Niin tavattoman virallista tietoa sydänterveydestä

*
Tässä virallista tietoa sellaisesta ruoasta ja liikunnasta, joka pitää sydämen terveenä. En voi ihan kaikkea hyväksyä, kuten esim. sitä seikkaa, että sydän kiittäisi rasvojen karsimisesta 20 energiaprosenttiin ja hiilihydraattien nostamisesta 70 energiaprosenttiin! Valoa pimeyteen tuo järkevän oloinen liikuntasuositus. Tosin liikunnan vaikutusta painonhallintaan voi pitää vaatimattomampana kuin EHN olettaa. Kuormittava liikunta on kuitenkin parasta mahdollista toimintaa yleisen terveydentilan kohentamiseksi.

Kerro mielipiteesi!

Euroopan sydänverkosto esittää tavoitteet Euroopan maiden väestöjen ravinnolle ja liikunnalle

Euroopan sydänverkosto (European Heart Network, EHN) on julkistanut tuoreimpaan tieteelliseen näyttöön perustuvan raportin ravinnon ja liikunnan yhteyksistä sydäntauteihin sekä tietoja ravinto- ja liikuntatottumuksista Euroopan maissa (Diet, Physical Activity and Cardiovascular Disease Prevention). European Heart Network on Euroopan maiden sydänterveyttä edistävien järjestöjen yhteistyöelin, johon Suomesta kuuluu Suomen Sydänliitto. Kaikkiaan EHN:iin kuuluu 33 jäsenorganisaatiota 26:sta Euroopan maasta.

Näiden tietojen perusteella poliittisille päättäjille ja asiantuntijoille voidaan antaa vahvaan tieteelliseen näyttöön perustuvat tavoitteet siitä, millaiseen ravintoon ja liikuntaan Euroopan maissa on pyrittävä sydämen ja verisuonten terveyden edistämiseksi. Tieteellisen katsauksen liikunnan merkityksestä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä on kirjoittanut emeritusprofessori, Suomen Tuki- ja liikuntaelinliitto - Suomen Tule ry:n pääsihteeri Ilkka Vuori Tampereelta.

Raportti antaa päättäjille perusteita suunnitella ja toteuttaa konkreettisia toimenpiteitä em. tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteet on annettu kahdelle ajanjaksolle: seuraavien 5-10 vuoden kuluessa saavutettavissa olevat ja pidemmän ajanjakson tavoitteet. Jotta tavoitteet myös toteutuisivat, ne on muunnettava eri maissa käytäntöä palveleviksi ravinto- ja liikuntasuosituksiksi, jotka vastaavat kunkin maan olosuhteita ja edellytyksiä.

Tavoitteet väestön liikunnalle
Kaikki tavoitteet koskevat väestöä, eli ne pitäisi saavuttaa keskimäärin koko väestössä. Liikuntatavoitteeksi asetettiin lähivuosina vähintään 150 minuuttia vähintään kohtalaisesti kuormittavaa liikuntaa viikossa, mikä on jo nykyisin voimassa oleva kansainvälinen suositus. Pidemmän ajan kuluessa tavoitteena on tunti liikuntaa päivässä. Tämä määrä liikuntaa vähentäisi väestössä tehokkaasti mm. lihavuutta ja sen aiheuttamia ongelmia terveydelle ja toimintakyvylle.

Vaativat tavoitteet rasvojen, hiilihydraattien ja alkoholin osuudesta ravinnossa
Ravintoa koskevat tavoitteet ovat varsin kunnianhimoisia. Esimerkiksi rasvojen osuuden energian saannista tulisi olla 5-10 vuoden kuluessa korkeintaan 30 %, pidemmällä aikavälillä korkeintaan 20-25 %. Tyydytetyistä rasvoista energiaa pitäisi vastaavasti saada korkeintaan 10 % ja 7 %. Ravintoon lisätystä sokerista energiaa pitäisi 5-10 vuoden kuluttua saada korkeintaan 10 % ja pidemmän ajan kuluessa korkeintaan 5 %. Hiilihydraattien osuuden energiasta pitäisi vastaavasti olla vähintään 55 % ja 60-70 %.

Kehon painoindeksille (BMI) on asetettu vaativat tavoitteet: 5-10 vuoden kuluessa sen tulisi olla väestössä keskimäärin alle 23 ja myöhemmin alle 21. Alkoholin käytön tavoiterajat ovat miehille korkeintaan 2 annosta (20 g) ja naisille 1 annos (10 g) päivässä.

Tavoitteiden saavuttamiseksi raportissa esitetään lukuisia yhteiskunnallisiin päätöksiin perustuvia keinoja. Raportin ladattavat versiot löytyvät osoitteesta http://www.ehnheart.org/publications/physical-activity/publication/522-diet-physical-activity-and-cardiovascular-disease-prevention.html

Lisätietoja: emeritusprofessori Ilkka Vuori, p. 040 867 7707, ilkkavuori@kolumbus.fi

Ilkka Vuori (s. 1937) on jo kauan toiminut ja toimii edelleen puheenjohtajana European Heart Networkin Expert Group on Physical Activity -organisaatiossa. Hän hoitaa myös Suomen Tuki- ja liikuntaelinliitto - Suomen Tule ry:n pääsihteerin tehtäviä. Vuori on tehnyt sekä kansallisesti että kansainvälisesti merkittävän elämäntyön väestön terveyden edistämiseksi erityisesti terveysliikunnan merkityksen tutkijana ja puolestapuhujana. Ilkka Vuorella on ollut runsaasti luottamustehtäviä omalla alallaan. Hän on ollut kysytty asiantuntija niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin koko aktiiviuransa ajan ja on sitä edelleen. Muun muassa Maailman terveysjärjestö (WHO) on käyttänyt häntä asiantuntijana useissa eri yhteyksissä. Ilkka Vuoren toimiessa UKK-instituutin johtajana (1981-2001) UKK-instituutista kehittyi kansainvälisesti arvostettu terveyden edistämisen ja terveysliikunnan tutkimuslaitos. Lisäksi Vuori on toiminut mm. Jyväskylän yliopiston liikuntahygienian ja kansanterveyden professorina, Turun yliopiston kansanterveystieteen professorina, Stanfordin yliopiston lääketieteen laitoksen vierailevana professorina, Turun yliopiston sovelletun fysiologian dosenttina ja Tampereen yliopiston liikuntalääketieteen dosenttina. Aktiivisena kirjoittajana Vuori on julkaissut noin 400 tieteellistä julkaisua, pääasiassa liikuntafysiologian ja -lääketieteen alalta. Hänen tuotantoonsa lukeutuu myös useita oppikirjoja sekä runsaasti opetus- ja yleistajuisia kirjoituksia. Tunnustuspalkintona elämäntyöstään Ilkka Vuori sai Juho Vainion Säätiön tunnustuspalkinnon vuonna 2007.

Suomen Tule ry on tuki- ja liikuntaelinten terveyden ja sairauksien alalla toimivien kuuden kansalais- ja potilasjärjestön, seitsemän tule-alan ammattilaisjärjestön, yhden säätiön ja yhden tutkimus- ja asiantuntijalaitoksen valtakunnallinen yhteistyöjärjestö. Suomen Tulen kansalais- ja potilasjärjestöissä on yli 100 000 jäsentä. Suomen Tule ry:n tavoitteena on edistää tuki- ja liikuntaelinten terveyttä lisäämällä tietoa ja tietoisuutta tuki- ja liikuntaelinten terveyden ja sen ongelmien merkityksestä yksilöille, väestölle ja yhteiskunnalle sekä mahdollisuuksista parantaa tuki- ja liikuntaelinten terveyttä ja toimintakykyä ja vähentää niiden sairauksia ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen keinoin.