Pirteitä ravitsemusaiheisia blogeja

***

10.11.2011 täällä oli 154 ravitsemusaiheista blogia. Uusin blogi on lääkäri Pyry Suonsivun blogi. Käykää kurkkaamassa tätäkin blogia! Puuttuuko Sinun blogisi listalta? 


Löydä ravitsemusblogien kiehtova maailma! Luokittelussa on käytetty huumoria. Uusin luokka on nuorten bloggaajien lähes raivokkaan suloisesti esille tuoma terveysviesti "uusista" superfoodeista ja muista kotkotuksista. Ne ovat niitä uusia Staroja, joita Suomen nuoriso tarvitsee!

Kirjoitettu alunperin 21.11.2006, sen jälkeen useita päivityksiä, joista viimeisin 10.11.2011. Veteraaniurheilija -blogi taitaa olla ykkösvalintasi, kun haluat tietää lisää ravitsemuksesta. Valittiinhan Veteraaniurheilijan blogi vuonna 2010 Suomen parhaaksi terveysblogiksi. Myös vuonna 2011 ykkösenä oli Veteraaniurheilijan blogi!

TERVEYSBLOGIEN PÄIVITETTY TOP 10 -LISTA SUOMESSA KESÄKUUSSA 2011

1. Veteraaniurheilija, 2. Aamiainen ruohikolla, 3. Quinoaa!, 4. Ilon pisara, 5. Kukka Laakso. 6. Jussi Riekki.fi, 7. Raikasweb, 8. Urbaani oranki, 9. Hellohelene, 10. Terveellistä elämää 

Luettelostani löydät pirteitä, hauskoja, kaupallisia, ei-kaupallisia, tosikkomaisia, ärsyttäviä, hyödyllisiä ja ehkä muutokseen houkuttelevia blogeja. Pidä tämä blogikirjoitukseni visusti tallessa ja palaa siihen usein, ehkä jok'ikinen päivä. Jää koukkuun! Lue lisää! Inspiroidu blogikirjoituksista! Koe uuden sosiaalisen median ulottuvuus omassa elämässäsi! Hoida terveyttäsi! Syö oikein!

Blogi on verkkosivu tai -sivusto, johon yksi tai useampi kirjoittaja kirjoittaa enemmän tai vähemmän säännöllisesti niin, että uudet tekstit ovat helposti löydettävissä (yleensä sivun yläreunassa), ja niin että vanhat tekstit säilyvät luettavina ja muuttumattomina uusista teksteistä huolimatta.

Blogissa on mahdollista julkaista sisältöä tekstin lisäksi myös kuvien, videokuvan tai äänen muodossa. Tiedon esityksessä blogeille tunnusomaista muihin www-sivuihin verrattuna on ajan, linkityksen ja henkilökohtaisen näkökulman painotus. Muita tunnusomaisia piirteitä blogeille on kommentointimahdollisuus ja RSS- tai Atom-syötteet, joiden avulla voidaan helposti ohjelmallisesti seurata ja levittää blogin sisältöä.

Uusia ravitsemusaiheisia blogeja syntyy ja kuolee. Jos haluaa lukea ravitsemuksesta muualla kuin täällä minun sivustossani, voi käydä kurkkaamassa muita aikaansaannoksia.

Yliopistossa

Aamiainen ruohikolla. Ravintoneuvoja Juhana Harju markkinoi täällä kirjojansa ja kirjoittelee ravintojuttujaan. Välillä ihan hyvääkin asiaa.

Dr. Dahlqvists blogg. Lääkäri Annika Dahlqvist on hiilihydraattitietoisuuden vankka suosija ja tavattoman suosittu henkilö Ruotsissa. Hän on tuonut Ruotsiin käsitteen LCHF (Low Carb, High Fat). Tämän rohkean naisen kirjoittelua kannattaa seurata, mutta ihan kaikkea ei välttämättä tarvitse uskoa. Hän kirjoitti aiemmin blogiaan Passagen -sivustolla.

Flo Food. Nina Westerback kirjoittaa asiantuntevasti ja pirteästi aidosta ruoasta. Ruotsinkielellä.

Ge plats för livets goda. Ravintovalmentaja Katarina Holm-Johansson kirjoittaa virallisten oppien mukaista tekstiä. Ruotsinkielinen. On ollut aika pitkään kirjoitustauolla.

Ihan tervettä. Yleisradion toimittaja Rita Trötschkes kommentoi asiantuntevaan tapaansa ravitsemukseen ja terveyteen liittyviä ilmiöitä. Suosittelen!

Jussi Riekki. Blogin taustalla häärää kamppailu-urheilua, painonnostoa ja CrossFittia harrastava numeronörtti ja lukutoukka. Kirjoitukset käsittelevät ravitsemusta, liikuntaa ja toiminnallista elämää.

Kort & Gott med Eva Kullenberg. Ruotsalainen ravitsemusterapeutti (virallinen sellainen) Eva Kullenberg puolustaa tässä blogissaan Livsmedelsverketin virallista ruokavaliota. Mielenkiintoista!

Kost och hälsa. Maallikko (?) Johanna Söderlund kirjoittaa asiantuntevasti alan tuoreimmista tutkimuksista. Ruotsinkielinen.

Kostdoktorn. Lääkäri Andreas Eenfeldt on sivustolleen kerännyt huikean ruotsinkielisen tietopaketin ravitsemuksesta ja terveydestä. Ehdoton huippupaikka! Ruotsin suosituin terveysblogi vuonna 2011.

Ollin blogi. Lääketieteen kandidaatti Olli Nevalainen kirjoittaa ravintoasioista kivikautisen ruokavalion näkökulmasta. Kannattaa seurata!

Paulúns. Ruotsissa hyvin tunnettu ravintoguru Fredrik Paulún pitää omaa blogia. Ruotsinkieltä ymmärtävät löytävät täältä paljon mukavia ideoita. Välillä häiritsevän kaupallinen.

Pronutritionist. Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen kirjoittaa asiantuntevasti ravitsemuksesta ja terveydestä. Suomen ja Lontoon murteella. Suosittelen.

Pyry Suonsivu. Raahelainen lääkäri kirjoittaa rohkean tuntuisesti lääkäri Antti Heikkilää myötäilevää tarinaa.

Pullapoliisin elämää. Ravitsemusterapeutti Anette Palssan blogi.

Pöperöproffa. Patrik Borg on ravitsemusasiantuntija, joka seikkailee tutkimuksen, asiakastyön ja erilaisten asiantuntijatehtävien välimaastossa. Tämä blogi on tuuletuspaikka niille ajatuksille joita Patrik ei pääse muuten esittämään eli pohjimmiltaan tämä on Patrikin paikka päteä, kysellä ja oppia.

Ravitsemusuutiset. Janne Huovila on perustanut todella hienon "lehden", jossa on tutkittua ravitsemustietoa tuoreeltaan. Suosittelen lämpimästi!

Saska Tuomasjukka. Vihreiden toivo Paimiossa kirjoittaa välillä ravitsemuksesta. Aavistuksen kallellaan siihen suuntaan, että valtion sapuskat eivät ole parhaat mahdolliset. Harvardin suunnasta saadaan apua ja tarvittaessa löytyy ymmärrystä vaihtoehtoisillekin ravintoratkaisuille. Oli mukana Suomen Akatemian hiilihydraattikeskustelussa 9.2.2009.

Terve! Professori Pentti Huovinen kirjoittaa terveydestä. Virallisesti. Harvoin.

Tosiruoka. Nina Westerback kirjoittaa tosimeiningillä aidosta ruoasta. Hän kehottaa syömään ruokaa, jota varten ihminen on luotu. Ota selvää millaista sellainen ruoka on!

Eläkkeellä

Timo Kuuselan blogi. Lääketieteen tohtori Timo Kuusela kirjoittaa ajatuksiaan terveydestä, ravitsemuksesta ja lääketieteestä. Kannattaa tutustua!

Nousevia Staroja Suomen foodi-skenellä!

Appelsiineja Hunajaa. Raw-meininkiä niin paljon, että tällainen vanha kalkkis (veteraaniurheilija) menee ihan sekaisin. Nuoriso saa mieluusti ottaa mallia, sillä on tässä blogissa suositeltu foodi 100x terveellisempää kuin pikaruoka-shitti.

Fuel from nature. Suklaaguru Jaakko Halmetojan blogi. Supereiden superi! Tästä ottakaa mallia Suomen nuoriso (ja niin te otattekin!)

HelloHelene. Helene asuu Helsingin keskustassa. Hän on päätoimisesti töissä sosiaalisen median toimistossa ja on valmistunut ihan oikeissa kouluissa. Hän päätti jättää taakseen epäterveellisen elämänsä ja otti selvää terveellisemmästä elämäntaipaleesta. Hän kertoo siitä blogissaan.

Liekeissä. Tässä ollaan sananmukaisesti liekeissä. Pessi Peura on vauhdissa. Suosittelen.

Mene ja tiedä. Kaikenkainen shitti korvataan tässä blogissa kunnon foodeilla. Meno on villiä!

Moments. Nuorison trendejä pursuava blogi. On raw-meininkiä ja superfoodismia ja kova meno päällä.

Mustikkatyttö Macamaassa. Terveestä, mahdollisimman luonnollisesta elämästä ja hyvinvoinnista kiinnostunut nainen ja äiti Keski-Uudenmaan seutuvilta. Luonto, luomu, superfoodit, klassinen homeopatia, psykologia ja runous kiehtovat häntä.

Raakaravintoa. Oikea raakaravintovalmentaja Mea Salo pitää tässä paikassa blogia.

Syömisen iloa. Rawfoodskenen suuria tähtiä. Suosittelen!

Terveellisen elämäntavan puolesta. Viher-Tuomo julistaa vihreätä evankeliumiaan halukkaille sieluille.

Viidakkomies. Opiskelija Olli Posti toivottaa blogissaan tervetulleeksi Tarzanin maailmaan! Saat seurata miten nyky-Tarzan elää, syö ja liikkuu. Lukijamäärän ja kiinnostuksen kasvaessa hän paljastaa parhaita salaisuuksiaan, joilla voi sitten nostaa suorituskykynsä viidakkomiehen tasolle! Hän pitää sekavia luentoja ja tekee liukuhihnalla käsittämättömän kömpelöitä videoita, mutta kompensoi nämä puutteet valtavalla innolla.

Villivihanneksia. Suvi bloggaa luonnonläheisestä elämästä kaupungissa (ja mahdollisimman usein maallakin). Matkalla ilon, rakkauden ja runsauden täyttämässä elämässä.

Ammattikoulussa

Aliravitsemus. Ruotsissa asuva suomalainen lääkäri kirjoittaa asiantuntevasti mm. laitospotilaan aliravitsemuksesta. Hänellä on lääkärinkoulutus Suomesta ja Dietetiikan kursseja hän on käynyt Göteborgin Yliopistossa 1997, 1998-2001. Viimeiset 4 vuotta hän ei ole ollut aktiivissa lääkärin ammatissa sairaalan seinien sisällä tai poleilla ja harrastaa kirjoittamista kotioloissa.


Anja Nystén. Kirjoittaa arjen kemikaaleista, ekologisuudesta ja kuluttamisesta.

Antti Heikkilän blogi. Ortopedi Antti Heikkilä kirjoittaa värikästä tekstiä. Kaikki eivät ole mielissään aikaansaannoksista.

Broccoli Princess. Kaisa Jaakkolan ylläpitämä terveysblogi. Kirjoittaa lennokasta tekstiä englanniksi ja suomeksi.

Dikarboksyylihapot. Ruotsissa asuva suomalainen lääkäri kirjoittaa asiantuntevasti dikarboksyylihapoista. Kaikkialta niitäkin happoja löytyy!

Fettsyror, rasvahapot. Ruotsissa asuva suomalainen lääkäri kirjoittaa asiantuntevasti rasvahapoista. Et taatusti tiennyt ihan kaikkea ennestään!

Fytiini. Ruotsissa asuva suomalainen lääkäri kirjoittaa asiantuntevasti fytiinien vaikutuksista. Fy fan så mycket information!

Funktionaalinen ravinto. Ruotsissa asuva suomalainen lääkäri kirjoittaa asiantuntevasti terveysvaikutteisesta ravinnosta. Paljon mielenkiintoista tietoa!

Glukoosi. Ruotsissa asuva suomalainen lääkäri kirjoittaa asiantuntevasti mm. glykeemisestä indeksistä. Paljon makeaa tietoa tarjolla! Suosittelen.

Gluteeni. Ruotsissa asuva suomalainen lääkäri kirjoittaa keliakiasta. Paljon vatsaa kipristelevää tietoa tarjolla! Suosittelen.

Haaralliset rasvahapot (BCFA). Ruotsissa asuva suomalainen lääkäri kirjoittaa asiantuntevasti erikoisen kiinnostavista rasvahapoista. Paljon rasvaista tietoa tarjolla! Suosittelen.

Highway to Health. Blogin kirjoittaja on Hanna Markuksela, psykologian maisteri ja ravitsemusasiantuntija eli valtakunnan virallinen keittiöpsykologi. Hanna viljelee kirjoituksissaan psykologiaa, ravitsemustiedettä ja käytännön kokemuksia tarkoituksenaan edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Ilon Pisara. Miia Saastamoinen on ravitsemustieteeseen, terveelliseen ravitsemukseen, ruoka-aineisiin, kemikaalien vaikutuksiin ja ruuan valmistukseen perehtynyt ravintoneuvoja. Valtava tiedonjano on tehnyt hänestä ikuisen opiskelijan, jonka suurimmat mielenkiinnonkohteet ovat henkinen kasvu, ekologisuus, luomu ja luonto. Suosittelen!

Jalkapalloilijan ravitsemus. Harvakseltaan päivittyvä Janne Huovilan ravitsemuksen erikoissivu tuleville Litmasille ja muille Hyypiöille on lukemisen arvoinen. Ravitsemustieteen opiskelijalla on näppäimistö hyvin hallinnassa ja hyviä neuvoja satelee tuhka tiheään.

Kannuvalimo. Tässä on turkulaistoimittajien yhteinen blogi, joka seuraa aikaa, havainnoi, kommentoi ja provosoi. Aiheet ovat miehiä myöten; kulttuuria, politiikkaa, Eurooppaa ja muuta maailmaa, ruokaa, tapoja ja ilmiöitä. Sekä tietenkin turkulaisuutta. Kypsää juttua! Suosittelen!

Kemikaalicocktail. Toimittaja Noora Shingler (s. Vanhanen) kirjoittaa oikeasta ravinnosta. Siitä, mikä jää jäljelle, kun karsitaan lisä- ja väriaineet, säilöntäaineet, tuholaismyrkyt, antibiootit, hormonit sekä kaikki se pienellä painettu präntti tuoteselosteessa, jota et ymmärrä.

Kolesteroli. Ruotsissa asuva suomalainen lääkäri kirjoittaa kolesterolista. Paljon tietoa!

Kunnon blogi. Tässä blogissa on välillä ihan kunnon asiaa. Välillä houkutellaan syömään oikein terveellisesti.

MemoryMuisti. Ruotsissa asuva suomalainen lääkäri kirjoittaa asiantuntevasti mm. muistitoiminnoista. Muista lukea!

Ne elävät vain yhden päivän. Pohdintaa syömishäiriöistä, aineenvaihdunnasta, terveellisestä ruoasta. Tätä sinun kannattaa lukea!

Quinoaa! Heidi on kokenut suuria sisäisiä muutoksia, joita puhtaampi ravinto on edesauttanut. Aiheet käsittelevät ravintomuutoksen lisäksi raakaravintoa, luonnonmukaisuutta, kokonaisvaltaista terveyttä, ayurvedaa sekä tietoisuuden kehittymistä. Suosittelen!

Performance over aesthetics. Innokas fyysiseen fitnekseen suuntautunut valmentaja (Personal Trainer). Hän harjoittelee päälajinaan CrossFit -tyyppistä lajia. Hermis -nimimerkillä hän kirjoittaa usein ravitsemuksesta.

Ravinto- ja energia-aineet. Ruotsissa asuva suomalainen lääkäri kirjoittaa ravinnosta sekä perus- että erikoistietoa. Käy kurkkaamassa!

Ravintomedia. Mahtipontisen bloginimen taakse kätkeytyy nuori ravitsemustieteen opiskelija, Juuso Reinikainen. Suosittelen hänen sivujaan!

Rikkiä kipuun. Mikko Oinonen lukee tiedeuutisia ja kommentoi niitä railakkaasti. Esimerkki: "Sen lisäksi, että monet lääkeaineet ovat myrkyllisiä, ne saattavat luoda niitä puutostiloja, jotka aiheuttivat sairauden, johon lääke on määrätty!" Piristävä poikkeus, sillä tavalla että ilmoittaa reilusti oman nimensä. On kirjoittanut viimeksi aika paljon mielenkiintoista tarinaa kivusta.

Swanfly. Nuori nainen kirjoittaa viisaasti ravinnosta. Hän on löytänyt paljon hyvää rasvoissa ja proteiineissa. Ai, että minä tykkään tästä blogista!

Tauriini. Ruotsissa asuva suomalainen lääkäri kirjoittaa tauriinista. Paljon mielenkiintoista luettavaa!

Uutta viruksista. Ruotsissa asuva suomalainen lääkäri kirjoittaa myös viruksista. Älä syö viruksia turhaan! Käy kurkkaamassa näitäkin tekstejä!

Varpu Tavi. Varpu on valistunut maallikko ravintoasioissa, joka kirjoittaa huoliteltua suomenkieltä. Suosittelen.

Verkkolehti In Medias Res. Tämä on toimittaja Kirsi Myllyniemen kantaa ottava blogi. Usein hän käsittelee täällä ravitsemus- ja terveysaiheita ehkä kypsimmällä mahdollisella tavalla. Ainoa asia mistä Kirsin saa suuttumaan, on hiilihydraattitietoisuudesta (erityisesti VHH:sta) puhuminen ja kirjoittaminen myönteiseen sävyyn. Kirsi ei kuulu noihin porukoihin, kunnioitetaan sitä. Lukekaa ja pohtikaa Kirsin kirjoituksia!

Yksterveysblogi. Tämä on yksi terveysblogi monien muiden joukossa. Raakaravinnon puolesta puhutaan aika vahvasti.

Peruskoulussa

Anna-Leena Härkösen ruokablogi. Anna-Leena on kirjailija ja näyttelijä. Tässä ruokablogissa hän kertoo siitä miten hänen on ollut pakko opetella laittamaan ruokaa.

Elämä käsissämme. Naturmammaksi itseänsä kutsuvalla proviisorilla on tavoitteena kehittää yhteistyötä lääketieteen ja luontaisterapioiden (= CAM-terapiat) välille, kaikkien eri ihmisille löytyvien sopivien hoitojen yhteensovittamiseksi. Hän rakastaa luontoa ja sen parantavaa voimaa! Siksi hän aikoo päästyään eläkkeelle apteekkityöstään jakaa kerryttämiään elämänkokemuksia muille tämän blogin avulla. Luontaisten hoitomuotojen ja ekologisen elämäntavan kannattajana hän haluaa auttaa maapalloa ja sen asukkaita parantamaan niin fyysistä kuin henkistä hyvinvointiaan myös tuleville sukupolville.

Elämän leipä. Tämän blogin pääpaino tulee olemaan ravitsemukseen liittyvissä asioissa. Erityisesti luonnonmukainen ravinto ja terveyden hoito ovat kiinnostukseni kohteena. Blogia kirjoittaa Anna, joka on koulutukseltaan elintarviketieteiden maisteri. Kaiken oikeasti hyödyllisen ja relevantin tiedon hän on kuitenkin oppinut yliopistomaailman ulkopuolella itse opiskelemalla ja kokeilemalla asioita. Hengelliset asiat ovat Annalle myös tärkeitä, joten välillä hän kirjoittelee myös ajatuksiaan uskosta ja elävästä kristillisyydestä.

Hattis hokkenee. Liikunnalla ja terveellisellä ravinnolla Hattis yrittää tehdä elämästään mielekkäämmän. Tutustumisen arvoista tarinaa. "Tämä blogi on nyt taas hiukan unohtunut kaiken kiireen keskellä", sanotaan blogissa.

Hunajataivas, hunajameri. Jenni pitää omasta mielestään hullua blogia, joka ei varmasti jätä ketään kylmäksi. Jos siis haluat lämpöä elämääsi kannattaa ehkä vilkaista raakaravinnosta kiinnostunen Jennin blogia. Jenni sanoo: "Kirjoitan mistä huvittaa ja milloin huvittaa, joten blogi sisältää vähän kaikkea: kevyttä hömppää ja joskus vähän rankempaakin juttua. Kaikki kommentit ovat tervetulleita -- myös erimieliset. Tosin vittuiluihin vittuilen toki takaisin."

Jokapäiväistä leipää. Tuntematon kirjoittaja selvittelee huolettomaan tapaansa jokapäiväisiä ruokaan kuuluvia asioita. Kannattaa tutustua!

Keittiökameleontti. Okriina on raakaravinnon syöjä. Hän kirjoittaa ruoasta, josta tulee hyvä olo. Tämä blogi oli ennen muinoin nimeltään Vegaanikahvila.

Limpun blogi. Linda on 26-vuotias nainen Pirkanmaalta ja hän kertoo arjestansa omassa blogissaan. Blogin keskeisimpiä aiheita ovat terveellinen ruoka, treeni ja muut hyvinvointiin liittyvät asiat. Paljon kivoja juttuja!

Luonnollisesti vapaat. Veli-Matti Lahnala jakaa blogissaan terveystietoa tiedostaville ihmisille.

Manninen Nutraceuticals. Oululainen liikuntalääketieteilijä Anssi Manninen piilottaa välillä ihan järkevän tuntuisia juttuja mainosten joukkoon. Pääsee ammattikouluun jos vähentää mainostamista.

Mens sana in corpore sano. Saanan tarinapaikka mm. ravinnosta. Hän kertoo miten tehdä parempia valintoja.

Mia Ahinko. Mia kirjoittaa treeneistään ja kisatouhuista (fitnessurheilija). Hän käsittelee myös omaan alaan liittyvää tietoa ja tutkimuksia sekä päättelee lukemansa perusteella miten ihmiselimistö toimii. Isona hänestä tulee fysioterapeuttien kouluttaja.

Myrskynsilmä. Ravitsemuksenkin myrskyihin heittäydytään aika ajoin tässä blogissa.

Naturaali. Kyseessä on Jonna. Hän harrastaa raakaravintoa ja terveellistä elämänmenoa.

Nautinnon maksimointia. Elina Kirppu on vaarallinen nainen: "Taiteesta, autoista, ruoasta, viinistä, oluesta, snapseista ja lätkästä tykkäävä nainen pohtii elämän menoa ja haukkuu puun takaa." Lisäksi hän kävelee pitkiä matkoja. Piristäviä kirjoituksia. Päivittää blogiaan tosi harvoin.

Omakohtaisia kokemuksia. Ihan omista kokemuksistaan kirjoittaa raakaravintoon hurahtanut Omnia.

Omakeho.org. Hyvinvoinnin erikoissivusto ainakin bloginkirjoittajan omasta mielestä.

Pastanjauhantaa. Oululainen pariskunta kokkaa ja bloggaa. Tosi monipuoliset ja värikkäät sivut.

Poikamiehen ruokavalio. Taloustieteitä opiskeleva Veli-Matti Lahnala ja opiskelijan renttu (oma ilmaisu) "Trump" selostavat havaintojaan terveellisestä ruoasta. Täytyy rehellisyyden nimissä sanoa, että aika sekaista touhua on tarjolla, mutta sellaista poikamiehillä tahtoo olla. Ei ole päivittynyt ihan viime vuosina.

Raakaruoka. Tässä blogissa kunnioitetaan raakaravintoa. Kirjoittajina Elina ja Ulla, jotka ovat terveystutkijoita ja laajapohjaisesti ravitsemuksesta kiinnostuneita.

Ruokapäiväkirjat. Tässä on nirso kasvissyöjä tasapainoilemassa ruokansa kanssa.

Sokeripala. Kirjallisuusblogi joka haluaisi olla kakkublogi. Tätä blogia kirjoittaa Minna Supinen Helsingistä. Hakeutunut tuottavampiin hommeleihin kuin blogikirjoittelu.

VHH-123. Tämä on vähähiilihydraattiselle ruokavaliolle omistettu blogi, jota ylläpitää nimeltä mainitsematon henkilö. Se on helppolukuinen ja täynnä tietoa tästä nykyään niin suositusta ruokavaliosta. Se pyrkii pysymään aina ajan hermolla.

Volgansieni. Nina Laaksonen on innostunut volgansienistä. Kirjoittaa tästä omakustanteisia kirjoja ja bloggaa.

Päiväkodissa

4kk - Työnnä sitä! Neljän kuukauden aikana pistetään kunto- ja terveysasiat järjestykseen. Ainakin jos on uskomista tähän tuntemattomaan blogikirjoittajaan. Ja miksi ei olisi?

Going on the hard road. Nuori syömishäiriöinen tyttö käy läpi suhdettaan ruokaan ja liikuntaan.

HaLo - Pieni aikuinen. Erään lastenohjaajan tavoite on jakaa omia kokemuksiaan blogissa. Hän kertoo mm. terveysvaivojen parannuskeinoista luonnollisin keinoin, raakaravinnon vaikutuksista omakohtaisesti, jakaa informaatiota siitä miten voimme jokainen kohentaa elämämme laatua pienin askelin sekä jakaa kokemuksia luonnonkosmetiikasta. Hän hakee raakaravinnolla apua lähes kroonistuneeseen migreeniin, kivuliaisiin kuukautisiin, lihassärkyihin sekä väsymykseen.

Helmin HeVi-osasto. Kirjoittaja on 18-vuotias opiskelija, joka kirjoittaa ruokablogia. Heviosastolla laitellaan kasvispainotteista ruokaa. Blogissa voi myös esiintyä yleistä pohdiskelua teeman 'ruoka' ympärillä.

Hulkki. Tätä blogia kirjoittaa Utti Hietala, joka joskus haluaa olla täynnä muskeleita. Kisadieettejä on kiva lukea.

Karpin maailma. Vähähiilihydraattista dieettiä noudatteleva kirjoittaa ruokavalinnoistaan. Kevytruokia täältä on turha etsiä.

Kasviksena Belgiassa. Vegetaarista tarinaa Belgiasta.

Kehonrakennus blogi. Täällä on vähän tietoa ravitsemuksesta lihaksillaan pullisteleville.

Kemikaalikimara. Anja Nystén on kemiantekniikan diplomi-insinööri ja työskentelee ympäristöalan yrityksessä. Kirjoittaa blogia kemikaaleista ja niitähän tunnetusti on ruoassa yllin kyllin.

Kermaomena. Iisa on kovasti kiinnostunut laadukkaasta luomuruoasta ja syön myös mm. voita ja kermaa. Viisasta.

Kosmoksen blogi. Tuntemattoman blogikirjoittajan mukaan olemme osa kosmosta. Hän pyytää mukaan ihmettelemään olemassaolon tarkoitusta. Välillä mielenkiintoista tarinaa ravinnosta.

Leikkikenttäni. Danielalla on tarjolla tajunnanvirtaa elämästä ja elämänmuutoksesta.

(my) Blue cafe. Xylitol -nimimerkillä kirjoittava tyttö löytää joskus asiaa ravitsemuksestakin.

Peikkojen maailmassa. Kaisu kirjoittaa ja nauttii elävästä ravinnosta.

Ruoka ja näyttöön perustuva ravitsemustiede. Minulle tuntematon Tommy Löwendahl tarjoaa näyttöön perustuvia vastauksia ruokavalioista, ravintoaineista ja niihin liittyvistä riskeistä. Tieto kehittyy ja muuttuu eivätkä nämä artikkelit ole Tommyn omia, vaan hän kokoaa jutut useista erilaisista tutkimuksista. Hän toivoo perusteltua kritiikkiä. Tätä pitää hänelle tarjota!

Sannulin Blogi. Sannuli on wannabe fitnesstyttö, joka treenaa ahkerasti, kokkaa luovasti ja opiskelee aina kun jaksaa ja aika antaa periksi. Hän tuli fitnessmalli -09 kisassa kolmanneksi. Tavoitteena on siirtyä fitnessmallista body fitnessiin lähivuosina!

Taikametsä. Ihmeelliseen ja värikkääseen taikametsään meidät vie nuori, tuntematon nainen. Tarinaa on ravintolisistä, raakaravinnosta ja kosmetiikasta.

Treeni ja ravinto. Nimimerkki Mikun pirtietä kirjoituksia laihdutuksesta ja treenistä löytyy täältä.

Treeni ja ruokavalio. Tuntematon kirjoittaja (Laukkanen?) elää kalorivajeessa, vähillä hiilihydraateilla ja harjoittelee varsin ahkerasti. Miten hommat sujuvat? Aika hyvin.

Unelmia terveellisestä elämästä. Laihdutusblogeja on pilvin pimein enkä niitä juurikaan tähän listaani kelpuuta. Tämä pääse mukaan koska se pohtii ravitsemusta ja terveellistä elämää hieman enemmän kuin mittanauhan lukemaa.

Vale. Tässä blogissa ei ehkä kerrota valheita. Sen sijaan blogista löytyy ihan oikeasti järkeväntuntuista tajunnanvirtaa raakaravinnosta, superfoodeista ja muusta jännästä ruokaan liittyvästä.

Voisilmäpeliä. Eeva Kolu on 23-vuotias opiskelija ja harrastelijakokki, joka syö aina rusinat pullasta ja sokerit pohjalta. Tässä blogissa kokeillaan enimmäkseen yksinkertaisia, mutta silti jokapäiväisestä leivästä poikkeavia ohjeita. Hän on juuri palannut Marokon reissulta.

Synnytysosastolla

Chiliä & Suklaata. Kokkaamiseen vasta hetki sitten hurahtanut 22-vuotias urheilijanainen opettelee blogin pitoa ja ennen kaikkea ruoan laittoa.

Geek gone raw. Raakaravinnosta kirjoitellaan tässä asiantuntevasti Lontoon murteella. Aletheia on Suomesta.

Katsahteluita. Ihmisen ravitsemus on kiinnostava asia, sanoo Oili Marjatta. Terveyden edistäminen on myös kiinnostava asia. Sitä kiinnostavammaksi ne muuttuvat mitä vanhemmaksi itse tulee. Blogissaan Oili Marjatta luo katsahduksia aiheeseen. Subjektiivisesti ja vain omasta näkökulmastaan. Hän on päätynyt hangoittelemaan virallisterveellistä ja kaikkia yksilöitä koskevaa yleistettyä ajattelua vastaan. Ruoan valmistus ei ole välttämätön jokapäiväinen rutiini vaan tie parempaan terveyteen - mielen ja ruumiin!

Kissa pöydällä. Ensin kasvisruokaa, sitten karppausta, nyt elävää ruokaa ja superfoodia. Mitä tästäkin seuraa?

Kokonaisvaltainen Menestys. Aiheet vaihtelevat terveydestä ravintoon, politiikasta pörssiin. Meille voi myydä vaarallisia elintarvikkeita, kunhan vain tämä hulluus jatkaa pyörimistä ja firmat tuottavat voittoa. Tästä harhasta on Timo Ylä-Soininmäen mukaan mahdollista päästä ulos, mutta se vaatii paljon rohkeutta, vaivaa, tietoa ja myös rahaa.

Luomuidylli blogi. Turun uusi luomukauppa on myös blogituulella.

Mirian. Mirian hurahtaa välillä ihan sivuraiteille näissä ravintoasioissa. Hän etsii sellaista terveellistä ja tasapainoista elämää. Kertoo varmasti meille kaikille sitten kun se löytyy. Blogi on ollut pitkään tauolla.

pieniä Asioita. Ebediyen -nimimerkillä kirjoittava henkilö on ravitsemuksesta ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, kirjallisuudesta sekä elokuvista kiinnostunut diabeetikkonainen vuosimallia -81 matkalla kohti mielenrauhaa! :-)

Prinsessakeittiö. Veera Rusanen kokkailee ja kirjoittaa ruoasta.

Raakaravinto. Joitakin linkkejä ruoasta joka syödään raakana.

Rakas Blogi. Opiskelijatytteli kokkaa yksinkertaista VHH-ruokaa itselleen ja saman katon alla asuvalle Ukkelille. Samalla haetaan yrityksen ja erehdyksen kautta sitä omalle keholle sopivinta ruokavaliota, etsitään tutkittua tietoa ravitsemuksesta ja yritetään saada opintotuki riittämään kuun loppuun. Raaka-aineet valitaan opiskelijabudjetin rajoissa, joten pakastevihannekset ja kananmunat ovat pop. Sokeria ja E-koodeja vältellään mahdollisuuksien mukaan, mutta ei fanaattisesti. Rasvaisia lihoja suositaan, voita käytetään reilusti. Pottua, pastaa, riisiä ja leipää syödään silloin tällöin kohtuudella.

Ravitsemusaktivisti. Tämä aktivisti seuraa ruoka-asioita ja vaahtoaa helposti. Tarjoaa sillisalaattia, nuuskii, pilkkoo ja höyryää. Vaikea sanoa, tuleeko siitä mitään.

Sanoja lautaselta. Kolmekymppiä kolkutteleva arjen rakastaja ruotii ravitsemuskeskustelua.

Suksihiihtelyä. Vastaisku sauvakävelylle. Tässä blogissa on myös keskustelua ravitsemuksesta.

Terveeksi ravinnolla. Tuntematon kirjoittaja on aloittanut täällä kaikenlaisen ravitsemustiedon välityksen. Pitää yksityisajattelija, ortopedi Antti Heikkilää suuressa arvossa. Seurataan tilannetta.

Vuosi ilman roskista. Eko-Joni päättää lopettaa roskien viennin vuodeksi? Täyttyykö asunto jätteestä ja saako hän lopulta häädöt hullun paperein? Se jää nähtäväksi, ja tämä blogi käsittelee näitä tapahtumia seuraavan 365 vuorokauden aikana. Hän uskon tämän projektin opettavan paljon kestävästä elämäntavasta, sekä kouluttavan häntä itseään että toivottavasti myös muita. Tervetuloa seuraamaan myös mitä Eko-Joni syö! Ei varmaankaan valmisruokia?

Vuosi Vegaanina. Perheenäiti Jantunen on helsinkiläinen elintarviketieteilijä, joka päättää kokeilla pysyykö hengissä pelkällä vegaaniruoalla.

Äijädieetti. Tuntematon kirjoittaja on paljastanut Äijädieetin salaisuudet. Sillä laihtuu kuulemma takuuvarmasti.

Piilossa

Kelle kertoisin. Täällä on välillä ihanan sekavaa ravintotarinaa. Ei meidän kaikkien tarvitse seistä ruodussa, siististi ja oikein asioista kirjoitellen. Vaihtelua löytyy täältä. Legendaarisia heittoja: "viiliä. Just äsken. Hyi, hemmetti! Hirveetä limaa." "Tekis mieli vetää perseet!" " Grrrr... mä en haluais langeta, mutta jos mulle ei ole tässä elämässä tarjolla mitään muuta kuin lankeemuksia, niin who can help!?" Blogi on tällä hetkellä suojattu salasanalla.

Motivaatioblogi. Tuntematon nuori nainen kutsuu itseään blogikonkariksi ja kirjoittaa mm. elämästä, ravitsemuksesta ja terveydestä. Meni yllättäen piiloon keväällä 2009.

Opiskelun anatomiaa ja ihmiselimistön ihmeellisyyksiä. Janne Huovila opiskeli ravitsemustieteitä ja kirjoitteli hauskasti häntä kiinnostavista asioista. On nyt lakannut ilmestymästä, mutta Jannen työ jatkuu Ravitsemusuutiset -blogissa.

Ravinto ja terveys. Sivuja ylläpitää laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen. Täällä on vain tutkittuun tietoon perustuvaa luettavaa. Ei enää päivity. Katso Pronutritionist!

Soturiblogi. Nyt paukkuu ja räiskyy synnytysosastolla. Kahvakuulia lentelee ilmassa. Sotaisaa dieettiä! Bloggaamisessa on ollut pitkä tauko.

Ultrajuttu. Kauhean pitkiä matkoja juostaan tässä blogissa ja yritetään virittää keskustelua mm. rasvoista. Eihän siitä mitään tule. Suomalainen ei puhu eikä pussaa. Viime aikoina ultrajuoksija ei ole edes kirjoitellut.

Sairaalassa

Sirontaa keulassa. On ehdotettu, että tämä blogi sijoitettaisiin ravitsemusohjeidensa takia hautausmaalle. Lepää nyt siellä sairaalassa toistaiseksi, ennen kuin jonakin päivänä sinut sieltä kannetaan kotiin tervehtymään. Minä pidän tämän blogin räväkästä kielenkäytöstä: "Kaikki tiet vievät helvettiin, toteaa vanha smoolantilainen sananlasku. Nykyoloissa, uudemman teleologisen selitysopin mukaan sinnekin pitää pyrkiä. Onko Currículum Vitaesi valmis?"

Terveys on Ma.gnolia. Kyseessä on maallikko (?) Matti Narkian kunnianhimoinen tavoite kerätä suomenkielisiä terveys-, ravitsemus- ja liikunta-aiheisia linkkejä. Sivustossa on ollut käyttöhäiriöitä viime aikoina.

Kuolleita

Anniina tigruksi. Harvakseltaan tekstiä tuottanut pirteä Anniina reippaili oikein Personal Trainerin opastuksella ja söi mahdottoman terveellisesti. Lukekaa esimerkiksi tästä mitä hän pitää terveellisenä ruokana. Pirteä sivu. Viimeksi päivittynyt 30.10.2005.

Hayrake. Bodyfitness urheilulajia harrastava nainen kertoi kokemuksiaan tämän elimistölle tosi rankan urheilulajin harjoittelusta ja ravitsemuksesta. Kunnes tappoi ainakin bloginsa.

Hyvän Olon Blogi. Tähän tuli kirjoituksia hyvästä olosta kiinnostuneille. Hyv' on olla, Hyvon yllä, sanon minä mainosnikkariystäväni synnyttämillä legendaarisilla sanoilla. Päivittynyt viimeksi 2.9.2006, R.I.P.

Kaisa Jaakkola. Oikein pirteä body fitness urheilija synnytti tekstiä Fast F Sport-yrityksen sivuilla. Ei enää päivity. Katso Broccoli Princess!

LAIHDU! Kirjailija Varpu Tavin oma laihdutusblogi ei enää ilmesty ainakaan tässä osoitteessa.

Maku. Oli aikanaan makuasia mitä mieltä tästä kaupallisesta blogista oli. Lakkasi yllättäen ilmestymästä.

Matkalla kohti Fitnessmalli 2009 - kisoja. Fitness -urheilija kertoi tässä mm. oman lajinsa ravitsemuksesta ja treenaamisesta. Kolmas sija tuli kisassa - onneksi olkoon! Lopetti tämän blogin ja aloitti uuden.

Mikael Fogelholm -blogi. Huumorimiehenä ystäväni Mikael Fogelholm ymmärtää miksi pistän hänet kuolleiden joukkoon. Mikael on ravitsemuksen raudanluja ammattilainen ja kova maratoonari. Mikael kirjoittaa mm. näin: "Kuntoliikkujia on moninkertaisesti, rasvan käyttö on muuttunut myönteisesti ja hedelmiä ja vihanneksia syödään enemmän kuin aikaisemmin. Tästä huolimatta esimerkiksi lihavuus on yleistynyt ja yleistyy edelleen... Alkoholipolitiikka on tietysti lähiajan surkea esimerkki: aluksi hallitus tekee vastuuttomia päätöksiä alentamalla etenkin väkevän alkoholin veroa ja sitten aletaan syyttää ihmisiä vastuuttomasta ryyppäilystä. Useimmat varmaan haluaisivat olla terveitä. Mutta se ei onnistu sillä, että syytetään vastuuttomuudesta ja että terveyskäyttäytymisestä tehdään kansalaisvelvollisuus. Terveiden elintapojen pitäisi olla kansalaismahdollisuus, ja yhteiskunnan - joka on lisännyt ihmisten vastuunoton tarvetta - on vastavuoroisesti luotava mahdollisuuksia ja kannustettava terveisiin elintapoihin..." Fogelholmilla ei ollut lennokkuutta eduskuntaan saakka vuonna 2007. Blogin ylläpito jäi muitten kiireitten alle. Vahinko.

Keittiövaaka. Liikunta-alan ammattilainen punnitsi Keittiövaaka blogissaan elämäntapoja, kuntoilumuotoja, ravintoasioita ja muita hyvinvointiin liittyviä seikkoja. Vaakaan päätyvien vinkkien, vertailujen ja artikkelien perusteella jokainen pystyi muodostamaan oman käsityksensä siitä, mikä itselle on parasta! Valitettavasti blogikirjoittaja yht'äkkiä lopetti kirjoittamisen.

Luonnon helmassa. Blogia kirjoitti entinen urheilija (uimari Matti Rajakylä), joka muutti elämässään "kaiken". Nyt hän söi 100% raakaravintoa (Raw food) vuoden 2009 alusta alkaen. Sitten Matin blogi otti ja kuoli .

Minä ja Marathon. Tutkija Saarni löysi jo unohtuneen juoksunautinnon ja kirjoitti välillä kovin mukavasti ravitsemuksesta. Tsemppiä juoksuihin! Blogi on haudattu. RIP.

Pentti Huovinen. Kansanterveyslaitoksen professori Pentti Huovinen piti omaa terveysblogia Uusisuomi -verkkolehdessä. Teksti oli tietenkin käypää, virallista ja oikeaoppista. Sittemmin kirjoitusinto loppui kokonaan.

Sweetest Sisters. Kaksi syömishäiriöistä siskoa purki tuntojaan blogiin. Sisältövaroitus oli aikoinaan paikallaan! Oli nimittäin aika rankkaa tekstiä. Sitten blogi kuoli. R.I.P.

The World is a Tragedy - Terveesti. Täällä nimetön jimmy-kuka-lie kirjoitti viisaan tuntuisesti ravitsemuksesta. Kunnes hänen bloginsa eräänä synkkänä ja tuntemattomana päivänä kuoli.

Toe Hold. Jussi Riekki on siirtynyt toista blogia kirjoittamaan ja tappanut tämän blogin.

Vyötärö esiin kiitos! Opiskelijatyttö, joka ei ole koskaan ollut tyytyväinen vartaloonsa ja toivoo siihen nyt muutosta, on aikeissa jättää leivän pois ruokavaliosta. Mitähän siitäkin tulee? Tällä hetkellä blogia ei ole olemassa (mennyt sairaalaan?).

Vähähiilihydraattinen ruokavalio. Ylipainoinen mies on vähähiilihydraattisella ruokavaliolla. Tuloksia alkoi näkymään, mutta sitten tulikin kiire haudata blogi. Miksi?

Uudelleensyntyneet!

Ravitsemus ja terveys. Jari Ristiranta on ravitsemuksellisista asioista kiinnostunut maallikko. Suosittelen, mutta samalla huomautan siitä, että Jarilla on tapana olla aika ärsyttävä. Kaikki eivät pidä siitä kun joutuu tilille syömisistään. Meni yllättäen piiloon syksyllä 2009, mutta ihmeiden aika ei ole ohi: vuoden 2010 alussa nähtiin blogin syntyvän uudestaan!

Onko vielä muita ravitsemusaiheisia blogeja? Pistetäänkö joku ammattikouluun? Sairaalaan? Tapetaanko lisää blogeja? Anssi pääsi pois synnytysosastolta! Onko eläkeläisenä hyvä olla, Timo?

Jos kaipaat vain ruoanlaittoon keskittyviä blogeja, voit käydä esimerkiksi täällä:

blogilista.fi

Ruokala.net

Lisää kirjoituksia blogeista täällä:

Tervetuloa blogini lukijaksi

Mitä sä täällä blogissani roikut?

Hoitoalan Blogistan vaietkoon?

Bloggaaja - olet kuolemanvaarassa!

Ajankohtaista Facebook keskustelua, osa 4

**
Facebookissa käydään taas jännittävää keskustelua! Liity jo mukaan : https://www.facebook.com/christer.sundqvist

28.6.2011
______________________

Suomalainen marja ei kelpaa

tästä minä en pidä alkuunkaan
et ole ehkä moista kuullutkaan
että elintarviketeollisuus ostaa suuria määriä
puolalaista, marokkolaista mitä lie ala-arvoista bääriä
ei kelpaa sille kotimainen
on teko niin akkamainen
että soisi heille kunnon sanktiot
auttaisiko tähän meidän aktiot?

Kirjoitin runon tämän uutisen pohjalta: Lehdet: ”Suomalainen mansikka liian kallista” – Hilloihin puolalaista

Kommentit:

{piip}: Laadulla on hintansa. Joku oli tuonut tuos joku aika sitten töihin jotain ulkolaisia( luultavasti espanjalaisia) mansikoita. Yhden maistoin ja se riitti. Enempää ei tehnyt edes mieli kun maku oli niin ällöttävä.
{piip}: No täähän on ihan selviö. Halvemmalla kun saa niin teollisuus saa rahaa enemmän. Mä en osta oikeastaan ollenkaan valmistuotteita vaan ostan marjat erikseen ja suomalaisia. Jäätelötkin voi tehdä itse, vaikka raakamaidosta. :)
{piip}: Paras maistamani mansikka ikinä oli espanjalainen, tänä keväänä sittarin edestä kojussa. Suuri ja maku aivan toista kuin kotimaisessa ikinä. Ja parhaat vadelmani olen syönyt Puolassa. Ja parhaat tomaatit Kreikassa. Ikinä en ole maistanut oikeasti tomaatilta maistuvaa tomaattia Suomessa, en edes omassa kasvihuoneessa kasvatettuna kompostimullassa. Mauttomia vesipalloja ovat. Ilmeisesti väärät valaistusominaisuudet, tai kasvihuone on liian kuuma, ulkona liian kylmä, ja yöt liian lyhyet.
{piip}: Luomu on jo eilispäivää nyt tulee biodynaaminen viljely. Tai no ihmiskunnan historiassa asia oli päivänselvä. Eli viljellään vuodenaikojen, kuunkierron ja vuorokausirytmin mukaisesti. Ilman keinotekoisia lannoitteita ja tuholaismyrkkyjä. Käytetään myös homeopaattisia valmisteita, mm.merilevälannoitteita. Itselläni on nyt kokeilu menossa ja näyttää toimivan. Onhan Suomessakin perinnetietoa koska tiettyyn tarkoitukseen kaadetaan puut, laitetaan perunat maahan, kala syö jne. Lisää tietoa ylakuu.com ja kirja Kuun vaikutus terveydessä, maanviljelyssä, puutarhanhoidossa. Itävaltalaiset kirjoittajat.
{piip}: Ja söin eilen mun itse kasvattamia mansikoita ja voin sanoa, että olivat suhteellisen pieniä kuten luonto tarkoitti mutta aaah niin makeita ja täyteläisiä. Ei vetisiä mauttomia möllyköitä kuten maistamani espanjalaiset.
{piip}: no teollisuus pilaa kummiskin marjat oli ne mistäpäin tahansa, tai no teollisuus pilaa kaikki raaka-aineet. Luomuviljelyn aidompi muoto on biodynaaminen, tv:stä tuli vuosia sitten yksi ohjelma ko tavasta viljellä ja pitää karjaa, kiehtoi minua kovasti.
{piip}: Itseasiassa teollisesti uutettuihin mehuihin saadaan korkeampi flavonipitoisuus kuin mehumaijamehuun, joka on todellinen ravinnetuhlari. Marjan arvokkaimmat ainesosat kun jäävät mäskiin. Mansikat flavonit säilyvät sokerihillossa paremmin kuin pakastemarjoissa. Oikeastaan mustaherukka on ainoa marja, jota kannattaa pakastaa. Sen ravinteet säilyvät muita paremmin.
{piip}: kirjoitin juuri tuosta biodynaamisesta. Itselläni on kokeilu menossa ja hyvin sujuu. :) asiasta löytyy tietosta netistä ja kirjoista ja todella mielenkiintoista!
{piip}: Puolalaisia marjoja ja hedelmiä on käytetty mm. Suomessa niin kauan kuin itse olen ollut Puolan kaupan kanssa tekemisissä - eli v. 1990; itse asiassa ovat Puolallle tärkeä vientiartikkeli. Aiemmin niitä pidettiin varsin puhtaina kun "tehoaineita" ei juuri käytetty, nykytilannetta en tunne.
{piip}: Meillä pohjolassa on käytetty vuosisatoja riimusauvoja missä oli kuukalenteri. Jos ei olis toiminu niin varmaan se sauvat olis heivattu parin vuoden päästä tunkiolle. :) miten tämäkin asia on melkein täysin unohdettu, kuten muukin luonnonmukainen eläminen? Tuli pillerikauppa ja noitavainot, no nuo noitavainot jatkuu edelleen. Ei saisi itse ajatella...
{piip}: http://yle.fi/alueet/satakunta/2011/04/vaarallinen_loinen_kolkuttelee_jo_suomen_ovea_2524897.html
Toivottavasti marjoja voisi tulevaisuudessakin syödä. Näyttö ihmiseen tarttumisesta on ilmeisesti aika heikko, mutta olemassa. Mielelläni suosisin raakoja marjoja ja täällä mallla (50km) Hgin keskustassa saa tiloilta aivan ihania maistuvia mansikoita ilman välikäsiä :)
{piip}: Minäkään en usko että puolalainen marja on yhtään huonompaa kuin kotimainen thaimaalaisen poimima. Kysymys on yksinkertaisesti siitä, että Suomessa elinkustannukset ovat niin korkeat, että suomalaisille on pakko maksaa kohtalaisen korkeaa palkkaa, mikä sitten näkyy hinnassa. Itseään ruokkiva kehä siis. Isäni palasi juuri Puolasta ja ihasteli ruoan edullisutta Suomeen verrattuna. Itsekin siellä pari vuotta sitten käyneenä rakastuin myös vihannesten tasoon, joka päihittää suomalaisen toritarjonnan mennen tullen, ikävä kyllä. Onneksi Lidlistä on saanut mm. ihanaa saksalaista suippokaalia.
{piip}: Puolassa kasvoi ulkoilureittien varsilla kuolettavan ihanaa sinistä vadelmaa. Söin niitä kuin hupsu loisia pelkäämättä. Toki Suomessa hilla on hieno marja. Ja koristekasvi aronian marja myös, sitä vain harva osaa syödä! Sitä on Venäjällä pidetty superruokana vuosikymmeniä ja ilmeisesti lääketieteessä tutkittukin.
{piip}: Paljon on metsissä aarteita mistä ei vielä tiedetä. Tai no vanha kansa tiesi muttei niitä höpötyksiä kuunneltu kun tuli hienot tieteet ja laitteet. Aronia on yksi huippumarja, mä juon sitä mehua. Sitten on tietenkin käävät ja tervat ja turpeet ja vaikka mitkä. Pakurikäävästä sentään jo vähän puhutaan. Suomen metsien rikkaus ei ole sellussa vaan kaikessa muussa mitä siellä kasvaa...
{piip}: Suomessa on liikaa väliportaita. Jonkin aikaa sitten oli juttua että tuottaja saa lihasta 1.4€/kg ja sama liha myydään sitten 10-20€/kg kaupassa. Olisi hyvä jos Suomessa olisi pikkukauppoja, johon tuottajat voisivat viedä tuotteitaan myyntiin. Taatusti olisi halvempaa.
{piip}: Joo pikkukaupat ja lähiruoka rules. Eli pitäis palata siihen mistä on tultu! Ruoka alkuperäistä, tuottajat pieniä, teollisuus pois välistä eli takaisin aikaan ennen kaupunkistumista. Mutta ovatko ihmiset valmiita siihen? Ei hypermarketteja vaan lihakauppa, vihanneskauppa jne..?
{piip}: Puola on varmasti kanssa ihan hieno maa ja siellä asuu ihania ihmisiä, ja varmasti hekin osaavat mansikoita kasvattaa, ja sama aurinko heillekin paistaa ja heidän mansikoilleen. Mutta siinä ollaan ihan oikeassa, että on tyhmää jättää omat mansikan käyttämättä ja roudata niitä niin kaukaa.
{piip}: Jäävätkö suomalaiset mansikat myymättä?
{piip}: Onkohan tässä nyt uutisointi takertunut lillukanvarsiin? Montako tonnia hillomarjaa tuodaan vuosittain hui Puolasta asti? Montako tonnia leipäviljaa? Suomalaisen rukiin laatuhan jää useimpina vuosina niin heikoksi, että suurin osa leipäviljasta tuodaan Keski-Euroopasta. Ja on tuotu jo keskiajalta lähtien, Veikseliä pitkin. Sillähän Torun ym. kaupungit vaurastuivat, pohjoisen viljakaupalla. Ja montako tonnia GM soijaa tuodaan amerikoista mm. sikojen rehuksi?
{piip}: Minun tietääkseni mansikantuottajat ovat liittoutuneet ympäri Euroopan niin, että tuoremansikan satokausi on saatu maksimoitua. Aluksi vidään espanjalaista mansikkaa koko Eurooppaan, kun sato kypsyy siellä ensin. Sitten painopiste siirtyy kohti pohjoista, ja lopulta kun muualla Euroopassa satokausi on jo ohi, viimeisenä kypsynyt suomalainen marja myydään sitten siellä Espanjassakin. Hieno homma, kaikki hyötyvät!
{piip}: ‎/Natustelee hollantilaisia kirsikoita hän, jonka omat kirsikat on vasta raakileita./
{piip}: Kysymys lienee siitä, että viljelijät saavat paremman hinnan myymällä tuoremarjana mannereurooppalaisille kuin mitä teollisuus on valmis maksamaan hillomarjasta. Minusta tässä kaikkinensa kauppa käy juuri niinkuin kaupan pitää, kaikki saavat osansa.
{piip}: Viljelijä voisi saada paremman hinnan myymällä suoraan pikkukauppaan. Esim juuri tuo liha esimerkkinä (1.40€/kg). itse ostan luomutilalta suoraan hinnalla 5.10€/kg. Tuottaja saa siis minulle myydessään itse paremman hinnan (mikä hyvä). Mitä jos myisi kaupalle vaikkapa hieman halvemmalla suurempia määriä ja loppukäyttäjä ostaisi sitten vaikkapa tuolla 5.10€ kaupasta. Toimisi varmaan mansikoiden kanssa samoin?
{piip}: Eikö tuo mansikan kanssa juuri noin toimikin? Kotimaista marjaa myydään toreilla ja kojuissa lyhyellä ketjulla kaiken aikaa. Eihän se edes säily! - Kysymys oli nyt siitä, että viljelijä saa paremman hinnan myymällä osan sadosta tuoremarjana etelään kuin polkuhintaan teollisuudelle, joka ostakoon hillomarjansa halvalla puolalaisilta, jossa maassa taas niillä hinnoilla elääkin.
{piip}: No, ehkä olen saanut mansikkani suoraan tilalta paikallisasukkaan hinnalla kun torilla on ollut kalliinpaa. Mutta jos muille tori on halvempi kuin kauppa, niin sittenhän asia on jo nyt kunnossa :)
{piip}: Itse poimien tietysti, mutta eikö pääasia nyt ollut tuo teollisuuden hillomarjat, joiden ostamista Puolasta nyt kauhisteltiin?
{piip}: Valmiiksi poimittuja :)
{piip}: Olisiko Suomessa sitten väliporras se eniten rahastava osapuoli jos Puolasta kannattaa mansikat ostaa? Ökybonarit pitää saada kuljetusfirmassakin? Eli mansikat olisivat Suomessa suh edulliset (?) mutta niiden toimittaminen & jakelu kauppaan nostaa hintoja eniten? Vastaavasti ulkomailla jakelu ei yhtä kallista?
{piip}: Lähiruokakulttuuri on vakiintunut pienen piirin trendistä kovaa kasvavaksi alaksi. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra sijoittaakin nyt lähi- ja luomuruoan sujuvampaan saatavuuteen. Uusi kauppaketju aloittaa toimintansa syksyllä.
{piip}: Teollisuus suostuu maksamaan raaka-aineista erittäin vähän. Kysymys lienee siitä, että eteläeurooppalaiset ovat valmiita maksamaan tuoremarjasta oman satokautensa ulkopuolella paljon enemmän kuin teollisuus hillomarjasta. En osaa nähdä mitään ihmeellistä tässä. Kuljetuskustannuksethan ovat minimaaliset. Kallista on se, jos käyt henkilöautolla kaupassa suhteutettuna liikkunutta ruokatonnia kohden. Ei se Suonenjokikaan kovin lähellä Turkua ole.
{piip}: Nyt tiedän: boikotoidaan MANSIKKAHILLOA! Siinä on sokeriakin niin hirveästi, että vaikka marjat olisivat kotimaisia, silti pahaa tekee!

______________________________
Statiineihin liitetty diabetesriski

lääkkeissä on aina riskinsä
farmasia luottaa ihmeisiinsä
statiineilla todettu sivuvaikutuksia
puhtaasta pulmusesta turha uneksia
löytyy siitä näyttöä
jos on isoa käyttöä
altistavat diabetekselle
tulimme murhemielelle
aika ikävä juttu
JAMA:ssa tutkittu

Runoni liittyy tähän uutiseen: Statiini-kolestrolilääkkeet liittyvät diabetesriskiin kun annos on suuri

Kommentit:

{piip}: Yksi rikka lisää rokkaan.
{Christer Sundqvist}: kiitos minä pokkaan
{piip}: Kokemuksesta muuten voin sanoa, että on muuten melkoisen hankala kääntää vanhemman ihmisen päätä näissä asioissa, edes niin, että KOKEILISI vaihtoehtoja. Varsinkin, kun syytä olisi. Tällä hetkellä käytössä semmoinen lääke-coctail, että oksat pois... kortisonia 40 mg/pva, statiinit, verenpainelääkkeet, mahalääkkeet... Mutta asenne kai se on... "No täytyyhän kahvin kanssa keksiä ja pullaa olla".... "Leipää ja perunaa meillä on syöty aina". Huoh.
{piip}: No just joo. Silläkös niitä kolesteroolilääkkeitä ihmisille syötetään niin paljon, että lääketehtaat rikastuu entisestään, kun sairastutetaan ihmiset niillä kolesteroolipillereillä diabetekseen ja taas menee insuliini hyvin kaupaksi.
{piip}: Tiedän myös näitä ihmisiä jotka mieluummin syö mitä haluaa kun sokerit yms.saa kuriin pillereillä. Mä intoilin että vhh:lla sain sokerit kuriin niin yks sanoi että onhan sitä pillerikin siihen vaivaan! Olin suu auki ja sanoin että ruokavaliolla asia hoituu. Mutta ei nää jaksa ajatella, kuulemma!

Yhteenveto vähähiilihydraattisen ruokavalion terveyshyödyistä

**
Kesäkuussa vuonna 2011 julkaistiin juuri sopivasti ennen uusimman kirjani käsikirjoituksen valmistumista selkeä ja kattava yhteenveto vähähiilihydraattisen ruokavalion terveyshyödyistä.

Lähde: Adele H. Hite, Valerie Goldstein Berkowitz ja Keith Berkowitz. Low-Carbohydrate Diet Review : Shifting the Paradigm. Nutr Clin Pract 26: 300-308, 2011

Artikkeli oli kirjoitettu kliinistä työtä tekeville lääkäreille Yhdysvalloissa. Artikkelia laatiessaan kirjoittajat ilmoittivat ettei heillä ollut taloudellisia sidonnaisuuksia mihinkään suuntaan. Voidaan sanoa, että tässä on mahdollisimman neutraali näkemys siitä mitä kliinistä työtä tekevän lääkärin pitäisi ymmärtää sellaisesta ruokavaliosta, jossa vähennetään hiilihydraatteja ja rasvan osuus korostuu. Heitä nyt pois kaikki tuntemasi ennakkoluulot rasvaista ja vähän hiilihydraattia sisältävää ruokavaliota kohtaan!

Kirjoitus raivaa toden teolla tilaa uudelle ajattelulle terveydenhoidossa! Yhteenvedossa selvitetään mitä hyötyä vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta on potilalle. Kirjoituksesta selviää mitä mahdollisia vaaroja tällaisesta ruokavaliosta on ja saamme tietää miten hyvin tällainen VHH -ruokavalio toimii verrattaessa vähärasvaiseen, suositeltuun normiruokavalioon.

Kirjoittajat perehdyttävät lukijan aluksi VHH:n alkutapahtumiin. Jo vuonna 1825 Jean Brillat-Savarin julkaisi lihavuuden hoito-ohjeensa (The Physiology of Taste ; Maun fysiologia), jossa hän rajasi pois potilaalta kaikki ne ruoka-aineet, jotka sisälsivät tärkkelystä ja jauhoja. Ylipainoiset potilaat laihtuivat ja tervehtyivät.

Näitä Brillat-Savarinin onnistuneita kokeiluja on sittemmin jatkettu eri tahoilla. Meidän päiviimme asti on säilynyt tapa VHH:ssa rajoittaa päivittäinen hiilihydraattien saanti 30-130 grammaan (alunperin ollut mahdollisesti noin 200-300 g päivässä) ja rasvansaantia lisätään. Tyypillisesti toteutetun vähärasvaisen ruokavalion mukaan lähdetään sen sijaan rajoittamaan rasvansaantia 10-15% (vähärasvainen ruokavalio). Molemmat keinot toimivat mikäli niitä jaksaa noudattaa.

Äskettäin on saavutettu lyhyt- ja pitkäaikaisissa tutkimuksissa näyttöä sen puolesta, että VHH toimii yhtä hyvin ja jopa paremmin kuin vähärasvainen, painonhallintaan, glukoosi- ja insuliinivasteeseen, sydän- ja verenkiertosairauksiin sekä epäterveellisestä aineenvaihdunnasta johtuviin terveysongelmiin (metabolinen oireyhtymä). Tässä on yksi keino lisää lihavuusepidemian ja kroonisten sairauksien hoitoon Yhdysvalloissa (ja muissakin maissa).

Jos kyseessä on hiilihydraattien aineenvaihdunnasta johtuva häiriö, on oikeastaan aika itsestäänselvää, että hiilihydraattia rajoittaneiden potilaiden joukosta löytyy niin paljon menestystarinoita. Artikkelin kirjoittajien mukaan VHH:n pitäisi olla ensisijaisten toimenpiteiden joukossa kun diabetesta ja metabolista oireyhtymää aletaan hoitaa. Amerikan diabetesliitto suosittelee jo nyt VHH:ta painonhallintaan korkeintaan vuoden ajaksi. Tieteelliseen tutkimusaineistoon nojaten tässä ajassa saavutetaan hyvä painonhallinta ja sydänterveyttä mittaavissa merkkiaineissa näkyy parannusta erityisesti veren triglyserideissä ja HDL-kolesterolissa. Lisäksi verensokeri pysyy paremmin hallinnassa.

Mitä tapahtuu toisen vuoden ensimmäisenä päivänä? Mitä pitäisi sanoa potilaalle, joka kokonaisen vuoden on noudattanut menestyksellä VHH:ta? Pitääkö hänen tämän jälkeen siirtyä noudattamaan uudestaan vähärasvaista ruokavaliota? Visainen kysymys! Amerikkalaisille (ja suomalaisille aivan erityisesti!) on laajoissa terveyskampanjoissa tehty selväksi, että rasvoissa on paljon vaaroja ja niitä pitää varoen syödä. Yhden vuoden voi kokeilla, mutta mitä jos haluaa kokeilla pitempään?

Kirjoittajat pitävät VHH:n jatkamista perusteltuna, sillä tilastojen mukaan amerikkalaiset ovat viimeisinä 30 vuotena lihonneet nimenomaan lisääntyneen hiilihydraatin saannin takia. Tämän seikan pitäisi riittää arvioimaan hiilihydraattirajoitusta erityisesti terveysnäkökulmasta.

Tutkija LaRosa ilmoitti jo vuonna 1980 lukuisten myöhempien tutkimusten vahvistamana, että jo hiilihydraattien rajoitus, lisäämättä rasvan ja proteiinin osuutta, voi toimia joillakin ihmisillä. Tosin yksilölliset vaihtelut ovat suuria ja monesti tarvitaan enemmän rasvaa energiaksi varsinkin jos hiilihydraattia rajoitetaan tuntuvasti.

Vähähiilihydraattisen ruokavalion vaikutus painonhallintaan

Vähähiilihydraattisen ruokavalion painonhallintaan ja kroonisiin sairaustiloihin kuuluvat biokemialliset ja fysiologiset vaikutukset tunnetaan hyvin. Kyse on ennen kaikkea haiman reaktiosta kun yleensä runsaaseen hiilihydraattialtistukseen vaikutetaan enemmän tai vähemmän rajoittavasti. Insuliinia vapautuu haimasta suoraan verrannollisesti siihen miten paljon glukoosia (verensokeria) on verivirrassa. Tiedetään myös, että insuliinilla on huomattavan suuri vaikutus rasvahappojen aineenvaihduntaan ja rasvan varastoitumiseen elimistössä. Insuliini lisää rasvahappojen synteesiä kiihdyttämällä erityisen aseetyli-koentsyymi A karboksylaasi -entsyymin muodostusta ja lisää lipoproteiini lipaasi -entsyymin kiihdyttämää triglyseridien synteesiä maksassa. Myös kolesterolia muodostuu lisää erään toisen entsyymin toimeliaisuuden kautta: hydroksimetyyliglutaryyli-koentsyymi A reduktaasi (kovin vaikea nimi tällekin entsyymille on annettu!). Rasvahappojen varastointi on suurempaa kuin niiden vapautuminen rasvakudoksessa olevista rasvasoluista, sillä insuliini estää erityisen hormoniherkän lipaasi -entsyymin lisääntymisen kautta sen, että rasvahappoja kulkeutuisi ulos rasvasoluista.

Kun hiilihydraatteja rajoitetaan, luodaan sellaiset aineenvaihdunnalliset olosuhteet elimistöön, että voidaan nähdä merkittäviä vaikutuksia painonhallinnassa, kuten esimerkiksi parantunut nälänhallinta ja vähäisempi rasvojen varastointi yllä kuvattujen biokemiallisten mekanismien muuttuessa. Tutkimuksissa on ilmennyt, että nämä painonhallintaan keskeisesti vaikuttavat toimenpiteet tehostuvat VHH:lla yhtä paljon ja jopa enemmän kuin muilla laihdutusruokavalioilla.

Tätä VHH:n merkitystä painonhallinnassa on aika paljon tutkittu. Vuonna 2009 Hession työryhmineen julkaisi koostetutkimuksensa (meta-analyysi) siitä miten VHH vaikuttaa painonhallintaan sekä sydän- ja verisuoniperäisiin sairauksiin. Tällaisia pitkäkestoisia (yli puoli vuotta kestäneitä) tutkimuksia oli vuosina 2002-2007 tehty 13 kpl. Tutkimuksissa oli kaiken kaikkiaan 1 222 osallistujaa. Kilot olivat puolessa vuodessa tippuneet tehokkaammin VHH-ryhmässä (keskimäärin -4,02 kg) verrattaessa vähärasvaisia virallisia ruokavaliosuosituksia noudattaneisiin. Vuoden kuluttua ero oli supistunut vähän yli kiloon VHH:n eduksi (-1,05 kg). Kuitenkin täytyy mainita, että laihdutuksen kesken jättäneitä löytyi paljon vähemmän VHH-ryhmästä. Terveydelle edullisia muutoksia (HDL-kolesteroli nousi, veren triglyseridit vähenivät ja verenpaine laski) saatiin VHH:ta noudattaneilla, mutta ei vähärasvaisia ruokavaliosuosituksia noudattaneilla. Toisessa tutkimuksessa vuonna 2007 Gardner työryhmineen arpoi umpimähkäisesti 311 ylipainoista ei-menopaussi-iässä olevaa naista noudattamaan vuoden ajan neljää hyvin suosittua laihdutusruokavaliota (Atkins, Zone, Virallinen ja Ornish). Paras laihdutustulos saatiin taas VHH-ryhmässä (Atkins). Vuoden aikana kiloja karisi keskimäärin 4,7 kg. Muilla dieeteillä saatiin vaatimattomampia tuloksia (1,6-2,6 kg). Parhaimmat terveysvaikutukset saavutettiin VHH-ryhmässä (HDL-kolesteroli nousi, veren triglyseridit ja verenpaine laskivat). Shai työrymineen antoi vuonna 2008 ilmestyneessä tutkimuksessa 322 umpimähkään valittua lievästi ylipainoista kokeilla kahden vuoden ajan jompaa kumpaa kolmesta eri ruokavaliosta. Oli tarjolla taas VHH:ta ja sen lisäksi paljon kehuttua Välimeren dieettiä ja virallistakin vähärasvaista ruokavaliota kokeiltiin myös. Taas voittajiksi kruunattiin VHH:ta noudattaneet (-4,7 kg), mutta Välimeren dieetillä päästiin lähelle (-4,4 kg) ja virallinen ruokavalio hävisi selvästi ((-2,9 kg). Kokonaiskolesterolin ja HDL-kolesterolin suhdeluku parani (väheni) kaikissa ryhmissä, mutta VHH-ryhmässä kaikkein eniten.

Tyypillistä kaikille yllä mainituille painonhallintakokeille oli se, että VHH selvisi parhaiten niissä kaikissa, mutta mitä tärkeintä VHH voitiin toteuttaa ilman energiarajoitusta! Näin myös dieetissä pysyminen oli yleisempää VHH-ryhmissä kuin kalorirajoitukseen perustuvissa laihdutusruokavalio-ryhmissä. Vaikka VHH:ssa voitiin siis sallia rajoittamaton energiansaanti, sillä kuitenkin laihtui paremmin kuin muilla tutkituilla ruokavalioilla. Ihmisen aineenvaihdunnan monimutkaisuus tulee näissä tutkimuksissa ilmi. Ei ole siis kyse pelkästä energianrajoituksesta kun yritämme laihtua. Selkeimmin tämä tuli ilmi laihdutuskokeissa, joissa energiansaanti (kilokalorit) pidettiin vakiona . Tällaisissa koeasetelmissa VHH oli ylivoimaisesti paras. Tämä voisi viitata siihen, että paljon rasvaa sisältävällä mutta hiilihydraatteja rajoittavalla VHH:lla saavutettiin joitakin sellaisia aineenvaihdunnallisia etuja, joita ei muilla ruokavalioilla saatu aikaiseksi. Kyseessä voi olla lisääntynyt energiahävikki lisääntyneen lämmönmuodostuksen myötä (termogeneesi)) ja/tai omaehtoisen liikuntainnon viriäminen. Ei sovi myöskään vähätellä tutkijoiden yhteistä havaintoa, että VHH:lla saavutettiin usein välitön energiarajoitus siitä syystä, että laihduttajat kokivat olonsa kylläisemmäksi kuin muilla laihdutusruokavalioilla. Yleisesti tiedossa on nimittäin, että proteiini ja rasva yhdistetään parempaan nälänhallintaan. Runsailla hiilihydraateilla ei voida saavuttaa yhtä hyvää kylläisyyttä ja nälänhallintaa.

Ajankohtaisia rasvatutkimuksia

Potilaan saadessa terveystiedon valtavirtaa edustavalta ”sydänystävälliset” ohjeet vähentää rasvansaantiaan, se tapahtuu poikkeuksetta vaihtamalla rasva hiilihydraattiin. Seurauksena on lisääntynyt veren triglyseridipitoisuus ja samanaikainen HDL-kolesterolin lasku. Potilaan rajoittaessa hiilihydraattien saantia hänelle käy niin, että veren triglyseridipitoisuus lähtee laskuun, HDL-kolesteroli nousee ja muut veren rasvaprofiilia tervehdyttävät tekijät parantuvat. Tämä koskee tutkimuksia, joissa ei saavutettu edes painonpudotusta.

Esimerkiksi vuonna 2009 Jeff Volekin työryhmä vertaili kahden energiarajoitteisen ruokavalion vaikutusta veren vakaviin rasvahäiriöihin (aterogeeninen dyslipidemia). Käytetyt ruokavaliot olivat VHH (12% hiilihydraattia) ja runsashiilihydraattinen (56%), virallinen ruokavalio. Jo kolmen kuukauden kuluttua VHH:lla olleet potilaat olivat saanet paremmat veren rasva-arvot: triglyseridit olivat laskeneet 51%, HDL-kolesteroli oli noussut 13% ja kokonaiskolesterolin ja HDL-kolesterolin suhde oli parantunut 14% prosenttia. Muiltakin osin VHH:lla olleet saivat paremman sydänterveyden esimerkiksi siten, että pienipartikkelinen LDL (erityisen altis tarttumaan verisuoniin) vähentyi. Lisäksi kolminkertaistunut tyydytetyn rasvan saanti VHH-ryhmässä ei näkynyt kielteisellä tavalla verinäytteessä, eli tyydyttynyttä rasvaa oli vähemmän verenkierrossa ja kolesteroliarvot paranivat kauttaaltaan. On siis erittäin vähän aihetta kuunnella varoituksia siitä, että ”rasva tukkisi suonet”. Myös Yancyn työryhmä sai vuonna 2004 ihan samanlaiset tulokset satunnaistetussa 120 lihavaa potilasta käsittäneessä tutkimuksessa. Siinä tutkimuksessa VHH-ryhmä sai syödä niin paljon ruokaa kuin teki mieli, mutta laihdutustuloksen saavuttamiseksi runsashiilihydraattisen ryhmän piti rajoittaa energiansaantiaan. Veriarvot olivat parempia VHH-ryhmässä kuin runsashiilihydraattisessa ryhmässä ja 76% VHH-ryhmästä jatkoi puoli vuotta kestäneen tutkimuksen loppuun asti. Sen sijaan vain 57% runsashiilihydraattisesta ryhmästä jaksoi pinnistellä loppuun asti.

Vuonna 2004 Sharmanin työryhmä julkaisi oman mielenkiintoisen veren rasvatutkimuksensa. Siinä vertailtiin kahta energiarajoitteista dieettiä (VHH ja vähärasvainen) 15 ylipainoseen mieheen. Kuusi viikkoa heidän piti olla ensin toisella dieetillä ja sitten heidän piti vaihtaa siihen toiseen vaihtoehtoon. Dieetin vaihto suuntaan tai toiseen ei vaikuttanut kokonaiskolesteroliin ja HDL-kolesteroli pysyi samana. VHH-dieetti kuitenkin alensi huomattavast (-44%) veren triglyseridejä, mutta vähärasvainen ei muuttanut tätä arvoa laisinkaan. Vähärasvainen dieetti alensi hieman (-18%) LDL-kolesterolia, mutta vain VHH-dieetti johti aterogeenisten pienten LDL-partikkelien vähentymiseen. Sen sijaan isokokoisten LDL-partikkelien määrällä oli taipumusta nousta VHH-dieetillä. Isokokoisia LDL-partikkeleita ei pidetä yhtä vaarallisina verisuonille ja sydämelle kuin pienempikokoisia LDL-partikkeleita. Viime vuosina rasvatutkijoiden näkökannoissa on vakiintumassa käsitys nimenomaan pienikokoisten (ns. B-mallin ilmimuoto LDL:stä) partikkeleiden sydänterveyttä nakertavasta vaikutuksesta.

Vaikutukset verensokeriin ja insuliiniin

Biokemian perusteissa ja kliinisessä hoitotyössä on näytetty toteen käsitys siitä, että runsashiilihydraattinen ruokavalio kohottaa verensokeria ja VHH-ruokavalio laskee verensokeria. Myös insuliinin suhteen näillä ruokavalioilla saavutetaan erilaisia tuloksia. Runsashiilihydraattinen normiruokavalio nostaa ja vuoroin laskee insuliinia kun taas VHH pitää insuliinin tuotannon tasaisena. Tämä on looginen lähtökohta kohonnutta verensokeria ja insuliinia käsittelevälle keskustelulle diabeetikolla. Käytännön tasolla nähdään verensokerissa parannusta jo silloin kun potilaan paino alenee, mutta on toistaiseksi tuntematonta millä mekanismilla runsashiilihydraattinen ruokavalio tämän verensokerin laskun saa aikaiseksi. Todennäköisesti verensokerin lasku normaaliksi vaatii aina hiilihydraattien rajoituksen jossakin muodossa. Pelkkä painonpudotus ei riitä. Diabeetikolle VHH tarjoaa parantuneet verensokeriarvot ilman painonpudotusta.

Erityisesti tyypin 2 diabeetikoille on VHH:ta testattu runsaanlaisesti. Vuonna 2008 Westmanin työryhmä havaitsi suuria muutoksia parempaan suuntaan pitkäaikaisen sokerin veriarvoissa (HbA1c), paino putosi ja HDL-kolesteroli koheni kun lihavat tyypin 2 diabeetikot saivat olla VHH:lla. Diabeteslääkkeistä pystyi luopumaan 95,2% VHH-ryhmässä. Myös Yancyn työryhmä näki selkeitä parannuksia pitkässä sokerissa VHH:n jälkeen. Gannon ja Nuttall suosittelivat potilailleen vuorotellen yhtä paljon energiaa sisältävää, mutta joko vähän (VHH) tai paljon hiilihydraattia sisältävää ruokavaliota. Taas sekä lyhyt- että pitkäsokeri paranivat huomattavan paljon VHH-ryhmässä. Myös insuliinitasot laskivat VHH-ryhmässä.

Aina ei koeasetelmissa käy onnekkaasti. Se saatiin kokea ns. ACCORD -koesarjassa. Se oli pakko keskeyttää, sillä potilaita kuoli epäilyttävän paljon koesarjan aikana! Siinä verensokeria laskettiin hyvin voimakkailla lääkkeillä. Yhä useampi lääkäri on nykyään valmis toteuttamaan verensokerin laskun ilman vahvaa lääkitystä ja ohjaavat potilaitaan VHH:n tielle, jolla siis myös saavutetaan haluttu verensokerin tervehdyttävä pudotus, mutta ilman vaaraa kuolemasta.

Verenpaineen hoito VHH:lla

Lihavuus nostaa verenpainetta. Tämä johtuu siitä, että veri ei pääse virtamaan yhtä esteettömästi verisuonissa kun se joutuu kulkemaan ylimääräisten rasvakerrosten läpi. Korkeana pysyttelevä insuliini ja sitä usein seuraava insuliiniresistenssi entisestään kiihdyttää verenpaineen nousua monimutkaisen mekanismin avulla, johon kuuluu natriumin paikallinen lisääntyminen, verisuonissa olevien lihasten lisääntynyt kasvu, sympaattisen hermojärjestelmän aktivointi ja vähentynyt typpioksidin tuotto verisuonessa. Usein jo muutaman kilon painonpudotus näkyy verenpaineen kohentumisena, mutta kiehtovia uusia tutkimuksia on tullut julki missä VHH vaikuttaa suoraan verisuoneen eikä tarvita varsinaista painonpudotustakaan (vaikka se onkin ylipainoiselle suotavaa).

Yancyn tutkimusryhmä havaitsi VHH-ryhmässä huomattavaa verenpaineen laskua vaikka mitään eroa ei painonpudotuksessa ollut erääsen toisella menetelmällä laihduttavaan ryhmään. Frischin työryhmässä havaittiin sama asia. Vähärasvainen ruokavalio ei juurikaan parantanut verenpainetta, mutta VHH-ryhmässä tapahtui heikosta painonpudotustuloksesta huolimatta huomattavaa verenpaineen laskua. Koe kesti yhden vuoden. Tutkijoilla oli vahva epäilys, että VHH vaikutti nimenomaan verenpainetta parantavalla tavalla ilman, että painonpudotus olisi ollut tarpeen.

Muita terveyttä kohentavia vaikutuksia VHH:n avulla

Kun hiilihydraatteja rajoitetaan luodaan sellaiset aineenvaihdunnalliset olosuhteet elimistöön, että voidaan nähdä useita terveysvaikutuksia. On tullut havaintoja hyvin monesta sairaudesta, joka pysyy oireettomana VHH:n aloittamisen jälkeen. Muutamia esimerkkejä: munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS), raskausajan diabetes, monet syövät, närästys, skitsofrenia, ei-alkoholiperäinen rasvamaksa, epilepsia ja silmänpohjan rappeumatauti.

Voiko VHH:ta suositella koko loppuelämäksi?

On näyttöä sen puolesta, että VHH on terapeuttista hoitoa, jonka hoitovaikutus jatkuu paljon senkin jälkeen kun hoito on johtanut potilaan tervehtymiseen. Tästä VHH:sta on mahdollista kehittää koko elämän kestävä elämäntapa. Jo nyt on käytettävissä tutkittua tietoa useita vuosia kestäneestä VHH:n kokeilusta painonhallintaan, diabetekseen sekä sydän- ja verisuonisairauksien hoitoon. Tulee aina olemaan erilaisia hoitokäytäntöjä tarjolla suurelle yleisölle, mutta VHH on näiden hoito-ohjeiden joukossa ihan varteenotettava vaihtoehto. Ilmeisesti VHH ylläpitää terveyttä paremmin kuin mihin virallisella runsashiilihydraattisella ja vähärasvaisella ravitsemussuosituksella päädytään.

Yksi ruokavalio ei sovi kaikille

Perinnöllisistä syistä ja erilaisesta aineenvaihdunnasta johtuen voidaan olettaa, että jotkut ihmiset valikoituvat ennakkoon epäedullisille terveysvaikutuksille noudattaessaan uskollisesti vähärasvaista ja runsashiilihydraattista ruokavaliota. Saattaa olla, että VHH voi tuoda näille avun, taikka sitten ei. On mahdotonta sanoa etukäteen. Niin houkuttelevalta kuin se kuulostaakin, että virallinen vähärasvainen ruokavalio saattaa laskea LDL-kolesterolia, se voi johtaa toisaalta aterogeenisemmän pienipartikkelisen LDL-kolesterolin lisääntymiseen. Tämä vaara näyttäisi tutkimusten valossa perityvältä oiminaisuudelta. On siis kaikin tavoin oltava varovaisempi rasvojen rajoituksessa. Siinä saatetaan tehdä enemmän vahinkoa kuin hyötyä kun siirrytään rasvaisemmasta ruoasta käyttämään runsaammin hiilihydratteja. Erityisesti ne henkilöt joilla on taipumusta ruokavalion synnyttämään veren rasvahäiriöön (dyslipidemia), joilla on korkeat veren insuliinitasot paastotilassa ja joilla on vaikeuksia hallita painoaa, hyötyvät todennäköisesti VHH:sta. Tällä tavalla on mahdollista saada paino hallintaan, veren triglyseridi arvot alemmiksi, HDL-kolesteroliin kohennusta, häiriintynyt glukoosin aineenvaihdunta kuriin, verenpaine voi normalisoitua ja lisäksi hyvin suuri määrä aineenvaihdunnallisia sairauksia voidaan pitää aisoissa. Insuliiniresistenssiä pidetään yhteisenä nimittäjänä monissa sairaustiloissa. Tähän voidaan vaikuttaa VHH:lla ja se on näin ollen looginen hoitomuoto tässä tilanteessa.

Ruokahalu ja kylläisyys

On ruokia joilla voidaan kiihdyttää ruokahalua ja sitten on ruokia, joilla saavutetaan parempi kylläisyys. Näiden ruokaan kohdistuviin tekijöihin on paneuduttava silloin kun halutaan onnistua painonpudotustavoitteessa. Tutkittaessa VHH-ruokavalion valinneita havaitaan, että ruokailija saavuttaa herkemmin kylläisyyden ja saattaa rajoittaa energiansaantia siitä syystä. Hän ei enää jaksa ruokailla niin suuria annoksia kuin ennen ja joskus selitykseksi tarjottu kyllästyminen esim. liharuokiin, ei ilmeisesti pidä paikkaansa. Ennemminkin on kyse siitä, että tietty (hiilihydraattipitoinen) ruoka kiihdyttää ruokahalua ja nähdään tiiviinä osana henkilön ruokamaisemaa.

On hyvin tunnettua, että proteiini pitää näläntunteen poissa pitkään. Harvemmin hiilihydraattien rajoitus kuitenkaan merkitsee automaattisesti suurempaa proteiininsaantia. Hiilihydraattien rajoittamisessa voi olla jotain vielä toistaiseksi tuntemattomia vatsan ja suoliston signaaleja, jotka ohjaavat nälänhallintaa. Käytännössä tämä näkyy niin, että kananmunien varaan rakennettu aamiainen (22% hiilihydraatteja) pitää nälän kauemmin loitolla kuin leipien varaan rakennettu aamiainen (72% hiilihydraatteja). Kananmunia aamiaiseksi syöneet vähensivät vuorokautista energiansaantiaan ja heillä ei niin nopeasti tullut uudellen nälkä kuin leipää aamiaisella syöneet. Kuusi viikkoa kestäneessä interventiotutkimuksessa ylipainoiset naiset vähensivät omaehtoisesti energiansaantiaan kun olivat VHH:lla vaikka heitä kehotettiin syömään kuten ennenkin. He eivät myöskään raportoineet kokeneensa näläntunnetta vähentyneestä energiansaannista huolimatta. Energiansaannin tarkkailu on paljon helpompaa silloin kun ei jatkuvasti ole nälkä! Näin voidaan saavuttaa pitkällä tähtäimellä hyviä tuloksia painonhallinnassa ja terveydessä.

Mikä estää potilaita kokeilemasta VHH:ta?

Adele Hiten yhteenveto VHH:sta kliinistä työtä tekeville lääkäreille, päättyy pohdintaan VHH:n käytön esteistä. Lääkärin pitäisi tutkia kaikki mahdollisuudet auttaa potilastaan ja ylipainon hoidossa on syytä ottaa käyttöön kaikki menetelmät. Lääkärille tekisi hyvää heittää akateemiset oppaat ja tutkimukset hetkeksi syrjään ja nojata maalaisjärkeen, perusfysiologiaan ja (mitä tärkeintä!) ottaa huomioon potilas kokonaisuutena! Potilas on saattanut tehdä ihan oikeita havaintoja noudattaessaan VHH:ta. Havaintoja tehdessään lääkärin pitää muistaa, että potilas saattaa olla paremmin vihkiytynyt sairautensa ja ruokavalionsa eri muotoihin ja esimerkiksi oppinut luottamaan verensokerimittariinsa aivan erityisellä tavalla VHH -kokeilunsa myötä. Hän näkee mittarista mitkä ruoat heilauttavat mittarin lukemia ylöspäin (hiilihydraatit) ja mitä ruokia nauttimalla hän saa verensokerin pysymään tasaisempana (rasvat).

On vaikka kuinka paljon esimerkkejä siitä, että jokin yksinkertainen asia on kestänyt kulkea epätavallisen kauan kansanviisaudesta lääketieteen pariin. Semmelweis sai pitkään puhua käsienpesun tärkeydestä synnytysosastoilla. Vaikka amerikkalaiset (ja suomalaiset) ovat muuttaneet ruokatottumuksiaan ”terveellisempään” suuntaan vähentäen rasvan saantiaan ja lisäten hiilihydraattien saantiaan, yhä paheneva lihavuusepidemia ja diabetestapausten jatkuva lisääntyminen puhuu sen puolesta, että jokin asia ei nyt mene oikein. On aika ottaa kaikki keinot käyttöön ja ihmedieeteiksi kutsutuille VHH-ratkaisuille on annettava niille kuuluva arvo.

Kliiniset myytit

On kerta kaikkiaan lopetettava huoli VHH:n kielteisistä vaikutuksista munuaisten toimintaan. Tämä huoli on perusteeton, sillä VHH ei todellakaan ole olomuodoltaan korkeaproteiininen ruokavalio vaan hiilihydraattien jättämä aukko paikataan ensisijaisesti hyvälaatuisilla ravintorasvoilla. VHH:n käyttäjillä on mitattu hyvin vaihtelevia ruokavalion proteiinitasoja (10-35%). Vain kaikkein jääräpäisimmät voivat pitää tällaista ruokavaliota runsasproteiinisena ja mitä silläkään olisi väliä, sillä ei ole näyttöä, että runsaastikaan proteiinia sisältävä ruokavalio rasittaisi terveitä munuaisia. Sitä vastoin VHH:n avulla saavutettu alhaisempi verenpaine saattaa kylläkin helpottaa munuaisten työtä.

Myyttinä voidaan myös pitää sitä seikkaa, että VHH:lla ei saa riittävästi kuituja. Amerikkalaiset (ja suomalaiset) saavat pääosan ravintokuiduistaan perunasta ja jauhoista. Nämä ovat tärkkelyspitoisia ruoka-aineita, joissa on hyvin vähän ravintoaineita. Tutkimuksen tekijät saivat aktiivisilta VHH:ta noudattavilta ryhmittymiltä suoraa tietoa VHH-ruokavalion vaikutuksista ruoan laatuun. Osoittautui, että VHH paransi oleellisesti ruoan ravintopitoisuutta ja ravintokuitujen osuus saatiin täyteen helposti maanpäällisiä vihreitä kasviksia runsaasti nauttien (tyypillinen piirre VHH-ruokavaliossa). On tietenkin paljon terveellisempää syödä perunoiden ja jauhojen tilalla runsaasti vihanneksia!

Pitkään elänyt myytti on myös tyydytetyn rasvan väitetty epäterveellinen rooli VHH-ruokavaliossa. Ruokavaliota pitää katsoa kokonaisuutena ja runsaiden hiilihydraattiannosten vaihtuessa vaikkapa tyydytettyyn rasvaan, saadaan usein nähdä terveysvaikutuksia. Hiilihydraattien roolin vähentyessä, elimistö siirtyy käyttämään omia rasvavarastojaan niiden lisääntyneen varastoinnin sijaan. Äskettäin ilmestyneissä meta-analyyseissä ja epidemiologisissa (väestötason) tutkimuksissa on havaittu, että hiilihydraattien vaihto tyydytettyyn rasvaan on pikemminkin tervehdyttävä kuin epäterveelliseen suuntaan vievä muutos ravitsemuksessa. Lisäksi on ollut mahdotonta osoittaa yhtäkään luotettavaa tutkimustulosta, joka kytkisi tyydytetyn rasvan sydäntapahtumiin negatiivisessa merkityksessä. Lisää tähän soppaan sitten se ilmeinen terveyshyöty mikä saadaan hiilihydraattien vähennyksessä pitkäaikaiselle sokerille (HbA1c). Korkea verensokeri jos mikään altistaa pahasti sydänsairauksiin.

Vaikka on ilmeisesti hyvin monta potilasryhmää, jotka hyötyvät VHH-ruokavaliosta, on ihan lopuksi varoitettava joistakin sairauksista, joiden yhteyteen ei voida luotettavasti suositella VHH-ruokavaliota: tyypin 1 diabetes, kilpirauhassairaudet, perinnölliset aineenvaihduntasairaudet, lapsuudessa koettu ketoasidoosi, kortikosteroidihormonien häiriöt, kasvuhormonin häiriöt, hyvin iäkkäät henkilöt (eivät kaikki!), alkoholistit ja paljon aspiriinia käyttävät. Nämä sairaustilat voivat olla esteenä VHH:lle, mutta edelleenkin VHH voi olla parempi vaihtoehto kuin virallinen voimassa oleva ravitsemussuositus jos sairaustiloihin liittyy insuliinin toimintahäiriö, korkea veren triglyseridi ja verensokeri. Silloin ainoa terveyttä edistävä vaihtoehto on hiilihydraattieja rajoittava ruokavalio.

Johtopäätös

Havaitut muutokset elimistön aineenvaihdunnassa noudatettaessa VHH-ruokavaliota, ovat osaltaan muuttamassa nykyistä tieteellistä ajatuksenkulkua (paradigmaa). Kun vaihdamme ravinnon makroravintoaineiden suhteet, vaihtuu myös elimistömme aineenvaihdunta. Tämä VHH-ruokavalio näyttäisi vievän ruokavaliota loppujen lopuksi terveellisempään suuntaan monin tavoin. Enemmän ravintokuituja, ravinnerikkaampaa ruokaa, ei niin suuria heilahteluja verensokerissa ja insuliinissa, parempi sydänterveys ja helpommin toteutuva painonhallinta. Siinä syitä miksi VHH voi olla järkevä ratkaisu pyrittäessä saavuttamaan ja ylläpitämään terveys.