keskiviikkona, marraskuuta 30, 2011

Niin tavattoman virallista tietoa sydänterveydestä

*
Tässä virallista tietoa sellaisesta ruoasta ja liikunnasta, joka pitää sydämen terveenä. En voi ihan kaikkea hyväksyä, kuten esim. sitä seikkaa, että sydän kiittäisi rasvojen karsimisesta 20 energiaprosenttiin ja hiilihydraattien nostamisesta 70 energiaprosenttiin! Valoa pimeyteen tuo järkevän oloinen liikuntasuositus. Tosin liikunnan vaikutusta painonhallintaan voi pitää vaatimattomampana kuin EHN olettaa. Kuormittava liikunta on kuitenkin parasta mahdollista toimintaa yleisen terveydentilan kohentamiseksi.

Kerro mielipiteesi!

Euroopan sydänverkosto esittää tavoitteet Euroopan maiden väestöjen ravinnolle ja liikunnalle

Euroopan sydänverkosto (European Heart Network, EHN) on julkistanut tuoreimpaan tieteelliseen näyttöön perustuvan raportin ravinnon ja liikunnan yhteyksistä sydäntauteihin sekä tietoja ravinto- ja liikuntatottumuksista Euroopan maissa (Diet, Physical Activity and Cardiovascular Disease Prevention). European Heart Network on Euroopan maiden sydänterveyttä edistävien järjestöjen yhteistyöelin, johon Suomesta kuuluu Suomen Sydänliitto. Kaikkiaan EHN:iin kuuluu 33 jäsenorganisaatiota 26:sta Euroopan maasta.

Näiden tietojen perusteella poliittisille päättäjille ja asiantuntijoille voidaan antaa vahvaan tieteelliseen näyttöön perustuvat tavoitteet siitä, millaiseen ravintoon ja liikuntaan Euroopan maissa on pyrittävä sydämen ja verisuonten terveyden edistämiseksi. Tieteellisen katsauksen liikunnan merkityksestä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä on kirjoittanut emeritusprofessori, Suomen Tuki- ja liikuntaelinliitto - Suomen Tule ry:n pääsihteeri Ilkka Vuori Tampereelta.

Raportti antaa päättäjille perusteita suunnitella ja toteuttaa konkreettisia toimenpiteitä em. tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteet on annettu kahdelle ajanjaksolle: seuraavien 5-10 vuoden kuluessa saavutettavissa olevat ja pidemmän ajanjakson tavoitteet. Jotta tavoitteet myös toteutuisivat, ne on muunnettava eri maissa käytäntöä palveleviksi ravinto- ja liikuntasuosituksiksi, jotka vastaavat kunkin maan olosuhteita ja edellytyksiä.

Tavoitteet väestön liikunnalle
Kaikki tavoitteet koskevat väestöä, eli ne pitäisi saavuttaa keskimäärin koko väestössä. Liikuntatavoitteeksi asetettiin lähivuosina vähintään 150 minuuttia vähintään kohtalaisesti kuormittavaa liikuntaa viikossa, mikä on jo nykyisin voimassa oleva kansainvälinen suositus. Pidemmän ajan kuluessa tavoitteena on tunti liikuntaa päivässä. Tämä määrä liikuntaa vähentäisi väestössä tehokkaasti mm. lihavuutta ja sen aiheuttamia ongelmia terveydelle ja toimintakyvylle.

Vaativat tavoitteet rasvojen, hiilihydraattien ja alkoholin osuudesta ravinnossa
Ravintoa koskevat tavoitteet ovat varsin kunnianhimoisia. Esimerkiksi rasvojen osuuden energian saannista tulisi olla 5-10 vuoden kuluessa korkeintaan 30 %, pidemmällä aikavälillä korkeintaan 20-25 %. Tyydytetyistä rasvoista energiaa pitäisi vastaavasti saada korkeintaan 10 % ja 7 %. Ravintoon lisätystä sokerista energiaa pitäisi 5-10 vuoden kuluttua saada korkeintaan 10 % ja pidemmän ajan kuluessa korkeintaan 5 %. Hiilihydraattien osuuden energiasta pitäisi vastaavasti olla vähintään 55 % ja 60-70 %.

Kehon painoindeksille (BMI) on asetettu vaativat tavoitteet: 5-10 vuoden kuluessa sen tulisi olla väestössä keskimäärin alle 23 ja myöhemmin alle 21. Alkoholin käytön tavoiterajat ovat miehille korkeintaan 2 annosta (20 g) ja naisille 1 annos (10 g) päivässä.

Tavoitteiden saavuttamiseksi raportissa esitetään lukuisia yhteiskunnallisiin päätöksiin perustuvia keinoja. Raportin ladattavat versiot löytyvät osoitteesta http://www.ehnheart.org/publications/physical-activity/publication/522-diet-physical-activity-and-cardiovascular-disease-prevention.html

Lisätietoja: emeritusprofessori Ilkka Vuori, p. 040 867 7707, ilkkavuori@kolumbus.fi

Ilkka Vuori (s. 1937) on jo kauan toiminut ja toimii edelleen puheenjohtajana European Heart Networkin Expert Group on Physical Activity -organisaatiossa. Hän hoitaa myös Suomen Tuki- ja liikuntaelinliitto - Suomen Tule ry:n pääsihteerin tehtäviä. Vuori on tehnyt sekä kansallisesti että kansainvälisesti merkittävän elämäntyön väestön terveyden edistämiseksi erityisesti terveysliikunnan merkityksen tutkijana ja puolestapuhujana. Ilkka Vuorella on ollut runsaasti luottamustehtäviä omalla alallaan. Hän on ollut kysytty asiantuntija niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin koko aktiiviuransa ajan ja on sitä edelleen. Muun muassa Maailman terveysjärjestö (WHO) on käyttänyt häntä asiantuntijana useissa eri yhteyksissä. Ilkka Vuoren toimiessa UKK-instituutin johtajana (1981-2001) UKK-instituutista kehittyi kansainvälisesti arvostettu terveyden edistämisen ja terveysliikunnan tutkimuslaitos. Lisäksi Vuori on toiminut mm. Jyväskylän yliopiston liikuntahygienian ja kansanterveyden professorina, Turun yliopiston kansanterveystieteen professorina, Stanfordin yliopiston lääketieteen laitoksen vierailevana professorina, Turun yliopiston sovelletun fysiologian dosenttina ja Tampereen yliopiston liikuntalääketieteen dosenttina. Aktiivisena kirjoittajana Vuori on julkaissut noin 400 tieteellistä julkaisua, pääasiassa liikuntafysiologian ja -lääketieteen alalta. Hänen tuotantoonsa lukeutuu myös useita oppikirjoja sekä runsaasti opetus- ja yleistajuisia kirjoituksia. Tunnustuspalkintona elämäntyöstään Ilkka Vuori sai Juho Vainion Säätiön tunnustuspalkinnon vuonna 2007.

Suomen Tule ry on tuki- ja liikuntaelinten terveyden ja sairauksien alalla toimivien kuuden kansalais- ja potilasjärjestön, seitsemän tule-alan ammattilaisjärjestön, yhden säätiön ja yhden tutkimus- ja asiantuntijalaitoksen valtakunnallinen yhteistyöjärjestö. Suomen Tulen kansalais- ja potilasjärjestöissä on yli 100 000 jäsentä. Suomen Tule ry:n tavoitteena on edistää tuki- ja liikuntaelinten terveyttä lisäämällä tietoa ja tietoisuutta tuki- ja liikuntaelinten terveyden ja sen ongelmien merkityksestä yksilöille, väestölle ja yhteiskunnalle sekä mahdollisuuksista parantaa tuki- ja liikuntaelinten terveyttä ja toimintakykyä ja vähentää niiden sairauksia ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen keinoin.

19 kommenttia:

  1. Painoideksi 21-23 kg/m2 tuntuu utopistiselta tavoitteelta ja mihin sillä pyritään ?

    VastaaPoista
  2. "En voi ihan kaikkea hyväksyä, kuten esim. sitä seikkaa, että sydän kiittäisi rasvojen karsimisesta 20 energiaprosenttiin ja hiilihydraattien nostamisesta 70 energiaprosenttiin! "

    Miksi et?

    Entä aivot? Entä elinikä?

    VastaaPoista
  3. Mitä virallista tässä on? Eihän mukana ole mitään viraomaistahoa.

    VastaaPoista
  4. Siis mihin ihmeeseen perustuu rasvojen vähentäminen 20 % energiasta ja painoindeksin lasku alle 21:een? Ei tieteeseen ainakaan. Näillähän ei ole mitään tekemistä terveyden kanssa, kuulostaa lähinnä pro-ana-toimikunnan suosituksilta..

    VastaaPoista
  5. Jos luet sen kokoartikkelin nin sielläkin mainitaan että tyydyttyneellä rasvalla ei ole havaittu yhteyttä sydänsairauksiin ja sitten pitkä litania selityksiä miksei yhteyttä havaita. Sitten kuitenkin kehotetaan rajoitatamaan sen saantia. Täyttä pseudotiedettä!

    VastaaPoista
  6. Safan kohdalla kyse siitä, että sen saantia pitää tarkastella kontekstissa (muu rasvansaanti, safan lähteet), pelkästään siihen ei toki pidä fokusoitua. Ihmettelen itsekin tuota 55-70hh vs 20-25 r suhdetta, trendi tutkimuskentällä kun näyttäisi olevan hiilarien osuuden pienentäminen tuosta, rasvan osuuden säilyttäminen siinä 30-35. Itse painottaisin myös proden saannin nostamista nykyisestä, hyödyttää painonhallintaa ja sitä kautta myös sydänterveyttä.

    VastaaPoista
  7. BMI on ihan turha mittari, ei mittaa mitään muuta kuin kehon koko painoa/pituuden neliöön.
    Ei huomioi
    - lihaksiston painoa
    - luuston painoa
    - rasvan määrää.

    Ainoa oikea mittari on kehon rasvakoostumus ja varsinkin viskeraalinen rasva.

    Muuten pisin elinikä ennuste on vanhuksilla jolla bmi 25-30, Ja
    kokonaiskolesteroli (joka ei kuvaa mitään ilman tarkempia trigly, HDL, eri LDL arvoja ) miehille 5-7 naisille 6-9.

    VastaaPoista
  8. Lisäyksenä edelliseen. Vyötärönympärys (miehet <90, naiset <80 cm) on yksinkertainen ja hyvä mittari. Mittaus onnistuu joka kodissa.

    VastaaPoista
  9. Miten onnistuu karppaajilla nuo tuossa lähteessä sivulla 10 suositellut välttämättömät rasvahapot?

    PUFA: Between 5 and 8% of food energy

    Alpha-linolenic acid: at least 2% of food
    energy

    Very long chain fatty acids (such as EPA
    and DHA): 250-500 mg per day

    VastaaPoista
  10. Hyvä kysymys, mutta pitää ensin kysyä miksi. Pufa nimittäin laskee HDL:ää ja nostaa oxLDL:ää, varsinkin jos omega-6:sta paljon. Öljyn omega3/6 suhde pitäisikin olla mahdollisimman alhainen esim 1:1 ja vaikka allekin. Jotta omega-3 ja epa/dha määrät toteutuu, niin merenelävää on syötävä.

    VastaaPoista
  11. "Pufa nimittäin laskee HDL:ää ja nostaa oxLDL:ää, varsinkin jos omega-6:sta paljon."

    Nyt tulee taas ihan legendaa. KAIKKI rasvat (pl. trans) nostavat HDL:ää. Hapettumisen suhteen ongelma realisoituu mikäli n-6 -rasvoja tulee suhteessa liikaa, mutta normaalielämässä terveellisellä ruokavaliolla tämän pelkääminen on yhtä turhaa kuin se, että taivas putoaa niskaan.

    "Öljyn omega3/6 suhde pitäisikin olla mahdollisimman alhainen esim 1:1 ja vaikka allekin."

    Ja vhh-jengin vailla mitään reaalista syytä parjaaman rypsiöljyn onkin, 1:2.

    "Jotta omega-3 ja epa/dha määrät toteutuu, niin merenelävää on syötävä."

    Kalan syöminen kannattaa toki muutoinkin.

    VastaaPoista
  12. Nimimerkki Mie, sie kun tunnut jotain ymmärtävän, mitä mieltä olet Antti Heikkilän rypsiöljykirjoituksesta http://www.anttiheikkila.com/index.php?id=2&art=99&kom=1 ?

    Heikkilä tuntuu pitävän rypsiöljyä lähinnä myrkkynä. Itse en osaa (bio)kemiaa tarpeeksi, jotta osaisin arvioida noita pöyristyttäviä väitteitä. Näin maallikkona ne vaikuttavat minusta huuhaalta, muutenhan Suomessa kuoltaisin kuin kärpäset Raidiruiskutuksen jälkeen rypsiöljyn takia päivittäin.

    VastaaPoista
  13. "Nyt tulee taas ihan legendaa. KAIKKI rasvat (pl. trans) nostavat HDL:ää. Hapettumisen suhteen ongelma realisoituu mikäli n-6 -rasvoja tulee suhteessa liikaa, mutta normaalielämässä terveellisellä ruokavaliolla tämän pelkääminen on yhtä turhaa kuin se, että taivas putoaa niskaan. "
    Legenda elää. Pufa tiputtaa LDL:ää ja HDL:ää.

    High amounts ( > 11%E) of PUFAs (especially n–6 fatty acids) are recognized to increase the
    susceptibility of LDL oxidation compared with diets high in SFAs and MUFAs

    Isocaloric replacement of 1%E SFAs by PUFAs reduces
    HDL-cholesterol levels by about 0.2 mg/dl [Kromhout et
    al., 1985; Mensink and Katan, 1992; Kris-Etherton and
    Yu, 1997].

    Enpä nyt menisi liputtamaan liikaa PUFA:n puolesta !

    VastaaPoista
  14. "High amounts ( > 11%E) of PUFAs (especially n–6 fatty acids) are recognized to increase the
    susceptibility of LDL oxidation compared with diets high in SFAs and MUFAs"

    Osannet lukea? "High amounts", eritoten suhteessa muihin. Ts. sama mitä kirjoitin eli "Hapettumisen suhteen ongelma realisoituu mikäli n-6 -rasvoja tulee suhteessa liikaa". Tuo 11% kok.E:stä on tutkimuskirjallisuudessa anti ruokavalioilla, joilla rasvansaanti vaihtelee välllä 25-35% - ts. tuon mukaan pufaa tulisi todella reilusti enemmän kuin vaikkapa nykyisissä ravitsemussuosituksissa suositellaan (saanti välille 5-10%). Kuitenkaan kovin pufa-runsaiden ruokavalioiden ei ole havaittu käytännössä lisäävän sv-tautiriskiä/-kuolleisuutta, vrt. Reijo Laatikaisen kirjoitukset aiheesta blogissaan.

    "Isocaloric replacement of 1%E SFAs by PUFAs reduces
    HDL-cholesterol levels by about 0.2 mg/dl"

    Ja pienentää LDL-arvoa tätä reilummin. Safa taas nostaa LDL-arvoa selvästi enemmän kuin HDL-arvoa. Näin ollen pufa-safa -vaihdos siis parantaa LDL/HDL -suhdetta. Tästä syystä nykykäsitys on se mikä on: vaihdos kannattaa tehdä tilanteessa jossa safan saanti on liian suurta.

    "Enpä nyt menisi liputtamaan liikaa PUFA:n puolesta ! "

    Kuten muillakin rasvoilla, on sen saannilla hyödyllinen vaikutus joka ei kuitenkaan ole konsistentti mikäli saanti kasvaa liikaa suhteessa muihin nähden. Tasapainoinen rasvojen saanti kannattaa, ei epäolennaisuuksista vouhkaaminen.

    VastaaPoista
  15. "Nimimerkki Mie, sie kun tunnut jotain ymmärtävän, mitä mieltä olet Antti Heikkilän rypsiöljykirjoituksesta http://www.anttiheikkila.com/index.php?id=2&art=99&kom=1 ?"

    Tyypillistä Heikkilää, enough said. Olen kommentoinut tätä jo aiemmin, joten ihan lyhyesti:

    - n-3/n-6 -suhde on rypsärissä ideaali, ottaen huomioon etenkin sen että nykyravinnossa nämä suhteet ovat muutoin aika heikolla tolalla
    - arakidonihapon liikasaanti on teoreettinen huoli, olettaen ettet nauti rypsäriä janoosi kuin olutta kuumana kesäpäivänä :-)
    - ALA:n muunnos EPAksi ja DHAksi ei ole mitään teoreettista, vaan biokemiallinen fakta - toki hyötysuhde on heikohko, vaan eipä rypsäriä ole tarkoituskaan ainoana rasvanlähteenä nauttia plus tarvitaanhan sitä energiaakin joka siitä(kin) saa.

    Eli turhaa vouhkaamista Heikkilältä, taas kerran.

    VastaaPoista
  16. "Ja pienentää LDL-arvoa tätä reilummin. Safa taas nostaa LDL-arvoa selvästi enemmän kuin HDL-arvoa. Näin ollen pufa-safa -vaihdos siis parantaa LDL/HDL -suhdetta. Tästä syystä nykykäsitys on se mikä on: vaihdos kannattaa tehdä tilanteessa jossa safan saanti on liian suurta."

    Viimeaikaisissa tutkimuksissa on havaittu, että kolesteroliarvoista paras mittari sydän- ja verisuonitautien riskille on apolipoproteiinien (apo) B ja A-I suhde.

    Jos tavanomaisessa mittauksessa HDL- ja kokonaiskolesterolin suhde on hyvä sekä triglyseridit matalat, on todennäköisesti myös apo B:n ja apo A-I:n suhde hyvä vaikkei sitä tuloksissa ilmoitetakaan.

    PUFAn korvaamista SAFA:LLA laskee siis triglyseridejä. Joten en silti suoralta kädeltä lupaisi pufalle voittokulkua. Pitää ensin selvittä TG:n osuus.

    VastaaPoista
  17. "PUFAn korvaamista SAFA:LLA laskee siis triglyseridejä."

    Eikös se ollut niin, että SAFAn korvaaminen nimenomaan PUFAlla vähensi sv-tauteja...? Lopputapahtumat kuten sydänkohtaukset ovat tärkeämpiä kuin yksittäiset markkerit.

    VastaaPoista
  18. "Eikös se ollut niin, että SAFAn korvaaminen nimenomaan PUFAlla vähensi sv-tauteja...? Lopputapahtumat kuten sydänkohtaukset ovat tärkeämpiä kuin yksittäiset markkerit."

    Aivan. Tuorein meta-analyysi (Hooper 2011), kuten aiemmatkin metat, osoittavat riskin pienenemistä "vaihtokaupan" myötä.

    VastaaPoista