Finravinto 2007 kartoitti suomalaisten ravinnonsaannin

*

Kansanterveyslaitos on julkaissut tietoja Finravinto 2007 -tutkimuksesta. Sen mukaan suomalaisten ravinnossa on suuria eroja. On sellaisia ihmisiä jotka syövät oikein terveellisesti ja sitten niitä jotka ovat huolimattomampia. Yksilölliset valinnat ratkaisevat terveellisyyden.

Kansanterveyslaitos toistaa Finravinto-tutkimuksen viiden vuoden välein osana kansallista FINRISKI-tutkimusta. Tutkimukset ovat tärkeimpiä työikäisen väestön ruoankäytön ja ravinnonsaannin seurantamenetelmiä Suomessa. Yli 2000 aikuisen suomalaisen ruokavalio on selvitetty yksityiskohtaisilla menetelmillä, sekä ravintohaastattelulla että ruokapäiväkirjoilla. Sähköinen julkaisu löytyy Kansanterveyslaitoksen verkkosivuilta. Raportti on tarkoitettu etenkin terveyden ja ravitsemuksen ammattilaisten käyttöön.

Suomalaisten aikuisten ravintotottumukset ovat kehittyneet pääosin myönteiseen suuntaan. Erityisesti rasvan laatu on parantunut edelleen, varsinkin jos laadun parantumisella tarkoitetaan suurempaa panostusta kasvirasvoihin. Suolan saanti on pienentynyt. Suolan saanti ylitti sekä miehillä että naisilla edelleen saantisuosituksen, vaikka pientä laskua on tapahtunut edelleen. Molemmissa näissä terveyteen vaikuttavissa ravintotekijöissä on kuitenkin edelleen parantamisen varaa. Hyvien rasvahappojen saanti pehmeistä rasvoista on edelleen liian pientä, koska monet karttavat kaikkea rasvaa, väittävät Kansanterveyslaitoksen tutkijat. Folaatin ja D-vitamiinin saanti on liian niukkaa. Ravintokuidun saanti saisi olla nykyistä suurempi ja jalostetun sokerin (sakkaroosin) saanti pienempi. Runsaampi täysjyväviljan, kalan, pehmeiden rasvojen, kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö korjaisi nämä puutteet samoin kuin vähemmän tyydyttynyttä rasvaa ja suolaa sisältävien elintarvikkeiden valinta.

Rasvan osuus energiasta oli tutkijoiden mielestä sekä miehillä että naisilla virallisen suosituksen mukaista. Minun mielestäni on saavutettu sellainen raja-arvo, jonka alemmas ei voida rasvasuositusta enää viedä. Tyydyttyneiden rasvahappojen osuutta pidetään tutkijoiden mielestä edelleen liian suurena. Huokaus, sanon minä. Me tarvitsemme monipuolisesti rasvoja ja luonto on tarkoittanut, että nautimme riittävästi eläinperäisiä tyydyttyneitä rasvahappoja. Oman elimistömme rasvavarastot ovat "eläinperäisiä", "kovia" ja tyydyttyneitä rasvahappoja täynnä. Onko luonto erehtynyt - tuskin?

Monityydyttymättömien rasvahappojen saanti on vain niukasti suosituksen alarajan tuntumassa, ja saisi olla suurempi. Näitä rasvahappoja saadaan erityisesti öljyistä, pehmeistä levitteistä ja kalasta. Terveydelle haitallisten trans-rasvahappojen saanti ei ole ongelma, saanti on alle puolet maksimisuosituksesta.

D-vitamiinin saanti jäi edelleen alle suosituksen, vaikka maitojen ja ravintorasvojen D-vitaminointia on parannettu. Varsin kehnon kesän jäljiltä on syytä varmistaa D-vitamiinin saanti parhaista lähteistä: kala, ravintorasvat ja maitovalmisteet. Folaatin saanti on samoin edelleen liian niukkaa. Folaatin tärkeitä lähteitä ovat ruisleipä, kasvikset, hedelmät ja marjat sekä maitovalmisteet.

Naiset syövät terveellisemmin kuin miehet. Naisten ruokavalio oli proteiini-, kuitu- ja sokeripitoisempaa kuin miesten. Naiset käyttivät miehiä enemmän kasviksia ja hedelmiä. Työikäisten (25-64-v) ja ikääntyneiden (64-75-v) ruokavalion ravintosisällössä ei ollut suuria eroja. Vähiten koulutusta saaneiden miesten ruokavalio oli epäterveellisin. Naisten ruokavalio vaihteli koulutustaustan mukaan vähemmän kuin miesten.

Ravintolisien käyttö ei kohdistu oikein. Ravintolisiä ilmoitti käyttäneensä kolmasosa miehistä ja puolet naisista. Käyttö liittyy koulutustasoon ja kaupunkilaisuuteen. Lisien käyttö ei kuitenkaan kohdistunut oikein, sillä käyttäjät saivat jo ruoasta tarpeeksi vitamiineja ja kivennäisaineita lukuun ottamatta folaattia ja D-vitamiinia.

Lähde: Paturi M, Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P (toim.). Finravinto 2007 -tutkimus - The National FINDIET 2007 Survey (PDF 1528KB), Kansanterveyslaitoksen julkaisuja, B23/2008, 228 sivua