***
Kahvihammasta särkee Suomessa maailmantilaston kärkisijan mukaisesti. Kahvia kittaa yhä tiuhempaan tahtiin Ville, Maija ja Kerttu. George, Viswanathan ja Francoise tulevat kaukana perässä. Suomalaista kulttuuria on mahdotonta ylläpitää ilman kahvia. Paahdetun kahvin kulutus henkeä kohden oli lähes kymmenen kiloa vuonna 2008. Keski-Euroopassa kulutus on viitisen kiloa henkeä kohti vuodessa.Kotimaiset paahtimot toimittivat vuonna 2008 kaupalle ja suurkeittiöille paahdettua kahvia 49,3 miljoonaa kiloa, mikä on prosentin edellisvuotta enemmän. Paahdetun kahvin kokonaistoimitukset tuonti mukaan luettuna kasvoivat kolme prosenttia päätyen 52,8 miljoonaan kiloon. Paahtimoyhdistyksen mukaan suomalaiset suosivat edelleen vaaleapaahtoista kahvia. Suomessa myydystä kahvista 97 prosenttia on vaaleapaahtoista ja loppu tummapaahtoisia tai erikoiskahveja.
Vientikin vetää, sillä paahdettua kahvia vietiin Suomesta ennätykselliset 8,6 miljoonaa kiloa eli 11,5 prosenttia edellisvuotta enemmän. Vienti suuntautui lähinnä Baltiaan ja Venäjälle. Paahdetun kahvin tuonti Suomeen kasvoi 40 prosenttia edellisvuodesta nousten 3,5 miljoonaan kiloon. Sitä tuotiin pääasiassa Hollannista ja Saksasta.
Raakakahvia tuotiin Suomeen vuonna 2008 eniten Väli- ja Etelä-Amerikasta. Tärkeimmät tuontimaat olivat Brasilia, Kolumbia, Nicaragua ja Guatemala, joiden osuus oli 77 prosenttia Suomen koko raakakahvituonnista. Afrikan maista eniten kahvia tuotiin Keniasta ja Etiopiasta.
Raakakahvin tuonnin arvo oli 150 miljoonaa euroa. Maailmanlaajuisen talouskriisin vaikutuksesta raakakahvin hinta on ollut laskusuunnassa. Ostovaluuttana käytettävän dollarin vahvistuminen on kuitenkin merkinnyt euromääräisesti pienempiä hinnanmuutoksia.
Vientikin vetää, sillä paahdettua kahvia vietiin Suomesta ennätykselliset 8,6 miljoonaa kiloa eli 11,5 prosenttia edellisvuotta enemmän. Vienti suuntautui lähinnä Baltiaan ja Venäjälle. Paahdetun kahvin tuonti Suomeen kasvoi 40 prosenttia edellisvuodesta nousten 3,5 miljoonaan kiloon. Sitä tuotiin pääasiassa Hollannista ja Saksasta.
Raakakahvia tuotiin Suomeen vuonna 2008 eniten Väli- ja Etelä-Amerikasta. Tärkeimmät tuontimaat olivat Brasilia, Kolumbia, Nicaragua ja Guatemala, joiden osuus oli 77 prosenttia Suomen koko raakakahvituonnista. Afrikan maista eniten kahvia tuotiin Keniasta ja Etiopiasta.
Raakakahvin tuonnin arvo oli 150 miljoonaa euroa. Maailmanlaajuisen talouskriisin vaikutuksesta raakakahvin hinta on ollut laskusuunnassa. Ostovaluuttana käytettävän dollarin vahvistuminen on kuitenkin merkinnyt euromääräisesti pienempiä hinnanmuutoksia.
Kohta on aika taas täyttää kahvikuppi ja vaikuttaa omalta osaltani tähän ennätykselliseen mustan juoman kulutukseen.
Lähde: Ruokatiedon uutiset, 14.4.2009
Onko kukaan maistanut luomukahvipapua raakana, eli ennen paahtoa? Parasta!
VastaaPoistaKaakao, kahvi ja monet muut tunnetut stimulantit ovat itseasiassa adaptogeenejä ennen kuumakäsittelyä. Ne siis stimuloivat silloin kun tarvitset stimulaatiota, mutta myös rauhottavat ylikierroksilla käyvää, ja muutenkin auttavat kehoa pääsemään homeostaasiin.
Paahto tekee niistä addiktiivisia stimulantteja.
Tästä löytyy, try it out!
http://www.cafetoria.fi/onlineshop/index.php?main_page=product_info&cPath=1_22&products_id=47
Mikä on paras korvike paheelle kuin paheelle? Laadukkaampi, luonnollisempi versio samasta paheesta. Mikä on laadukkain ja vähiten käsitelty versio kahvista? No se mistä kahvi tehdään, eli itse papu, ja luomuna tietenkin.
Suomalainen vaaleapaahtoinen kahvi nyt vain on... syvältä.
VastaaPoistaKun ja ken oppii juomaan kunnollista, oikeasti tummapaahtoista mokkaa, aitoa maistuvaa kahvia, niin perussuomalaiset Pauligit alkavat maistua lähinnä tiskivedeltä.
Olipa Olli Postilla kiinnostavaa tietoa kahvista! Mistähän noita paahtamattomia luomupapuja saa? Saako Suomesta jostakin? Tiedätkö Sinä Olli tai joku muu?
VastaaPoistaMutustelisin oitis niitä kokeeksi, kun mieli on alhossa ja/tai muuten vaan vetämätön olo. Ja oishan noita muutenkin kiva nähdä - haistella ja maistella.
Vaikka kyllä menee jo överiksi, jos vielä kahvitkin pitää rueta itse paahtamaan :) (vrt. muu ruokakeskustelu tässä blogissa: olemme kaikki enemmän tai vähemmän sitä mieltä, että itse on sapuskansa valmistettava alusta alkaen, jos mieli kelporavintoa!)!
Tuula
Jälleen tämä, kiistämättä kovin vahva luonnollisuusmielikuva nousee esiin. Luonnollisuuden ja puhtauden uskon asian ohella toivotaan kuitenkin, ettei kukaan lähde isommin raakakahvipapuja pureskelemaan - raakakahvi kun on suurimpia aflatoksiinien, eli hometoksiinien saantilähteitä. Aivan eri asia tietysti on laadukkaan alkuperämaakahvin tilaaminen ns. alkuperäislähteistä - paahdettuna tai omaan prosessiin. Olemmehan saaneet uutisista myös lukea yksittäistapauksista näistä alati trendikkäistä (?) laihdutusvalmisteiksi suunnatuista raakakahviuutevalmisteista, jotka sitten osoittautuivat kovin toksisiksi. Toksisuus saattaa toki tällöin johtua epäpuhtauksistakin - itse asiassa raakakahvin uuttamisella voidaankin jo saada lisähyötyjä vs. tuo raakakahvipapu.
VastaaPoistaLisäksi tuo paahtoprosessi monipuolistaa raakakahvin antioksidanttiprofiilia - itse asiassa merkittävää osaa näistä suuren molekyylikoon paahtoprosessin antioksidatiivisista tuotoksista ei sellaisenaan raakakahvissa edes esiinny.
Eli kyllä tuo teollinen tai kotipaahto siitä luonnollisesta ja puhtaasta raaka-aineesta vasta puhdasta kultaa tekeekin. ;-)
Tänä iltana joimme vaimoni kanssa ravintolassa turkkilaista kahvia.
VastaaPoistaKen saa moista maistaakseen, sylkee Pauligin "Pressa-litkut" oitis suustaan...
Makuasioista ei ehkä kannata sinänsä kiistellä, mutta onhan aidon ja oikean tummapaahtoisen kahvin ja suomalaisen vaaleapaahtoisen kahvilitkun välillä huima ero. Kerta kaikkiaan.
Juuso: Tästä mulla ei oo mitään faktaa, mut oon saanu sen käsityksen, että juuri kofeiinin tehtävä on pitää aflatoksiinien yms. tuottajat poissa. Myös paahtamisella on tässä mielessä edullinen vaikutus, liekö jotain 50% luokkaa, mutta pavun lajikkeella ja maaperän laadulla melko varmasti vielä huomattavasti isompi merkitys.
VastaaPoistaMaapähkinää kaiketikin pidetään pahimpana aflatoksiinin lähteenä, ja pieniä määriä aflatoksiinia ymmärtääkseni löytyy melkein aina jopa luomumaapähkinöistä, kun oikein tarkasti testataan.
Mutta maapähkinän kantamuodosta, eli jalostamattomasta alkuperäislajikkeesta ei löydy tippaakaan. Miksi? Koska kaikissa alkuperäisissä lajikkeissa, jotka luonnossa ovat selvinneet, on niin paljon alkaloideja ja muita kasvin omia torjunta-aineita, aivan kuten voisi kuvitella luonnon "tarkoittaneen". Homeongelmat iskevät laimeiksi jalostettuihin teholajikkeisiin - mitä osaltaan edistää myös monokulttuurien suosiminen jättimäisillä yhden lajin pelloilla ja plantaaseilla, sekä maaperän köyhtyminen ja kuoleminen (ilman bakteereja kasvi ei saa ravinteita vaikka niitä maaperässä olisikin) ja yksipuoliset NPK-lannoitteet.
Luomussa on kaikkien minun kuulemieni/näkemieni tutkimusten mukaan enemmän ravinteita kuin tehotuotetussa, ja siten varmasti enemmän myös näitä jo mainittuja kasvin omia homeenestäjiä. Aivan kuten ihmisellä, myös kasvin immuunijärjestelmä toimii sitä paremmin, mitä parempaa ravintoa on saatavilla. Enemmän ravinteita, parempi immuunijärjestelmä. Tehoplantaasi -> olematon vastustuskyky ja homesienien & tuholaisten taivas.
Ellen ole pahasti erehtynyt, tuo edellisessä kommentissa suosittelemani luomupapu kasvaa Perun sademetsässä luonnonuojelualueen ympäröimänä. Ei kemiallisilla lannotteilla ja järkyttävän isoilla torjunta-ainemäärillä jossain afrikan orjatyö-jättiplantaasilla. Kahvihan on yksi eniten myrkytetty lajike tehoviljelyssä, ehkä osittain myös tuon erityisesti heikkoja teholajikkeita koskevan alfatoksiiniongelman takia. "Paremmaksi taitaa päästä vain juuri edellä mainittu maapähkinä ja mansikka, jotka molemmat ovat kuuluisia homeongelmistaan.
Plantaasikahviin hädin tuskin uskaltaisin koskea sormella, mutta tämä laadukas papu toimi oikein hyvin kun sitä viimeksi maistoin. Siksi sitä uskallan myös suositella. Aionkin pian tehdä tilauksen, ja kokeilla vihdoin raa'an kahvipavun murskaamista kookospohjaisen cayenne-raakasuklaan sekaan. Vuosituhansien takaiset ystävät jälleen yhdessä, ja pitkälti samassa muodossa kuin ennen kahviteollisuutta..
Myönnän toki, häröstä jutusta on kyse; eihän täällä juuri kukaan syö vielä edes raakasuklaata, joka alkaa maailmalla olla hittikamaa. Kaikki ruoka pitää kuumentaa ja mieluiten tehtaassa, niin meille on opetettu. Nykyään on onneksi parempiakin laadunvalvontatekniikoita, ja olennaisin niistä on luomusertifikaatti, joka jo yksistään takaa tietyn laatutason.
Prosessoiduille brändituotteille en pahemmin arvoa anna, koska niissä käytetään lähes poikkeuksetta halvimpia mahdollisia raaka-aineita laadun kustannuksella. Usein "terveystuotteet" ovat kaikkein pahimpia, ja laihdutustuotteet sieltä alhaisimmasta päästä. Siksi minua ei trendikkäiden laihdutusvalmisteiden toksisuus huoleta eikä myöskään yllätä.
P.S. Tästäkään mulla ei ole tietoa, joten kysyn viisaammilta - lisääkö paahto myös kahvin ORAC-arvoa?
Voisin kuvitella että kyse olisi vähän samoista jutuista kuin vihreän teen kanssa - valkoinen, vihreä ja musta tee sisältää eri vahvuisen käsittelyn seurauksena eri antioksidantit, mutta sitä vähinten käsiteltyä eli valkoista teetä pidetään parhaana ja terveellisimpänä. Voi toki olla että molempi parempi, ja juomalla niitä kaikkia saa varmasti laajimman mahdollisen antioksidanttiprofiilin. Liekö makuasia...
Ja vielä kertauksena: jos lähdet maistelemaan raakaa kahvipapua, varmista että se on vähintään luomua! Demeter-merkitty on vieläkin parempi, sellaista metsästän tällä hetkellä.. Luonnonsuojelualueella sademetsässä kasvanut papu riittää mulle ihan hyvin tässä vaiheessa :)
Ilmottelen itsestäni jos säilyn hengissä näiden kokeilujen jälkeenkin.