**
On olemassa lyhytaikainen ja pitkäaikainen kylläisyys. Lyhytaikainen kylläisyys saavutetaan ruokalautasen ääressä. Kun emme enää jaksa tai halua syödä lisää ruokaa, silloin lopetamme ruokailun sillä olemme kylläisiä. Pitkäaikainen kylläisyys tarkoittaa sitä aikaa miten pian ruokailtuamme meillä on taas nälkä, eli kuinka monta tuntia kuluu ennen kuin taas tekee mieli ruokaa. Tiedemiehiä kiinnostaa kylläisyys ja erityisesti pitkäaikaisen kylläisyyden hallinta, sillä päivittäisten ruoka-annosten kokonaisenergiamäärä suhteessa kulutukseen määrittelee pysymmekö normaalipainoisina. Jos jatkuvasti syömme enemmän kuin kulutamme, silloin lihomme. Laihduttajalle on keskeistä nälänhallinta. Laihduttaja voi onnistua pyrkimyksessään jos hän onnistuu saavuttamaan pienen energiavajeen ilman karmivaa nälän tunnetta. Nälkä on sen verran epämukava olotila, että siitä jokainen ihminen haluaa eroon. Näläntunnetta vastaan kamppaileva laihduttaja pysyy lujasti kiinni tavoitteessaan tietyn ajan, mutta sitten "pokka pettää" ja "sorrutaan" syömään entiseen tapaan. Seurauksena on jojo-laihduttaminen, eli paino tippuu tullakseen sitten aikanaan takaisin ja usein "korkojen kanssa".
Yalen ja Ohion yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet kylläisyyttä säätelevän molekyylin. Tämän molekyylin nimi on N-asyylifosfatidyylietanoliamiini, eli lyhyemmin NAPE. Tämä molekyyli viestittää aivoille, että nyt on syöty tarpeeksi. Kylläisyyttä säätelevät monet muutkin tekijät, mutta hiirillä todettiin, että NAPE on merkittävässä roolissa erityisesti pitkäaikaisen kylläisyyden hallinnassa. Kun NAPE-molekyyli lisätään keinotekoisesti hiiren vatsaonteloon, se saa hiiret syömään harvemmin, pienempiä ruoka-annoksia ja laihtumaan. Tutkijat havaitsivat, että rasvainen ateria tuottaa luonnostaan runsaasti NAPE-molekyyliä.
Jotkut vannovat ravintokuitujen nimeen kun laihduttavat, jotkut laihduttavat runsailla proteiiniannoksilla, jotkut saattavat löytää ateriarytmistä helpotusta laihdutukseen. Aivan mahdoton ei ole ajatus, että parhaimman kylläisyysvaikutuksen saisimme syömällä paljon rasvaa. Jep, sinun on ehkä vaikea tottua tähän ajatuskuvioon. Onhan sinua valistettu toisin vuosikymmeniä. Tämä rasvan hyvä kylläisyysvaikutus on kuitenkin totta joillakin asiakkaillani ja uusi tutkimusnäyttö puoltaisi tätä näkemystä. Lukekaa seuraavaksi mitä amerikkalaistutkijat ovat saaneet selville hiirikokeilla.
Yalen ja Ohion yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet kylläisyyttä säätelevän molekyylin. Tämän molekyylin nimi on N-asyylifosfatidyylietanoliamiini, eli lyhyemmin NAPE. Tämä molekyyli viestittää aivoille, että nyt on syöty tarpeeksi. Kylläisyyttä säätelevät monet muutkin tekijät, mutta hiirillä todettiin, että NAPE on merkittävässä roolissa erityisesti pitkäaikaisen kylläisyyden hallinnassa. Kun NAPE-molekyyli lisätään keinotekoisesti hiiren vatsaonteloon, se saa hiiret syömään harvemmin, pienempiä ruoka-annoksia ja laihtumaan. Tutkijat havaitsivat, että rasvainen ateria tuottaa luonnostaan runsaasti NAPE-molekyyliä.
Hiiret vähensivät syömisiään neljänneksellä, kun niiden vatsaonteloon tai vereen lisättiin synteettistä NAPE:a annos, joka vastasi aterian jälkeen luonnostaan erittyvää määrää. Suurin käytetty annos sai hiiret paastoamaan 12 tuntia.
Tutkijat aikovat seuraavaksi mitata ihmisten NAPE-tasoja ja selvittää toimiiko molekyyli samoin ihmiskehossa kuin hiirissä. Ennen tulosten julkistamista, voitte jo nyt tehdä kenttäkokeita siellä kotona: Syökää kahden viikon aikana oikein rasvaisia aterioita. Tarkkailkaa kylläisyysastettanne. Pysyykö nälkä kauemmin poissa? Heilahtaako vaaka ja mihin suuntaan?
Jos NAPE tulisi lääkkeen muodossa laajamittaiseen käyttöön, ottaisitko sitä vai söisitkö maittavan ja rasvaisen aterian?
Lähde: Cell 135 (5): 813-824, 2008
Söisin maittavan rasvaisen aterian. Molekyylitabletistahan ei saisi muita rasvan hyödyllisiä vaikutuksia vaan pelkästään sen kylläisyyden.
VastaaPoistaEt, Jari, ole millään tavalla huolissasi siitä, että maittava ja rasvainen ruoka tukkisi verisuonesi?
VastaaPoista:-)
Kannattaa myös muistaa, että kyseisessä tutkimuksessa reilun kuukauden kestänyt rasvapitoinen ruokavalio esti normaalin ruokailun jälkeisen NAPE:n erityksen (vaikkakin kyky reagoida kehon ulkopuoliseen NAPE:n säilyi). Eli tällä saattaisi olla myös kylläisyyttä vähentävä vaikutus. Kohtuus kaikessa lienee paikallaan tässäkin.
VastaaPoistaJep, Jari Rossi, kohtuus kuuluu minunkin sanavarastooni tässä tilanteessa.
VastaaPoistaMonet rasvat osallistuvat myös silmien, keuhkojen, aivojen ja sydämen kehitykseen. Kuidun tuputtajat painottavat suolen toimintaa. On se hyvä, että joku muistuttaa meitä elimistön tärkeimmästä osasta eli persereijästä.
VastaaPoistaKuitujen painotus johti minut turmioon. uputin päivät pitkät leipää ja mysliä. Näissä on hurjat määrät energiaa kuitumäärää kohden.
Jos haluaa saada kuitua ja samalla vähän energiaa kannattaa suosia esim. kaalia.
Rasva pitää nälän loitolla näin se on. Ja käänteisesti, kun rasvat imuroidaan pois olemme alituisessa näläntunteen noidankehässä. Kiitos sinulle Pekka Puska. Lisäät veroprosenttiamme ja kansamme kärsimystä.
Minua tympii tuo Uusitalon jatkuva Puskan haukkuminen täällä. Heikosti on ihmisen asiat, jos ei itse osaa päättää mitä syö, ja elämäntehtävä on haukkua yhtä laitosta ja yhtä sen henkilöä.
VastaaPoistamk
Rauhallisempaa asennetta toivon näihin ravintojuttuihin tässä hienossa veteraaniurheilijan blogissa. Erityisesti Sami on nyt liian kovasti Pekka Puskan kimpussa. Pääjohtajan leimaaminen kansanmurhaajaksi on aika rankkaa.
VastaaPoistaReijo
Olen syvästi tietoinen ettei artikulointini edusta kaikista pehmeintä linjaa.
VastaaPoistaKatselen parhaillaan ylen arkistosta Terveyden avaimet ohjelmaa vuodelta -82. Pekka Puska veti ohjelmaa. kansaa potkittiin perseeseen liikkumaan. Liikunta onkin valtavasti kasvanut noista päivistä.
Suomen kansan parasta lienee Pekka poikakin aina tarkoittanut. Hän vain on lyönyt kirveensä rasvaiseen kiveen. Tämä rasvojen patologinen välttely on vienyt kansakuntamme terveyden perikadon partaalle. Eritoten tästä "vähän rasvaa" uskonnosta kärsivät lapset. Heidän nälkä ei kuuna päivänä päiväkotien ja koulujen ruuilla tyydyty.
Pekka Puska, myönnä tämä virheesi. Kumpi on tärkeämpää, sinun oikeassa olemisesi vai kansakuntamme terveys ?
Olin viikonloppuna Pajulahdessa kestävyysvalmennusseminaarissa kuuntelemassa Harri Hakkaraisen luentoa nuoren urheilijan kehittymisen turvaamisesta. Tässä luennossa Harri kertoi hieman esimakua uudesta tutkimuksesta jonka tulokset ilmeisesti julkaistaan lähiaikoina (ellei ole jo julkaistu). Muistini mukaan tässä tutkimuksessa oli seurattu yli 2000 8-18-vuotiaan nuoren liikunta-aktiivisuutta liikuntapäiväkirjojen perusteella. Tutkimus oli osoittanut, että nuoret harrastavat aktiivisesti ohjattua vapaa-ajan liikuntaa. Ohjatun vapaa-ajan liikunnan määrä myös lisääntyi kun ikää tuli lisää. Tutkimus kuitenkin osoitti, että ohjatun liikunnan ulkopuolella ei liikuntaa tai fyysistä aktiivisuutta pahemmin harrasteta. Ohjatun toiminnan ulkopuolinen fyysinen aktiivisuus myös väheni kun ikää tuli lisää. Tämä väheneminen oli niin merkittävää, että kokonaisaktiivisuuden määrä laski vaikka ohjatun liikunnan määrän harrastaminen lisääntyikin. Keskiarvoina katsottuna nuorten liikunta-aktiivisuus ylitti juuri ja juuri nykyisen terveysliikuntasuosituksen minimirajan.
VastaaPoistaTämä tutkimus siis vahvistaa käsitystä, jonka mukaan nuorten liikunta-aktiivisuus on vähentynyt viime vuosikymmenten aikana. Tämä tutkimus myös vahvistaa käsitystä, jonka mukaan nuorten lihominen johtuu pääasiassa liikunta-aktiivisuuden vähenemisestä.
Liikunnan määrä ei ole siis lisääntynyt, vaikka osa täällä sitkeästi niin väittääkin.
Olipa mukava uutinen TtM! Tiesin Pajulahden seminaarista, sain sinne kutsun, mutta en millään ehtinyt osallistua.
VastaaPoistaHarri Hakkarainen on sen verran tarkka ravintovalmentaja, että hänen väitteisiin voi uskoa. Myös terveysjohtaja Mikael Fogelholm puhuu samasta ilmiöstä: ohjattu liikunta on hieman noussut, mutta omaehtoinen liikunta on kovasti vähentynyt. Samaa osoittaa varusmiesten Coopertestit: rajusti on lisääntynyt kaikkein heikoimpaan tulokseen yltävät, muistaakseni 2200 m löntystelevien osuus on huimasti lisääntynyt. Miten voi nuori mies juosta niin hiljaa, että 12 min ei etene pitempään kuin 2200 m?
Kiitos kommentista.
TTM:
VastaaPoistaHöpön höpön.
Kerropa minulle miten vuosina 94-97 4-7 vuotiaat lapset "arkiliikkuivat" vähemmän kuin vuosina 04-07 vastaava ikäryhmä.
Jälkimmäisenä ajanjaksona lasten kunto oli heikompi ja he olivat lihavampia kuin ensimmäisenä ajanjaksona. Se ei johdu liikunnan vähenemisestä (koska se on noussut), vaan "vähän rasvaa" -uskonnosta, joka aiheuttaa loputtoman näläntunteen noidankehän ja estää sydämen ja keuhkojen kehityksen.
Tämä Hakkaraisen tutkimus, toisin kuin väität, ei ota kantaa siihen, että lasten liikuntamäärä olisi vähentynyt viimeisten vuosikymmenien aikana.
Luepa nyt se kirjoittamasi teksti uudelleen. Tutkimus väittää, että 18-vuotias liikkuu varsinaisten urheiluharjoitusten ulkopuolella vähemmän kuin 8-vuotias. Tämä on tietty itsestään selvää. 8-vuotias leikkii inkkarileikkejä metsikössä ja kiipeilee leikkipuistossa toisinkuin 18-vuotias. Asia oli näin vuonna -08, -98 ja -88. Eli asia ei ole ajan saatossa muuttunut mihinkään.
Minun lihavuuteni johtui liian hiilaripainotteisesta ruokavaliosta. Hiilareita rajoittamalla ja rasvaa lisäämällä painoni romahti. Minulle on käynyt samoin kuin Suomen kansalle - siis siinä mielessä että lihoin. Toivottavasti Suomen läskit seuraavat perässä myös tämän laihtumisvaiheen.
On piristävää saada luettavaksi Sami Uusitalon poikkeava käsitys liikunnan roolista tässä lihavuuskeskustelussa. Sinä et kovin helpolla niele sitä selitystä, että vähentynyt liikunta selittäisi (ainakin osaksi) lihavuusepidemiamme.
VastaaPoistaElintapojemme muutoksia on vilkkaasti tutkittu ja ne ovat selvästi osoittaneet, että liikumme liian vähän. Miten paljon lihomisvaikutuksesta on selitettävissä vähemmällä liikkumisella, se on Samin herkullisen kritiikin kohde. Laaja asiantuntijaverkostomme voi olla väärässä, eihän se mahdotonta ole. Tällä hetkellä olen niiden asiantuntijoiden puolella, jotka väittävät liikunnan vähentyneen koko ajan Suomessa. Pistän sinulle privaattipostina muutaman lukuvinkin. Mietitään asiaa lisää!
Lihavuus kasvoi ja kunto heikkeni ao. ryhmässä kymmenen vuoden ajanjaksona. Vastatkaa tähän niin kyllä minä sitten uskon. Muussa tapauksessa tämä asiantuntija jengi on ainakin pääpiirteittäin väärässä.
VastaaPoista"Kerropa minulle miten vuosina 94-97 4-7 vuotiaat lapset "arkiliikkuivat" vähemmän kuin vuosina 04-07 vastaava ikäryhmä."
Minusta vaikuttaa siltä, että tuo rasvojen syönti lisää aggressiota, kun Uusitalon viestejä katselen. Ei tuollainen jankkaaminen, syyttely ja kiukuttelu kenestäkään uskottavampaa ainakaan tee.
VastaaPoistamk, joka ei aio kirjautua tms. edelleenkään.
MK:
VastaaPoistaPidä se lahjaton turpasi kiinni. Olet selkärangaton persereikä. Otat kantaa ainoastaan persoonaani. Et lainkaan keskusteltavaan asiaan.
Ota esimerkkiä esim. TTM:stä. Hän on kanssani erimieltä, mutta keskustelee itse asiasta, eikä pelkästään nälvi minua.
Odotan mielenkiinnolla Christerin ja TTM:n vastausta tuohon esittämääni lasten "arkiiliikunnan" muutokseen.
Siitähän oli tutkimus, että aikuiset eivät liikkuneet yhtään enempää töiden jälkeen 80-luvulla kuin nykyään. Oltiin toimistolla töissä ja kotona sohvaperunana niin kuin nytkin, mutta nyt ollaan myös läskejä. 80-luvulla sai jopa koulussa voita ja punaista maitoa.
VastaaPoistamm
Kuule Uusitalo, halusin nimenomaan ottaa kantaa käytökseesi täällä blogissa, en asiaan muuten. Mutta et tunnistanut sitä kritiikiksi, vaan kävit vain päälle kuin yleinen syyttäjä. Nytkö otit jo käsiisi senkin oikeuden, että saanko edes kirjoittaa täällä?
VastaaPoistaOle huoleti, niin kauan kuin kiihkoilet, ei minulla ole pienintäkään intressiä alkaa keskustelemaan muista asioista täällä.
mk
Olen todella huomannut ettei sinulla ole haluja kirjoitella itse asiasta. Uskoisin sen olevan pääasia tällä blokilla. Asiasta keskustelemisen jokainen tekee omalla persoonallisella tavallaan, minä erityisen persoonallisella.
VastaaPoistaAsia kuuluu blokin ylläpitäjälle, mutta itse en julkaisisi anonyymejä pelkästään toisen persoonaan kohdistuvaa arvostelua. Asiaa tulisi olla mukana.
Ei sillä ettenkö kestäisi kaltaisesi paskahousun arvosteluja, vaan sillä, että se häiritsee esim. minun ja TTM:n hedelmällistä keskustelua.
Sen verran otan osaa tähän P.Puskaan, että Diabetesliitto noudattaa orjallisesti hänen oppejaan. Näiden (lisää hiilarihöttöä, ei rasvaa) oppien seurauksena minä(1-tyypin diabeetikko) olin menettää näköni koska verensokerini heittelivät eikä mikään tuntunut auttavan. Syyttivät vain rasvan syönnistä vaikka kaikki mitä söin oli kevyttä. Onneksi tuli internet niin sai perehdyttyä asioihin aivan faktapohjalta. Nyt mennään vhh ruoalla ja runsaalla rasvalla ja veriarvot ovat parempia kuin koskaan.
VastaaPoistaOnneksi Ruotsissa heräsivät ja antoivat kenkää omille ravintoviranomaisilleen koska oli liikaa kytkentöjä ruokateollisuuteen. Me täällä suomessa tulemme pikkuhiljaa perässä.
Margariinimannekiini:
http://www.anttiheikkila.com/liitteet/puska1.jpg
mm
MM:
VastaaPoistaNiin, ehkä "kansansokeuttaja" voisi olla myös yksi tapa lähestyä virallisen ravitsemussuosituksen eliittiä.
MK:
Kun kerran näytät ottavan kantaa itse asiaankin, niin valaise nyt minulle tätä vähän.
Miksi päiväkoti-ikäiset lapset ovat vuonna -07 lihavampia ja huonokuntoisempia kuin vuonna -97 ?
Tehtiinkö jälkimmäisenä vuonna vähemmän heinätöitä vai kuin ?