhun" tarkoittavan kuukausia touko-elo, syyskuu ei enää mukana. Auringon kulman pitäisi kuulemma olla vähintään 45 astetta, jotta D-vitamiinia merkittävästi syntyisi. Näyttää sopivan yhteen Samin kertoman auringon maksimikorkeuden kanssa toukokuun alussa.
VastaaPoista"Itse ymmärrän "toukokuusta syyskuuhun" tarkoittavan kuukausia touko-elo, syyskuu ei enää mukana. Auringon kulman pitäisi kuulemma olla vähintään 45 astetta, jotta D-vitamiinia merkittävästi syntyisi."
VastaaPoistaTätä rajakorkeutta minä nimenomaan peräänkuulutan. Ko. raja riippuu lähinnä:
1. Leveyspiiristä (kun puhutaan Suomesta on mielekästä mainita puhtaanko Utsjoesta vai Helsingistä)
2. Kellonajasta
3. Vuodenajasta
Näin. Olen aiemmin kommentoinut aiheesta:
"Kaikkihan me tiedämme, että päivänpituuden vaihtelu kalenteriajan funktiona on maassamme sinikäyrä lukuunottamatta napapiirin pohjoispuolen kaamosaikaa ja vastaavaa jaksoa kesällä. Samoin vaihtelee tietty auringon säteilyteho pinta-alayksikköä kohden (intensiteetti) ja monet muut suureet.
Sinikäyrähän on symmetrinen huippu-ja minimikohtiensa suhteen. Huippu tässä tapauksessa on kesäpäivänseisaus ja minimi puolestaan talvipäivänseisaus. Niinpä esim. auringonkierto on hyvin samanlainen 21. huhtikuuta kuin 21. elokuuta. Toinen näistä kuuluu mainittuun ajanjaksoon ja toinen ei."
Eli elokuun lopussa päivä on lyhempi ja auringon maks. korkeus pienempi kuin huhtikuun lopussa. Eli vaikka tällä "toukokuusta syyskuuhun" tarkoitettaisiin ajanjaksoa 1.5 - 30.8 olisi se silti väärin.
Auringon kierto Helsingissä Huhtikuun 30.
Päivän pituus: 15:56
Auringonnousu: 04:19
Auringonlasku: 20:15
Auringonkorkeus 44°39
keskipäivällä klo 12:17
Auringon säteilyteho 829 W/m2 keskipäivällä
pvm.: Perjantai 2010-04-30, (vuoden 120. päivä)
Paikkakunta: Helsinki, latitudi 60°10, longitudi 24°58
Ja elokuun 30.:
Päivän pituus: 14:22
Auringonnousu: 05:10
Auringonlasku: 19:32
Auringonkorkeus 38°46 keskipäivällä klo 12:21
Auringon säteilyteho 725 W/m2 keskipäivällä
pvm.: Maanantai 2010-08-30, (vuoden 242. päivä)
Paikkakunta: Helsinki, latitudi 60°10, longitudi 24°58
Kovin on hiljaista..
VastaaPoistaKuis nyt leasing-yhtiön myyntimies tyrehdyttää keskustelun, eihän se ollut edes tarkoitus.
Aamulla tuli tallusteltua Martinlaaksosta Kaivokselan Lidl:iin. Sen jälkeen lenkille Luukkiin. Kovin oli kaunista. Aurinko pilkisteli kuusien katveesta.
Nyt on tullut nautiskeltua palautusjuomana kaikkien ravitsemustieteilijöiden suosimaa minttuviinaa kaakaon sekä kuohukerman kera.
Arvon herrat, vihollinen on päässyt lastemme vyötäröille. Mitäs pitäisi tehdä jotta ylivoimainen vihollinen saataisiin rusennettua? Vihollisella on materiaalinen ylivoima, mutta se on lyötävissä näppärillä iskuilla lukumääräisesti ylivoimaisen, vaikkakin haavoittuvaisen vastustajan kylkeen.
Nyt tarvitaan Schaumaneja, Molotovin coctaileja, Rokkia yms. enemmän kuin koskaan.
Onhan täällä kokemusta materiaalisesti ylivoimaisen vihollisen lyömisestä
http://www.youtube.com/watch?v=2nPIeoeWmKk
Ketä sinä näet tuolla hangessa... minä nään Uusitupaa, Puskaa ja sen sellaista.
Hei, minttuviina senkun paranee..
VastaaPoistaVirittelin tässä uusia laulun sanoja.
Laulun nimi on:
Njet Uusitupa
Ja sanat:
Finlandia, Finlandia,
sinne taas matkalla oli
ihraa.
Kun Uusitupa lupas´juu
kaikki harosii,
Huomenna jo Helsingissä
syödää makaroonii.
Njet Uusitupa, njet Uusitupa,
Valehtelit enemmän kuin
itse Puskas' tuo.
Finlandia, Finlandia
Karpin linja oli
vastus ankara.
Kun Martsarista alkoi hirmu
tulitus,
loppui monen terapeutin
puhepulitus.
Njet Uusitupa, Njet Uusitupa
valehtelit enemmän kuin
Puskas' tuo
Finlandia, Finlandia,
Sitä pelkää voittamaton
Puska-armeija.
Ja Uusitupa sanoi että
katsos torppas niin,
Karppi aikoo käydä meitä
kraivelista kii.
Njet Uusitupa, njet Uusitupa,
valehtelit enemmän kuin
Puskas' tuo.
Uralin taa, Uralin taa,
siellä ompi Uusituvan
torpan maa.
Sinne pääsee Puskat ja
muutkin huijarit.
Mustajoet, Hakalat ja Pietiset.
Njet Uusitupa, Njet Uusitupa,
valehtelit enemmän kuin
Puskas' tuo.
...
ja tähän sitten orkesteria ja hurmoshenkistä laulua :) Puska ja ihrat kumoon.
tässä linkki alkuperäisversioon:
http://www.youtube.com/watch?v=4vglCHcZuCQ&feature=related
D-vitamiinin puutos ja hormonalinen migreeni. Onko löydetty mitään yhteyttä tai omia kokemuksia?
VastaaPoistaMaailman ykköseksi vuosikaudet rankattu ja Nobelia jahtaava D-vitamiinitutkija Michael Holick on juuri alle viikko sitten TUPLANNUT oman melko varovaisen suosituksensa 50 MIKROGRAMMAAN:
VastaaPoistahttp://www.bu.edu/today/2010/03/05/sunny-dispositions
Holick on gurujen guru - uskon häntä noin 100 kertaa enemmän kuin suomalaisia pelletutkijoita. Sainpahan sanottua.
D-vitamiini ja migreeni ? Tsekkaa googlella, migreenipotilailla on tyypillisesti alhaiset D-tasot kuten muillakin kiputiloista kärsivilleä - mitään trialeita en pikahaulla löytänyt. Kaipa niasiini, beeta-alaniini ja KäypäHoidossakin vilahtava Q10 edelleen toimivat migreeniin, ettei tarvitse koskea Big Pharman myrkkyihin ? ;-)
Sami, auringon säteilyteho ei ole ihan sama asia kuin UVB. Vain UVB ratkaisee. Sen tulee olla yli 3. Hiekka, vesi ja lumi (huhtikuu) lisäävät UVB:n heijastumista iholle.
VastaaPoistaItse asiassa UV-säteilyä heijastuu vähän sieltä täältä, jopa maaperästä takaisin ilmakehään ja pilvistä maanpinnalle. Lähteet voisin laittaa mutta uskonette kumminkin. ;-)
Ihan äskettäin tuli tärkeä tutkimus, jonka mukaan kaupunki-ilman (saasteet?) vähentävät olennaisesti Deen muodostumista suhteessa vastaavia määriä pellolla olleisiin verrokkeihin.
Kokotekstiä lukematta olen itse toki vähän kyyninen - alailmakehän otsoni ja saasteet takuulla ovat yksi estävä tekijä, mutta toisaalta maalla ehkä vähemmän huolehditaan aurinkorasvoista (kriittistä) tai huolellisesta saippualla peseytymisestä.
Minusta aurinko kannattaa ehdottomasti ottaa Deen lähteenä huomioon - vaikka suomalaisille se lähinnä vitsi onkin.
Ongelmana on lähinnä kuumana käytävä melanoomakeskustelu. N-6 pufat, Deen puutos, karotenoidien puutos, liika UVA mm. yksinkertaisten ikkunalasien läpi ja äkillisten altistusten myötä ovat kaikki vähemmän tunnettuja riskitekijöitä. Jenkeissä joka tunti joku kuolee melanoomaan. Nuorilla aikuisilla melanooma on yleisin syöpä ja about kovin tappaja, jos oikein muistan.
Melanooma on kuitenkin pikkujuttu verrattuna Deen puutteeseen liitettyihin sairauksiin - tämän Yhdysvaltain ihotautilääkäriyhdistyskin on jo ymmärtänyt. Tämän hetkinen suositus taitaa olla 25 µg, voin tarkistaa.
Suurehkot määrät kalaöljyä, E-Epaa ym. kalaöljyjä suojaavat ihoa palamiselta aurinkorasvoja tehokkaammin, kannattaa kokeilla jos ei usko.
VastaaPoistano niin nyt tuli mittaustulokset, 6,5 vuotta edustamani yrityksen monivitamiinia syöneenä (6,5 vuotta) jossa alle 10 mikrogrammaa päiväannoksessa D-vitamiinia. Arvo oli 101 nmol/l
VastaaPoistaKokeilen silti nyt 200 mikrogramman annostuksella muutaman kuukauden ja katson tulee mitään positiivisia vaikutuksia.
Ennen mittausta oli syönyt 4 päivää jo 200 annoksella, mutta kaiken järjen mukaan se ei ole voinut noi lyhyessä ajassa nostaa vielä suuremmin S-D25 arvoa?
Jerik, lisään tiedot taulukkoon. Hyvältä näyttää sinun kohdallasi! Nautit hyviä tuotteita ja syöt todennäköisesti erittäin terveellistä ruokaa!
VastaaPoistaOlen jostakin ottanut talteen kuvan, joka kuvaa miten S-D-25 tasot keskimäärin nousevat erilaisilla annoksilla. Vähän pieni kuva, mutta minusta näyttäisi, että 200 µg ehtii neljässä päivässä nostaa tasoa n. 20 nmol/l.
VastaaPoistahttp://www.biovita.fi/uusi/uploads/D-vitamiini_seer.jpg
VastaaPoistaTaulukko Tolosen sivuilta...
Nyt tuli pieni tarkennus Christer! Päiväannokseni on ollut n. 15 mcg + paljon kanamnunia, joista varmaan tullut ainakin 5 mcr lisää. En ollut huomioinut protskujauheeni D-vitamiinimääriä tuossa edellisessä laskelmassani, korjaathan taulukkoon.
VastaaPoistaOK, Jerik, korjauksesi tulee seuraavassa päivityksessä näkyviin.
VastaaPoistaKiitos oikein paljon kaikille teille, jotka olette halunneet täydentää taulukkoa omilla tiedoillanne. Lisää tietoja saa jättää sähköpostiini. Tiedot käsitellään luottamuksellisesti.
Täsmennän omaa kommenttiani edellä. Kyse oli siis siitä kuinka nopeasti seerumin D-vitamiinitaso nousee erilaisilla annoksilla, eikä siitä kuinka paljon se nousee.
VastaaPoistaRobert P. Heaney video: What is vitamin D deficiency http://20.fi/3946
VastaaPoistaKesto 44 min.
Erinomaista tutkittua tietoa. 1 µg D-vitamiinia nostaa S-D-25:ttä keskimäärin 1 nmol/l. Kun minimi S-D-25 (terveyden ja hyvinvoinninan kannalta) on 80 nmol/l ja optimaalinen 120-150 nmol/l, niin kokonaissaannin tulisi olla reilusti yli 100 µg/vrk. 50 µg/vrk ravintolisänä voi nostaa S-D-25:n 80 nmol:iin noin 85 prosentilla ihmisistä. Jos S-D-25 halutaan nostaa 37,5 nmol:sta 75 nmo:iin/l, niin tarvitaan keskimäärin 37,5 µg/vrk. Kerta-annoksena 2500 µg nostaa S-D-25:n muutamassa päivässä noin 100 nmol:iin/l. Se alenee parissa kuukaudessa tasolle 80 nmmol/l. Eri yksilöiden erot voivat kuitenkin olla jopa 6-kertaiset. Syy on vielä tuntematon.
Videon katsominen voi poistaa väärinkäsityksiä ja turhia pelkoja.
D-vitamiini ehkäisee koululaisten influenssaa.
VastaaPoistaUusi japanilainen satunnaistettu kaksoissokkotutkimus vahvistaa käsitystä, jonka mukaan D-vitamiinilisä (30 µg/vrk) vähentää koululaisten riskiä sairastua influenssaan. Hoitoa annettiin 4 kuukautta joulu-maaliskuussa. Vitamiiniryhmässä todettiin 18 A-influenssaa 167 (10,8 %) ja lumeryhmässä 31 lapsessa (18,6%). Riski väheni eniten koululaisilla, jotka eivät olleet ennen koetta ottaneet vitamiinilisää sekä lapsille, jotka aloittivat päivähoidon yli 3-vuotiaina. Astmaa sairastavilla lapsilla D-vitamiinilisä ehkäisi hyvin influenssaa, sairastuneita oli vain 2, kun taas lumeryhmässä heitä oli 12. http://20.fi/3948
Tolonen sanoi:
VastaaPoista"Astmaa sairastavilla lapsilla D-vitamiinilisä ehkäisi hyvin influenssaa, sairastuneita oli vain 2, kun taas lumeryhmässä heitä oli 12."
Itse ymmärsin, että tässä oli kyse astmakohtauksista.
Mielenkiintoista! Olen ottanut päivittäin 60 mikrogrammaa kolmen kuukauden ajan (sitä aiemmin 20). Kävin mittauksissa ja S-D-25 arvo oli 87.
VastaaPoistaLääkärini ihmetteli, miksi arvo on niin matala. Kyseli mitä vitamiinia olen ottanut. No luotaistuotekaupasta sellaista öljyssä olevaa. Lääkäri epäili, onko kapseleissa oleva d-vitamiinin määrä jakautunut tasaisesti eli olisiko joukossa monia kapseleita, joissa vitamiinia on vähemmin. Kehotti ostamaan apteekista puristeita, koska ne ovat paremmin tutkittuja ja varmempia.
En ole halunnut puristeita ostaa, koska olen ymmärtänyt, että ne eivät välttämättä imeydy kunnolla. Kapseleissa on öljy mukana ja imeytyminen varmempaa?
Lääkäri kehoitti vaihtamaan d-vitamiinivalmistetta ja mittauttamaan arvo uudestaan toukokuussa. Vaihdoin valmisteen, mutta edelleenkin luontaistuotekaupasta ja kotimaiseen kapselivalmisteeseen. Nyt otan 90 mikrogrammaa päivässä. Pitäisikö määrää vielä lisätä?
Lapsille olen antanut vain 10 mikrogrammaa päivässä. Mielestäni heidän talvensa on sujunut paljon vähemmällä sairastamisella. En ole uskaltanut heidän annostaan kasvattaa, mutta luettuani näitä tarinoita, taidan tehdä sen.
Itselläni oli kaksi nuha/yskätautia nyt tammi-helmikuussa. Olisikohan niistäkin selvinnyt suuremmalla d-vitamiiniannoksella..
Olen ajatellut lopettaa annostukset kokonaan kesän kynnyksellä, mutta asiasta luettuani, se ei taida olla fiksua.
Kiitos kun selvitätte näitä d-vitamiinin asioita niin, että maallikkokin ymmärtää. Asiasta on niin paljon erilaista tietoa ja "parasta" tietämystä, että itselle ja perheelle oikean suunnan löytäminen on vaikeaa.
Kari kirjoitti...
VastaaPoistaTolonen sanoi:
"Astmaa sairastavilla lapsilla D-vitamiinilisä ehkäisi hyvin influenssaa, sairastuneita oli vain 2, kun taas lumeryhmässä heitä oli 12."
"Itse ymmärsin, että tässä oli kyse astmakohtauksista."
Kyse oli nimenomaan astmakohtauksista. Tämä lienee ensimmäinen kerta, kun vuosikausien ajan tiedetty yhteys todettiin kliinisesti.
D-vitamiini VOI hoitaa astmaa. Radikaalia.
Eikä annoksen tarvitse olla kuin samaa luokkaa, mitä saa apteekista (25~30 µg).
Pistäkää sanaa eteenpäin !
Vielä kysymys: aloitan keväisen puhdistumisen eli nestepaaston. Voihan d-vitamiinikapselit ottaa sen aikana normaalisti?
VastaaPoistaJapanilaistutkimuksessa oli tosiaan selvitetty A-influessan lisäksi myös astmaa sairastavien lasten saamia astmakohtauksia (asthma attacks as a secondary outcome), joita siis D-vitamiinia saaneilla esiintyi vain kahdella lapsella ja verrokeista 12:lla lapsella.
VastaaPoistaTiV:lle: Totta kai D-vitamiinivalmisteet voi ottaa puhdistautumispaaston aikana normaalisti. TiV:n lääkärin väite, että apteekissa myytävät vitamiinit olisivat muka paremmin tutkittuja ja varmempia kuin luontaistuotekaupassa, on kaikkea perää vailla oleva ennakkoluulo. Tyypillistä terveydenhuollon ammattihenkilöille yleensäkin.
Itse asiassa terveyskaupat toivat Suomeen ensin 25 µg:n D-vitamiinivalmisteet. Nyt terveyskaupoissa ja marketeissa on saatavana jo 50 mikrogramman (50 µg) D-vitamiinikapseleita, joissa vitamiini on öljyssä. Valmistus tapahtuu lääketehtaan GMP-standardin mukaisesti. Apteekeissa näitä kapseleita ei ole ainakaan vielä. Terveyskaupat ovat siis edelläkävijöitä.
Tiville. Lääkärisi on ollut vähän hakoteillä kun on epäillyt d-vit kapselin vitamiinipitoisuutta. Tosiasiahan on että tuo 60µg ei riitä nostamaan veren d-vit pitoisuutta tuon korkeammalle mitä sanoit. Mielestäni voit aivan hyvin nostaa annoksen 125µg ja mittauttaa toukokuussa uudestaan.
VastaaPoistaItse söin öljykapseleita 250 µg ja tasot nousivat 277. Nyt pidän taukoa ja annan tasojen laskea jonnekkin 150 nmol/l.
Lapseni 3 ja 11 syövät 20 µg antaisin enemmänkin jos vaimo ei uskoisi niin paljon tuohon viralliseen totuuteen. :-(
Kiitos Matti Toloselle ja Anonyymille kommenteista! Kiitos! Tästä on hyvä jatkaa!
VastaaPoistaKiitokset hyvästä keskustelusta, mielenkiintoista.
VastaaPoistaMitä mieltä olette kohta 7-vuotiaalle käyvästä annostuksesta, olen antanut 10 µg/päivä?
Itsellä (41v) taso on 82 µg. Aloin syömään D:tä diagnosoidun osteopenian jälkeen eli noin puoli vuotta sitten aluksi pienemmällä annostuksella. Nykyisin otan keskimäärin 40 µg/päivä, mutta nostanen annostusta hiukan.
Mitä mieltä D-vitamiinista paksusuolen syövän hoidon yhteydessä, paljonko annostuksen tulisi olla?
Siis tarkoitan tietysti 82 ng/ml...
VastaaPoistaD-vitamiini ja SLE
VastaaPoistaSLE eli systeeminen lupus erytematosus on autimmuunisairaus, jota Suomessa potee noin pari tuhatta henkilöä. Heistä 90 prosenttia on naisia. Toissapäivänä ilmestynyt espanjalainen 80 SLE-potilaan tutkimus osoittaa, että useimmilla on D-vitamiinin puute eli että S-D-25 on alle 30 ng/ml eli 75 nmol/l. Lisäksi kävi ilmeiseksi, että vuoden ajan annetusta D-vitamiinilisästä on hyötyä potilaita yleisesti vaivaavaan väsymykseen. Valitettavasti D-vitamiinin päiväannos ei käy ilmi abstraktista. http://20.fi/3967
SLE:stä on tietoa Reumaliiton verkkosivulla http://20.fi/3966
Siellä ei puhuta mitään D-vitamiinista.Uuden tutkimuksen valossa SLE-potilaiden kannattaisi käydä mitauttamassa S-D-25 ja jos se on alle 75 nmmol/l, voi D-vitamiinilisästä olla heille hyötyä.
Tuohon edellä olevaan anonyymin kysymykseen vastaus: Jos S-D-25 on 82 ng/ml eli 204 nmol/l, niin sehän on vallan erinomainen. Turvaraja on 100 ng/ml eli 250 nmol/l.
7-v lapselle 10 µg voi olla ihan hyvä, mutta asian varmistaminen vaatisi S-D-25:n mittauksen. Lapset voivat hyvin ottaa 25 µg/vrk jatkuvasti, kirjoitti professori Antti Aro Duodecimissa (2005). Ja hän on sentään vitamiinien julkinen vastustsja!
D-vitamiini parantaa paksusuolen syöpään sairastuneiden ihmisten ennustetta muistaakseni 40 %, osoitti viime elokuussa julkaistu Harvardin yliopiston tutkimus http://20.fi/3968
Kiitos vastauksesta tohtori!
VastaaPoistaSählään nyt urakalla eli tarkoitin tietysti..82 nmol/l, mutta olin iloisen yllättynyt jo tuostakin arvosta. Voisin vielä kysyä että paljonko E-EPAA minun kannattaisi syödä lisäksi päivässä, olen lakto-vegetaristi eli en syö kalaa muutoin laisinkaan. Nyt olen alkanut ottaa yhden 650 päivässä.
Ehkä teen niin että annan lapselle joka toinen päivä 10 ja toinen 20 µg.
Kiitos paljon! : )
Sovitaanko niin, ettei tällä foorumilla aleta suositella eikä mainostaa mitään nimeltä mainittuja ravintolisävalmisteita, vaan keskustellaan vain vaikuttavista ainesosista. Valmisteita koskevissa kysymyksissä kehotan kääntymään niitä markkinoivien yritysten puoleen.
VastaaPoistaSopii hyvin. Löysin blogin vasta tänään, enkä tiennyt ettei niin saa tehdä, olen pahoillani. Unohdetaan siis kysymys : )
VastaaPoistaLasten diabetes ja D-vitamiini
VastaaPoistaLasten diabetes yleistyy Suomessa hälyttävää vauhtia. Diabetekseen sairastuneilla lapsilla on yleisesti D-vitamiinin puutosta ja se haittaa sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa, ilmenee uudesta kanadalaistutkimuksesta.
Siihen osallistui 878 poikaa ja 867 tyttöä. S-D-25 oli keskimäärin 46 nmol/l kummassakin ryhmässä. Yli 93 % lapsista oli S-D-25:n viitearvojen alapuolella eli alle 75 nmol/l. [Diabetesta sairastavien lasten tavoitetasohan on noin 160 nmol/l, kirjoittivat Christel Lamberg-Allardt ja muut D-vitamiiniasiantuntijat pari vuotta sitten tiedelehdessä!]
Mitä enemmän D-vitamiinia oli seerumissa, sitä parempi oli sokeri- ja rasvatasapaino. Vaikka havaitut yhteydet S-D-25:n ja paastoverensokerin ja rasva-aineenvaihdunnan muuttujien välillä oli vaatimaton (modest), niillä saattaa olla potentiaalinen pitkäaikaisvaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin, päättelevät tutkijat.
Tähän on syytä lisätä, että Suomessa vuoteen 1964 asti D-vitamiinin suositus alle 3-vuotiaille lapsille oli 112,5 mikrogrammaa päivässä. Vuonna 1964 se alennettiin 50 mikrogrammaan. Vuonna 1975 suositus laskettiin 25 mikrogrammaan ja vuonna 1992 se alennettiin 10 mikrogrammaan. Jokaisen alennuksen jälkeen uusien alle 14-vuotiaiden lasten diabetestapausten määrä lisääntyi. Vuoden 1992 jälkeen käyrä kääntyi jyrkkään nousuun. Käänteinen korrelaatio D-vitamiinin saantiin on erittäin vahva.
Jokaisen diabetesta sairastavan lapsen S-D-25 tulisi mitata ja tarvittaessa korjata se ihannetasolle eli noin 160 nmol/l tienoille. Se voi ehkäistä diabeteksen lisätauteja.
Aikuisten diabetes ja D-vitamiini
VastaaPoistaSeerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) on kääntäen verrannollinen "pitkään sokeriin" eli HbA1c:hen, ilmenee suuresta amerikkalaisesta terveystutkimuksesta National Health and Nutrition Examination Survey (NHANES). Tulokset julkaistiin maaliskuun Diabetes care -lehdessä http://20.fi/3994
Tutkimukseen osallistui 9773 yli 18-vuotiasta henkilöä. S-D-25 korreloi HbA1c:hen käänteisesti 35-74-vuotiailla, mutta ei nuoremmilla eikä vanhemmilla henkilöillä (joita oli kenties lian vähän tilastollisen merkitsevyyden esiin saamiseksi). Tulos tukee käsitystä, jonka mukaan D-vitamiini säätää sokeritasapainoa ja voi ehkäistä diabeteksen yleistymistä, sanovat tutkijat. He ehdottavat että S-D-25 pitäisi mitata henkilöiltä, joiden HbA1c on koholla.
Yhdysvaltain Diabetesliitto ehdotti äsken, että HbA1c-mittauksia alettaisiin tehdä etenkin ylipainoisille ihmisille mahdollisen diabeteksen löytämiseksi. NHANES-tutkijat esittävät nyt D-vitamiinisuplementaation tutkimista diabeetikoilla ja esidiabeetikoille.
Nyt näyttää tosi vahvasti siltä, että kaikkien diabetikkojen pitää käväistä labrassa antamassa D-vitamiininäyte ja jos tulos on huono, niin pitää alkaa ottaa D-vitamiinia ruoan lisänä niin paljon, että pitoisuus nousee hyväksi (tasolle 120-160 nmol/l).
Reuters Health http://20.fi/4003 selostaa tänään täällä aikaisemmin kertomaani japainlöaista lasten influenssa- ja astmatutkimusta. Reuters on haastatellut japanilaisia tutkijoita ja ulkopuolista D-vitamiinitutkijaa Adit Gindea.
VastaaPoistaKoe sai alkunsa siitä, että aikaisemmassa luukatotutkimuksessa huomattiin D-vitamiinia saavien usein säästyvän virusinfektioilta. Lasten tutkimuksessa D-vitamiini (30 µg/vrk) ehkäisi A- mutta ei B-influenssaa. Syytä tähän eroon ei tiedetä, mutta asiaa aiotaan tutkia.
Joka tapauksessa lapsille suositellaan nyt tämän tutkimuksen perusteella etenkin influenssa - ja flunssakausina D-vitamiinia 30 mikrogrammaa päivässä.
Onpa mielenkiintoista nähdä julkaiseeko Suomen valtamedia mitään tästä. EVIRA on käynyt taistoon niitä D-vitamiinivalmisteita markkinoivia yrityksiä vastaan, jotka ovat kertoneet tämän vitamiinin torjuvan virusinfektioita. Tällaisen tiedon levittäminen on laitonta, sanoo EVIRA.
Tähän on sytä vielä lisätä, että kaikki sairastetut virusinfektiot lisäävät riskiä sairastua myöhemmin elämässä valtimotauteihin.
Matti Tolonen kirjoitti...
VastaaPoistaAikuisten diabetes ja D-vitamiini
- -
"Nyt näyttää tosi vahvasti siltä, että kaikkien diabetikkojen pitää käväistä labrassa antamassa D-vitamiininäyte ja jos tulos on huono, niin pitää alkaa ottaa D-vitamiinia ruoan lisänä niin paljon, että pitoisuus nousee hyväksi (tasolle 120-160 nmol/l)."
Entäpä tämä Uudessa-Seelannissa tehty marraskuulta 2009, jossa 42:lle naiselle annettiin Deetä 100 µg päivässä ja 39 naiselle lumelääkettä ?
Tutkimuksessa naisten 25(OH)D-tasot nousivat 21 nmol/l:sta tasolle 75 nmol/l ja samalla paranivat insuliinisensitiivisyyttä ilmaiseva HOMA-arvo sekä paastoinsuliiniarvo.
Suurin arvojen paraneminen tapahtui naisill ajoiden 25(OH)D nousi luokkaan 80-119 nmol/l tai yli.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19781131
No eipä näillä mitään merkitystä ole, suositellaan vaan kansalle myös vuodesta 2012 eteenpäin kuten Suomen D-vitamiinityöryhmä ehdottaa.
VastaaPoistaPerusteina tutkimukset joita ei kukaan ole koskaan nähnyt.
Neonomiden mainitsema tutkimus vahvistaa käsitystä S-D-25-kokeen tarpeellisuudesta. Tällä puolen minuutin videolla voi nähdä Vitamin D Counsellin perustajan psykiatri John Cannellin suositelevan S-D-25:n mittaamista: Se on tärkein verikoe, Cannell sanoo
VastaaPoistahttp://20.fi/4016
Tässä toivottua tietoa d-vitamiinista
VastaaPoistaNainen/41v./ 69kg/VHH/125 microgrammaa/ 6kk/ 4kk jälkeen seerumin taso 149/ parempi vireystila, ei kaamosoireita.
Kertokaapa d-vitamiinin syöjät, että jos 100µg olisi monelle niin hyvä juttu, miksi minä saan jos minkä moisia(nivel) ongelmia d-vitamiinista tuolla määrällä? Johan tässä tuntee itsensä vieläkin vanhemmaksi mummuksi, kun joka paikkaa kiristää ja nivelet paukkuu ja kantapäihinkin alkaa koskea. Kun d-vitamiinin jättää pois vaivatkin paranee. On kokeiltu syödä myös jotakin magnesium lisääkin, mutta eipä tuo auttanut. Olenko minä joku kummajainen vai mistä tässä on kyse?
VastaaPoistaEviralle terveisiä:
VastaaPoistaSuomessa on sananvapauteen liittyvä lainsäädäntö ja yksittäisistä tapauksista joissa D-vitamiinin käytöstä on ollut hyötyä saa avoimesti kertoa.
Jos kiellätte yllä olevan syyllistytte sananvapauden rajoittamiseen.
Valitsinpa tämän satunnaisen kommenttini julkaisualustaksi. Kummajaismummelille, erilaisia ovat ihmiset, se on todettu, toivottavasti saat vastauksen asiaa tuntevilta.
VastaaPoistaKeskustelu, ajatuksenvaihdanta on hyvä? Kapina kytee, sensuuri saattaa roihauttaa. Tasapainoilua. Perusviksuus kai on elementti suomalaisuudessa, vaikka huonolta näyttää. Ei ehdi funtsia, on kiire.
Jokainen sukupolvi joutuu opettelemaan samat...
Lueskelin sieltä täältä, taas, kiitos jengeille viitseliäisyydestä.
VastaaPoistaMatti Tolonen on varsin vakuuttavan onnellinen kuvassa, :)
Rock'n roll!
(tämä oli asiakaspalautetta :))
Miksi sarkodoisia sairastavilta kielletään D-vitamiinin lisä syönti
VastaaPoista"Miksi sarkodoisia sairastavilta kielletään D-vitamiinin lisä syönti"
VastaaPoistaVoisi littyä siihen liittyvään luunsuojalääkitykseen...? Muuten en näe siinä mitään järkeä.
Ilman lääkitystä luulisi juuri tuon D-vitamiinin pikemmin auttavan tilannetta.
Näin ihan maalaisjärjellä asiaa mietittyäni? Asiantuntijoiden kommentteja Matti?
Olen itse syönyt D3 lisiä nyt pari vuotta ja tulokset ovat ihan hyvät.
VastaaPoistaOlen kuitenkin hieman huolissani (johtuen siitä mitä olen lukenut) D-lisästä ilman riittävää K2 lisää ja mahdollisesti A lisää.
Itse olen ottanut K2:sen ohjelmaan ja A:ta harkitaan.
K2:han vaikuttaa tuohon Ca kuljetukseen ja A ainakin elastaanin synteesiin (iho, valtimot).
MLT
Tanskalaistutkimusta on näköjään luettu tarkkaan myös EU:n elimessä nimeltään European Food Safety Authority’s (EFSA) Panel on Dietetic Products, Nutrition and Allergies (NDA). Paneli on tullut siihen johtopäätökseen, että "ravinnon D-vitamiinin saannin ja normaalin imuunijärjestelmän toiminnan ja tulehdusvasteen välillä valiitsee syy-seuraussuhde, samoin kuin D-vitamiinin ja normaalin lihastoiminnan ylläpidon välillä". Käytännössä tämä tarkoittanee sitä, että EFSA tullee hyväksymään D-vitamiinivalmisteille terveysväitteet "tukee normaalia immuunijärjestlemän toimintaa ja vastetta tulehduksiin sekä pitää yllä normaalia lihastoimintaa" (tai jotakin sinne päin).
VastaaPoistaNutraingredients.com 30.3.2010 http://20.fi/4146
Kuten Ravintokirjan taulukosta näemme, yliannostelun riskiä ei ole suurillakaan päiväannoksilla. S-D-25:n toksinen yläraja on 500 nmol/l, ilmoittaa Yhdysvaltain terveysvirasto.
http://ravintokirja.fi/D-vitamiinit.pdf
Hmm, olitkohan Christer jo huomioinut ja kommentoinut Duodecimin (Terveysportista bongattu) juttua rotista alakarppaajina, jossa todetaan ihmisilläkin runsaan rasvansaannin olevan yhteydessä rasvamaksan kehittymiseen ja insuliiniresistenssiin? Kuulostaa oudolta.
VastaaPoistaOlen napsinut Deetä 250 mcg/vuorokaudessa reilun vuoden ajan ja lisäksi aloin syömään Heikkilän ohjeiden mukaan, paino on pudonnut 119:sta kilosta alle 90 kiloon ikä ja pituus on 40v 176cm. Olo on jopa terveempi kuin teininä ja piikitettävä diabetes2 on kadonnut kokonaan pitkä sokeri alle 6, eikä mene lyhytkään yli seitsemään millään, aiemmin oli usein yli 20 mittarissa ja myös astma jota oli hoidettu vahvalla kortisonilla, avaavalla ja kortisonipillereilläkin yli 20 vuotta on käytännössä parantunut ja olen myöskin lopettanut astmalääkkeet tarpeettomina.
VastaaPoistaKuntoa ja voimaa on todella miellyttävästi rauta nousee ja kymmenen kilometrin lenkit ei tunnu missään myös unentarve pudonnut yhdeksästä tunnista noin kuuteen?
Ainoa ongelma minkä olen huomannut on sormissa ilmenevät nivelkivut, joita olen koittanut hillitä magnesiumilla 3000mg/pvä ja kalsiumilla 1500mg/pvä, mitään muuta erikoista en ole huomannut, mutta onhan se hienoa olla näinkin terve parin vuosikymmenen mystisen sairastelun jälkeen.
Anonyymillä on aika reilut annokset. En ole asiantuntija, mutta runsaat määrät sekä D-vitamiinia, että kalsiumia ei taida ole hyvä yhdistelmä, koska D-vitamiini tehostaa kalsiumin imeytymistä. Ei taida kalsium edes auttaa nivelkipuihin. Kannattaisi ehkä kokeilla kalaöljyä ja vihersimpukkaa tai glukosamiinia.
VastaaPoistaOmega kolmosta otan joka päivä mutta tuo MSM-jauhe ei minulla ainakaan vaikuttanut yhtään mitenkään, pari kuukautta kokeilin annostuksena oli pari teelusikallista joka päivä. C-vitamiini saattaisi auttaa jonkin verran, nivelkipuihin. Silti olen itsekin hämmentynyt että kaksi noinkin vakavaa sairautta sain ravitsemuksella ja vitamiineilla kadotettua.
VastaaPoistaKannattaa katsoa myös tämä toinen tässä blogissa oleva D-vitamiinijuttu http://20.fi/4174
VastaaPoistaD-vitamiinin saantisuosituksen nosto ja riittävä käyttö voi vähentää terveydenhuollon kustannuksia miljardeilla euroilla, raportoidaan Saksasta ja Kanadasta. Olen meilannut nämä asiantuntija-arviot ministereille Jyrki Katainen, Liisa Hyssälä ja Paula Risikko (joka on koulutukseltaan terveystieteiden tohtori). D-vitamiinin saantisuositus on aivan liian kallis asia jätettäväksi yksin vitamiineja vastustavan Pekka Puskan hoitoon. Mies tulee maksamaan veronmaksajille miljardeja euroja.
Jerik kirjoitti...
VastaaPoista"Miksi sarkodoisia sairastavilta kielletään D-vitamiinin lisä syönti
Voisi littyä siihen liittyvään luunsuojalääkitykseen...? Muuten en näe siinä mitään järkeä.
Ilman lääkitystä luulisi juuri tuon D-vitamiinin pikemmin auttavan tilannetta."
Sarkoidoosissa elimistö tuottaa liikaa D-vitamiinin hormonimuotoa eli kalsitriolia, mikä johtaa huomattavasti lisääntyneeseen hyperkalsemian riskiin. Sama kielto koskee myös auringonvalon välttelyä, tietenkin.
Risikko vastasi D-vitamiinikysymykseen jo viime vuonna ja viittasi D-vitamiinityöryhmän uusiin suosituksiin. Loput tarinasta tiedämmekin jo.
VastaaPoistaMatti Tolosen kanssa on kehitteillä mielenkiintoinen D-vitamiinijuttu. Voit osallistua jutun tekoon lähettämällä minulle tosielämässä havaitsemiasi hyötyjä D-vitamiinin otosta ravintolisänä. Kertomustasi ei sellaisenaan (tietenkään) julkaista vaan keräämme kokemusperäistä tietoa suomalaisten D-vitamiinin käytöstä. Tiedot käsitellään luottamuksellisesti. Voit edelleen myös täydentää my resume D-vitamiinitaulukkoa.
VastaaPoistaEdellä mainittuun D-vitamiinintaulukkoon on tullut kiitettävän paljon tietoja. Ne osoittavat, että päästäksemme S-D-25:n ihannetasoon (yli 125 nmol/l) tarvitsemme D-vitamiinia paljon enemmän kuin tähän asti on kuviteltukaan. Suuretkaan päiväannokset eivät nosta S-D-25:ttä liian korkealle. D-vitamiinin yliannostuksela pelottelu on ollut täysin aiheetonta.
VastaaPoistaD-vitamiinin immunologisista vaikutuksista hermostoon on julkaistu tietoa jo vuonna 2002
Trends in Endocrinology and Metabolism -lehdessä. Sen mukaan D-vitamiini suojaa hermostoa ja siitä voi siten olla apua neurodegeneratiivisten ja neuroimmunologisten sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Itse suosittelen D-vitamiinilisää mm. masennusta poteville niin paljon, että S-D-25 nousee yli 125 nmol/l.
D-vitamiini ja infektiot
VastaaPoistaLastenlääkäreiden lehdessä The Journal of Pediatrics ilmestyy toukokuussa erinomainen katsaus D-vitamiinin vaikutuksista infektioiden torjunnassa otsikolla Vitamin D and the Magic Mountain: The Anti-Infectious Role of the Vitamin.
Kirjoitus luo historiallisen katsauksen riisitautiin ja tuberkuloosiin, joiden ehkäisyssä ja hoidossa auringonvalolla (D-vitamiinilla) on aina ollut tärkeä merkitys. Katsauksen nimi tulee Thomas Mannin romaanista der Zauberberg (engl. The Magic Mountain). Tiesitkö, että vuoden 1903 Nobelin palkinto myönnettiin Niels Finsenille siitä hyvästä, että hän oivalsi auringonvalon parantavan ihoturberkuloosia? Shän tapahtuu D-vitamiinin välityksellä.
Katsauksen sanoman voi tulkita myös siten, että etenkin kaikkien infektiokierteessä olevien lasten S-D-25 tulee mitata ja jos se on matala, se tulee nostaa riittäväksi D-vitamiinilisällä. Lapsille voi toki muutoinkin antaa D-vitamiinia enemmän kuin neuvolat ja ravitsemusterapeutit suosittavat. Omat lastenlapseni ottavat vähintään 25 mikrogrammaa päivässä (itse otan noin 125 mikrogrammaa/vrk).
Kirjoitus korostaa, että D-vitamiini moduloi immuunijärjestelmää monella tapaa ja ehkäisee siten infektioita ja tavallisia kansantauteja, kuten syöpää, sydän- ja verisuonitauteja, autoimuunuunisairauksia (MS-tauti, tyypin 1 diabetes). Suosittelen perehtymään tähän mainioon kirjoitukseen TÄSSÄ.
D-vitamiini ja astma
VastaaPoistaD-vitamiinin anto astmaa poteville lapsille tehostaa lääkitystä ja vähentää sen tarvetta ja sivuvaikutusten riskiä, ilmenee uudesta tieteellisestä tutkimuksesta, joka teki amerikkalainen tutkimuslaitos National Jewish Health, ja sen julkaisi allergialääkäreiden ammattilehti Journal of Allergy and Clinical Immunolology 2010 Apr 8.
Olen itse neuvonut monia astmalapsia ottamaan D:tä purkista (iän ja painon mukaan 25-50 mikrogrammaa päivässä), ja vanhemmat ovat antaneet hyvin positiivista palautetta: lapsen oireet ovat lieventyneet ja infektiot harventuneet tai pysyneet poissa.
Äkkiä tarkastellen tuota tähän mennessä kerättyä taulukkoa, sanoisin, että jos tavoitteena on 100 nmol/l pitoisuus veressä, niin kannattaa syödä D:tä n. 1 µg/painokilo.
VastaaPoistaEli 80 kiloisen kannattaisi ottaa 80 µg/vrk ja niin edelleen. Aika hyvin ovat tulokset linjassa, toivottavasti tuloksia tulee vielä lissä, jotta saadaan edustava otos!
D-vitamiinitaulukko mullistaa käsityksiä D-vitamiinin tarpeesta ja turvallisuudesta. Huomaamme, kuinka virheellistä tietoa viranomaiset ja muut "asiantuntijat" ovat meille syöttäneet vuosikymmeniä.
VastaaPoistaKuuntele Vitamin D Councelin perustajan, psykiatri John Jacob Cannellin radiohaastattelu (vajaa tunti). Hän selostaa siinä muun muassa, kuinka D-vitamiini toimii infektioissa ja autoimmuunitaudeissa. Jokaisen lääkärin ja muun terveydenhuollon ammattihenkilön pitäisi kuunnella tämä ohjelma.
Nivelreuma ja D-vitamiini
VastaaPoistaNaisten nivelreuma ja liian vähäinen D-vitamiinin saanti liittyvät toisiinsa, kertoo uusi Bostonin kansanterveystieteen laitoksen yliopiston tutkimus. Sen julkaisi Environmental Health Perspectives -lehti.
Suomessa Reumasäätiön saitraalan ylilääkäri professori Heikki Isomäki esitti jo vuonna 2001 Helsingin Sanomissa, että D-vitamiinin saantisuositus tulisi nostaa 250 mikrogrammaan päivässä. Siitä olisi Isomäen mukaan apua eritoten reumatautien ehkäisyssä ja hoidossa.
Ympäristölääketieteen apulaisprofessori Verónica Vieiran johtama työryhmä totesi, että USA:n pohjoisilla leveysasteilla sijaitsevissa osavaltioissa (Vermont, New Hampshire ja etelä-Maine) asuvilla naispuolisilla sairaanhoitajilla on suurempi riski sairastua nivelreumaan kuin etelämmässä asuvilla.
Aineistona oli sairaanhoitajien terveystutkimus Nurses' Health Study, joka alkoi vuonna 1988. Vuosien 1988 ja 2002 välillä 461 hoitajaa sairastui nivelreumaan. Verrokkeina oli 9220 terveenä pysynyttä hoitajaa.
Nivelreuman syy on tuntematon, mutta D-vitamiinin puute opn liitetty aikaisemmissa tutkimuksissa autoimmuunitauteihin, joihin reumatauditkin kuuluvat.
"Asuminen pohjoisilla leveysasteilla liittyy myös multippeliskleroosiin ja Chrohnin tautiin ja muihin autoimmuunitauteihin, joiden syntyyn vähäinen D-vitamiinin saanti voi myötävaikuttaa", muistuttavat tutkijat. Tohtori Vieira sanoo, että tulokset olivat "odottamattomia" ja että hän itse ja muut työryhmän jäsenet olivat yllättyneitä omista havainnoistaan. "En ollut suonut ajatustakaan leveysasteen vaikutukselle nivelreumassa", hän tunnustaa.
D-vitamiini ehkäisee tyypin 2 diabetesta
VastaaPoistaAmerikkalaisen Tufts-yliopiston uusi raportti vahvistaa entisestään käsitystä, että D-vitamiinin piilevä puute lisää tyypin 2 diabetesken riskiä. Tulokset julkaistiin 14.4.2010 johtavassa ravitsemuslääketieteen lehdessä
American Journal of Clinical Nutrition.
Aineistona oli vuoden 1972 Framingham Offspring Studyyn osallistuneita henkilöitä, joiden seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) oli mitattu. Seitsemän seurantavuoden aikana 133 henkilöä sairastui tyypin 2 diabetekseen. Verrattaessa matalimman ja korkeimman S-D-25-kolmanneksen ryhmiä kävi ilmi, että jälkimmäisessä oli 40 % pienempi riski sairastua. Sekoittavat tekijät kontrolloitiin huolellisesti.
Johtopäätös: Korkea seerumin D-vitamiinin pitoisuus vähentää tyypin 2 diabeteksen riskiä. Ihanteellisen S-D-25:n ylläpito voi olla hyvä keino tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä.
Tämä havainto on erityisen tärkeä ajatellen Suomea, jolla on kyseenalainen diabeteksen maailmanennätys. Diabetes on "leveysastetauti", kuten myös MS-tauti, Crohnin tauti ja sydän- ja verisuonitaudit. Niiden yhteinen nimittäjä on auringonvalon ja D-vitamiinin puute.
Olisi muuten toivottavaa, että tuota taulukkoa täyttävät ilmoittaisivat kaikki painonsa - täydentäkää tietoja vaikka jälkikäteen!
VastaaPoistaIlman tuota painotietoa noilla taulukon tiedoilla ei nimittäin ole kovin suurta arvoa, koska tiedämme, että painoero selittää suuren osan D-vitamiinin annosvasteesta.
Juppejänis on tärkeällä asialla. Koska useimmat ovat ilmoittaneet D-vitamiinitietonsa sähköpostilla, voin toki käydä tiedot pyytämässä. Mutta minulla on paljon muutakin tekemistä kuin sähköpostien lähettäminen. Toivon teiltä aloitteellisuutta tässä asiassa.
VastaaPoistaViekää tietoa tämän taulukon olemassaolosta omiin piireihinne ja lähettäkää lisää mittaustuloksia. Tarkoitus on julkistaa taulukko jossakin vaiheessa ja mitä enemmän on dataa tarjolla, sitä parempi.
Teemme dosentti Tolosen kanssa pyyteetöntä ja neutraalia terveystyötä. Olisi mukava jos hankkeestamme olisi hyötyä suomalaisille päätöksentekijöille ja terveystietoisille kansalaisille. Kiitos!
"Teemme dosentti Tolosen kanssa pyyteetöntä ja neutraalia terveystyötä."
VastaaPoistaPyyteetön ei liene paras sana, kun edistetään oman tuotteen menekkiä.
Totta tuokin. On toisaalta vähän eri asia puhua "tuotteesta" jota saa puoli-ilmaiseksi lähes mistä tahansa elintarvikeliikkeestä ja apteekista ja jostain yksinoikeudella maahantuodusta valmisteesta.
VastaaPoistaTietääkseni auringonvaloa ei vielä kyetä myymään ja todellinen "tuotehan" ovat riittävän korkeat D-vitamiinitasot - ei mikään pilleripurkki.
Kanadan d-vitskututkimusten pohjalta on suositeltu 1,75mikrogr. per painokilo annostusta eli tuo ehdotettu 1 mikrogr. per painokilo ei välttämättä ole riittävä meille suomalaisillekaan, jotka asumme samoilla leveysasteilla kanadalaisten kanssa?
VastaaPoistaPohtii Minna
Minna,
VastaaPoistaKysymys on ensinnäkin siitä, että mikä on se tavoiteltava taso seerumissa. Tiedän, että tohtori Tolonen ja monet tutkijat suosittavat huomattavan korkeaa seerumin pitoisuutta >150 nmol/l, johon pääseminen varmasti edellyttääkin korkeampaa annosta suurimmalta osalta.
Itse olisin ainakin väestötasolla ja terveillä ihmisillä huomattavan paljon varovaisempi ja olen itse pyrkinyt noin 100 nmol/l tasoon.
Tähän pääsemiseksi tuo 1 µg/kg näyttää sopivalta annokselta tämän suppean aineiston pohjalta.
Minusta ei ole vielä riittävää näyttöä siitä, että hyvin korkeita tasoja pitäisi väestötasolla tavoitella terveillä ihmisillä - aina, kun jotain muutetaan, olisi hyvä pitää joku tolkku, ettei mennä ojasta allikkoon.
No kahtellaan mitä minun tasoni on kun perjantaina saan tulokset lääkäriltäni :). Olen itse näet syönyt (ihan ns. perusterveenä ihmisenä) 100 mikrogr./vrk (tuolla 1,75 mikrogr. x painokilo annostuksella siis) viime lokakuusta lähtien (ja olo ollut mitä mahtavin ikinä, sekä mieleltäni että fyysiseltä kannalta). Laitan toki tulokseni sitten Christerin kautta taulukkoon tiedoksi ja nähtäväksi muillekin.
VastaaPoistaTerv. Minna
Buffalon yliopiston uusi raportti American Journal of Clinical Nutritionissa osoittaa, kuinka vaikeaa on yrittää päätellä ilman S-D-25-koetta saako ihminen riittävästi D-vitamiinia auringonvalosta, ravinnosta ja ravintolisistä.
VastaaPoistaMaidon D-vitamiinin pitoisuutta suositellaan nostettavaksi, kertoo Christel Lamberg-Allardt tänään Helsingin Sanomissa
VastaaPoistaUutista lukiessa mieleeni tuli lääkelaitoksen entisen ylilääkärin Anna-Liisa Enkovaaran luento, jossa hän vakuutti, ettei länsimaissa enää esiinny lainkaan vitamiinien puutostiloja.
'Maidon D-vitamiinin pitoisuutta suositellaan nostettavaksi, kertoo Christel Lamberg-Allardt tänään Helsingin Sanomissa'
VastaaPoistaKaikkein suurin terveysuhka on tuollaiset suositukset kuin, "elintarvikkeisiin lisäillään D-vitamiinit".
Onko se jonkin vitamiinin puutos ko. henkilöiden osalta, kun ei älytä pillereillä otetun D-vitamiini edut, noihin ruokiin sotkettuihin nähden.
D-vitamiini ja rintasyöpä: uutta näyttöä
VastaaPoistaKanadalainen tutkimus osoittaa, että vaatimatonkin D-vitamiinilisä (100 IU eli 10 mikrogrammaa/vrk) vähentää naisten rintasyövän riskiä 24 % verrattuna naisiin, jotka eivät käytä D-vitamiinilisää. Raportin julkaisi 14.4.2010 American Journal of Clinical Nutrition.
Aineistona oli 3101 rintasyöpäpotilasta (25–74 v) ja 3471 tervettä verrokkia. Tulos tukee aikaisempia raportteja, joiden mukaan D-vitamiinin puute lisää rintasyövän riskiä ja kääntäen, runsas saanti vähentää sitä.
Tri John Cannell kirjoittaa Vitamin D Counsilin verkkosivuilla , että D-vitamiinin tarve on 4000-5000 IU eli 100-125 mikrogrammaa päivässä, jolla päästään ihanteelliseen pitoisuuteen veressä ja muissa kudoksissa. Kanadan Syöpäyhdistys suosittelee 1000 IU eli 25 mikrogrammaa päivässä syövän ehkäisyyn. Suomen valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee 7,5 mikrogrammaa päivässä (yli 60-vuotiaille 20 µg/vrk). Lue lisää kanadalaisesta tutkimuksesta Foodconsumer.org
Rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 3500 naista. Eräiden amerikkalaisten asiantuntijoiden mukaan D-vitamiinin riittävä saanti voi ehkäistä jopa 80 % rintasyövistä.
Ilmoitan tässä uutta tietoa hienoon D-vitamiinitaulukkoon. Yhteistä meille on että kuulumme erääseen työporukkaan ja työnantajamme maksaa meille kalsidiolimittaukset. Aika moni on käynyt testeissä talven mittaan. Ihan täydellisiä tiedot eivät ole koko porukasta. Tiedot ovat muodossa Mies/Nainen / Ikä / Paino / Ruokavalio / D-vit (µg/vrk) / kuinka kauan? / mittaustulos (S-D-25) / Muuta
VastaaPoista1. M / 44 / 91 / OMNI / 50 / 3 / 77 / ei muuta
2. M / 46 / 78 / - / 50 / 3 / 61 / flunssia ollut entiseen tahtiin
3. N / 39 / 65 / - / 30 / 3 / 76 / ei muuta
4. N / 46 / 82 / OMNI / 50 / 2 / 79 / ihottuma hieman parantunut
5. M / 44 / 101 / - / 50 / 2 / 56 / ei muuta
6. M / 49 / 61 / OMNI / 50 / 1 / 92 / flunssa parani
7. N /48 / 55 / OMNI / 50 / 1 / 88 / taiveihottuma parani viikossa, ei flunssia
Toivottavasti tästä on jotain hyötyä. Haastan muita työporukoita mukaan. Pyytäkää työnantajaa maksamaan testit. Osa porukasta aikaa lisätä annosta syksyllä ja osa porukasta meinaa pitää tauon kesällä, osa ei.
Kiitos näistä mittaustuloksista!
VastaaPoistahttp://www.freeimagehosting.net/uploads/61f6a54be3.jpg
VastaaPoistaSiis tämä minun piti laittaa - toivottasti tuli oikein eli Fisulixin (kiitos) taulukkoon sovitettu annosvaste.
Lisäsin itse nuo viimeiset ilmoittautuneet
Kiitos Juppejänis!
VastaaPoistaKatsoessani tuota taulukkoa en voi välttyä vaikutelmalta, että suora ei ehkä ole paras kuvaaja.
VastaaPoistaVarsinkin kun tiedetään vasteen epälineaarisuus.
Se ei tietenkään muuta taulukon arvoa, mutta tulkinnan kannalta helpottaisi jos sovitetaan oikeanlainen käppyrä.
MLT
Olen eri mieltä kanssasi MLT. Viiva on hyvä. Tee oma kuva! Data on käytössäsi. Ideoi!
VastaaPoistaMinä myötäilen tässä vähän molempiin suuntiin - toisaalta MLT:n kanssa olen samaa mieltä siitä, että vaste ei ainakaan laajalla annosalueella ole lineaarinen.
VastaaPoistaMinä kokeilin myös muunlaisia sovitteita, mutta minusta ne datan vähyyden vuoksi johtavan herkästi harhaan ja korkeampien tasojen yksittäiset pisteet painottuvat helposti liikaa.
Sen sijaan, jos katsotaan sitä aluetta, minne suurin osan datasta sijoittuu 0,5 - 2,0 µg/kg, niin tälle alueelle minusta sopii suora kyllä kaikkein parhaiten kuvaamaan tilannetta.
Mutta en halunnut poistaa datasta noita yksittäisiä pisteitä, jotka "eivät sovi", jotta varmasti tulisi näkyviin se, kuinka yksilöllistä vaste saattaa kuitenkin todellisuudessa olla.
Minusta olisi mielenkiintoista saada lisää sekä noita suuren annoksen datapisteitä (en kuitenkaan rohkaise ketään sen vuoksi isoihin annoksiin), mutta myös pisteitä, joissa ihmiset eivät ole ottaneet yhtään tai vain pieniä määriä (<0,5 µg/kg). Näin saisi paremman kokonaiskuvan, mutta minusta data jo tällaisenaankin rupeaa olemaan hyvin valaiseva.
Tuo n. 1µg/kg kuulostaa omasta mielestäni hyvälle suositukselle. Olen nainen ja painan 55kg ja d-vitamiinia otan 60µg päivässä. Jos vähänkin yritän ylittää tuota annosta vaikka kahden vuorokauden ajan niin keho menee ihan jumiin ja olo on kaikin puolin siksi kurja. Olen kokeillut magnesiumlisiä ja syön mielestäni monipuolisesti, mutta eivät jumiin ole auttaneet. Kuuntelen siis kehoani. Toivottavasti saisin kesän aikana ylimääräistä rahaa, jotta pääsisin testissä käymäään ja näkisin mihin oman kehon kuuntelu on johtanut.
VastaaPoistaTanskan lääkärilehdessä (2009) julkaistu korrelaatio D-vitamiinin päiväsaannin ja seerumin D-vitamiinin yhteydestä on hiukan käyrä. Ei kuitenkaan niin paljoa, että sillä olisi suurtakaan vaikutusta Christern aineistosta tehdyn lineaarisen korrelaation tulkintaan.
VastaaPoistaMitä enemmän saadaan mittaustuloksia, sitä luotettavammaksi aineisto muuttuu.
Kanadalaisen Albertan yliopiston tutkijat esittävät, että Kanadassa D-vitamiinin saantisuositus nostettaisiin kiireesti 2000 IU:hun eli 50 mikrogrammaan päivässä. Abstract
VastaaPoistaSama pitäisi toteuttaa Suomessa, koska olemme samoilla leveysasteilla kuin Kanada.
Kauhian hieno juttu että tällainen sivu on luotu! Saa varmuuden siitä että 50 mikrogrammaa D-vitskua ei heti tapa. On muitakin jotka ovat kokeilleet samaa ja vähän suurempaakin annosta. Ei labrakokeissa vaan tule käytyä.
VastaaPoistaOlen 30-v. mies, kroonisina tauteina astma vuodesta 1995 ja colitis ulcerosa vuodesta 2006. D:tä olen ottanut Minisun-muodossa 10 mikroa/vrk tähän kevääseen asti. Maaliskuun paikkeilta popsin 50 mikroa/vrk Solgarin D-kapseleita parin viikon ajan ja menin S-D-25-testiin. Saan tulokset ensi viikolla. Testipäivän jälkeen nostin annostuksen 100 mikroon/vrk, koska tuntui siltä että se on oikein. Ja hyvin on mennyt: colitis, astma tai siitepölyallergiat eivät ole oireilleet lainkaan tänä keväänä. Yleensä tässä vaiheessa kevättä on jo jos jonkinmoista vaivaa... Tietysti sekin voi vaikuttaa, että siirryin hissukseen lähes täysin luomuruokaan (ja superfoodeihin) vuoden alusta lähtien.
VastaaPoistaKalevi voisi mieluusti käydä mittauttamassa kalsidiolinsa ja toimittaa tästä tiedon meille. Anonyymi on tehnyt arvokkaan havainnon, josta olen saanut useita esimerkkejä yksityisviesteissä. Muistakaa aikanaan lähettää tiedot kalsidiolitasostanne!
VastaaPoistaD-vitamiini ja HIV
VastaaPoistaD-vitamiini parantaa merkittävästi HIVin ennustetta, osoittaa johtavassa tiedelehdessä Plos ONE julkaistu uusi kovan tason tutkimus.
Tämä Tansaniassa tehty tutkimus osoitti, että osalla HIViä sairastavista naisista oli D-vitamiinin puutetta (matala S-D-25, keskimäärin 24 ng/ml eli 62 nmol/l). Näillä naisilla oli 46 % suurempi riski sairastua vakavaan anemiaan verrattuna niihin naisiin, joiden S-D-25 oli hyvä (keskimäärin 43 ng/ml eli 108 nmol/l). Suurimman S-D-25-kvintiilin naisilla oli 42 % pienempi riski kuolla seuranta-aikana (yli 60 kk) kuin alimman viidenneksen naisilla.
D-vitamiinin suojaava vaikutus HIV:n etenemisessä selitetään nimenomaan tämän vitamiinin immunulogisilla ominaisuuksilla: D-vitamiini parantaa makrofagien (syöjävalkosolujen) kykyä syödä ja tuhota viruksia.
Raportti saa tukea Norjassa aikaisemmin tehdystä pienestä HIV- ja D-vitamiinitutkimuksesta.
En taputtaisi vielä käsiäni, koska korrelaatioita vedettiin lähinnä 1,25(OH)D-tasoista, joiden tiedetään vaihtelevan usein riippumatta 25(OH)D-tasoista, joiden uskotaan kertovan D-vitamiinistatuksesta parhaiten tällä hetkellä. Itse tutkiimuksessa myös kirjoitettiin:
VastaaPoista"A limitation of the current analysis is the possibility of reverse causation; since vitamin D levels were assessed at baseline when participants were already HIV-infected, the temporal relationship between HIV and vitamin D status could not be ascertained. It is possible that advanced HIV disease may lead to lower serum 25(OH)D levels. However, most participants were stage I disease at baseline. Additionally, controlling for baseline CD4 T-cell counts and HIV disease stage strengthened the observed associations, weakening the possibility of reverse causation.
- -
If confirmed in randomized controlled trials, vitamin D supplementation could be a simple and low cost method to prolong the time to initiation of anti-retroviral therapy in HIV-infected patients, particularly in resource-limited settings. Evidence from larger studies and randomized trials is urgently needed to examine the effects of vitamin D in HIV-infected patients and its interaction with ART."
Eli ei ollut RCT kyseessä. Tuberkuloosin suhteen RCT-näyttö on toistaiseksi vaihdellut laidasta laitaan, eli jos 25(OH)D-tason nostamisella tulee oleman merkitystä HIV:n hoidossa, se voi hyvinkin vaihdella eri viruskantojen välillä rajusti.
Mutta lupaavalta näyttää yleisesti ottaen. Kunhan joku taho viitsisi maksaa RCT:t - nykyisin sellaiseen on yleensä rahaa vain lääkefirmoilla, mikä tekee näistä tutkimuksista lähinnä tuskallista luettavaa. ^^
Pikku tarkennus vielä, että D-vitamiinistatukseen vaikuttavat muut tekijät voivat selittyä myös tautiprosessin rajuudella, koska jotkin solunsisäiset bakteerit kuten tuberkuloosi voivat vaikuttaa myös 1,25(OH)D-statukseen.
VastaaPoistaEn tosin usko, että tuo olisi kovin hyvä tekosyy olla ottamatta D-vitamiinia AIDS-vaiheessa. Merkitys on toistaiseksi lähinnä akateeminen.
EU-parlamentin D-vitamiinikokous
VastaaPoistaEuroopan väestö potee D-vitamiinin puutetta, joka yhdistetään nykyisin luukatoon, diabetekseen, astmaan, MS-tautiin, syöpäsairauksiin ja moniin muihin tauteihin, sanovat kokoukseen osallistuneet asiantuntijat. Paine D-vitamiinin saantisuosituksen nostamiseksi kasvaa kaiken aikaa. Koska ruokiin ei voida lisätä riittävästi D-vitamiinia, on sen nauttiminen ravintolisänä (purkista) hyvä vaihtoehto, sanoo kokoukseen osallistunut Irlannin Corkin yliopiston ravitsemuslääketieteen professori Kevin Cashman. Raportin mukaan ihmisiä on vaikea saada ottamaan D-vitamiina ruoan lisänä. Toisena ongelmana on EU:ssa liian heikot D-vitamiinivalmisteet (max 7,5 mikrogrammaa, sanotaan kirjoituksessa, mutta Suomessahan on jopa 50 mikrogramman kapseleita ravintolisinä). Kokouksesta kertoo tänään Nutraingredients.com
Ikääntyvien suorituskyky ja D-vitamiini
Yhdysvalloissa Anaheimissa on pidetty Experimental Biology 2010 meeting, jossa D-vitamiini oli esillä. Wake Forest Universityn tutkimuksen mukaan D-vitamiini parantaa ikääntyvien ihmisten fyysistä kuntoa (suorituskykyä). Tohtori Denise Houston työryhmineen mittasi seerumin D-vitamiinin 2788 henkilöltä, keski-ikä 75 v. Mittauksia tehtiin seurannan alussa ja 2 ja 4 vuoden kuluttua. Koehenkilöitä pyydettiin kävelemään mahdollisimman rivakasti 6 m matka, nousemaan 5 kertaa reippaasti tuolilta ja säilyttämään tasapainonsa seisoessa hankalassa asennossa. Mitä enemmän veressä oli D-vitamiinia, sitä parempi oli kunto. Heikkokuntoisimpien ryhmässä 90 % poti D-vitamiinin puutosta, kertoo Nutraingredients.com
Kirjoitin aiemmin tänne anonyyminä:
VastaaPoista"Olen 30-v. mies, kroonisina tauteina astma vuodesta 1995 ja colitis ulcerosa vuodesta 2006. D:tä olen ottanut Minisun-muodossa 10 mikroa/vrk tähän kevääseen asti. Maaliskuun paikkeilta popsin 50 mikroa/vrk Solgarin D-kapseleita parin viikon ajan ja menin S-D-25-testiin. Saan tulokset ensi viikolla. Testipäivän jälkeen nostin annostuksen 100 mikroon/vrk, koska tuntui siltä että se on oikein. Ja hyvin on mennyt: colitis, astma tai siitepölyallergiat eivät ole oireilleet lainkaan tänä keväänä. Yleensä tässä vaiheessa kevättä on jo jos jonkinmoista vaivaa... Tietysti sekin voi vaikuttaa, että siirryin hissukseen lähes täysin luomuruokaan (ja superfoodeihin) vuoden alusta lähtien."
Kalsidioli-mittaus tehtiin siis normaaliin CU-seurantaan liittyvän labratutkimuksen yhtedyessä. S-D-25:ttä ei olisi otettu, ellen olisi itse sitä lääkäriltä pyytänyt. Keskustelin lääkärin kanssa pitkät pätkät ravitsemuksen merkityksestä sairauden hoidossa ja lääkäri sanoi D-vitamiiniasian olevan tällä hetkellä "kuuma aihe lääkäreiden keskuudessa".
Tarkistin kalenteristani tämän kevään etenemistä. että saisimme vähän selkeämmän kuvan tilanteestani:
Olin käyttänyt jo vuosia Minisunia 5-10 µg/vrk, ruokavaliona kasvisruoka (ja ne perusviljat, sokerit, hiivat ja lehmän maidot).
Tämän vuoden maaliskuun alusta lähtien aloin käyttämään Solgarin D-lisää 25 µg/vrk. Nostin annostuksen 50 µg joskus 15.3. tienoilla.
Kalsidioli-testi tehtiin 13.4 ja samana päivänä nostin D-lisän 100 µg/vrk:een.
S-D-25-testin tulos ilmoitettiin tänään puhelimiitse: 165 pmol/l. Lääkäri sanoi, että on viitealueen ylärajoilla. Kysyin onko kyseessä varmasti pikomooll, eikä nanomooli. Lääkäri sanoi että on pikomooli. Ihmettelin, kun täällä netissä puhutaan koko ajan nanoista...
Soitin vielä gastroenterologian sairaanhoitajalle ja varmistin että paperissani lukee 165 pmol/l. Hän sanoi että on piko.
Oloni on ollut helmikuun paikkeilta lähtien mitä mainioin: ei flunssaa, ei CU-oireilua, ei hengenahdistusta (olen laskenut astmalääkityksen minimiin ja tuntuu siltä, että voisin luopua koko lääkkeestä), ei allergiaoireita (minulla on leppä- ja erittäin paha koivuallergia). Toukokuu on kuukausista pahin (ainakin kohdallani), joten taistelumielellä menen sitä kohti!
Mutta nyt herää pari kysymystä: mitä tuo piko/nano-sekoilu oikein merkitsee? Ja onkohan tuo testi kovin luotettavasti otettu? Testin ottaja joutui tekemään kolme reikää, ennen kuin sai verta ylipäätään suonistani (auts!), enkä ole varma suojasiko hän putken valolta, vaikka niin pyysin. Hän sanoi kyllä, että laittaa putken sitten folioon kun testi on otettu... vaan onko se sama asia kuin putki, joka on valolta suojattu testiä otettaessa?? Itselläni on kaiken lisäksi sen verran heikko näkö, etten pystynyt havaitsemaan tarkemmin, minkälainen putkilo labran tätillä oli. Vähän olen ulalla nyt...
Hei Niklas! Erinomainen kommentti sinulta.
VastaaPoistaUskoisin, että sinulta on mitattu S-D-1,25 seerumista (eikä S-D-25), sillä tuon ensin mainitun D-vitamiinin aineenvaihduntatuotteen viitearvot ovat 45-165 pmol/l. Annan Matti Tolosen selostaa mitä tällä veriarvolla saadaan selville.
Tervehtymisesi on hieno merkki D-vitamiinilisän toimivuudesta.
Lääkärini näyttää tosiaan kertoneen puhelimessa vain tuon kalsitrioli-tason. Minä olen puhunut koko ajan hänelle kalsidiolista; miksi ihmeessä hän sitten haluaa mitata kalsitriolin?
VastaaPoistaAlun perin innostuin D-asiasta Neonomiden loistokkaiden kirjoitusten kautta esimerkiksi täällä: http://www.luomuttajat.fi/phpbb/viewtopic.php?f=24&t=59&start=10. Kalsidiolin ja kalsitriolin välinen ero onkin selitetty hyvin seikkaperäisesti em. lähteessä.
Eli tuo minun kalsitrioli-testini tulos on aika lailla turha. Täytynee siis mennä uusiin kokeisiin... Niin, elleivät he sitten kuitenkin myös mitanneet tuon 25(OH)D:n... Soitan huomenna taas sairaalaan! Kerron tuloksesta täällä, niin saadaan yksi tulos lisää tilastoon.
Vielä selvennykseksi aikaisempaan: olin 4 vuorokautta ilman D-lisää ennen verikoetta ja otin testipäivän 100 mikroa vasta verikokeen jälkeen.
Paljon verikoe maksaa ja missä sellainen otetaan?
VastaaPoistaSaako siitä kaikki arvot myös muile mineraaleille? Eli mitä pitää "tilata" jotta saa D-vitamiinipitoisuutta selvittän verikokeen?
Lääkärin lähetteellä tai ilman(ei kela-korvausta). Esim. joku Lääkärikeskus. Hinta esim 50eur ilman Kela-korvausta. Testin nimi S-D-25 eli kalsidioli. Jos haluat muitakin veriarvoja, täytyy niitä pyytää erikseen.
VastaaPoistaKyllä Niklas, Krisu ja Hannu ovat oikeassa. Lääkärisi määräsi väärän kokeen eikä ymmärtänyt virhettään. S-D-25 on oikea koe.
VastaaPoistaKiva että kirjoitukseni ovat inspiroineet ja että voit paremmin. ^^
Soitin heti aamutuimaan sairaalaan gastroenterologian sairaanhoitajalle kyselläkseni "vähän tuloksia". Uskomatonta, miksi kaikki tieto pitää nyhtää lääkäreiltä ja sairaanhoitajilta melkeinpä väkisin. No joka tapauksessa, minulta ei ole otettu kalsidiolia, eli S-D-25:st, vaan kalsitrioli.
VastaaPoistaEn jaksanut jäädä odottelemaan julkisen puolen byrokratian pyörimistä, jjoten varasin äsken ajan yksityiselle. Menen ensi viikolla yleislääkärin vastaanotolle ja pyydän häneltä lähetettä labraan S-D-25-koetta varten. Labraan ei kuulema pääse ilman lääkärin vastaanottoa. :)
Tolonen varmaan kertoo meille tuosta kalsitrioliarvosta jossain vaiheessa mutta ei kai se nyt ihan arvoton sentään ole?
VastaaPoistaEikö kohonnut kalsitrioli voisi kertoa ainakin lisääntyneestä D-vitamiinin kulutuksesta?
Neo:
VastaaPoista"Kalsitriolia alkaa olennaisesti muodostua munuaisten ohella myös solujen sisällä ja solujen välisessä tilassa, kun vain veren kalsidiolipitoisuus on tarpeeksi korkea."
Millaisista 25-OH-D3 pitoisuuksista tässä kohdassa puhutaan? Kuinka matalalla pitoisuudella homma ei enää toimi?
Minulle on väitetty, että joihinkin labroihin (Pulssi? - en tiedä saako sanoa) pääsee ilman lähetettä. En ole itse käynyt siellä, joten en tiedä varmuudella, mutta kannattaa kysyä.
VastaaPoistaOn vähän turhaa maksaa lääkärille ensin lähetteen kirjoittamisesta, jos kerran itse tietää mitä haluaa mitata ja mitä sillä tiedolla tekee.
Löysin sattumalta mielenkiintoisen uutisen BBC:n sivuilta Manchesterin yliopiston D-vitamiinitutkimuksesta:
VastaaPoistaD-vitamiinin puute (S-D-25 < 35 nmol/l) liittyy yli 70-vuotiailla heikentyneeseen henkiseen suorituskykyyn.
Psykiatri Claes Anderson sanoi TV:ssä pari päivää sitten, että dementia-diagnoosin saaneista suurella osalla onkin todellisuudessa masennus (jota pitää lääkitä). Entäpä jos heillä onkin todellisuudessa D-vitamiinin puutos, joka pitää hoitaa D-vitamiinilla? S-D-25:ttä ei yleensä ikääntyviltä tutkita, eivätkä kaikki lääkärit näköjään osaa edes pyytää oikeaa veriokoettakaan (ilmenee kommenteista). D-vitamiinin puutos tuskin paranee mielialalääkkeillä, joita vanhuksille syötetään yleisesti.
Kieliasuun: "Näin ollen 50 kiloa painava voisi nauttia 50 µg/vrk"
VastaaPoistaMikäli puhutaan ruuasta, voidaan puhua nauttimisesta, mutta silloinkin on asiallisempaa käyttää neutraalia kieltä, esim "voisi saada 50ug/vrk". Lisäravinteita (ja varsinkaan lääkkeitä) ei "nautita", niitä käytetään, otetaan, annetaan, saadaan, tms.
Mainoskielestä huolimatta, nauttiminen edelleen tarkoittaa... nauttimista. Terv apteekin setä.
Saivartelevalle "apteekin sedälle": Soitin asiasta Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimistoon, jonka sanakirjassa "nauttimisesta" on esimerkkinä nimenomaan "aamiaisen, ruoan, yms., kuten lääkkeiden nauttiminen". Toiseksi, emme puhu enää lisäravinteista vaan ravintolisistä. Kyllä niitäkin ja niistäkin voi siis hyvin nauttia.
VastaaPoistaJos joku on ihmetellyt, miksi itse en Crohn-potilaana ole mainostellut tässä ketjussa arvojani syy on siinä, että kävin vain kerran testissä ja sain arvon 90 nmol/l sen jälkeen kun olin ollut _ottamatta_ Deetä kolmen kuukauden ajan. Vasteeni noin 125-140 µg:lla on siis ollut erinomainen, mitä en ihmettele yhtään.
VastaaPoistaNykyisin keskisaantiani on vaikeampi arvioida, koska oireet ja fiilis eivät ole vaatinee päivittäistä käyttöä. Ehkä 50-90 µg on lähellä totuutta.
Kun näitä suolisto-oireiden paranemista Deetä ottaessaan kokeneita alkaa olla jo ainakin puolisen tusinaa, lienee asiallista mainita että Dee todennäköisesti vaikuttaa tulehduksen vaimentamisen ohella suoliston bakteerikantoihin lisäämällä antibioottisten peptidien tuotantoa.
Tämä selittäisi sen, miksi ainoa oirejaksoni 1½ vuoteen oli paksusuolitähystyksen jälkeiset parisen kuukautta viime syyskuussa. Jotkut saavat nimittäin infektion tähystyksen yhteydessä varotoimista huolimatta. Jo jouluun mennessä olin taas 95% kunnossa.
Nykyisin edes alkoholi ei enää laukaise oireita, sokerista puhumattakaan. Vain ajoittainen univaje aiheuttaa enää vatsaongelmia.
Osteoporoosiliiton pikkuveijareilla on mielestäni menossa metadiskurssi, jossa yritetään saada ihmiset [i]hankkimaan tarvitsemansa D-vitamiinin ravinnosta[/i]. Se sysää kätevästi vastuun yksilöille ilman pahaa ihosyöpäriskiä ja toteuttaa Geoffrey Rosen yleistävään massavalistukseen perustuvaa joukkotyhmennys-ideologiaa tehokkaasti, samalla kun järjestö voi pestä kätensä kätevästi ikävän eteerisestä auringonvalokeskustelusta.
VastaaPoistaOn huomionarvoista, että Osteoporoosiliitto oli myös ehkäpä ensimmäinen taho, joka alkoi vaatia biologista standardia D-vitamiinikeskusteluun, eli tavoitetta 25(OH)D-tasoissa vuonna 2008:
http://www.osteoporoosiliitto.fi/sivu.php?artikkeli_id=699
Mussuttamalla vuodet läpeensä D-vitamiinin "tavoitesaannista" mikrogrammoina on kyetty välttämään täydellisesti keskustelu siitä, vastaako edes tavoitesaanti riittäviä D-vitamiinitasoja. Tämän lisäksi ongelmana on se, ettei näistä kahdesta koskaan puhuta julkisesti samaan aikaan.
Seurauksena on käsitys, että nykysuositus on riittävä, vaikka riittää vain 50% tavoiteltavan 25(OH)D-pitoisuuden *keskiarvosta*.
Kyllä minä olen ihan vitun pettynyt tämän maan ja suvereenissa valta-asemassa olevan angloamerikkalaisen lääketieteen D-vitamiinikkeskusteluun ja -politiikkaan. Nyt yritetään vain siivoilla luurankoja kaappeihin ja toivoa että menetettyjen sielujen määrä on jotenkin lunastettavissa tulevien vuosikymmenien saivartelulla ja asteittaisella suositusten muuttamisella realistisemmiksi.
D-vitamiini tuli vastaan yllättävässä yhteydessä, nimittäin yhtenä, joskin vielä kontroversiellina, mahdollisena hoitona statiini-intoleranssiin. Muina hoitokeinoina ravintolisistä mainitaan ubikinonin ja punariisin käyttö. Kirjoitus on arvostetussa sydänlääkäreiden lehdessä
VastaaPoistaRintasyöpä ja D-vitamiini
VastaaPoistaUniversity of Kansas Medical Centerin onkologien kirjoittama
artikkeli Current Oncology Reports -lehdessä vahvistaa näkemystä, jonka mukaan D-vitamiinin riittävä saanti ehkäisee rintasyöpää. Rintarauhasen epiteelisoluilla on samanlainen kyky kuin munuaisilla valmistaa veressä kiertävästä 25-hydroksi-D-vitamiinista eli kalsidiolista aktiivista D3-vitamiinia, 1,25 dihydroksivitamiini D:tä eli 1,25[(OH)(2)D]) eli kalsitriolia.
Raporttia lukiessa tuli mieleeni, että Suomessa kaikkein ankarammin vitamiineja ovat takavuosina vastustaneet nimenomaan syöpälääkärit, etunenässä Turun yliopiston professori Eva Nordman ja Helsingin yliopiston professori Lars Holsti. Samoin Suomen Syöpäyhdistys on vastustanut ja taitaa vastustaa vieläkin kaikkien ravintolisien käyttöä. Kuinkas nyt suu pannaan?
Eräiden amerikkalaisten arvioiden mukaan D-vitamiinin riittävä saanti voi ehkäistä jopa 80 % rintasyövistä. Niihin sairastuu Suomessa vuosittain noin 4000 naisten. 80 % heistä tekee 3200. Säästöjä unohtamatta.
D-vitamiinivalmisteissa on laatueroja
VastaaPoistaD-vitamiinia Suomessa myydään eniten kuivina tabletteina, kuten esim. apteekin Devisol. Uusi
amerikkalaisen Emory-yliopiston raportti viittaa siihen, että D-vitamiini imeytyy huonommin kuivista tableteista kuin öljyä sisältävästä kapseleista. Viimeksi mainitut nostavat enemmän seerumin S-D-25-pitoisuutta. Öljypohjaisia kapseleita saa Suomessa terveyskaupoista ja markettien luontaistuoteosastoilta. Vahvimmat kapselit sisältävät 50 mikrogrammaa D3-vitamiinia.
Valmisteiden laatuerot voivat osaltaan selittää D-vitamiinitaulukossa esiintyviä suuria yksilöllisiä eroja S-D-25:ssä. Jotkut nauttivat parempia valmisteita kuin toiset.
Jotenkin jää sellainen vaikutelma lukuisia käyttäjäkokemuksia ja tutkimustuloksia lukiessa, että d-vitamiini on hyödyllisintä niille, joilla on jokin krooninen sairaus. Parantaako d-vitamiini heillä sitten puolustuskykyä vai johtuuko siitä, että immuunipuolustus vaimenee eikä elimistön "taisteluoireita" ilmene. Sitähän ei tiedetä.
VastaaPoistaItse aloitin d-vitamiinin lisäsyönnin (40-60 mikrog) 3 kk sitten ja olen ollut harvinaisen paljon kipeänä ja flunssassa. Tätä ennen jo vhh:lla kaksi vuotta eikä flunssia paljon ole ollut.
Mielenkiintoista olisi kuulla näitä ei niin hyviä kokemuksia d-vitamiinista. Tuntuu, että hyötyjät vaan hehkuttavat näillä palstoilla.
Vaikuttaa myös vähän liikaa yhden ihmeen liikkeeltä joten pitäkää nyt järki kädessä tämänkin ihmelääkkeen kohdalla. Jossain vaiheessa se kupla aina puhkeaa
Hasahtanut
D-vitamiini ja rintasyöpä
VastaaPoistaAmerican Journal of Clinical Nutrition -lehdessä (14.4.2010) julkaistu kanadalainen tutkimus on nyt useiden uutistoimistojen sivustoilla, mm. eilen Reutersin.
Onkohan Suomen media jo uutisoinut tutkimusta?
Minulla tuntuisi toimivan d-vitamiini kuureina. Jatkuvasta lisädeestä tulee huono olo mutta 1-2 viikon kuureina 1-1,5 kuukauden välein tuntuu toimivan.
VastaaPoistaEikös se elimistökin toimi samoin auringon d-vitamiinin hyödyntämisessä. Ensi alkuun vitamiinia syntyy ihosta mutta sitten suojamekanismi (mm. rusketus) hidastaa d-vitamiinin saantia.
Onko kellään muuten tutkimusta tai todistetta, että lisääntyvä epäaktiivinen 0,25D lisää samaa vauhtia aktiivista muotoa (1,25d)?
JJ
JJ, millaisia oireita olet saanut mielestäsi D:stä? Voisitko kuvailla niitä vähän tarkemmin?
VastaaPoistaHyvä, että "jarruttelijoita" ilmaantui tänne. Itsekin olen "hurahtanut" D-asialle. Syön nyt toista kuukautta 100 mg/vrk. Menen mittauttamaaan tasoni parin viikon päästä.
Olo on kyllä ollut hyvä. Flunssa meinas tulla, muttei päässyt ollenkaan kunnolla päälle; siis vain lievääkin lievempiä oireita muutaman päivän.
Poden tosin menopaussin jälkeistä masennusta. Ja yritän, josko D:llä ja eräillä muilla ravintolisillä (tietoja täältä ja kirjoista siihen)voisin päästä eroon masennuslääkkeistä (annokseni onneksi pieni). Lääkärin mukaan saatan joutua syömään niitä koko loppuelämäni. "Joidenkin naisten elimistö ei vain kertakaikkiaan pysty sopetumaan estrogeenittömään tilaan", sanoo lääkärini. Oireeni ovat väsymys, rytmihäiriöt, huimaus ja mielialan lasku.
Tryptofaani olisi kait hyvä aminohappo tässä tapauksessa, mutta sitä ei voi ottaa ainakaan SSRI-lääkkeisen kanssa. Itselläni on vanhempi lääke (Doxal), mutta en kyllä uskalla senkään kanssa liittää vielä tryptofaania ravintolisäsettiini.
Andante
Andante
Minun mielestäni on tosi hyvä kun saamme tänne keskusteluun mukaan "jarruttelijoita". D-vitamiinista riittää takuulla pohdiskeltavaa. Me olemme ihmisinä niin erilaisia. Voin hyvinkin kuvitella/tietää, että D-vitamiini suurina annoksina ei sovi kaikille.
VastaaPoistaPidetään keskustelu asiallisena. Kaipaan itse erityisesti mittaustuloksia annosvastetaulukon molempiin päihin. Eli kalsidiolin mittaustuloksia hyvin vaatimattomien D-vitamiiniannosten jälkeen ravintolisänä (0-10 µg/vrk D-vitamiinia). Löytyykö sellaisia luomu-suomalaisia, jotka pyrkivät D-vitamiininsa tyydyttämään ilman ravintolisiä talvikuukausina? Täytyyhän niitä olla!
Sitten olisi hyvä saada enemmän mittaustuloksia todella suuria pillerimääriä kiskovilta (100-250 µg/vrk).
Itse olen ottanut 100 µg/vrk D-vitamiinia ravintolisänä tänä talvena ja jatkanut perusterveellistä ruokailuani. En ole mitannut kalsidiolitasojani (höh?). Mitään terveysongelmia ei ole esiintynyt, eli ainakaan minulla ei ole mennyt huonompaan suuntaan. Kesäksi pudotan annoksen 50 µg/vrk. Kyllä minä käyn mittauttamassa kalsidiolit, lupaan sen, ihan taulukkomaakarin uskottavuuden säilymiseksi.
Nöyrä kiitos kun käytte tätä arvokasta keskustelua terveysblogissani!
Se on hyvä, että kalsioditasoja mitataan mutta toistan vielä kysymykseni, onko kellään todisteita tai tietoa, että korkea passiivinen deetsku (=kalsioditaso) siirtyy myös aktiiviseen deetskun tasoihin (1,25D:hen)?
VastaaPoistaVeteraaniurheilija:
VastaaPoista"Löytyykö sellaisia luomu-suomalaisia, jotka pyrkivät D-vitamiininsa tyydyttämään ilman ravintolisiä talvikuukausina? Täytyyhän niitä olla!"
On, esimerkiksi minä. Ja juon vieläpä luomumaitoa, johon sitä ei ole lisätty. Itselläni vain on periaate, että ravinteet tulee saada ruoasta eikä pilleripurkista. Kukin tyylillään eikä luonnonmukaisuuden tarvitse olla kaikkien ihanteena. On kuitenkin ihan mahdollista pysyä terveenä ilman lisiä ja tähän asti on onnistunut. En näe mitään syytä miksi tämä ei toimisi jatkossakin sillä aavistuksen yli 7,5 vrksaannillani. (ihan lapsena muistelisin toki syöneeni kalanmaksaöljyä, mutta eivätköhän kaikki)
Erikseen en mene mittauksiin, mutta mikäli moinen joskus vastaan tulee, niin voisinhan uteliaisuutta tuon testata.
Nythän muuten "kentällä" taitaa alkaa kohta keskustelu, että D-vitamiini tulisikin luokitella itse asiassa hormoniksi eikä vitamiiniksi ja täten suosituksistakin tulisi tulevaisuudessa päättää lääkärikunnan eikä ravitsemustieteilijöiden toimesta. Mitä mieltä tuosta olette?
Kyllähän Suomessa saantisuosituksista nytkin päättää lääkärikoulutuksen saanut henkilö, nimeltään Pekka Puska. Hänhän johtaa valtion ravitsemusneuvottelukuntaa (vrn). Sen varapuheenjohtaja on eläinlääkäri Jaana Husu-Kallio (Eviran pääjohtaja).
VastaaPoistaHeille ja äitiysneuvoloiden ohjeistuksista päättäville vähän uutta ajattelemisen aihetta seuraavassa.
D-vitamiini ja MS-tauti
Uusi australialainen tutkimus vahvistaa täällä aikaisemmin esitettyä käsitystä, että odotusajan ensimmäisen kolmanneksen aikainen auringonvalon ja D-vitamiini puute voi lisätä lapsen riskiä sairastua MS-tautiin. Australiassa asiaa selvitettiin noin 2,5 miljoonan ihmisen aineistossa, jossa 1524 oli sairastunut MS-tautiin. Potilaat olivat syntyneet 1920-1050. Marras-joulukuussa syntyneillä on enemmän MS-tautia kuin touko-kesäkuussa syntyneillä. HUOM! Australiassa on talvi silloin kun Suomessa on kesä.
Ennestään tiedetään, että D-vitamiinin puute haittaa sikiön aivojen kehitystä (neurogeneesiä). D-vitamiinia näet tarvitaan tiettyjen neurogeneesiä säätävien geenien normaaleihin toimintoihin. D-vitamiini vaimentaa myös interleukiini 6 (IL-6) -nimisen tulehdussytokiinin ilmentymistä aivosoluissa ja muualla elimistössä. Oligodendrosyytti-nimisissä soluissa aivoissa ja selkäytimessä on D-vitamiinireseptoreja (vastaanottimia).
Näiden tietojen valossa Chuadhury onkin suositellut raskaana oleville D-vitamiinia MS-taudin ehkäisemiseksi (Med Hypotheses. 2005;64(3):608-18.). Sitä ei ole otettu vakavasti ainakaan Suomessa. Nyt uusi raportti antaa ajattelemisen aihetta neuvolan tädeille.
BMJ 2010;340:c1640
Raskausajan D-vitamiinin tarve
VastaaPoistaUusi kanadalainen 496 odottavaa naista käsittävä tutkimus osoittaa, että D-vitamiini ehkäisee raskauteen liittyviä riskejä. Tutkimusta johti tohtori Carol Wager ja sitä rahoittivat National Institute of Child Health and Human Development ja the Medical University of South Carolina. Naiset jaettiin kolmeen ryhmään, jotka saivat D-vitamiinia päivittäin 400, 2,000 tai 4,000 IU. Naisten S-D-25 nousi annoksen mukaan. Samoin vauvojen: verrokkiryhmän 10 µg/vrk -> keskimärin 45,5 nmol/l, 50 µg/vrk -> 57 nmol/l ja 100 µg/vrk ->66 nmol/l.
Wagnerin mukaan odottavat äidit tarvitsevat D-vitamiinia 4000 IU eli 100 mikrogrammaa (µg) päivässä (sic!). Suomessa naisille suositellaan 7,5 µg/vrk, mutta käytännössä heidän saantinsa on vain 5 µg (ilman D-vitamiinilisää). Medpagetoday
Pikku tarkennus edelliseen kommenttiin. Suomessa raskaana oleville ja imettäville naisille suositellaan D-vitamiinia 10 µg/vrk. Heidän saantinsa (ilman D-vitamiinilisää) on keskimäärin 5 µg/vrk. Tarve on 10-20-kertainen.
VastaaPoistaD-vitamiini ehkäisee MS-geeniä, kertoo anglo-kanadalainen tutkimus. Sen uutisoi BBC jo yli vuosi sitten.
VastaaPoistaKiitos Matti Tolonen taas erinomaisesta uutisseurannasta. Ei kannata odottaa vuoteen 2012, jolloin saamme uudet Pohjoismaiset ravitsemussuositukset. Voitte jo nyt talvikuukausina ottaa D-vitamiinia ravintolisänä. Terveyshyödyt ovat selkeitä. D-vitamiinitaulukkomme mukaan voit turvallisesti nauttia 1-2,5 µg/kg/vrk.
VastaaPoistaKiitän vilkkaasta ja asiantuntemusta tihkuvasta keskustelusta!
Tolosella kun tuntuu olevan tietoa lähtöön kun lähtöön niin kerrotko vielä, onko kellään todisteita tai tietoa, että korkea passiivinen deetsku (=kalsioditaso) siirtyy myös aktiiviseen deetskun tasoihin (1,25D:hen)?
VastaaPoistaKannatan toki d-vitamiinia mutta nyt ei kannata Christer mennä ihan yli. Et voi vetää tuollaisia annossuosituksia jonkun netissä täytettävän miltä tuntuu -taulukon perusteella, jossa d-vitamiinia on käytetty muutamia kuukausia. Lisäksi vain positiivisesti kokeneet käyttäjät tuovat kokemuksiaan esiin.
VastaaPoistaEi kannata menettää uskottavuuttaan tällaisilla tempuilla
FF
Parahin FF, tuskin uskottavuuteni kärsii tässä D-vitamiiniasiassa. Jos uskottavuuteni jotenkin pitäisi olla koetuksella, niin varmaan se on sitten tuon Dukanin dieetin kokeiluni myötä.
VastaaPoistaMatti Tolonen:
VastaaPoista"Kyllähän Suomessa saantisuosituksista nytkin päättää lääkärikoulutuksen saanut henkilö, nimeltään Pekka Puska. Hänhän johtaa valtion ravitsemusneuvottelukuntaa (vrn). Sen varapuheenjohtaja on eläinlääkäri Jaana Husu-Kallio (Eviran pääjohtaja)."
Niin, vrn:ssa on 21 jäsentä, joista 16 omaa joko ravitsemustieteen tai elintarvikealan korkeakoulututkinnon. Mutta voi lobbauksen määrää, kun siihen kuuluu myös MTK:n, päivittäistavarakaupan ja elintarviketeollisuuden edustajia!
JJ kyselee lisääkö lisääntyvä epäaktiivinen 0,25D samaa vauhtia aktiivista muotoa (1,25d). Munuaiset tuottavat kalsitriolia (1,25d) kalsiumin tarpeen mukaan. Veren kalsitriolitaso ei täten suoraan seuraa kalsidiolitasoa, jos siis kysyjä tarkoitti verestä mitattavaa tasoa.
VastaaPoistaMunuaisten lisäksi monet muutkin kudokset pystyvät muuttamaan kalsidiolia kalsitrioliksi omaan tarpeeseensa. Tästä on kyse silloin, kun puhutaan D-vitamiinin sairauksia ehkäisevästä vaikutuksesta. Se edellyttää, että kalsidiolitaso on riittävän korkea, koska kalsiumin säätely on ensisijaista. Kudoksissa olevan kalsitriolin taso kasvaa yhdessä kalsidiolitason kanssa johonkin rajaan asti, jonka jälkeen D-vitamiini alkaa varastoitumaan rasvaan. Haulla "chronic substrate starvation" voi etsiä lisätietoa.
Ylläoleva on muistinvaraisesti kirjoitettu ja koska en ole asiantuntija, voi sisältää virheitä.
Kiitos, Kari. Sitähän minä vähän epäilinkin. Passiivinen d-vitsku (kalsidioli) kun ei hirveästi elimistössä vaikuta. Jotkut jopa epäilevät, että passiivisella ja aktiivisella deetskulla on toisiaan pois sulkeva suhde. Eli mitä enemmän nostaa passiivista puolta aktiivinen taso laskee.
VastaaPoistaTutkittavaa riittää
JJ
Siihen minä en usko, että D-vitamiinin passiivisen muodon lisäys laskisi aktiivisen muodon tasoa. Väite ei oikein läpäise maalaisjärkeilyä. Elimistö muuttaa kalsidiolia kalsitrioliksi tarpeeseensa. Ei se tarve voi olla riippuvainen kalsidiolin määrästä.
VastaaPoistaEi millään pahalla mutta maalaisjärkeily ei nyt ihan riitä. Aiheesta ei tieteellisellä tasolla ole ihan täyttä ymmärrystä. On esitetty teorioita, joissa nämä kaksi ovat toistensa vastavaikuttajia.
VastaaPoistaEli lähinnä haastellaan siitä onko mahdollinen alentunut passiivinen taso merkki puutoksesta vai elimistön reagointi tulehdus ym. sairaustiloihin. Kun sairaustila iskee passiivinen laskee koska aktiivinen taso ja puolustusjärjestelmä aktivoituu.
Jos näin todella on lisädeetskun syönti joutuu hivenen eri valooon.
Kuten jo totesin tutkittavaa riittää.
JJ
"Eli lähinnä haastellaan siitä onko mahdollinen alentunut passiivinen taso merkki puutoksesta vai elimistön reagointi tulehdus ym. sairaustiloihin. Kun sairaustila iskee passiivinen laskee koska aktiivinen taso ja puolustusjärjestelmä aktivoituu."
VastaaPoistaTämä onkin ymmärrettävää ihan maalaisjärjelläkin. Jos raaka-ainetta käytetään, niin väheneehän se. Mutta toistepäin en edelleenkään usko, että raaka-ainetta lisäämällä sen käyttö vähenisi. En lähde maallikkona väitteleen asiasta, mutta ainakin kaipaisin hyvät perustelut, ennenkuin uskoisin. Ilmeisesti vastavaikutusteorian puolustajilla olisi jotain esittää, olisiko mitään lähdeviitettä?
Binkley ym. raportissa esitetäään, että ihanteelliseksi ja riittäväksi S-D-25:n pitoisuudeksi valittaisiin 60 ng/ml eli 150 nmol/l, koska siihen päästään luonnollisella tavalla ottamalla riittävästi aurinkoa, eikä pitoisuus juuri siitä enää nouse. Kannattaa lukaista koko artikkeli läpi havainnollisine kuvineen.
VastaaPoistaLOlin joskus lukevani jostain että d-vitsku-lisästä ja mustelmista. Minulle tuli n.5kk sitten mustelma pelihommissa silmään ja vieläkin on mustelma näkyvissä!! Syön n.60µg päivässä. Muistelinkohan oikein että olis ollut juttua jossain tästä aiheesta?
VastaaPoistaD-vitamiini ja
VastaaPoistaClostridium difficile, C. diff.
Tämä superbakteeri alkoi levitä Suomeen vuonna 2003 ja sen aiheuttamat infektiot ovat sen jälkeen yleistyneet, eritoten pohjois-Suomessa. Useimmin infektion saavat ihmiset, jotka ovat käyttäneet laajakirjoisia antibiootteja, kuten klindamysiiniä, fluorokinoloneja ja penisilliiniä. Ne eivät tepsi C. diffiin, vaan päästävät sen leviämään etenkin paksusuolessa. Tauti on hengenvaarallinen ja se voi aiheuttaa pysyvää ripulia ja muita solistovaivoja.
Tutkimukset viittaavat siihen, että D-vitamiini voi sammuttaa tätäkin mikrobi-infektiota ja parantaa tautiin sairastuneiden potilaiden ennustetta. Epidemiology and infection -lehden julkaisemassa veteraanien tutkimuksessa infektiota esiintyi enemmän henkilöillä, joiden seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) oli pieni ja heitä joutui myös enemmän sairaalahoitoon kuin niitä, joiden S-D-25 oli suurempi.
Uuden New York Hospital Queens-Weill Cornell Medical Collegen raportin mukaan C. diff aiheuttaa enemmän pysyvää ripulia niillä ihmisillä, joiden S-D-25 on alle 52,5 nmol/l kuin niillä, joilla se on suurempi. S-D-25 näyttää vaikuttavan muutoinkin taudin ennusteeseen: Mitä suurempi S-D-25, sitä nopeammin ripuli paranee.
Tutkimukseen osallistuneista 62 potilaasta 55 %.lla oli D-vitamiinin puutos (S-D-25 alle 52,5 nmol/l); muilla pitoisuus oli sitä suurempi. Kaikkiaan 40 % potilaista kuoli kuukauden kuluessa. Kahdella kolmesta kuolleesta oli D-vitamiinin puutos.
Vaikka tulokset ovat vielä alustavia, näyttäisi siltä, että laajakirjoisia antibiootteja käyttäville tulisi antaa suojaksi D-vitamiinia (1–2,5 mikrogrammaa/painokilo/vrk). Sama koskee C. diffiin sairastuneita. Pienimmällä D-vitamiinin kapselimäärällä pääsee nauttimalla 50 mikrogrammaan (µg) öljypohjaisia kapseleita. Niiden D-vitamiinin imeytyy ilmeisesti paremmin kuin kuivien puristeiden/tablettien D-vitamiinia.
Marja-Liisa Rinnekangas on perustanut 2 vuotta sitten sivuston joka antaa tietoa ja vertaistukea cdpotilaille. Sivustolla on latauksia tältä ajalta noin 300 000 kpl, kertoo Rinnekangas minulle lähettämässään sähköpostissa.
Tolonen:
VastaaPoista"Niiden (öljypohjaisten kapseleiden) D-vitamiinin imeytyy ilmeisesti paremmin kuin kuivien puristeiden/tablettien D-vitamiinia."
Joskus kun tätä asiaa selvittelin löysin jutun missä viesti oli suurin piirtein se että suolessa on aina sen verran rasvaa että myös rasvaliukoiset vitamiinit liukenevat. Se(kin) saattaa olla ihan puppua sillä ainakin tämän mukaan:
http://ajprenal.physiology.org/cgi/reprint/277/2/F157
"lymph chylomicrons mediate the intestinal absorption and hepatic uptake of the vitamin D ingested in the diet"
D-vitamiini imeytyy siis kylomikronien mukana eli jos kylomikroneita ei muodostu ei Deekään imeydy optimaalisesti.
Purupillerit pitäisi siis nauttia rasvapitoisen aterian yhteydessä joten esim. rasvaton maitotuote saattaa olla todella onneton "kuljetin" Deelle.
Ikääntyvien masennus ja D-vitamiini
VastaaPoistaD-vitamiinin puute on yleistä ikääntyvien naisten ja miesten keskuudessa ja se lisää masennuksen riskiä, jopa aurinkoisessa Italiassa (o sole mio!). Tulokset käyvät ilmi uudesta italialaisten ja amerikkalaisten tiedemiesten yhteisestä tutkimuksesta.
Minusta on suorastaan traagista, että Suomessakin ikäihmisille syötetään mielialalääkkeitä, etenkin laitoksissa, sen sijaan, että heille annettaisiin vitamiineja ja muita ravintolisiä. Syynä on tietenkin lääkärikunnan ja muun terveydenhuollon henkilöstön tietämättömyys sekä epä- ja ennakkoluulot.
Näin tutkimus tehtiin
Toscanan alueella tehdään suurta väestötutkimusta nimeltään InCHIANTI Study. Siihen osallistuneista ihmisistä valittiin D-vitamiini-masennustutkimukseen 531 naista ja 423 miestä, kaikki iältään yli 65 vuotiaita. Heille tehtiin masennustesti nimeltään Center for Epidemiological Studies-Depression Scale (CES-D) seurannan alussa ja 3 ja 6 vuoden kuluttua. Samalla mitattiin heidän seeruminsa D-vitamiinin pitoisuus 25(OH)D, joka Suomessa merkitään tavallisesti S-D-25. Masennus määriteltiin CES-D:n pistelukuna 16 tai suurempana.
D-vitamiinin puutteen rajana pidettiin S-D-25-arvoa joka oli pienempi kuin 50 nmol/l.
50 nmol/l alapuolelle jääneillä naisilla CES-D-pisteet olivat yli pistettä suuremmat kuin muilla naisilla 3 ja 6 vuoden tarkastuksessa. D-vitamiinin puute lisäsi naisten riskiä saada suuret CES-D-pisteet (siis masentua) seurannan aikana.
Myös miehillä pieni S-D-25 korreloi CES-D-pisteiden suurenemiseen, siis masentuneisuuteen sekä 3 että 6 vuoden tarkastuksissa.
Johtopäätös: D-vitamiinin puute on masennuksen riskitekijä ikäihmisillä, ja naisilla suurempi kuin miehillä.
Milaneshi Y, Shardell M, Corsi AM, et al. Serum 25-Hydroxyvitamin D and Depressive Symptoms in Older Women and Men Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism. 2010 doi:10.1210/jc.2010-0347
D-vitamiinin (S-D-25) mittaaminen seerumista selvittää kerralla mahdollisen puutteen ja antaa viitettä D-vitamiinilisän tarpeesta. Suosittelen ikäihmisille D-vitamiinia niin paljon, että S-D-25 nousee tasolle 150 nmol/l.
Liikuntavammaiset lapset tarvitsevat D-vitamiinilisää
VastaaPoistaJulkaistu Suomen läkärilehdessä 10.05.2010 klo 08.03
60 prosenttia liikuntavammaisista lapsista ja 77 prosenttia kehitysvammaisista hoitokodeissa asuvista aikuisista kärsii D-vitamiinivajeesta. Tutkimuksen mukaan veren D-vitamiinitasoa voidaan turvallisesti nostaa antamalla suun kautta vähintään 800-1000 KY (20-25 µg) D3-vitamiinia päivässä.
Tiedot ilmenevät LL Päivi Kilpinen-Loisan väitöstutkimuksesta.
Viidesosalla vaikeasti liikuntavammaisista lapsista luun tiheys oli selkeästi alentunut. Heistä 17 prosentilta löydettin osteoporoosi. Neljäsosalla lapsista todettiin aiemmin täysin huomiotta jääneitä selkärangan murtumia, jotka voidaan katsoa aiheutuneen luuston haurastumisesta.
Osana tutkimusta liikuntavammaisille lapsille annettiin D3-vitamiinilisää suun kautta 1000 IU (25 µg) koulupäivinä 10 viikon ajan. D-vitamiiniannos osoittautui turvalliseksi, eikä sivuvaikutuksia havaittu.
– On mahdollista, että näillä lapsilla päivittäin tarvittava D-vitamiiniannos on vieläkin suurempi. Osa tutkimukseen osallistuneista lapsista ei saanut D-vitamiinilisää ollenkaan. Näiden lasten veren D-vitamiininpitoisuudet laskivat alkukesällä huomattavan alhaisiksi, joten heillä auringon valon tuottama D-vitamiini ei ole riittävää, Kilpinen-Loisa toteaa.
Kehitysvammaisilla laitosasukkailla D-vitamiinin puute oli myös yleistä. Kehitysvammaisten hoitokodissa tehdyssä tutkimuksessa verrattiin lihakseen annettavan suuren D3-vitamiiniannoksen (150 000 KY) ja suun kautta päivittäin annosteltavan (800 KY) D3-vitamiiniannoksen tehoa ja turvallisuutta. Molemmat antotavat osoittautuivat yhtä turvallisiksi, mutta suun kautta annostelu oli tehokkaampi.
Kilpinen-Loisan mukaan luuston terveydestä huolehtiminen ja sen tutkiminen ovat näillä potilasryhmillä erityisen tärkeää osteoporoosista johtuvien murtumien ehkäisemiseksi.
Kilpinen-Loisan väitöstutkimus Bone health and vitamin D status in children with motor disability and adults with intellectual disability tarkastetaan Helsingin yliopistossa 12.5.
Matti Tolonen kirjoitti ikäihmisten D-vitamiinin puutteen aiheuttamasta masennuksesta.
VastaaPoistaOlen sairaanhoitaja ja saanut koulutuksen mukaiset viralliset tiedot ravinto-opista.
Vasta viime vuosina olen herännyt huomaamaan, miten vähäisin tiedoin ja asenteellisesti ikä-ihmisten ravinnosta yleensä huolehditaan sairaaloissa ja laitoksissa.
Kerron esimerkin vitamiinihoidon dramaattisista vaikutuksista erään dementoituneena pidetyn (häpeäkseni on sanottava, että itsekin pidin tuota sukulaistani jo "menetettynä").Kävin katsomassa häntä muutamia vuosia sitten hänen kotipaikkakuntansa terveyskeskuksen vuodeosastolla, jossa hän makasi vuodepotilaana aikaan ja paikkaan orientoitumattomana. Ei tuntenut minuakaan, höpötteli vain vanhimman poikansa ylioppilasjuhlista. "Poika" oli jo pääsemässä eläkkeelle rovastin virasta. Sanoin seuralaiselleni, että tuosta ei tuo täti enää nouse.
Hämmästykseni oli lievästi sanottuna suuri, kun hän seuraavana kesänä oli elossa ja ikäisekseen erittäin hyvässä kunnossa, toimelias ja täysin järjissään - kotonaan! Itse hän kertoi, että terveyskeskukseen oli tullut uusi lääkäri, joka oli sanonut, että "tämä potilas tarvitsee ravitsevaa ruokaa ja vitamiineja".
Täti kertoi, että siitä alkoi intensiivinen ravitsemushoito vitamiinilisineen. Seurauksena oli vähittäinen kunnon koheneminen, muistitoimintojen palautuminen ja lopulta kotiutus seuraavana kesänä, jolloin tapasin hänet. Mummeli piti meitä ns. kuin piispaa pappilassa.
Olen ajatellut, että kuinkahan monta pitkäaikaispotilasta voitaisiin auttaa terveempään ja omatoimisempaan ja sen myötä mielekkäämpään elämään, jos ravitsemukseen todella kiinnitettäisiin huomiota eikä uskottaisi kategorisesti virallisiin ravitsemusoppeihin.
D-vitamiinin puutos putkahtaa esille mitä yllättävimmissä yhteyksissä. Sitä esiintyy kroonisessa väsymystilassa päävamman jälkeen (traumatic brain injury, TBI), ilmenee huhtikuussa 2010 European Congress of Endocrinologyssa esitetyssä tri Jessica Schniedersin työryhmän tutkimuksessa.
VastaaPoistaTBI on erittäin yleinen kuoleman ja työkyvyttömyyden syy kaikkialla maailmassa. EU:ssa TBI:n vuoksi sairaalahoitoa vaativia ja kuolemaan johtavia tapauksia sattuu 235/100 000. Isossa-Britanniassa, Saksassa ja Ranskassa noin 140 000 ja Hollanissa 30 000 tapausta vuosittain. Suomessa luku voi olla yli 10 000. 2/3 potilaista potee kroonista väsymystä. Puhumme siis suuresta potilasmäärästä.
Jessica Schnieders (Rijnstate Hospital in Arnham, Hollanti, tutki D-vitamiinin osuutta 90 väsyneellä ja ei-väsyneellä TBI-potilaalla. 51 % TBI-potilaista poti vakavaa väsymystä vielä 10 vuotta vamman jälkeen. 65 %:lla TBI-potilaista oli (piilevä) D-vitamiinin puutos, joka korreloi merkitsevästi oireisiin. D-vitamiinilisä saattaa vähentää potilaiden oireita, uskovat tutkijat. Sience Daily.
Vitamiiniraportteja lukiessa tulee mieleeni, että vitamiineja vastustavat "hold your horses"-tyypit eivät näytä muistavan, että väestössä on monia erityisryhmiä, joilla voi esiintyä vitamiinien puutteita (liikuntavammaisia lapsia, maahanmuuttajamusliminaisia, ikääntyviä, laitoshoidossa olevia, kroonisesti sairaita, raskaanaolevia jne).
Kyselin tuolla ketjun keskivaiheilla mittausmahdollisuuksista, mutta ei tullut vastauksia. No, onneksi Hannu-niminen kirjoittaja vastasi sitten jollekulla samaa tiedustelleelle.
VastaaPoista50 € tuntuu kyllä aika huimalta summalta yhdestä testistä, kun sillä rahalla saa jo parin vuoden D-vitamiiniannoksen Jenkeistä... ja muutakin samaan pakettiin. :) Taidan tyytyä uskomaan D-vitamiinitasojeni olevan kunnossa, koska olen pirteä, tunnen oloni hyväksi ja energiseksi, eikä koko talvena ollut flunssia tai muitakaan pöpöliinejä.
Törmäsin muuten netissä mahdollisuuden tilata amerikkalaisen D-vitamiinitutkimusprojektin kautta verikoepaketin, jonka tulokset lähetetään analysoitavaksi amerikkalaiseen labraan. Seurantaa jatketaan pidemmällä aikavälillä. Hinta ei tainnut olla ainakaan enemmän kuin tuo Suomessa pulitettava summa, joten harkitsin sitäkin vaihtoehtoa.
Taidan kuitenkin mieluiten käyttää rahat laadukkaaseen ruokaan ja superfood-jauheisiin.. :)
Aikaisemmassa kommentissani mainitsin D-vitamiinin puutteen yhteyden C. difficile -infektoihin, jotka ovat yleistyneet viime aikoina kaikkialla, myäs Suomessa. Meillä niitä todetaan vuosittain jo noin 6000 henkilöllä.
VastaaPoistaUusi tutkimus kertoo, että nämä infektiot voivat liittyä lisääntyneeseen närästyslääkkeiden käyttöön (protonipumpun estäjät, PPI). Tällaisia lääkkeitä ovat AstraZenican Nexium ja Prisolec. Viimemainittua saa nyt myös rinnakkaislvalmisteena (omepratsoli). Uudesta tutkimuksesta raportoi tänään Reuters Health.
Näin ollen jokaisen PPI-lääkkeitä käyttävän kannattaa huolehtia siitä, että D-vitamiinin saanti on riittävää (1-2,5 mikrogrammaa/painokokilo/vrk).
Tervehdys täältä Clostridium difficile -vertaistuesta!
VastaaPoistaClostridium difficile on antibioottiripuli, mikä on ollut olemassa niin kauan kuin on ollut antibioottejakin.
Todella vaikeaksi tilanteen on tehnyt se, että lääketeollisuus on kehittänyt entistä vahvempia, laajakirjoisia antibiootteja, joiden tehon aiheuttama vaara potilaan suolistoflooralle on mitä ilmeisin.
Vasta vuonna 2008 silloinen Kansanterveyslaitos aloitti Clostridium difficile -infektioiden virallisen tilastoinnin.
Sinänsä aika yllättävää, koska Suomessa oli ollut jo ennen sitäkin vuositasolla mitattuna tuhansia Clostridium difficile -potilaita ja satoja ko. sairauteen kuolleita vastaavana aikana.
Vasta 2008 uskallettiin katsoa peiliin ja ryhtyä tilastoimaan.
Yksi merkittävä käänne tuli, ainakin ko. sairauden mediamarkkinointiin, kun yksi työikäinen mies kuoli Clostridium difficileen lokakuussa 2007.
Totuuden nimissä tarvitsee sanoa, että saman ikäisten naisten sairastuminen ja kuolleisuus ei ollut noussut ennen ko. tapausta julkisen tiedotuksen tasolle.
Vuoden 2008 tilastoinneissa saatiin kirjatuksi 6301 Clostridium difficile -infektiota.Vuonna 2009 tilastoitiin 5684 tapausta.
Kuolleisuus kuuluu valitettavan usein vaikea-asteiseen Clostridium difficileen. Suomalaiset asiantuntijat kertovat, että vuositasolla kuolee 1000 ihmistä 30 päivän sisällä taudin diagnosoinnista.
Kun tarkastellaan tilastollisesti Clostridium difficileen sairastuneita vuosina 2008 ja 2009, niin vääjäämätön fakta on, että Lapin läänin Clostridium difficileen sairautuneisuus on väkilukuun suhteutettuna suurempi kuin Etelä-Suomen läänissä.
Lapin lääni vuoden vaihde 2008 asukkaita 184 390 Clostridum difficile -infektioita 284 = 0,154%
Etelä-Suomen lääni vuoden vaihde 2008 asukkaita 2 173 510
Clostridum difficile -infektioita 2 711 = 0,125%
Lapin lääni vuoden vaihde 2009 asukkaita 183 775 Clostridum difficile -infektioita 204 = 0,111%
Etelä-Suomen lääni vuoden vaihde 2009 asukkaita 2 209 677
Clostridum difficile -infektioita 2292 = 0,103%
Jatkona edelliseen...
VastaaPoistaMediuutisten 30.4.2009 julkaisema artikkeli käsittääkseni sisälsi tilastoa pidemmältäkin ajalta:
"C. difficile -tapausten ilmaantuvuudessa oli suuria alueellisia eroja. Sataatuhatta asukasta kohti tapauksia oli 57–189. Eniten tapauksia oli Lapin, Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiireissä. "
http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/article280682.ece
Clostridium difficilehän voi puhjeta periaatteessa kenelle tahansa.
Syynä on yleisesti ottaen suoliston hyvän bakteerikannan romahtaminen ja silloin perusbakteerimme Clostridium difficile saattaa villiintyä, lisääntyä hallitsemattomasti ja tuottaa toksiinia sekä itiöitä aiheuttaen vaikean sairauden. Itiöt levittävät Clostridium difficileä esim. sairaaloissa ja vuodeosastoilla aiheuttaen vakavia sairaalainfektioita.
Hyvä kuntoiselle työikäiselle tai nuorelle sairaus voi puhjeta hyvin lievänä tai olla jopa hengenvaarallinen.
Vaikea-asteisen Clostridium difficile on parannettavissa ulosteensiirrolla noin 90-100%:n varmuudella.
Jotenkin koululääketiede ei ole katsonut ko. toimenpidettä suopein silmin.
Monet lääkärit sokeasti kieltävät ulosteensiirron tehon vedoten siihen, ettei ko. hoitomenetelmästä ole tehty tieteellistä tutkimusta. Toisaalta saamani tiedon mukaan ei penisilliininkään tehoa ole nykytutkimuksin todistettu.
Omituisinta näin potilaan kannalta on se, että paikkakuntakohtaisesti on lääkäreitä, joiden mielestä on vaarallista päästää Clostridium difficile -potilas ulosteensiirtoon, vaikka toinen vaihtoehto olisi varma menehtyminen Clostridium difficileen ja onnekkaimmassakin tapauksessa vaikea invalidisoituminen.
Joskus tuntuu, ettei noissa ratkaisussa ole mitään tekemistä terveen järjen kanssa.
Niin yleiskunto kuin suoliston hyvä bakteerikantakin ovat kohtuullisen hyvä suoja Clostridium difficileä vastaan.
Vitamiini- ja hivenaineympäristö on koululääketieteelle kovin vierasta. Sen koulutussaralla on vielä pitkä ja kivinen tie.
Clostridium difficileä sairastavalle ei koululääketieteen puolelta ole yleisesti saatavissa minkäänlaista opastusta. Kaikki on potilaan oma-aloitteisuuden varassa.
Kaikki tieto, tutkimus ja apu on tervetullutta taistellessa Clostridium difficileä ja sen vaikeita jälkisairauksien kirjoa vastaan.
Lisää tietoa Clostridium difficilestä löytyy
www.clostridiumdifficile.fi
Yhdysvalloissa 70 % raskaana olevista naisista potee D-vitamiinin puutetta, mutta eivät ota D-vitamiinia ruoan lisänä ja riskeeraavat siten tulevan lapsensa terveyden, kirjoittaa London Evening Star -lehti Denverissä, Coloradossa tehdystä tutkimuksesta.
VastaaPoistaAmerikkalaisten ja kanadalaisten tutkimusten mukaan odottavien äitien D-vitamiini tarve on 100 mikrogrammaa päivässä (Suomessa heille suositellaan vain 10 mikrogrammaa/vrk).
Edellä lyhyesti selostamani odottavien naisten D-vitamiinintutkimus Coloradon yliopistossa Denverissä on nyt julkaistu gynekologien ammattilehdessä American Journal of Obstetric and Gynecology -lehdessä
VastaaPoistaSitä selostaa myös physorg.com,joka myös on haastatellut tutkijoita.
The International Osteoporosis Foundation (IOF) on julkaissut Osteoporosis International (OI DOI 10 1007/s00198-010-1285-3) -lehdessä kannanoton ikääntyvien (jolla tarkoitetaan yleenä 60 v täyttäneitä) D-vitamiinin tarpeesta. IOF:n mukaan se on yleensä 20–25 mikrogrammaa (µg) päivässä, jolla voidaan saavuttaa 25OHD (S-D-25) taso 75 nmol/l. Lihavien, luukatoa potevien, imeytymyshäiriöitä potevien ja vain vähän aurinkoa saavien (kuten laitoshoidossa olevien) henkilöiden tarve voi olla jopa 50 µg/vrk, sanotaan lausunnossa.
VastaaPoistaSuomessa valtion ravitsemusneuvottelukunta nosti (pitkin hampain ja kovan painostuksen alalisena) maaliskuun lopulla 2010 yli 60 vuotiaiden D-vitamiinin saantisuosituksen 20 µg:aan/vrk. Se on siis ilmeisesti liian pieni suurelle osalla ikä-ihmisiä.
Nutraingredients.com selostaa tänään Italiassa tehtyä ikääntyvien tutkimusta, jossa havaittiin yhteys D-vitamiinin puutteen ja masennuksen välillä, eritoten naisilla.
VastaaPoistaNutraingredientsin toimittaja, biologi Stephen Daniells lisää vähän lihaa luiden ympärille viittaamalla aikaisempiin tutkimuksiin, jotka vahvistavat uutta tietoa. Mm. professori Bruce Amesin työryhmä on osoittanut, että aivoissa on laajalti D-vitamiinin vastaanottimia (reseptoreja). Näyttää siis siltä, että ikääntyvien ihmisten, etenkin naisten D-vitamiinin saantia tulee lisätä reilusti nykyisestä, jolloin voidaan ehkäistä ja hoitaa masennusta lääkkeettämästi vitamiinilla. Ilmeisesti tuo 1–2,5 mikrogrammaa/painokilo/päivä olisi hyvä nyrkkisääntö. Tämä ei tietenkään miellytä mielialalääkkeitä markkinoivia lääkefirmoja eikä heidän taskussaan olevia psykiatreja.
Itä-Suomen yliopiston tutkimus
VastaaPoistaosoittaa, että rintasyövässä solujen D-vitamiinireseptoreissa ja niitä koodaavissa geeneissä on muutoksia verrattuna terveisiin rintarauhasen soluihin.
Vitiligo ja D-vitamiini
VastaaPoistaUusi vitiligopotilaiden tutkimus osoittaa, että S-D-25:n puutos assosioituu ihon fototyyppiin ((Fitzpatrick skin type) , mikä puolestaan vaikuttaa mm. siihen, kuinka herkästi iho palaa auringossa. Tulos viittaa siihen, että vitiligoa potevien henkilöiden kannattaisi huolehtia riittävästi D-vitamiinin saannistaan. Vitiligo on autoimmuunitauti, johon ei ole parantavaa hoitoa.
Päänsärky ja D-vitamiinin puute
VastaaPoistaUusi raportti viittaa siihen, että D-vitamiinin puute saattaa olla päänsäryn (mm. migreenin) syytekijä).
Vitiligotutkimuksen linkit uudestaan, koska edellä niissä oli painovirhe
VastaaPoistaUusi vitiligopotilaiden tutkimus osoittaa, että S-D-25:n puutos assosioituu ihon fototyyppiin ((Fitzpatrick skin type) Vitiligoa potevathan eivät voi ottaa aurinkoa, koska ihosta puuttuu palamiselta suojaavaa pigmenttia. He siis tarvitsevat reilusti D-vitamiinia purkista.
Lihavuus, metaboliset häiriöt ja D-vitamiini
Laajat amerikkalainen lihavuustutkimus National Health and Nutrition Examination Surveys of 2001-2004 osoittaa, että mitä suurempi on 25(OH)D eli S-D25, sitä parempi on ruokavalio ja sitä vähemmän ihmisessä on rasvakudosta ja aineenvaihdunnan (metabolian) häiriöitä. J Clin Endocrinol Metab. 2010 May 12 Tämä on tärkeä tieto erityisesti Suomen kansalle, jota vaivaavat lihominen ja aineenvaihduntasairaudet (diabetes, metabolinen oireyhtymä, sydän- ja verisuonitaudit ym.).
Minua kiinnostaa D-vitamiini ja alkoholi. Eli näiden toiminta yhdessä.
VastaaPoistaNykyään alkoholia nautitaan varsin yleisesti? Aurinko ja viini, mäyräkoira kalliolla, muutama tuoppi terassilla...
Tissuttelijat, kaappijuopot, ruokajuomailijat...
Alkoholi vaihtelevissa määrin on ja on ollut osa ravitsemusta, missä määrin tällä on osa D-vitamiinin tarpeessa ja metaboliassa?
Olisiko Matilla mitään?
Kofeiini suomalaisten suosimana nautintoaineena ehkä myös kiinnostaisi osana D-keskustelua.
Muistelin Westien ihmetelleen jossain D-vitamiinin tarpeen (kulutuksen) kasvua. Onhan sitä eletty ennenkin.
Enemmänkin kiinnostaisi Matin pohdinnot erinäisten vitamiinien ja muiden elintarpeiden tarpeen ja saannin historiasta.
Edellinen oli mun, softa jätti nimimerkin pois.
VastaaPoistaClostricium diffileen Matti ei kommentoinut enempää, vaikka tämä on D-vitamiinijuttu, olenko käsittänyt oikein; Tervettä suolistoflooraa voidaan siirtää, anteeksi, paskaa vaihtamalla? Kiss my ass...:=) (Bakteerikannan monipuolistaminen suutelolla...)
Anteeksi..., onko se niin helppoa? Kuulostaa vastenmieliseltä, mutta moniko on valmis seuraamaan avosydänleikkausta. Tai suoliavanteen tekoa tms.
Tämä ei ole ..tuilua Matille, ehkä siihenkin kehitetään kapseli?
Janne K: Jos ulosteen siirto kiinnostaa sinua noin kovasti, niin ota ystävällisesti yhteyttä Marja-Liisa Rinnekankaaseen, hän tietää siitä, en minä. Yhteyden saat kautta:
VastaaPoistawww.clostridiumdifficile.fi
Ikäihmisten D-vitamiinin tarve luultua suurempi
VastaaPoistaIkäihmisten D-vitamiinin tarve on 125 mikrogrammaa päivässä, ilmenee uudesta kanadalais-amerikkalaisesta kirjallisuuskatsauksesta (Molecular Nutrition and Food Research). Suomessa yli 60-vuotiaille suositellaan vain 20 mikrogrammaa.
Yhtenä syynä ikääntyvien suureen tarpeeseen on seerumin vähäinen D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) ennen ravintolisän käytön aloittamista. Tavoite on saada S-D-25 nousemaan yli 75 nmol/l, sanovat tutkimuksen tehneet tohtorit Susan Whiting (College of Pharmacy and Nutrition, University of Saskatchewan, Canada) ja Mona Calvo (Yhdysvaltain lääkelaitos FDA).
Kaikki 65 vuotta täyttäneet ihmiset tarvitsevat päivää kohti 125 mikrogrammaa (µg) D-vitamiinia, kun taas nuoremmille voi riittää 50 µg, päättelevät tutkijat. Nämä lukemat pätevät otettiinpa D-vitamiini sitten kerran päivässä tai harvemmin (suurena kerta-annoksena). D-vitamiinin puutteen rajana pidetään yleisesti S-D-25-lukemaa [eli 25(OH)D], joka on alle 75 nmol/l.
Useimmissa tutkimuksissa eivät kaikki koehenkilöt ole päässeet tähän tavoitteeseen, koska D-vitamiinin annokset ovat olleet liian pieniä. Yhdysvalloissa D-vitamiinia annetaan usein harvakseltaan suurina kerta-annoksina (1250–12 500 µg). Mitään sivuvaikutuksia ei ole raportoitu. Suomessa taas on tapana ottaa vitamiinia päivittäin.
Tutkijat muistuttavat siitä, että D-vitamiinin puutos on maailmanlaajuinen epidemia. Puutteesta kärsivät kaikki pohjoisen pallonpuoliskon väestöt.
Susan Whiting and Mona Calvo: Correcting poor vitamin D status: Do older adults need higher repletion doses of vitamin D3 than younger adults? Molecular Nutrition and Food Research. Nutraingredients.com 18.5.2010
"Kertokaapa d-vitamiinin syöjät, että jos 100µg olisi monelle niin hyvä juttu, miksi minä saan jos minkä moisia(nivel) ongelmia d-vitamiinista tuolla määrällä? Johan tässä tuntee itsensä vieläkin vanhemmaksi mummuksi, kun joka paikkaa kiristää ja nivelet paukkuu ja kantapäihinkin alkaa koskea. Kun d-vitamiinin jättää pois vaivatkin paranee. On kokeiltu syödä myös jotakin magnesium lisääkin, mutta eipä tuo auttanut. Olenko minä joku kummajainen vai mistä tässä on kyse? "
VastaaPoistaMinulla tulee yli 30 µg annoksesta ainakin kutisevaa ihottumaa, ja sorminivelet ja muutkin nivelet kipeytyvät. Sormet ovat niin kipeät, että se haittaa nukkumista. Kun annosta vähentää, oireet häviävät.
Pieni annos D-vitamiinia on pitänyt flunssat loitolla.
Kirjoitin tänne 27.4.10:
VastaaPoista"Tämän vuoden maaliskuun alusta lähtien aloin käyttämään Solgarin D-lisää 25 µg/vrk. Nostin annostuksen 50 µg joskus 15.3. tienoilla.
Kalsidioli-testi tehtiin 13.4 ja samana päivänä nostin D-lisän 100 µg/vrk:een."
Kerron nyt, miten lopulta kävi. Testini ei ollut S-D-25, koska lääkäri oli määrännyt väärän testin (S-D-1,25). Menin tämän jälkeen yksityiselle otattamaan S-D-25:n 6.5.10. Sain tuloksen tänään ja se on 103 nmol/l.
Eli tiedot pähkinänkuoressa:
Ikä: 30
paino: 63
pituus: 174
sairaudet: colitis ulcerosa, astma, glaukooma, siitepölyallergiat (koivu, leppä), eläinpölyallergiat (koira, kissa)
D-lisä 1.3 - 14.3: 25 µg/vrk
D-lisä 15.3 - 9.4: 50 µg/vrk
D-lisä 13.4 - 2.5: 100 µg/vrk
S-D-25 tulos 6.5: 104 nmol/l
D-lisä 6.5 - tähän pv:ään asti: vaihtelee 55 - 220 µg/vrk, vähän fiiliksen mukaan.
Kevään flunssat: 0 kpl
allergiaoireet: ei juuri mitään
suolisto-oireet: eipä ilmene :)
yleinen olotila: erinomainen
Toki kohentuneeseen terveydentilaani voi vaikuttaa myös se, että syön luomua. Viimeisen parin viikon aikana en ole parina päivänä ottanut d-lisää ollenkaan: vanha klisee pätee: kantsii kuunnella kroppaansa.
Niin, ja edelliseen viestiin liittyen vielä: painotan, että en ole ottanut kertaakaan allergialääkettä tänä keväänä (ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen!). CU ja astma-lääkitys pidetty normaalina, koska lääkärit haluavat nähdä tuloksia pitemmällä aikavälillä ennen kuin aletaan alentamaan annostusta. Ja sehän on ihan fiksua se! Ei hötkyillä, ei.
VastaaPoistaLääketieteellinen aikakauskirja Duodecimin (10/2010) tuoreessa pääkirjoituksessa ihmtelellään nykyisten saantisuositusten perusteita. Helsingin yliopiston biolääketieteen laitoksen professori Ilari Paakkari pitää D-vitamiinin kotimaisia saantisuosituksia ihan liian pieninä. Paakkarin mukaan D-vitamiini on ehkä tärkein yksittäinen terveystekijä, johon voimme vaikuttaa.
VastaaPoistaSamaisessa Duodecim -numerossa on erinomainen katsausartikkeli D-vitamiinista ja infektiopuolustuksesta. Katsauksen on laatinut kliiniseen mikrobiologiaan erikoistuva lääkäri Antti Alitalo HUSLABistä. Kannattaa ehdottomasti lukaista! Raapustan lyhyen, selkokielisen tiivistelmän Alitalon artikkelista pikapuolin blogiini.
Hei Janne K,
VastaaPoistaOnneksi olkoon!
Olet ymmärtänyt aivan oikein tuon ulosteensiirron idean.
Terveen ihmisen uloste korjaa sairaan ihmisen bakteerikannan.
Ulosteensiirrolla voidaan parantaa uusivaa/vaikea-asteista Clostridium difficileä sairastava potilas noin 95-100%:n varmuudella.
Mitä varhaisemmassa vaiheessa tehdään ulosteensiirto, sitä vähemmillä Clostridium difficile:n aiheuttamilla jälkisairauksilla potilaan on mahdollisuus parantua.
Hoitokeinona se on varsin varteenotettava, kun toinen vaihtoehto olisi kohtalaisen varma kuolema tai postiivisimmassakin tapauksessa hyvin vaikea invalidisoituminen.
Kipaseppas lukemassa uusi suomalainen tutkimus, jossa todistetaan ulosteensiirron tehokkuus ja turvallisuus.
http://www.clostridiumdifficile.fi/keskustelufoorumi-sinulle/?aihe=209
tai sama löytyy tästä linkistä ja sen artikkelin lopusta:
http://download.journals.elsevierhealth.com/pdfs/journals/0016-5085/PIIS0016508510600236.pdf
Tämän linkin kautta löydät kotimaasta ja ulkomailta tietoa ulosteensiirrosta:
http://www.clostridiumdifficile.fi/ulosteensiirtohoitomuotona/
Kesäiset terveiset cdvertaistuesta!
Niklas, upeaa kuulla !
VastaaPoistaEi tule mieleen kuin D-vitamiinin antibioottivaikutus, joka saattaa toimia CU:ssa ja tulehdussolutyypistä riippuvat vaikutukset. Crohnissa tunnetaan useampia mekanismeja millä Dee voi auttaa. HearSayn™ perusteella Deetä ottaneet crohnilaiset ovat hyötyneet enemmän. Näitä CU-tapauksiakin tulee jatkuvasti lisää, mikä on tottakai hienoa.
Itse olen TERVE Crohn-potilas, ei enää lääkitystä. Vain tulehduksesta riippumattomat vanhat kuroutumat joskus vaivaavat, kuten eilen salaattimöötin jälkeen.
Anonyymi - niveloireet ovat mahdollisia, mutta harvinaisia. Cannell on raportoinut samaa.
D-vitamiinilla MS-tautia vastaan?
VastaaPoistaSuomen lääkärilehti kirjoittaa tänään Lancet Neurologyssa julkaistun katsausartikkelin ja pääkirjoituksen johdosta D-vitamiinista ja multippeliskleroosista (MS-tauti). D-vitamiini vaikuttaa lupaavalta sen ehkäisyssä ja ehkä hoidossakin. Lue lisää suomeksi