Näytetään päivämäärän mukaan lajitellut viestit haulle VHH. Lajittele osuvuuden mukaan Näytä kaikki viestit
Näytetään päivämäärän mukaan lajitellut viestit haulle VHH. Lajittele osuvuuden mukaan Näytä kaikki viestit

maanantaina, syyskuuta 08, 2014

Turpaduunarin kirjallinen toiminta

Erään ansiomerkkiehdotuksen takia minun piti päivittää ansioluetteloni. Huomasin, että aika paljon on tullut kirjoiteltua elämän varrella:

Kirjani voit saada edullisesti minulta ja pientä korvausta vastaan myös kopion luettelossa olevasta artikkelista.

Hinnat tällä hetkellä:
Uusimmat kirjat 10-25 euroa
Vanhat kirjat 5 euroa
Yksittäiset artikkelit 3-5 euroa
Postikulut lisätään.

Tilaukset: christer.sundqvist@ravintokirja.fi 

Kirjallinen toiminta
Yhteensä yli 100 tieteellistä julkaisua, joista moni englannin kielellä.
Lisäksi paljon muita kirjoituksia eri lehdissä (katso esimerkkejä alla). 
Olen myös julkaissut noin 3500 kirjoitusta ravinnosta, terveydestä ja liikunnasta erittäin suositussa ”Veteraaniurheilijan blogissa” http://sundqvist.blogspot.com/ (valittu Suomen suosituimmaksi terveysblogiksi vuosina 2010 & 2011, valinnan tekee Cision Global Media) ja vuodesta 2012 lähtien myös suosituimpien blogien joukossa Iltalehden blogialustalla (http://blogit.iltalehti.fi/christer-sundqvist/ ). Minua pidetään sosiaalisen median merkittävänä pioneerina terveysalalla.

Tässä muutama esimerkki kirjallisesta tuotannostani (mukana ei ole muiden toimittajien tekemiä juttuja minusta tai minun toiminnastani, eikä myöskään juttuja, joissa olen avustanut toista toimittajaa tekemään jotakin juttua. Olen lisännyt luetteloon vain ne Iltalehden blogikirjoitukseni, jotka ovat keränneet yli 100 kommenttia ja olleet tällä tavalla lehden kaikkein suosituimpia blogeja sekä vaikuttaneet merkittävällä tavalla terveysvalistukseen. En ole tähän luetteloon tuonut valmistamaani kurssimateriaalia eri koulutuksissa koti- ja ulkomailla):

1. Sundqvist Christer. Lepää - liiku - syö – terveydeksi! E-kirja, PDF-tiedosto (251 s.), IDEA Sundqvist, Helsinki, 2014
2. Sundqvist Christer. Lepää - liiku - syö – terveydeksi! IDEA Sundqvist, Helsinki, 251 s., 2014
3. Sundqvist Christer. Lepää lahjakkaasti ja pysyt terveenä. Kunto & terveys 20(3): 18-24, 2014
4. Sundqvist Christer. Laadukas ravinto terveyden lähde. Kunto & terveys 20(2): 18-24, 2014
5. Sundqvist Christer. Liikunta on lääke. Kunto & terveys 20(1): 20-26, 2014
6. Sundqvist Christer. Aikuisurheilijan elämä hallintaan. Ikiliikkuja 32(4): 12-15, 2014
7. Sundqvist Christer. Ravinto ja nivelet. Ikiliikkuja 32(3): 10-11, 2014
8. Sundqvist Christer. Onko menossa paussi! Ikiliikkuja 32(2): 14-15, 2014
9. Sundqvist Christer. Aikuisurheilijan lihaskunto. Ikiliikkuja 32(1): 15, 2014
10. Sundqvist Christer. Luonnollinen koivutisle voisi korvata Monsanton glyfosaatin. Safkatutka, 2014 http://safkatutka.fi/vieraskirjoitukset/koivutisle/ 
11. Sundqvist Christer. Miksi aina kysytään Ursulalta? Iltalehti (blogi), 11.8.2014
12. Sundqvist Christer. Lääkärikeskus Mehiläinen hävetkää! Iltalehti (blogi), 3.6.2014
13. Sundqvist Christer. YLE valehtelee lääketeollisuuden puolesta. Iltalehti (blogi), 21.5.2014
14. Sundqvist Christer. THL huijasi taas uutisoinnissa. Iltalehti (blogi), 4.3.2014
15. Sundqvist Christer. Puoskarilaki tulee, ei tule, tulee sittenkin? Iltalehti (blogi), 10.2.2014
16. Sundqvist Christer. Marihuana ja uudet ravitsemussuositukset. Iltalehti (blogi), 27.1.2014
17. Sundqvist Christer. Terveysmietteitä kautta aikojen. IDEA Sundqvist, Helsinki, 250 s., 2013
18. Sundqvist Christer. Mene metsään ja vesille – Terveydeksi! Suomen Lyme Borrelioosi ry:n jäsenlehti 1: 25-32, 2013
19. Sundqvist C. Kudokset kuntoon kalsiumilla ja fosforilla. Kunto ja terveys 19 (1): 22-25, 2013
20. Sundqvist C. Lihas liikkuu raudalla, natriumilla ja kaliumilla. Kunto ja terveys 19(2): 20-25, 2013
21. Sundqvist C. Sydän tykkää seleenistä, sinkistä ja magnesiumista. Kunto ja terveys 19(3): 20-24, 2013
22. Sundqvist C. Liikettä niveliin rikillä, piillä ja mangaanilla. Kunto ja terveys 19 (4): 20-24, 2013
23. Sundqvist C. Hormonit hyrräämään mangaanilla, koboltilla ja molybdeenillä. Kunto ja terveys 19 (5): 30-32, 2013
24. Sundqvist C. Hienosäätöä terveyteen kromilla, kuparilla ja jodilla. Kunto ja terveys 19 (6): 22-25, 2013
25. Sundqvist Christer. Ikiliikkuja pysyy kunnossa kalsiumilla. Ikiliikkuja 31(2): 10-12, 2013
26. Sundqvist Christer. Veteraaniurheilijan sydän sykkii seleenillä, sinkillä ja magnesiumilla. Ikiliikkuja 31(3): 11-13, 2013
27. Sundqvist Christer. Uudet tuulet puhaltavat urheiluvalmennuksessa. Ikiliikkuja 31 (4): 9-11, 2013
28. Sundqvist Christer. Muista rikki – ei mene nivelet rikki! Ikiliikkuja 31(5): 11-12, 2013
29. Sundqvist Christer. Mangaania tarvitaan. Ikiliikkuja 31(5): 20-21, 2013
30. Sundqvist Christer. Ihmeellinen D-vitamiininäytelmä. Ikiliikkuja 31(6): 20-21, 2013
31. Sundqvist Christer. Istuminen on vaarallista. Ikiliiikkuja 31(6): 22-23, 2013
32. Sundqvist Christer. Vallan linnake: diabetes-lääkäri kusee silmään. Iltalehti (blogi), 6.12.2013
33. Sundqvist Christer. Statiinin uhrit vai Stalinin uhrit? Iltalehti (blogi), 31.10.2013
34. Sundqvist Christer. Diabeteslääkäri kusee hunajaa. Iltalehti (blogi), 17.7.2013
35. Sundqvist Christer. D-vitamiinikaaos selviää? Iltalehti (blogi), 26.3.2013
36. Sundqvist Christer. Kolesterolia alentavat lääkkeet. Ikiliikkuja 30(4): 12-13, 2012
37. Sundqvist Christer. Lopullinen totuus: Opiskelija, ajattele terveyttäsi jo nuorena. Aviisi 9, 2012 http://arkisto.aviisi.fi/artikkeli/?num=09%2F2012&id=16f9b3d 
38. Sundqvist Christer. THL jatkaa huijaamista. Iltalehti (blogi), 3.12.2012
39. Sundqvist Christer. Joko riittää pelleily GlaxoSmithKline? Veteraaniurheilija -blogi, 3.7.2012
40. Sundqvist Christer. Masennuksen hoito elinehtoisin menetelmin. Veteraaniurheilija -blogi, 16.6.2012
41. Sundqvist Christer. Valtimotaudin ehkäisy - kolme eri näkemystä. Veteraaniurheilija -blogi, 22.5.2012
42. Sundqvist Christer. Valtimotaudin synty, riskit ja lääkitys. Veteraaniurheilija -blogi, 9.2.2012
43. Sundqvist Christer. PaRas ruokavalio : luonnolliset rasvat kunniaan! Atar, Helsinki, 271 s., 2011
44. Sundqvist Christer. Veteraaniurheilijan ravinto. Erilainen tapa vanheta ss. 115-126, KS-Paino, Kajaani, 2011
45. Sundqvist Christer. A-vitamiinia. Kunto & terveys 17(1): 50-52, 2011
46. Sundqvist Christer. B-vitamiineista puhtia aineenvaihduntaan. Kunto & terveys 17(2): 40-44, 2011
47. Sundqvist Christer. Täältä peCee – tietoa C-vitamiinista. Kunto & terveys 17(3): 42-46, 2011
48. Sundqvist Christer. D-vitamiini kiinnostaa. Kunto & Terveys 17 (4): 52-58, 2011
49. Sundqvist Christer. E-vitamiinilla terveyttä. Kunto & terveys 17 (5):50-54, 2011
50. Sundqvist Christer. Kiehtova K-vitamiini. Kunto & terveys 17(6): 52-56, 2011
51. Sundqvist Christer. Sano hei hedelmille! Ikiliikkuja 29(2):12-13, 2011
52. Sundqvist Christer. Sienet ja marjat talteen! Ikiliikkuja 29(4): 25-26, 2011
53. Sundqvist Christer. Lopettakaa hiilihydraattienergian yksipuolinen ylistys. Huippu-urheilu-uutiset 27(2): 33, 2011
54. Sundqvist Christer. Going private in my blog is simply a difficult thing for me. Cision UK, 19.4.2011 https://www.facebook.com/CisionUK/posts/10150219790098103 
55. Sundqvist Christer. Parantavat rasvat. Veteraaniurheilija -blogi, 19.9.2011
56. Sundqvist Christer. Voittaako voilla sittenkin? Veteraaniurheilija -blogi, 4.7.2011
57. Sundqvist Christer. Rypsilihaa Suomen kansalle – onko järkeä? Veteraaniurheilija -blogi, 15.3.2011
58. Sundqvist Christer. Sietämätön leveys. Suomen urheiluliiton julkaisut, WS Bookwell, Juva, 150 s., 2010
59. Sundqvist Christer, Karkiainen Anja, Kiviharju Markku, Koponen Mikko, Moisander Pasi. Sietämättömiä runoja terveydestä. Idea Sundqvist, 115 s., 2010
60. Sundqvist Christer. Taistelu korkeaa kolesterolia vastaan liikunnalla. Ikiliikkuja 28(5): 13, 2010
61. Sundqvist Christer. Hoida kolesterolia ruokavalion avulla. Ikiliikkuja 28(6):10-11, 2010
62. Sundqvist Christer. Mikael Fogelholmin rasvainen kirjoitus. Veteraaniurheilija -blogi, 22.9.2010
63. Sundqvist Christer. Dukanin dieetti jatkuu. Veteraaniurheilija -blogi, 15.9.2010
64. Sundqvist Christer. Ovatko karppaajat oikeassa? Veteraaniurheilija -blogi, 22.8.2010
65. Sundqvist Christer. Dukanin dieetti - lähde mukaan kokeiluun! Veteraaniurheilija -blogi, 11.7.2010
66. Sundqvist Christer. D-vitamiini on avaintekijä immuunijärjestelmän toiminnassa. Veteraaniurheilija -blogi, 26.5.2010
67. Sundqvist Christer. Uutta tietoa masennuksen biologiasta. Veteraaniurheilija -blogi, 20.5.2010
68. Sundqvist Christer. Sami iski numerot pöytään. Veteraaniurheilija -blogi, 29.4.2010
69. Sundqvist Christer. Berberiini ja tyypin 2 diabetes. Veteraaniurheilija -blogi, 29.4.2010
70. Sundqvist Christer. Tyydyttyneet rasvat eivät ole yhteydessä sydänsairauksiin. Veteraaniurheilija -blogi, 25.2.2010
71. Sundqvist Christer. Aloe vera - pelkkää vettäkö? Veteraaniurheilija -blogi, 5.1.2010
72. Sundqvist Christer. D-vitamiinin saantisuosituksia kohotetaan sitten joskus. Veteraaniurheilija -blogi, 3.1.2010
73. Sundqvist Christer. Tutkimustietoa urheilijan ravinnosta. IDEA Sundqvist, 12. painos, 2009
74. Sundqvist Christer. Syö ja liiku - pysyt terveenä! Liito : Liikunnan ja terveystiedon opettajat ry:n jäsenlehti 4: 41-43, 2009
75. Sundqvist Christer. Nuku – älä liho! Kunto & Terveys 15(1): 48, 2009
76. Sundqvist Christer. Kalaöljyvalmisteet eivät ole ihmeaineita. Kunto & Terveys 14(1): 48, 2009
77. Sundqvist Christer. Rasvainen juttu. Kunto & Terveys 14(1): 42-45, 2009
78. Sundqvist Christer. Kananmuna päivässä pitää sydänvaivat loitolla. Kunto & Terveys 14(1): 49, 2009
79. Sundqvist Christer, Kalle Kotiranta ja työryhmä. 33 vinkkiä parempaan elämään. Kunto & Terveys 14(1): 54-58, 2009
80. Sundqvist Christer. Välimeren ruokavalio hyväksi aivoille. Kunto & Terveys –lehti 14(2): 57, 2009
81. Sundqvist Christer. Skandinaavista terveysruokaa. Kunto & Terveys –lehti 14(2): 57, 2009
82. Sundqvist Christer. Mikä saa diabeetikon sydämen pysähtymään? Kunto & Terveys –lehti 14(2): 56, 2009
83. Sundqvist Christer. Laihduta menettämättä lihaksiasi. Kunto & Terveys –lehti 14(2): 56, 2009
84. Sundqvist Christer. ISO-DEE. Kunto & Terveys 14(6):50-54, 2009
85. Sundqvist Christer. D-vitamiinin myrkyllisyys. Veteraaniurheilija -blogi, 28.9.2009
86. Sundqvist Christer. Kilpailu - lautasmalli vastaan Samin VHH. Veteraaniurheilija -blogi, 2.2.2009 
87. Sundqvist Christer. Tutkimustietoa urheilijan ravinnosta, e-kirja, 330 s., 2008 (http://ravintokirja.fi/Ravinto_opas.pdf )
88. Sundqvist Christer. Tutkimustietoa urheilijan ravinnosta – Liikkuvan ihmisen täydellinen ravintotieto! Kopio Niini Finland, Tampere, ISBN 978-952-92-3611-4, 367 s., 2008 
89. Sundqvist Christer. Sköldkörtelpatientens kost. Kopio Niini Finland, Tampere, ISBN 978-952-92-3763-0, 71 s., 2008
90. Tolonen Matti ja Sundqvist Christer. Näring och mental hälsa : en bok om kosttillskottens underbara möjligheter. Facile, Lohja, 363 s., 2008
91. Sundqvist Christer. Näin laihdutus sujuu. Liito : Liikunnan ja terveystiedon opettajat ry:n jäsenlehti 4: 32-33, 2008
92. Sundqvist Christer. Omega-3-rasvahappoja sydämen vajaatoimintaan. Kunto & Terveys 14(6): 44, 2008
93. Sundqvist Christer. Laihduta kananmunilla. Kunto & Terveys 14(6): 45, 2008
94. Sundqvist Christer. HDL auttaa muistamaan. Kunto & Terveys 14(6): 45, 2008
95. Sundqvist Christer. Hiihtäjän hengitystiet ovat lujilla. Juoksija-lehti 38 (7): 74, 2008
96. Sundqvist C. Maratoonari simahtaa kalsiumin puutteesta. Terveys-Hymy 9:4, 2008 
97. Sundqvist C. Iso maha altistaa Alzheimerille? Terveys-Hymy 9:4, 2008 
98. Sundqvist C. Sydän voi hyvin, kun syö marjoja. Terveys-Hymy 8:22, 2008 
99. Sundqvist C. Tupakka vie liikunnan tuomat edut. Terveys-Hymy 8:22, 2008 
100. Sundqvist C. Koululaiset väsyneitä. Terveys-Hymy 7:22, 2008 
101. Sundqvist C. Syö omena päivässä. Terveys-Hymy 7:22, 2008 
102. Sundqvist Christer. Ruokatrendit. Juoksija-lehti 38 (6): 12, 2008
103. Sundqvist C. Tyrni on terveyspommi. Terveys-Hymy 6:22, 2008 
104. Sundqvist C. Synnytyksen jälkeen kävelylle. Terveys-Hymy 6:22-23, 2008 
105. Sundqvist C. Luomuruoka on terveellisempää. Terveys-Hymy 6:23, 2008 
106. Sundqvist Christer. Nuorten energia tulee liikaa sokerista – terveellisen ruuan valinta on tehty lapsille erittäin hankalaksi. Juoksija-lehti 38 (5): 12, 2008
107. Sundqvist Christer. Diabetes tulee kalliiksi. Juoksija-lehti 38 (5): 12, 2008
108. Sundqvist Christer. Tomaatti on superruokaa! Juoksija-lehti 38 (5): 13, 2008
109. Sundqvist C. Zeoliitit uhkaavat. Terveys-Hymy 5:30, 2008 
110. Sundqvist C. Kala torjuu diabetesta. Terveys-Hymy 5:30-31, 2008 
111. Sundqvist C. Muksut pois telkkarin äärestä! Terveys-Hymy 5:31, 2008 
112. Sundqvist Christer. Ikääntyneen aivoille tekee kuntoilu hyvää. Juoksija-lehti 38 (4): 71, 2008
113. Sundqvist C. Nainen laihduttaa puolet elinajastaan. Terveys-Hymy 4:25, 2008 
114. Sundqvist Christer. Varusmiehet ahmivat liikaa munkkeja. Juoksija-lehti 38 (3): 8, 2008
115. Sundqvist Christer. Kalsiumin puute lihaksissa uuvuttaa maratoonarin. Juoksija-lehti 38 (3): 8, 2008
116. Sundqvist C. Kasvatuslohen omega-3-rasvahapot puolittuneet. Terveys-Hymy 3:13, 2008 
117. Sundqvist Christer. Tarkkaile D-vitamiinia. Juoksija-lehti 38 (2): 61, 2008
118. Sundqvist Christer. Juoksijalle runsaasti hiilareita – Sohvaperunalle vähemmän. Juoksija-lehti 38 (2): 62, 2008
119. Sundqvist C. Naisen sydämen tärkeät asiat. Terveys-Hymy 2:26, 2008 
120. Sundqvist C. Kananmunilla pelottelu puree yhä. Terveys-Hymy 2:26, 2008 
121. Sundqvist C. Diabeetikon sydänkohtausten ennuste on tavallista kehnompi. Terveys-Hymy 2:27, 2008 
122. Sundqvist C. Juosten diabetesta karkuun? Terveys-Hymy 2:27, 2008 
123. Sundqvist C. E-EPA psykoosin lisähoitona. Terveys-Hymy 2:30, 2008 
124. Sundqvist C. Suklaanhimoa on tutkittu. Terveys-Hymy 2:30, 2008 
125. Sundqvist C. Urheilijan juoma onkin maito. Terveys-Hymy 2:31, 2008 
126. Sundqvist C. Haiseeko hikinen mies hyvältä? Terveys-Hymy 2:31, 2008 
127. Sundqvist Christer. Vatsa ei pidä tulehduskipulääkkeistä. Juoksija-lehti 38 (1): 52, 2008
128. Sundqvist Christer. Kreatiini; urheilijoiden hittituote. Muscular Development, 14.1.2008 
129. Sundqvist Christer. Glutamiini; hyvin tärkeä aminohappo. Muscular Development, 14.1.2008 
130. Sundqvist Christer. Tohtori Sundqvistilla on asiaa; rasvat, proteiiniinihydrolysaatit, etc. Muscular Development, 14.1.2008 
131. Sundqvist Christer. Tohtori Sundqvistilla on asiaa; ZMA, Tribulus, etc. Muscular Development, 14.1.2008 
132. Sundqvist Christer. Good Calories, Bad Calories. Muscular Development, 31.12.2007
133. Sundqvist C. Pari toimivaa laihdutusdieettiä. Kaleva-lehti, 13.1.2008 
134. Sundqvist C. Koululaisten suosikkiruoka on kalakeitto. Terveys-Hymy 1:4, 2008 
135. Sundqvist C. Suomen yleisin koira on mäyräkoira. Terveys-Hymy 1:14, 2008 
136. Sundqvist C. Virvoitusjuomat eivät virvoita. Terveys-Hymy 1:14, 2008 
137. Sundqvist C. Missä suomalaistuotteessa on eniten moderneja E-vitamiineja?Veteraaniurheilija -blogi, 3.7.2008
138. Sundqvist C. Suomi lihoo. Juoksija-lehti 37(10):10, 2007
139. Sundqvist C. Eikö lanttu leikkaa? Terveys-Hymy 11:24-25, 2007
140. Sundqvist C. Sotkun munkit vaarallisia? Terveys-Hymy 11:25, 2007
141. Sundqvist C. Viinirypäleitä diabetekseen ja ylipainoon. Terveys-Hymy 11:9, 2007
142. Sundqvist C. Vesi vanhin voitehista. Terveys-Hymy 11:9, 2007
143. Sundqvist Christer. Ravitsemussuosituksia pitää päivittää. Kaleva –lehti, 2.11.2007
144. Sundqvist Christer. Miksi väsyttää? Juoksija-lehti 37 (7): 66, 2007 
145. Sundqvist Christer. Vitamiineja lenkkipolun varrelta. Juoksija-lehti 37 (7): 68-69, 2007
146. Sundqvist Christer. Kasvikunnan tuotteista hyötyä sydän- ja verisuonitaudeissa. Juoksija-lehti 37 (5): 10, 2007
147. Sundqvist Christer. Onko aito maito terveellisempää? Juoksija-lehti 37 (5): 10, 2007
148. Sundqvist Christer. Appelsiini pilleriä tehokkaampi. Juoksija-lehti 37 (4): 74, 2007
149. Sundqvist Christer. Omenalla onneen. Juoksija-lehti 37 (3): 11, 2007 
150. Sundqvist Christer. D-vitamiini ja rasitusmurtumat. Juoksija-lehti 37 (3): 15, 2007
151. Sundqvist Christer. Diabetes tulee – oletko valmis? Suomen Potilaslehti 1:10-12, 2007 
152. Sundqvist Christer. Laihuus ei takaa terveyttä. Juoksija-lehti 37 (2): 12, 2007 
153. Sundqvist Christer. Tyhjä lautanen, tyhjä pää. Juoksija-lehti 37 (2): 13, 2007 
154. Sundqvist Christer. Anabolinen ikkuna toimii. Juoksija-lehti 37 (2): 13, 2007 
155. Sundqvist Christer. Hiirten juoksukisoissa mentiin lujaa. Juoksija-lehti 37 (2): 14, 2007 
156. Sundqvist Christer. Ruoka pitäisi juosta kiinni. Juoksija-lehti 37 (2): 60, 2007 
157. Sundqvist Christer. Suolan vaarat, suolan hyödyt. Juoksija-lehti 37 (2): 61, 2007
158. Sundqvist Christer. Janomittari keksitty! Juoksija-lehti 37 (1):8, 2007 
159. Sundqvist Christer. Suolaa juomaan, mutta ei liikaa. Juoksija-lehti 37 (1):8, 2007 
160. Sundqvist Christer. Sohvalta suksille vuodessa – 65 kiloa painosta pois! Juoksija-lehti 37 (1): 66-68, 2007 
161. Sundqvist Christer. Liian täydelliset elintarvikkeet? Juoksija-lehti 37 (1): 71, 2007
162. Sundqvist Christer ja Ristiranta Jari. Voita vastustetaan yhä jääräpäisesti. Kaleva-lehti s. 26, 22.1.2007
163. Sundqvist Christer. Miten edetä käsityksessä voin terveellisyydestä? Veteraaniurheilija -blogi, 2.6.2007
164. Sundqvist Christer. Ota vastuu terveydestäsi – liiku ja syö hyvin! Suomen Potilaslehti 3:17-18, 2006 
165. Sundqvist Christer. Kannanotto voin puolesta: Kova juttu. Juoksija-lehti 36 (8): 64, 2006 
166. Sundqvist Christer. Pärjääkö välipalakekseillä? Juoksija-lehti 36 (8): 66, 2006 
167. Sundqvist Christer. Urheilijan päivälepo. Juoksija-lehti 36 (8): 66, 2006
168. Sundqvist Christer. Usko auttaa urheilijaa. Juoksija-lehti 36 (7): 66, 2006
169. Sundqvist Christer. Väsymykseen auttaa lepo. Juoksija-lehti 36 (7): 65, 2006
170. Sundqvist Christer. Urheilijoiden hemoglobiiniarvot. Juoksija-lehti 36 (7): 63, 2006 
171. Sundqvist Christer. Tasainen verensokeri tuo terveyttä. Juoksija-lehti 36 (7): 64, 2006 
172. Sundqvist Christer. Kalan hyödyt riskejä suuremmat. Juoksija-lehti 36 (7): 64, 2006
173. Sundqvist Christer. Kotitekoinen urheilujuoma. Juoksija-lehti 36(4): 72, 2006 
174. Sundqvist Christer. Liikunta ja syöpä. Juoksija-lehti 36(4): 69, 2006
175. Sundqvist Christer. Kalaöljyt ja rasitusastma. Juoksija-lehti 36(2): 62, 2006 
176. Sundqvist Christer. Mustaherukoiden ylistystä. Juoksija-lehti 36(2): 63, 2006 
177. Sundqvist Christer. Kofeiini voi olla vaarallista ennen treeniä! Juoksija-lehti 36(2): 63, 2006
178. Sundqvist Christer. Kilpirauhaspotilaan ravinto. Suomen Kilpirauhasliitto, ISBN 952-91-9861-2, 2006
179. Sundqvist Christer. Kalaöljy todellista aivolääkettä. Luontaisterveys 1:65, 2006
180. Sundqvist C. Tunnista ylikunnon oireet. Juoksija-lehti (Harjoitus-päiväkirja): 6-7, 2006 
181. Sundqvist C. Painonhallintaan vaikuttavia tekijöitä. Juoksija-lehti (Harjoituspäiväkirja): 10-11, 2006 
182. Sundqvist C. Oikean ravinnon valinta tärkeää urheilijalle. Juoksija-lehti (Harjoituspäiväkirja): 11, 2006 
183. Sundqvist C. Kuume on ystävä – ei vihollinen. Juoksija-lehti 35 (10): 59, 2005 
184. Sundqvist C. Aiheuttaako jalkojen kylmettyminen flunssaa? Juoksija-lehti 35 (10): 63, 2005
185. Sundqvist C. Nyt marjoja syömään! Juoksija-lehti 35 (9): 54, 2005
186. Sundqvist C. Totuus vitamiineista – TV-ohjelma. Juoksija-lehti 35 (9): 54-55, 2005 
187. Sundqvist C. Ravinto ja ylikunnosta palautuminen. Huippu-urheilu Uutiset 19 (4): 32-33, 2005
188. Sundqvist C. Asiaa terveydestä, geenimanipulaatiosta, vitamiineista ja ravinnosta. Ikiliikkuja 23(6): 18-19, 2005
189. Sundqvist C. Liikunta on paras lääke. Ikiliikkuja 23(6): 8-9, 2005 
190. Sundqvist C. Uutta valmennusrintamalta. Ikiliikkuja 23(4): 18-19, 2005
191. Sundqvist C. Tuija Helander – urheiluun onnellisesti hurahtanut. Ikiliikkuja 23(2): 6-7, 2005
192. Sundqvist C. Koulutusta SM-kilpailujen järjestäjille. Ikiliikkuja 23(2): 14, 2005 
193. Sundqvist C. Terho Välimäki – kahden lajin mestari. 23(1): 6-7, 2005
194. Sundqvist C. Kaikki mitä olet halunnut tietää kreatiinista. Ikiliikkuja 23(1): 18-19, 2005 
195. Sundqvist C. Asiaa valmennuksesta. Ikiliikkuja 22 (5): 18-19, 2004
196. Sundqvist C. Jotain pientä tutkimustietoa urheilijan ravinnosta. Ikiliikkuja 22 (3): 12-15, 2004
197. Sundqvist C ja Vesa Lappalainen. Henkilökuvassa Terhi Kokkonen. Ikiliikkuja 22 (2): 6-7, 2004
198. Sundqvist C. Pääkirjoitus. Hyvä lehti – kaikkien etu. Ikiliikkuja 22 (2): 3, 2004
199. Sundqvist C (editor). The superlist of one-liners. 150 pp., 9th edition, 2003
200. Sundqvist C. Ari on vuoden 2002 nerokkain veteraaniurheilija. Urheiluveteraani 20(1):40, 2003
201. Sundqvist C, Seppänen E. Veteraanien SM-hallit Kuopiossa. Urheiluveteraani 20(1):24-27, 2003
202. Sundqvist C. Vuosi 2002 oli huima kilpakävelyvuosi. Urheiluveteraani 20(1):16, 2003
203. Sundqvist C. Näin urheiltiin 50 vuotta sitten. Urheiluveteraani 20(1):20-21, 2003
204. Sundqvist C. Valeri Brumel kuollut 27.1.2003. Urheiluveteraani 20(1):7, 2003
205. Sundqvist C. Urheilijat vitsikkäällä tuulella. Urheiluveteraani 19(4):27-45, 2002
206. Sundqvist C. Gail Devers aitoi uuden maailmanennätyksen! Urheiluveteraani 19(4):8-9, 2002
207. Sundqvist C. Aimo Hiltunen 81-vuotias ennätysurheilija. Urheiluveteraani 19(4):10, 2002
208. Sundqvist C. Liikuntalinkkejä. Urheiluveteraani 19(5):23-24, 2002
209. Tarasti Lauri, Sundqvist Christer. Urheilun ja etiikan tulevaisuuden visioita. Urheiluveteraani 19(5):11, 2002
210. Sundqvist C. Riitta Koski – monien ajatusten ja pitkien juoksumatkojen mainio tulkki. Urheiluveteraani 19(3):21-22, 2002
211. Sundqvist Christer. Psykisk ohälsa : en annorlunda verklighet. Martha 98(4): 22-23, 2000
212. Amador AG, Sundqvist C, Bartke A. Genetic determinants of coat color affects testicular steroidogenesis in the mink (Mustela vison). J Physiol Biochem 52(2): 83-88, 1996
213. Sundqvist C. Reproduction and fertility in the mink. Animal Husb 46:3-8, 1992
214. Sundqvist C. Bibliography with review on reproduction in the female mink. Bibl Reprod 53(4): C1-C8, 1989
215. Sundqvist C, Amador AG, Bartke A. Reproduction and fertility in the mink (Mustela vision). J Reprod Fertil. 1989 Mar;85(2):413-441.
216. Sundqvist C, Mayerhofer A, Hodges S. A radioimmunoassay program for Lotus 1-2-3. Comput Biol Med. 1989;19(2):145-150.
217. Sundqvist C, Ellis LC, Bartke A. Reproductive endocrinology of the mink (Mustela vison). Endocr Rev. 1988 May;9(2):247-266.
218. Sundqvist Christer. Male infertility in mink breeding. Väitöskirja. Åbo akademi. Department of Biology, 67 s., 1987
219. Bertoft E, Mäentausta O, Sundqvist C, Lukola A. Comparison between radioimmunoassay and a time-resolved fluoroimmunoassay. Determination of total serum testosterone in male mink. Anim Reprod Sci 12:291-295, 1987
220. Sundqvist C, Enkvist K. The use of LOTUS 1-2-3 in statistics. Comput Biol Med. 1987;17(6):395-399.
221. Lukola A, Sundqvist C. Improved sperm counts in mink males treated with clomiphene citrate. J Endocrinol Invest 9:243-244, 1986
222. Sundqvist C, Toppari J, Parvinen M, Fagerström R, Lukola A. Elimination of infertile male mink from breeding using sperm test, testicular palpation, testosterone test and fine-needle aspiration biopsy of the testis. Anim Reprod Sci 11: 295-305, 1986
223. Sundqvist C, Lukola A, Parvinen M. Testicular aspiration biopsy in evaluation of fertility of mink (Mustela vison). J Reprod Fertil. 1986 Jul;77(2):531-535.
224. Sundqvist C, Lukola A, Valtonen M. Reproduktionen hos importerade minkhanar. Finsk Pälstidskrift 54(12):222-223, 1986
225. Sundqvist C, Sundqvist T. Some observations on semen quality in mink of different fur quality. Scientifur 10(3):117-118, 1986
226. Sundqvist C. Morphometric studies on mink testicular tissue. Theriogenology 24(6):713-723, 1985
227. Sundqvist C, Lukola A, Valtonen M. Reproductive capacity in male mink after long distance transportation in pregnant females. Andrologia. 1985 Nov-Dec;17(6):575-578.
228. Sundqvist C, Lukola A. Nåltesten – en ny sterilitetstest för mink- och rävhanar. Finsk Pälstidskrift 53(12):676-678, 1985
229. Sundqvist C, Lukola A, Valtonen M. Relationship between serum testosterone concentrations and fertility in male mink (Mustela vison). J Reprod Fertil. 1984 Mar;70(2):409-412.
230. Sundqvist C. Sperm test – a useful tool in breeding work of mink. Scientifur 8(4):318-319, 1984
231. Lukola A, Sundqvist C. Clomiphene citrate treatment for sterility in mink males. Scientifur 7(4): 38-43, 1983
232. Sundqvist C, Gustafsson M. Sperm test – a useful tool in breeding work of mink. J Sci Agric Soc Finl 55:119-131, 1983
233. Sundqvist C, Gustafsson M. Spermatesten tested. Skärgård 2:21-24, 1983
234. Sundqvist C. Aktuell nordisk pälsdjursforskning. Skärgård 2:25-28, 1983
235. Sundqvist C, Lukola A. Testosterontesten avslöjar sterila minkhanar. Skärgård 2:27-30, 1983
236. Sundqvist C, Lukola A. Testosteron avslöjar minkhanens sterilitet. Finsk Pälstidskrift 51(10):524-526, 1985
237. Sundqvist C. Minkkien siittiöistä, hedelmöityksestä ja spermatutkimuksesta. Turkistalous 51(1-2):42-44, 108-112, 1983
238. Sundqvist C. Tre olika sätt att undersöka minkhanars avelskvalitet. Skärgård 1:34-38, 1982

Tämän kirjoitti kello Ei kommentteja:

torstaina, lokakuuta 18, 2012

Kolesterolitasossa ei näy muutosta

**
Suomessa on käynnissä erikoinen terveysnäytelmä, ehkä kaikkien aikojen farssi.

Suurin otsikoin on ilmaistu huoli siitä, että satoja suomalaisia kuolee sydänsairauteen FINRISKI 2012 -tutkimuksen havaintojen perusteella. Kolesteroli on noussut. Olen Iltalehden blogikirjoituksessani "THL - tässä on katastrofin aineksia!" selvittänyt tätä surullisen kuuluisaa tutkimusta, joka julkaistiin Suomen Lääkärilehdessä numero 35 sivuilla 2364-2368 tämän vuoden syksyllä. Iltalehden blogissani tämä on herättänyt ennätyksellisen vilkasta keskustelua. Blogikirjoitus on seitsemänneksi kommentoiduin kirjoitus kautta aikojen Iltalehdessä. Lukekaa ja kommentoikaa lisää!

Tässä pääasiallinen sisältö Iltalehden blogikirjoituksessani:


Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) saisi jo lopettaa politikoinnit ja ryhtyä tekemään tiedettä. FINRISKI 2012 -tutkimuksen pohjalta vedetyt poliittiset johtopäätökset saavat minulta ja monelta muulta terveysasiantuntijalta osittaisen tai täydellisen tyrmäystuomion.

Olette nähneet tämäntapaiset otsikot:
On suuri vahinko, että pääjohtaja Pekka Puska jo monta vuotta sitten lopetti oman alansa tutkimusten seuraamisen, lukemisen ja ymmärtämisen. Siksi annankin suosiolla Pekan höpöttää omiaan. Ei häntä juuri kukaan terveysälykäs enää usko. Jos ei mitään uutta lue, eihän silloin voi mitään uutta tietoa omaksuakaan.
Mutta ylijohtaja Erkki Vartiainen ei pääse yhtä helpolla. Hän on ensimmäisenä kirjoittajana Suomen Lääkärilehdessä 31.8.2012 julkaistussaFINRISKI 2012 osaraportissa “Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun” ja saa kantaa vastuun tästä katastrofista. Sillä katastrofi tämä on!
Siinä missä maailmalla puhutaan rakentavaan sävyyn terveydestä ja ravintorasvoista sekä hyväksytään ravitsemustieteen rajoitukset, antaa Erkki Vartiainen seuraavan pelottavan lausunnon THL:n blogikirjoituksessa: “Nyt tapahtunut kolesterolitason nousu lisää infarktien määrää ennusteen mukaan vajalla 500 vuodessa. Miten käykään, sen tiedämme vasta vuonna 2015–2017. Miksi vasta silloin? Kolesterolitason muutos heijastuu kuolleisuuteen 1–2 vuoden viiveellä ja sairastuvuustilastot saamme vasta parin vuoden viiveellä. Nyt meillä on luotettavat tilastot vasta vuodelta 2010.”
Nipistän itseäni. Olenko hereillä? Tämä ei ole tiedettä. Tai voi se sitä olla, mutta se on tosi huonoa tiedettä.
Heikkohermoisia kehotan lopettamaan tämän kirjoitukseni lukemisen ihan tähän paikkaan, sillä nyt tulee mahdollisesti terveyttä monella eri tasolla horjuttavaa tekstiä!
——- Älä lue pitempään jos sinulla on heikot hermot! —-
Ahaa, päätit uhmata kohtaloa ja jatkoit lukemista. Lue tämä sitten omalla riskillä!
Suomen Lääkärilehdessä Vartiainen et al., 2012 kirjoittaa: Miehistä 58 %:lla ja naisista 62 %:lla kolesterolitaso oli korkeampi kuin suositusten mukainen alle 5 mmol/ l. Kolesterolipitoisuuden nousu viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana koskee sekä miehiä että naisia. Vuonna 2007 miesten seerumin kolesterolitaso oli 5,25 mmol/l ja vuonna 2012 se oli 5,34 mmol/l. Naisten vastaavat luvut olivat 5,15 mmol/l ja 5,31 mmol/l. Nousu oli naisilla hiukan suurempi (3,1 %) kuin miehillä (1,7 %). Tämä ero nousussa ei ollut kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä (p = 0,09). Kolesterolipitoisuus suureni kaikissa ikäryhmissä miesten kahta ikäryhmää lukuun ottamatta. Vuoden ja ikäryhmän välillä ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä (p = 0,26 miehillä ja p = 0,39 naisilla). Tämä tarkoittaa, että tilastollisesti analysoituna muutos eri ikäryhmissä ei ole erilainen.
Ihmettelin suuresti miten tuollaisilla tilastollisesti huonoilla tuloksilla voidaan päätyä siihen, että karppaaminen (?) olisi kohottanut suomalaisten kolesteroliarvoja. Fantasiat laukkaavat sitten vielä askeleen verran eteenpäin: minimaalisesti kohonnut kolesteroli lisää suomalaisten sairastuvuutta sydäntauteihin! Potaskaa.
Erään aiemman THL:n tutkimuksen mukaan karppaajia on Suomessa mahdollisesti 17 % väestöstä (hyvin epävarma tieto, sillä tyydyttävää karppauksen määritelmä en ole nähnyt). Miten noin 8000 henkilön otoksessa noin pieni osa väestöstä voi vaikuttaa yhtään mitään kolesteroliarvojen kehitykseen tässä yksittäisessä otoksessa, saatikka sitten koko väestössä (Vartiaisen fantasioiden mukaan koko väestö on siis vaarassa sairastua!)?
Tutkijana en voi ymmärtää tällaista lapsellisuutta. Ehkä lääkäreiltä ei vaadita tarkkuutta näissä asioissa ja vanhojen virheiden pönkittäminen (Lue: Pohjois-Karjala projektin rasvavalistus) ja karppauksen vastainen kampanjointi jää tärkeämmäksi asiaksi kuin tieteellinen rehellisyys.
Tilanne muuttuu katastrofiksi kun pyynnöstä saan matemaatiikkaa (ja mittalaitteita ymmärtävän!) ystäväni analyysin tästä oudosta tilanteesta. Ymmärrän miksi hän haluaa olla anonyymi. Hän on tehnyt kauhistuttavia havaintoja, jotka pistävät kyseenalaiseksi tämäntyyppiset ravitsemustutkimukset ja varsinkin tämä Vartiaisen pelleily tulee aivan uskomattomaan valoon. Kyseessä on ystäväni tekemä vakavasti otettava havainto mittalaitteiden epätarkkuuksista ja virhetarkastelun tilastotieteellisistä ongelmista.
Vartiainen et al. myöntävät, että kolesterolia mittaavien laitteiden virheet ovat todellisuutta: Laboratorion kolesterolimääritystasoista on julkaistu erillinen artikkeli (Sundvall J, Leiviskä J, Alfthan G, Vartiainen E. Serum cholesterol during 27 years: assessment of systematic error and affecting factors and their role in interpreting population trends. Clin Chem Acta 2007;378:93–8.). Laboratorion systemaattiset virheet olivat Vartiainen et al:in mukaan eri vuosina seuraavat: 1982 –0,06 %, 1987 –0,56 %, 1992 –0,84 %, 1997 –1,41 %, 2002 +2,0 %, 2007 +0,7 % ja 2012 0,0 %. Kolesteroliarvot on korjattu näillä vuotuisilla eroilla, vaikka erot ovatkin tutkimuslaboratorioille annettujen suositusten rajoissa.
Pyysin yksinkertaista selitystä ystävältäni tähän ongelmaan ja sain sellaisen. Muun muassa näin hän kirjoittaa:
Aina kun tehdään dokumentti jossa käsitellään mittausarvoja tai laskelmia, on siihen tehtävä virhetarkastelu, josta nähdään kyseisen tutkimuksen sisältämä virheprosentti (virhemarginaali).
Virhetarkastelu tehdään yleensä johtopäätösosassa. Mikäli tutkimuksen tulokset perustuvat mittauksiin tai laskelmiin, tässä kohdassa esitetään ne mittausmenetelmistä ja laskelmista mahdollisesti johtuvat tekijät, jotka voivat vaikuttaa tuloksiin. Pitää myös miettiä, vaikuttavatko kaikki tekijät samaan suuntaan eli vahvistavatko vai kumoavatko ne toisensa.
Mittauksissa ja laskelmissa aiheutuu kolmenlaisia virheitä:
1) Mittaustavoista johtuvia virheitä (esim. itse mittaustapahtuma vaikuttaa mitattavaan tulokseen)
2) Mittalaitteista aiheutuvia virheitä (esim. mittalaitteiden tarkkuus on +- 5% tai huonompi, tai otetaan nestettä pipetillä esimerkiksi noin 20 ml)
3) möhläyksiä (esim. kokeellisesti todetaan että: 2+2=4 ja 2*2=4.
Johtopäätös,  + ja * merkki ovat saman arvoisia)
Virhetarkastelun matemaattinen kaava voitaneen kirjoittaa muotoon:
dn = (d1/n1) + (d2/n2) + (d3/n3) + … (dn/nn)
…jossa tutkimuksen jokaisen osa-alueen virhe lasketaan yhteen. Ja siitä muodostuu kokonaisvirhe.
Kokonaislukuarvoja pidetään usein tarkkoina arvoina käsitellä
jotain asiaa. Mutta sitä ne eivät välttämättä ole. Tutkimuksen
laajuudesta riippuen, näytteenoton määrä kokonaismäärästä, antaa suoraan vastauksen tutkimuksen tarkkuudesta.
Tässä THL:n tutkimuksessa väitettiin että suomalaisten miesten kolesteroliarvo olisi kohonnut 1.7% viidessä vuodessa. Väite ei voi pitää paikkaansa, ilman vakavasti otettavaa virhetarkastelua.
Jos lähdetään olettamuksesta, että väite 1.7% pitäisi paikkansa, niin tutkimuksen virheen tulisi olla maksmissaan +-0.01%, jotta se ei vaikuttaisi ilmoitettuun lukuarvoon. Mikäli meillä on ollut kolesterolin mittalaitteena laite, jonka tarkkuus on +-2%, se romuttaa väitetyn lukuarvon täysin.
Mikäli meillä olisi jokaisessa kolesterolin mittauksessa käytetty erikoistarkkaa mittalaitetta jonka virhe olisi +-0.02% (epäilen näin suurta mittalaitteen tarkkuutta), ei väite voi siltikään pitää paikkansa, vaikka mitattujen henkilöiden otanta olisi kuinka suuri. Yleisesti kaupan olevien mittalaitteiden tarkkuuden virheprosentti on +-0.2%. Erikoistarkkojen mittalaitteiden virheprosentti saadaan niinkin alas kuin +-0.1, mutta sekään ei riitä.
Väitettyä prosenttiarvoa voitaisiin lähestyä myös otantaa kasvattamalla. Tällöin esim. kaikista Suomen miehistä ja naisista olisi tullut ottaa näytteet viisi vuotta sitten, sekä nyt 98.3%:sti . Se ei yksinkertaisesti ole mahdollista koska tällaisen näytteidenottovälin vallitessa osa mitattavista on kuollut. Näytteitä olisi otettu myös henkilöistä jotka viiden vuoden aikajakson lopussa luettaisiin miehiksi. Ei siis enää pojiksi tai lapsiksi. Meillä ei siis ole luotettavaa vertailupohjaa väittää että miesten kolesterolitaso olisi noussut väitetyn prosenttiarvon verran.
Kolesteroliarvo on voinut muuttua testattujen henkilöiden osalta 1.7%, mutta sekin on erittäin epätodennäköistä mittalaitteiden yleisten virhemarginaalien vuoksi. Eikä mikään vahvista sitä että mahdollisesti vaihtuneilla koehenkilöillä olisi ollut viisi vuotta aikaisemmin sama kolesteroliarvo. Ja tämä vielä ikä-, elämän-, työ- ja harrastetilanteet mukaanlukien.
Johtopäätöksenä voidaan olettaa, että väitetty lukuarvo ei voi pitää paikkaansa. Se hukkuu tutkimuksen epätarkkuuteen ja on “taustakohinaa”, jolla ei ole mitään merkitystä tutkimuksen kanssa. Olisi kiinnostavaa nähdä tutkimuksen raakadata ja miten tutkijat ovat kyseiseen lukuarvoon päätyneet.
Matemaatikkoystäväni haluaa vielä tuoda lukijoilleni tämän henkilökohtaisen terveyskäsityksensä: Syön niinkuin itsestä hyvältä tuntuu. Olen siis yhteiskunnallisesti paras mahdollinen henkilö: kulutan kalliita rasvoja, en käytä lääkkeitä, jolloin kuolen heti kun pääsen eläkkeelle. Vartiaisen, Puskan ja kumppaneiden pitäisi rohkaista ihmisiä tällaiseen käytökseen. Se olisi kansantaloudellisesti paras vaihtoehto.
Ymmärrätkö nyt miksi pyysin vain vahvahermoisia jatkamaan tämän kirjoitukseni lukemista? Kun luit kirjoitukseni ajatuksella ja nautit täysin siemauksin ystäväni tilastotieteellisestä ja matemaattisesta arviosta, ajatusmaailmassasi tapahtui sellainen reaktio/muutos, että alat ajattelemaan omilla aivoillasi. Kun “hyvää oloasi” ja luottamustasi terveysviranomaisten sanomiin mennään ravistelemaan näin ikävällä tavalla, tästä voi olla seurauksena epämukavia asioita. Joidenkin karppaajien aggressiivisetkin yhteydenotot terveysviranomaisiimme (mm. professori Mikael Fogelholm on kertonut vastaanottaneensa aggressiivista ja häiriintynyttä palautetta terveysasioita seuranneilta suomalaisilta) saavat näin luonnollisen selityksen. Ihmisiä v…ttaa tällainen terveysinformaatio. Mitä ihmettä terveysviranomaisemme puuhaavat? Ihmiset ymmärtävät eläneensä valheellisessa harhassa, joka paljastuessaan johtaa aggressiiviseenkin käyttäytymiseen. Brad Warner on sanonut kirjassaan Hardcore Zen: “Kun todellisuus iskee vasten kasvoja, se tulee kuin märkä rätti. Eikä sitä pääse enää pakoon vaikka haluaisi”.
Ymmärrätkö nyt miksi lääkäri Antti Heikkilä kirjoittaa näin omassa blogissaan: THL MOKASI PERUSTEELLISESTI. Elokuun viimeisenä päivänä THL rynni johtajansa johdolla näyttävästi otsikoihin. Lähes maanisella innolla ilmoitettiin, että VHH on vaarallista ja syynä väitettyyn havaintoon se, että kolesterolitasot olisivat nousussa tässä maassa. Matemaattisen tarkasti oli laskettu, kuinka monta sataa ihmistä tulee kuolemaan, ja kaikki tietysti karppaamisen syytä. Voi oli jällen syntipukki. Hyökkäys VHH-ruokavaliota vastaan on käsittämätön ja vailla perusteita, ellei asiaa katso THL:n pääjohtajan näkökulmasta. Tänä vuonnahan tulee 40 vuotta täyteen siitä kun P-K -tutkimus aloitettiin. Eläke odottaa, mutta sitä ennen olisi mukava kuunnella juhlapuheita torvisoittokunnan pussuttaessa taustalla. Pääjohtajan ja koko laitoksen väitteet, uhkailut ja pelottelut ovat tuttua käytöstä taannoisen H1N1-viruksen ajoilta. Jos kolesterolitasot ovat nousseet ja samanaikaisesti VHH:n suosio on kasvanut, voidaan puhua erilaisten tapahtumien yhtäaikaisesta esiintymisestä, eikä syy- ja seuraussuhteesta. Miksi THL ei syytä vaikkapa perussuomalaisia, joiden suosio on myös nousussa tai populaaria ilmastomuutosta, jolla yleensä selitetään kaikki hankala? Tässä kyseessä olevassa tutkimuksessa oli mukana vajaa 8000 ihmistä, mutta karppaamista ei millään muotoa huomioitu. Joten tuloksen vertaaminen karppaamiseen on täysin vailla mieltä ja kertoo vain häikäilemättömästä pelottelusta. Tässä tullaankin koko Pekka Puskan väittämien ytimeen. Tiedetään, että hänestä huolimatta kaikissa länsimaissa sydäntautien määrä on sodan jälkeen ollut tasaisessa laskussa koko ajan. Samalla myös kolesterolitasot ovat laskeneet tasaisesti. Syytä muutokseen emme tiedä. Todennäköisesti elämän laadun paraneminen on ollut keskeisin tekijä. Mutta Puska ja hänenlaisensa väittävät, että heidän toimenpiteensä (mitä ne sitten ovat olleetkaan) ovat olleet keskeisin syy muutoksiin. Tämähän käy ilmi näistä nykyisistä uutisistakin. Väite viittaa hyvin epärealistiseen käsitykseen omasta merkityksestä, sillä on posketonta väittää, että P-K -tutkimus olisi laskenut koko läntisen maailman kolesterolit.
Epäselviä kysymyksiä riittää, mutta luottamus kolesterolimittauksiin elää turhan vahvana THL:ssä.
Lopetan pian, mutta pohdi vielä näitä asioita:
Moniko meistä vielä muistaa paljonko Pohjois-Karjala -projektin aikana kuolleisuus kasvoi?
Jani Somppi huomauttaa, että kokonaiskolesteroli ei kerro yhtään mitään ihmisen sairastumisesta sydäninfarktiin, koska yli 50 %:lla sairastuneista on täysin normaalit tai alhaiset kolesteroliarvot. Tämän tietää jo maallikkokin. Mikä todistusarvo tällä tutkimuksella on?
Somppi jatkaa:  On amatöörimäistä puhua vain kokonaiskolesterolista, joka muodostuu useista eri alatyypeistä. Alatyyppien keskinäinen suhde kertoo paljon enemmän kuin pelkkä kokonaiskolesteroli. Esim HDL:n (ns. hyvä kolesteroli) korkea pitoisuus voi nostaa kokonaiskolesterolia suomalaisten viitearvojen yläpuolelle reilusti. Minä ihmettelen miksi tälle asialle ei löydy ymmärrystä terveyseliittimme keskuudessa?
Vielä yksi terävä huomio Sompilta: Tutkimuksessa ei kerrota milloin mittaukset ovat tehty. Kolesteroliarvot vaihtelevat vuodenaikojen, auringonvalon, kuukautiskierron, kilpirauhasen toiminnan, stressitason, liikunnan, ylipainon, tupakoinnin ja muiden sairauksien ja elimistön kroonisen tulehdusasteen mukaan jne. Edellä mainitut seikat vaikuttavat usein paljon enemmän kolesterolitasoihin kuin esim. ruokavalio. Oikein toteutettuna karppaus laskee kolesterolitasoja. Kysyn, miksi tämä tärkeä tieto puuttuu? Kuka tietää?
Eikö parempi ole jättää hermoilu muille ja itse syödä maistuvaa ruokaa, liikkua tarpeeksi ja muistaa levätä?
Miten tähän uutisen on voitu liittää “ohimenevä” muotidieetti nimeltään karppaus? FINRISKI-tutkimuksen raportissa ei eritelty tuloksia sen mukaan, kuka karppaa ja kuka ei karppaa.
Onko maamme terveyseliitti tullut ihan hulluksi kiinteiden rasvojen (näitä sanotaan virheellisesti koviksi rasvoiksi) vainossa?
Mitä järkeä on syöttää tällaista puppua Suomen kansalle?
Jari Ristiranta huomaa kysyä: Jos Vartiainen, Puska ja tiedotusvälineet olisivat aidosti kiinnostuneita karppauksen vaikutuksesta kolesteroliarvoihin, niin he varmaankin perehtyisivät tällaisen tilastollisen poikkileikkaustutkimuksen sijaan todellisiin kokeellisiin tutkimuksiin, joissa koehenkilöt ovat karpanneet ja heidän veriarvojaan on tutkittu tarkemmin?
Lääkäri Timo Kuusela havainnoi maailmaa: “Kyllä professori Puskan syyslukukauden alun esilletulo oli kuin sotilaiden täsmäoperaatio niin ajoituksen, hämäyksen kuin misinformaation suhteen. Strandberg ja Syvänen saivat lääkärikunnan paskomaan housuun ja statiinikynä varustettiin lisämuistilla nopeuden parantamiseksi. Suomalaiset tuntien en usko korvaamatonta vahinkoa tapahtuneen “karppaajiksi” oppineiden joukossa. He tuntevat menetelmän edut omassa nahassaan, sokeri-, verenpaine- ja painomittarissaan – myös kolesterolikokeissaan. Puskan julkinen hölmöily luotettavien assistenttien peesaamana kääntyy itseään vastaan. Kovanen ja Fogelholm jättävät jo uppoavaa laivaa.”
Tutkimuksia ahkerasti viime aikoina lukenut, pohtinut ja kommentoinutprofessori Mikael Fogelholm ei pidä siitä, että FINRISKI 2012 -tutkimuksesta vedetään Vartiaisen ja Puskan tyylisiä johtopäätöksiä. Karppauksen vaikutuksista tarvitaan lisätietoja.
Suomalainen verovaroin tuettu ravitsemustutkimus kyntää niin syvällä sonnassa, että myötähäpeän tunne tahtoo tulla liian voimakkaaksi. Pyydän etukäteen anteeksi niiltä, joita tämä kirjoitukseni loukkasi. En kuitenkaan voinut enää olla hiljaa: Herää THL!


En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa, niin huono tämä Vartiaisen et al tutkimus on. Tämä tutkimustieto ei saisi levitä maamme rajojen ulkopuolelle, sillä naurukohtaukseen voi kuolla moni tutkija ulkomailla. Kauheaa haaskausta se olisi.

Suomen Lääkärilehti julkaisi äskettäin numerossa 39 sivulla 2710 hieman lyhennettynä professori Kari Salmisen vastineen tähän Vartiaisen et al tutkimusraporttiin ("Kolesterolitasossa ei näy muutosta"). Julkaisen sen tässä alla kokonaisuudessaan. Professori Vartiainen vastaa samassa lehden numerossa ympäripyöreästi saamaansa kritiikkiin ja lehden toimitus myöntää professori Kari Salmisen sen kritiikin oikeaksi, että kirjoittajien henkilökohtaisia näkemyksiä lipsahti mukaan artikkelin spekulointiosaan (pohdiskeluosa). Salminen on jatkanut asian selvittelyä. Perästä kuuluu.

Miten kauan jaksamme sietää Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen tutkijoiden ympäripyöreää lätinää ja henkilökohtaisiin käsityksiin perustuvia raportteja, jotka eivät ankkuroidu tieteeseen? On vaara, että usko suomalaiseen terveystutkimukseen romahtaa tällaisten professoreiden takia, jotka vanhakantaisia käsityksiään tuovat julki suurta näkyvyyttä asialleen saaden.

Tässä teille nyt luettavaa Salmiselta:

Suomen Lääkärilehdessä (35/2012) ilmestyi Erkki Vartiaisen ym. vertaisarvioitu kirjoitus ”Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun”. Pitääkö tämä julkisuuteen propagoidun ja siellä suuren huomion saanut väite todellakin paikkansa? 

 Väite perustuu vuosina 2007 ja 2012 toteutettujen veren kokonaiskolesteroliin kohdistuneiden Finriski- tutkimusten vertailuun. Raporteista ei ilmene, ovatko olennaiset muuttujat kuten esimerkiksi näytteenoton täsmällinen paikallisuus ja vuotuinen ajankohta, vakioitu. Muun muassa ne vaikuttavat merkittävästi mittaustuloksiin. Onko viiden vuoden aikana tapahtunut kolesteroliin vaikuttava ylipainon ja lihavuuden lisääntyminen otettu huomioon? 

 Finriski-selvityksen kohteena olivat 25-74 vuotiaat henkilöt. Heistä miehiä oli 3960 (55 % kutsutuista) ja 3961 naista (64 % kutsutuista). Tutkimukseen halukkaiden määrä on edellisvuosista pienentynyt. Vastaavatko sinänsä kyllä satunnaistetusta kutsuvaiheesta syystä tai toisesta valikoituneen joukon kolesteroliarvot suomalaisen väestön arvoja? 

 Näin valikoituneesta joukosta on selvitykseen kelpuutettu yhä suppeamman ryhmän kokonaiskolesteroliarvot: miehiä 2768 ja naisia 3046. Miten tämä joukko on valittu? Kummassakin ryhmässä noin 1000 henkilön poissulkukriteereitä ei ole kerrottu. On rohkea väite, että jäljelle jääneen noin 6000 valitun henkilön sadasosan tarkkuudella ilmoitettu keskiarvo vastaisi koko väestön keskiarvoa. Virhemahdollisuus on todella suuri. 

 Miesten kolesterolipitoisuuden keskiarvo on julkaisun yhteenvedon ja tekstin mukaan 5.34 , mutta taulukon 2 ilmoittama arvo on 5.25 (arvot ovat mmol/l). Vuoden 2007 vertailuarvoksi on ilmoitettu 5.25. Muutos on siis ollut joko 0.09 tai 0.00. Kumpi on todellinen muutos? 

 Naisten kokonaiskolesterolin keskiarvoksi on ingressissä ilmoitettu 5.31, mutta taulukossa ilmoitettu arvo on 5.38, mikä sekään ei vastaa ikäryhmistä suoraan laskettavaa keskiarvoa 5.35. Vuoden 2007 vertailuarvoksi on ilmoitettu 5.15. Muutos on siis ollut joko 0.16, 0.23 tai 0.20. Mikä arvoista on se oikea? 

 Edellä kuvattu kokonaiskolesterolin sadasosilla näpertelevä, epätarkka selvitys ei sovi tieteellisyyteen pyrkivään esitykseen ja herättää ehkä turhiakin epäluuloja. Määritysprosessin hajontaa näytteiden keräämisestä mittaukseen ei ilmoiteta. Sen sijaan laboratoriovaiheen systemaattiseksi virheeksi on ilmoitettu laiteteknisen ja inhimillisen suoritustason yläraja 0.0 %.

 Edelleen suurta kritiikkiä voi kohdistaa itse mitattuun suureeseen, veren kokonaiskolesterolipitoisuuteen. Nykyisin voisi edellyttää vähintäänkin LDL- ja HDL-tason mittausta sekä luontaisesti lipidipatteristoon kuuluvaa triglyseridiarvoa. Onko ne mitattu? Jos on, miksei tuloksia ole kerrottu? Jos ei ole mitattu, niin miksi ei? Nyt julkaisussa ilmeisesti vain arvauksena sanotaan, että kolesteroliarvon nousu riippuisi LDL- fraktiosta. Näyttöä tästä ei julkaisussa ole. 

 Kirjoituksessa todetaan, että 1 %:n muutos kolesterolitasossa johtaa 2 – 3 %:n muutokseen sepelvaltimotautikuolleisuudessa. Tätä voidaan tarkastella eräiden suomalaisten tutkimusten valossa. KELAn Autoklinikkatutkimus, joka 5-vuoden seurantatutkimuksena kohdistui 40-59 vuotiaisiin miehiin ja naisiin, osoitti , että sydän-ja verisuonitautikuolleisuus ei lisäänny kolesteroliarvojen 5 – 7 välillä (1). Samaa pätee kaikkiin kuolinsyihin. KELAn ja Turun yliopiston yhteistutkimuksessa seurattiin 11 vuotta yli 65-vuotiaiden (65 – 80+) henkilöiden sydän- ja verisuonikuolemia. joiden määrä osoittautui vähäisimmäksi kolesteroliarvolla yli 8.1 ja suurimmaksi arvolla alle 5.0 (2). Ikääntyneisiin helsinkiläisiin (75 , 80 ja 85 vuotta) kohdistuneessa tutkimuksessa osoitettiin, että ”kokonaiskolesterolipitoisuus ei erotellut sydän- ja verenkiertoelinten sairauksia sairastavia terveistä. Päinvastoin, korkea kolesterolipitoisuus korreloi positiivisesti hyvään terveydentilaan”. Miesten ikäryhmissä kolesterolipitoisuuden keskiarvo oli välillä 5.5 - 5.8 ja naisten 6.3 – 6.9 (3). 

 Ja lopuksi. Artikkelissa spekuloidaan kokonaiskolesterolitason väitettyyn ”nousuun” vaikuttaneita tekijöitä, etenkin ravinnon vaikutusta. Olettamukset ovat kirjoittajien henkilökohtaisia näkemyksiä, ei tieteelliseen näyttöön perustuvia. Kriittisessä tarkastelussa tämä osio olisi vertaisarvioinnissa/toimitusvaiheessa pitänyt jättää pois. Nyt se ennestään heikentää epätarkan artikkelin muutoinkin horjuvaa luotettavuutta. 

 Viitteet 
1 Aromaa A, Maatela J. A Search for Optimum Values: Prognostic Evaluation of Reference Values. In Reference Values in Laboratory Medicine. Ed Gräsbeck R, Alström T. 1981. John Wiley & Sons Ltd. 
2 Räihä I, Marniemi J, Puukka P ym. Effect of serum lipids, lipoproteins, and apolipoproteins on vascular and nonvascular mortality in the elderly. Arteriosc Tromb Vasc Biol 1997;17:1224-32. Kts. myös KELA. Tätä tutkimme: Veren kolesteroliarvot eivät ennusta sydän- verisuonitautikuolemia eläkeikäisillä. Joulukuu 1997. 
3 Strandberg T, Valvanne J, Erkinjuntti T ym. Seerumin lipidiarvot helsinkiläisillä vanhuksilla. Suom Lääkäril 1991;46:1256-60. 

 Kari Salminen 
Professori
Tämän kirjoitti kello 86 kommenttia:
Avainsanat: ,

perjantaina, elokuuta 31, 2012

Miksi lapset lihovat?

**
Minulla oli mahdollisuus haastatella diplomi-insinööri Sami Uusitaloa. Hän on Veteraaniurheilija -blogia seuranneille vanha tuttu. Onhan hän tuonut esille hyvin perusteltuja näkemyksiään ravitsemuksesta ja liikunnasta. Tällä kertaa juttelimme lasten lihavuudesta.

Muun muassa edesmenneen lastenlääkärin Arvo Ylpön ponnistusten ja kattavan neuvolatoiminnan johdosta Suomessa näkee päivänvalon mahdollisesti maailman terveimmät vauvat. Kouluikään tultaessa ja kiihtyvästi läpi koko nuoruuden jokin menee perusteellisesti pieleen, sillä minne katoaa se pikkulapsen elinvoima ja mistä astuu peliin mukaan se yhä lisääntyvä lasten lihavuus?

Mikä on se ruoka, jolla lapsi pysyy terveenä? Millaisia ruoka-aineita lapsen pitäisi välttää? Tällaisia kysymyksiä esitin Samille ja tuttuun tyylinsä hän tarjoaa omia näkökulmiaan meidän kaikkien pohdittavaksi. Ota kantaa tähän asiaan, jos haluat.

Lasten ja koululaisten terveysongelmat eivät todennäköisesti ratkea tälläkään kirjoituksella, mutta pyydän, että jäät miettimään nykytilannetta ja pohdit vakavasti niitä ideoita mitä tuodaan esille tässä rohkeassa haastattelussa.

Kouluruoka kiinnostaa meitä ensiksi. Nuorelle koululaiselle hankitaan muodikas koulureppu, ostetaan uudet vaatteet, katsotaan vieläkö jumppatossut mahtuvat jalkaan, lähteekö läksyjen lukeminen käyntiin ja oliko koulussa kivaa? Kuinka moni vanhemmista huolehtii siitä, että koululaisella on mahdollisuus ruokailla terveellisesti kotona ja koulussa?

Sami, mitä mieltä olet kouluruoasta? Pyydän Samia silmäilemään erään sattumanvaraisesti valitun koulun viikon ruokalistaa. Mikä tässä on pielessä ja mikä on hyvää?

Maanantai
Lounas: Kinkku-juustokastiketta, perunoita, salaattia 
Kasvisvaihtoehto: Herkullista sienikasviskastiketta, perunoita, salaattia 

 Tiistai 
Lounas: Lihakeittoa, leipää, tuorepala 
Kasvisvaihtoehto: Kesäkeittoa, leipää, tuorepala 

 Keskiviikko 
Lounas: Pinaattikeittoa, leipää, tuorepala 

 Torstai 
Lounas: Jauhelihakastiketta, perunoita, spagettia, salaattia 
Kasvisvaihtoehto: Soijabolognesekastiketta, perunoita, spagettia, salaattia 

 Perjantai 
Lounas: Porkkananapit, perunasose, salaatti 

Sami vastaa: Ihan hyvä yritys pienellä budjetilla, mukavasti perusruokaa ja vaihtelevuutta.

Sitten kysyn Samilta, minkälainen kouluruoka edistää parhaiten lasten terveyttä? Sami arvioi terveyden niin laaja-alaiseksi käsitteeksi, että tuohon ei varmasti kukaan pysty yksikäsitteisesti vastaamaan. Kouluruoassa pelätään rasvaa. Se tekee monesta ruoasta mautonta. Esimerkiksi ruskeassa kastikkeessa voi on korvattu jollain lisäaineilla. Tuolla tavalla saadaan aikaiseksi toivottoman vetistä litkua.

Toista se oli vielä silloin kun Sami itse oli koulussa. Silloin lapsilta ei riistetty täyteläisiä makukokemuksia. Muistettiin niinkin yksinkertainen asia kuin voi kalakeitossa. Vieläkö muistatte kuinka hyvältä se maistui?

Mitä kotona pitäisi muistaa tarjota lapsilleen? kysyin sitten Samilta ja sain kuulla, ettei ainakaan rasvan neuroottiselle välttelylle ole perusteita. Teoria sydän- ja verisuonitautien synnystä syödyn kolesterolin ja tyydyttyneen rasvan aiheuttamana on väärä.

Perinteisesti on ollut tapana pitää lasten lihavuutta jopa liikkumattomuusongelmana. Kun lapset eivät liiku riittävästi, he eivät kuluta ruoan energiaa vaan se näkyy lisääntyneenä rasvakudoksena. Puhutaan siitä miten lasten elinympäristö on muuttunut lihomista edistäväksi. Muutos on ilmennyt esimerkiksi koulu- ja arkiliikunnan vähenemisenä, elintarvikkeiden pakkauskoot ovat kasvaneet ja ruoka-annokset ovat suurentuneet. Lisäksi varoitetaan siitä, että Valtion ravitsemussuosituksista poikkeaminen on yleistynyt. Perimällä on vahva rooli siten, että lihavilla vanhemmilla on myös lihavia lapsia.

Sami, mitä mieltä olet tästä lasten lihavuudesta? Mistä lasten lihavuus sinun mielestäsi johtuu? Sami vastaa: Käsiin räjähtänyt lihavuusepidemia - eritoten lasten kohdalla - johtuu vuosikymmeniä harjoitetusta "vähennä rasvaa" -politiikasta. Vielä reilu kolme vuosikymmentä sitten koulussa sai voita leivän päälle, täysrasvaista maitoa, kastikkeissa ja lihoissa oli rasvaa. Nyt laiha ruoka tekee lihavia lapsia.

Ruoka sulaa nopeasti ja pistää painopisteen liiaksi tärkkelyspainotteisille ruoille aiheuttaen monelle lihavuuteen taipuvalle kohtalokkaan nälkäkierteen. Tähän lasten kiduttamiseen on ravitsemusvalistus yksin syyllinen. Koulujen tulee tietty noudattaa virallisia suosituksia - valitettavasti. Nykyajan lapset liikkuvat enemmän kuin Samin ikäluokka (s. -72). Liikkumattomuus ei taatusti ole lihavuuden kasvun syynä.

Sami suosittelee lihavalle lapselle riittävästi rasvaa. Kolesterolilla ja tyydytyneellä rasvalla on merkitys esimerkiksi testosteronin tuotannossa ja näiden ruoka-aineiden demonisointi näkyy ylipainoisten ulkomuodossa, eritoten poikien osalla rasva kertyy pakaroihin ja rintoihin. Ei muuta kuin vihanneksia, juureksia, palkokasveja, marjoja ja munia pöytään voissa paistetun kalan kanssa, niin teinipoikien tissit muuttuvat adoniksien rintalihaksiksi. Kalan voi tietty korvata millä tahansa kokolihalla.

Lihavan lapsen pitäisi välttää tyypillistä lihavan lapsen arkiruokaa: leipää, puuroa, muroja, mysliä, perunaa, makaronia, mehuja, riisiä ja hedelmiä. Kun tähän yhdistetään "vähän rasvaa" -ideologia ollaan auttamatta hirvittävässä nälkä- ja näännytyskierteessä.

Runsasta tärkkelystä voisi kokeilla korvata vihanneksilla, manteleilla, pähkinöillä, palkokasveilla, oliiviöljyllä, voilla, kalalla, munalla ja kokolihalla. Mehun ja rasvattoman maidon sijaan voisi kohtuudella nauttia täysrasvaista maitoa. Se antaa paremman vasteen lihavan hormonitoiminnalle ja aiheuttaa ruoan hitaammaan sulamisen (estää napostelua ja pidentää ateriavälejä). Maltillisemman verensokerin heilahtelun ja täyteläisyytensä vuoksi täysrasvainen maito pitää aterioiden koot maltillisempina. Niin sanottuja herkkuja on lihavalla oikeus nauttia siinä missä kaikilla muillakin.

Voit tästä lukea lisää Samin pohdintaa vuosien varrelta:


Miksi kestävyyskunto on romahtanut?


Tämän kirjoitti kello 8 kommenttia:

lauantaina, kesäkuuta 30, 2012

Veteraaniurheilijan blogi 2005->

**
Päivitys 30.6.2012: Elokuussa 2010 tekemäni yhteenveto on tänään päivitetty ajankohtaisilla tiedoilla.


Syntymähetki heinäkuussa 2005
Kun heinäkuu kääntyi loppuaan kohti vuonna 2005, syntyi Veteraaniurheilija -blogin ensimmäinen kirjoitus. Itsetuntoni näyttäessä edelleen vihreää valoa, uskallan katsoa hieman taaksepäin ja kohdata tulevaisuuden haasteet lukijoitteni kanssa.

Tätä terveysblogia lukee noin 90 000 henkilöä kuukaudessa (60 000 vuonna 2010). Se on valtava määrä ihmisiä. Osa lukijoista ja varsinkin kommentoijista ovat tulleet hyvinkin tutuiksi vuosien varrella. Haluankin kiittää lukijoita ja kommentoijia tavattoman antoisista hetkistä. Tällä hetkellä vilkkaimman kommentoinnin kohteena on ystäväni tarjoama näkökulma masennuksen hoitoon.

Kautta aikojen (2005-2012) on eniten luettu näitä kirjoituksiani:


Dukanin dieetti - lähde mukaan kokeiluun!

Panin itseni likoon testaamalla vähähiilihydraattista ruokavaliota. Valitsin kokeiltavaksi ihmedieetin maineessa olevan Dukanin dieetin (vähän hiilihydraattia, paljon proteiinia, maltillisesti rasvaa). Vaikka minä olen normaalipainoinen, minäkin onnistuin pudottamaan tällä Dukanin dieetillä noin 10% painostani, mitä pidän aivan erinomaisena tuloksena. Dieetin ympärille syntyi spontaani laihdutusryhmä, jossa parhaimmillaan oli kuutisenkymmentä laihduttajaa. Monien laihdutusdieettien tapaan, tämä Dukanin dieetti laihduttaa jos sitä noudattaa.

Professori Mikael Fogelholm seuraa aktiivisesti ravitsemuskeskustelua myös sosiaalisen median puolella, olihan hän myös itse kokeillut bloggaamista lyhyen ajan. Hän halusi Veteraaniurheilija -blogissa tuoda esille oman näkökulmansa ravintorasvoista. Professori Kari Salminen piti Fogelholmin kirjoitusta rohkeana.

D-vitamiini on avaintekijä immuunijärjestelmän toiminnassa

Ideoin lääkäri Matti Tolosen kanssa kirjoituksen missä voitaisiin paremmin ymmärtää miten D-vitamiini vaikuttaa terveyteemme. Tämä kirjoitus on esimerkkinä siitä, että Tolosen kanssa pystyy silloin tällöin tekemään yhteistyötä. Ryhdyin keräämään tietoa lukijoiltani miten D-vitamiinin saanti ravintolisänä vaikuttaa D-vitamiinimääriin veressä. Taulukosta, joka ei ole ihan ajan tasalla, voi nähdä, että useimmat suomalaiset saavuttavat riittävän D-vitamiinistatuksen nauttimalla 1-1,5 µg/kg/vrk D-vitamiinia.

Ovatko karppaajat oikeassa?

Viime vuosina on kirjoitettu tosi paljon vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta, eli karppaamisesta. Omassa kirjoituksessani otin kantaa tähän ilmiöön. Pidän karppaamista (oikein toteutettuna!) terveellisenä elämäntapana.
Vilkasta kommentointia 

Kommentointi on ollut hyvin vilkasta koko terveysblogini olemassaolon ajan. Yleensä en sensuroi kommentteja, mutta joskus näinkin on pitänyt toimia. Viimeisin suurempi siivousoperaatio oli pakko ottaa käyttöön kun nimimerkin taakse piiloutuva "Mie" häiriköi terveysblogissani mennessään jatkuvasti henkilökohtaisuuksiin. Aiempia häirikköjä ovat olleet erityisesti lääkäri Matti Tolonen ja outoja määräyksiä lähettelevä Heikkilän pariskunta (Antti ja Maarit Heikkilä). Valtava anonyymien kommenttien vyöry tuo välillä kovin haastavia tilanteita. Mistä minä tiedän jatkaako Mie, Tolonen tai Heikkilät terveysblogini häiriköintiä anonyymeinä?

Jos haluatte seurata vilkasta kommentointia, teidän kannattaa vierailla näissä kirjoituksissani (suluissa kommenttien lukumäärä 30.6.2012 mennessä):


Terveysblogini syntyi sattumalta kun oli oikea mies paikalla mainostamassa tätä uutta sosiaalisen median työkalua. Maalainen -blogin kirjoittajalle olen hyvin kiitollinen inspiraation lähteestä. On ollut suuri etuoikeus kyntää aivan uusia vakoja tiedonvälityksen peltoon. Ehkä olen jotain ihan uuttakin tietoa saanut olla luomassa. Terveysblogini kipuaminen Suomen suosituimpien blogien listalle oli yllätys.

Uusi terveysblogi Iltalehdessä
On mielenkiintoista seurata syökö uusi terveysblogini Iltalehdessä Veteraaniurheilija -blogin suosiota. Kutsu kirjoittaa Iltalehden blogia oli mieluisaa, sillä olin jo pitkään kypsytellyt ajatusta kokonaisvaltaisemmasta terveystiedottamisesta rauhanomaisessa hengessä. Tulen edelleen jatkamaan tämän Veteraaniurheilija -blogin ylläpitoa, mutta Iltalehden -blogin puolelle siirtyy suurta yleisöä kiinnostavia näkökulmia ajankohtaiseen terveyskeskusteluun. Iltalehden toimitus on ilmoittanut, että Iltalehden blogiani luetaan erittäin vilkkaasti. Nöyräksi pistää!

Käsittelyssä herkkiäkin aiheita
Jo alusta saakka olin ajatellut tuoda keskusteluun herkkiäkin aiheita. Jonkinlaiseksi läpimurtoaiheeksi muodostui yllättäen vähähiilihydraattisen ruokavalion avoin ja kriittinen tarkastelu. Yllättäen huomasin, että ravitsemus herättää suuria tunteita. Sain jopa vihamiehiä, mikä tällaiselle peruskiltille suomalaiselle miehelle oli melkoinen shokki. Toki sain paljon enemmän ystäviä kuin vihamiehiä.

Vieläkään en käsitä miksi suomalaiset ravitsemusalan asiantuntijat eivät voi myöntää vähähiilihydraattisen ruokavalion edut erityisesti painonhallinnassa. Jatkan valistustyötäni tällä rintamalla. Ennen laihdutusleikkausta kannattaa jokaisen ylipainoisen kokeilla hiilihydraattien vähentämistä. Ottakaa yhteyttä esimerkiksi terveysbloginne isäntään, niin kerron mistä saatte lisäohjeita.

Liikunnan merkitys terveydelle
Toinen suuria intohimoja herättänyt keskusteluaihe oli alusta asti liikunnan merkitys terveydelle. Koska minä olen koko elämäni ajan liikkunut ja kokenut sen tuoneen minulle paljon terveyttä ja elinvoimaa, minun oli vaikea ymmärtää miksi joku ei halua liikkua. Jatkan suomalaisten kannustamista liikkumisen saralla. Vaikka liikunta yksistään ei ratkaise esim. lihavuusongelmaamme, on liikunta erittäin tärkeässä roolissa kun lähdemme etsimään tehokkaita keinoja suomalaisten terveyteen.

Jos ihan rehellisiä ollaan (ja se onkin minun tavaramerkkini tämä rehellisyys), niin tällä hetkellä suurinta ahdistusta aiheuttaa minun ja teidän suhtautumisenne ravintolisäbisnekseen. Terveellistä ruokaa meidän pitää syödä ja ravintolisäpillereitä vain mikäli tarpeellista. Lukijoille ilmoitettakoon, että dosentti Matti Tolosen esiintyminen tässä terveysblogissa ei suinkaan tarkoita, että olisin myynyt sieluni ravintolisäbisnekselle.

Ei erivapauksia kenellekään!
Vihoviimeisen kerran sanon rakkaille lukijoilleni, jotka jaksavat minua ahdistaa kirjein ja kommentein: Matti Toloselle ei ole suotu minkäänlaisia erivapauksia tässä terveysblogissa. Tolonen on elävä tietosanakirja, joka tarjoaa erittäin paljon tärkeää tietoa meille suomalaisille. On vahinko, ettei hän ole pystynyt käyttäytymään kovinkaan fiksusti terveysblogissani.

Tulevaisuudessa pyrin ratsastamaan nöyrästi suosioni aallonharjalla. Käsittelen edelleen herkkiä aiheita terveysblogissani. Korkeimmatkaan auktoriteetit eivät saa olla rauhassa. Diplomatian kaikkia keinojani käyttäen varmistan, että terveysblogissani voi avoin keskustelu jatkua. Yritän kumartaa peppu alhaalla kaikkiin mahdollisiin suuntiin loukkaamatta ketään. Uhraudun tämän suhteen mielelläni. Minulla on erittäin pieni ego. Se auttaa.

Osoittakaamme kaikki yhdessä, että suomalaiset osaavat keskustella terveysasioista sivistyneesti. Toivokaamme, että tässä terveysblogissa yhdessä välitetty terveyssanoma voisi näkyä järkevinä päätöksinä asiantuntijatasolla.

Blogini sekavuuteen on kiinnitetty kiitettävästi huomiota. Tulevaisuudessa blogini ei voi kuin selkiintyä.

Rakkain terveisin,

christer sundqvist

Muita kirjoituksia näistä aiheista:
Parasta tässä terveysblogissaOnnistuneet uudistuksetPirteitä ravitsemusaiheisia blogeja
Tämän kirjoitti kello 4 kommenttia:
Avainsanat: ,
Tilaa: Blogitekstit (Atom)