Yksin ei ole kovin kaksista olla

**
Lääketieteen lisensiaatti Kaisla Joutsenniemen väitöskirjatyön mukaan yksin elävillä naisilla ja miehillä on eniten terveysongelmia. Avioliitto on hyvä asia kun tarkastellaan kuolleisuutta, koettua terveyttä, mielenterveyttä ja epäterveellistä alkoholinkäyttöä.

Kansanterveyslaitoksella tehdyssä väitöstutkimuksessa käytetyt kuolleisuusanalyysit perustuivat vuoden 1995 lopun suomalaisiin väestönlaskenta-aineistoihin, joihin liitettiin kuolemansyyrekisterin tiedot vuosilta 1996–2000. Sairastavuusanalyysit perustuivat kahteen 20 vuoden välein toteutettuun vertailukelpoiseen poikkileikkaustutkimukseen (Terveys 2000 -tutkimus, Mini-Suomi-terveystutkimus 1978-80). Molemmat tutkimukset edustivat Suomen 30 vuotta täyttänyttä väestöä.

Yksin asuvilla on tutkimuksen mukaan enemmän alkoholin aiheuttamia terveyshaittoja kuin avioliitossa elävillä. Yksinäiset henkilöt myös kuolevat todennäköisemmin alkoholista johtuviin syihin kuin avioliitossa elävät.

"Jos avioliiton ulkopuolella asuvien määrä kasvaa edelleen ja heidän terveytensä kohenee myös tulevaisuudessa hitaammin kuin avioliitossa elävien terveys, ei-avioliitossa eläviin ryhmiin liittyvät kansanterveydelliset haasteet kasvavat", arvioi Joutsenniemi.

Tilanne on huolestuttava, sillä yhä pienempi osuus suomalaisista elää tänä päivänä avioliitossa.

Lähteet: Kansanterveyslaitoksen tiedote, 23.11.2007 ja YLE Terveys, 23.11.2007

Kohtuullisesta suklaansyönnistä saattaa olla hyötyä

**
Suklaata on teollisessa mittakaavassa valmistettu jo 1800-luvulta lähtien. Maitosuklaa keksittiin Sveitsissä vuonna 1875 ja Sveitsi onkin suklaantuotannon suurmaita. Sveitsissä myös tutkitaan suklaan terveysvaikutuksia. Täytyyhän suklaateollisuuden saada lisää niitä myyntiargumentteja ja niin näitä suklaatutkimuksia auliisti tuetaan.

Sveitsiläinen tutkijaryhmä on äskettäin selvittänyt tumman suklaan terveyshyötyjä. Sydänterveyttä koskevan tieteellisen kirjallisuuden johtavassa julkaisussa, Circulation, on tässä kuussa ilmestynyt kiinnostavaa tietoa.

Kaksi tuntia tumman suklaan (40 g ja 70-prosenttista) nauttimisen jälkeen havaittiin koehenkilöissä vähemmän hapetusstressiä, verihiutaleiden kokkaroitumista ja sepelvaltimoiden laajentumista. Tutkijat uskovat tumman suklaan hyödyn löytyvän sen sisältämistä flavonoideista (antioksidantteja). Tummaksi värjättyä flavonoiditonta suklaata nauttineissa ei havaittu näitä terveysvaikutuksia.

Jos ei millään pärjää ilman makeisia, niin voisin varovasti suositella mahdollisimman tummaa suklaata.

Olen aiemminkin kirjoittanut suklaasta:

Suklaamunaus iltapäivälehdessä
Katekiini on suklaan salaisuus
Tumma suklaa - onko siitä hyötyä?
Oletko riippuvainen suklaasta?

Lähde: Flammer AJ, Hermann F, Sudano I, Spieker L, Hermann M, Cooper KA, Serafini M,
Lüscher TF, Ruschitzka F, Noll G, Corti R. Dark chocolate improves coronary vasomotion and reduces platelet reactivity. Circulation 116 (21): 2376-2382, 2007

Kysykää suomalaisten terveydestä

*
Kansanterveyslaitos on tänään (21.11.2007) julkistanut kansallisen FINRISKI -2007 -terveystutkimuksen tulokset. Tässä ensin lyhyt yhteenveto tutkimuksen tuloksista ja sitten muutama provosoiva kysymys:

Suomi syö terveellisemmin, mutta lihoo yhä. Suomalaisten kolesterolitaso on vuodesta 2002 ollut jälleen laskussa ja ihmiset syövät aiempaa terveellisemmin. Edellisten viiden vuoden 1997–2002 aikainen pysähdys kolesterolitasojen laskussa on taittunut. Tiedot käyvät ilmi vastavalmistuneesta kansallisesta FINRISKI 2007 – terveystutkimuksesta. Kansanterveyslaitos toistaa FINRISKI-tutkimuksen viiden vuoden välein. Tammi-maaliskuussa tänä vuonna tehtyyn tutkimukseen osallistui 6000 suomalaista viidellä alueella eri puolilla Suomea. Tutkimuksessa perehdyttiin ihmisten veriarvoihin, elintapoihin ja ravintotottumuksiin. Suomalaisten veren kolesterolipitoisuus laski kaikilla tutkimusalueilla keskimäärin 4,9 prosenttia. Kaikkien alueiden yhteinen kolesterolin keskiarvo vuonna 2002 oli 5,51 mmol/l ja nyt 5,24 mmol/l. Kolesterolin lasku on suurimmaksi osaksi kansalaisten parantuneen ruokavalion ansiota. Koulutusryhmien väliset erot ovat pieniä ja ne ovat jopa pienentyneet, erityisesti miehillä.
Suomen kansa painaa paljon. Suomalaiset lihovat edelleen. Painonnousu on jatkunut vuosikymmeniä tasaisesti. Viimeisten viiden vuoden aikana miesten paino on noussut 500 ja naisten 900 grammaa. Koulutusryhmien erot ovat ennallaan ja parhaiten koulutetuilla on pienin painoindeksi. Nuorten aikuisten – sekä naisten että miesten – painoindeksi nousee kaikkein selvimmin. Suomalaismiehistä normaalipainoisia on enää 33 prosenttia ja naisista 48 prosenttia. Lihavia molemmista on jo 20 prosenttia (painoindeksi yli 30). Miehet ovat FINRISKI:n tulosten mukaan vähentäneet edelleen tupakointiaan ja myös naisten tupakointi on laskusuunnassa. Parhaiten koulutetut tupakoivat vähiten.
Verenpaineen lasku on pysähtynyt. Suomalaisten verenpaine laski vuosikymmeniä vuodesta 1972. Viimeisin FINRISKI 2002–2007 kertoo verenpaineen laskun pysähtyneen. Syynä lienee väestön lisääntynyt alkoholinkäyttö ja lihominen. Korkeasti koulutettujen verenpaine on matalampi kuin vähemmän kouluja käyneiden eikä erossa ole suuria muutoksia aikaisempaan.
Rasvan laatu paranee yhä ja suolan saanti vähenee. Kaksituhatta FINRISKI-tutkimuksen osallistunutta osallistui myös FINRAVINTO-tutkimukseen. Siinä tutkittiin ihmisten ravintotottumuksia ja tulosten mukaan sekä miehet että naiset saavat ravinnostaan vähemmän tyydyttyneitä rasvoja ja enemmän tyydyttymättömiä rasvoja kuin aiemmin. Tämä selittää veren kolesterolitason laskua. Ihmiset saavat ravinnostaan myös yhä vähemmän suolaa.
Kansallisia terveystutkimuksia jo 35 vuotta. Kansanterveyslaitos on seurannut suomalaisten alttiutta sairastua sydän- ja verisuonitauteihin jo 35 vuotta vuodesta 1972. Tutkimuksia on tehty viiden vuoden välein ja ensimmäiset niistä toteutettiin Pohjois-Karjalassa ja Kuopion läänissä. Tarkoitus oli tuolloin arvioida Pohjois-Karjala Projektia. Vuosien saatossa tutkimus laajeni ja ensimmäinen FINRISKI – tutkimus tehtiin 1992, jolloin mukana oli jo kattava otos koko Suomen väestöstä. Keskeisten riskitekijöiden seuranta väestötasolla on terveyspolitiikan kannalta tärkeää, koska muutokset erityisesti väestön veren kolesterolitasossa, verenpaineessa, ylipainossa, tupakoinnissa ja alkoholin kulutuksessa näkyvät nopeasti väestön sairastavuudessa ja kuolleisuudessa.

Sitten muutama provosoiva kysymys, joka ehkä houkuttelee teitä miettimään:

• Kansallisia terveystutkimuksia on nyt toteutettu 35 vuotta ja tuloksena on kansan lihominen. Herää kysymys: Eikö tuossa ajassa jo olisi pitänyt niinkin helppo ongelma kuin lihavuus nujertaa? Voiko kyse olla siitä, että virallisia ravitsemussuosituksia ei noudateta tai onko kyse siitä, että nämä suositukset eivät toimi?
  
• Miten voidaan väittää, että kasvirasvojen syönti ja eläinrasvojen demonisointi olisi kansanterveytemme onneksi? Eikö parempi taktiikka olisi ottaa hattu nöyrästi käteen ja kysyä kansalta voisiko ristiriitaisen tutkimusnäytön seasta löytyä jotakin toteuttamiskelpoista näiden rasvojen osalta?
• Valmiit totuudet (kaikesta ristiriitaisuudesta huolimatta!) tappavat kansan kiinnostuksen Kansanterveyslaitoksen valistukseen. Olisikohan se niin, että ristiriitaiset tutkimukset eivät niinkään sekoita kansalaisten ravitsemuskuvioita, vaan se, että joku instanssi Suomessa pystyy olemaan niin vuorenvarma jostakin ravitsemukseen liittyvästä asiasta? Kaikkitietäviä tärkeilijöitä on tapana halveksia. Sen sijaan avoimin mielin ja kyselevällä asenteella liikkeellä olevia kunnioitetaan.
  
• Onko käynyt mielessä, että aito keskusteluyhteys ja avoin pohdinta voisi tuoda taas takaisin kansan luottamuksen Kansanterveyslaitokseen? Emmehän halua, että kansa kokonaan menettää luottamuksensa Kansanterveyslaitokseen?
  
• Mitä jos se keittiön pöydältä puuttuva voirasia ja eläinrasvojen demonisointi onkin se ongelman ydin? Syödään niin maan mahdottoman kevyttä ruokaa, että sillä ei nälkä lähde ja täytetään sitten nälän jättämä aukko napostelulla? Napostelukulttuurin pönkittämisessä Kansanterveyslaitos on liiankin näkyvästi ollut mukana. Sen sijaan aidon kotona valmistettavan ruoan eteen voisi tehdä paljon enemmän työtä. Eikö niin?
  
• Miten paljon markkinavoimat vaikuttavat tulosten tulkintaan? Voiko Kansanterveyslaitos sanoa olevansa markkinavoimista riippumaton organisaatio?
• En näe tuossa yhteenvedossa mitään mainintaa liikunnasta. Eiköhän liikkumattomuutemme ole se suurin syy lihomiseen? Ei kai sentään jonkin yksittäisen ruoka-aineen kohtuullinen nauttiminen voi olla syypäänä lihomiseen?
  
• Mitä ajetaan takaa tuon mitättömän pienen kolesterolitason laskun maininnalla? Onko se maininta tuossa vain sen takia, että luotaisiin mielikuva siitä, että yhä useampien suomalaisten pitäisi ennakoivasti ryhtyä popsimaan kolesterolilääkkeitä kun ravitsemusta muuttamalla ei päästä tuon parempaan tulokseen? Onko tarvetta alentaa kolesterolia?
• Miten Kansanterveyslaitos voi olla niin vuorenvarma, että sen suosittelema ruoka on terveellisempää kuin jokin muu ruoka? Onko näyttö tästä niin vahva?
  

Kysyvä ei tieltä eksy sanotaan suomalaisessa sananlaskussa. Kun Kansanterveyslaitoksen tutkijoilta kysyy, saa vuorenvarmoja vastauksia, mutta omalta kohdaltani voin sanoa, että ne vastaukset ovat monesti minua vieneet vielä suurempaan epätietoisuuteen. Ehkä olen niin tyhmä, että en ymmärrä vastauksia?

Ymmärrättekö te?

Juuri näin!

**
Kun lukee Kotimaiset Kasvikset ry:n viestintäpäällikön Pirjo Toikkasen kirjoitusta juureksista, tulee hyvälle tuulelle. Juuri näin pitää juureksista kertoa!

Tässä muutama makupala:

• Juurekset ovat kivunneet ruoan ammattilaisten ja ruokaharrastajien suosikeiksi.
  
• Juureksia on alettu nauttia juhlahetkinä hienoina terriineinä ja timbaaleina, piiraina ja gratiineina. Mutta vain pienissä piireissä, koska juuresten kulutusluvut ovat yhä vaatimattomia, jopa laskusuunnassa.
• Juuresten vähäinen käyttö ihmetyttää, koska juurekset ovat edullisia, maistuvat herkullisilta, ovat ravintoarvoltaan erinomaisia ja niitä on hyvin saatavilla.
• Juures ansaitsee tulla maistetuksi myös omana itsenään, juuri sille sopivalla tavalla valmistettuna ja maustettuna.
  
• Punajuuri kuuluu jouluun jo värinsä puolesta, mutta myös nauriista, selleristä ja mustajuuresta saa upeita ruokia. Piparjuuri piristää kirpeydellään.
• Soseutetut juurekset eli juurespyreet on helppo maustaa ja rikastaa kiinnostaviksi: esimerkiksi porkkanalle rakuunaa ja appelsiinia, punajuurelle omenaa ja timjamia. Kaikki juurekset pitävät pähkinä-, seesami- tai muusta laadukkaasta öljytilkasta ja jouluisista piparkakkumausteista: kanelista, neilikasta ja kardemummasta, muskotista, tähtianiksesta ja inkivääristä.
• Juuressoseet muuntuvat keitoiksi, kun niitä jatkaa kana- tai kasvisliemellä.
  
• Sosekeitot voi tehdä käden käänteessä juuressoseista, joita saa pakattuina tuoretuotteina, sous vide -tuotteina ja pakasteina. Soseutettua porkkanaa ja lanttua on kaupoissa, myös imellettyä perunasoseainesta kausituotteena ennen joulua. Näiden lisäksi on kehitetty punajuuri-perunasose sekä porkkanasta, palsternakasta, lantusta ja selleristä tehty juuressose helpottamaan juuresruokien valmistusta.
• Uunipaahdetuista juureksista joko sekoituksina tai erikseen kypsennettyinä pitävät kaikki. Valmistus on helppoa: Pyöräytä juureslohkot öljytilkassa, mausta suolalla, pippurilla ja hunajalla. Lisää yrtin oksia ja pirskota joukkoon balsamicoa, jos haluat. Paahda uunissa kypsiksi.
• Juurekset voit hankkia työn helpottamiseksi valmiiksi paloiteltuina. Hyvä juureshöystö syntyy ratatouillen tapaan käyttäen juuresten hauduttamiseen vähän viiniä ja runsaasti tomaatteja ja välimerellisiä mausteita.
• Pannulla haudutetut juurekset maistuvat makeilta. Juureskuutiot lisätään esikeitettyinä pannulle ja karamellisoidaan mausteiden ja sokerin kanssa herkullisiksi. Pakastetut juureskuutiot sopivat tähän tarkoitukseen hyvin.
• Etikkapunajuuret sopivat vastapainoksi pehmeänmakuisille jouluruoille. Tölkitettyjä punajuuria saa kuutioituina, suikaleina ja lohkoina tuttujen viipaleiden ja kokonaisten etikkapunajuurien lisäksi. Valmiiksi kuutioidut punajuuret helpottavat rosollin valmistusta.
  

Juuresten kulutus oli Suomessa henkeä kohti vuonna 2006 yhteensä 10,6 kg, josta:

• porkkanaa 8,4 kg
• lanttua 1,1 kg
• punajuurta 550 g
• bataattia 170 g
• naurista 100 g
• palsternakkaa 80 g
• selleriä 40 g
• retiisiä 40 g
• muita juureksia yht. 150 g
  

Vuoteen 2005 verrattuna juuresten kokonaiskulutus/hlö on vähentynyt 1,5 kg.

Lähde: Kotimaiset Kasvikset ry:n uutiskirje, 19.11.2007

100 000. käynti!

*
Käsittämättömät 100 000 käyntiä tuli täyteen tässä varsin uudessa ravinto- ja terveysaiheisessa blogissa. Juhlistan tuota hetkeä lähettämällä suuren lahjan henkilöllisyytensä ja IP-osoitteensa varmistavalle kävijälle Salon seudulta. Ilmoita osoite minne voin yllätykseni lähettää!

Suomen lapset vaarassa kun kunnat säästävät

*
Säästökeinot:

• Suositusten mukainen määrä koululääkäreitä on harvinainen näky
• Lasten hyvinvointiin ei panosteta

Nykytilanne:

• Kouluterveydenhuolto maksaa Stakesin arvioiden mukaan nykyisin 40 miljoonaa euroa. Suosituksiin pääsemiseksi tarvittaisiin 40-60 miljoonaa lisää.

Selityksiä:

• Lääkäripula
• Koululääkäreiden huono palkka
• Kuntatalouden rappiotila
• Kunnat eivät ylipäänsä halua päästä kouluterveydenhuollon suosituksiin

Seuraukset:

• Jokelassa ammuskeltu - lukuisia kuolonuhreja
• Lasten hammasterveys on romahtanut
• Lapset sairastelevat ja voivat pahoin
• Lasten huostaanotot ovat lisääntyneet
• Lastenpsykiatrille on kilometrien pituinen jono

Toimenpiteet:

• Kunnat pakotetaan lailla turvaamaan asianmukainen kouluterveydenhoito
• Valtio varaa tämän asian toteuttamiseksi riittävästi rahaa kunnille
• Rakennetaan muutama golfkenttä, uimahalli ja viihdekeskus vähemmän
• Vaihdetaan hallitus (Katainen ja Vanhanen ovat jo saaneet tarpeeksi tuhoa aikaiseksi)

Poliittista satiiria tuutin täydeltä

#
Meidän valitsemamme kansanedustajat ovat koko maanantain ja pitkälle tiistain puolelle käyttäneet aikaa keskusteluun potilasturvalaista. Täysistunto lopetettiin tiistaina 13. päivänä marraskuuta kello 2.16. aamuyöstä. Ei tässä uskoisi näitä ihmisiä täysjärkisiksi millään. Mahdollisesti moni suomalainen kokee itsensä monin verroin älykkäämmäksi kuin korkeaa palkkaa nostava kansanedustaja. Ehkä heidän palkkansa on näin korkea sen takia, että se häpeä oman mielipiteen lausumisesta jollakin tavalla kompensoituisi. Onkohan se sellaista häpeällisen työn lisää? Tässä joitakin makupaloja:

Kimmo Sasi /kok (esittelypuheenvuoro): Mutta kuten sanottu, kynnys sille, että voidaan määrätä muita kuin työtaistelun osapuolia tällaisiin tehtäviin, on korkea. Siitä syystä perustuslakivaliokunta lähteekin lausunnossaan siitä, että tällaiseen potilasturvatyöhön määrätään ensisijaisesti työtaistelun vuoksi irtisanoutuneita henkilöitä. Jos määrätään muita henkilöitä kuin työtaisteluun osallistuvia henkilöitä, silloin pitää pyrkiä hankkimaan asianomaiselta henkilöltä suostumus eli suostumuksen perusteella määrätään henkilöitä tekemään työtä. (Ed. Gustafsson: Mutta myös ilman suostumusta, kertokaa sekin!)... Ihan vielä kaksi esimerkkiä: Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on katsonut, että kansalaisilla on velvollisuus palvella palokunnassa. Se kuuluu velvollisuuksiin, se ei ole pakkotyötä. Myöskin on toinen tapaus, jossa esimerkiksi lääkäri määrättiin hoitamaan virkaa Pohjois-Norjassa pakolla ja katsottiin, että tämäkin oli mahdollista, ja sitä ei pidetty pakkotyönä. (Ed. Tiusanen: Kadunmies teholle hoitamaan!)

Martti Korhonen /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Eivät suomalaisen yhteiskunnan ongelmat ole koskaan ennen ratkenneet pakon kautta eivätkä ne ratkea tässäkään tapauksessa. Tämä lakiesitys, joka on puhdasoppinen pakkotyölaki, koskee yksipuolisesti nyt pelkästään työntekijöitä, ei tässä ole edes ajateltu toista osapuolta tuoda tähän kiistaan mukaan. Se on kummallinen lähestymistapa. Mikäli tämä energia ja innovatiivisuus ja tahtotila olisi käytetty oikeasti ratkaisun hakemiseen, niin uskon, että ratkaisu olisi jo huomattavan paljon lähempänä. Ei tällaista lainsäädäntöä voi missään nimessä hyväksyä. Me tulemme olemaan tätä lainsäädäntöä vastaan; me olemme valmiita hakemaan ratkaisua ja käyttämään sitä omaa osaamistamme ratkaisuvaihtoehdon löytymiseen, mutta kyllä silloin tarvitaan lisää rahaa. Tämä ongelma ei ratkea ilman sitä.

Timo Kalli /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Politiikassa aika ajoin tulee eteen vaikeita kysymyksiä, ja nyt meillä on edessämme erittäin vaikea kysymys. Näyttää siltä, että me olemme jakaantumassa kahtia: Toiset joutuvat vastaamaan siitä, että suomalaisten potilasturvallisuus taataan näissäkin oloissa. (Välihuutoja vasemmistoliitosta ja sos.dem. ryhmästä) Toiset tahtovat sotkea yhteen kaksi asiaa. Te yritätte koplata, antaa vääriä signaaleja ja sen kuvan, että me muka häiritsemme sovittelua. Sovittelu on toinen asia, tämä asia on toinen asia. Me olemme valmiit uhraamaan tämän, mutta myös annamme täyden tuen sovittelulle (Eduskunnasta: Rahaa!) ja toivomme, että sovittelussa päästään eteenpäin. Näitä kahta asiaa ei saa koplata keskenään.

Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Kun laki ja oikeudentunto on ulkoistettu ihmisten sydämistä paperille, sisältä ulos, niin tässä sitä ollaan, ja tämä on tapahtunut laajasti. Nyt on äärimmäisen suuri ahdistus kansakunnassa. Työpaikoilla ollaan jakautuneita, potilaat ovat huolissaan, ihmiset ovat huolissaan siitä, riittääkö meillä terveydenhuoltohenkilökuntaa jatkossa, ja me täällä lakiteknisesti kikkailemme. Kirjaviisaita on kyllä kuultu, mutta se ei ole ymmärrystä lisännyt. Ainoa, mitä tässä vielä on pelastettavissa ja pitää pelastaa, on riittävä valtion rahoitusratkaisu, joka on hallituksen ja eduskunnan käsissä. Se on ainoa tapa, millä tämä ratkeaa, ennemmin tai myöhemmin.

Jukka Gustafsson /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tämä lakihan on hoitajia kohtaan erittäin loukkaava ja rikkoo myös tätä suomalaista neuvottelukulttuuria. Tämä laki ei tule kuulkaa, hyvät ystävät, takaamaan potilasturvallisuutta, vaan se tulee johtamaan hyvin dramaattisiin seurauksiin. Porvarihallitus on mielestäni erityisen lyhyessä ajassa onnistunut sotkemaan maan asiat. Olisin odottanut edes jonkunlaista nöyryyttä hoitajien oikeutettuja vaatimuksia kohtaan. Tämä asia on edelleen ratkaistavissa rahalla. Entisenä rehtorina uskaltaisin sanoa näin, että antaisin hallitukselle työmarkkina-asioitten hoidosta arvosanan improbatur eli hylätty. (Ed. Häkämies: Mikä!) - Kauniiden vaalilupausten sijaan porvarihallitus paljastaa todelliset karvansa. Se on asettunut selkeästi työnantajien puolelle ja sekaantuu neuvotteluihin siten, että sopimusratkaisu tulee yhä vaikeammaksi. Hyvät kokoomuslaiset erityisesti, tehkää nyt lähipäivinä jotain, jotta me saamme tämän sovintoratkaisun aikaiseksi. Te olette tämän sopan synnyttäneet. Tehkää sen ratkaisemiseksi jotain.

Markus Mustajärvi /vas (vastauspuheenvuoro): Pääministeri Vanhanen puhui eilen metsäpalosta. Valitettavasti palon sytyttäjä ministeri Katainen ei ole paikalla eikä ole myöskään tämän VPK:n palopäällikkö pääministeri Vanhanen, mutta on siellä muita vastaajia, ja kysyn teiltä ihan yksinkertaisen kysymyksen: Eikö se, joka tekee tietoisesti vahinkoa, ole velvollinen korvaamaan aiheuttamansa tuhot?

Ben Zyskowicz /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Koko lauantain Yleisradio kertoi, että 60 prosenttia suomalaisista hyväksyy Tehyn työtaistelutoimenpiteet, mutta hallitus ajaa potilasturvalakia. Tämä vastakkainasettelu on täysin virheellinen. Minä hyväksyn Tehyn työtaistelutoimenpiteet ja toivon, että niiden seurauksena he saavat reilut, tuntuvat palkankorotukset.

Mutta ei tämä hyväksyntä sitä voi tarkoittaa, että hyväksyisin sen, että keskoslapset tai syöpäpotilaat tai auto-onnettomuuden uhrit sen takia kuolevat tai vammautuvat, että on olemassa työtaistelutilanne. (Välihuutoja vasemmalta) Tämä laki on jouduttu säätämään sen vuoksi, että, toisin kuin aina ennen, työmarkkinoilla ei ole voitu vapaaehtoisesti sopia suojelutyöstä, jolla hengen ja vammautumisen uhka olisi voitu ennalta rajata työtaistelun seurausten ulkopuolelle. Tämä laki ei ratkaise sopua. Vain sopu voi ratkaista tämän asian. Sitä me kaikki täällä toivomme ja toivomme, että tätä lakia ei jouduta koskaan soveltamaan.

Annika Lapintie /vas (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Totuttuun tapaan ed. Zyskowicz taas sotkee asioita ja yrittää puolustaa hallitusta, mutta muuten tämä hallituksen käyttäytyminen on kyllä aika kummallista, että sopan pääkeittäjillä valtiovarainministeri Kataisella ja pääministeri Vanhasella on ilmeisesti pakottava tarve olla jossain muualla tähän aikaan, kun keskustellaan tästä laista, niin että varmaan tarvittaisiin jonkin sortin pakkovelvollisuus istua omien asioidensa käsittelyn ajan siellä ministeriaitiossa.

Sinikka Hurskainen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tuntuu jotenkin uskomattomalta, että hallitus ei kuuntele kansaa. Täytyy sanoa, että minäkin olen melko pitkään täällä eduskunnassa ollut, ja ei ole koskaan niin yksimielisiä viestejä kansalaisilta tullut kuin tässä asiassa on tullut, eli viesti on se, että ei missään tapauksessa pakkolakia. Niitä on varmaan teille muillekin tullut myös monia satoja, niin kuin itselleni. Kokoomuksen ja keskustan eli hallituspuolueiden mielestä (Ed. Gustafsson: Ja vihreiden!) - ja vihreiden - kansa on tässä täysin väärässä. Tässä vaiheessa hallituksen pitäisi ottaa lusikka kauniiseen käteen ja kutsua osapuolia yhteiseen pöytään ja yrittää etsiä ratkaisua. Asiat ja rahanjako pitäisi tässä vaiheessa laittaa tärkeysjärjestykseen. Rahaa tulisi lisätä kuntien valtionosuuksiin eli terveydenhuollon puolelle niin, että tähän asiaan saataisiin ratkaisu.

Minna Sirnö /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tämän lain myötä Pilatuksen tavoin kätensä pesevä sinivihreä hallitus hyppäsi hetkessä tasa-arvotuposta naisten oikeuksia polkevaan ja työreformistiseen pakkotyölakiin, jolla ei edes ministeri Risikon jälleen täällä toistamien sanojen mukaan pelasteta ihmishenkiä eikä edes taata sitä henkilökuntaa niihin yksiköihin, joista hallitus on tämän lain yhteydessä puhunut.

Maria Guzenina-Richardson /sd (vastauspuheenvuoro): Puhemies! Kun kuuntelee hallituspuolueiden edustajien puheita, niin täytyy sanoa, että täällä vallitsee jonkin näköinen arvoamnesia. Tämä työtaistelu on nimittäin nyt jo tullut kalliiksi. Tämän aamun tietojen mukaan esimerkiksi Uudellamaalla on maksanut jo yli miljoonan, kun on suunniteltu, miten pieniä lapsia lähdetään kuljettamaan ulkomaille lentokoneilla hoitoon. Kaikki tämä voitaisiin välttää sillä, että hallitus, jonka käsissä tämä viime kädessä on, toimisi nyt oikea-aikaisesti eikä enää pitkittäisi tätä ongelmaa. Pienten lasten vanhemmat kantavat huolta lastensa tulevaisuudesta. Vanhusten omaiset kantavat huolta. Meillä on kriisi käsissä. Arvoamnesiasta kertoo myös se, että pääministeri Vanhanen ja ministeri Katainen eivät ole täällä paikalla tätä kriisiä ratkomassa, vaan ilmeisesti jossain (Puhemies koputtaa) ulkomailla viimeisten tietojen mukaan.

Esa Lahtela /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Vanhanen vertasi tätä työtä metsäpalon sammuttamiseen. Silloin vaalikeväänä joku heitteli tikkuja sinne metsään, ja nyt tässä on se kytö tosi roihuna. Tämä laki tarkoittaa sitä, jotta tässä nyt heitetään bensaa ja tehdään pahempaa jälkeä vielä, ei sammuteta. Siinä mielessä ihmetyttää, koska kokoomuksella on tässä avaimet käsissä.

Tommy Tabermann /sd (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! On outoa kuunnella, kuinka niitä hoitajia ja meitä, jotka vastustamme tätä lakia, syyllistetään ikään kuin meillä olisi verta käsissämme. Kyllä se kylmä käsi, joka nyppää sen keskoskaapin johdon irti seinästä, kuuluu hallitukselle, ei hoitajille, ei meille. Käsistähän tässä muutenkin on kysymys. Monta kuukautta on puhuttu siitä, että niitä käsiä kaivataan koko ajan lisää, niitä on liian vähän siellä. Miksi näitä käsiä ei kunnioiteta, miksi niiden ei anneta rauhassa hoivata, hoitaa, varjella elämän lepattavaa liekkiä? Se on outoa. Me lähetämme täältä viestin Suomen tällä hetkellä hämmentyneelle nuorisolle. Lähetämmekö sellaisen viestin, että ole itsekäs, ole kova, vai lähetämmekö sellaisen viestin, että välitä, rakasta?

Itse asiassa me emme äänestä vain tästä laista. Me äänestämme siitä, minkälaisen Suomen me haluamme, haluammeko me kyynärpäiden Suomen (Puhemies koputtaa) vai haluammeko me olkapäiden ja sylien Suomen.

Jukka Gustafsson /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ed. Mieto on paikalla. (Ed. Mieto: On paikalla!) - Hienoa! - Esimerkki viestijoukkueeseen, 4xkymppihiihtoon: Jos sinne pakotetaan kaksi hiihtäjää, niin tiedän, että laatu ei ole varmaan hyvää.

Mutta en pyytänyt puheenvuoroani tämän takia, vaan ed. Kallis oli palauttamassa keskustelun olennaisille juurille. Hoitajat ovat oikeasti pettyneitä tasa-arvoerän suuruuteen, 30-40 euroa per hoitaja. Nyt, kun olen ollut koko ajan salissa ja kuunnellut erityisesti kokoomuksen kansanedustajien puheita, niin en käytä erityistä lähdekritiikkiä, mutta minun on pakko todeta, että nämä puheenvuorot ovat olleet haluttomia, siellä on ollut kyvyttömyyttä, näköalattomuutta, passiivisuutta, on puuttunut tahtotila tehdä tälle asialle jotakin. (Ed. Heinäluoma: Toivoa tarvittaisiin!) - Niin, toivoa ainakin tarvittaisiin. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) - Ja missä on tavallaan itsekritiikki? Me olemme tässä lähinnä hallituksen kyvyttömyyden johdosta. Ratkaisua toivotaan. Vielä vetoomus teille: Tehkää nyt jotakin!

Peruspalveluministeri Paula Risikko (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Muutamiin kysymyksiin vastauksia.

Elikkä lääninhallituksen resursseja täällä peräänkuulutettiin, ja on todella lääninhallitusten edustajien kanssa arvioitu, että tähän kyetään, ja tässähän toki tehdään siellä alueilla yhteistyötä sairaanhoitopiirien ja kuntien kanssa.

Täällä kysyttiin myös sitä, millä keinoin varmistetaan henkilöstön saatavuus kaiken kaikkiaan. Olen vuodesta 81 ollut alalla. Olen tehnyt aiheesta myös väitöskirjan siitä, mitkä asiat ovat niitä tärkeitä asioita. Ja voin sen kertoa nyt kyllä vielä tässä kertaalleen.

Yksi vaikuttava tekijä on palkkaus. Toinen on se, että poistetaan perusteettomat pätkätyöt. Kolmas on se, että vaikutetaan työolosuhteisiin, eli osaamisen parempi hyödyntäminen ja muun muassa työnjakomallit. Me jokainen täällä salissa oleva ja kaikki puolueet tiedämme, että tämä ongelma on tullut pitkällä juoksulla ja se on nyt tässä tilanteessa. Minä olen itse henkilökohtaisesti hyvin surullinen siitä, että tähän on jouduttu menemään, mutta se, minkä nyt katson omaksi tehtäväkseni, on potilasturvallisuus. Täällä se on tulkittu jääräpäisyydeksi. Minä olen mielelläni jääräpää.

Pääministeri Matti Vanhanen (saapuu paikalle keskellä yötä): Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan muutosehdotukset hallituksen esitykseen vaikuttavat hyvin harkituilta ja perustelluilta eivätkä itse tämän lain varsinaista tavoitetta ole muuttamassa. Meillähän on tässä sopimusyhteiskunnassa ollut hyvin vakiintunut, pitkäaikainen käytäntö siitä, että osapuolet aina työtaistelun yhteydessä sopivat niistä rajoista, niin sanotusta suojelutyöstä, ja tämä on ollut hyvä käytäntö meillä. Se ollut olennainen osa sitä järjestelmää, jolla työntekijät ja työnantajat ovat käyneet kiistojaan lävitse. Voidaan vain kysyä, mihin me siirtyisimme, jos tästä periaatteesta ryhdyttäisiin luopumaan.

Tämän lain kohdalla, niin kuin täällä on moneen kertaan tultu sanoneeksi, itse asiassa nyt vähän poikkeuksellisella tavalla pyritään turvaamaan, uskoisin, aika lailla samantyyppiset rajat suojelutyölle kuin ne rajat olisivat, jos olisi tavanomaiseen tapaan niistä osapuolten kesken sovittu. En ole huomannut tässä asiantuntijakäsittelyssä enkä myöskään tässä keskustelussa, että nämä lain kautta tulevat rajat poikkeaisivat siitä, mitä olisi tehty, mikäli noudatettaisiin normaalia työmarkkinakäytäntöä. Siinä suhteessa en pidä tätä lakia dramaattisena. Se ei ole varsinkaan hallituksen asettumista työnantajan puolelle, niin kuin ed. Viitanen täällä keskustelussa esitti, vaan lainsäätäjä tällä lailla haluaa asettua yksinomaan, voisi sanoa, työtaistelun sivullisten puolelle, turvataan se, mikä on turvattavissa.

Mutta tämä laki ei ratkaise itse kiistaa. Sekin on moneen kertaan sanottu. Ratkaisu itse kiistaan pitää hakea sovittelulautakunnassa. Sovittelulautakunta on se elin, jossa se ratkaisu haetaan. Ei ole enää muuta elintä. Valtakunnansovittelijan voisi sanoa sovittelutyö ohitettiin ja siirryttiin hänen esityksestään suoraan tähän loppuvaiheeseen, sovittelulautakuntaan, ja siellä se työ on tehtävä.

Silloin, kun tätä hallituksen esitystä annettiin eduskunnalle, edellytin osapuolilta, että heidän pitää myös kertoa ulos julkisuuteen, mikä on se reaalinen neuvottelutilanne, ja se kerrottiin. Itse asiassa se heidän kuvauksensa osoitti sen, että oikeastaan minkäänlaista todellista liikkumista neuvotteluissa kummaltakaan puolelta ei ollut tapahtunut, ja on selvää, että ellei tätä liikkumista tapahdu, on tavattoman vaikea saada sovintoa. Mutta tämä on hallituksen vetoomus ollut nyt sovittelulautakunnalle, että sen pitää sovinto saada aikaan ja tällä viikolla.

Merja Kyllönen /vas: Arvoisa puhemies! Nyt eestä naiset, hoitajat pois alta, apuun syöksyy kierteellä valtiovalta / Homman heti handuun nappaa, viimeisenkin sovinnon hengen mennessänsä tappaa / Puheissansa elinehto, tuonen virta vaiko keskoskehto / Apu löytyy pakkolailla, poliitikot heiluu järkeä vailla / Nyt eletään lupausten lunastuksen aikaa tai kohta alkaa ruoskat raikaa / Uuden ajan työväenpuolue, jonka korvat ei kansaa kuule / kokoomus à la höpö höpö, milloin loppuu teidän keulivasta mopostanne à la löpö löpö.

Orjatyövoiman käytöstä Suomessa vuonna 2007

#
Lehti kirjoittaa:

Eduskunnan perustuslakivaliokunta asettaisi jyrkät ehdot orjatyövoiman käytölle Suomessa. Valiokunta linjasi kokouksessaan tänään, että orjatyötä voidaan käyttää ainoastaan, jos se on ainoa keino peittää hallituksen karkeat epäonnistumiset. Eilen valiokunta totesi, että laki orjatyöstä voidaan säätää tarvittaessa hallituksen toiveiden mukaisesti normaalina lakina, eikä se edellytä muutoksia perustuslakiin.

YK:n määritelmän mukaan orja on kuka tahansa, jonka ei sallita vapaaehtoisesti poistua työstään. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen esitti omana linjauksenaan tänä aamuna, että orja on hyvän näköinen, kunhan sen valkoisen työpuvun helma on riittävän lyhyt. Katainen kuitenkin korosti, että lakineuvotteluissa täytyy ottaa huomioon kaikki osapuolet:

Jos joku lyö orjaansa tai orjatartaan kepillä ja tämä kuolee siihen paikkaan, lyöjä on ansainnut rangaistuksen. Mutta jos orja pysyy hengissä päivän tai kaksi, isäntää älköön rangaistako; onhan orja hänen omaisuuttaan. Toinen Mooseksen kirja, 21:20 21″ summasi Katainen hallituksen lähitulevaisuuden suunnitelmia vielä valomerkin aikaan.

Helsingin Sanomat on tänään haastatellut Jyrki Kataista. Saatteko mitään selvää hänen vastauksistaan? Minä en ainakaan.

Seuraa tärkeä tiedotus blogini lukijoille

**
Hoitoalan työtaistelua ei saa päästää alkamaan! Toimittaja Kirsi Myllyniemi pyytää levittämään tätä vetoomusta mahdollisimman laajasti.