perjantaina, syyskuuta 03, 2010

Rankkaa työtä edessä vielä!

#
Olet varmaan kuullut, että terveellinen ruoka ja säännölliset elämäntavat, ovat suositeltavia asioita elämässä. Lääkärit ja sairaanhoitajat eivät täydessä laajuudessa ole vielä tätä asiaa tiedostaneet.

Sattui eräänä päivänä, että ystäväni joutui varsin kovan ja täysin järjettömän peräänajon uhriksi. Ystäväni on lääkäri ammatiltaan ja jatkotarkistuksissa hän jäi suustaan kiinni kollegoiden ja sairaanhoitajien kanssa.

Hän kertoi mm. sairauksistaan ja sanoi hoitavansa niitä syömällä ruokaa. Hän joutui katselemaan epäuskosta suurentuvia lääkäreiden ja sairaanhoitajien silmiä. Voiko tämä olla totta? Ne eivät usko minua? ystäväni ihmetteli.

Lääkäriystäväni tuli siihen johtopäätökseen, että epäusko oli ihan todellista. Ihan tosissaan he hämmästelivät, että joku hoitaa yleensä lääkkeillä kurissa pysyvää sairautta syömällä ruokaa ja ravintolisiä. He olivat koulutuksen uhreja ja ystäväni totesi miten valtavan suuri työ odottaa jos tätä ajatusmaailmaa pitää muuttaa.

"Työtä on paljon vielä tekemättä ennen kuin ravitsemuksen perusteet on taas muutettu ns. normaaleiksi", ystäväni lopetti.

Oletko sinä kokenut samanlaista epäuskoa terveyttämme hoitavien ammattilaisten toimesta? Miksi tuntuu siltä, että vasta eläkkeellä ollessaan lääkäri ja/tai professori uskaltaa kertoa miten asiat oikeasti ovat lääkkeiden ja terveyden suhteen? Kerro kokemuksistasi!

Muuta haasteellista tarinaa:

Laiva kääntyy hitaasti mutta varmasti

Ylimieliset diabeteksen asiantuntijat tekevät paljon vahinkoa


Epätäydellisyydessä on salaisuuteni

Professorit järkiintymässä?


11 kommenttia:

  1. Tässä onkin taas hyvä esimerkki siitä, kuinka tehoton terveydenhuoltojärjestelmämme onkaan. Se ei kykene omaksumaan oikeasti tehokkaita tapoja terveydenhuoltoon, vaan on kangistunut omiin kaavoihinsa eikä kykene irrottautumaan niistä.

    Ja juuri tämän takia tämän hetken parasta terveystietoa saa muun muassa blogeista eikä lääkäreiltä.

    VastaaPoista
  2. Tuttu kommentoija Mr_Zombie on ihan oikeassa. On oikeastaan sääli, että tilanne on mennyt tällaiseksi. Voisi kuvitella, että olisin mielissäni siitä kun saan kuulla imarteleviakin sanoja mm. tästä Suomen suosituimmasta terveysblogista. EI! Säälin siitä, että tilanne on mennyt näin pahaksi. Siinä missä esim. Diabetes- tai Sydänliiton pitäisi kynsin hampain taistella paremman hoidon puolesta, tanssitaan lääkeyhtiörahoittajien pillin mukaan ja kuunnellaan jotakin älytöntä professorin lausuntoa vakavissaan.

    VastaaPoista
  3. Mua ihan harmittaa tietämättömyyden määrä, vaikken itsekään ole kuin maallikko. Kun olen maininnut päiväkodissa tai koulussa, että voisi olla voita tai täysmaitoa tarjolla lapsille, niin saan kauhean terveysvalistus saarnan kuullakseni. Tehokkaita olleet nuo rasvattomuuden ilosanoman julistajat (lääkeyhtiöt yhdessä teollisuuden kanssa). Niillä on rahat.

    äitiliini

    VastaaPoista
  4. Olet Äitiliini niin oikeassa tuon rasvavalistuksen suhteen. Niin helposti lankesin minäkin tuohon lankaan ja kauhistelin omaa voinsyöntäni ja punaisen maidon juontiani: "Eihän tämä terveellistä taida olla, mutta näin minä olen tottunut syömään...", saatoin joskus sanoa 1980-luvulla. Vuodesta 2005 lähtien on ollut eri ääni kellossa. En ole enää pyytänyt anteeksi ruokailutottumuksiani vaan saanut tukea ajatuksilleni, että se on ihan aidosti terveellistä. Professorit voivat olla väärässä. Näin se vain on. Tulee vielä se aika, jolloin kaiken maailman Uusituvan, Puskan, Eskolan, Hakalan, Ilanderin jne. suurimmille älyttömyyksille nauretaan yhdessä tuumin koko Suomen kovia kärsinyt kansa. Pitäisi tietenkin tehdä jotakin muuta kuin nauraa, mutta nauretaan nyt ainakin...

    VastaaPoista
  5. Niin, se vielä Äitiliini, että arvostan maallikoiden kommentteja. Joistakin samansuuntaisia ajatuksia esille tuovista kovin paljon sivistystä ja bisnesvainua saaneista kommentoijista ei koskaan tiedä mikä se kommentoinnin lopullinen merkitys on. Onko se aito kiinnostus tietoon vai halutaanko siinä kaikupohjaa omille bisneskuvioille? Ja nyt puhun hyvin laajassa merkityksessä asiasta ja taatusti minulla ei ole mielessä ketään yksittäistä ahkeraakaan kommentoijaa (kuten esim. Olli Posti, Tolonen, Halmetoja, Tuomasjukka, Aalto, Huovila). Tsemppiä kaikille tasapuolisesti!

    VastaaPoista
  6. Olen saattanut joskus kommentoida samansuuntaista kuin seuraavassa.
    Terveydenhoitoalan työ on ilmeisesti rankkaa duunia, kovasti ainakin valittavat, tätä kai voi käyttää selityksenä dogmeissa pitäytymiselle sekä ammattitaidon ylläpidosta laistamiselle. Kohtuullisuus ei ole kaikille sama, kuten ei tasa-arvokaan...

    Ehkä yhteiskunnan pitäisi antaa mahdollisuus tehokkaaseen uudelleenkouluttautumiseen ja kriittisen ajattelun kehittämiseen.

    Lakisääteinen koulutusviikko vuosittain? Opetusmateriaalin valitsee...ööö, niinpä niin.
    Se vasta olisi tehokasta! Sekä tuottavaa, ainakin köyhäkansan vinkkelistä katsottuna:)

    Toteutuksen jätän 'ammattilaisille', heitän viisipenniseni kolehtiin!

    VastaaPoista
  7. Lääkärit ja hoitohenkilöt koulutetaan toimimaan itsevarmoina. Herättäähän se pelkoa potilaassa, mikäli lääkäri vaikuttaa epävarmalta.
    Suurempi ongelma on siinä, että potilasta ei nähdä psykofyysisenä kokonaisuutena, vaan tuijotetaan vain labra-arvoja sekä haetaan lääkkeillä oppikirjamaista vastetta niihin. Lääkärin työ on vieraantunut käytännön hoitotyöstä ja pelataan ainoastaan tilastotason tiedoilla. Tämän päälle suurin osa tiedoista on vielä lääketeollisuuden vääristämää ja lääkkeiden käyttöä korostavaa!

    On aivan käsittämätöntä, jos potilas voi hyvin ja veriarvot ovat parantuneet, että ruokavaliosta saarnataan tai epäillään potilaan valehtelevan.

    -Jyyki

    VastaaPoista
  8. Jyyki sanoi sen maagisen sanan: itsevarmuus! Käypä hoito -suositukseen liittyy juuri tämä petollinen itsevarmuuden tunne johon ylirasittunut hoitohenkilöstö tuudittautuu, eli tunne siitä, että voin varmasti antaa tällaiset lääkkeelliset ohjeet. Ne ohjeet on käyty läpi asiantuntijoiden voimin - ei ne varmaan kovin huonot voi olla? Sanotaan niiden perustuvan tutkittuun tietoon. Ei ne minustakaan huonoja ole, perin yksipuolisia vain. Eivät salli täydennystä tai vaihtoehtoisuutta.

    Jos poikkeaa ohjeistuksesta edes ajatuksen tasolla, tarvitaan tosi paljon itsevarmuutta esim. sairaanhoitajalta. Tarvitaan ihan uusi tapa ajatella. Se ei synny hetkessä. Se tulee kyllä vielä. Jaksammeko odottaa?

    VastaaPoista
  9. Työskentelen hoitoalalla. Työ on usein kiireistä - tehdään töitä minimimiehityksellä ja potilaat ovat huonokuntoisia.

    Hoito on yleensä oirekeskeistä - eli potilaalta hoidetaan päällimmäisenä oleva vaiva pois ja lähetetään potilas mahdollisimman pian eteenpäin. Jyykin kommentin labra-arvojen tuijotuksesta allekirjoitan täysin. Potilaan asiat ovat kunnossa, kun CRP on alle 10. Ruokavalioon asti ei ehditä unissakaan, mutta tuskin siitä olisikaan apua kun hoitohenkilökunnan tietämys terveellisestä ravitsemuksesta on pääasiassa surkea ja se nojautuu täysin tähän ns. viralliseen vähärasvaiseen suositukseen.

    Osastolla oleville potilaille syötetään valtavia määriä hiilihydraattia joka päivä. Aamulla puuroa ja voileipää margariinin kera, lounaalla perunaa ja lisää leipää ja juomana rasvatonta maitoa, päiväkahvin kanssa hillomunkki tai kääretorttua jne. Sitten ihmetellään, kun diabeetikoilla ei tahdo sokerit pysyä aisoissa ja nostetaan insuliiniannoksia.

    Olen yrittänyt herättää aiheesta keskustelua osastolla, mutta se ei herätä juurikaan kiinnostusta. Asiat tehdään niinkuin aina ennenkin on tehty eikä uutta omaksuta todellakaan helposti. Rasvakammo on todella saatu iskostettua syvälle. Kipeästi tarvittaisiin lisäkoulutusta.

    Oma kananmuna- ,liha- ja kasvispitoinen ruokavalioni on kyllä herättänyt ihmettelyä. Puhumattakaan siitä hämmästyksestä mikä seuraa, kun jättää sen munkin väliin kahvitunnilla.

    -Otto

    VastaaPoista
  10. Vain itseänsä voi muuttaa. Minä hoitajana koen ainakin olevani niin pieni tekijä tässä yhteiskunnassa, että en pysty muuttamaan esim. "ravintosuosituksien mukaisia" ruoka-annoksia, joita tulee potilaille. Vaikka kuinka sydäntä kirvelee syöttää potilaille vaaleaa leipää,puuroa ja mehukeittoa ruoaksi-Ja pistää sitten insuliinia, koska verensokerit nousee.
    Toinen kirvelevä asia on kolesterolilääkkeiden syöttäminen vanhuksille, niitä ei lääkäri vähällä lopeta, jos ne on kerran aloitettu.
    Todellakin on kangistuttu vanhoihin kaavoihin.
    UUDET ohjeet pitäisi tulla tarpeeksi ylhäältä ja koko valtakuntaan (tai maailmaan)että ne menisivät läpi annettavaan valistukseen. Nyky valistus on uponnut ihmisiin syvälle, kun sitä on annettu ennen syntymästä-aina hautaan asti jo vuosikymmeniä.
    Naurettavaa lukea esim Apteekin Hyllyltä-lehdestä ohjeita-levitä leivän päälle margariinia. Joku niitä vielä uskoo. t.voimaton hoitaja

    VastaaPoista
  11. Näin on -Otto
    Veit sanat suustani...mulla vielä laihtumisnopeus herätti ihmetystä, kun vaihdoin ruokavalion VHH:een.
    Voimaton hoitaja

    VastaaPoista