torstaina, helmikuuta 12, 2009
VHH = erityisruokavalio?
maanantaina, helmikuuta 02, 2009
Kilpailu - lautasmalli vastaan Samin VHH
Kilpailuun lähetettiin 28 vastausta. VRN:n lautasmallia tukevissa kilpailuvastauksissa oli se pieni ongelma, että perunaa, pastaa tai riisiä sisältämättömiä ehdotuksia ei voitu hyväksyä. Joukossa oli myös niin eksoottisia ehdotuksia, että normaali suomalainen lounasvaihtoehto oli vaikeasti havainnoitavissa. Reijo lähetti tyypillisen VRN:n lounasvaihtoehdon ja valitsimme tämän Reijon perunaa ja leipää sisältävään malliesimerkin voittajaksi VRN:n kategoriassa. Huomautettakoon, että eksoottisimmissakaan vaihtoehdoissa VRN:n lautasmalli ei pärjännyt Samin VHH-vaihtoehdolle niin kauan kuin lautasella oli perunaa ja syötiin leipää sekä energiamäärä pysyi alle 900 kcal (huomio Samin lounas jälkiruokineen sisälsi energiaa 639 kcal).
Tässä ensin Samin lounas (kuvat ja analyysitiedot ovat erinomaisesta kalorilaskuri.fi -palvelusta):
Ruusukaali 100g
Tomaatti 80g
Porkkana 50g
Paprika punainen 20g
Paprika keltainen 20g
Sipuli kuivattu 20g
Muikku järvi, savustettu 130g + Voi 5g
Leipäjuusto/juustoleipä, rasvaa 17-23g 25g
Kivennäisvesi mineraalivesi 300g
Auringonkukansiemen 15g
Kananmuna keitetty 60g
Pansuola (Oriola oy) 4g
Kerma, rasvaa 35 g, kuohukerma 10g
Vesi, vesijohtovesi 190g
Kaakaojauhe, sokeroimaton 7g
Sokeri 3g
Lakka 60g
prot / hiilih. / rasvaa / yksikkö
55 / 28 / 33 / g
221 / 114 / 301 / kcal
0,6 / 0,3 / 0,4 / g/kg
35 / 18 / 47 / %
Tässä Reijon lounas:
Jälkiuunileipä, vähäsuol. Oululainen 75g
Margariini 60% Keiju normaalisuolainen 10g
Kurkku, tuore 45g
Savusiika savukala 130g
Sipuli, raaka 25g
Peruna, keitetty kuorineen, keitinvedessä suolaa 200g
Keräkaali 40g
Paprika punainen 40g
Porkkana 40g
Maito, rasvaton (Valio) 200g
Mustikka, Pakkasmarja 50g
Sokeri 5g
prot / hiilih. / rasvaa / yksikkö
45 / 88 / 13 / g
180 / 354 / 120 / kcal
0,5 / 0,9 / 0,1 / g/kg
28 / 54 / 18 / %
Tätä kirjoitusta kommentoidaan erittäin vilkkaasti! Lukekaa ihmeessä kaikki kommentit. En muista koskaan nähneeni näin mielenkiintoista keskustelua tässä vaatimattomassa blogissani. Nöyrä kiitos!
Juuso pitää tätä aivan loistava ideana! Nähtäväksi jää, onko ykkösleiriläisistä ottamaan kynää ja laskinta kauniiseen käteen. Joka tapauksessa tällaiset käytännönläheiset, havainnollistavat esimerkit lienevät omiaan karsimaan virheellisiä oletuksia suojaravintoainetiheistä ja hiilihydraattitietoisista ruokavalioista. Anonyymi diabetestyössä mukana oleva kaipaa juuri tällaista keskustelua Suomeen. Lautasmalli toimii valistustyössä tosi huonosti. Diabetestyössä ei enää pitkään aikaan ole seurattu Diabetesliiton ohjeita. Niillä ohjeilla diabeetikot pääsevät nopeammin hautaan. Onko se tarkoitus? Hän ennustaa, että Samin malli voittaa aika selvästi. Aino on neljättä vuotta VHH-ruokavaliolla sen hyvien terveysvaikutusten takia. Hän ei vaihtaisi viralliseen enää. JJD pn korvannut perunan, riisin ja pastan parsa-, kukka tai valkokaalilla. Sekaan hän pistää voita tai smetanaa. Vajaa vuosi on JJD:llä takana siitä kun hän vähensi hiilihydraatteja reilusti olettamiensa terveysvaikutusten takia. Ylipainoa ei ole juurikaan ollut. Selkein vaikutus oli että makeanhimo loppui lähes kokonaan. Kehonkoostumusanalyysien mukaan rasvaprosentti on pysynyt tuon ajan samana mutta viskeraalinen rasva on vähentynyt lähes 25 %. Muita mitattavia muutoksia ei ole tapahtunut. Kovatehoisessa liikunnassa "noutaja" tulee ehkä aavistuksen nopeammin kuin ennen ruokavaliomuutosta. Proteiineja hän on aina pyrkinyt syömään saman määrän kuin ennenkin. Anonyymi karppaaja on hiilihydrattirajoituksella pitänyt astman ja verensokeriarvot aisoissa. Hän on jättänyt pois ruokavaliosta leivän, kahvileivän, valmisateriatuotteet, limsat, tuoremehut, valmiit salaatinkastikkeet, ruokaöljyt, margariinit, riisit ja pastat. Kevytjuuston sijasta hän syö täysirasvaista, kevytjogurtin sijasta luonnon jne. Hän syö saman verran lihaa ja kasviksia kuin ennen, enemmän kananmunia, kermaa ja voita. Koska hän syö luonnollisia elintarvikkeita, hän pärjää vähemmillä kaloreilla ja saa tarvittavat ravintoaineet helpommin. Lisäksi hän syö halvemmalla ja paremmin eikä usko, että rasvankulutus kokonaisuudessaan on paljon muuttunut. Hän ei vain enää saa transrasvoja leipomatuotteista tai esim jäätelöistä, vaan korvaa ne luonnollisella rasvalla. Rahaa ruokaan menee vähemmän. Vähemmän lisäaineita, e- merkkisiä, ei myöskään soijaa joka sotkisi estrogeenitasapainoja vesissä. Nälkä pysyy hyvin pois 1600 kcal päivävauhdilla, enemmänkin voisi syödä, mutta ei ole tarve. Ruokavaliota voi kokeilla ja seurata esim. verensokerin vaihtelua ja päättää parin viikon jälkeen haluaako jatkaa. Kilpailu tuo varmaan kivoja ruokaohjeita jos kokeilu kiinnostaa.
Virallisen lautasmallin ainoa toivo on jos jätetään pois nuo kolme perunaa ja otetaan tilalle paljon tuoreita vihanneksia. Niin kauan kun lautasella on nuo perunat ei ole mitään toivoa lautasmallilla pärjätä. Sami Uusitalo muistuttaa, että mikäli perunat otetaan lautaselta pois ei kyseessä ole enää virallinen lautasmalli. Amerikan täti tuli keskusteluun mukaan karppaus.info:n sivuilta ja luuli tietenkin, että täällä riehuu kauhea fanaatikko. Kirjoituksiani on sensuroitu, lukittu, minusta on puhuttu pahaa ja vähätellään ansioistani VHH:n esilletuonnissa. Todetaan, että olen täällä kuitenkin hyvällä asialla! Sami voittaa! sanoo Amerikan täti, sillä perunassa ei ole paljon ravintoa. "Potato chips" on lihottanut amerikkalaiset. Ei rasva. Unelma Säleikön mielestä lautasmalli rulettaa, kun puhutaan painonhallinnasta. Jos on syytä noudattaa tiukempaa dieettiä, on hiilareiden määrää syytä ehkä tarkistaa. Kaikenmaailman välipalat, herkkujäätelöt, hampurilaisbaarit, kaupan karkkihyllyt ja kosteat ravintolaillat ovat lihavuuden syynä. Ja vähäinen liikunta. Unelma Säleikköä ärsyttää, että tavallisesta ruokailusta tehdään liikaa tiedettä ja sekoitetaan ylipainoisten päät. Hänen tekisi mieli heittää perunalla kaikkia, joilla on jotakin perunoita vastaan. Ihan kuin joku itsensä perunalla lihottaisi (siis tavallisella, keitetyllä). Hei haloo. Hänen lapsuuden kodissa miesväki latasi lautaselleen kahdeksan perunaa. Se se on miehen työ. Eikä ollut kaljamahoja vaan aktiivinen elämäntapa ja hyvä ruokahalu. Sami Uusitalo vastaa Unelma Säleikölle: Katsopa Unelma, sinun lapsuuden kodissa raavaat miehet ja muutkin leikkasivat nälän tunteensa rasvalla. He eivät olleet hiilarikoukussa suuresta perunamäärästä huolimatta. Sitten Sami kertoo olevansa entinen 117 -kiloinen ja juuri tärkkelyskuorman rajoituksesta johtuen hän painoi äsken 95,4 kg. Lihavuutta hoidetaan väärin. Näin se vain on. Tervetuloa heittämään meikäläistä perunalla, mutta Sami heitä kivellä takaisin. Popsi perunaa mikäli se ei sinua lihota, ei minulla ole mitään antipatioita perunaa kohtaan sinällään, sanoo Sami. Vain ja ainoastaan isoa tärkkelyskuormaa, jota meille tuputetaan viljan ja perunan muodossa. Kun tähän lisätään vielä neuroottinen "vähän rasvaa"- linja, niin moni on auttamatta näläntunteen noidankehässä. Sanomansa vakuudeksi Sami pyytää välttämään perunaa, pastaa, riisiä, maissia, mehuja. Hän pyytää suosimaan kaaleja, lanttua, naurista, punajuurta, porkkanaa, vihanneksia ylipäätään, hedelmiä (poislukien banaani, viikuna). Vaihda leipä näkkäriin. Ei enempää kuin 5 palaa/päivä. Syö lihaa ja rasvaa sen verran, että nälkä lähtee. Näillä periaatteilla Sami on keventynyt 22 kg reilussa kahdessa vuodessa.
Jos tutkimusten mukaan suurinosa ihmisistä syö ravitsemussuositusten mukaisesti ja lihovat silti, se johtuu siitä, että ihminen ei "muista" hotkaisemaansa suklaapatukkaa saati laske säännöllisten saunailtojen olutkaloreita. Siitäkin on tutkimuksia: kalorit ja syödyn ruuan määrä arvioidaan alakanttiin.
Jari veikkaa tämän kilpailun menevän melko lähelle tasan, sillä kasviksissa ei ole erityisen paljon vitamiineja ja kivennäisaineita. Tuula on ehottomasti Samin kannalla: "Tökkää heti noihin 15 prosentin kermoihin ja Keiju-margariineihin! Ne ovat kyllä suurta bisnestä ja työllistävätkin tietysti suomalaisia, mutta samalla suuren suurta "kusetusta" noin ravinto-opillisesti!". Reijo sanoo: "Sami voittaa tämän kisan. Ylivoimaisesti. Hänen lounaansa pitää nälän poissa paremmin ja siinä on enemmän vitamiineja. Lautasmalli on politiikkaa. Samin lautanen on elämää ja todellisuutta."
Juha Eriksson kaipaa lapsuuden lihaa, kalaa, perunoita, viljaa, maitoa, voita ja läskiä. Mutta mikään näistä ei ole enää samanlaista kuin lapsuudessa. Lähes kaikki ruoka on nykyään tavalla tai toisella ravintoköyhempiä... Juha Eriksson osuu arkaan kohtaan: vitamiiniköyhä nykyruoka. Olen iloinen jos blogini houkuttelee etsimään ruokaa, jossa on vitamiinit ja hivenaineet tallella. Elintarviketeollisuuden valmisruoat ovat köyhiä ja niihin pitäisi turvautua vain äärimmäisessä hädässä. Olen huomannut VHH-porukoiden korostavan ruoan terveysarvoja myös sen mukaan miten paljon ruoassa on vitamiineja. Ei ollenkaan hullumpi idea!
TtM ihmettelee missä lukee, että lautasmallin mukaan kootun aterian tulisi sisältää vähintään 55% hiilihydraatteja. Sellaiseen lounaan/päivällisen rakentaminen olisi aika vaikeaa. TtM on myös sitä mieltä, ettei lautasmallissa sanota missään, että lautasella pitäisi olla kolme perunaa. Siinä sanotaan, että neljännes lautasesta täytetään perunalla, tummalla pastalla tai riisillä. Lautasmalli on luotu, jotta ruoka-aineiden suhteet saadaan kuntoon. On myös muistettava, että lautasmalli on luotu ensisijaisesti henkilöille, joilla ei ole ongelmia painonhallinnan kanssa. Ei perunaa, pastaa ja riisiä turhaan sanota energialisäkkeiksi. Itse TtM täyttää lautasen jotakuinkin lautasmallin mukaan ja silti lounaalla ja päivällisellä tulee ainoastaan n. 40 % energiasta hiilihydraateista. Tämä yli 55 prosentin suositus täyttyy kuitenkin päivätasolla helposti, kun mukaan otetaan aamupuurot, kahvileivät yms. Nyt voidaan sitten tietenkin kysyä, että onko kahvileipien, makeisten yms. syöminen sitten kovinkaan terveellistä? No ei varmasti ole, mutta valitettavasti niitä ne ihmiset vaan syövät. Samin ja minun tarkoituksena onkin mm. tuoda keskusteluun, voitaisiinko tuossa lautasmallissa sallia isompi vaihteluväli. Terveyttä saattaa hoitaa yhtä hyvin (ja itse asiassa paremmin!) sellainen lounas, jossa hiilihydraattien määrä jää 30-40 prosenttiin. Se vaatii vain perunan jättämistä pois lautaselta. Supertoivolle tulee mieleen, että mitä järkeä on perustaa ravintojuttujen ajattelu prosentteihin energiasta: hiilari, proteiini, rasva. Koska suosituksissa näin tehdään, keskustelukin urautuu usein vääntöön prosenteista. Virallisten tahojen iänikuinen puhe prosenteista antaa meille huipputieteellisen vaikutelman ja tiukat raamit suuresta totuudesta. Supertoivon mielestä koko prosenttikäsite pitäisi lakkauttaa ravitsemuskeskustelusta. Prosenttien unohtaminen pakkottaisi huomion oikeisiin aiheisiin, kuten a) hituravintoaineiden (vai miksikä niitä kutsutaankaan) saanti milli- tai mikrogrammoissa, mikä kuuluu myös puheena olevaan lautaskilpailuun b) miten jokin tietty dieetti vaikuttaa kuhunkin yksilöön: isomahaisuus, verenpaine, mieliala yms. mitattavissa ja mittaamattomissa olevat asiat c) syödyn hiilarimäärän, laskettuna grammoissa, vaikutus elimistössä d) poliitiset ja bisnekselliset asiat Suomen kansakunnan ravitsemisessa e) historia: aika ennen 1950-lukua ja tuhansia vuosia taaksepäin, millaista oli silloin e) muuta. Tuntuu hurskastelulta, kun meidän annetaan ymmärtää, että suosituksia saatetaan muuttaa joskus ikuisuuksien päästä riittävän tutkimusmäärän kasauduttua. Ensinnäkin rasvateoriaa ovat toisinajattelijat vastustaneet vuosikymmeniä täällä ja ulkomailla. Heidän ääni ei vain ole kuulunut, ainakaan Suomessa. Kyllähän meilläkin se yksi rasvasodan veteraani, Valion entinen tutkija, kirjoittelee ahkerasti LDL-partikkelikokojen vaikutuksesta sydäntautiin. Timo Kuusela kirjoittelee menneistä ajoista hiilaritietoiset.netin osiossaan. Kummallisesti he osaavat perustella asiansa laajasti ja yksityiskohtaisesti, toisin toisin kuin ne jotka väittävät pelkän LDL-arvon suoraviivaisesti vaikuttavan sydäntautiin. Missä on jälkimmäisten rautalangasta väännetyt perustelut? Niitä en ole koskaan nähnyt. Heidän ymmärryksensä hataruus näkyy esim. Jarin sivuille kootussa Uusituvan ja Puskan s-postihaastattelussa. Kaiken kukkaraksi VHH-dieetti on ollut käytössä Euroopassa reilusti yli sata vuotta sitten, mistä Heikkilän Anttikin kirjassaan kertoo. Viisautta on aina ollut olemassa. Eli ei se ole Antti tai Atkins, joka on keksinyt jonkin uuden jutun. Supertoivo ei tarkoita, että VHH olisi ainoa oikea tai tarpeellinen kaikille. Jos hän oikein on käsittänyt, VHH:ta jotkut vastustavan sen takia, etteivät lukemiensa tutkimusten perusteella tiedä tarkalleen, miksi se sopii joillekin. Supertoivo ei ymmärrä, miksi jotain asiaa pitää vastustaa, vaikka se toisi käyttäjälleen tai noudattajalleen mittareilla mitattuna paremman terveyden, puhumattakaan henkisistä hyödyistä. Myös yleinen hiilihydrattitietoisuuden periaate on joillekin jo liikaa.
Seija voi kertomuksellaan vahvistaa, että tärkkelys koukuttaa häntä. Ja peruna ei vie nälkää. Samin tarkoituksena on osoittaa miten paljon enemmän vitamiineja ja hivenaineita sellainen lounas sisältää, jossa ei ole vatsantäytteenä perunaa, pastaa tai riisiä. TtM muistuttaa ettei yleisiä ravitsemussuosituksia voida räätälöidä pelkästään ylipainoisille ihmisille. Suurin osa suomalaisista kun on edelleen normaalipainoisia. TtM itse kuluttaa päivässä keskimäärin 3200 kcal. Hänen olisi hyvin vaikeaa saada tämä energiamäärä täyteen, ellei lautasella olisi perunaa, riisiä tai pastaa. Tämähän on Samin koko pointti! Rajoitettaessa runsaasti hiilareita sisältävää leipää, perunaa, riisiä, pastaa, maissia, viljatuotteita ylipäätään, ei päästä isoihin energioihin vaikka yritettäisiin. Samin mielestä lihavuus johtuu nimenomaan viranomaisten "syö paljon perunaa ja viljaa" sekä "vältä rasvoja" -ohjeista. Rasva- ja proteiinipitoista ruokaa ei tarvitse syödä kuin pieni tilavuus, että nälkä lähtee. Hiilarivoittoinen ateria vaatii isomman tilavuuden vatsalaukussa ja edesauttaa lihomista, väittää Sami. Reijo on käynyt luennoillani ja muistaa tällaisen asian: Laihdutus on pysyvä elämäntavan muutos ja tärkeintä on oppia hallitsemaan kylläisyyttään.
Saska Tuomasjukka on täysin eri mieltä Samin kanssa lihavuusongelman ytimestä: Saskan mielestä kyse on energian kulutuksen vähenemisestä kun ihmiset lihovat. Länsimaissa ihmisten päivittäinen energian saanti on laskenut, mutta siitä huolimatta olemme lihoneet, koska kulutus on laskenut vielä enemmän. Samin mielestä pahin ongelma ei ole tämä virallinen lautasmalli vaan se, että viranomaiset tuputtavat ylipainoisille perunaa ja viljatuotteita sekä samalla "imuroivat" rasvat joka paikasta. TtM:n mielestä Sami on törmännyt vääränlaisiin ”viranomaisiin”. Ylipainoisille nimenomaan suositellaan, että lautasmallissa perunaneljänneksen osuutta pienennetään ja tyhjä kohta täytetään kasviksilla. Ei painonpudottajille virallisen linjan mukaisessa ruokavaliossa myöskään suositella samanlaista leipämäärää kuin normaalipainoisille henkilöille. Sami ihmettelee: Missäs olet tällaiseen törmännyt. Ei ole todellakaan eteeni tullut. "Etsipä yksikin Uusituvan, Puskan, Pietisen tms. kommentti joka viittaa tähän suuntaan"! Kyllä se ohje on vähän rasvaa ja amen.
Lasten lihominen johtuu Samin mielestä menetetystä nälänhallinnasta. Liian suuresta hiilareiden määrästä verrattuna rasvoihin ja protskuihin. Saska vastaa tähän: Olemme ihan samaa mieltä siinä, että lihavuudessa on ongelmana menetetty nälänhallinta. Tiedätkös millä se saadaan esimerkiksi lapsilla kuriin? Poistamalla karkki- ja limuautomaatit kouluista! Saska ei aio jatka aiheesta enempää: "Sovitaan, että olemme eri mieltä. Minä olen sitä mieltä, että istuminen autossa, tietokoneen edessä ja telkun ääressä ei kuluta yhtä paljon kuin kävely kouluun, hippa tai kuka pelkää mustaa miestä. Perustelen tätä mm. viitteessä olevilla tutkimuksilla. Jos jotain oikein konkreettista kaipaat, niin eiköhän varusmiesten kunnon heikentyminen ole aika selkeä merkki? Olen myös sitä mieltä, että löhöilyn (sedentary lifestyle) lisääntyminen on vähentänyt energian kulutusta huomattavasti enemmän kuin ruoasta saatavan energian määrä on vähentynyt. Johtopäätöksenä olen sitä mieltä, että lasten lihavuuden yleistyminen johtuu ennen muuta yhteiskunnan muutoksesta." Jaakon mielestä tässä ovat syyt lihavuusepidemiaamme: pikaruokakulttuurin lisääntyminen, energiajuomien lisääntyminen ja makeisten, sipsien ym. annoskokojen suurentuminen ja limsa- ja karkkiautomaatit kouluissa. Myös ainakin 80-luvulla yleisenä ollut lasten "karkkipäivä" ei ole enää niin yleinen ja tuntuu etteivät vanhemmat ole enää niin tarkkoja lasten makeisten syönnistä. Toki lihavuuden syynä on myös huonontunut nälänhallinta. Myös nykyiset ravitsemussuositukset ovat siihen syynä. Nykyiset ravitsemussuositukset ohjaavat ihmisiä kaikenmaailman kevyttuotteiden pariin joten ei ole ihmekään jos on pakko sortua makeisiin välipaloihin ruokailujen välillä. Jos Jaakko saisi päättää, hän poistaisi limsa-automaatit kouluista ja kaikki kevyttuotteet kaupoista. Tilalle kunnon ruokaa.
VHH ruokavalio on ihan hyvä ja oikein toteutettuna turvallinen väline painon pudotukseen – kuten on vähärasvainenkin ruokavalio, sanoo TtM. VHH ruokavalio ei ole kuitenkaan missään suhteessa ylivertainen vaihtoehto. Sen ei ole tutkimuksissa todettu johtavan pitkällä aikavälillä yhtään sen parempiin tuloksiin painonpudotuksen suhteen kuin vähärasvaisen ruokavalion. Tähän väliin AM haluaa ilmoittaa, että tuo käsitys on virheellinen! Tutkimusten mukaan myös VHH ruokavalion noudattaminen on suhteellisen vaikeaa; kato on ollut tutkimuspopulaatioissa suurta. Pötypuhetta, sanoo AM. Mielenkiinnolla TtM odottaa myös tutkimustuloksia siitä, mitä veren rasva-arvoille tapahtuu VHH ruokavalion aikana, kun paino pysyy pidemmän aikaa muuttumattomana. TtM suhtautuu VHH ruokavalioon hyvin myönteisesti silloin kun puhutaan painonpudotuksesta. Sen voisi ihan hyvin ottaa mukaan ylipainoisten AIKUISTEN henkilöiden ravitsemussuosituksiin VRN ruokavalion vaihtoehdoksi. Varsinaisia ravitsemussuosituksia TtM ei kuitenkaan lähtisi kovin radikaalista muuttamaan. Hiilihydraattien alarajaa voisi hieman laskea, ja TtM uskoo, että lähitulevaisuudessa näin tullaan tekemäänkin. Mitään radikaalia muutosta ei kuitenkaan kannata odottaa. Sopiva alaraja olisi TtM:n mielestä 35-40 E%:n tienoilla. Rajan laskeminen tätä alemmaksi vaatisi koko suomalaisen ruokakulttuurin muuttamista. Tällä puolestaan olisi laajat taloudelliset vaikutukset, ei pelkästään kuntien talouteen, vaan myös ravitsemusalalla toimivien yrittäjien talouteen (valinnanvaran lisääminen lisää myös kuluja). Jari komppaa TtM:ää: Motivoituneet noudattavat VHH:ta, muut eivät. Annetaan motivoituneille mahdollisuus muuttamalla suositukset sallivammiksi ja "neuvonantajien" asenneilmapiiri avomielisemmäksi. Tällä hetkellä löytynee paljon motivoituneita, jotka hyötyisivät terveydellisesti, mutta eivät uskalla kokeilla. Suositusten priorisoinnista Jari ja TtM taitavat olla eri kannoilla. Jari kannattaa optimaalista ravitsemusta eikä tee kompromissia lyhyen aikavälin taloudellisten vaikutusten suhteen. Samin mielestä VHH ruokavalioiden noudattaminen on tutkimuksissa ollut suhteellisen vaikeaa, mm. näistä syistä: 1) Tutkijoilla on vahva ennakkoasenne VHH:ta kohtaan. Mukana on myös tietoista valehtelua ja tulosten vääristelyä. 2) Monet yksilöt samoin kuin tutkimukset tekevät VHH:n aivan liian ahdasmielisesti. Hiilareita ei tarvitse vetää 20 g asti, niinkuin Atkinsin alussa. Tämä vaikeuttaa dieetissä pysymistä. 3) Tieto VHH ruoka-aineista on vähäistä ja moni kokee sen hankalaksi noudattaa. 4) Ehkä muita tekijöitä. Saska Tuomasjukka on Sami Uusitalon kanssa samaa mieltä siitä, että vähän käsitellyt (siis raa'at) kasvisruoat ovat terveellisiä ja ekologisia. Olisiko niissä kuitenkin yksi syy siihen, että karppiruoka ei kaikille maistu? (viittaus TtM:n esille tuomiin korkeisiin keskeytyslukuihin). Saska tuntee ainakin jonkun ex-karpin, joka siirtyi runsaaseen lihan syöntiin kyllästyttyään kokonaan kasvisravinnolle. Karppiaika totutti kasvisruokaan, joka aiemmin oli outoa. Saska pitää tällaista kehitystä erittäin positiivisena! Karppailusta portti kasvissyöntiin!
Kun ravitsemussuosituksia tehdään, on niissä TtM:n mukaan otettava terveellisyyden lisäksi huomioon myös mm. taloudelliset ja eettiset näkökulmat. Ruuan eettisyys on sellainen aihe, mistä saa varmasti aikaan kunnon väittelyn. TtM toteaa lyhyesti, että lihan, kalan, kananmunan ja maitotuotteiden tuottaminen kuluttaa hirveästi energiaa ja valitettavasti myös saastuttaa ympäristöä. Lisäksi eläimien elinolot eivät aina ole parhaimmat mahdolliset, vaikka Suomessa eläinsuojeluasiat varsin hyvällä mallilla ovatkin. Supertoivo väittää, että viralliset tahot - heidän lisäkseen vegaanit - vetoavat eettisyyteen, mutta ovatkohan väitteet aivan loppuun asti mietittyjä? Luksusmarganiineissa käytetään mainosten mukaan rypsiöljyjä tms., mutta miten onkaan margariinien laita ylipäätään? Supertoivo ei keksi mitä muuta niiden raaka-aine voi olla kuin palmuöljyä. Suomalainen margariiniteollisuus on siis mukana mukana Kaakkois-Aasian sademetsien tuhoamisessa biodiesel-yritysten lisäksi. Jos kaikki söisivät suositusten mukaan, suurin osa tuotetusta maitorasvasta menisi tunkiolle tai lähitulevaisuudessa biodieseliksi (mihin ylijäämä menee tällä hetkellä, sitä Supertoivo ei tiedä). Maitorasvan poistaminen tai vähentäminen maidosta, juustosta, jugurtista ja muista on mitä suurinta järjettömyyttä ja tuhlausta. Kyseessähän on kallisarvoinen ravintoaine, jonka lukemattomista hyvistä vaikutuksista on perusteellisia ja hyviä kirjoituksia. Kuinka ekologista onkaan rahdata riisi tänne Aasiasta asti? Olisiko esim. Kiinassa vientiriisin viljelyyn käytettävälle maa-alueille järkevämpääkin käyttöä? Suomessa sekä laitosruokalat että kansalaiset käyttävät riisiä, joten sen kulutuksen luulisi olevan täällä melkoista. Ehkä perunan korostamisessa onkin järkeä, jos sen vaihtoehtona on riisi. Sitä ei tarvitse rahdata kovin kaukaa. Perunasta hiilaritietoisetkin saavat halutessaan lisäenergiaa. TtM kehottaa lukemaan julkaisu, jossa selvitetään kotimaisten elintarvikkeiden materiaalipanosta. Jari valistaa: VHH-ruokavalio ei ole proteiinidieetti vaan rasvadieetti. VHH-ruokavalio on tässä suhteessa hivenen ekologisempi vaihtoehto, koska täysrasvaisena se sallii paremman käyttöasteen eläinkunnan tuotteille. Rasvaisia energiapitoisempia osia ei heitetä hukkaan. Lisäksi sekä VRN:n suositusta että VHH-ruokavaliota voi noudattaa myös täysin kasvikunnan tuotteilla, jos sen kokee mielekkääksi. TtM ei saa kananmunasta millään mitään ekologista tuotetta, vaikka se huomattavasti ekologisempi vaihtoehto onkin kuin esim. liha, voi ja juusto. Vaikka tässä ruuan ekologisuudesta kailotankin, niin Sami ei kuitenkaan pidä luulla, että TtM olisi joku "viherpiipertäjä". TtM syö kyllä lihaa, kananmunaa, juustoa ja juo maitoa (rasvatonta tai kevytmaitoa). Paistaminenkin tapahtuu voissa. Ruuan ekologisuus on kuitenkin laittanut hänet pohtimaan asioita, ja kyllä kaupassa jo tuleekin tehtyä valintoja ekologisuuden perusteella. TtM suhtautuu VHH ruokavalioonkin myönteisesti, vaikka ei ihan samoilla linjoilla Samin kanssa olekaan. TtM käskee Samia viilaamaan pilkkua niin paljon kuin haluaa, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että eläinperäisten tuotteiden kuluttaminen on ekologisesti huomattavasti kuormittavampaa kuin kasviperäisten tuotteiden kuluttaminen – ja nyt ei puhuta yksittäisistä tuotteista vaan asioista kokonaisuutena! Sami ei luovuta: "Kertokaapa minulle viisaat miten saatte rasvaisesta juustosta ekologisemman kuin vähärasvaisesta juustosta ja luonnonrasvaisesta jogurtista ekologisemman kuin vähärasvaisesta". Saska Tuomasjukka huomauttaa, että ruoantuotannosta syntyy 22 % ilmastoa lämmittävistä päästöistä. Näistä yli puolet syntyy eläinten pidosta (lannan aerobinen hajoaminen 31 %, metaanin anaerobinen tuotanto 25 %). Tämä on yksiselitteisesti se syy, minkä vuoksi suositellaan lihan käytön vähentämistä. Jokainen voi ottaa vastuuta lastemme maailmasta. Jos joku nyt epäilee ihmisen - tai ehkä voisi sanoa nautojen ja sikojen - osuutta ilmastonmuutoksessa, niin sitten ei voi mitään. Saska Tuomasjukka päättä lopettaa asiasta jankkaamisen. Eläinperäiset tuotteet ovat tieteellisen tiedon perusteella selkeästi epäekologisempia kuin kasvituotteet. Kokonaisuutena, kuten TtM jo huomautti. Broileria voi suosia, jos kasvatusmenetelmä ei aiheuta omantunnontuskia. Eläintuotteet ovat luksusta, jota syödään kun raha riittää muuhunkin kuin välttämättömään. Siksi eläintuotteiden käyttö lisääntyy samaan tahtiin kuin ylensyönti. Siitä huolimatta Saska Tuomasjukka ei väitä, että eläintuotteet ovat lihavuuden syy; ne vain liittyvät samaan ilmiöön, eli elintason nousuun. Kuljetusten osuus elintarviketuotannon ekologisesta kuormasta on yllättävän pieni. Tämä käy nätisti ilmi esimerkiksi talvitomaateista: espanjalainen lentotomaatti on kotimaista kasvihuonetuotosta huomattavasti parempi vaihtoehto. Westie pitää Saskan mielipidettä kestävästä kehityksestä tärkeänä ja huomioonotettavana seikkana, mutta toisaalta pitää ymmätää Jarin ja Samin näkemykset siinä valossa, että terveys on henkilölle usein se n:o 1. Mutta eihän sitä terveellistä ravitsemusta tarvitsekaan rakentaa eläinlihasmassan varaan eihän siinä mitään järkeä ole ja tuskin kovin terveellistäkään. Ongelmana nykyään on että meillä on aivan hirvittävä resurssien tuhlaus meneillään ja siihen on osa syyllinen vallitsevien suositusten tiettyyn ajattelusuuntaan (vähärasvaisuuden ihannointi) ohjaava vaikutus. Jos luonnolliset eläinrasvat saisi täysimääräisinä sisällyttää ravinnon mukaan, ihmiset saattaisivat syödä harvemmin ja ehkä vähemmänkin kaloreina mitattuna (ei koko ajan nälkä; vrt. Ranska) ja olisivat ehkä terveempiä ja meno olisi myös nykyistä ekologisempaa ainakin ruuan tuotannon suhteen. Tästä Westien mielestä on kysymys. Mökinmuija haluaa kommentoida tätä tutkimusta ekologisesta jalanjäljestä. Ensinnäkään suomalainen lypsylehmä ei elä maissilla ja soijalla kuten näissä tutkimuksissa oletetaan. Suomalainen lehmä syö säilörehua, sitä tuskin kukaan haluaa omaan ruokapöytäänsä! Kana ja sika sensijaan syö ihmisen ruokaa. Toisekseen suomalainen lehmä ei "varasta" viljelysmaata vaan hyödyntää vaikeita viljelysmaita muuttaen esim suon antimet ihanaan muotoon. Kolmanneksi: laskelmissa käytetään naurettavaa korvauslukua (1) säilörehulle. Sen vuoksi saadaan maito ja naudanliha (märehtijän) näyttämään huonolta vaihtoehdolta. Kukahan tämänkin tutkimuksen on maksanut? mökinmuija kysyy lopuksi.
Voimiehen mielestä yliopistoista valmistuu huomattava määrä porukkaa, jotka eivät ole erityisen älykkäitä. Tällaiset eivät voi nöyrtyä ja tunnustaa omaa rajallisuuttaan, vaan tarraavat kiinni ulkoaopeteltuihin opinkappaleisiin ja omaan asemaansa. Futuron mielestä yleistä mielipidettä missä tahansa yhteisössä on vaikea murtaa. Joku rohkea, joka näkee asiat toisin saatetaan hymähtäen leimata vastarannan kiiskeksi, vaikka hän olisikin oikeilla jäljillä. Saattaa jopa olla, että muutkin porukasta on hiljaa mielessään samaa mieltä, mutta eivät uskalla tuoda sitä julki, etteivät saisi itsekin leimaa otsaansa. Jollain hiljaisella saattaa olla maailmaa mullistava ajatus mielessään, mutta ei uskalla tuoda sitä esille ja se jää käyttämättä. Futuron mielestä on väärin, että luomme sellaiset olosuhteet, joissa ei uskalleta keskustella ja leikkiä villeilläkin ajatuksilla ja teorioilla, koska pelkäämme tulevamme haukutuksi. Minusta jo koulussa pitäisi haastaa kaikki mahdollinen tieto ja opetella kysymään MIKSI? ja hakemaan perusteluita!!! Ravitsemusterapeutit eivät osaa kyseenalaistaa omia teorioitaan, koska heille on opetettu että asia on niin. Tuntuu, että liukuportaita käytetään myös ajattelussa, koska sehän vasta rankkaa on. Mitäs sitä valmiissa maailmassa...
Saska Tuomasjukan mukaan suositukset perustuvat ennen muuta näyttöihin. Hiilihydraattien rajoittamisesta ilmestyy koko ajan entistä positiivisempaa tulosta, mutta kokonaisuutena näyttö on vielä rajoitettu. Suositukset muuttuvat kun näyttö on riittävä. Jarin mielestä tämä on melkoinen mantra. Ei ole toistaiseksi näkynyt sellaista yhdenmukaista interventiopohjaista näyttöä nykysuosituksen ylivertaisuudesta. Itse asiassa jokseenkin kaikissa ruokavalioita vertailevissa kokeissa suositusten mallilla saadaan huonoimmat tulokset. Tämän tyyppiset tutkimukset osoittavat parhaiten syy- ja seuraussuhteen. Eli siis, missä on se näyttö nykyisten suositusten puolesta? Jari pistää Saskan lujille: "Usein kuulee mainittavan ne tuhannet tutkimukset, jotka puoltavat nykysuosituksia. Mutta osaisitko ihan tarkalla lähdeviitteellä osoittaa edes yhden, joka kohtalaisuudella varmuudella osoittaisi VRN:n mallin olevan suurimmalle osalle väestä optimaalinen ruokavalio?" Saska ei innostu Jarin provokaatiosta: "Jari, tätä keskustelua en voi käydä kanssasi. Jos et hyväksy sitä, että näyttö koostuu kaikista hyvin suoritetuista tutkimuksista, ei keskustelulla ole pohjaa." Saska selittää, että suositukset pohjautuvat muuhunkin kuin tieteeseen, koska niiden on peilattava maailmaa, jossa elämme. Tämäkään ei muuksi muuta sitä tosiasiaa, että valtaosa ihmisistä olisi hyvin terveitä, jos söisi suositusten mukaisesti. Ongelmahan on nimenomaan siinä, että suosituksia ei noudateta.
TtM:n mukaan kisa on siinä mielessä hieman ongelmallinen, että yksittäisten aterioiden terveellisyys ei kuvaa kovinkaan hyvin koko ruokavalion terveellisyyttä. On tietenkin itsestään selvää, että VHH ruokavalio voittaa kun ravintoaineiden saanti suhteutetaan energiamäärään. Onhan peruna, pasta ja riisi aika suojaravinneköyhää ravintoa moniin muihin ruoka-aineisiin verrattuna. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö virallisen suosituksen mukaisella ravitsemuksella saavutettaisi vitamiinien ja kivennäisaineiden saantisuosituksia. TtM ei näe erään tutkimuksen tulosten perusteella mitään syytä lähteä radikaalisti muuttamaan nykyisiä ravitsemussuosituksia. Hiilihydraattien alarajaa voisi jonkin verran laskea, ehkä jopa 35 E% asti, pohtii TtM. Tätä alemmas hän ei kuitenkaan sitä laskisi. Mikäli hiilihydraattien alaraja suosituksessa laskisi, tarkoittaisi tämä sitä, että ruuan tarjonta kouluissa, työpaikoilla, sairaaloissa ym. pitäisi muuttaa niin, että suositusten mukainen ruokailu olisi mahdollista. Tämä muuttaisi täysin koko ruokailun ja johtaisi myös ruoka-annosten hinnan nousuun – monipuolinen VHH ruokavalio kun on selvästi kalliimpaa kuin suositusten mukainen runsaasti hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio. Jari jatkaa piikittelyään: "Tärkeämpää on siis syödä halvalla kuin mahdollisimman terveellisesti? Minulle ei. Karsin mieluiten muista kuluista kuin ruoasta. Oikealla ruoalla voi nostaa elämän laatua ja tervettä ikää." Saska on varma, että Samin lautanen voittaa kisan, ja syyt on TtM hyvin kertonut. Metsämörkön mielestä käsittelemättömässä ohrassa, kaurassa, ruissa, tattarissa ym. vitamiini ja hivenaineet ovat tallella. Oman kokemuksensa mukaan ne eivät nosta ja heilauttele veren sokeritasapainoa niin paljon kuin "hiotut" tuotteet.
Sami Uusitalo on minun mielestäni esimerkillisen selvästi osoittanut, että huhupuheet VHH-ruokavalion vitamiiniköyhyydestä eivät pidä paikkaansa. Minulta kysytään vilkkaasti sähköpostin välityksellä, miksi en puolusta VHH-ruokavaliota näkyvämmin. Käytän tilaisuutta hyväkseni ja vastaan, että suhtaudun toki myönteisesti hiilihydraatteja rajoittavaan ruokavalioon, mutta en näe roolikseni "puolustaa" VHH-ruokavaliota. Pysyttelen mieluusti neutraalina tuon asian suhteen ja tarjoan teille monipuolista luettavaa aiheesta jatkossakin. Jookos?
keskiviikkona, lokakuuta 28, 2009
Jälkikaikuja keskustelusta Suomen Akatemiassa 9.2.2009
Terveydeksi! –lehti
Kesänumero ilmestyi 1.6.2009. Siinä numerossa oli keskustelutilaisuuden puheenjohtajan Christer Sundqvistin ja tilaisuudessa mukana olleen pääjohtaja Pekka Puskan laadukas haastattelu.
VHH-leiri: ”Kröhöm. Lopuksi haluaisimme pahoitella, jos tämä kummallinen pikku ravitsemuskollektiivimme on ollut toisinaan hieman liiankin ärhäkkä. Voimasanojen ja käsimerkkien käyttö, pilkallinen hiilarinsyöjille naureskelu ja liikanimien keksiminen, sekä varsinkin toimittajien ja asiantuntijoiden kotisähköpostien pommittaminen VHH-propagandalla ovat kaikki olleet vikatikkejä. Olemme vain niin kovin onnellisia siitä, että olemme löytäneet oman tapamme laihtua, voida hyvin ja elää terveinä. Joskus tällaisesta löytämisen riemusta tulee sellainen olo, että haluaisi kertoa siitä muillekin. Arvoisat huippuasiantuntijat: ehkä me sitten olemme hiljaa, jos niin haluatte, ja popsimme savukalamme ja pinaattimme kiitollisina siitä, että saamme sentään edes olla olemassa. Toivottavasti meihin kuitenkin suhtaudutaan jo lähitulevaisuudessa vähän niin kuin kasvissyöjiin ja vegaaneihin – porukkana, jolla on omat, hyvin perustellut syynsä syödä juuri niin omituisesti kuin syövät. Ja tosiaan, älkää tykätkö huanoo. Ei tässä sen kummempaa sit.”
Virallisterveelliset: ”Meistäkin on suurenmoista, että joukko ihmisiä on onnistunut laihtumaan ja kohentamaan elämänlaatuaan sekä terveyttään vähähiilihydraattisella ruokavaliolla. Se, miten tämä on mahdollista, on meille pienoinen mysteeri. Ei mene meidän järkeemme, ei sitten millään. No, tässä sitä taas nähdään, miten vähän aikaa on kulunut siitä, kun homo sapiens kiipesi puusta alas, heh heh! Ruokavalion muuttuminen kasvisvoittoisemmaksi on varmasti hyvä asia, varsinkin jos aikaisempi ruokavalio on koostunut ranskalaisista perunoista ja lenkkimakkarasta. Meille on jäänyt tähänastisista tutkimuksista sellainen käsitys, että kovien rasvojen runsas nauttiminen olisi kovasti haitallista, joten suonette anteeksi, jos suhtaudumme tähän uuteen laihdutustapaan erinomaisen varovaisesti. Haluamme kuitenkin korostaa, että jokainen pistää suuhunsa mitä parhaaksi näkee. Sillä välin me tutkijat teemme työtämme: yritämme parhaamme, jotta vähähiilihydraattisen ruokavalion vaikutuksista saataisiin luotettavaa pitkän aikavälin tutkimustietoa. No niin, eiköhän tämä ollut tässä. Olikos meillä sauna varattuna? Ja syöväthän kaikki kiuaslenkkiä, jos varmistetaan se lihapitoisuus ihan porukalla? Fogelholm, soitahan nuoremmuuttasi taksi!”
Kuopion yliopiston professori Matti Uusitupa toteaa Mediuutisille, että lääkärien perustiedot ja koulutus ravitsemusasioista ovat usein puutteellisia, eikä ravitsemusterapiapalveluita ole läheskään aina saatavissa.
– On arvioitu, että jopa kolmasosa perusterveydenhuollossa työskentelevistä lääkäreistä joutuu ottamaan kantaa tai opastamaan ruokavalio-ohjeissa potilaita, Uusitupa sanoo.
Uusitupa muistuttaa, että suuri osa ruokavalio-ohjeista on varsin selviä, esimerkiksi keliakia-, diabetes-, ja munuaispotilaan ruokavaliot, kolesterolia alentava ruokavalio ja ruoka-allergioiden hoito. Vaativammassa ohjauksessa potilaan olisi hyvä tavata ravitsemusterapeutti.
Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka toteaa Mediuutisille, että suurin ongelma vastaanotolla eivät silti ole erikoisdieetit vaan selvästi epäterveellinen ja lihomiseen johtava ruokailu sekä runsas alkoholin käyttö.
Pitkäaikaisen vähähiilihydraattisen dieetin noudattamisen hyödyistä tai mahdollisista haitoista ei hänen mielestään ole riittävästi tietoa. Kumuloituvan tiedon tulisi välittyä määräajoin päivitettäviin suosituksiin.
Mediuutiset kirjoittaa 25.2.2009: Lääkäri ei saa saarnata ruokavaliosta
Terveystieteiden maisteri Anssi Mannisen (vas.) mukaan ihminen voi jopa elää ilman hiilihydraatteja. Biologi Christer Sundqvist, Pekka Puska ja Matti Uusitupa pureksivat ajatusta.
[Kuva: Heli Saarela]
Lääkärit törmäävät yhä useammin vastaanotolla erikoisdieettejä, kuten vähähiilihydraattista ruokavaliota (VHH), Zonea tai Atkinsin dieettiä, noudattaviin potilaisiin. Myös tavallista ruokavalioneuvontaa pyydetään usein.
– On arvioitu, että jopa kolmasosa perusterveydenhuollossa työskentelevistä lääkäreistä joutuu ottamaan kantaa tai opastamaan ruokavalio-ohjeissa potilaita, sanoo Kuopion yliopiston professori Matti Uusitupa.
Uusituvan mukaan lääkärien perustiedot ja koulutus ravitsemusasioista ovat usein puutteellisia, eikä ravitsemusterapiapalveluita ole läheskään aina saatavissa.
Uusitupa muistuttaa, että suuri osa ruokavalio-ohjeista on varsin selviä, esimerkiksi keliakia-, diabetes-, ja munuaispotilaan ruokavaliot, kolesterolia alentava ruokavalio ja ruoka-allergioiden hoito. Lukuisat muotidieetit voivat kuitenkin hämmentää sekä lääkäriä että potilasta.
– Jos potilas haluaa kokeilla dieettejä, lääkärin olisi kyettävä neuvomaan, miten kokeilu tapahtuu ja onko kokeilu edes järkevää. Laihdutusruokavalioissa on enemmän liikkumavaraa, kunhan ei liiaksi yksipuolista dieettiään pitkällä aikavälillä. Olisi hyvä, että potilas tapaisi ravitsemusterapeutin, kun on kyse vaativammasta ohjauksesta.
Jokainen päättää syömisistään itse
Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka toteaa, että suurin ongelma vastaanotolla eivät ole erikoisdieetit vaan selvästi epäterveellinen ja lihomiseen johtava ruokailu sekä runsas alkoholin käyttö.
– Jokainen aikuinen päättää itse syömisistään, ammattilaiset antavat informaatio-ohjausta ja neuvoja. Jos dieetti on relevantti vastaanottokäynnin syyn kanssa, kannattaa keskustella, miten henkilö on päätynyt kyseiseen dieettiin ja miten se on häntä auttanut sekä onko siitä ilmennyt haittoja. Tarvitaan neuvottelevaa otetta, ei käännytystyötä, Ilanne-Parikka sanoo.
Laihdutus ei vaadi erikoisdieettiä
Yhä useampi potilas tuskailee laihduttamisen kanssa ja hakee apua lääkäriltä. Uusitupa ja Ilanne-Parikka toteavat, että laihtua voi monella tapaa. Haasteena on laihdutustuloksen säilyminen.
– Perusterveellisestä arkisyömisestä kovasti poikkeavan ruokavalion noudattaminen ei ole laihduttamisessa tai diabeteksen hoidossa tarpeen ja on pidemmän päälle yleensä vaikeata, Ilanne-Parikka sanoo.
Ilanne-Parikka toteaa, että esimerkiksi VHH voi olla yksi vaihtoehto laihduttamiseen ja painonhallintaan, mutta pitkäaikaisen VHH-dieetin noudattamisen hyödyistä tai mahdollisista haitoista ei ole riittävästi tietoa. Hän huomauttaa, että keskustelu erikoisruokavalioista on usein liian mustavalkoista.
– Hoito- ja ravitsemussuositukset luovat yleisen toimintaraamin, ja ne on laadittu sen hetkisen tutkimustiedon ja asiantuntijakokemuksen perusteella näytönastevarmuutta arvioiden.
Kumuloituvan tiedon tulisi välittyä määräajoin päivitettäviin suosituksiin.
– Yksittäinen lääkäri tai muu ohjausta antavan henkilö soveltaa hoitosuosituksia potilaan todellisuuteen ja yksilöllisiin ominaisuuksiin sekä peilaa niitä myös omaan osaamiseensa ja kokemukseensa, Ilanne-Parikka sanoo.
Vuonna 2007 Tevrén vähensi entisestään hiilihydraattien saantiaan:
– Lisäsin ruokavaliooni hyvälaatuisia proteiineja ja rasvoja. Myös liikunta säilyi edelleen olennaisena osana päiväohjelmaani.
Tevrén kertoo hylänneensä kokeilussaan täysin leivän, perunan, makeiset, pullat ja vähärasvaiset jogurtit.
– Nykyään saan kuidun kasviksista, pähkinöistä, pellavansiemenrouheesta ja kauraleseistä. Minulla ei ole enää jatkuvaa näläntunnetta. Oloni on virkistynyt huomattavasti, eikä aterian jälkeistä väsymystä ole ollut entiseen tapaan. Näen parantuneen vireystasoni myös verensokerimittarin lukemissa. Lisäksi veren rasva-arvot ovat parantuneet vähennettyäni hiilihydraatteja.
Puoli vuotta tiukemmalla hiilihydraattirajoituksella johti Juhani Tevrénin elämässä kymmenen kilon painonpudotukseen. Kaiken kaikkiaan hänen painonsa on nyt pudonnut noin 16 kiloa.
– Ja matka jatkuu! Tähtään armeijapainooni, mutta minulla ei ole kiirettä. Uskon, että vuosien varrella kerätyt liikakilot kannattaa karistaakin hitaasti.
Juhani Tevrén oli kertomassa Suomen Akatemian järjestämässä keskustelutilaisuudessa. Hän uskoo oman kokemuksensa kautta, että nopeasti imeytyvien hiilihydraattien vähentämistä ruokavaliostaan kannattaa harkita.
– Pidän tärkeimpänä asiana hiilihydraattien seurannassa omaa henkilökohtaista olotilaani! Panostamalla hiilihydraattieni latuun pysyn virkeämpänä, minun on paljon helpompi ohjata syömisiäni ja jaksan paremmin liikkua.
OBS-fråga
Är dagens kostråd föråldrade? Borde vi överge dem och banta med bacon och smör istället?
(Totalt 45 svar)
Puheenjohtaja Christer Sundqvist välitti runsaslukuiselle mediaedustukselle tyypilliseen yksinkertaiseen tapaansa tilanteen kaksijakoisuuden:
1) Jos Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksia paremmin noudatettaisiin, ihmiset olisivat terveempiä
2) Jos selkeälle VHH-vaihtoehdolle annettaisiin sille kuuluva virallinen tuki, ihmiset olisivat terveempiä
Uusia pohjoismaisia ravitsemussuosituksia laativa Mikael Fogelholm oli erittäin mielissään kun tällainen tilaisuus toteutui. Fogelholm esitti tulevissa ravitsemussuosituksissa hiilihydraattien vähentämistä noin 5 prosentin verran. Vastaavasti rasvan määrää voitaisiin saman verran lisätä laatu huomioiden.
Turun yliopiston tutkija Saska Tuomasjukka kertoi hiilihydraattien rajoituksen näkyvän edullisina vaikutuksina veren rasva-arvoissa. Hän ei kuitenkaan suositellut hiilihydraattien tilalle kovia eläinperäisiä rasvoja, vaan rasvat on syytä ottaa pääosin kasvikunnasta.
Liikuntatieteilijä Anssi Manninen toi hyvin esille tutkimusnäyttöjä VHH:n eduista. Kaarinasta kotoisin oleva kemisti Pasi Saario jatkoi siitä mihin Manninen jäi. Hän piti VHH ruokavaliota tärkeänä metabolisen oireyhtymän hoidossa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska antoi runsaasti lyhyitä kommentteja. Hänkin oli mielissään kun tilaisuus järjestettiin. Puska puolusti nykyisiä ravitsemussuosituksia, mutta ei täysin tyrmännyt VHH-ruokavaliota.
Vantaalainen diplomi-insinööri Sami Uusitalo aloitti keskustelun maallikkopuheenvuorot. Hän oli onnistunut laihduttamaan VHH:lla ja piti lihomisensa syynä nykyisiä ravitsemussuosituksia. Maallikkopuheenvuoroja jatkoi paraislainen kiropraktikko Juhani Tevrén. Hän piti noudattamaansa VHH:ta syynä parempaan terveyteensä. Hän hylkäsi täysin leivät, perunat, makeiset, pullat ja kevytjogurtit. Tämä auttoi häntä hallitsemaan nälkää, laihduttamaan, olo virkistyi huomattavasti ja lisäksi veren rasva-arvot olivat parantuneet.
Professori Matti Uusitupa ei antanut VHH-leirille minkäänlaisia myönnytyksiä. Nykyisillä hiilihydraattimäärillä saavutetaan paras terveys. Uusituva pelkisti terveellisen ruokavalion seuraavasti: syö kalaa, täysjyväleipää, käytä rypsiöljyä ja haukkaa omenaa. Suomen diabetesliiton ylilääkäri puolusteli diabeetikoiden nykyisiä ravitsemussuosituksia eikä antanut mitään mahdollisuutta VHH:lle.
Käytöksestä ala-arvoinen molemmille
Heh, se oli semmoinen keskustelutilaisuus (ks. edellinen postaus). Piiruakaan ei kukaan liikahtanut asemahaudoista. Vähän oli edelleen se meininkin, että tutkijat voi kyllä keskenään jutella vaikkapa VHH-ruokavalioiden eduista lipideihin vuodenkin käytössä, mutta julkisesti siitä ei pidä mainita.
Tärkeintä kuitenkin oli varmaan, että tavattiin. Maailma on muuttunut siihen suuntaan, että tutkijoiden ja suositusten laatijoiden on panostettava viestintään, vaikka sitten tieteen tekemisen kustannuksella.
Niin, ne arvosanat. Sekä VHH-puolen että virallisen kannan kiihkeimmät kannattajat käyttäytyivät huonosti. Ei tainnut ajaa kummankaan asiaa.
Järkyttävintä antia oli kuitenkin kuulla, että osa VHH-väestä etsii osoitteet ja puhelinnumerot sekä naamakuvat vaikkapa toimittajista, jotka ovat kirjoittaneet “väärin”. Olenkin ajatellut, että VHH voi olla 5-kymppisten punttisalihemmojen vertaispiiripuuhastelua, mutta en sentään odottanut mafiaotteita.’
Seuraavaksi Christer Sundqvist kertoi omia näkemyksiään ja sen jälkeen pysytteli täysin neutraalina jaellen tasapuolisesti puheenvuoroja kaikille. Christer onnistui puheenjohtajan pallilla kaikin puolin kiitettävästi.
Saska Tuomasjukka esiintyi edukseen. Hänen näkemyksensä sijoittuivat ääripäiden puoleen väliin. Saska ihmetteli sitä, että miksi hiilihydraattirajoituksen edullisia vaikutuksia veren rasva-arvoihin ei voi sanoa ääneen. Älä muuta viserrä.
Sitten puhui joku Manninen. Ei siitä sen enempää. (Christerin lisäys: Manninen oli hyvä. Hän toi hyvin esille tutkimusnäyttöä siitä mitä etua hiilihydraattien rajoituksista on. Hän ei ehkä aina malttanut odottaa puheenvuoroaan, mutta tuskin tämä ketään häiritsi.)
Pasi Saarion esitys oli hyvä, mutta tämäntyyppiseen tapahtumaan ehkä turhan yksityiskohtainen. Hän sijoittui melko lailla allekirjoittaneen kanssa samalle "aaltopituudelle"; hiilihydraattirajoituksesta on selviä hyötyjä tietyissä tilanteissa. Hänen esityksestään kävi hyvin ilmi, että rasvamaksan "hoito" runsashiilihydraattisella/vähärasvaisella ruokavaliolla on sama, kuin yrittäisi sammuttaa tulipaloa bensalla.
Pekka Puskan lyhyitä kommentteja oli sijoitettu sinne tänne. Hän puhui suhteellisen paljon, muttei oikeastaan sanonut mitään. Siis varsin ympäripyöreitä kommentteja. Puska vaikutti kuitenkin suhteellisen avarakatseiselta henkilöltä, jos jätetään tyydyttyneet rasvat pois laskuista. Puska jäi mieleen ystävällisenä ja leppoisana miehenä.
Sami Uusitalo oli paneelin ensimmäinen maallikkopuhuja. Uusitalon ja "kolmen ison kihon" (Puska, Uusitupa, Ilanne-Parikka) välille ei oikein syntynyt keskusteluyhteyttä (diplomaattisesti ilmaistuna). Yhteys taisi katketa heti alkuunsa, kun professori Uusitupa väitti Uusitalon energiaravintoainesisältölaskelmia virheellisiksi (laskelmat olivat muuten ihan oikein kuten Uusitupakin tapahtuman jälkeen myönsi). Uusitalo heitteli keskustelun edetessä kärkkäitä kommentteja (murhaavan katseen kera) Puskan ja Uusituvan suuntaan.
Paneelin "puolimaallikkoa" edusti Juhani Tevren. Hän kertoi kiihkottomasti positiivisista kokemuksista hiilihydraattirajoitteisella dieetillä.
Matti Uusitupa esitteli ilmeisesti valmista luentomatskua, sillä hänen läpi käymillään tutkimuksilla oli hyvin vähän tekemistä hiilihydraattirajoituksen kanssa (poislukien tuore israelilaistutkimus). Uusitupa oli kaivanut itselleen poteron, josta hän nakkeli panelistien ja toimittajien sekaan hiilihydraattivoittoisia kranaatteja. Uusitupa ei tuntunut antavan tuumaakaan periksi hiilihydraattien kokonaismäärän suhteen. Willettiä Uusitupa ei pitänyt minään, sillä hän on pelkkä ravitsemusepidemiologi ilman minkäänlaista trialkokemusta. Uusituvan mukaan terveellisen ruokavalion lyhyt oppimäärä kuuluu seuraavasti: kalaa, täysjyväleipää, rypsiöljyä ja omenaa.
Tapahtuman kolmas iso kiho eli Pirjo Ilanne-Parikka puhui yleisellä tasolla diabeetikoiden ravitsemushoidosta. Ei mitään uutta auringon alla.
-ihmeteltiin sitä, että miksi väki lihoo, vaikka syö terveellisemmin kuin koskaan. Vastaus: liikutaan vähemmän kuin ennen ja annoskoot on suuria.
-argumentteja VHH:ta vastaan oli sen kalleus ja epäeettisyys globaalisti ajatellen
-argumentteja VHH:n puolesta oli ruoan pitäminen pitkään kylläisenä, helppous laihtua ilman näläntunnetta
-ruoan vaikutus veren rasvoihin tuli myös esiin ja sellaisia tutkimustuloksia, joiden mukaan runsas huonojen hiilihydraatttien syönti huonontaa veren rasva-arvoja
-esiteltiin myös tutkimus, jonka mukaan miehet laihtuvat helpoimmin Atkinsin dieetillä ja nainen ns. välimeren ruokavaliolla.
Oppineet (Fogelholm, Puska...) pitävät tavallista kansalaista turhan tyhmänä näissä asioissa ja se antaa sijan ravitsemuspolitiikalle, jossa erilaiset äärijärjestöt (leipätiedotus, perunatiedotus...) pääsevät lobbaamaan tuotteitaan perustaen mainoksensa ihan puhtaalle paskapuheelle.
Esimerkkinä leipätiedotus myy ruista hitaana hiilihydraattina, hivenainerikkaana ja vitamiinipitoisena terveystuotteena, mitä se ei ole millään vertailevalla mittarilla. Missään viljoissa ei ole merkittävästi hivenaineita, eikä vitamiineja. Lihan ja kasvisten pitoisuudet ovat moninkertaiset. Ruis on jees niille, jotka saavat ja ehtivät sen kalorit polttaa ja joilla on rahaa ostaa niin kallista paskanjatketta. Leivän kilohinta pyörii jo lihan kanssa samalla luokassa ja jopa laatukalaa saa alle leivän hinnan.
Ruuassa mikä tahansa hiilihydraattilähde voidaan tehdä vaikutukseltaan nopeaksi tai hitaaksi, mutta hiilihydraatti on aina samaa kamaa.
Rasvan laatu onkin sitten aivan eri asia. Sillä puolen on merkitystä valinnoilla. Kansojen tasolla katsottuna rypsiöljy ei Suomalaispalvonnasta huolimatta ole mitenkään ylivertaista tai ihanteellista. Yhtä hyviin ja parempiinkin tuloksiin kansansairauksissa päästään herkullisemmillakin rasvanlähteillä.
Itken sydänverta jos jatkatte edelleenkin johtavien ravitsemusasiantuntijoidemme ymmärtämätöntä rienausta. Kaikissa niissä keskusteluissa, joita Mikael ja minä mahdollisesti tulevaisuudessa johdamme, tulemme korostamaan tätä rakentavaa ilmapiiriä vastakkaisista käsityksistä huolimatta. Jokainen ihminen on yksilö. Joillekin sopii hiilihydraattien voimakkaampi rajoitus, joillekin ei.
Mikaelin ja minun suureksi iloksi tänään tapahtui se ihme, että ravitsemusasiantuntijamme sovittivat aikataulunsa niin, että pystyivät olemaan lähes kolme tuntia kiinnostavan ja tavattoman haastavan keskustelutilaisuuden tähtiesiintyjinä. Ei tämä ole mitenkään itsestään selvä juttu. Lääkäri A***** H*******stä tehtiin se kiusallinenkin päätös jättää hänet tämän keskustelun ulkopuolelle. Se oli nyt tilaisuuden kokeneena näköjään hyvä päätös ja meidän yhteinen etumme. H*******n aika ehkä vielä tulee. Tähtikaartiin lukeutuivat myös loistavan oman panoksensa keskusteluun tuoneet nuoret tutkijat Saska Tuomasjukka, Anssi Manninen ja Pasi Saario sekä rohkeat maallikkojäsenet diplomi-insinööri Sami Uusitalo ja kiropraktikko Juhani Tevrén. Hienoa kun maallikkoja saimme kuunnella. Muistakaa näitä henkilöitä kun järjestätte omilla paikkakunnillanne ravitsemusiltoja.
Kyllä tämä vielä tästä iloksi muuttuu näin osaavien oivaltajien voimin. Valtion ravitsemusneuvottelukunta kulkee omaa hidasta reittiään. Sen rinnalle pitää saada salonkikelpoiseksi vähähiilihydraattinen ruokavalio, tai hiilihydraattitietoinen kuten minulla on Varpun opettamana tapana sanoa. Se päivä jolloin tämä seikka on todellisuutta on taas hieman lähempänä kuin vielä eilen.
Rakentavin terveisin, christer
Minun hiilaritietoinen muistini ulottuu niin pitkälle, että muistan hyvin ajan jolloin Anssi Manninen oli vasta kääntymässä ymmärtämään vhh:ta. Lähempänä on aika, jolloin Christer alkoi muuttaa kelkkaansa. Niin toimivat ajattelevat ihmiset, jotka ovat valmiita vastaanottamaan uutta ravitsemustieteellistä tietoa.
Mutta en usko että ravitsemuspoliitikot kääntävät kelkkaansa. Ei poliitikko voi sellaista tehdä. Poliitikko haistelee tuulia, mikä olisi hänen uralleen parasta luovimista. Poliitikko miettii kaikkia sidosryhmiään, kepun poliitikko tuottajia ja elintarviketeollisuutta, jonkun muun puolueen ehkä jotakin muuta(kin). Sitten hän huojuu yrittäen miellyttää mahdollisimman monia - tai jos on vanha valtiomies, pitää jääräpäisesti kiinni autoritaarisista käsityksistään, koska oma valtiomiesjalusta seisoo niiden varassa.
Historian siipien havina ei kuulu ihan tänne Saksaan saakka ...