Diabetesliitto ei ole hoitanut tehtäväänsä kovinkaan hyvin

Tuoreimmassa kyselyssäni Diabetesliitto sai yllättävän tylyn tuomion.

Valtaosa terveysblogini lukijoista oli sitä mieltä, ettei Diabetesliitto ole onnistunut tehtävässään. Peräti puolet vastaajista oli osittaisen tai täydellisen epäonnistumisen kannalla. Suomeen perustetun Uuden Diabetesyhdistyksen tarpeesta oltiin yhtä mieltä: Uusia tuulia ja uusia ajatuksia tarvitaan.

Suomen Uuden Diabetesyhdistyksen ajatuksena on, että tässä yhdistyksessä tarjotaan suurella sydämellä ja vakaalla taidolla elinehtoista hoitoa ja ohjausta diabetekseen. Samalla yhdistys voi koota saman katon alle mm. vähähiilihydraattista ruokavaliota kannattavat suomalaiset. Jo monen vuoden aikana on ollut perusteilla "Karppiyhdistys" Suomeen. "Karpit" tai hiilihydraatteja karttavat ja rasvaa ruokaansa lisäävät, voivat ainakin aloittaa tässä yhdistyksessä. Ehkä jäävätkin? Ottakaa yhteys Suomen Uuden Diabetesyhdistyksen hallitukseen.

Suomen Uusi Diabetesyhdistys on lähestynyt mm. Yleisradiota yhteistyötoiveella. Voimme tarjota asiantuntijalausuntoja ja potilasnäkökulmaa vähähiilihydraattikeskusteluun ja metabolista oireyhtymää käsitteleviin ohjelmaosuuksiin. Olemme saaneet äänemme kuuluviin mm. Luontaisterveyslehdessä 6/2011 ja pian ilmestyy jäsenlehtemme ensimmäinen numero.

Tässä pieni lainaus artikkelistamme Luontaisterveys -lehdessä:

Suomen uusi diabetesyhdistys - Elinehtoista valistusta diabeetikolle
Suomeen on syntynyt uusi diabetesyhdistys. Sen tarkoitus on rohkaista diabetesta potevia vähähiilihydraattiseen ruokavalioon ja monipuoliseen liikuntaan. Luonnollisten rasvojen käyttö korvaa teolliset kevyttuotteet.

Helsinkiläinen biologi ja terveysbloggaaja Christer Sundqvist on toiminut aloitteentekijänä hankkeessa, jonka tarkoitus on ollut perustaa uusi valtakunnallinen diabetesyhdistys.

Nyt tavoite on täyttynyt: yhdistys piti perustavan kokouksensa lauantaina 27.8.2011 Helsingissä. Yhdistyksen nimeksi tuli Suomen uusi diabetesyhdistys ja sen kotikaupunki on Helsinki.

Uuden yhdistyksen kulmakivet ovat vähähiilihydraattinen ruokavalio ja mm. diabeetikolle sopivat lisäravinteet sekä monipuolinen liikunta.

Yhdistys haluaa toimia mm. Suomen Diabetesliitto ry:n rinnalla tarjoten Käypä hoidon tilalle muita täydentäviä hoitomalleja.

– Haluamme tarjota diabeetikolle ns. elinehtoista hoitoa ja valistusta, kiteyttää Christer Sundqvist.

Ravitsemussuositukset hunningolla

Mistä sitten ajatus uudesta yhdistyksestä sai alkunsa?

– Vuosien varrella moni on ottanut minuun yhteyttä ja pyytänyt edistämään diabeetikkojen asemaa täällä Suomessa. Ajatus sai tukea myös Facebookissa käydyistä keskusteluista, Sundqvist kommentoi.

Sundqvistin mukaan diabeetikkojen tilanne on pitkään ollut hyvin huolestuttava ylipäänsä länsimaissa. Onhan diabetes sairautena räjähdysmäisesti lisääntynyt - samassa suhteessa kuin hiilihydraattien käyttökin.

– Ravitsemussuositukset ovat olleet hunningolla ja pelkästään lisänneet altistusta 2-tyypin diabetekseen. Hiilihydraatit nostavat verensokeria, joten niiden käytön lisääminen luonnollisesti edistää myös taudin puhkeamista.

– Kevyttuotteiden illuusio on vaa'an toisella puolella, jolloin on ryhdytty välttämään luonnollisia rasvoja terveyden kustannuksella.

Asiantuntemusta tarvitaan

Nykyiset ravitsemussuositukset suosivat siis liian suurta hiilihydraattien määrää, vaikka ne olisivatkin ns. hitaita hiilihydraatteja. Puolustajia nykyisiin ravitsemussuosituksiin löytyy.

– Jopa lääkärikunnassa on havaittavissa pelkoa asettua puoltamaan vähähiilihydraattista ruokavaliota. He pelkäävät ilmeisesti toimeentulonsa puolesta.

Sundqvist pitää mm. ortopedi Antti Heikkilän ravintosuosituksia erinomaisina juuri diabeetikolle.

– Uusi diabetesyhdistys haluaakin ottaa huomioon tieteen edistysaskeleet täysimääräisesti, hän sanoo. Uuteen yhdistykseen tarvittaisiinkin rohkeita asiantuntijalääkäreitä.

Sokerista rasvaan

Vähähiilihydraattisessa ruokavaliossa elimistö käyttää energianlähteenään rasvaa sokerin sijasta.

– Ihmisen ollessa lepotilassa solut käyttävät energianlähteenään pääasiassa rasvaa. Ainoastaan aktiivisen liikkeen aikana elimistö käyttää hiilihydraatteja.

Vähähiilihydraattinen ruokavalio vie siis elimistöä rasva-aineenvaihdunnan puolelle.

– Rasva-aineenvaihdunnan aktivoituminen tukee ihmisen terveyttä paremmin. Tällöin energia ei tule niinkään syödystä ruoasta, vaan kehon omien elintoimintojen kautta. Kun ihminen panostaa luonnollisiin rasvoihin silloin hiilihydraattien osuutta ravinnosta voidaan terveyden nimissä laskea, Sundqvist selvittää.

Liikunta tukee hoitoa

Liikunta on terveyden ylläpidon kannalta keskeistä, mutta se ei diabeteksen hoitosuunnitelmassa riitä. Keskeisemmässä asemassa on juuri ravitsemus.

– Liikunta tukee hoitoa mm. siinä, että se laskee jossain määrin verenpainetta ja pitää lihaksia kunnossa. Liikuntasuoritus ei saa olla liiallista; diabeetikko ei hyödy siitä, että liikutaan vain koko ajan enemmän. Liikunta tulisi olla monipuolista kuntoliikuntaa, mutta siihen ei saa luottaa liikaa sairauden hoidossa.

Christer Sundqvist itse on hyvin aktiivinen urheilun harrastaja. Hän on vuosia kiertänyt Suomea myös terveysvalistuslinjauksensa kanssa.

– Sain vuonna 2005 terveysherätyksen. Kovasta liikuntapanoksesta huolimatta noudatan itse vähähiilihydraattista ruokavaliota. Kerään näin sekä omia että muiden kokemuksia siitä.

Ravinto ja ravintolisiä

Suomen uusi diabetesyhdistys haluaa rakentaa rauhanomaisesti siltoja asiantuntijoiden, viranomaisten ja potilaiden välillä. Tavoitteena olisi toimia myös yhteistyössä muiden potilasjärjestöjen kanssa.

Miten yhdistyksen toiminta poikkeaa jo olemassa olevasta Suomen Diabetesyhdistyksen toiminnasta?

– Ehkäpä suurin ero on siinä, että pyrimme viimeiseen asti välttämään lääkitykseen ohjaamista. Panostamme myös monipuolisesti liikunta- ja ravitsemussuosituksiin.

Ravitsemussuositukset perustuvat paitsi vähähiilihydraattiseen ruokavalioon myös hallittuun ravintolisien käyttöön.

– Ravintolisistä tärkeimpiä ovat kalaöljyt ja D-vitamiini. Kalaöljy pitää verisuonet kunnossa, sillä diabetekseen liittyy myös sydän- ja verisuonitautien riski, jota pitää tarmokkaasti ehkäistä. Suosittelemme diabeetikoille myös tarvittaessa hiilihydraattien imeytymistä estäviä ravintolisiä ja elimistön tulehdustilaa vaimentavia antioksidantteja ja vitamiineja; niiden tehokas käyttö on osa diabeetikon ravitsemushoitoa. Ravintolisiä nautitaan yksilöllisen tarpeen mukaisesti.

Hallitukseen valittiin seitsemän henkilöä. He ovat Mikko Pietarinen (Pälkäne), Kirsti Lampinen (Espoo), Nina Westerback (Espoo), Raimo Kantanen (puheenjohtaja, Kotka), Christer Sundqvist (Helsinki), Rauno Vauramo (Vaasa) ja Tommi Ruotsila (Helsinki).