| Salmiakkipastilli 100 g Perusravintoaineet Proteiini 0.1g Hiilihydraatti 63g Rasva 0.2g Energia 258.2kcal Alkoholi 0g Hiilihydraattifraktiot Tärkkelys 30g Sokerit 33g Puhdistettu sokeri / Sakkaroosi 33g Maitosokeri / Laktoosi 0.0g Kuitu 20g Rasvat Tyydyttyneet 0.1g Yksittäistyydyttymättömät 0g Monityydyttymättömät 0g Linolihappo 0g Kolesteroli(GC) 0mg Kivennäis- ja hivenaineet Natrium 0.2g Suola 0.4g Kalium 0.1g Magnesium 25mg Kalsium 31mg Fosfori 26mg Rauta 1.8mg Sinkki 0.1mg Seleeni 1µg Vitamiinit A-vitamiini 0µg D-vitamiini 0µg E-vitamiini 0mg K-vitamiini 0µg C-vitamiini 0mg Folaatti 0µg Niasiini 0mg Riboflaviini(B2) 0mg Tiamiini(B1) 0mg B12-vitamiini 0µg | Keitetty valkoinen riisi 100 g Perusravintoaineet Proteiini 6.1g Hiilihydraatti 75.6g Rasva 0.7g Energia 338.0kcal Alkoholi 0g Hiilihydraattifraktiot Tärkkelys 75.2g Sokerit 0.4g Puhdistettu sokeri / Sakkaroosi 0.3g Maitosokeri / Laktoosi 0.0g Kuitu 2.3g Rasvat Tyydyttyneet 0.1g Yksittäistyydyttymättömät 0.1g Monityydyttymättömät 0.1g Linolihappo 0.1g Kolesteroli(GC) 0mg Kivennäis- ja hivenaineet Natrium 0.0g Suola 0.0g Kalium 0.1g Magnesium 34mg Kalsium 6mg Fosfori 110mg Rauta 1.2mg Sinkki 1.3mg Seleeni 15µg Vitamiinit A-vitamiini 0µg D-vitamiini 0µg E-vitamiini 0mg K-vitamiini 0.2µg C-vitamiini 0mg Folaatti 20µg Niasiini 3mg Riboflaviini(B2) 0mg Tiamiini(B1) 0.1mg B12-vitamiini 0µg |
torstaina, tammikuuta 14, 2010
Salmiakkipastilleja lautaselle riisin sijaan?
*
Olet varmaan kuullut miten terveellistä on syödä riisiä? Kun juttelee insinööri Sami Uusitalon kanssa riisikin saa aivan uuden merkityksen. Itse asiassa valkoinen riisi osoittautuu aika ravinneköyhäksi ravinnoksi. Jopa Uusitalon leikkimielisesti ehdottama salmiakkipastilli pärjää riisille varsin hyvin ravintoainevertailussa.
Salmiakkipastillissa on yllättäen riisiä enemmän kuitua, rautaa ja kalsiumia. Ja mitä tärkeintä: salmiakkipastillissa on vähemmän energiaa kuin vastaavassa määrässä riisiä. Salmiakkipastilli voi ehkä olla oivallista laihduttajan ruokaa! Luonnollisesti salmiakkipastillissa ei ole laisinkaan vitamiineja, mutta eipähän ole riisissäkään näitä vitamiineja juuri ollenkaan. Katso näiden ruoka-aineiden vertailu allaolevassa taulukossa:
Lukija oivaltanee sen seikan, että me emme Samin kanssa suosittele teille salmiakkilounaita. Tämän vertailun tarkoituksena oli vain osoittaa miten ravinneköyhää tavallinen riisi on. Jopa salmiakkipastilli pärjää riisille varsin hyvin.
Kommentteja saa tulla.
Sami Uusitalo on aiemminkin ollut esillä terveysblogissani:
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Voi näitä sinun juttujasi. Nauran katketakseni vaikka oikeastaan olisi paikallaan itkeä katkerasti. Sillä tuo riisi minutkin (muun tärkkelyskuorman lisäksi) aikoinaan näin runsaisiin mittoihin minut vei. En kuitenkaan salmiakkipastilleja vielä ole lautaselleni kelpuuttanut. Riisiä ei lautaselleni enää ilmesty!!!
VastaaPoistaKeitetty riisi ei sisällä noin paljon energiaa. Kuka syö valkoista riisiä pääruokana? Täysjyväistä se pitää olla. Nälkä pysyy riisillä ja vihanneksilla poissa pitkään, tuskin salmiakeilla
VastaaPoistaTämä tieto on tärkeää:
VastaaPoistaveteraaniurheilija
"Lukija oivaltanee sen seikan, että me emme Samin kanssa suosittele teille salmiakkilounaita. Tämän vertailun tarkoituksena oli vain osoittaa miten ravinneköyhää tavallinen riisi on. Jopa salmiakkipastilli pärjää riisille varsin hyvin."
Köyhää on... riisi.
Salmiakkipastilli 100g
VastaaPoistaHiilihydraatti 63g Hiilihydraattifraktiot Tärkkelys 30g Sokerit 33g
Tähän mennessä vielä OK!
Vaan entäs nämä?
Puhdistettu sokeri / Sakkaroosi 33g Maitosokeri / Laktoosi 57.7g Kuitu 20g
Pelkästään sakkaroosi + Maitosokeri / Laktoosi tekee 90,7g
Tähän jos vielä lisäisi tärkkelyksen, niin mennään jo reilusti yli 100:n.
Hienoa! Silmät avaava kirjoitus. Edellinen kommentoija on ihan pihalla. Saattaa olla joku nimetön ravitsemusterapeutti...
VastaaPoistaTulin äsken kotiin. Tätä kirjoitustahan on vilkkaasti kommentoitu!
VastaaPoistaTaulukkoon oli lipsahtanut virhe. Ei salmiakkipastillissa laktoosia ole.
Lisää kommentteja saa tulla.
'Tarja H kirjoitti...
VastaaPoistaHienoa! Silmät avaava kirjoitus. Edellinen kommentoija on ihan pihalla. Saattaa olla joku nimetön ravitsemusterapeutti...
'
Mitä kohtaa et ymmärtänyt?
Hiilihydraattien määrät oli copy/pastettu tekstistä.
Oliko esimerkiksi yhteenlaskussa jotain virhettä, vai mikä mielestäsi siinä mätti?
Koitappa olla kritiikissäsi hiukan rakentavampi ja analyyttisempi, ettei mene eipäs juupas ihmettelyksi!
Tiedoksi sivusta seuraaville, että nyt taulukko on korjattu.
Juuri näin on kuten aiempi Anonyymi kommentoi. Taulukossa oli virhe. Ilmeisesti nuolinäppäinten sijaan olin vahingossa syöttänyt numeroita (NumLock oli päällä).
VastaaPoistaTarha H:n purkaus oli mahdollisesti ylimitoitettu.
No hard feelings!
Pidetään kommentit siisteinä jatkossa.
Anteeksi...
VastaaPoistaKas kun japanilaiset ovat maailman pitkäikäisin kansa ja mättävät menemään mielettömät määrät riisiä. Eivät toki kerrallaan, vaan lähes joka aterialla pieniä annoksia päivän mittaan. Toki japanilaisessa ruokavaliossa on muitakin hyviä tekijöitä, mutta ei riisi ainakaan heidän terveyttään ole tuhonnut.
VastaaPoistaRiisi on myös hyvä arginiinin lähde. Arginiini vaikuttaa positiivisesti typpioksidin tuotantoon ja sitä kautta sydän- ja verisuoniterveyteen.
"Kas kun japanilaiset ovat maailman pitkäikäisin kansa ja mättävät menemään mielettömät määrät riisiä."
VastaaPoistaNäin tekevät erityisesti sumopainijat. Muu kansa pitää painopisteen kalassa.
"Riisi on myös hyvä arginiinin lähde. "
Mihin tämä tieto perustuu? Arginiinihan on aminohappo ja sitä on proteiinipitoisissa ruoka-aineissa.
kts. tämä Amerikkalainen linkki
http://www.nutritiondata.com/foods-000089000000000000000-1w.html?
Kun listaamme arginiinitiheimmät ruoka-aineet massayksikköä kohden ei riisiä löydy sadan joukosta. Tuskinpa löytyisi edes tuhannen joukosta. Samasta lähteestä saa listattua parhaat ravintoaineiden lähteet myös energiayksikköä kohden, jolloin riisi suuren energiamääränsä vuoksi olisi vielä huonompi.
"Keitetty riisi ei sisällä noin paljon energiaa."
VastaaPoistaJuu-u, vesi laimentaa riisin massayksikköä kohden laskettua energiamäärää, mutta samassa suhteessa laimenee myös suojaravinteiden määrä. Näin salmiakkipastilli parantaa mahiksiaan suojaravinne vertailussa.
"Kuka syö valkoista riisiä pääruokana?"
Etkö todella ole nähnyht tällaisia ihmisiä?
"Täysjyväistä se pitää olla."
Lähdepä täysjyvän kanssa kilpailemaan vaikka meikäläisen lautasmallikisa aterioiden kanssa. Täysjyvätärkkelys on lähinnä energiaa, ei suojaravinteita.
Eikös tuossa taulukossa ole kuitenkin keittämättömän riisin kalorit/100g, niinkuin tuossa jo aikaisemmin kommentoitiinkin?
VastaaPoistat, Riisikeppi
"Eikös tuossa taulukossa ole kuitenkin keittämättömän riisin kalorit/100g, niinkuin tuossa jo aikaisemmin kommentoitiinkin?"
VastaaPoistaJuu-u, edelleen: keitettäessä massayksikköä kohden laskettu energia pienenee, samoin käy suojaravinteiden, koska vedessä ei tuppaa olemaan kumpaakaan (no ihan vähän magnesiumia ja jotain muuta)
Katsokaapa kaikki kuidun määrää. Sopii lähteä ruisleivällä kilpasille salmiakkipastillin kanssa.
Tämän loistavan terveysblogin hauskoina välipaloina nautitaan välillä sekavaa höpinää. Ihan piristävää tällainen insinöörin pelleily jolle suosittu ravitsemuksen ammattilainen tarjoaa mahdollisuuden. En uskonut että tämäkin päivä tulee eteeni jolloin voin viihtyä jossakin blogissa. Upeaa tärkkelyspitoisen ruoan kyseenalaistamista!
VastaaPoista"Näin tekevät erityisesti sumopainijat. Muu kansa pitää painopisteen kalassa."
VastaaPoistaEnpä ole vielä japanilaista nähnyt, joka ei pitäisi painopistettä riisissä. Kulhollinen riisiä on japanilainen perusaamiainen. Siis riisiä pelkiltään. Oletko Sami koskaan käynyt Japanissa?
USDA:n mukaan arginiinia on kupillisessa keitettyä riisiä 300-400 mg. Tämä on merkittävä määrä ottaen riisin käyttömäärän huomioon. Jos jossain merilevässä tai merileijonan lihassa on arginiinia enemmän, sillä tuskin on merkitystä. Kukapa näitä ruokia kilokaupalla päivässä kiskoo.
Mutta eipä takerruta yhteen aminohappoon. Ruuassa on paljon muitakin terveyteen vaikuttavia aineosia kuin Finelin taulukoiden näyttämät. Itseasiassa väittäisin, että tärkeimmät tekijät löytyvät taulukoiden ulkopuolelta. Siten tälläiset taulukkovertailut vaikuttavat hyvin naiiveilta. Kaikki meistä kuitenkin tietävät, runsas salmiakin käyttö johtaa terveysongelmiin esimerkiksi kohonneen verenpaineen johdosta. Riisin kohdalta tällaista näyttöä ei ole, pikemminkin päinvastoin. Pitäisin edellä mainittua vertailua siis erittäin harhaanjohtavana. Tai vitsiksihän se (toivottavasti) oli tarkoitettu, mutta kun väki tuntuu ottavan sen ihan tosissaan...
Jutussa on humoristinen pointti. Toisaalta se on hirvittävän vakava. Tärkkelyspitoisissa ruoka- aineissa kuten riisissä, perunassa, pastassa, maississa jne. on erittäin surkeasti suojaravinteita.
VastaaPoistaNämä ovat tietenkin siinä mielessä "hyviä" että ne tuottavat suuren määrän syötävää energiaa viljeltyyn peltopinta-alaan verrattuna. Sellaisiksi ihminen on tietty jalostanut. Raha ratkaisee.
Ylipainoisuuteen taipuvalle tämä on vain erityisen kohtalokasta.
"Enpä ole vielä japanilaista nähnyt, joka ei pitäisi painopistettä riisissä. Kulhollinen riisiä on japanilainen perusaamiainen. Siis riisiä pelkiltään. Oletko Sami koskaan käynyt Japanissa?"
VastaaPoistaSami ei ole käynyt Japanissa, mutta pitkään ikään vaikuttaa lukuisia tekijöitä, söivät ne japsit riisiä tai ei, toisaalta kaikkialla maailmassa ovat tärkkelyspitoiset ruoat (maissi, riisi, pasta, peruna jne.) keskeisessä roolissa. Toisin oli metsästäjä-keräilijä aikakaudella.
"USDA:n mukaan arginiinia on kupillisessa keitettyä riisiä 300-400 mg. Tämä on merkittävä määrä ottaen riisin käyttömäärän huomioon."
Esim. tavan auringonkukan siemenissä on kymmenkertainen määrä arginiinia verrattuna riisiin.
http://www.nutritiondata.com/facts/cereal-grains-and-pasta/5721/2
"Mutta eipä takerruta yhteen aminohappoon."
No ei todella
"Ruuassa on paljon muitakin terveyteen vaikuttavia aineosia kuin Finelin taulukoiden näyttämät. Itseasiassa väittäisin, että tärkeimmät tekijät löytyvät taulukoiden ulkopuolelta."
Mitäs nämä ainesosat sitten ovat? Olisi varmaan mielekästä kertoa se hyvinvoinnin ja terveyden laitoksellekin.
"Siten tälläiset taulukkovertailut vaikuttavat hyvin naiiveilta. Kaikki meistä kuitenkin tietävät, runsas salmiakin käyttö johtaa terveysongelmiin esimerkiksi kohonneen verenpaineen johdosta. Riisin kohdalta tällaista näyttöä ei ole, pikemminkin päinvastoin. Pitäisin edellä mainittua vertailua siis erittäin harhaanjohtavana."
Taulukosta näkee, että riisistä saa lähinnä tärkkelystä -> eli sokeria joka on ylipainoiselle pahasta.
"Tai vitsiksihän se (toivottavasti) oli tarkoitettu, mutta kun väki tuntuu ottavan sen ihan tosissaan..."
Salmiakki vs. riisi. Molemmat kehnoa ravintoa. Salmiakkia vain syödään oleellisesti pienempiä massoja.
Krisu tarkoitti varmaankin että vertailu on humoristinen, mutta vakava. Tärkkelystä tuputetaan liikaa, eritoten ylipainoisille.
Sami Uusitalo arveli: "Krisu tarkoitti varmaankin että vertailu on humoristinen, mutta vakava. Tärkkelystä tuputetaan liikaa, eritoten ylipainoisille."
VastaaPoistaJuuri näin. Ei tehdä tästä liian vaikeaa. Kiitos kaikista kommenteista.
Kuka syö auringonkukan siemeniä kymmenkertaisen määrän riisiin verrattuna? Ei kukaan.
VastaaPoista"Mitäs nämä ainesosat sitten ovat? Olisi varmaan mielekästä kertoa se hyvinvoinnin ja terveyden laitoksellekin."
Toivottavasti yllä mainittu oli huumoria. Niitä aineosia on tuhansia. Googlettamalla löydät helposti satoja.
Verenpainetautia sairastaville pienetkin määrät salmiakkia (lakritsihappoa) saattavat olla haitaksi. Lakritsin syönnin lopettamisen jälkeen verenpainevaikutus saattaa kestää kuukauden (joillakin henkilöillä jopa kolme kuukautta!).
VastaaPoistaLakritsihapon vaikutusta verenpaineeseen on pitkään vähätelty, mutta ilmeisesti uusissa suosituksissa tullaan myös toteamaan, että verenpainetautia sairastavien tulisi rajoittaa lakritsihappoa sisältävien tuotteiden käyttöä (tai lopettaa käyttö mielellään kokonaan).
Ei siis kannata vaihtaa riisiä salmiakkiin ainakaan jos on altis lakritsihapon verenpainetta nostavalle vaikutukselle. :D
Sami puhuu ihan asiaa, vaikka välillä nämä vertaukset hieman hullunkurisia ovatkin. Ylipainoiset voivat aivan hyvin vähentää hiilareiden suhteellista määrää ja lisätä rasvojen ja proteiinin saantia. Jostain kumman syystä ravintoasiantuntijat yleensä rinnastavat VHH ruokavalion alkuperäiseen Atkinsin ruokavalioon jossa syötiin pääasiassa lihaa ja rasvaa jättäen kasvikset ja hedelmät pois käytännössä kokonaan. Nykyinen runsaasti kasviksia sisältävä VHH ruokavalio on hyvä vaihtoehto painonhallintaa. Normaalipainoiset voivat kuitenkin syödä hiilareita suositusten mukaan.
"Kuka syö auringonkukan siemeniä kymmenkertaisen määrän riisiin verrattuna? Ei kukaan."
VastaaPoistaKun ei leikkaa järki niin se ei leikkaa sitten yhtään.
Hyvä mies. Auringonkukansiemeniä tarvitaan alle kymmenesosa siitä massasta mitä riisiä jotta saadaan sama määrä arginiinia -ei suinkaan kymmenkertaista määrää.
Vaikka terveyteen vaikuttaa muitakin ravinnon tekijöitä kuin vitamiinit, hiven- ja kivennäisaineet ei se tarkoita sitä etteikö em. seikoillakin olisi merkitystä.
"Jostain kumman syystä ravintoasiantuntijat yleensä rinnastavat VHH ruokavalion alkuperäiseen Atkinsin ruokavalioon jossa syötiin pääasiassa lihaa ja rasvaa jättäen kasvikset ja hedelmät pois käytännössä kokonaan."
VastaaPoistaTiukkaankin atkinssiin, 20g hiilareita, mahtuu esimerkiksi kilo ruusukaalia. Tästä saa jo oivan määrän C-, K-vitamiineja (yli kymmenkertaisen määrän suositukseen nähden) sekä kuitua.
Eli puutteita ravintoaineisiin ei tule tiukassakaan rajoituksessa.
Korealainen kaverini oli aika sutjakoissa mitoissa vaikka mutustelikin riisiä.
VastaaPoistaTai siis on edelleen ja mutustelee edelleen riisiä :D
VastaaPoistamistä olet saanut nuo hiilari arvot finelli ilmoittaa keitetylle riisille Ravintotekijä Pitoisuus Yksikkö Menetelmä Tietolähde Viite
VastaaPoistaPerusravintoaineet
energia laskennallinen 566 (135) kJ (kcal) laskettu reseptistä KTL:n tuottama
hiilihydraatti imeytyvä 30.2 g laskettu reseptistä KTL:n tuottama
rasva 0.3 g laskettu reseptistä KTL:n tuottama
proteiini 2.4 g laskettu reseptistä KTL:n tuottama
alkoholi 0 g laskettu reseptistä KTL:n tuottama tuo 30.2 grammaa on suht paljon vähäisempi kuin ilmoittamasi arvot kun taas salmiakkipastillissa on valmistajan mukaan De Bron Kubusjes. Sockerfri stark salmiakkub -> Produktnr 60
Ingredienser: naturenlig sötningsmedel maltitol, modiferad stärkelse: tapioka, majs. Lakritsextrakt, ammoniumklorid (5%), potatisstärkelse, smakämnen, ytbehandlingsmedel: vegebilisk olja, bivax.
Gelatinfri, fettfri, glutenfri, färgämnesfri, tandvänlig, 30% mindre kalorier. Överdriven konsumtion kan ha laxerande verkan. Förvaras svalt och torrt. Tillverkad i Holland. Vikt 100 g.
Ravintoarvo 100 g kohden / näringsvärde per 100 g
Energiaa / energi
954 kj (224 kcal)
Proteiinia / protein
0 g
Hiilihydraatteja / kolhydrater
80,4 g
josta sokeria / varav socker
0,5 g
josta sokerialkoholeja / varav sockeralkoholer 60,8 g
Rasvaa / fett
Anonyymejä kommentteja on taas tullut melkoisesti.
VastaaPoistaOHJE: Käyttäkää oikeaa nimeänne, jotain pysyvää nimimerkkiä tai muuta vakiotunnistetta! On sitten helpompi käydä tätä keskustelua.
Käytin Fineliä sekä salmiakkipastillin että riisin ravintotietojen etsiskelyyn. Riisitiedon numero on Finelissä 156, eli Elintarvikkeen numero on 156 Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen tietokannassa.
Mielenkiintoinen keskustelu.
Hauska vertailu, joskin jälleen kerran näissä on sivutettu energiatiheyden konsepti.
VastaaPoistahttp://www.ajcn.org/cgi/content/full/82/1/236S
Siltikin on aina paikallaan nostaa esiin näiden tärkkelyksestä runsaan ja suojaravintoaineköyhän ruoan sudenkuopat. Sopiva huumorihöystö se Chrisun blogiin asiatekstin siivittelemänä aina kutsuukin. :)
Kiitos Juuso hienosta kommentista.
VastaaPoistaEi paha, ei paha.
VastaaPoistaKyllähän allaoleva sanoo kaiken ja vähä lisää:
Kysymys oli "Voinko syödä 2kg banaania päivässä?"
Vastaus:
Hei!
Oletan, että kysyjä on diabeetikko.
Kyllähän diabeetikko voi syödä päivässä vaikka 2 kg banaaneja, mutta silloin pitää normaalioloissa jättääkin muut hiilihydraatin lähteet miltei kokonaan pois, koska 2 kg:sta banaaneja tulee hiilihydraatteja n. 250 g ja energiaa n. 1000 kcal. Jos pyritään siihen, että hiilihydraateista saatava energia on noin 50 % kokonaisenergiansaannista, tulee loput 1000 kcal saada proteiinista ja rasvasta.
Jos 2 kg banaaneja lisätään normaaliin ruokavalioon, lisääntyy sekä energian- että hiilihydraattien santi liikaa. 1 iso banaani painaa noin 200 g eli 2 kg:aan mahtuu noin 10 isoa banaania. Yhdessä isossa banaanissa on noin 25 g hiilihydraatteja, mikä pitää huomioida ateriainsuliiniannostelussa.
Jos henkilö haluaa välttämättä syödä päivässä 2 kg banaaneja eli 10 isoa banaania, voisi ne jakaa vaikkapa seuraavasti:
- Aamupala: 1,5 banaania (37,5 g hiilihydraatteja)
- Aamupäivän välipala: 1 banaani (25 g hiilihydraatteja)
- Lounas: 2,5 banaania (62,5 g hiilihydraatteja)
- Iltapäivän välipala: 1 banaani (25 g hiilihydraatteja)
- Päivällinen: 2,5 banaania (62,5 g hiilihydraatteja)
- Iltapala: 1,5 banaania (37,5 g hiilihydraatteja)
Yhteensä 250 g hiilihydraatteja
Banaanien lisäksi aterioille tulee siis lisätä kasviksia, lihaa, kanaa, kalaa tai leikkeleitä, ruokaöljyä sekä pieniä määriä täysjyväviljaa puuron, leivän, täysjyväriisin tai -pastan tai perunan muodossa sekä maitovalmisteita.
Tämän tyyppinen ruokavalio sopii esim. ns. hiilihydraattitankkausvaiheessa joissain pitkäkestoisissa urheilumuodoissa.
Aurinkoista kesää!
Tuula Heikkinen
laill. ravitsemusterapeutti
MM
Mites se glygeeminen indeksi...olisiko se kuitenkin vähäsen riisin eduksi?
VastaaPoista"Mites se glygeeminen indeksi...olisiko se kuitenkin vähäsen riisin eduksi?"
VastaaPoistaSalmiakkipastillissa on niin valtavan paljon enemmän kuitua, että voipi hidastaa sokerin imeytymistä. Riisi saattaa siis hävitä tämänkin vertailun. Olkoonkin etten itse pidä tätä glykeemistä indeksiä kovin merkittävänä asiana painonhallinnan kannalta.
Joku kysyi että kuka syö pelkkää riisiä pääruuaksi.
VastaaPoistaLähes koko aasian väestö, on vastaus, riisi on pääateriana myös osassa afrikkaa ja etelä-amerikkaa.
Ja silloin on kyseessä on juuri tuo puhdistettu valkoinen riisi, ei mikää täysjyvä.
Riisiä on Aasiassa syöty jo 10000 vuotta, joten he ovat sopeutuneet hiilarien syöntiin toisin kuin suomalaiset.
VastaaPoistaKyllä Suomessa hiilareita on syöty. Suomessa on sopeuduttu potun ja leivän syöntiin (ja jokusen silakanpyrstön silloin tällöin). Lihaa tai voita oli vain harvoin, ja silloinkin etupäässä vain rikkailla. Nälänhätä ja nälkäkuolemat Suomessa on johtunut siitä, että halla vei siemenviljan.
VastaaPoista"Jostain kumman syystä ravintoasiantuntijat yleensä rinnastavat VHH ruokavalion alkuperäiseen Atkinsin ruokavalioon jossa syötiin pääasiassa lihaa ja rasvaa jättäen kasvikset ja hedelmät pois käytännössä kokonaan. "
VastaaPoistaVoisiko tällainen väärinkäsitys tulla näistä kammo-dieeteistä, kuten Dukanin dieetistä? Sitähän on esimerkiksi tämän blogin ylläpitäjä ja jotkut keskustelijat kokeilleet. Olen varma, että se on pidemmän päälle kovin epäterveellinen dieetti.
Kaikki salmiakkikarkit eivät muuten sisällä lakritsia, eikä vehnäjauhosta peräisin olevia kuitujakaan noin paljon.
VastaaPoistaOn olemassa myös esim. punaisia hedelmäsalmiakkikarkkeja, jossa on mukana vain ammoniumkloridi, eli salmiakki(suola), muttei lainkaan lakritsia. Onkohan näissä sama verenpainetta nostava vaikutus tuon salmiakkisuolan takia? Jos lakritsi-salmiakkikarkkien verenpaine vaikutus siis johtuu lakritsihaposta?