Näytetään osuvuuden mukaan lajitellut viestit haulle VHH. Lajittele päivämäärän mukaan Näytä kaikki viestit

maanantaina, helmikuuta 02, 2009

Kilpailu - lautasmalli vastaan Samin VHH

Kirjoitettu 1.1.2009 ja päivitetty 2.1.2009, 3.1.2009, 7.1.2009, 15.1.2009, 29.1.2009, 1.2.2009 ja 2.2.2009

Kilpailu on päättynyt!

SAMI voitti kilpailunsa Valtion ravitsemusneuvottelukuntaa (VRN) vastaan sekä mielipidekyselyssä, että kilpailuvastauksissa. Samin hieno voitto kumosi näin sitkeän huhun: Vähähiilihydraattinen ruokavalio ei sisällä riittävästi vitamiineja ja hivenaineita?

Kilpailuun lähetettiin 28 vastausta. VRN:n lautasmallia tukevissa kilpailuvastauksissa oli se pieni ongelma, että perunaa, pastaa tai riisiä sisältämättömiä ehdotuksia ei voitu hyväksyä. Joukossa oli myös niin eksoottisia ehdotuksia, että normaali suomalainen lounasvaihtoehto oli vaikeasti havainnoitavissa. Reijo lähetti tyypillisen VRN:n lounasvaihtoehdon ja valitsimme tämän Reijon perunaa ja leipää sisältävään malliesimerkin voittajaksi VRN:n kategoriassa. Huomautettakoon, että eksoottisimmissakaan vaihtoehdoissa VRN:n lautasmalli ei pärjännyt Samin VHH-vaihtoehdolle niin kauan kuin lautasella oli perunaa ja syötiin leipää sekä energiamäärä pysyi alle 900 kcal (huomio Samin lounas jälkiruokineen sisälsi energiaa 639 kcal).

Tässä ensin Samin lounas (kuvat ja analyysitiedot ovat erinomaisesta kalorilaskuri.fi -palvelusta):

Ruusukaali 100g

Tomaatti 80g

Porkkana 50g

Paprika punainen 20g

Paprika keltainen 20g

Sipuli kuivattu 20g

Muikku järvi, savustettu 130g + Voi 5g

Leipäjuusto/juustoleipä, rasvaa 17-23g 25g

Kivennäisvesi mineraalivesi 300g

Auringonkukansiemen 15g

Kananmuna keitetty 60g

Pansuola (Oriola oy) 4g

Kerma, rasvaa 35 g, kuohukerma 10g

Vesi, vesijohtovesi 190g

Kaakaojauhe, sokeroimaton 7g

Sokeri 3g

Lakka 60g

prot / hiilih. / rasvaa / yksikkö
55 / 28 / 33 / g
221 / 114 / 301 / kcal
0,6 / 0,3 / 0,4 / g/kg
35 / 18 / 47 / %

kokonaisenergia = 639 kcal

Tässä Reijon lounas:

Jälkiuunileipä, vähäsuol. Oululainen 75g

Margariini 60% Keiju normaalisuolainen 10g

Kurkku, tuore 45g

Savusiika savukala 130g

Sipuli, raaka 25g

Peruna, keitetty kuorineen, keitinvedessä suolaa 200g

Keräkaali 40g

Paprika punainen 40g

Porkkana 40g

Maito, rasvaton (Valio) 200g

Mustikka, Pakkasmarja 50g

Sokeri 5g

prot / hiilih. / rasvaa / yksikkö
45 / 88 / 13 / g
180 / 354 / 120 / kcal
0,5 / 0,9 / 0,1 / g/kg
28 / 54 / 18 / %

kokonaisenergia = 665 kcal

Tätä kirjoitusta kommentoidaan erittäin vilkkaasti! Lukekaa ihmeessä kaikki kommentit. En muista koskaan nähneeni näin mielenkiintoista keskustelua tässä vaatimattomassa blogissani. Nöyrä kiitos!

Tässä kooste oivalluksistanne:

Ravitsemusasioita paljon pohtiva Sami Uusitalo on halunnut järjestää tämän kilpailun sen vuoksi, että hän on ravitsemusviranomaisten taholta usein kuullut väitteen, että vähähiilihydraattisessa ruokavaliossa (VHH) jää pois tärkeitä suojaravintoaineita: "Kuidun ja monien vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti uhkaa jäädä liian vähäiseksi kun on VHH ruokavaliolla..." (Antti Aro ja Liisa Heinonen)

Juuso pitää tätä aivan loistava ideana! Nähtäväksi jää, onko ykkösleiriläisistä ottamaan kynää ja laskinta kauniiseen käteen. Joka tapauksessa tällaiset käytännönläheiset, havainnollistavat esimerkit lienevät omiaan karsimaan virheellisiä oletuksia suojaravintoainetiheistä ja hiilihydraattitietoisista ruokavalioista. Anonyymi diabetestyössä mukana oleva kaipaa juuri tällaista keskustelua Suomeen. Lautasmalli toimii valistustyössä tosi huonosti. Diabetestyössä ei enää pitkään aikaan ole seurattu Diabetesliiton ohjeita. Niillä ohjeilla diabeetikot pääsevät nopeammin hautaan. Onko se tarkoitus? Hän ennustaa, että Samin malli voittaa aika selvästi. Aino on neljättä vuotta VHH-ruokavaliolla sen hyvien terveysvaikutusten takia. Hän ei vaihtaisi viralliseen enää. JJD pn korvannut perunan, riisin ja pastan parsa-, kukka tai valkokaalilla. Sekaan hän pistää voita tai smetanaa. Vajaa vuosi on JJD:llä takana siitä kun hän vähensi hiilihydraatteja reilusti olettamiensa terveysvaikutusten takia. Ylipainoa ei ole juurikaan ollut. Selkein vaikutus oli että makeanhimo loppui lähes kokonaan. Kehonkoostumusanalyysien mukaan rasvaprosentti on pysynyt tuon ajan samana mutta viskeraalinen rasva on vähentynyt lähes 25 %. Muita mitattavia muutoksia ei ole tapahtunut. Kovatehoisessa liikunnassa "noutaja" tulee ehkä aavistuksen nopeammin kuin ennen ruokavaliomuutosta. Proteiineja hän on aina pyrkinyt syömään saman määrän kuin ennenkin. Anonyymi karppaaja on hiilihydrattirajoituksella pitänyt astman ja verensokeriarvot aisoissa. Hän on jättänyt pois ruokavaliosta leivän, kahvileivän, valmisateriatuotteet, limsat, tuoremehut, valmiit salaatinkastikkeet, ruokaöljyt, margariinit, riisit ja pastat. Kevytjuuston sijasta hän syö täysirasvaista, kevytjogurtin sijasta luonnon jne. Hän syö saman verran lihaa ja kasviksia kuin ennen, enemmän kananmunia, kermaa ja voita. Koska hän syö luonnollisia elintarvikkeita, hän pärjää vähemmillä kaloreilla ja saa tarvittavat ravintoaineet helpommin. Lisäksi hän syö halvemmalla ja paremmin eikä usko, että rasvankulutus kokonaisuudessaan on paljon muuttunut. Hän ei vain enää saa transrasvoja leipomatuotteista tai esim jäätelöistä, vaan korvaa ne luonnollisella rasvalla. Rahaa ruokaan menee vähemmän. Vähemmän lisäaineita, e- merkkisiä, ei myöskään soijaa joka sotkisi estrogeenitasapainoja vesissä. Nälkä pysyy hyvin pois 1600 kcal päivävauhdilla, enemmänkin voisi syödä, mutta ei ole tarve. Ruokavaliota voi kokeilla ja seurata esim. verensokerin vaihtelua ja päättää parin viikon jälkeen haluaako jatkaa. Kilpailu tuo varmaan kivoja ruokaohjeita jos kokeilu kiinnostaa.

Virallisen lautasmallin ainoa toivo on jos jätetään pois nuo kolme perunaa ja otetaan tilalle paljon tuoreita vihanneksia. Niin kauan kun lautasella on nuo perunat ei ole mitään toivoa lautasmallilla pärjätä. Sami Uusitalo muistuttaa, että mikäli perunat otetaan lautaselta pois ei kyseessä ole enää virallinen lautasmalli. Amerikan täti tuli keskusteluun mukaan karppaus.info:n sivuilta ja luuli tietenkin, että täällä riehuu kauhea fanaatikko. Kirjoituksiani on sensuroitu, lukittu, minusta on puhuttu pahaa ja vähätellään ansioistani VHH:n esilletuonnissa. Todetaan, että olen täällä kuitenkin hyvällä asialla! Sami voittaa! sanoo Amerikan täti, sillä perunassa ei ole paljon ravintoa. "Potato chips" on lihottanut amerikkalaiset. Ei rasva. Unelma Säleikön mielestä lautasmalli rulettaa, kun puhutaan painonhallinnasta. Jos on syytä noudattaa tiukempaa dieettiä, on hiilareiden määrää syytä ehkä tarkistaa. Kaikenmaailman välipalat, herkkujäätelöt, hampurilaisbaarit, kaupan karkkihyllyt ja kosteat ravintolaillat ovat lihavuuden syynä. Ja vähäinen liikunta. Unelma Säleikköä ärsyttää, että tavallisesta ruokailusta tehdään liikaa tiedettä ja sekoitetaan ylipainoisten päät. Hänen tekisi mieli heittää perunalla kaikkia, joilla on jotakin perunoita vastaan. Ihan kuin joku itsensä perunalla lihottaisi (siis tavallisella, keitetyllä). Hei haloo. Hänen lapsuuden kodissa miesväki latasi lautaselleen kahdeksan perunaa. Se se on miehen työ. Eikä ollut kaljamahoja vaan aktiivinen elämäntapa ja hyvä ruokahalu. Sami Uusitalo vastaa Unelma Säleikölle: Katsopa Unelma, sinun lapsuuden kodissa raavaat miehet ja muutkin leikkasivat nälän tunteensa rasvalla. He eivät olleet hiilarikoukussa suuresta perunamäärästä huolimatta. Sitten Sami kertoo olevansa entinen 117 -kiloinen ja juuri tärkkelyskuorman rajoituksesta johtuen hän painoi äsken 95,4 kg. Lihavuutta hoidetaan väärin. Näin se vain on. Tervetuloa heittämään meikäläistä perunalla, mutta Sami heitä kivellä takaisin. Popsi perunaa mikäli se ei sinua lihota, ei minulla ole mitään antipatioita perunaa kohtaan sinällään, sanoo Sami. Vain ja ainoastaan isoa tärkkelyskuormaa, jota meille tuputetaan viljan ja perunan muodossa. Kun tähän lisätään vielä neuroottinen "vähän rasvaa"- linja, niin moni on auttamatta näläntunteen noidankehässä. Sanomansa vakuudeksi Sami pyytää välttämään perunaa, pastaa, riisiä, maissia, mehuja. Hän pyytää suosimaan kaaleja, lanttua, naurista, punajuurta, porkkanaa, vihanneksia ylipäätään, hedelmiä (poislukien banaani, viikuna). Vaihda leipä näkkäriin. Ei enempää kuin 5 palaa/päivä. Syö lihaa ja rasvaa sen verran, että nälkä lähtee. Näillä periaatteilla Sami on keventynyt 22 kg reilussa kahdessa vuodessa.

Jos tutkimusten mukaan suurinosa ihmisistä syö ravitsemussuositusten mukaisesti ja lihovat silti, se johtuu siitä, että ihminen ei "muista" hotkaisemaansa suklaapatukkaa saati laske säännöllisten saunailtojen olutkaloreita. Siitäkin on tutkimuksia: kalorit ja syödyn ruuan määrä arvioidaan alakanttiin.

Jari veikkaa tämän kilpailun menevän melko lähelle tasan, sillä kasviksissa ei ole erityisen paljon vitamiineja ja kivennäisaineita. Tuula on ehottomasti Samin kannalla: "Tökkää heti noihin 15 prosentin kermoihin ja Keiju-margariineihin! Ne ovat kyllä suurta bisnestä ja työllistävätkin tietysti suomalaisia, mutta samalla suuren suurta "kusetusta" noin ravinto-opillisesti!". Reijo sanoo: "Sami voittaa tämän kisan. Ylivoimaisesti. Hänen lounaansa pitää nälän poissa paremmin ja siinä on enemmän vitamiineja. Lautasmalli on politiikkaa. Samin lautanen on elämää ja todellisuutta."

Juha Eriksson kaipaa lapsuuden lihaa, kalaa, perunoita, viljaa, maitoa, voita ja läskiä. Mutta mikään näistä ei ole enää samanlaista kuin lapsuudessa. Lähes kaikki ruoka on nykyään tavalla tai toisella ravintoköyhempiä... Juha Eriksson osuu arkaan kohtaan: vitamiiniköyhä nykyruoka. Olen iloinen jos blogini houkuttelee etsimään ruokaa, jossa on vitamiinit ja hivenaineet tallella. Elintarviketeollisuuden valmisruoat ovat köyhiä ja niihin pitäisi turvautua vain äärimmäisessä hädässä. Olen huomannut VHH-porukoiden korostavan ruoan terveysarvoja myös sen mukaan miten paljon ruoassa on vitamiineja. Ei ollenkaan hullumpi idea!

TtM ihmettelee missä lukee, että lautasmallin mukaan kootun aterian tulisi sisältää vähintään 55% hiilihydraatteja. Sellaiseen lounaan/päivällisen rakentaminen olisi aika vaikeaa. TtM on myös sitä mieltä, ettei lautasmallissa sanota missään, että lautasella pitäisi olla kolme perunaa. Siinä sanotaan, että neljännes lautasesta täytetään perunalla, tummalla pastalla tai riisillä. Lautasmalli on luotu, jotta ruoka-aineiden suhteet saadaan kuntoon. On myös muistettava, että lautasmalli on luotu ensisijaisesti henkilöille, joilla ei ole ongelmia painonhallinnan kanssa. Ei perunaa, pastaa ja riisiä turhaan sanota energialisäkkeiksi. Itse TtM täyttää lautasen jotakuinkin lautasmallin mukaan ja silti lounaalla ja päivällisellä tulee ainoastaan n. 40 % energiasta hiilihydraateista. Tämä yli 55 prosentin suositus täyttyy kuitenkin päivätasolla helposti, kun mukaan otetaan aamupuurot, kahvileivät yms. Nyt voidaan sitten tietenkin kysyä, että onko kahvileipien, makeisten yms. syöminen sitten kovinkaan terveellistä? No ei varmasti ole, mutta valitettavasti niitä ne ihmiset vaan syövät. Samin ja minun tarkoituksena onkin mm. tuoda keskusteluun, voitaisiinko tuossa lautasmallissa sallia isompi vaihteluväli. Terveyttä saattaa hoitaa yhtä hyvin (ja itse asiassa paremmin!) sellainen lounas, jossa hiilihydraattien määrä jää 30-40 prosenttiin. Se vaatii vain perunan jättämistä pois lautaselta. Supertoivolle tulee mieleen, että mitä järkeä on perustaa ravintojuttujen ajattelu prosentteihin energiasta: hiilari, proteiini, rasva. Koska suosituksissa näin tehdään, keskustelukin urautuu usein vääntöön prosenteista. Virallisten tahojen iänikuinen puhe prosenteista antaa meille huipputieteellisen vaikutelman ja tiukat raamit suuresta totuudesta. Supertoivon mielestä koko prosenttikäsite pitäisi lakkauttaa ravitsemuskeskustelusta. Prosenttien unohtaminen pakkottaisi huomion oikeisiin aiheisiin, kuten a) hituravintoaineiden (vai miksikä niitä kutsutaankaan) saanti milli- tai mikrogrammoissa, mikä kuuluu myös puheena olevaan lautaskilpailuun b) miten jokin tietty dieetti vaikuttaa kuhunkin yksilöön: isomahaisuus, verenpaine, mieliala yms. mitattavissa ja mittaamattomissa olevat asiat c) syödyn hiilarimäärän, laskettuna grammoissa, vaikutus elimistössä d) poliitiset ja bisnekselliset asiat Suomen kansakunnan ravitsemisessa e) historia: aika ennen 1950-lukua ja tuhansia vuosia taaksepäin, millaista oli silloin e) muuta. Tuntuu hurskastelulta, kun meidän annetaan ymmärtää, että suosituksia saatetaan muuttaa joskus ikuisuuksien päästä riittävän tutkimusmäärän kasauduttua. Ensinnäkin rasvateoriaa ovat toisinajattelijat vastustaneet vuosikymmeniä täällä ja ulkomailla. Heidän ääni ei vain ole kuulunut, ainakaan Suomessa. Kyllähän meilläkin se yksi rasvasodan veteraani, Valion entinen tutkija, kirjoittelee ahkerasti LDL-partikkelikokojen vaikutuksesta sydäntautiin. Timo Kuusela kirjoittelee menneistä ajoista hiilaritietoiset.netin osiossaan. Kummallisesti he osaavat perustella asiansa laajasti ja yksityiskohtaisesti, toisin toisin kuin ne jotka väittävät pelkän LDL-arvon suoraviivaisesti vaikuttavan sydäntautiin. Missä on jälkimmäisten rautalangasta väännetyt perustelut? Niitä en ole koskaan nähnyt. Heidän ymmärryksensä hataruus näkyy esim. Jarin sivuille kootussa Uusituvan ja Puskan s-postihaastattelussa. Kaiken kukkaraksi VHH-dieetti on ollut käytössä Euroopassa reilusti yli sata vuotta sitten, mistä Heikkilän Anttikin kirjassaan kertoo. Viisautta on aina ollut olemassa. Eli ei se ole Antti tai Atkins, joka on keksinyt jonkin uuden jutun. Supertoivo ei tarkoita, että VHH olisi ainoa oikea tai tarpeellinen kaikille. Jos hän oikein on käsittänyt, VHH:ta jotkut vastustavan sen takia, etteivät lukemiensa tutkimusten perusteella tiedä tarkalleen, miksi se sopii joillekin. Supertoivo ei ymmärrä, miksi jotain asiaa pitää vastustaa, vaikka se toisi käyttäjälleen tai noudattajalleen mittareilla mitattuna paremman terveyden, puhumattakaan henkisistä hyödyistä. Myös yleinen hiilihydrattitietoisuuden periaate on joillekin jo liikaa.

Seija voi kertomuksellaan vahvistaa, että tärkkelys koukuttaa häntä. Ja peruna ei vie nälkää. Samin tarkoituksena on osoittaa miten paljon enemmän vitamiineja ja hivenaineita sellainen lounas sisältää, jossa ei ole vatsantäytteenä perunaa, pastaa tai riisiä. TtM muistuttaa ettei yleisiä ravitsemussuosituksia voida räätälöidä pelkästään ylipainoisille ihmisille. Suurin osa suomalaisista kun on edelleen normaalipainoisia. TtM itse kuluttaa päivässä keskimäärin 3200 kcal. Hänen olisi hyvin vaikeaa saada tämä energiamäärä täyteen, ellei lautasella olisi perunaa, riisiä tai pastaa. Tämähän on Samin koko pointti! Rajoitettaessa runsaasti hiilareita sisältävää leipää, perunaa, riisiä, pastaa, maissia, viljatuotteita ylipäätään, ei päästä isoihin energioihin vaikka yritettäisiin. Samin mielestä lihavuus johtuu nimenomaan viranomaisten "syö paljon perunaa ja viljaa" sekä "vältä rasvoja" -ohjeista. Rasva- ja proteiinipitoista ruokaa ei tarvitse syödä kuin pieni tilavuus, että nälkä lähtee. Hiilarivoittoinen ateria vaatii isomman tilavuuden vatsalaukussa ja edesauttaa lihomista, väittää Sami. Reijo on käynyt luennoillani ja muistaa tällaisen asian: Laihdutus on pysyvä elämäntavan muutos ja tärkeintä on oppia hallitsemaan kylläisyyttään.

Saska Tuomasjukka on täysin eri mieltä Samin kanssa lihavuusongelman ytimestä: Saskan mielestä kyse on energian kulutuksen vähenemisestä kun ihmiset lihovat. Länsimaissa ihmisten päivittäinen energian saanti on laskenut, mutta siitä huolimatta olemme lihoneet, koska kulutus on laskenut vielä enemmän. Samin mielestä pahin ongelma ei ole tämä virallinen lautasmalli vaan se, että viranomaiset tuputtavat ylipainoisille perunaa ja viljatuotteita sekä samalla "imuroivat" rasvat joka paikasta. TtM:n mielestä Sami on törmännyt vääränlaisiin ”viranomaisiin”. Ylipainoisille nimenomaan suositellaan, että lautasmallissa perunaneljänneksen osuutta pienennetään ja tyhjä kohta täytetään kasviksilla. Ei painonpudottajille virallisen linjan mukaisessa ruokavaliossa myöskään suositella samanlaista leipämäärää kuin normaalipainoisille henkilöille. Sami ihmettelee: Missäs olet tällaiseen törmännyt. Ei ole todellakaan eteeni tullut. "Etsipä yksikin Uusituvan, Puskan, Pietisen tms. kommentti joka viittaa tähän suuntaan"! Kyllä se ohje on vähän rasvaa ja amen.

Lasten lihominen johtuu Samin mielestä menetetystä nälänhallinnasta. Liian suuresta hiilareiden määrästä verrattuna rasvoihin ja protskuihin. Saska vastaa tähän: Olemme ihan samaa mieltä siinä, että lihavuudessa on ongelmana menetetty nälänhallinta. Tiedätkös millä se saadaan esimerkiksi lapsilla kuriin? Poistamalla karkki- ja limuautomaatit kouluista! Saska ei aio jatka aiheesta enempää: "Sovitaan, että olemme eri mieltä. Minä olen sitä mieltä, että istuminen autossa, tietokoneen edessä ja telkun ääressä ei kuluta yhtä paljon kuin kävely kouluun, hippa tai kuka pelkää mustaa miestä. Perustelen tätä mm. viitteessä olevilla tutkimuksilla. Jos jotain oikein konkreettista kaipaat, niin eiköhän varusmiesten kunnon heikentyminen ole aika selkeä merkki? Olen myös sitä mieltä, että löhöilyn (sedentary lifestyle) lisääntyminen on vähentänyt energian kulutusta huomattavasti enemmän kuin ruoasta saatavan energian määrä on vähentynyt. Johtopäätöksenä olen sitä mieltä, että lasten lihavuuden yleistyminen johtuu ennen muuta yhteiskunnan muutoksesta." Jaakon mielestä tässä ovat syyt lihavuusepidemiaamme: pikaruokakulttuurin lisääntyminen, energiajuomien lisääntyminen ja makeisten, sipsien ym. annoskokojen suurentuminen ja limsa- ja karkkiautomaatit kouluissa. Myös ainakin 80-luvulla yleisenä ollut lasten "karkkipäivä" ei ole enää niin yleinen ja tuntuu etteivät vanhemmat ole enää niin tarkkoja lasten makeisten syönnistä. Toki lihavuuden syynä on myös huonontunut nälänhallinta. Myös nykyiset ravitsemussuositukset ovat siihen syynä. Nykyiset ravitsemussuositukset ohjaavat ihmisiä kaikenmaailman kevyttuotteiden pariin joten ei ole ihmekään jos on pakko sortua makeisiin välipaloihin ruokailujen välillä. Jos Jaakko saisi päättää, hän poistaisi limsa-automaatit kouluista ja kaikki kevyttuotteet kaupoista. Tilalle kunnon ruokaa.

VHH ruokavalio on ihan hyvä ja oikein toteutettuna turvallinen väline painon pudotukseen – kuten on vähärasvainenkin ruokavalio, sanoo TtM. VHH ruokavalio ei ole kuitenkaan missään suhteessa ylivertainen vaihtoehto. Sen ei ole tutkimuksissa todettu johtavan pitkällä aikavälillä yhtään sen parempiin tuloksiin painonpudotuksen suhteen kuin vähärasvaisen ruokavalion. Tähän väliin AM haluaa ilmoittaa, että tuo käsitys on virheellinen! Tutkimusten mukaan myös VHH ruokavalion noudattaminen on suhteellisen vaikeaa; kato on ollut tutkimuspopulaatioissa suurta. Pötypuhetta, sanoo AM. Mielenkiinnolla TtM odottaa myös tutkimustuloksia siitä, mitä veren rasva-arvoille tapahtuu VHH ruokavalion aikana, kun paino pysyy pidemmän aikaa muuttumattomana. TtM suhtautuu VHH ruokavalioon hyvin myönteisesti silloin kun puhutaan painonpudotuksesta. Sen voisi ihan hyvin ottaa mukaan ylipainoisten AIKUISTEN henkilöiden ravitsemussuosituksiin VRN ruokavalion vaihtoehdoksi. Varsinaisia ravitsemussuosituksia TtM ei kuitenkaan lähtisi kovin radikaalista muuttamaan. Hiilihydraattien alarajaa voisi hieman laskea, ja TtM uskoo, että lähitulevaisuudessa näin tullaan tekemäänkin. Mitään radikaalia muutosta ei kuitenkaan kannata odottaa. Sopiva alaraja olisi TtM:n mielestä 35-40 E%:n tienoilla. Rajan laskeminen tätä alemmaksi vaatisi koko suomalaisen ruokakulttuurin muuttamista. Tällä puolestaan olisi laajat taloudelliset vaikutukset, ei pelkästään kuntien talouteen, vaan myös ravitsemusalalla toimivien yrittäjien talouteen (valinnanvaran lisääminen lisää myös kuluja). Jari komppaa TtM:ää: Motivoituneet noudattavat VHH:ta, muut eivät. Annetaan motivoituneille mahdollisuus muuttamalla suositukset sallivammiksi ja "neuvonantajien" asenneilmapiiri avomielisemmäksi. Tällä hetkellä löytynee paljon motivoituneita, jotka hyötyisivät terveydellisesti, mutta eivät uskalla kokeilla. Suositusten priorisoinnista Jari ja TtM taitavat olla eri kannoilla. Jari kannattaa optimaalista ravitsemusta eikä tee kompromissia lyhyen aikavälin taloudellisten vaikutusten suhteen. Samin mielestä VHH ruokavalioiden noudattaminen on tutkimuksissa ollut suhteellisen vaikeaa, mm. näistä syistä: 1) Tutkijoilla on vahva ennakkoasenne VHH:ta kohtaan. Mukana on myös tietoista valehtelua ja tulosten vääristelyä. 2) Monet yksilöt samoin kuin tutkimukset tekevät VHH:n aivan liian ahdasmielisesti. Hiilareita ei tarvitse vetää 20 g asti, niinkuin Atkinsin alussa. Tämä vaikeuttaa dieetissä pysymistä. 3) Tieto VHH ruoka-aineista on vähäistä ja moni kokee sen hankalaksi noudattaa. 4) Ehkä muita tekijöitä. Saska Tuomasjukka on Sami Uusitalon kanssa samaa mieltä siitä, että vähän käsitellyt (siis raa'at) kasvisruoat ovat terveellisiä ja ekologisia. Olisiko niissä kuitenkin yksi syy siihen, että karppiruoka ei kaikille maistu? (viittaus TtM:n esille tuomiin korkeisiin keskeytyslukuihin). Saska tuntee ainakin jonkun ex-karpin, joka siirtyi runsaaseen lihan syöntiin kyllästyttyään kokonaan kasvisravinnolle. Karppiaika totutti kasvisruokaan, joka aiemmin oli outoa. Saska pitää tällaista kehitystä erittäin positiivisena! Karppailusta portti kasvissyöntiin!

Kun ravitsemussuosituksia tehdään, on niissä TtM:n mukaan otettava terveellisyyden lisäksi huomioon myös mm. taloudelliset ja eettiset näkökulmat. Ruuan eettisyys on sellainen aihe, mistä saa varmasti aikaan kunnon väittelyn. TtM toteaa lyhyesti, että lihan, kalan, kananmunan ja maitotuotteiden tuottaminen kuluttaa hirveästi energiaa ja valitettavasti myös saastuttaa ympäristöä. Lisäksi eläimien elinolot eivät aina ole parhaimmat mahdolliset, vaikka Suomessa eläinsuojeluasiat varsin hyvällä mallilla ovatkin. Supertoivo väittää, että viralliset tahot - heidän lisäkseen vegaanit - vetoavat eettisyyteen, mutta ovatkohan väitteet aivan loppuun asti mietittyjä? Luksusmarganiineissa käytetään mainosten mukaan rypsiöljyjä tms., mutta miten onkaan margariinien laita ylipäätään? Supertoivo ei keksi mitä muuta niiden raaka-aine voi olla kuin palmuöljyä. Suomalainen margariiniteollisuus on siis mukana mukana Kaakkois-Aasian sademetsien tuhoamisessa biodiesel-yritysten lisäksi. Jos kaikki söisivät suositusten mukaan, suurin osa tuotetusta maitorasvasta menisi tunkiolle tai lähitulevaisuudessa biodieseliksi (mihin ylijäämä menee tällä hetkellä, sitä Supertoivo ei tiedä). Maitorasvan poistaminen tai vähentäminen maidosta, juustosta, jugurtista ja muista on mitä suurinta järjettömyyttä ja tuhlausta. Kyseessähän on kallisarvoinen ravintoaine, jonka lukemattomista hyvistä vaikutuksista on perusteellisia ja hyviä kirjoituksia. Kuinka ekologista onkaan rahdata riisi tänne Aasiasta asti? Olisiko esim. Kiinassa vientiriisin viljelyyn käytettävälle maa-alueille järkevämpääkin käyttöä? Suomessa sekä laitosruokalat että kansalaiset käyttävät riisiä, joten sen kulutuksen luulisi olevan täällä melkoista. Ehkä perunan korostamisessa onkin järkeä, jos sen vaihtoehtona on riisi. Sitä ei tarvitse rahdata kovin kaukaa. Perunasta hiilaritietoisetkin saavat halutessaan lisäenergiaa. TtM kehottaa lukemaan julkaisu, jossa selvitetään kotimaisten elintarvikkeiden materiaalipanosta. Jari valistaa: VHH-ruokavalio ei ole proteiinidieetti vaan rasvadieetti. VHH-ruokavalio on tässä suhteessa hivenen ekologisempi vaihtoehto, koska täysrasvaisena se sallii paremman käyttöasteen eläinkunnan tuotteille. Rasvaisia energiapitoisempia osia ei heitetä hukkaan. Lisäksi sekä VRN:n suositusta että VHH-ruokavaliota voi noudattaa myös täysin kasvikunnan tuotteilla, jos sen kokee mielekkääksi. TtM ei saa kananmunasta millään mitään ekologista tuotetta, vaikka se huomattavasti ekologisempi vaihtoehto onkin kuin esim. liha, voi ja juusto. Vaikka tässä ruuan ekologisuudesta kailotankin, niin Sami ei kuitenkaan pidä luulla, että TtM olisi joku "viherpiipertäjä". TtM syö kyllä lihaa, kananmunaa, juustoa ja juo maitoa (rasvatonta tai kevytmaitoa). Paistaminenkin tapahtuu voissa. Ruuan ekologisuus on kuitenkin laittanut hänet pohtimaan asioita, ja kyllä kaupassa jo tuleekin tehtyä valintoja ekologisuuden perusteella. TtM suhtautuu VHH ruokavalioonkin myönteisesti, vaikka ei ihan samoilla linjoilla Samin kanssa olekaan. TtM käskee Samia viilaamaan pilkkua niin paljon kuin haluaa, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että eläinperäisten tuotteiden kuluttaminen on ekologisesti huomattavasti kuormittavampaa kuin kasviperäisten tuotteiden kuluttaminen – ja nyt ei puhuta yksittäisistä tuotteista vaan asioista kokonaisuutena! Sami ei luovuta: "Kertokaapa minulle viisaat miten saatte rasvaisesta juustosta ekologisemman kuin vähärasvaisesta juustosta ja luonnonrasvaisesta jogurtista ekologisemman kuin vähärasvaisesta". Saska Tuomasjukka huomauttaa, että ruoantuotannosta syntyy 22 % ilmastoa lämmittävistä päästöistä. Näistä yli puolet syntyy eläinten pidosta (lannan aerobinen hajoaminen 31 %, metaanin anaerobinen tuotanto 25 %). Tämä on yksiselitteisesti se syy, minkä vuoksi suositellaan lihan käytön vähentämistä. Jokainen voi ottaa vastuuta lastemme maailmasta. Jos joku nyt epäilee ihmisen - tai ehkä voisi sanoa nautojen ja sikojen - osuutta ilmastonmuutoksessa, niin sitten ei voi mitään. Saska Tuomasjukka päättä lopettaa asiasta jankkaamisen. Eläinperäiset tuotteet ovat tieteellisen tiedon perusteella selkeästi epäekologisempia kuin kasvituotteet. Kokonaisuutena, kuten TtM jo huomautti. Broileria voi suosia, jos kasvatusmenetelmä ei aiheuta omantunnontuskia. Eläintuotteet ovat luksusta, jota syödään kun raha riittää muuhunkin kuin välttämättömään. Siksi eläintuotteiden käyttö lisääntyy samaan tahtiin kuin ylensyönti. Siitä huolimatta Saska Tuomasjukka ei väitä, että eläintuotteet ovat lihavuuden syy; ne vain liittyvät samaan ilmiöön, eli elintason nousuun. Kuljetusten osuus elintarviketuotannon ekologisesta kuormasta on yllättävän pieni. Tämä käy nätisti ilmi esimerkiksi talvitomaateista: espanjalainen lentotomaatti on kotimaista kasvihuonetuotosta huomattavasti parempi vaihtoehto. Westie pitää Saskan mielipidettä kestävästä kehityksestä tärkeänä ja huomioonotettavana seikkana, mutta toisaalta pitää ymmätää Jarin ja Samin näkemykset siinä valossa, että terveys on henkilölle usein se n:o 1. Mutta eihän sitä terveellistä ravitsemusta tarvitsekaan rakentaa eläinlihasmassan varaan eihän siinä mitään järkeä ole ja tuskin kovin terveellistäkään. Ongelmana nykyään on että meillä on aivan hirvittävä resurssien tuhlaus meneillään ja siihen on osa syyllinen vallitsevien suositusten tiettyyn ajattelusuuntaan (vähärasvaisuuden ihannointi) ohjaava vaikutus. Jos luonnolliset eläinrasvat saisi täysimääräisinä sisällyttää ravinnon mukaan, ihmiset saattaisivat syödä harvemmin ja ehkä vähemmänkin kaloreina mitattuna (ei koko ajan nälkä; vrt. Ranska) ja olisivat ehkä terveempiä ja meno olisi myös nykyistä ekologisempaa ainakin ruuan tuotannon suhteen. Tästä Westien mielestä on kysymys. Mökinmuija haluaa kommentoida tätä tutkimusta ekologisesta jalanjäljestä. Ensinnäkään suomalainen lypsylehmä ei elä maissilla ja soijalla kuten näissä tutkimuksissa oletetaan. Suomalainen lehmä syö säilörehua, sitä tuskin kukaan haluaa omaan ruokapöytäänsä! Kana ja sika sensijaan syö ihmisen ruokaa. Toisekseen suomalainen lehmä ei "varasta" viljelysmaata vaan hyödyntää vaikeita viljelysmaita muuttaen esim suon antimet ihanaan muotoon. Kolmanneksi: laskelmissa käytetään naurettavaa korvauslukua (1) säilörehulle. Sen vuoksi saadaan maito ja naudanliha (märehtijän) näyttämään huonolta vaihtoehdolta. Kukahan tämänkin tutkimuksen on maksanut? mökinmuija kysyy lopuksi.

Voimiehen mielestä yliopistoista valmistuu huomattava määrä porukkaa, jotka eivät ole erityisen älykkäitä. Tällaiset eivät voi nöyrtyä ja tunnustaa omaa rajallisuuttaan, vaan tarraavat kiinni ulkoaopeteltuihin opinkappaleisiin ja omaan asemaansa. Futuron mielestä yleistä mielipidettä missä tahansa yhteisössä on vaikea murtaa. Joku rohkea, joka näkee asiat toisin saatetaan hymähtäen leimata vastarannan kiiskeksi, vaikka hän olisikin oikeilla jäljillä. Saattaa jopa olla, että muutkin porukasta on hiljaa mielessään samaa mieltä, mutta eivät uskalla tuoda sitä julki, etteivät saisi itsekin leimaa otsaansa. Jollain hiljaisella saattaa olla maailmaa mullistava ajatus mielessään, mutta ei uskalla tuoda sitä esille ja se jää käyttämättä. Futuron mielestä on väärin, että luomme sellaiset olosuhteet, joissa ei uskalleta keskustella ja leikkiä villeilläkin ajatuksilla ja teorioilla, koska pelkäämme tulevamme haukutuksi. Minusta jo koulussa pitäisi haastaa kaikki mahdollinen tieto ja opetella kysymään MIKSI? ja hakemaan perusteluita!!! Ravitsemusterapeutit eivät osaa kyseenalaistaa omia teorioitaan, koska heille on opetettu että asia on niin. Tuntuu, että liukuportaita käytetään myös ajattelussa, koska sehän vasta rankkaa on. Mitäs sitä valmiissa maailmassa...

Saska Tuomasjukan mukaan suositukset perustuvat ennen muuta näyttöihin. Hiilihydraattien rajoittamisesta ilmestyy koko ajan entistä positiivisempaa tulosta, mutta kokonaisuutena näyttö on vielä rajoitettu. Suositukset muuttuvat kun näyttö on riittävä. Jarin mielestä tämä on melkoinen mantra. Ei ole toistaiseksi näkynyt sellaista yhdenmukaista interventiopohjaista näyttöä nykysuosituksen ylivertaisuudesta. Itse asiassa jokseenkin kaikissa ruokavalioita vertailevissa kokeissa suositusten mallilla saadaan huonoimmat tulokset. Tämän tyyppiset tutkimukset osoittavat parhaiten syy- ja seuraussuhteen. Eli siis, missä on se näyttö nykyisten suositusten puolesta? Jari pistää Saskan lujille: "Usein kuulee mainittavan ne tuhannet tutkimukset, jotka puoltavat nykysuosituksia. Mutta osaisitko ihan tarkalla lähdeviitteellä osoittaa edes yhden, joka kohtalaisuudella varmuudella osoittaisi VRN:n mallin olevan suurimmalle osalle väestä optimaalinen ruokavalio?" Saska ei innostu Jarin provokaatiosta: "Jari, tätä keskustelua en voi käydä kanssasi. Jos et hyväksy sitä, että näyttö koostuu kaikista hyvin suoritetuista tutkimuksista, ei keskustelulla ole pohjaa." Saska selittää, että suositukset pohjautuvat muuhunkin kuin tieteeseen, koska niiden on peilattava maailmaa, jossa elämme. Tämäkään ei muuksi muuta sitä tosiasiaa, että valtaosa ihmisistä olisi hyvin terveitä, jos söisi suositusten mukaisesti. Ongelmahan on nimenomaan siinä, että suosituksia ei noudateta.

TtM:n mukaan kisa on siinä mielessä hieman ongelmallinen, että yksittäisten aterioiden terveellisyys ei kuvaa kovinkaan hyvin koko ruokavalion terveellisyyttä. On tietenkin itsestään selvää, että VHH ruokavalio voittaa kun ravintoaineiden saanti suhteutetaan energiamäärään. Onhan peruna, pasta ja riisi aika suojaravinneköyhää ravintoa moniin muihin ruoka-aineisiin verrattuna. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö virallisen suosituksen mukaisella ravitsemuksella saavutettaisi vitamiinien ja kivennäisaineiden saantisuosituksia. TtM ei näe erään tutkimuksen tulosten perusteella mitään syytä lähteä radikaalisti muuttamaan nykyisiä ravitsemussuosituksia. Hiilihydraattien alarajaa voisi jonkin verran laskea, ehkä jopa 35 E% asti, pohtii TtM. Tätä alemmas hän ei kuitenkaan sitä laskisi. Mikäli hiilihydraattien alaraja suosituksessa laskisi, tarkoittaisi tämä sitä, että ruuan tarjonta kouluissa, työpaikoilla, sairaaloissa ym. pitäisi muuttaa niin, että suositusten mukainen ruokailu olisi mahdollista. Tämä muuttaisi täysin koko ruokailun ja johtaisi myös ruoka-annosten hinnan nousuun – monipuolinen VHH ruokavalio kun on selvästi kalliimpaa kuin suositusten mukainen runsaasti hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio. Jari jatkaa piikittelyään: "Tärkeämpää on siis syödä halvalla kuin mahdollisimman terveellisesti? Minulle ei. Karsin mieluiten muista kuluista kuin ruoasta. Oikealla ruoalla voi nostaa elämän laatua ja tervettä ikää." Saska on varma, että Samin lautanen voittaa kisan, ja syyt on TtM hyvin kertonut. Metsämörkön mielestä käsittelemättömässä ohrassa, kaurassa, ruissa, tattarissa ym. vitamiini ja hivenaineet ovat tallella. Oman kokemuksensa mukaan ne eivät nosta ja heilauttele veren sokeritasapainoa niin paljon kuin "hiotut" tuotteet.

Sami Uusitalo on minun mielestäni esimerkillisen selvästi osoittanut, että huhupuheet VHH-ruokavalion vitamiiniköyhyydestä eivät pidä paikkaansa. Minulta kysytään vilkkaasti sähköpostin välityksellä, miksi en puolusta VHH-ruokavaliota näkyvämmin. Käytän tilaisuutta hyväkseni ja vastaan, että suhtaudun toki myönteisesti hiilihydraatteja rajoittavaan ruokavalioon, mutta en näe roolikseni "puolustaa" VHH-ruokavaliota. Pysyttelen mieluusti neutraalina tuon asian suhteen ja tarjoan teille monipuolista luettavaa aiheesta jatkossakin. Jookos?

Väliaikatietoja kilpailusta: Sami johtaa kilpailua ylivoimaisesti tällä hetkellä. Voisitte auttaa Valtion ravitsemusneuvottelukuntaa lähettämällä parhaan mahdollisen perunaa, pastaa ja riisiä sisältävän lounasannoksen sisältönne tänne. Parhaimmat reseptit julkaistaan!

Ideoita pursuava asiakkaani, Sami Uusitalo, haluaa julistaa kilpailun. Kilpailun voittaja saa paljon kunniaa ja median jakamattoman huomion. Tässä ei kilpailla rahasta vaan kunniasta.

VRN (55-60 % hiilihydraatteja)

vastaan

Sami (8-25 % hiilihydraatteja)

Kilpailuasetelma on tällainen: Valtion ravitsemusneuvottelukunnan lautasmalli vastaan Samin oma lautasmalli (VRN vastaan Sami)

Sami Uusitalo haastaa Pekka Puskan, Pirjo Pietisen, Mikael Fogelholmin, Patrik Borgin, Leo Niskasen, Matti Uusituvan ym. valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosittelemaa lautasmallia kannattavat henkilöt kokoamaan tuon lautasen lounashetkeä varten siten kuten opetetaan. Eli kolme perunaa, puolet lautasesta vihanneksia, neljäsosa lautasesta joko lihaa tai kalaa, rasvatonta maitoa, leipää jne. niin, että 55-60 % lounashetken sisältämästä kokonaisenergiasta on hiilihydraatteina.

Sami ja hänen kannattajansa rakentavat oman lounaslautasensa sitten niin, että hiilihydraatteja on 8-25 % kokonaisenergiasta.

Kilpailussa käytetään elintarvikkeiden koostumustietopankki Finelin tietoja. Vastauksessa pitää ilmetä miten laskelmat on tehty ja mikä on lautasen ravintotekijöiden määrä.

Jos toisessa lautasessa on selvästi enemmän vitamiineja ja hivenaineita julistetaan voittajaksi se lautasmalli jossa ravintotekijöitä on enemmän ja tarjotaan tämä tieto median edustajille tiedoksi helmikuun alussa 2009.

Kilpailuvastauksia voitte kaikki lähettää. Vastauksesta pitää ilmetä oletteko VRN:n vai Samin ehdotuksen kannattajia (mikäli asia ei muulla tavoin käy ilmi).

Kilpailuvastaukset tarkkoine laskelmineen sähköpostilla osoitteeseen: christer.sundqvist (at) ravintokirja.fi

Keskustelua tästä jännästä kilpailusta käydään tämän blogikirjoituksen kommenttiosassa ja käynnissä on myös mielipidekysely tästä aiheesta. Kuka voittaa?

Kilpailu päättyy 31.1.2009

Kuvalähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunnan sivusto

keskiviikkona, lokakuuta 28, 2009

Jälkikaikuja keskustelusta Suomen Akatemiassa 9.2.2009

Kirjoitettu 9.2.2009, päivityksiä on julkaistu usein (viimeisin 28.10.2009)

Kerään tähän jälkikaikuja keskustelusta Suomen Akatemiassa 9.2.2009 vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta. Löydät kaiken mediamateriaalin tästä. Mitä paikalla olleet toimittajat kirjoittavat tilaisuudesta? Mitä blogeissa pohditaan ja mitä keskustelupalstoilla asiasta ollaan mieltä?

28.10.2009 Helsingin Sanomat avaa yllättäen sanaisen arkkunsa hiilihydraateista. Toimittaja Päivi Repo varoittaa tomerasti sokerista ja kevyttuotteiden petollisuudesta: Runsas sokeri lihottaa rasvatonta tavoittelevia suomalaisia. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Kuten olettaa saattaa, kirjoitus johtaa vilkkaaseen keskusteluun lehden sähköisellä puolella.

Terveydeksi! –lehti

Kesänumero ilmestyi 1.6.2009. Siinä numerossa oli keskustelutilaisuuden puheenjohtajan Christer Sundqvistin ja tilaisuudessa mukana olleen pääjohtaja Pekka Puskan laadukas haastattelu.

Ikiliikkuja -lehdessä nro 2/2009 (vain painettu versio käytettävissäni) käsitellään 30.4.2009 Suomen Akatemian keskustelua aiheella "Syö hyviä hiilareita ja voi hyvin". Toimittaja Aarre Kanth pitää aika oikeaan osuneena dosentti Mikael Fogelholmin maltillista hiilihydraattien saantisuositusten pienentämistä. Laadulla on suuri merkitys niin rasvojen kuin hiilihydraattienkin kohdalla.

Varsinaissuomalainen Juhani Tevrén saa kertoa hiilihydraattitietoisesta ratkaisustaan missä hiilarit pistettiin minimiin. Näin kunto saatiin ylös ja paino alas. Juhani ei pidä ruokavaliomuutostaan ihmekuurina, vaan ruokailumuutoksena.

ProBody -lehden uusimmassa numerossa (ilmestynyt 9.4.2009) on tietoa Akatemian keskustelutilaisuudesta: "Suuri hiilihydraattikeskustelu - Syödäkö vai eikö syödä?" Lehti on nyt luettu ja Juuso Reinikaisen kirjoittama juttu on erittäin kiinnostava. Muutama herkullinen yksityiskohta:

- Kun hiilihydraattitietoinen leiri uskoo ylipainoepidemian johtuvan vääränlaisista ravitsemussuosituksista, näkee viranomaisten laatimiin suosituksiin luottava leiri painonhallintaongelmien johtuvan siitä, ettei nykyisiä ravitsemussuosituksia ole onnistuttu noudattamaan riittävän hyvin. Jo tämä näkemys riittää lyömäaseeksi hiilihydraatteja mieluusti rajoittavalle leirille: onhan suosituksissa oltava joku virhe, jos niiden noudattaminenkin on turhan vaivalloista. Molemmissa leireissä oli kuitenkin paljon arvokkaita painonhallintateesejä, ja onneksi myös moni asiantuntija asettautuu näiden leirien välimaastoon.

- Hiilihydraattitietoinen lautanen on mahdollista koota niin, että sen suojaravintoainetiheys on jopa runsaampi kuin keskimääräisessä ruokavaliossa. Stereotypiat pekonilla ja voilla mässäilystä on siis syytä unohtaa.

- Olipa hiilihydraattien määrä mikä tahansa, ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että runsaasti sokeria ja nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja sisältävillä hiilihydraattilähteillä on hyvin vähän tekemistä terveyden edistämisen kanssa.

Toimittaja Pirkko Olasvirta kirjoittaa 28.3.2009 ilmestyneessä Kunto & terveys -lehdessä Suomen Akatemian keskustelutilaisuudesta. Kivasti kirjoitetussa jutussa "Hiilihydraatti, ruokavalion kuuma peruna" on useita mielenkiintoisia ajatuksia:

- Hiilihydraattitietoiset todistelevat kilvan laihtumistaan, kylläisyyttään ja virkeyttään. Perinteiselläkin lautasmallilla on pudotettu tehokkaasti painoa ja voidaan hyvin. Vaaka, veren rasva- ja sokeriarvot ja kehon tuntemukset antavat osviittaa, miten koostaa ruokalautasensa.

- Hiilihydraattien rajoittamisesta hyötyy nykytiedon mukaan osa niistä ihmisistä, jotka eivät kykene pysyttelemään vähärasvaisella painonhallintadieetillä. Myös ihmiset, joiden ongelma on veren korkeat rasva-arvot, voivat saada ne kuriin joko vähentämällä energiaa tavalla tai toisella tai syömällä vähemmän hiilihydraatteja (tutkija Saska Tuomasjukka).

- Epidemiologinen näyttö sitoo viljakuidun terveyteen aivan kiistatta. Väestötutkimukset osoittavat, että täysjyvävilja on yhteydessä hyvään terveyteen jopa vahvemmin kuin viljakuitu yksinään. Viljassa on kuidun lisäksi monia vitamiineja (mm. B-ryhmästä) ja kivennäisaineita sekä lisäksi esimerkiksi ligniinejä ja muuta sellaista, jolla saattaa olla syöpää estäviä ominaisuuksia. Emme edes tiedä kaikkea viljan terveyttä edistävistä ominaisuuksista (tohtori Mikael Fogelholm).

- Suomalaisille niin rakas peruna ei saa oikein miltään areenalta sympatiaa. "Perunassa ei minustakaan ole kovin paljon erinomaista. Kuituköyhän perunan tärkkelys on aika nopeasti imeytyvää. Uutta perunaa lukuunottamatta vitamiinipitoisuuskin on melko pieni. Perunaa syödään siksi, että se kuuluu ruokakulttuuriin, esimerkiksi poronkäristyksen ja karjalanpaistin kanssa. Kunhan perunan kulutus ei ole ihan älytöntä, ei se isossa ruokavalion kokonaisuudessa aiheuta ongelmia", Mikael Fogelholm vakuuttaa

- VHH-ruokailijat vetävät voita särpimeksi sekä muitakin rasvaisia maitovalmisteita. Miksi? "Tämä on täysi mysteeri useimmille ravitsemustutkijoille. Luultavasti syynä on perinne. VHH alkoi eläintuotteiden ja eläinrasvojen korostamisella. Minusta VHH-väen pitäisi käydä sisäistä keskustelua nimenomaan eläinrasvasta. Tällä hetkellä se kuulostaa meilkein noitavainolta. Jos joku sanoo suosivansa kasviöljyjä, häneen aletaan karppien nettisivuilla (karppaus.info -foorum) suhtautua kuin lepratautiseen", Saska Tuomasjukka heittää.

- Professori Matti Uusitupa Kuopion yliopistosta yksinkertaistaa koko ruokavaliokeskustelun tokaisemalla: "Kalaa, kokojyväleipää, rypsiöljyä, vettä ja omena - näillä pääsee jo aika pitkälle".

Toimittaja Nina Sarell (KG -lehti) pohtii blogikirjoituksessaan 3.3.2009 Suomen Akatemian keskustelutilaisuuden haasteita toimittajan näkökulmasta. Lukekaa! Tässä pieni makupala:

Lopuksi keskustelijoilta vielä kysyttiin, mitä he haluaisivat toimittajien kirjoittavan. Hiisi vieköön! Miksi he eivät kysyneet meiltä toimittajilta, mitä olisimme halunneet keskustelijoiden sanovan? Entäpä, jos keskustelu olisi päättynyt vaikkapa tällaisiin repliikkeihin:

VHH-leiri: ”Kröhöm. Lopuksi haluaisimme pahoitella, jos tämä kummallinen pikku ravitsemuskollektiivimme on ollut toisinaan hieman liiankin ärhäkkä. Voimasanojen ja käsimerkkien käyttö, pilkallinen hiilarinsyöjille naureskelu ja liikanimien keksiminen, sekä varsinkin toimittajien ja asiantuntijoiden kotisähköpostien pommittaminen VHH-propagandalla ovat kaikki olleet vikatikkejä. Olemme vain niin kovin onnellisia siitä, että olemme löytäneet oman tapamme laihtua, voida hyvin ja elää terveinä. Joskus tällaisesta löytämisen riemusta tulee sellainen olo, että haluaisi kertoa siitä muillekin. Arvoisat huippuasiantuntijat: ehkä me sitten olemme hiljaa, jos niin haluatte, ja popsimme savukalamme ja pinaattimme kiitollisina siitä, että saamme sentään edes olla olemassa. Toivottavasti meihin kuitenkin suhtaudutaan jo lähitulevaisuudessa vähän niin kuin kasvissyöjiin ja vegaaneihin – porukkana, jolla on omat, hyvin perustellut syynsä syödä juuri niin omituisesti kuin syövät. Ja tosiaan, älkää tykätkö huanoo. Ei tässä sen kummempaa sit.”

Virallisterveelliset: ”Meistäkin on suurenmoista, että joukko ihmisiä on onnistunut laihtumaan ja kohentamaan elämänlaatuaan sekä terveyttään vähähiilihydraattisella ruokavaliolla. Se, miten tämä on mahdollista, on meille pienoinen mysteeri. Ei mene meidän järkeemme, ei sitten millään. No, tässä sitä taas nähdään, miten vähän aikaa on kulunut siitä, kun homo sapiens kiipesi puusta alas, heh heh! Ruokavalion muuttuminen kasvisvoittoisemmaksi on varmasti hyvä asia, varsinkin jos aikaisempi ruokavalio on koostunut ranskalaisista perunoista ja lenkkimakkarasta. Meille on jäänyt tähänastisista tutkimuksista sellainen käsitys, että kovien rasvojen runsas nauttiminen olisi kovasti haitallista, joten suonette anteeksi, jos suhtaudumme tähän uuteen laihdutustapaan erinomaisen varovaisesti. Haluamme kuitenkin korostaa, että jokainen pistää suuhunsa mitä parhaaksi näkee. Sillä välin me tutkijat teemme työtämme: yritämme parhaamme, jotta vähähiilihydraattisen ruokavalion vaikutuksista saataisiin luotettavaa pitkän aikavälin tutkimustietoa. No niin, eiköhän tämä ollut tässä. Olikos meillä sauna varattuna? Ja syöväthän kaikki kiuaslenkkiä, jos varmistetaan se lihapitoisuus ihan porukalla? Fogelholm, soitahan nuoremmuuttasi taksi!”

5.3.2009. Seura -lehdessä toimittaja Sanna Pulkkinen kirjoittaa tänään (5.3.2009) Suomen Akatemian ravitsemuskeskustelusta. Vauhdikkaassa kuvassa Turun yliopiston rasvatutkija Saska Tuomasjukka yrittää iskeä Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusituvan kanveesiin. Saskalla on aseena rasvainen kala, jota vastaan Matti puolustautuu ruisleivällä. Hauska kuva. Haastattelussa selviää miten kauas elävästä elämästä rehtori Uusitupa on luisunut. Uusitupa on jäämässä viimeiseksi jääräpääksi puolustamaan virallisia ravitsemussuosituksia kun muut ovat uppoavan laivan jo jättämässä. Lukekaa haastattelu Seura -lehdestä!

Tässä muutamia lennokkaita lauseita:

Matti Uusitupa: "Ravitsemussuositukset ovat tärkeitä, koska jo pelkällä ruokavaliolla voidaan vaikuttaa monien kroonisten tautien syntyyn, ehkäisemään näitä sairauksia. Suosituksilla voidaan vaikuttaa, vaikka lopullinen tieteellinen todistus puuttuu, koska puhutaan kokonaisesta kansasta."

Saska Tuomasjukka: "Ravitsemussuositus ei nykyisellään pyri ensisijaisesti ehkäisemään lihavuutta, joka on mielestäni meidän ykkösongelmamme."

Matti Uusitupa: "Hiilihydraatit tulevat jatkossakin säilymään suosituksen pohjana, tärkeimpänä energianlähteenä. Näkemys perustuu vankkaan tutkimusnäyttöön ja siihen, että hiilihydraatit ovat kohtuullisen halpa energianlähde. Meillä keskeinen ongelma ravitsemuksessa on ollut liian runsas kovan rasvan saanti, jota on 1960 -luvun lopulta alkaen korvattu pääsääntöisesti hiilihydraateilla ja osittain pehmeillä rasvoilla."

Saska Tuomajukka: "Laadusta pitäisi puhua enemmän, esimerkiksi rasvan kohdalla voitaisiin kokonaan lopettaa määrästä puhuminen ja puhua vain laadusta. Pehmeä rasva on ihmiselle tärkeää. Tällä hetkellä viestit tavallaan kieltävät toinen toisensa: kun ihmisille sanotaan, että syö kasviksia, soi takaraivossa kuitenkin päällimmäisenä, että älä syö rasvaa. Suositusta pitäisi siirtää konkreettisemmalle tasolle: puhuttaisiin ruokavalinnoista enemmän kuin ruokavaliosta. Emme nykymaailmassa pysty ohjaamaan ihmisiä yhteen ruokavalioon. Sen sijaan ihmisellä on päivittäin ruokavalintoja: otanko välipalaksi omenan vai suklaapatukan? Jos informaatio ja tiedotus kohdennettaisiin tällaisiin konkreettisiin tilanteisiin, se voisi auttaa terveellisemmän ruokavalion syntymisessä."

Matti Uusitupa: "Terveelle väestönosalle en lähtisi suosittelemaan vaihtoehtoisia ruokavalioita, kuten vähähiilihydraattista ruokavaliota. Ihmettelen, minkä takia terveen väestönosan pitäisi lähteä ehdoin tahdoin noudattamaan ei-luontaista ruokavaliota ja muuttamaan ruokavaliotottumuksiaan?"

Saska Tuomasjukka: "Ajat ovat muuttuneet. Ravitsemussuosituksen rinnalle tarvitaan muutakin. Jos ei sanota mitään hyvää niistä muista ruokavalioista, joita ihmiset kuitenkin noudattavat tai kokeilevat, sehän jättää kentän ihan auki puoskaroinnille. Lisäksi tutkijoiden ja tutkimuslaitosten pitäisi osallistua keskusteluun aktiivisemmin. Perinteinen tiedonlevitys ylhäältä alaspäin ei riitä."

Matti Uusitupa: "Ruoan tulee olla riittävän kevyttä, nautittavaa ja terveellistä."

Saska Tuomasjukka: "Suomalaiset tarvitsevat vaihtoehtoisia, lihavuuden ehkäisyä helpottavia ravitsemusohjeita."

Matti Uusitupa: "Hilihydraattien kokonaismäärän vähentämisestä käytävään keskusteluun pitäisi suhtautua niin, että syö niin kuin ennenkin. Noudattaa niitä hyvin tutkittuja, vahvaan tieteeseen perustuvia ravitsemussuosituksia. Eikä turhaan lähde ryntäilemään tällaisten muoti-ilmiöiden perään."

Saska Tuomasjukka: "On todennäköistä, että tulevaisuudessa lihavaksi diagnosoitua ihmistä kehoitetaan kokeilemaan hiilihydraattien rajoittamista. Miksi sitä oikeutta ei suotaisi jo nyt myös niille, jotka sanovat, että he yksinkertaisesti nauttivat rasvaisista ruuista eivätkä pysty olemaan ilman niitä? On varsin onnekasta joillekin ihmisille, jotka tykkäävät syödä hiilihydraattien sijasta rasvaa ja paljon proteiinia, ettei se olekaan niin epäterveellistä kuin pelättiin: Päinvastoin se onkin hyvä vaihtoehto painonhallintaan ja veren rasva-arvojen tasapainottamiseen."

4.3.2009 Mediuutiset haastattelee professori Matti Uusitupaa ja ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikkaa. Lääkärit törmäävät yhä useammin vastaanotolla erikoisdieettejä, kuten erilaisia vähähiilihydraattisia ruokavalioita noudattaviin potilaisiin. Lääkäreillä ei kuitenkaan ole aina rahkeita jakaa neuvoja ravitsemuksesta. Lukuisat muotidieetit voivat hämmentää sekä lääkäriä että potilasta.
Kuopion yliopiston professori Matti Uusitupa toteaa Mediuutisille, että lääkärien perustiedot ja koulutus ravitsemusasioista ovat usein puutteellisia, eikä ravitsemusterapiapalveluita ole läheskään aina saatavissa.
– On arvioitu, että jopa kolmasosa perusterveydenhuollossa työskentelevistä lääkäreistä joutuu ottamaan kantaa tai opastamaan ruokavalio-ohjeissa potilaita, Uusitupa sanoo.
Uusitupa muistuttaa, että suuri osa ruokavalio-ohjeista on varsin selviä, esimerkiksi keliakia-, diabetes-, ja munuaispotilaan ruokavaliot, kolesterolia alentava ruokavalio ja ruoka-allergioiden hoito. Vaativammassa ohjauksessa potilaan olisi hyvä tavata ravitsemusterapeutti.
Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka toteaa Mediuutisille, että suurin ongelma vastaanotolla eivät silti ole erikoisdieetit vaan selvästi epäterveellinen ja lihomiseen johtava ruokailu sekä runsas alkoholin käyttö.
Pitkäaikaisen vähähiilihydraattisen dieetin noudattamisen hyödyistä tai mahdollisista haitoista ei hänen mielestään ole riittävästi tietoa. Kumuloituvan tiedon tulisi välittyä määräajoin päivitettäviin suosituksiin.

26.2.2009: Kiloklubin mukaan "Hiilihydraatit puhuttavat yhä". Kiloklubin ruokatiimin jäsenen Juuso Reinikaisen mukaan hiilihydraatit ovat jo pitkään puhuttaneet niin terveellisistä elämäntavoista kiinnostuneita painonhallitsijoita kuin asiantuntijoitakin. Kiloklubin näkemyksen mukaan hiilihydraatteja rajoittavat painonhallintaruokavaliot ovat yksiä tehokkaita lähestymistapoja muiden joukossa.

Kun hiilihydraattitietoinen leiri uskoo ylipainoepidemian johtuvan vääränlaisista ravitsemussuosituksista, näkee viranomaisten laatimiin suosituksiin luottava leiri painonhallintaongelmien johtuvan siitä, ettei nykyisiä ravitsemussuosituksia ole onnistuttu noudattamaan riittävän hyvin.

Terveyshakuinen hiilihydraattirajoitteinen ruokavalio on parhaimmillaan kasvikunnan tuotteista runsas. Mutta kuten Turun yliopiston tutkija, FT Saska Tuomasjukka Suomen Akatemian keskustelutilaisuuden mediamateriaalissa osuvasti totesi, kaikissa ravitsemukseen liittyvissä keskusteluissa on tärkeää olla irrottamatta ravinnon aineosia ruokavalion kokonaisuudesta tai ruokavaliota ruokakulttuurista. Hän korosti, että suosituksissa on otettava huomioon paitsi se, mikä on tutkitusti terveellistä, myös se, mikä on tutkitusti tehokasta.

Kun hiilihydraattien vähennys tehdään vähentämällä sokerin ja vaalean viljan käyttöä, mitään olennaista terveellistä ei jää pois, totesi Suomen akatemian terveyden tutkimuksen yksikön johtaja, ETT Mikael Fogelholm. Näyttää siltä, että laadukkaassa ruokavaliossa haitallisten ravintotekijöiden vaikutukset kompensoituvat. Terveystieteiden maisteri Anssi Manninen totesi tilaisuudessa, ettei hiilihydraattien vähentämisestä ole osoitettu olevan mitään haittaa kunhan kasvisten saanti on runsasta. Samaa voidaan todeta rasvahapoista: runsasrasvaisempikaan ruokavalio ei ole terveysriski, kunhan rasvojen laadusta huolehditaan ja ruokavaliota tasapainotetaan suojaravintoainetiheillä kasvikunnan tuotteilla.

Vähähiilihydraattisia ruokavalioita on meidän mielestämme jopa kohtuuttomasti kritisoitu runsasrasvaisuudesta. Kiloklubissa hiilihydraatteja rajoittavat painonhallintaruokavaliot ovat yksiä tehokkaista lähestymistavoista muiden joukossa. Pääasia, että suhtautuminen ruokaan ja ravitsemukseen on rento ja salliva.

Pargas Kungörelser -lehti kirjoittaa 26.2.2009 Suomen Akatemian keskustelutilaisuudesta. Juttu lienee toimittaja Kai Kosklinin 19.2.2009 kirjoittaman jutun ruotsinkielinen käännös.

Mediuutiset kirjoittaa 25.2.2009: Lääkäri ei saa saarnata ruokavaliosta

Terveystieteiden maisteri Anssi Mannisen (vas.) mukaan ihminen voi jopa elää ilman hiilihydraatteja. Biologi Christer Sundqvist, Pekka Puska ja Matti Uusitupa pureksivat ajatusta.

[Kuva: Heli Saarela]

Lääkärit törmäävät yhä useammin vastaanotolla erikoisdieettejä, kuten vähähiilihydraattista ruokavaliota (VHH), Zonea tai Atkinsin dieettiä, noudattaviin potilaisiin. Myös tavallista ruokavalioneuvontaa pyydetään usein.

– On arvioitu, että jopa kolmasosa perusterveydenhuollossa työskentelevistä lääkäreistä joutuu ottamaan kantaa tai opastamaan ruokavalio-ohjeissa potilaita, sanoo Kuopion yliopiston professori Matti Uusitupa.

Uusituvan mukaan lääkärien perustiedot ja koulutus ravitsemusasioista ovat usein puutteellisia, eikä ravitsemusterapiapalveluita ole läheskään aina saatavissa.

Uusitupa muistuttaa, että suuri osa ruokavalio-ohjeista on varsin selviä, esimerkiksi keliakia-, diabetes-, ja munuaispotilaan ruokavaliot, kolesterolia alentava ruokavalio ja ruoka-allergioiden hoito. Lukuisat muotidieetit voivat kuitenkin hämmentää sekä lääkäriä että potilasta.

– Jos potilas haluaa kokeilla dieettejä, lääkärin olisi kyettävä neuvomaan, miten kokeilu tapahtuu ja onko kokeilu edes järkevää. Laihdutusruokavalioissa on enemmän liikkumavaraa, kunhan ei liiaksi yksipuolista dieettiään pitkällä aikavälillä. Olisi hyvä, että potilas tapaisi ravitsemusterapeutin, kun on kyse vaativammasta ohjauksesta.

Jokainen päättää syömisistään itse

Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka toteaa, että suurin ongelma vastaanotolla eivät ole erikoisdieetit vaan selvästi epäterveellinen ja lihomiseen johtava ruokailu sekä runsas alkoholin käyttö.

– Jokainen aikuinen päättää itse syömisistään, ammattilaiset antavat informaatio-ohjausta ja neuvoja. Jos dieetti on relevantti vastaanottokäynnin syyn kanssa, kannattaa keskustella, miten henkilö on päätynyt kyseiseen dieettiin ja miten se on häntä auttanut sekä onko siitä ilmennyt haittoja. Tarvitaan neuvottelevaa otetta, ei käännytystyötä, Ilanne-Parikka sanoo.

Laihdutus ei vaadi erikoisdieettiä

Yhä useampi potilas tuskailee laihduttamisen kanssa ja hakee apua lääkäriltä. Uusitupa ja Ilanne-Parikka toteavat, että laihtua voi monella tapaa. Haasteena on laihdutustuloksen säilyminen.

– Perusterveellisestä arkisyömisestä kovasti poikkeavan ruokavalion noudattaminen ei ole laihduttamisessa tai diabeteksen hoidossa tarpeen ja on pidemmän päälle yleensä vaikeata, Ilanne-Parikka sanoo.

Ilanne-Parikka toteaa, että esimerkiksi VHH voi olla yksi vaihtoehto laihduttamiseen ja painonhallintaan, mutta pitkäaikaisen VHH-dieetin noudattamisen hyödyistä tai mahdollisista haitoista ei ole riittävästi tietoa. Hän huomauttaa, että keskustelu erikoisruokavalioista on usein liian mustavalkoista.

– Hoito- ja ravitsemussuositukset luovat yleisen toimintaraamin, ja ne on laadittu sen hetkisen tutkimustiedon ja asiantuntijakokemuksen perusteella näytönastevarmuutta arvioiden.

Kumuloituvan tiedon tulisi välittyä määräajoin päivitettäviin suosituksiin.

– Yksittäinen lääkäri tai muu ohjausta antavan henkilö soveltaa hoitosuosituksia potilaan todellisuuteen ja yksilöllisiin ominaisuuksiin sekä peilaa niitä myös omaan osaamiseensa ja kokemukseensa, Ilanne-Parikka sanoo.

Apu -lehdessä nro 8/2009 (ilmestyi 19.2.2009) haastatellaan paraislaista koulutettua kiropraktikkoa Juhani Tevréniä. Hän laihtui hiilihydraatteja vähentämällä. Vuosien varrella Juhani oli useammankin kerran yrittänyt alentaa painoaan, mutta ”pysyvä muutos oli jäänyt saavuttamatta”. Säännöllisellä kuntoliikunnalla ja selkeästi vähäisemmällä pasta-, peruna- ja leipämäärällä hän nyt pyrkii painonhallinnassa parempaan menestykseen. "Kuitujen saannista toki pidin huolta, sillä terveydestä jotain tietävä käsittää kuidun tärkeyden laihduttajalle", Juhani kertoo.
Vuonna 2007 Tevrén vähensi entisestään hiilihydraattien saantiaan:
– Lisäsin ruokavaliooni hyvälaatuisia proteiineja ja rasvoja. Myös liikunta säilyi edelleen olennaisena osana päiväohjelmaani.
Tevrén kertoo hylänneensä kokeilussaan täysin leivän, perunan, makeiset, pullat ja vähärasvaiset jogurtit.
– Nykyään saan kuidun kasviksista, pähkinöistä, pellavansiemenrouheesta ja kauraleseistä. Minulla ei ole enää jatkuvaa näläntunnetta. Oloni on virkistynyt huomattavasti, eikä aterian jälkeistä väsymystä ole ollut entiseen tapaan. Näen parantuneen vireystasoni myös verensokerimittarin lukemissa. Lisäksi veren rasva-arvot ovat parantuneet vähennettyäni hiilihydraatteja.
Puoli vuotta tiukemmalla hiilihydraattirajoituksella johti Juhani Tevrénin elämässä kymmenen kilon painonpudotukseen. Kaiken kaikkiaan hänen painonsa on nyt pudonnut noin 16 kiloa.
– Ja matka jatkuu! Tähtään armeijapainooni, mutta minulla ei ole kiirettä. Uskon, että vuosien varrella kerätyt liikakilot kannattaa karistaakin hitaasti.
Juhani Tevrén oli kertomassa Suomen Akatemian järjestämässä keskustelutilaisuudessa. Hän uskoo oman kokemuksensa kautta, että nopeasti imeytyvien hiilihydraattien vähentämistä ruokavaliostaan kannattaa harkita.
– Pidän tärkeimpänä asiana hiilihydraattien seurannassa omaa henkilökohtaista olotilaani! Panostamalla hiilihydraattieni latuun pysyn virkeämpänä, minun on paljon helpompi ohjata syömisiäni ja jaksan paremmin liikkua.

Tänään (20.9.2009) ilmestyneessä Mediuutiset-lehdessä on aukeaman kokoinen juttu keskustelutilaisuudesta ja erikoisdieeteistä. Pääasiallisesti suhtautuminen VHH-ruokavalioon on myönteistä. Se on yksi mahdollinen keino painonhallintaan.

FST OBS -ohjelma kysyy tänä iltana (19.2.2009) kello 20.00 pitäisikö ravitsemussuosituksia vaihtaa. Kotisivuilla on käynnissä kysely. Tällä hetkellä muutoksen puolesta äänestävät ovat johdossa:

OBS-fråga

Är dagens kostråd föråldrade? Borde vi överge dem och banta med bacon och smör istället?

Ja - 62%

Nej - 38%

(Totalt 45 svar)

Paraisten Kuulutukset -lehti julkaisi 19.2.2009 toimittaja Kai Kosklinin jutun "Hiilihydraatit puhuttavat tutkijoita ja maallikkoja".

Suomen Akatemian juhlasalissa järjestettiin maanantaina 9.2.2009 julkinen keskustelu, jonka yleisteemana oli "Pitäisikö hiilihydraatteja syödä nykyistä vähemmän?".

Tilaisuuden järjestäjinä toimivat Akatemian Terveyden tutkimuksen yksikön johtaja Mikael Fogelholm ja FT Christer Sundqvist, Länsi-Turunmaan Paraisilta. Keskusteluun osallistuvat myös mm. pääjohtaja Pekka Puska, professori Matti Uusitupa, ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka ja koulutettu kiropraktikko (DC) Juhani Tevrén Paraisilta. Lisäksi kuultiin vähähiilihydraattisiin (VHH) ruokavalioihin perehtyneiden asiantuntija- ja/tai maallikkoedustajien arvioita tästä ruokavaliosta.
Puheenjohtaja Christer Sundqvist välitti runsaslukuiselle mediaedustukselle tyypilliseen yksinkertaiseen tapaansa tilanteen kaksijakoisuuden:
1) Jos Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksia paremmin noudatettaisiin, ihmiset olisivat terveempiä
2) Jos selkeälle VHH-vaihtoehdolle annettaisiin sille kuuluva virallinen tuki, ihmiset olisivat terveempiä
Uusia pohjoismaisia ravitsemussuosituksia laativa Mikael Fogelholm oli erittäin mielissään kun tällainen tilaisuus toteutui. Fogelholm esitti tulevissa ravitsemussuosituksissa hiilihydraattien vähentämistä noin 5 prosentin verran. Vastaavasti rasvan määrää voitaisiin saman verran lisätä laatu huomioiden.
Turun yliopiston tutkija Saska Tuomasjukka kertoi hiilihydraattien rajoituksen näkyvän edullisina vaikutuksina veren rasva-arvoissa. Hän ei kuitenkaan suositellut hiilihydraattien tilalle kovia eläinperäisiä rasvoja, vaan rasvat on syytä ottaa pääosin kasvikunnasta.
Liikuntatieteilijä Anssi Manninen toi hyvin esille tutkimusnäyttöjä VHH:n eduista. Kaarinasta kotoisin oleva kemisti Pasi Saario jatkoi siitä mihin Manninen jäi. Hän piti VHH ruokavaliota tärkeänä metabolisen oireyhtymän hoidossa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska antoi runsaasti lyhyitä kommentteja. Hänkin oli mielissään kun tilaisuus järjestettiin. Puska puolusti nykyisiä ravitsemussuosituksia, mutta ei täysin tyrmännyt VHH-ruokavaliota.
Vantaalainen diplomi-insinööri Sami Uusitalo aloitti keskustelun maallikkopuheenvuorot. Hän oli onnistunut laihduttamaan VHH:lla ja piti lihomisensa syynä nykyisiä ravitsemussuosituksia. Maallikkopuheenvuoroja jatkoi paraislainen kiropraktikko Juhani Tevrén. Hän piti noudattamaansa VHH:ta syynä parempaan terveyteensä. Hän hylkäsi täysin leivät, perunat, makeiset, pullat ja kevytjogurtit. Tämä auttoi häntä hallitsemaan nälkää, laihduttamaan, olo virkistyi huomattavasti ja lisäksi veren rasva-arvot olivat parantuneet.
Professori Matti Uusitupa ei antanut VHH-leirille minkäänlaisia myönnytyksiä. Nykyisillä hiilihydraattimäärillä saavutetaan paras terveys. Uusituva pelkisti terveellisen ruokavalion seuraavasti: syö kalaa, täysjyväleipää, käytä rypsiöljyä ja haukkaa omenaa. Suomen diabetesliiton ylilääkäri puolusteli diabeetikoiden nykyisiä ravitsemussuosituksia eikä antanut mitään mahdollisuutta VHH:lle.

Borgåbladet julkaisi keskustelusta 12.2.2009 laajan toimittaja Birgitta Ehrstenin kirjoittaman jutun. Kahdella sivulla (3 ja 8) toimittaja kertoo mm. miten Pekka Puska ja Matti Uusitupa saavat kohdata vihastuneen Sami Uusitalon. Samin mielestä heidän ohjeensa olivat viedä häneltä hengen. Vasta sen jälkeen kun hän jätti pois perunan, pastan, leivän ja myslin, hän sai elämänsä tasapainoon ja laihtuminen saattoi tapahtua. Toimittaja huomioi Samin esille ottaman huolen siitä, että lapset syövät aivan liian vähän rasvaa. Mikael Fogelholm suosittelee hiilihydraattien maltillista vähentämistä laatu huomioiden. Välimeren dieetti saattaisi olla sopiva meille. Toimittaja piti Pasi Saarion puheenvuoroa erittäin merkittävänä. Hedelmäsokerin nauttiminen olisi syytä pitää aisoissa.

Anssi Manninen ja Mikael Fogelholm esiintyivät YLE:n ykkösaamussa perjantaina 13.2.2009 klo 8.30. Ohjelma on jälkeenpäin kuultavissa YLE Areenassa. Mannisen ja Fogelholmin rauhanomainen keskustelu on lähetyksen loppupuolella.

Kaleva -lehden keskustelupalstalla nimimerkki Leevi on 11.2.2009 innostunut Saska Tuomasjukan puheenvuorosta. Leevi ihmettelee: jokohan hitaasti alkaa tuulen suunta muuttua eikä sitä perunaa ja leipää enää tuputeta jokaiselle lautaselle.

Aamulehti on kirjoittanut näin 10.2. klo 10:26: Lautasmallista ei haluta karsia hiilihydraatteja. Kirjoitus löytyy painetussa lehdessä sivulta A06.

Kirjoituksessa toimittaja oivaltaa keskustelun kulun mm. näin: Ruokailijan ei tarvitse pelätä rasvaa, jos se on hyvää rasvaa. Hiilihydraatteja ei voi syödä huoletta, jos tarjolla on huonoja hiilihydraatteja. Mattimeikäläisten pitäisi siis tarkkailla entistä enemmän sekä rasvojen että hiilihydraattien laatua.Tämä oli niitä harvoja asioita, joista tutkijat ja vähähiilihydraattisen ruokavalion kannattajat olivat melko samaa mieltä maanantaina Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa. Sen sijaan yksiselitteistä vastausta ei löytynyt keskustelun pääkysymykseen eli siihen, pitäisikö hiilihydraatteja syödä nykyistä vähemmän.

Keskustelupaneelissa mukana ollut diplomi-insinööri Sami Uusitalo on jo ehtinyt kommentoida asiaa. Ja Mikael Fogelholm vastaa hänelle. Näin se keskustelu käynnistyy asiasta eri puolilla Suomea. Käykää lukemassa!

Tutkija FT Saska Tuomasjukka oli itse ansiokkaasti keskustelussa mukana. Hän kirjoittaa näin omassa blogissaan 9.2.2009 juuri kotiin tultuaan:

Käytöksestä ala-arvoinen molemmille

Heh, se oli semmoinen keskustelutilaisuus (ks. edellinen postaus). Piiruakaan ei kukaan liikahtanut asemahaudoista. Vähän oli edelleen se meininkin, että tutkijat voi kyllä keskenään jutella vaikkapa VHH-ruokavalioiden eduista lipideihin vuodenkin käytössä, mutta julkisesti siitä ei pidä mainita.

Tärkeintä kuitenkin oli varmaan, että tavattiin. Maailma on muuttunut siihen suuntaan, että tutkijoiden ja suositusten laatijoiden on panostettava viestintään, vaikka sitten tieteen tekemisen kustannuksella.

Niin, ne arvosanat. Sekä VHH-puolen että virallisen kannan kiihkeimmät kannattajat käyttäytyivät huonosti. Ei tainnut ajaa kummankaan asiaa.

Järkyttävintä antia oli kuitenkin kuulla, että osa VHH-väestä etsii osoitteet ja puhelinnumerot sekä naamakuvat vaikkapa toimittajista, jotka ovat kirjoittaneet “väärin”. Olenkin ajatellut, että VHH voi olla 5-kymppisten punttisalihemmojen vertaispiiripuuhastelua, mutta en sentään odottanut mafiaotteita.’

Anssi Manninen on 10.2. ehtinyt blogissaan (kaikki kirjoittavat nykyään blogeja?!) tuottaa pintapuolisen luonnehdinnan keskustelutilaisuudesta: ...avoimempaa ravitsemuskeskustelua ns. johtavien asiantuntijoiden toimesta lienee turha odottaa. Tätä ehkä kuvasi parhaiten rehtori Uusituvan pään puistelu, kun Fogelholm ehdotti hiilihydraattien kokonaissaannin vähentämistä 5 prosenttiyksikköä (Fogelholm puhui siis virallista, koko kansalle suunnatuista suosituksista). Myöhemmin Manninen kirjoittaa syventävän pohdinnan tilaisuudesta:

Tilaisuus alkoi Mikael Fogelholmin erinomaisella pohjustuksella. Viimeiset 15 vuotta luolassa asuneetkin pääsivät varmasti jyvälle mistä tässä debatissa oli kysymys. Sen jälkeen Mikael esitteli pohdintoja mahdollista muutoksista virallisiin ravitsemussuosituksiin energiaravintoaineiden osalta. Fogelholm oli kallistumassa Willett-leiriin ruokapyramidin suuntaan; tiukennusta hiilareiden osalta ja hieman höllennystä rasvojen suhteen.

Seuraavaksi Christer Sundqvist kertoi omia näkemyksiään ja sen jälkeen pysytteli täysin neutraalina jaellen tasapuolisesti puheenvuoroja kaikille. Christer onnistui puheenjohtajan pallilla kaikin puolin kiitettävästi.

Saska Tuomasjukka esiintyi edukseen. Hänen näkemyksensä sijoittuivat ääripäiden puoleen väliin. Saska ihmetteli sitä, että miksi hiilihydraattirajoituksen edullisia vaikutuksia veren rasva-arvoihin ei voi sanoa ääneen. Älä muuta viserrä.

Sitten puhui joku Manninen. Ei siitä sen enempää. (Christerin lisäys: Manninen oli hyvä. Hän toi hyvin esille tutkimusnäyttöä siitä mitä etua hiilihydraattien rajoituksista on. Hän ei ehkä aina malttanut odottaa puheenvuoroaan, mutta tuskin tämä ketään häiritsi.)

Pasi Saarion esitys oli hyvä, mutta tämäntyyppiseen tapahtumaan ehkä turhan yksityiskohtainen. Hän sijoittui melko lailla allekirjoittaneen kanssa samalle "aaltopituudelle"; hiilihydraattirajoituksesta on selviä hyötyjä tietyissä tilanteissa. Hänen esityksestään kävi hyvin ilmi, että rasvamaksan "hoito" runsashiilihydraattisella/vähärasvaisella ruokavaliolla on sama, kuin yrittäisi sammuttaa tulipaloa bensalla.

Pekka Puskan lyhyitä kommentteja oli sijoitettu sinne tänne. Hän puhui suhteellisen paljon, muttei oikeastaan sanonut mitään. Siis varsin ympäripyöreitä kommentteja. Puska vaikutti kuitenkin suhteellisen avarakatseiselta henkilöltä, jos jätetään tyydyttyneet rasvat pois laskuista. Puska jäi mieleen ystävällisenä ja leppoisana miehenä.

Sami Uusitalo oli paneelin ensimmäinen maallikkopuhuja. Uusitalon ja "kolmen ison kihon" (Puska, Uusitupa, Ilanne-Parikka) välille ei oikein syntynyt keskusteluyhteyttä (diplomaattisesti ilmaistuna). Yhteys taisi katketa heti alkuunsa, kun professori Uusitupa väitti Uusitalon energiaravintoainesisältölaskelmia virheellisiksi (laskelmat olivat muuten ihan oikein kuten Uusitupakin tapahtuman jälkeen myönsi). Uusitalo heitteli keskustelun edetessä kärkkäitä kommentteja (murhaavan katseen kera) Puskan ja Uusituvan suuntaan.

Paneelin "puolimaallikkoa" edusti Juhani Tevren. Hän kertoi kiihkottomasti positiivisista kokemuksista hiilihydraattirajoitteisella dieetillä.

Matti Uusitupa esitteli ilmeisesti valmista luentomatskua, sillä hänen läpi käymillään tutkimuksilla oli hyvin vähän tekemistä hiilihydraattirajoituksen kanssa (poislukien tuore israelilaistutkimus). Uusitupa oli kaivanut itselleen poteron, josta hän nakkeli panelistien ja toimittajien sekaan hiilihydraattivoittoisia kranaatteja. Uusitupa ei tuntunut antavan tuumaakaan periksi hiilihydraattien kokonaismäärän suhteen. Willettiä Uusitupa ei pitänyt minään, sillä hän on pelkkä ravitsemusepidemiologi ilman minkäänlaista trialkokemusta. Uusituvan mukaan terveellisen ruokavalion lyhyt oppimäärä kuuluu seuraavasti: kalaa, täysjyväleipää, rypsiöljyä ja omenaa.

Tapahtuman kolmas iso kiho eli Pirjo Ilanne-Parikka puhui yleisellä tasolla diabeetikoiden ravitsemushoidosta. Ei mitään uutta auringon alla.

Omassa blogissaan maallikko Jari Ristiranta (hän ei ollut keskustelutilaisuudessa läsnä) kosiskelee karppaajapiirejä (Vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattavien hauska kutsumanimi on karppaaja) haastamalla Fogelholmin ja Puskan kertomaan missä on näyttö runsashiilihydraattisen ruokavalion eduista. Vaikea sanoa mitä mieltä tällaisessa haastamisessa on.

Diabetesliiton Kohtauspaikka -niminen foorumi lähetti toimittajan paikalle ja hän kirjoittaa keskustelujen annista 9.2.2009 mm. seuraavasti: No niin, nyt olen sitten kotiutunut tuolta mielenkiintoisesta tilaisuudesta. Perusteluja - niin tieteellisiä kuin muitakin - tuli suuntaan ja toiseen niin, että pari median edustajaa ilmoitti, ettei saa oikein käsitystä siitä, että mistä tässä on kyse. Pääpointseina ainakin seuraavaa

-"virallisen" ruokavalion edustajilta tuli vähän sensuuntaista myönnytystä, että hiilareita voisi ehkä vähentää suosituksessa n 5 % ainakin niiltä ihmisiltä, joilla on jotain syytä siihen

-VHH-puoli ihmettelee edelleen sitä, miksi diabetesta hoidetaan syömällä runsaasti hiilihydraatteja, jotka nostavat verensokereita eikä tuohon kysymykseen oikein tullut muuta vastausta kuin että diabeetikot haluavat syödä kuten muut eivätkä halua palata noudattamaan vuosikymmenien takaista hiilarirajoitteista ruokavaliota ja toinen perustelu oli, että runsashiilarisesta on saatu hyviä tuloksia kuitenkin diabeteksen hoidossa (tosin vastakkaista tutkimustulosta Ruotsista esiteltiin)
-ihmeteltiin sitä, että miksi väki lihoo, vaikka syö terveellisemmin kuin koskaan. Vastaus: liikutaan vähemmän kuin ennen ja annoskoot on suuria.
-argumentteja VHH:ta vastaan oli sen kalleus ja epäeettisyys globaalisti ajatellen
-argumentteja VHH:n puolesta oli ruoan pitäminen pitkään kylläisenä, helppous laihtua ilman näläntunnetta
-ruoan vaikutus veren rasvoihin tuli myös esiin ja sellaisia tutkimustuloksia, joiden mukaan runsas huonojen hiilihydraatttien syönti huonontaa veren rasva-arvoja
-esiteltiin myös tutkimus, jonka mukaan miehet laihtuvat helpoimmin Atkinsin dieetillä ja nainen ns. välimeren ruokavaliolla.

Kauppalehden keskustelupaikalla on kommentoitu keskustelua:

OyAb -nimimerkki sanoo: Minusta Fogelin esittämä ajatus siitä, että jokaisen pitäisi pitää vähintään yksi kasvisruokapäivä viikossa, on vähintään kummallinen. Minulla olisi liian kova nälkä sellaisena päivänä. En suostu! Tarvitsen rasvaista kalaa, kunnon pihviä ym. päivittäin. Minun puolestani Fogelholm saa tulla toimeen pelkillä rehuilla vaikka viikon jokaisena päivänä, jos niin itse haluaa. Se ei minulle kuulu.

lamapatruuna kirjoittaa: Ei ole olemassa huonoja tai hyviä hiilihydraatteja. Kropassa on vain hiilihydraatteja. Se on aina loppupelissä glukoosia, tuli se rukiista tai irtokarkista.
Oppineet (Fogelholm, Puska...) pitävät tavallista kansalaista turhan tyhmänä näissä asioissa ja se antaa sijan ravitsemuspolitiikalle, jossa erilaiset äärijärjestöt (leipätiedotus, perunatiedotus...) pääsevät lobbaamaan tuotteitaan perustaen mainoksensa ihan puhtaalle paskapuheelle.
Esimerkkinä leipätiedotus myy ruista hitaana hiilihydraattina, hivenainerikkaana ja vitamiinipitoisena terveystuotteena, mitä se ei ole millään vertailevalla mittarilla. Missään viljoissa ei ole merkittävästi hivenaineita, eikä vitamiineja. Lihan ja kasvisten pitoisuudet ovat moninkertaiset. Ruis on jees niille, jotka saavat ja ehtivät sen kalorit polttaa ja joilla on rahaa ostaa niin kallista paskanjatketta. Leivän kilohinta pyörii jo lihan kanssa samalla luokassa ja jopa laatukalaa saa alle leivän hinnan.
Ruuassa mikä tahansa hiilihydraattilähde voidaan tehdä vaikutukseltaan nopeaksi tai hitaaksi, mutta hiilihydraatti on aina samaa kamaa.
Rasvan laatu onkin sitten aivan eri asia. Sillä puolen on merkitystä valinnoilla. Kansojen tasolla katsottuna rypsiöljy ei Suomalaispalvonnasta huolimatta ole mitenkään ylivertaista tai ihanteellista. Yhtä hyviin ja parempiinkin tuloksiin kansansairauksissa päästään herkullisemmillakin rasvanlähteillä.

Hiilaritietoiset foorumissa puheenjohtajana toiminut Christer Sundqvist kirjoittaa näin 10.2.2009 klo 00:10: Niin, mitä tässä nyt sitten sanoisi iltapäivän annista Suomen Akatemiassa, sen itse paikan päällä kokeneena ja Mikael Fogelholmin ja Pekka Puskan kanssa yhdessä rakentaneena? Voisin ehkä jotain kertoa, vaikka viisautta osoittaisi ehkä ennemminkin vaikeneminen. Paikalla olleet saattoivat kuulla miten Mikael loppukommentissaan aisti historian siipien havinaa Suomen Akatemiassa. En ymmärrä miksi te ette tajua tilaisuuden merkitystä muuna kuin yleisenä ravitsemustieteen rienaustapahtumana.

Olisi ehkä eduksi antaa medialle nyt tilaisuus esittää oma käsityksensä iltapäivän annista tulevina päivinä ja viikkoina. Fogelholmin kanssa olemme lupautuneet avustamaan mediaa juttujen teossa ja asiasisällön takaamisessa ja tarkistamisessa. Yhtenä osoituksena siitä on, että laajaa mediamateriaalia valmisteltiin kovalla innolla ja sitä on kovasti kiitelty ja lisää materiaalia tarjotaan median käyttöön ihan tarpeen mukaan. Paikalla oli hämmästyttävän paljon mediaväkeä. Tämä oli oivallinen koulutustilaisuus tälle mediaväelle. Tällaisena sen näki tutkija Matti Uusitupa, pääjohtaja Pekka Puska, yksikön johtaja Fogelholm ja allekirjoittanut. Mitä median pitää raportoida tällaisesta tilaisuudesta, jossa on esillä kaksi varsin poikkeavaa käsitystä ravitsemuksen linjauksista? Erinomaisen mielenkiintoista on nähdä miten tämä seikka tuodaan esille. Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikan sanoma jäi valitettavan vaisuksi.
Itken sydänverta jos jatkatte edelleenkin johtavien ravitsemusasiantuntijoidemme ymmärtämätöntä rienausta. Kaikissa niissä keskusteluissa, joita Mikael ja minä mahdollisesti tulevaisuudessa johdamme, tulemme korostamaan tätä rakentavaa ilmapiiriä vastakkaisista käsityksistä huolimatta. Jokainen ihminen on yksilö. Joillekin sopii hiilihydraattien voimakkaampi rajoitus, joillekin ei.
Mikaelin ja minun suureksi iloksi tänään tapahtui se ihme, että ravitsemusasiantuntijamme sovittivat aikataulunsa niin, että pystyivät olemaan lähes kolme tuntia kiinnostavan ja tavattoman haastavan keskustelutilaisuuden tähtiesiintyjinä. Ei tämä ole mitenkään itsestään selvä juttu. Lääkäri A***** H*******stä tehtiin se kiusallinenkin päätös jättää hänet tämän keskustelun ulkopuolelle. Se oli nyt tilaisuuden kokeneena näköjään hyvä päätös ja meidän yhteinen etumme. H*******n aika ehkä vielä tulee. Tähtikaartiin lukeutuivat myös loistavan oman panoksensa keskusteluun tuoneet nuoret tutkijat Saska Tuomasjukka, Anssi Manninen ja Pasi Saario sekä rohkeat maallikkojäsenet diplomi-insinööri Sami Uusitalo ja kiropraktikko Juhani Tevrén. Hienoa kun maallikkoja saimme kuunnella. Muistakaa näitä henkilöitä kun järjestätte omilla paikkakunnillanne ravitsemusiltoja.
Kyllä tämä vielä tästä iloksi muuttuu näin osaavien oivaltajien voimin. Valtion ravitsemusneuvottelukunta kulkee omaa hidasta reittiään. Sen rinnalle pitää saada salonkikelpoiseksi vähähiilihydraattinen ruokavalio, tai hiilihydraattitietoinen kuten minulla on Varpun opettamana tapana sanoa. Se päivä jolloin tämä seikka on todellisuutta on taas hieman lähempänä kuin vielä eilen.
Rakentavin terveisin, christer

Tähän vastaa kirjailija Varpu Tavi samaisessa foorumissa 10.2.2009 klo 09:08: Kukaan ei lukemani perusteella ole rienannut johtavia ravitsemustieteilijöitä, joskaan itse en laske ravitsemuspoliitikkoja tieteilijöiksi (Christerin huomautus: tämäkö ei ole rienaamista varsinkin kun ajattelee ketkä olivat 9.2.2009 paikalla?). Tässä ketjussa on esitetty aiheellista kritiikkiä heidän epäjohdonmukaisista tai ylimielisistä kannanotoistaan.

Toki iso muutos on tapahtunut sitten ensimmäisen Laihdu ilman nälkää -kirjan ilmestymisen, jolloin nuo samat ravintovalistajat pitivät sanaa hiilihydraattitietoinen jonain Atkinsin dieetin piilonimenä. Ja ymmärsivät Atkinsin dieetistä vain induktiovaiheen ja pelottelut eläinrasvasta.
Minun hiilaritietoinen muistini ulottuu niin pitkälle, että muistan hyvin ajan jolloin Anssi Manninen oli vasta kääntymässä ymmärtämään vhh:ta. Lähempänä on aika, jolloin Christer alkoi muuttaa kelkkaansa. Niin toimivat ajattelevat ihmiset, jotka ovat valmiita vastaanottamaan uutta ravitsemustieteellistä tietoa.
Mutta en usko että ravitsemuspoliitikot kääntävät kelkkaansa. Ei poliitikko voi sellaista tehdä. Poliitikko haistelee tuulia, mikä olisi hänen uralleen parasta luovimista. Poliitikko miettii kaikkia sidosryhmiään, kepun poliitikko tuottajia ja elintarviketeollisuutta, jonkun muun puolueen ehkä jotakin muuta(kin). Sitten hän huojuu yrittäen miellyttää mahdollisimman monia - tai jos on vanha valtiomies, pitää jääräpäisesti kiinni autoritaarisista käsityksistään, koska oma valtiomiesjalusta seisoo niiden varassa.
Historian siipien havina ei kuulu ihan tänne Saksaan saakka ...

Keskustelu jatkuu tällekin foorumille tyypillisen tapaan keskittyen rienaus-sanani yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Nyt minun pitäisi pyytää anteeksi väärää sanavalintaani ja armosta ehkä joku viisastuu sen verran, että ihan asiallistakin tietoa on taas tarjolla. Huokaus!

Karppaus.info -foorumi on hyvissä ajoin varsin vilkkaasti kommentoinut tapahtumaa. Kommentit ovat tälle foorumille tyypilliseen tapaan aika järkyttäviä ja tietenkin niitä lauotaan nimettöminä. Pistän tähän muutamia makupaloja.

Kardemumma kirjoittaa: Maanantaina 9.2. on se "suuri vhh-keskustelu", jota kylläkin tämä palsta ymmärtääkseni boikotoi. Joka tapauksessa voi ihan asiallisesti veikata/kysyä, että uskotteko Suomen Akatemian tiloissa käytävän keskustelun nostavan vhh:n nykyistä näkyvämmin esille meillä Suomessa? Että siitä keskusteltaisiin enemmän? Ruotsissahan on viime vuosina tämä teema ollut keskeisesti esillä.

turbo-orvokki jatkaa: Mediasta riippuu, mitä täällä puhutaan. Jos mediassa on asiasta kiinnostuneita ihmisiä, ja rahoituspuoli ei pistä kampoihin, niin sitten keskustellaan. Mainostaja, eli maksaja, taitaa määrätä puheenaiheet. Virallisen tahon olisi syytä avata keskustelu. Kuinka järjettömästi syydetään rahaa Kelan kautta lääketehtaille, kun saman asian ajaisi kunnollinen ruoka. Toinen asia on suomen mielivaltainen hinnoittelu lääkkeissä. Ei ole mitään järkevää perustetta sille, että lääkkeet maksavat suomessa 100 kertaa enemmän, kuin sama lääke vaikka Espanjassa. Ei täällä ikuisesti voida äköttää omassa nurkassa hiljaa. Suomalaiset saavat nykyään tietoa myös muualta maailmasta. Eikä enää voida inttää että suomessa tehty tutkimus on maailman huippua, kaikki muut ovat väärässä. Nykyrahoituksella tuskin puolueetonta tutkimusta saadaan aikaiseksi lainkaan. Se pitäisi kustantaa verovaroista eikä yritysrahoituksena. Keskustelua syntyy väkisin, kuinka hedelmällistä, se nähdään.

Kardemumma on 9.2.2009 kello 14:07 lukenut blogisivujeni LIVE-päivitystä: Fogelholm on kriittinen vhh:ta kohtaan. Tämä tuskin yllättää ketään. Minusta Fogelin esittämä ajatus siitä, että jokaisen pitäisi pitää vähintään yksi kasvisruokapäivä viikossa, on vähintään kummallinen. Minulla olisi liian kova nälkä sellaisena päivänä. En suostu! Tarvitsen rasvaista kalaa, kunnon pihviä ym. päivittäin. Minun puolestani Fogelholm saa tulla toimeen pelkillä rehuilla vaikka viikon jokaisena päivänä, jos niin itse haluaa. Se ei minulle kuulu.

Berlin kirjoittaa noin tunti myöhemmin: Minä olen ihan aidon positiivisesti yllättynyt. Fogelholm perustelee runsasta hiilarikuormaa niin heikoilla jäillä ja amatööriperustein, että jopa minä voisin ampua alas (tai ainakin uskottavasti yrittää) suurimman osan. Saska on mun suosikki. Se on oikeasti ihan karppi, se ei vaan vielä tiedä sitä itse, ja yrittää uskotella muuta säilyttääkseen kasvonsa "tiedeyhteisön" edessä. Sitäpaitsi se on kirjoittanut hyvin tuon esityksensä. Kansantajuista juttua syistä ja seurauksista. Olen niin fani, että voisin antaa ne täysjyvätkin anteeksi. Että tämäkin päivä tuli nähtyä, mä olen koukussa christerin blogiin. Täytyy mennä taas painelemaan F5:ttä.

RouvaA selostaa 9.2.2009 illalla: Saa nähdä. Kun katsoo paikalla olleiden tai materiaalia saaneiden lehtien luetteloa, tulee mieleen, että viimeistään päätoimittaja muokkaa uutisoinnin siinä määrin "salonkikelpoiseksi", että lehtiyhtiön ei tarvitse pelätä kullanarvoisten mainostajien ja mainosmarkkojen menetystä nykyisessä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Ei lihan-, maidon- ja kananmunan (alku)tuottajilla ole ikinä varaa samaan mainosrummutukseen mitä (kevyt)elintarvike- ja lääketeollisuus sekä kauppa ylläpitää.

hoover menee todella asiattomalle linjalle 10.2.2009 julkaisten Pekka Puskan kuvan ja minun kuvani rienaavaan sävyyn kirjoitettujen juttujen kera. Tästä ilmiöstä Saska Tuomasjukka kirjoitti omassa blogissaan (lue ylläolevasta tekstistä). HUOKAUS! Tätä minä en ymmärrä! Millä tavalla tämä rienaus edistää asiaa?

Keskustelu menee tässäkin foorumissa tyypilliseen tapaansa sivuraiteille.

Suomi24 VHH-keskustelu on varsinainen hupipalsta missä esimerkiksi Kari J. Mattila vihastuttaa monet lukijat mm. itsepintaisella lääkäri A***** H*******n ylistyksellä. Tottakai siellä puidaan myös tätä Suomen Akatemian keskustelua. Tietääkseni Suom24-palsta ei lähettänyt toimittajaa paikalle. Joitakin juttuja siitäkin Suomi24-palstasta kerään tähän viihdearvon takia:

Kari J Mattila "tietää": Kiinnitin huomioni, että Pekka Puska oli varsin lyhytsanainen ja toisti vaan vanhaa, että kansa lihoo kun ei liiku... Tässä tarkka lainaus Christer Sundqvistin osuudesta. Vakuuttavaa puhetta. "Oma käsitykseni tästä tilanteesta on, että VHH pitäisi käsittää nimenomaan laajaa hyväksyntää hakevaksi vaihtoehdoksi virallisen lautasmallin rinnalle. Näytöt mm. epilepsiassa (ketogeeninen ruokavalio toimii), sokeritaudissa (erityisesti 2-tyypin diabetes) ja painonhallinnassa saavutetuista terveyshyödyistä puhuvat VHH:n puolesta."

mrx-08 oivaltaa: Erityisesti Pasi Saarion esitelmä oli musta kiinnostava. Pekka Puskahan myös totesi, että virallista suositusruokavaliota noudatetaan heikosti. Näinhän se on kun eineksissä ja lounasruuassa on usein paljon sekä hiilihydraattia että rasvaa.

Ambtenar kirjoittaa: Minusta Sami Uusitalo esitti asiansa mukavasti ymmärrettävällä, kansanomaisella kielellä. Pekka Puskan lausuntoja en yhtään ihmettele, miten hän voisi yhtäkkiä muuttaa mieltään kaikkien näitten vuosien jälkeen. Sitä vaan mietin, että mikä on konkreettinen tulos tästä keskustelusta. Vaietaanko tämäkin kuoliaaksi vai vaikuttaako yhtään mihinkään... Yksi asia vaan pisti silmään koko keskustelussa: A***** H******n poissaolo. Hän on Suomen tunnetuin VHH:n puolestapuhuja. Ja nyt hän ei ollut paikalla näin tärkeässä keskustelussa. Mikäli on totta, että jotkut muut osallistujat kieltäytyivät tulemasta jos H******* tulee,niin kyllä lankeaa hiukan omituinen varjo koko keskusteluun, sen järjestäjiin ja tuloksiin.

Kari J Mattila kirjoittaa vielä: Joo, Sami Uusitalo oli hyvä näin omakohtaisten kokemustensa kautta. Olen tavannutkin hänet kerran ja kuunnellut hänen mielipiteitään. Konkreettinen tulos tästä keskustelusta riippuu nyt siitä miten media siitä kirjoittaa. Paikallahan oli lukuisia lehdistön edustajia. Mitä enemmän media asiaa käsittelee sitä suurempi paine tulee suosituksia kohtaan. Olihan se kovin outoa, että A**** H****** jätettiin kutsumatta, mutta ymmärrän syyn, koska tilaisuuden yksi järjestäjistä Christer Sundqvist on aiemmin julkisuudessa arvostellut H******ä ja ei halunnut häntä sinne kutsua. Sitten jos vielä kerrotaan, että muut eivät olisi tulleet niin aika oudon kuvan siitä saa. Sovin *******n kanssa, että pysymme poissa tuosta tilaisuudesta ja eihän siellä ollut yleiskeskustelulle aika kuin 5-15 minuuttia joten tuskin siellä olisi puheenvuoroa saanutkaan. (Christer kommentoi: Kari J. Mattila kirjoittaa usein sekavia kirjoituksia palstalle. Tämäkin kirjoitus menee sekavuuden piikkiin.)

Sähköpostiin on tullut runsaasti palautetta. Kiitos! Muutamassa kirjeessä korostetaan sitä, että tilaisuudesta välittyi varsin hyvin tilanteen kaksijakoisuus:

1) Jos Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksia paremmin noudatettaisiin, ihmiset olisivat terveempiä

2) Jos selkeälle VHH-vaihtoehdolle annettaisiin sille kuuluva virallinen tuki, ihmiset olisivat terveempiä

Jatkuu...

gluteeniton	kolesteroliton	lakto-ovo-vegetaarinen	laktoositon	laktovegetaarinen
maidoton	rasvaton	runsaskuituinen	vegaaninen	vähäkolesterolinen
vähärasvainen

veteraaniurheilija

torstaina, helmikuuta 12, 2009

VHH = erityisruokavalio?

Erityisruokavaliot