keskiviikkona, marraskuuta 21, 2007

Kysykää suomalaisten terveydestä

*
Kansanterveyslaitos on tänään
(21.11.2007) julkistanut kansallisen FINRISKI -2007 -terveystutkimuksen tulokset. Tässä ensin lyhyt yhteenveto tutkimuksen tuloksista ja sitten muutama provosoiva kysymys:

Suomi syö terveellisemmin, mutta lihoo yhä. Suomalaisten kolesterolitaso on vuodesta 2002 ollut jälleen laskussa ja ihmiset syövät aiempaa terveellisemmin. Edellisten viiden vuoden 1997–2002 aikainen pysähdys kolesterolitasojen laskussa on taittunut. Tiedot käyvät ilmi vastavalmistuneesta kansallisesta FINRISKI 2007 – terveystutkimuksesta. Kansanterveyslaitos toistaa FINRISKI-tutkimuksen viiden vuoden välein. Tammi-maaliskuussa tänä vuonna tehtyyn tutkimukseen osallistui 6000 suomalaista viidellä alueella eri puolilla Suomea. Tutkimuksessa perehdyttiin ihmisten veriarvoihin, elintapoihin ja ravintotottumuksiin. Suomalaisten veren kolesterolipitoisuus laski kaikilla tutkimusalueilla keskimäärin 4,9 prosenttia. Kaikkien alueiden yhteinen kolesterolin keskiarvo vuonna 2002 oli 5,51 mmol/l ja nyt 5,24 mmol/l. Kolesterolin lasku on suurimmaksi osaksi kansalaisten parantuneen ruokavalion ansiota. Koulutusryhmien väliset erot ovat pieniä ja ne ovat jopa pienentyneet, erityisesti miehillä.
Suomen kansa painaa paljon. Suomalaiset lihovat edelleen. Painonnousu on jatkunut vuosikymmeniä tasaisesti. Viimeisten viiden vuoden aikana miesten paino on noussut 500 ja naisten 900 grammaa. Koulutusryhmien erot ovat ennallaan ja parhaiten koulutetuilla on pienin painoindeksi. Nuorten aikuisten – sekä naisten että miesten – painoindeksi nousee kaikkein selvimmin. Suomalaismiehistä normaalipainoisia on enää 33 prosenttia ja naisista 48 prosenttia. Lihavia molemmista on jo 20 prosenttia (painoindeksi yli 30). Miehet ovat FINRISKI:n tulosten mukaan vähentäneet edelleen tupakointiaan ja myös naisten tupakointi on laskusuunnassa. Parhaiten koulutetut tupakoivat vähiten.
Verenpaineen lasku on pysähtynyt. Suomalaisten verenpaine laski vuosikymmeniä vuodesta 1972. Viimeisin FINRISKI 2002–2007 kertoo verenpaineen laskun pysähtyneen. Syynä lienee väestön lisääntynyt alkoholinkäyttö ja lihominen. Korkeasti koulutettujen verenpaine on matalampi kuin vähemmän kouluja käyneiden eikä erossa ole suuria muutoksia aikaisempaan.
Rasvan laatu paranee yhä ja suolan saanti vähenee. Kaksituhatta FINRISKI-tutkimuksen osallistunutta osallistui myös FINRAVINTO-tutkimukseen. Siinä tutkittiin ihmisten ravintotottumuksia ja tulosten mukaan sekä miehet että naiset saavat ravinnostaan vähemmän tyydyttyneitä rasvoja ja enemmän tyydyttymättömiä rasvoja kuin aiemmin. Tämä selittää veren kolesterolitason laskua. Ihmiset saavat ravinnostaan myös yhä vähemmän suolaa.
Kansallisia terveystutkimuksia jo 35 vuotta. Kansanterveyslaitos on seurannut suomalaisten alttiutta sairastua sydän- ja verisuonitauteihin jo 35 vuotta vuodesta 1972. Tutkimuksia on tehty viiden vuoden välein ja ensimmäiset niistä toteutettiin Pohjois-Karjalassa ja Kuopion läänissä. Tarkoitus oli tuolloin arvioida Pohjois-Karjala Projektia. Vuosien saatossa tutkimus laajeni ja ensimmäinen FINRISKI – tutkimus tehtiin 1992, jolloin mukana oli jo kattava otos koko Suomen väestöstä. Keskeisten riskitekijöiden seuranta väestötasolla on terveyspolitiikan kannalta tärkeää, koska muutokset erityisesti väestön veren kolesterolitasossa, verenpaineessa, ylipainossa, tupakoinnissa ja alkoholin kulutuksessa näkyvät nopeasti väestön sairastavuudessa ja kuolleisuudessa.

Sitten muutama provosoiva kysymys, joka ehkä houkuttelee teitä miettimään:
  • Kansallisia terveystutkimuksia on nyt toteutettu 35 vuotta ja tuloksena on kansan lihominen. Herää kysymys: Eikö tuossa ajassa jo olisi pitänyt niinkin helppo ongelma kuin lihavuus nujertaa? Voiko kyse olla siitä, että virallisia ravitsemussuosituksia ei noudateta tai onko kyse siitä, että nämä suositukset eivät toimi?
  • Miten voidaan väittää, että kasvirasvojen syönti ja eläinrasvojen demonisointi olisi kansanterveytemme onneksi? Eikö parempi taktiikka olisi ottaa hattu nöyrästi käteen ja kysyä kansalta voisiko ristiriitaisen tutkimusnäytön seasta löytyä jotakin toteuttamiskelpoista näiden rasvojen osalta?
  • Valmiit totuudet (kaikesta ristiriitaisuudesta huolimatta!) tappavat kansan kiinnostuksen Kansanterveyslaitoksen valistukseen. Olisikohan se niin, että ristiriitaiset tutkimukset eivät niinkään sekoita kansalaisten ravitsemuskuvioita, vaan se, että joku instanssi Suomessa pystyy olemaan niin vuorenvarma jostakin ravitsemukseen liittyvästä asiasta? Kaikkitietäviä tärkeilijöitä on tapana halveksia. Sen sijaan avoimin mielin ja kyselevällä asenteella liikkeellä olevia kunnioitetaan.
  • Onko käynyt mielessä, että aito keskusteluyhteys ja avoin pohdinta voisi tuoda taas takaisin kansan luottamuksen Kansanterveyslaitokseen? Emmehän halua, että kansa kokonaan menettää luottamuksensa Kansanterveyslaitokseen?
  • Mitä jos se keittiön pöydältä puuttuva voirasia ja eläinrasvojen demonisointi onkin se ongelman ydin? Syödään niin maan mahdottoman kevyttä ruokaa, että sillä ei nälkä lähde ja täytetään sitten nälän jättämä aukko napostelulla? Napostelukulttuurin pönkittämisessä Kansanterveyslaitos on liiankin näkyvästi ollut mukana. Sen sijaan aidon kotona valmistettavan ruoan eteen voisi tehdä paljon enemmän työtä. Eikö niin?
  • Miten paljon markkinavoimat vaikuttavat tulosten tulkintaan? Voiko Kansanterveyslaitos sanoa olevansa markkinavoimista riippumaton organisaatio?
  • En näe tuossa yhteenvedossa mitään mainintaa liikunnasta. Eiköhän liikkumattomuutemme ole se suurin syy lihomiseen? Ei kai sentään jonkin yksittäisen ruoka-aineen kohtuullinen nauttiminen voi olla syypäänä lihomiseen?
  • Mitä ajetaan takaa tuon mitättömän pienen kolesterolitason laskun maininnalla? Onko se maininta tuossa vain sen takia, että luotaisiin mielikuva siitä, että yhä useampien suomalaisten pitäisi ennakoivasti ryhtyä popsimaan kolesterolilääkkeitä kun ravitsemusta muuttamalla ei päästä tuon parempaan tulokseen? Onko tarvetta alentaa kolesterolia?
  • Miten Kansanterveyslaitos voi olla niin vuorenvarma, että sen suosittelema ruoka on terveellisempää kuin jokin muu ruoka? Onko näyttö tästä niin vahva?
Kysyvä ei tieltä eksy sanotaan suomalaisessa sananlaskussa. Kun Kansanterveyslaitoksen tutkijoilta kysyy, saa vuorenvarmoja vastauksia, mutta omalta kohdaltani voin sanoa, että ne vastaukset ovat monesti minua vieneet vielä suurempaan epätietoisuuteen. Ehkä olen niin tyhmä, että en ymmärrä vastauksia?

Ymmärrättekö te?

5 kommenttia:

  1. Ihan hyviä kysymyksiä. Pitääkö kaikkeen saada vastauksia? Olisiko KTL:n linjauksen mukaista tunnustaa erehdyksensä, ei heillä ole ollut tapana tehdä niin? Eikö erehdyksen tunnustaminen veisi meitä vielä suurempaan ahdinkoon? Kaikki mitä KTL väittää ei voi olla totta, sanoohan sen järkikin. Mutta muuttuuko tilanne paremmaksi jos KTL:n valistuksesta kokonaan luovutaan ja pistetään meno vallan villiksi? Tänne on kiva minunkin purkaa näitä kysymyksiäni. Kiitos.

    Seija

    VastaaPoista
  2. Todella hyviä kysymyksiä, Seija! Joskus on parempi kysyä kuin vastata. KTL voisi antaa enemmän tilaa kysymyksille, vastauksia olemme saaneet jo ihan tarpeeksi.

    Tsemppiä!

    VastaaPoista
  3. Kyllä minuakin nauratti tämä uutinen. Siis kun syö nykyisten suositusten mukaisesti, syö aiempaa terveellisemmin, vaikka sitten lihoisi? Onko lihominen joku sivuvaikutus, josta ei tarvitse olla niin tarkka?

    No, tämäkin lienee KTL:n tuttua FinDia-laatua...

    VastaaPoista
  4. Minä olen aina tuosta kasvirasvasta pohtinut, jotta jos rypsiöljy kerta on terveellistä, niin miksi sitten ranskanperunat, rypsiöljyssä paistetut, eivät ole??


    Leena M.

    VastaaPoista
  5. Leena M. kysyy ranskanperunoiden paistamisesta rypsiöljyllä. Miksi terveellinen rypsiöljy muuttuu epäterveelliseksi paistettaessa?

    Omasta mielestäni kannattaa ylipäätänsä välttää rypsiöljyllä paistamista. Rypsiöljy hapettuu herkästi paistolämpötilassa, jolloin siitä muodostuu erilaisia haitallisia yhdisteitä. Rypsiöljy soveltuu paremminkin kylmiin ruokiin kuten salaatteihin. Terveystietoinen paistaa ruokansa voissa.

    VastaaPoista