**
Amerikan sydänyhdistys (AHA) varoittaa tomerasti sokerin vaaroista. Sokeri kohottaa kolesterolia ja se on vaaraksi sydämelle. Ollaanko Suomen sydänliitossa kuulolla?
Circulation -tiedelehdessä (AHA:n äänitorvi) on ensimmäistä kertaa (first-of-its-kind research) esillä tutkimus, jossa yhdistetään sokerinkulutus vakaviin sydänoireisiin teini-ikäisillä amerikkalaisilla. Virvoitusjuomat ja sokeroidut ruoat voivat kohottaa kolesterolia.
Yhdysvalloissa on ollut käynnissä suuri kansallinen ravintotutkimus "The National Health and Nutrition Survey (NHANES)". Tässä tarkistettiin vuorokauden kestävällä ravintoanalyysillä vähän yli 2100 teinin sokerinkäyttö ja huomattiin, että keskimäärin 119 grammaa sokeria menee keskivertoteinin kurkusta alas päivässä (28,3 rkl tai 476 kcal). Tässä tapauksessa 21,4 prosenttia päivittäisestä energiamäärästä tulee sokerista. Ei muuten kannata ollenkaan ihannoida amerikkalaista elämänmenoa! Tuohan on aivan sairasta!
Työsarkaa on valtavasti USA:ssa (ja Suomessa!), sillä AHA päätti äskettäin, että sokerille täytyy panna jokin turvallinen yläraja. Se päätettiin asettaa teini-ikäiselle 100 kcal päivässä. Nyt jenkkipoika ja -tyttö kuluttaa tätä makeaa tappajaa siis yli neljä kertaa yli suositusten. Aikuisille turvalliseksi lisätyn sokerin määräksi asetettiin 150 kcal päivässä.
Mihin tällainen runsas sokerinkulutus johtaa? Niin sanottu "hyvä" kolesteroli (HDL) laski ja "paha" kolesteroli (LDL) sekä triglyseridirasvat nousivat. Nämä ovat huonoja juttuja kaikki tyyni. Näin ei saisi käydä. Rasvaa on pitkään syytetty (ilman selkeää näyttöä) samoista epämieluisista seikoista. Mutta sokeri taitaakin olla se pahin mörkö tässä näytelmässä. Jos teillä on sokeriteollisuuden osakkeita, myykää ne äkkiä pois, saattavat vielä romahtaa kun kaikki kauheudet paljastuvat!
Tutkimuksen johtaja Jean Welsh on tietoinen siitä, että tämä on ensimmäinen virallinen tutkimus tästä herkästä aiheesta. On mahdollista, että näin suurilla sokerimäärillä monen nuoren sydän oireilee pahastikin aikuisiällä.
Traagisinta tässä asiassa on se, että tästä ongelmasta on vaiettu koska halutaan saada päähuomio rasvoihin suurena sydämen pysäyttäjänä. Nyt pahemmaksi ongelmaksi nostetaan reilusti sokeri. Elämme mielenkiintoisia aikoja!
Tutkijat olivat huolissaan:
- suurimpia sokerimääriä nauttineilla oli 9 prosenttia korkeampi LDL kuin vähiten sokeria nauttineilla
- eniten sokeria nauttineiden triglyseridimäärät olivat 10 prosenttia korkeammat kuin vähiten sokeria nauttineiden ryhmässä
- jos tähän sokerin nauttimiseen yhdistettiin tiedot ylipainosta huomattiin, että teineillä oli merkkejä heikentyneestä insuliinin tehosta (esidiabetes)
Tohtori Welsh ilmaisee tutkijaryhmänsä huolen seuraavasti: "Amerikkalaiset näyttäisivät pinnistelevän jotta saisivat nauttimansa tyydyttyneet "kovat" rasvat laskemaan, mutta yhtä kovaa huolta ei tunneta nautitusta sokerista.". Sokeri ei tuo minkäänlaista ravitsemuksellista etua nuoren ruokavalioon. Welsh ehdottaakin parhaimmaksi janonsammuttajaksi puhdasta vettä ja pyytää lääkäreitä kautta maan tomerasti tarttumaan tähän sokeriongelmaan.
Tässä tarvitaan lisätutkimuksia, mutta jo nyt on selvää, että sokerin käytöstä nykyisessä muodossa kannattaa luopua jos haluaa pysyä terveenä pitkään.
Lähde: Medical News Today, 10.1.2011
Mielenkiintoista tosiaan. Mitähän liikkuu Puskan, Uusituvan, Schwabin yms. päässä tällä hetkellä kun jokapuolelta vyörytetään sokerin vaaroista mutta rasva -pahalainen tuntuu jäävän sivurooliin. Siellä ollaan varmaan kohtalaisen hämillään. Myytävien osakkeiden listalle voisi lisätä myös margariinifirmat! :)
VastaaPoistaNo NYT on saatu kissa kunnolla pöydälle. AHA puuttui sokerin määrään, mutta elimistö ei juuri huomaa eroa sokerin ja hiilihydraatin välillä (poislukien fruktoosi). Tämän palstan seuraajat tietää että sokerin GI ei ole niin paha kuin monen muun ruoka-aineen, ja insuliinin nostomäärään...jos ajatellaan, että sokerin=hiilihydraatin kalorimäärä tulisi olla tuo 150 kcal/pv, niin puhumme yllättäen VHH:sta.
VastaaPoistaHienoa AHA, suomen sydänyhdistys tulee ehkä perässä 2020.
Christer, kiitos kiinnostavasta uutisesta!
VastaaPoistaMedical News Todayn artikkelissa sanotaan, että kyse on "added sugarista", eli siitä kuuluisasta lisätystä sokerista. Kalorittomat keinomakeat eivät kai kuulu siihen, mikäli ymmärrän seuraavan oikein: "'Added sugars' are any caloric sweeteners added to foods or beverages by the manufacturer during processing or the consumer."
Me hiilaritietoiset tietenkin heti hoksaamme, että tähän tulevat lisäksi kaikki muut hiilarit: ranskanperunat, leivät ym. Melkoinen hiilarikuorma.
Sokeria ei ole yhdistetty perinteisesti sydän- ja valtimotauteihin, mutta nyt on jo toisin. Viime aikoina on tutkimuksissa todettu, ettei etenkään naisten sydän siedä runsasta sokerin syöntiä. Liika sokeri muuntuu maksassa rasvaksi, pääasiassa triglyserideiksi, jotka ovat kolesterolia vaarallisempi valtimotautien riskitekijä. Triglyseridit ovat soluille myrkkyä, joka aiheuttaa syöjävalkosolujen eli makrofagien ohjelmoitua ennenaikaista kuolemaa (apoptoosia). Se puolestaan johtaa valtimoiden kovettumiseen eli ateroskleroosiin. Tämä on verrattain uusi käsitys valtimokovettumataudin synnystä. Kolesterolilla ei ole tässä asiassa mitään osuutta. Lue lisää The Journal of Biological Chemistry, 2011, tammikuun numerosta, http://20.fi/3358
VastaaPoistaKaikki tämä uusi tieto puoltaa sokerien syönnin rajoitusta ja triglyseridien mittaamista seerumista ja kohonneiden lukemien alentamista VHH-ruokavaliolla ja etyyliesteröidyllä kalaöljyllä. Statiinit eivät alenna triglyseridejä juuri ollenkaan.
Niin kaikki tärkkelyshän muuttuu kehossa glukoosiksi ja se muuttuminen alkaa jo suusta. Jos ajatellaan hampaita niin yhtälailla se näkkileipäkin muuttuu suussa sokeriksi kuin limut ja karkit. Sitä pitäisi harjata joka aterian jälkeen hampaat tai sitten vaan jättää runsastärkkelyksiset ruoat pois. Ei vähähiilarista ruokavaliota noudattavilla alkuperäiskansoilla ole mitään ongelmaa hampaiden kunnon kanssa. Vasta kun vilja tuotiin näihin maihin länsimaiden toimesta niin hampaat menivät pilalle, tuli sydän ja verisuonitaudit, diabetes yms kuvioihin.
VastaaPoistaSokerista vielä sen verran, että nykyhedelmätkin on jalostettu erittäin makeiksi verrattuna alkuperäisiin lajikkeisiin. Appelsiinikin on ollut lähempänä greippiä makeutensa puolesta, kun nyt se vastaa melkein mandariinia. Banaanitkin ovat varmasti olleet lähempänä plantaania kuin nyky-chiquitaa. Huomaa sen myös viinirypäleistä, jotka ovat todella makeita. Näitä jalostettuja siemenettömiä rypäleitähän ei käytetä viinivalmistukseen, vaan siihen käytetään lajikkeita, jotka ovat huomattavasti vähemmän makeita. Eivätkä ihmiset niitä söisi jos niitä kaupassa myytäisiin. Huomasin kaupassa käydessä että sama koskee myös tomaatteja, koska kaupan oli "erittäin makeita" kirsikkatomaatteja. Kohta on varmaan supermakeat kurkut, perunat ja kaalitkin nykypäivää. Ei ne hedelmätkään ole mitään laihduttajan ruokaa vaikka viranomaiset niin väittävätkin. Ehkä näin oli 60 vuotta sitten, mutta ei enää.
VastaaPoistaTässä pitäisi todellakin heittää kysymys tutkijoille, että mikä "lisätyn sokerin" molekyylirakenteessa on sellaista, että se merkittävästi eroaa esim. vehnäjauhosta tai perunasta ja siitä miten elimistö sitä käsittelee.
VastaaPoista-Jyyki
Heh, Puska kärsii nahoissaan.
VastaaPoistaKyllähän Puska ja THL on ajanut myös sokerien vähentämistä. Virallisissa ravitsemussuosituksissakin lukee "sokereita säästeliäästi". Tämä tukee siinä mielessä täysin virallista linjaa, koska uutisessa ei puhuta hiilihydraateista yleensä, vaan nimenomaan sokerista.
VastaaPoistaEi sokeria ole missään vaiheessa suositeltu virallisissa ravitsemussuosituksissa nautittavaksi suurina määrinä. Eikä missään ole sanottu, että syökää mahdollisimman ravintoaineköyhiä ja valkaistuja hiilihydraatilähteitä. Päinvastoin. Ei vääristellä asioita.
VastaaPoistaNäin todetaan vuoden 2005 ravitmussuosituksissa:
VastaaPoistaRuoan runsas sokeripitoisuus huonontaa ruoan ravintoainetiheyttä. Erityisesti lapsilla
ja niillä aikuisilla, joilla energiantarve on pieni, tulisi sokerin saantia rajoittaa enintään 10 E%:iin. Sokeroitujen juomien ja makeisten runsaan ja usein toistuvan käytön rajoittaminenon tärkeää ylipainon ja hammashaittojen ehkäisemiseksi.
Ehkä ongelma on silti se, että tuosta sokerista on pidetty vähemmän meteliä.
"Ruoan runsas sokeripitoisuus huonontaa ruoan ravintoainetiheyttä."
VastaaPoistaTämä pitää paikkaansa. Miten vehnä tai peruna eroavat sokerista ravintoainetiheytensä suhteen? Ravintoainesta tulee Samin lautasvertailu mieleen...
-Jyyki
Tärkein huomio pitäisikin olla siinä, kuinka paljon glukoosia hiilihydraattien imeytymisen jälkeen vereen muodostuu ja kuinka nopeasti.
VastaaPoistaSe on ihan sama onko se sokeria vai vehnää vai jotain muuta, jos kuorma on iso ja imeytyminen nopeaa. Silloin insuliinia erittyy suuria määriä ja Insuliini tässä kaiken takana pahis on joka tapauksessa.
Eihän monet viljaa sisältävät ruoka-aineet kyllä mitään ravintopommeja ole. En varsinaisesti mikään anti-hiilari ihminen ole, mutta en kyllä ikinä näin ravitsemusihmisenä ymmärtänyt sitä, miten elimistölle välttämättömät hiilarit voivat olla ruokavalion perusta.
VastaaPoistaOn syyllistetty se lautasmalli joka pitäis olla virallinen. Täytynee myöntää notta en tunne koko juttua. Pumpputulppani jäläkhen olen etsinyt sapuska ja eritoten sen rasvan hirmuisuutta. Se siitä. Näyttäis kylläkin syyllinen olevan elintarvike teollisuus. Nehän saapi elää kuin siat pellossa. Tuossa vahtasin mitä ruokia avovaimoni syötti lapsenlapsilleen. Jotakin jukurttia ja siinä oli sokuria helevetin palijon. Ei semmoista määrää ole lehemänmaidossa millään. Taisi siinä purkin kylessa mainittu notta muuneltua maissitärkkelystä? Vastuuta kaiketi kaupalle ja teollisuudelle. Valheelliset mainokset pannaan julistettaman.
VastaaPoista"Eihän monet viljaa sisältävät ruoka-aineet kyllä mitään ravintopommeja ole. En varsinaisesti mikään anti-hiilari ihminen ole, mutta en kyllä ikinä näin ravitsemusihmisenä ymmärtänyt sitä, miten elimistölle välttämättömät hiilarit voivat olla ruokavalion perusta."
VastaaPoistaEi ole mitään elimistölle välttämättömiä hiilareita.
Kolesteroliaineenvaihdunnan lisäksi sokeri näyttäisi vaikuttavan epäsuotuisasti myös verenpaineeseen. Tästäkin on jo jossain määrin näyttöä: http://www.ravitsemusterapeutti.net/uutiset.html?129
VastaaPoista"Miten vehnä tai peruna eroavat sokerista ravintoainetiheytensä suhteen?"
VastaaPoistaAsiaa voit opiskella mm. näiden finelin antamien tietojen avulla:
Sokeri: http://www.fineli.fi/food.php?foodid=1&lang=fi
Vehnärouhe (kokojyvä): http://www.fineli.fi/food.php?foodid=175&lang=fi
Peruna: http://www.fineli.fi/food.php?foodid=205&lang=fi
Näyttää sokeri vähemmän tiheältä...
En väitä etteivätkö eräät luonnolliset hiilihydraatinlähteet voisi olla haitallisia, mutta on hieman naurettavaa rinnastaa kaikki tärkkelystä sisältävä suoraan sokeriin. Glukoosin lisäksi tärkkelyskasvien mukana tulee satoja bioaktiivisia yhdisteitä ja hivenaineita, ne eivät siis ole "vain sokeria". On esimerkkejä useista pitkäikäisistä ja terveistä kansoista, joiden pääasiallinen energianlähde on hiilihydraatti.
"On esimerkkejä useista pitkäikäisistä ja terveistä kansoista, joiden pääasiallinen energianlähde on hiilihydraatti."
VastaaPoistaTämä pitää paikkaansa, mutta nämä kansat ovatkin käyttäneet hiilihydraatteja paaaljon pidempään kuin suomalaiset, jolloin vuosien saatossa heidän geeninsä ovat kehittyneet hiilihydraatteja sietävään suomaan. Suomalaisilla tällaista sopeutumista ei ole missään vaiheessa ehtiny tapahtua. Tietysti suomalaisistakin löytyy yksilöitä, joilla on parempi hiilarien sietokyky (insuliiniherkkyy), mutta kaikki haluavat uskoa itsensä olevan se poikkeus. Totuus on se että jos on ollut koko elämänsä hoikka ja vähärasvainen niin todennäköisesti sietää hiilaria paremmin, mutta jos on ollut pikkusen pyöreä niin tuskin sietää hiilareita.
"Totuus on se että jos on ollut koko elämänsä hoikka ja vähärasvainen niin todennäköisesti sietää hiilaria paremmin, mutta jos on ollut pikkusen pyöreä niin tuskin sietää hiilareita."
VastaaPoistaItse olen ollut aina hoikka. Paino ei ole heilahtanut suuntaan eikä toiseen, aivan sama mitä olen suuhuni laittanut. Pottua, pastaa, suklaata yms. olen pystynyt syömään huoletta. Pari vuotta sitten karsin pois lisäaineet ja prosessoidut ruoat. Kevyt yms. "ruokien" jäädessä pois muuttui ruokavalio PALJON rasvaisemmaksi. Paino ei noussut silloinkaan.
Ilmeisesti en ole kovin helposti lihovaa sorttia mutta minua varoitellaan, että se rasva kertyykin minun tapauksessani verisuoniin. Pitäisikö tässä olla huolissaan?
Diabeetikkona melkein väittäisin, ettei "tavallinen" kansa (enin osa kansasta) tunne hiilihydraatin määritelmää ja sisältä. Sattui tapaus, jossa keskussairaalan ruokaneuvoja (myös diabetes-ruoka)jakoi kaura-puuroaineita. Mainos oli, että tässä on vain 3-5 % sokeria. Kun tuli puhe hiilihydraateista hän väitti,ettei se ole oleellista. Vain lisätty sokeri. Että silleen meitä johdetaan.
VastaaPoistaKäypä HIILARITIETOISTEN keskustelusivuilla. Lue aluksi vaikka lääkäreiden Tolonen ja Kuusela kirjoituksia, niin huomaat, voit huoletta jatkaa nykylinjallasi.
VastaaPoistaRasvan kertyminen verisuoniin on samantasoista peloittelua kuin: "mustilainen tulee ja vie jos et tottele" (50-luvulla kuulemaani)
Sokerikeskustelussa (ainakin tässä...toistaiseksi) on unohtunut insuliini. Kaikki hiilihydraatit ja osin valkuaiset kaipaavat insuliinia, jotta elämä menisi eteenpäin. Ihmisen insuliinin käyttö perustuu jaksoihin. Ruokailun alussa haima purskauttaa insuliiniryöpyn haiman varastoista, ja jatkossa hyvin pieniä määriä. Sitä on sinne kertynyt pikkuhiljaa, eikä sitä kehity jatkuvasti isoja määriä. (vähän samaan tapaan kuin miehen siemenneste). Nyt kun on totuttu syömään lähes jatkuvasti, ei ole ihme, että veren sokeriarvot nousevat, ensin ruokailun jälkeinen aika. Aamulla paaston jälkeen mitatut veren sokeriarvot ovat hyvät. Korkealla olevat sokerit aiheuttavat lisäsairauksia, jotka diabeetikoiden kohdalla on avoimesti tunnustettu ja tunnettu. Ennen diabeteksen toteamista sokeri voi olla pitkiä aikoja koholla ja se vaikuttaa mm. verisuoniin. Saattaa hyvinkin olla/ on osasyy kolesteroloarvoihin sydänoireisiin jne. Ihminen on monipuolinen kemian laitos.
VastaaPoista"...mutta nämä kansat ovatkin käyttäneet hiilihydraatteja paaaljon pidempään kuin suomalaiset, jolloin vuosien saatossa heidän geeninsä ovat kehittyneet hiilihydraatteja sietävään suomaan. Suomalaisilla tällaista sopeutumista ei ole missään vaiheessa ehtiny tapahtua."
VastaaPoistaMitä pseudotieteellistä soopaa tuo nyt oikein on? "Ainahan" Suomessa on leivällä eletty, ainakin niin kauan kuin täällä on viljelty maata, eli niin kauan kuin on ollut pysyvää asutusta. Ja perunalla. Ja puurolla. Ja huonoina aikoina pettuleivällä, jos halla vei sadon.
Todella hyvä kirjoitus ja hyvä, että olet jaksanut suomentaa. Postasin linkin hetimiten murkkuikäisen poikani Fc-profiiliin. Siellä käy melkomoinen joukko suomalaisia nuoria lueskelemassa ja kommentoimassa.
VastaaPoista"anonyymi: "Ainahan" Suomessa on leivällä eletty, ainakin niin kauan kuin täällä on viljelty maata, eli niin kauan kuin on ollut pysyvää asutusta. Ja perunalla. Ja puurolla. Ja huonoina aikoina pettuleivällä, jos halla vei sadon."
VastaaPoistaEnnen suomessa elettiin marjoilla, juureksilla (nauris,lanttu), kasviksilla, riistalla, (kala,liha), sienillä. Mikähän vilja kasvoi luonnostaan suomessa ja joka tapauksessa Viljan teko on kovaa hommaa, kun se käsin tehdään, ja silloinkin se oli kokojyvää ja viljalaadut vielä geenimuunneltamattomia(ohra, ruis). Tarkoittaa sitä, että viljan GI oli matala.
Vehnää on viljety suomessa vasta 1900 alusta alkaen....perunakin tuli vasta 1700/1800 luvun taitteessa.
Luulen että suomessa on eletty aika matalan GI:n ravinnolla....
Tarkoitin tuolla aikaisemmin, että hiilihydraatit eivät ole elimistölle välttämättömiä toisin kuin rasva ja proteiini. Tästä syystä on hieman ihmeellistä, että suosituksien perustana ovat hiilihydraatit. Kasvikset, hedelmät ja marjat siellä pitäisi olla. Ja samaan syssyyn, on erikoista, että diabeetikoiden, joilla jo entuudestaan on hankaluuksia käsitellä hiilihydraatteja, ravitsemushoito pohjautuu pitkälti hiilihydraattien ympärille.
VastaaPoista"Ennen suomessa elettiin marjoilla, juureksilla (nauris,lanttu), kasviksilla, riistalla, (kala,liha), sienillä. Mikähän vilja kasvoi luonnostaan suomessa ja joka tapauksessa Viljan teko on kovaa hommaa, kun se käsin tehdään, ja silloinkin se oli kokojyvää ja viljalaadut vielä geenimuunneltamattomia(ohra, ruis). Tarkoittaa sitä, että viljan GI oli matala.
VastaaPoistaVehnää on viljety suomessa vasta 1900 alusta alkaen....perunakin tuli vasta 1700/1800 luvun taitteessa.
Luulen että suomessa on eletty aika matalan GI:n ravinnolla...."
Niinpä. Tätä juuri tarkoitin. Suomessa on hieman toisin kuin aasiassa jossa riisiä on viljelty jo 6000 vuotta ja luonnonvaraista riisiä kerätty jo yli 10000 vuotta.
Puska tosiaan on pioneereja sokerin haittojen esiin tuomisessa, hän oli ajamassa kansainvälistä koulujen limsa-automaattien sokerijuomien korvaamista jo vuosikausia.
VastaaPoistaEikä sokeria nyt varsinaisesti olla kehuttu ravintotieteessä, jos ei kamalasti haukuttukaan. Nämä uudet jutut tuovat tosin valoa pimeyteen.
Vastahan se Yhteishyvä julisti viikko sitten että sokerin yhteyttä lihomiseen ei ole tieteellisesti todistettu. S-ryhmä rulaa.
VastaaPoistaSuomessa on viljelty viljaa tuhansia vuosia, ensin varsinkin ohraa ja ruista, niin kuin Teme tuossa mainitsi. On totta, että nauristakin on viljelty (lantusta en tiedä, eikös se ole nauriin ja kaalin risteytymä ja aika uusi?), mutta tuskin viljan viljely sen rankempaa oli, päinvastoin. Eikös se ollut väestönkasvun edellytys?
VastaaPoistaps. http://fi.wikipedia.org/wiki/Neoliittinen_kausi
VastaaPoistaSokerissa minua kiinnostaa se ,lasketaanko tutkimuksissa samaksi sokeriksi kaikki:
VastaaPoistaruokosokeri,juurikassokeri ksylitoli,
glukoosisiirappi,siirappi,inverttisokeri sekä erilaiset keino makeutusaineet joita ainakin juomissa ja makeisissa käytetään?
Käyttäytyvätkö eri sokerit ja makeutusaineet erilailla elimistössä?
"Liika sokeri muuntuu maksassa rasvaksi, pääasiassa triglyserideiksi, jotka ovat kolesterolia vaarallisempi valtimotautien riskitekijä. Triglyseridit ovat soluille myrkkyä, joka aiheuttaa syöjävalkosolujen eli makrofagien ohjelmoitua ennenaikaista kuolemaa (apoptoosia). Se puolestaan johtaa valtimoiden kovettumiseen eli ateroskleroosiin. Tämä on verrattain uusi käsitys valtimokovettumataudin synnystä."
VastaaPoista1. Tolonen ei siis tiedä, että triglyseridejä on verenkierrossa joka tapauksessa sillä solut käyttävät niitä energianlähteenään? Ongelmia syntyy hypertriglyseridemian tapauksessa. Samalla logiikalla Tolonen voisi julistaa hapen olevan ihmiselle myrkkyä (mikä pitää toki paikkansa mikäli puhumme esim. ylisuurista pitoisuuksista hengitysilmassa tai oksidatiivisesta stressistä) - ja jättää kertomatta kolikon toisen puolen, eli sen, että se on ihmiselämälle välttämätöntä.
2. Triglyseridien rooli ateroskleroosissa ei ole varsinaisesti uusi asia, toisin kuin Tolonen implikoi.
"Kolesterolilla ei ole tässä asiassa mitään osuutta. Lue lisää The Journal of Biological Chemistry, 2011, tammikuun numerosta, http://20.fi/3358"
Kyseinen tutkimus tarkasteli in vitro sitä miten solujen sisäinen triglyseridi voi kerääntyessään aiheuttaa apoptoosia. Kolesterolilla ei toki ollut asiassa osuutta, koska sitä ei edes TUTKITTU. Tutkimus esitti uuden hypoteesin liittyen ateroskleroosin patogeneesiin, josta tiedetään kyllä jo vanhastaan että kyseessä ei ole mitenkään yksiulotteinen tai -oikoinen asia.