Kahvi on suositeltava juoma

**

Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) puntaroi juomasuosituksia laatiessaan eri juomien terveys-, paino- ja hammasvaikutuksia. Kahvin osalta asiantuntijaryhmä päätyi siihen, että se on harmitonta, kertoo ravitsemusasiantuntija Patrik Borg UKK Instituutista.

- Kahvin haittoja ei ole saatu esiin tutkimuksissa. Sen sijaan sen terveysvaikutuksista alkaa olla näyttöä, joka voidaan kenties jatkossa ottaa huomioon uusia suosituksia laadittaessa, Borg toteaa.

VRN otti huomioon sen, että juomat voivat olla lihottavia, jos niitä juodaan paljon. Kahvin suhteen merkitsevää on, minkä kanssa sitä juodaan ja kuinka usein. Suositeltavaa olisi sokerin ja maidon rasvan välttämiseksi juoda kahvi mustana tai vähärasvaisen maidon kanssa. Yksi punaiseen maitoon tehty maitokahvi silloin tällöin ei kuitenkaan pilaa kenenkään terveyttä.

- Punaisen maidon kieltäminen café lattessa näyttäisi terveysnatsismilta. Jos juo yhden kupin päivässä, ei asialla ole merkitystä, mutta jos juo monta, on sokeripaloilla ja maidon laadulla terveydellistä merkitystä, Borg huomauttaa.

Hammasterveydelle on pahasta juomien happamuus. Vaikka kahvi on hapan, ei se ole pahimmasta päästä tässäkään suhteessa.

Suodatinkahvi on edelleen tutkimusten valossa pannukahvia suositeltavampaa. Esimerkiksi espresso asettuu näiden kahvilaatujen välimaastoon kolesterolia kohottavien ainesosiensa takia.

Kysymys kohtuullisuudesta saa Borgin kaartelemaan. Juomasuosituksissa ei oteta asiaan kantaa, mutta kohtuutta voisi olla yhden ja viiden kupin välille asettuva päiväannos.
Kahvi ei aiheuta suomalaisille ravitsemuksellisia ongelmia

Suomalaiset juovat keskimäärin 3,2 kuppia kahvia päivässä. Ne, joille kahvi ei sovi, tuntuvat osaavan vältellä sitä itse. Tällä Borg viittaa esimerkiksi kofeiiniherkkiin ihmisiin, joille ei suositella yli kolmea kupillista kahvia päivässä.

- Sen sijaan syyllisyyttä kahvin kohtuukäytöstä on paljon. Kahvissa on vahva synnin leima, ja siihen liittyy paljon harhaluuloja. Moni uskoo sen diureettiseen voimaan, vaikka sitä ei ole todistettu.

Maalaisjärkeä käyttäen jokainen voi havaita, että kahvi itsessään on harvoin ongelma, sen sijaan ongelmia tulee, jos kahvilla korvataan aterioita.

Borg toteaa myös, että mielikuvissa kahvi ja kofeiini yhdistetään liiankin tiukasti yhteen. Kahvissa on puskuriaineita, joten kahvista saatavan kofeiinin vaikutus jää heikommaksi kuin energiajuomista saatavan. Tämä pätee etenkin lasten käyttöön. Silti kahvikaan ei ole lasten juomaa, sillä kun maksan kehittyminen on kesken, suositellaan varovaisuutta kahvin käytössä. 

Lähde: Ruokatieto uutiskirje toimittajille, 26.5.2009

Miten paljon kahvia juot päivässä?

**

Taas on yksi kysely päättynyt. Sen mukaan meidän suomalaisten kahvihammasta särkee tosi usein. Blogini lukijoista ja kyselyyn vastanneista (n = 641) peräti 38 prosenttia juo 2-3 kuppia kahvia päivässä. Kahvin suurkuluttaja on joka kolmas (4-10 kuppia). Yllättävän moni (22%) on kuitenkin sortunut kahviabsolutismiin.

Muista juoda kahvia!

**

Suomalaistutkija Miia Kivipelto on kahvin suuri ystävä. Hän on yhdessä muiden tutkijoiden kanssa selvittänyt kahvinjuonnin saloja. Siemaillessani aamukahviani luen Dagens Nyheter -lehden verkkoversiosta miten 3-5 kuppia kahvia päivässä pitää Alzheimerin loitolla.

Kahvin virkistävät ominaisuudet tunnetaan jo laajasti, mutta toistaiseksi olemme tienneet aika vähän kahvinjuonnin pitkäaikaisvaikutuksista keskushermostossamme, sanoo Karoliinisen instituutin tutkija Miia Kivipelto. Tänään julkaistaan hänen tutkimusryhmänsä juttu Journal of Alzheimer's disease -lehdessä. Vai mikä lehti se nyt oli?

Muissa tutkimuksissa on todettu, että kahvi on hyödyllistä Parkinsonin tautia sairastavalle, se suojaa tyypin 2 diabetesta vastaan ja on sillä pieni rooli myös sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä. Ei muuta kuin dementia tälle samalle listalle, tuumii Kivipelto.  Kahvissa on paljon antioksidantteja ja siinä on muitakin hermojärjestelmää suojaavia aineita. 

Tutkimuksessa on käytetty vuonna 1972 käynnistyneen Pohjois-Karjala-projektin lähdeaineistoa. Sehän on se projekti, jossa todettiin suomalaisten sydänterveyden parantuvan kohdistamalla huomio toteuttamiskelpoisiin elämäntapamuutoksiin. Pääjohtaja Pekka Puska (THL) kiersi maakuntaa valistaen kansaa syömään vähemmän rasvaa, liikkumaan enemmän, lopettamaan tupakointi ja syömään enemmän kaninruokaa. Tietoa kerättiin valtavasti projektin aikana ja nyt Kivipelto on selvittänyt kahvinjuonnin osuutta projektissa. 

Kivipelto on löytänyt selvän yhteyden kahvinjuonnin ja vähentyneen dementiariskin välillä. Dementia oli harvinaisempaa niillä, jotka olivat keski-iästä lähtien juoneet kahvia. Verrokkiryhmässä ei juotu kahvia lainkaan tai hyvin vähän. Dementiariski laski 70 prosenttia niillä, jotka joivat 3-5 kuppia kahvia päivässä.

Ähäkutti, kahvinjuonnin vaaroista nipottelijat, siinä teekuppinne edessä saatte nyt tiukkaa faktaa kahvinjuonnin hyödyllisyydestä. Odotellessamme sitä tutkimusta, joka kumoaa kahvin terveysvaikutukset, juokaamme kahvia puhtaalla omallatunnolla.

 

Kofeiinipitoiset urheilujuomat toimivat helteelläkin

**
Urheilujuomiin lisätään usein kofeiinia. Kofeiinia pidetään diureettina ("nesteenpoistaja"), mutta useissa tutkimuksissa on todettu tämä vaikutus varsin vähäiseksi. Kahvin sisältämä kofeiini lisää tutkitusti vireyttä ja valppautta, parantaa keskittymiskykyä ja vaikuttaa myönteisesti mielialaan.

Amerikkalaiset tutkijat kiusasivat vapaaehtoisia pyöräilijöitä treenillä lämpimällä ja kostealla ilmalla. Tarkoituksena oli selvittää vaikuttaako urheilujuoman kofeiinipitoisuus siihen miten hyvin nestetasapaino säilyy treenin aikana. Kuusitoista pyöräilijää uhrautui tieteelle ja saivat juoda kolmea eri juomaa:

1) plaseboa (ei mitään vaikuttavia ainesosia)
2) hiilihydraatti- ja elektrolyyttipitoista juomaa
3) kofeiinipitoista (195 mg/l) hiilihydraatti- ja elektrolyyttipitoista urheilujuomaa

Kahden tunnin pyörälenkki sujui varsin leppoisissa merkeissä, sillä vauhti oli 60-75% maksimaalisesta hapenottokyvystä ja lopuksi munamankelilla päästettiin 15 minuuttia täysillä. Treenin jälkeen heille suoritettiin erilaisia fysiologisia testejä, mitattiin hienerityksen määrä, laskettiin virtsamäärät ja tarkistettiin veren elektrolyyttitasot. Mitään olennaista eroa näissä lukemissa ei saatu minkään juoman osalta. Tämä loihtii ilmoille tulkinnan, että jos nyt ihan pakko on kuumankostealla ilmalla juoda urheilujuomaa hanaveden sijaan, niin ei ole haitaksi vaikka urheilujuoma sisältää kofeiinia.

Lähde: Millard-Stafford ML, Cureton KJ, Wingo JE, Trilk J, Warren GL, Buyckx M. Hydration during exercise in warm, humid conditions: effect of a caffeinated sports drink. Int J Sport Nutr Exerc Metab 17 (2): 163-177, 2007