Länsimaissa riehuu ennen kokematon lihavuusepidemia. Kaikki kivet ja kannot pitää kääntää, jotta päästään selvyyteen siitä miksi me lihomme. Uusimmassa Kunto ja terveys -lehdessä on tarkasteltu painonhallintaa rohkeaan tapaani. Ohessa kuitenkin tutkittua tietoa makeista virvoitusjuomista.
Tutkijat pitävät todennäköisenä, että virvoitusjuomat ovat osasyyllisinä lihavuusepidemiaan. Katseet kääntyvät silloin vähäenergisempien, keinomakeutettujen virvoitusjuomien suuntaan. Ovatko ne parempia painonhallinnan kannalta?
Amerikkalaistutkijat testasivat normaalipainoisilla ja lihavilla koehenkilöillä miten eri tavoin makeutetut virvoitusjuomat vaikuttavat ruokailutottumuksiin, kylläisyyden tunteeseen, aterianjälkeiseen glukoosin ja insuliinin vaihteluihin.
Virvoitusjuomat makeutettiin stevialla (290 kcal), aspartaamilla (290 kcal) ja tavallisella sokerilla (493 kcal). Juomia nautittiin kolmena erillisenä testipäivänä ennen lounasta ja päivällistä.
Tuloksista selvisi, että energiaa vähemmän sisältäneet virvoitusjuomat eivät johtaneet kovempaan näläntunteeseen ja suurempia ruoka-annoksia eivät koehenkilöt nauttineet. Stevialla oli mielenkiintoinen vaikutus verensokeriin. Se alensi ainoana tutkittuna tuotteena selvästi aterianjälkeistä glukoosin tuotantoa. Aspartaami heilautti verensokeria lähes tulkoon samalla tavalla kuin puhdas sokeri.
Näin lyhyellä virvoitusjuomien altistuskokeella ei vielä ollut vaikutusta ruokailutottumuksiin, mutta mitähän tapahtuisi jos virvoitusjuomia nautittaisiin suuria määriä joka päivä ja useiden vuosien ajan. On mahdollista, että se näkyisi jo vyötäröllä myös energiaa vähemmän sisältävien virvoitusjuomien osalta. Tutkijat myöntävät, että tutkimuksessa on paljon virhelähteitä. Laboratorio-olosuhteissa tapahtunut ruokailu ei välttämättä vastaa kotioloja.
Jos olisi ihan pakko nauttia virvoitusjuomia, valitsisin stevialla makeutetun cola-juoman. Se näyttäisi häiritsevän insuliinintuotantoa kaikkein vähiten.
Lähde: Anton SD, Martin CK, Han H, Coulon S, Cefalu WT, Geiselman P, Williamson DA. Effects of stevia, aspartame, and sucrose on food intake, satiety, and postprandial glucose and insulin levels. Appetite 55(1): 37-43, 2010
Harmi ettei tutkittu fruktoosilla makeutettuja virvoitusjuomia. Tavallinen sokeri, eli sukroosi, taitaa olla jo harvinaisempi makeuttaja, johtuen fruktoosin halpuudesta ja ihmisten virheellisistä mielikuvista hedelmäsokerin terveellisyydestä.
VastaaPoista.. ja tietenkin, miksei ole vertailukohtana tutkittu edes tavallisen veden vaikutusta.
VastaaPoista"Aspartaami heilautti verensokeria lähes tulkoon samalla tavalla kuin puhdas sokeri."
VastaaPoistaEikö tämä väite nyt ole vähän ristiriidassa tuon kuvaajan kanssa? Siitähän näkyy selvästi, että stevian ja aspartaamin aiheuttamat verensokerin nousut ovat huomattavasti vähäisempiä ja lähempänä toisiaan kuin sokerin aiheuttama nousu aspartaamiin verrattuna, vaikka aspartaamikäyrä onkin hieman korkeammalla kuin steviakäyrä. Jospa luettaisiin niitä tuloksia rehellisesti.
Minua taas kiinnostaisi mitä nämä virvoitusjuomat olivat joita makeutettiin?
VastaaPoista"Virvoitusjuomat makeutettiin stevialla (290 kcal), aspartaamilla (290 kcal) ja tavallisella sokerilla (493 kcal)."
VastaaPoistaHetkinen -- kuinkahan uskomattoman paljon aspartaamia tarvitaan, jotta juoman energiapitoisuudeksi tulee 290 kcal? (Isoissakin, puolentoista litran kevyt-colissa on vain noin 5 kcal energiaa.)
Ihan mielenkiintoinen tutkimus, mutta jotta tuosta osaisi tehdä valistuneita kulutuspäätöksiä, pitäisi tulokset osata suhteuttaa todellisiin, kaupan hyllyllä oleviin juomiin.
Verensokerin nousu on kuitenkin ihan neutraali ilmiö terveillä ihmisillä? Ei sellainen asia, jota täytyy välttää? (Insuliiniresistentit ovat asia erikseen?)
VastaaPoistaHanna
Verensokerin nousua ei voi välttää mikäli aiot ikinä syödä/juoda mitään. Ongelmaksi se muodostuu kaikille kun se nousee liikaa ja liian usein.
VastaaPoistaEntä kuinka stevia-juomasta on saatu 290 kcal?
VastaaPoistaIhmeellinen tutkimus jossa lounas ja päivällinen sekoitettu ja merkitys jätetty merkkaamatta kuvaajiin preloadin ja postloadin välillä.
VastaaPoistaTärkeämpi tieto olisi ollut, miten ne vaikuttavat itsenäisesti tuohon verensokeriin.
Muutenkin aika pienet lounaat tai päivälliset (290 kcal) eikä kerro mitään ruuan hiilari-, protsku- ja rasva-arvoista.
Insuliinin nousuun vaikuttaa muutkin asiat, muistaakseni kofeiinikin.
Ihanaa, vihdoin joku on kirjoittanut tämän selkokielellä jota jo vuosikymmeniä olen epäillyt! Makeutusaineet ovat vain haitaksi aineenvaihdunnalle, ja toi stewia-tieto oli kiva lisäsy juttuun. Ja juu, kyllä kofeiini vaikuttaa insuliinin erityksen nousuun.
VastaaPoistaYllä esitetty jo osuvia huomioita Christerin "valikoivasta" luetunymmärtämisestä. Lisäksi huomioikaa seuraava:
VastaaPoista"When consuming stevia and aspartame preloads, participants did not compensate by eating more at either their lunch or dinner meal and reported similar levels of satiety compared to when they consumed the higher calorie sucrose preload."
Tältä pohjalta (ja ylläolevat kommentit huomioiden) näyttää edelleen siltä, että aspartaami on paras vaihtoehto.