Minulla on jo pitempään ollut käynnissä erään tutkijan kanssa äärettömän mielenkiintoinen keskustelu kevyttuotteista ja virvoitusjuomista. Tutkija ei halua nimeään julkisuuteen. Me julkistamme nyt tämän ajatuskuvion terveysblogini asiantunteville ja oivaltaville lukijoille. Me epäilemme vahvasti, että kevyttuotteet ja keinomakeutetut virvoitusjuomat ovat omalta osaltaan vaikean lihavuusepidemian yhtenä taustatekijänä. Lukekaa nämä allaolevat rivit pohtien ja arvioiden sekä kommentoikaa vilkkaasti.
Kevyttuotteet jäävät tässä selvityksessä kiinni ns. rysän päältä. Tutkijaystäväni joutuu työkseen pohtimaan eläimille tarkoitettujen rehujen valmistusta. Rehulisäaineiden valmistajien tutkimuksia hän on seurannut vilkkaasti ja hän on kuullut perusteluita näiden tuotteiden valintaan.
Eräänä päivänä hän kuuli rehulisäainevalmistajien esityksen eräästä mielenkiintoisesta aineesta ja mekanismista, jolla porsaita pystytään lihottamaan imeväisajan alussa. Lainsäädäntö kieltää kyseisen keinon käyttämisen tiettyä ikää vanhemmilla eläimillä, mutta itse mekanismi on mielenkiintoinen.
Aine perustuu näet sakariinille, jolla on 350-400 kertaa suurempi makeus kuin sakkaroosilla. Lihotusvaikutus perustuu suolenseinämässä olevien solujen makeuden aistimiseen ja sitä kautta glukoosin imeytymisen tehostumiseen.
Vaikka kyseisille possuille ei anneta tämän sakariini-yhdisteen lisäksi muuta lisäenergiaa, on niiden energian imeytymisteho huomattavasti parempi kuin ilman tätä. Näin myös porsaiden painonkehitys on nopeampi. Tästä ilmiöstä löytyy tutkittua tietoa. Asiasta kiinnostuneet voivat tutustua tähän Anthony Sclafanin artikkeliin makean ravinnon aistimisesta.
Minulla on tapana selostaa nämä asiat lyhyesti ja yksinkertaisesti. Niin nytkin.
Mekanismi on seuraava: suolen seinämässä olevassa pintasolukossa (epiteelissä) on ravinnon makeuden tunnistavia ns. reseptoreita. Makeuden tunnistaessaan nämä reseptorit antavat signaalin epiteelisoluille, jotka ryhtyvät hommin, eli aloittavat glukoosin kuljettajien valmistamisen. Näitä kuljettajia sanotaan glukoositransferaaseiksi. Mitä enemmän ravinnossa on makeutta, sitä enemmän valmistuu glukoosin kuljettajia.
Miten tämä liittyy keinomakeutettuihin kevyttuotteisiin? Minä tulen siihen pian. Ensin katsotaan onko samaa ilmiötä todettu ihmisellä kuin porsaalla ja onko asiaa tutkittu lisää. Silloinhan asia on bingo. Voimme silloin mahdollisesti luottaa täysin siihen, että tohtori Sclafani on tehnyt oikeanlaisen havainnon.
Ihmisellä tätä on toistaiseksi tutkittu erittäin vähän. Äskettäin ilmestyi Southamptonin yliopiston tutkijoiden laajahko selvitys aiheesta ihmisellä. Tutkijat myönsivät, että sikoja lihottava mekanismi on olemassa ja se lienee samantyyppinen myös ihmisellä. Kuitenkaan ilmiötä ei voi vedenpitävästi todistaa ihmisellä. Asia jää epäselväksi. Asia ei siis ole bingo, mutta kupongissa on jo muutama osuma. Lisää osumia tarvitaan.
Tuon teille nyt näkyviin keskeneräisenä asiana tutkijaystäväni ja minun rohkeaa spekulaatiota. Aspartaamilla on noin 180 kertaa suurempi makeus kuin tavallisella sokerilla ja Asesulfaami-K on noin 250 kertaa makeampaa. Ihan ei ylletä sakariinin tasolle, mutta melkein. Nämä keinomakeutusaineet ovat tavallisia lisäaineita kevyttuotteissa ja virvoitusjuomissa.
Tuskin kukaan juo pelkästään keinomakeutettuja limsoja ja kevyttuotteiden mukana nautitaan usein glukoosiksi muuttuvaa leipää. Keinomakeutettujen sokeria sisältämättömien tuotteiden mukana nautitaan siis lähes aina jotakin, jossa on hiilihydraattia (sokeria, joka hajoaa glukoosiksi).
Kevytlimsa juodaan tai kevytjogurtti nautitaan. Tuotteiden sisältämä vesi imeytyy mahalaukussa ja ohutsuolessa, mutta tuskin nämä makeutusaineet imeytyvät juuri ollenkaan. Tästä johtuen näiden keinomakeutusaineiden tiheys kasvaa mitä alhaisemmaksi vesipitoisuus nesteessä muuttuu. Lopputuloksena on, että suolessa on tiukka makeutusaineliuos, jonka makeuden tunnistavat solut ymmärtävät saatavilla olevana glukoosina. Makeutta tunnistavat solut aloittavat tehostuneen glukoositransferaasien tuotannon suolen pintasolukossa. Glukoosin imeytyminen ja siirtyminen suolenseinämän läpi tehostuu.
Jos suolessa on mitä tahansa ruokamassaa, missä on glukoosia, sen imeytyminen kiihtyy ja mahdollisesti jopa ylittää glukoosin luonnollisen imeytymisen.
Ja nyt tulee ehkä kaikkein rohkein spekulaatiomme, havaintomme: Yhdistäessämme tämän tehostuneen glukoosin imeytymisen siihen, että moderni elintarviketuotanto perustuu pitkälti raffinoitujen tärkkelysten ja hiilihydraattien varaan, niin päättelyketju on aika selvä! Keinomakeutusaineet luovat edellytykset tehostuneelle sokerienergian imeytymiselle. Liika energia näkyy lihomisena.
Mitä tuumaatte? Onko teillä rohkeutta lähteä asiasta keskustelemaan? Tottakai teillä on! Antaa palaa!
Muita juttuja sokerista ja keinomakeutusaineista:
Ymmärsinkö väärin, vai eikö tuo Sclafanin tutkimus todista, että kaloriteoria ei päde sikojen kohdalla? Eli sikojen elimistö ei käytä 100% kaikesta suusta sisään tulevasta teoriassa käytettävissä olevasta energiasta kaikissa olosuhteissa. Hiirien kohdallahan se on jo todistettu, mutta sikojen elimistön rakennehan on oleellisesti lähempänä ihmisen elimistön rakennetta. Ja eikö tuo Southamptonin tutkimus myös viittaa siihen, että kaloriteoria ei päde myöskään ihmisiin?
VastaaPoistaMinä en ymmärrä miten kaloriteoria voi edelleen olla hengissä. Mutta eipä se kyllä ole läheskään ainoa asia, jota en ymmärrä.
Tyhmä Kyselijä
Ymmärsit oikein Tyhmä Kyselijä. Kaloriteoria on liian mekaaninen ja teoreettinen sopiakseen ihmiselimistön monenlaisia metkuja selittämään. Juuri tällaiset Sclafanin havainnot ja monet muut tutkimukset nakertavat kaloriteorian uskottavuutta.
VastaaPoistaEikös tämä olisi helppo testata käytännössä. Paastotaan yön yli ja Syödään sama ateria, toinen veden, toinen vaikka light cokiksen kanssa. Sen jälkeen mitataan insuliinin/verensokerin vaste eli käytös vaikka 4 tuntia ajalla (esim 15 min välein) ?
VastaaPoistaEi pitäisi olla kovin vaarallinen testi...
Ollaan aina vitsailtu kahvijonossa, että keinomaukeutusaine lihottaa - miksi muuten kaikki lihavat sitä käyttävät...
Lisäys: kirjoitin huonosti. Siis toistetaan tuo testi kahtena eri päivänä yöpaaston jälkeen.
VastaaPoistaMitäs sanoo Christer, onko steviankin käyttäminen makeutusaineena siis itse paholaisen keksintöjä?
VastaaPoistaTuttuni on diabeetikko ja hänellä on kaapissa aina kevyt limppareita ja mehuja. Luonnollisesti ruokavalioon kuuluu myös vaaleaa leipää sekä pottuja, pastaa yms. Kahviin napsautetaan hermesetas ja sokerittomia karkkejakin menee toisinaan. Kuten varmaan kaikki arvaavat, on hän myös ylipainoinen.
VastaaPoistaKukin taplaa tietysti tyylillään, mutta jos sairastuisin diabetekseen niin lopettaisin limpparin ja karkin syönnin tykkänään enkä vain korvaisi sokerilla makeutettuja keinomakeutetuilla. Ilmankin voi elää!
Erittäin mielenkiintoista! Linkitin juttusi eteenpäin.
VastaaPoistaOlen jo pitkään epäillyt tämäntyyppistä vaikutusmekanismia, mutta siinä lisänä voi käsittääkseni toimia makureseptorien aikaansaama insuliinin eritys, joka väistämättä johtaa siihen, että verensokeri laskee, jos energiaa ei ole nautittu (pelkkä dieettilimu). Tällöin kevytjuoma aiheuttaisi veren sokerin laskun ja sitä kautta tarpeen nauttia ainakin hetken päästä otain energiapitoista.
VastaaPoistaMuistaakseni ainakin rotilla on löydetty asesulfaami-K:n ja insuliinin erityksen välinen yhteys, mutta ihmisilä en tiedä kokeita tehdyn.
Mielenkiintoista, pitääpä yrittää ehtiä vilkaista noita artikkeleita tarkemmin jossain välissä. Mutta eikös hiilareiden, erityisesti sokerin ja muiden vastaavien, imeytymistehokkuus ole ihmisillä jo entuudestaan lähellä 100%? Jos imeytymistehokkuus on jotain 98%, niin silloin tehokkuus ei voi juuri enää lisääntyä eli vaikutus jää pieneksi.
VastaaPoistaLuulisi tosiaan, että olisi jo olemassa tutkimuksia joissa näkyisi keinomakeutustuotteiden vaikutuksista esim. diabeetikkojen verensokeriin / insuliinitasoihin. Keinomakeat kun saattaisivat olla yhtenä vertailuryhmänä, sattumalta tai tarkoituksella..
VastaaPoistaHyvin kiinnostavaa ! Tosin ajattelisin että efekti perustuu pikemminkin hormonivasteisiin ja glukoosin imeytymisnopeuteen (joka vaikuttaa hormonivasteisiin ja sairausgeenien aktivoitumiseen).
VastaaPoistaMielestäni on myös hyvin mielenkiintoista, että asesulfaami K merkitään kaikkiin "makeutettu 100% ksylitolilla"-purukumeihin ja makeisiin, kun se lasketaan virallisesti arominvahventeeksi, mutta aspartaami makeutusaineeksi. Millähän tekosyyllä ?
Muitakin yllättäviä piilolihottajia on, joista itse laskisin kärkeen fruktoosin, raffinoidut omega 6-öljyt ja gluteeniviljat, pääosassa vehnän, jonka lektiinipitoisuudet ovat jalostamisen myötä moninkertaistuneet muutaman kymmenen vuoden aikana.
Leptiini on rasvakudoksen erittämä hormoni, joka vaikuttaa näläntunteeseen ja insuliinimetaboliaan. Korkeat leptiinitasot assosioituvat lihavuusriskin ja diabetesriskin nousuun:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov.offcampus.lib.washington.edu/pubmed/16129731?dopt=Abstract&holding=npg
Gluteeniviljat kuten viljat näyttävät aiheuttavan leptiiniresistenssiä:
http://www.biomedcentral.com/1472-6823/5/10
Sikojen lihottamisessa ja sairastuttamisessa meille niin rakkaisiin metabolisiin sairauksiin viljarehu näyttää myös olevan ylivertaista:
http://www.nutritionandmetabolism.com/content/3/1/39
Gluteeniviljoja kuluttavat kansat yleensäkin näyttävät lähes universaalisti kärsivän metabolisista sairauksista, siinä missä Kuna ja Kitava säästyvät niiltä käytännössä täysin. Esimerkkinä aivohalvaukset:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12849300
Lisäksi eri mineraalien puutokset voivat lisätä lihomisriskiä - syömällä valkovehnäleipäähän tämäkin asia luonnistuu hyvin tehokkaasti.
Eiköhän lihominen ole kiinni pitkälle siitä, että syödään tehtaasta pullahtanutta moskaa olipa se miten "turvallista" tahansa ja toisaalta siitä, että syödään jotain huonoa mitä ei vielä edes muutaman sataa vuotta sitten syöty ja nyt se muodostaa koko "ruokavalion perustan".
Heivataan koko hoito lokeille ja aletaan syömään niin esiagraarisesti kuin mahdollista ja katsotaan, mitä tapahtuu.
Kuten Lindeberg, vielä vihoviimeisen kerran, julistaa:
"Other free-living mammals are apparently not affected by advanced coronary atherosclerosis unless they are fed a diet not available in their natural habitat, and atherosclerosis promotion and regression in animal experiments are highly responsive to dietary manipulation, in particular, one that is in concert with the animal's natural diet."
Sama pätee lihavuuteen. Ei syödä roskaa, unohdetaan hiilarien syyllistäminen ja pistetään laatu ykköseksi.
Raffinoidut kasviöljyt ja teollinen fruktoosi ovat siitä vekkulikamaa, että ne voivat aiheuttaa rasvamaksan (josta seuraa helvetisti ongelmia) itsenäisesti, jopa pikkuvauvoilla:
VastaaPoistahttp://thehealthyskeptic.org/think-skinny-people-dont-get-type-2-diabetes-think-again
Näin muistutuksena vaan, ettei mene keinotekoisten makeutusaineiden mollaamiseksi taas vaihteeksi. Oikeat vihulaiset on hyvä olla suht selvillä.
Pessi Puskahan muuten sai lobattua virvoitusjuomajätit Pepsin ja Cokiksen vaihtamaan sokerilimut aspartaami/sukraloosiversioihin (ja pian tulee steviajohdannainen).
Mitäs mieltä olette siitä ?
Sanokaa nyt sitten mitä limpparia painoa pudottavan kannattaisi juoda, jos sitä on "pakko" juoda eli tekee kovasti mieli eikä edes halua luopua? ;)
VastaaPoistaSokerilimsaa vai light-versiota? Jos kyse esim. kolajuomasta.
Vettä... Pakon edessä mää joisin edelleen light-versiota, sillä sokeri-versioista saa energiaa ja noiden light-versioiden lihottavuus on minusta edelleen osoittamatta. Jos ruokavalio sisältää esim. 1500 kcal, niin ei energiavaje kumoudu, vaikka lipittäisi light-limppareita ja niiden sisältämiä makeutusaineita. Mikä noiden ainesosien vaikutus terveyteen sitten lopulta on, vaatii vielä rutkasti tutkimuksia. En yhtään yllättyisi vaikka sokeri vaihtamalla keinotekoiseen makeutusaineeseen mentäisiin ojasta allikkoon.
VastaaPoistaMitä ongelmia stevia aiheuttaa? Onko sokerinkorvikkeiden pahin ongelma niiden makeus itsessään? Ovatko synteettiset ja luonnolliset makeuttajat haittavaikutuksissaan samalla viivalla?
VastaaPoistaTyhmä Kyselijä
Kaloriteoria ei pidä paikkaansa sellaisenaan miten ravitsemustieteilijät ja lääkärit sen esittävät. Energian häviämättömyyden laissa ei ole mitään vikaa. Ainoa vika on se, ettei lääkäreiden ja ravitsemustieteilijöiden henkinen kehitystaso ole riittävä omaksumaan termodynamiikan perusteita. Virittelen aiheesta artikkelia. Kenties se julkaistaan jossain.
VastaaPoistaKukaan ei varmasti väitä limppareiden olevan terveystuotteita, oli ne sitten keinomakeutettuja, sokeroituja tai fruktoosilla makeutettua. Mielestäni mitä tahansa em. tuotteita voi lihavakin käyttää kohtuudella. Suurin vika lihavilla on yleensä perusruoan rakenteessa.
Finravinto tutkimusten mukaan esim. makeisista tulee vain 5-10% kokonaisenergiasta. On huomattavasti mielekkäämpää etsiä "säästöä" lopusta 90-95%. Toisaalta ei ole reilua syyllistää lihavia makeisten syönnistä, koska on täysin mahdollista, että he syövät niitä jopa vähemmän kuin moni hoikempi.
Namuset, limpparit yms. eivät ole hyviä lihomista silmällä pitäen, mutta suurin vika on usein liiassa tärkkelyksessä ja neuroottisessa rasvan pelossa.
Sami Uusitalo
Mä en usko tuohon Finnravinnon määriin. Grammamäärissä varmaan toi 5-10% tulee (ja sekin on luultavasti alakanttiin).
VastaaPoistaEnergia osuus on pakosta suurempi. gramma karkkia sisältää helposti 90% hiilaria, eli 6 kertaa enemmän kuin peruna tai 4 kertaa enenmmän kuin vähärasvainen liha puhumattakaan kasviksista. Eli 50 gramma karkkia on siis 200 g pihviä tai 3 isoa perunaa. Sit jos syö 100 g karkkia voi syödä siis kokonaisen aterian, eikä 100 g ole vasta kuin kourallinen karkkia.
Ja varsinkaan naiset ei syö 200g pihviä 3:lla isolla perunalla.
Aihetta sivuten, usan maissifruktoosin (hfcs-high fructose corn syrup) tuottajat yrittävät saada hyväksytyksi tuotteelleen uuden nimen - Corn Sugar.
VastaaPoistaHfcs muistaakseni muuttuu kuumennettaessa ikäviksi yhdisteiksi, muutenkin tuottajat ovat huolissaan siirappinsa maineesta, nimenmuutos on kätevä tapa tuoda 'uusi' tuote markkinoille.
Makeutusaineista sanoisin mutulla, että nälkä tulee dieettikolaa juotuani.
Glukoosi-fruktoosisiirappia kutsutaan USA:ssa "paholaisen karkiksi", koska se ilmeisesti saa aikaan sen, että ihminen mättää enemmän ja enemmän. En yhtään ihmettelisi vaikka muurahaismyrkyillä makeutetut terveystuotteet saisivat aikaan saman.
VastaaPoistaThe Devil's Candy
Itse pyrin välttämään kaikkea missä on glukoosi-fruktoosisiirappia tai keinomakeuttajia. Kovin paljoa se ei onneksi vaadi: pysyt vaan kaukana prosessoidusta "ruuasta" ;)
On täysin mahdollista, että noiden makeisten käyttöä aliraportoidaan ja varsinkin kun yksilötasolla vaihtelut voivat olla hyvin suuria, jolloin keskiarvojen tuijottelu ei ole hedelmällistä. Osa käyttää vain vähän ja osa paljon. Yksilötasolla muutenkin se, mitä syödään liikaa vaihtelee paljon. Mielenkiintoinen kysymys on se, että miksi syödään liikaa - nälän hallinta ei toimi esim. liian hiilari-hötön syönnin vuoksi vai siksi, että syöminen on niin kivaa.
VastaaPoistaMutta näkisin myös, että eivät nuo makeiset niitä pahimpia syyllisiä olla, vaan selitys löytyy jostain muualta.
Jaakko Mursu
Janne K - Joo, Jenkeissä pyörii mainos, joissa toitotetaan, että corn sugar ei eroa normaalista sokerista. Tietysti se totuus, että kummatkin ovat siis yhtä huonoa, jää mainitsematta...
VastaaPoistaKahvin ystävä: ei kannata ruokkia kehoa millään valkoista sokeria sisältävällä sen kummemmin kuin keinomakeutetullakaan, koeta juoda puhdasta vettä.
VastaaPoistaSokeri on luonnoton, raffinoitu aine, jonka todettiin jo 30-luvulla ruokkivan syöpäsoluja. Tämän keksinyt tyyppi sai aikanaan Nobelin palkinnon, mutta tästä ei nykyään puhuta... rasva- ja proteiinisolut eivät kelvanneet mutatoituneille soluille.
Keinomakeuttajat taas ovat hermomyrkkyjä, joten niistä on syytä pysyä kaukana.
Luonnollisena makeuttajana käy vaikka hedelmämehu tai hunaja, pieninä määrinä. Itse käytän raakaruokosokeria leipomiseen - amerikkalainen apple pie, njam! Paljon voita :)
Hiilaria? You bet... ja maku on mahtava...
Herkuttelukin on osa elämää, jatkuva makea-addiktio ei.
...Ja niissä kolajuomissa on myös fosforihappoa ja fosforin liikasaanninhan tiedetään olevan ongelma suurimmalle osalle.
VastaaPoistaVaikka Coca-Cola näyttää sivuillaan mainostavan kuinka välttämätöntä fosfori on ihmiselle, se ei tule maininneeksi, että ihmiset saavat fosforia yleensä noin nelinkertaisen määrän suosituksiin nähden.
Fruktoosista... "1972 DUODECIM N:o 9 FRUKTOOSI Joitakin vuosia sitten Suomessa onnistuttiin kehittämään teolliseen tuotantoon sopiva menetelmä valmistaa fruktoosia tavallisesta sokerista. Tämän ansiosta on fruktoosi tullut yleiseen kauppaan sekä puhtaana sokerina että monien mehujen, hillojen ym. makeutteena."
VastaaPoistaEli ei sekoiteta nyt teollista fruktoosia ja hedelmien fruktoosia kekskenään.
Nyt on mennyt transportterit ja transferaasit sekaisin. Ja glukoosin imeytyminen on ihmisen suolistossa hyvin tehokasta joka tapauksessa.
VastaaPoistaItse asiassa tällaisia hienoja teorioita ei edes tarvita tämän asian selittämiseen. Kevyttuotteet eivät vain täytä ihmisen luonnollisia tarpeita ja niitä syödään joko liikaa tai tarpeet täytetään jollain muulla, esimerkiksi karkilla. Ja saahan sitä karkkia syödä, kun käyttää vain kevyttuotteita....
VastaaPoistaTässä teoriassa ei ollut mitään "hienoa", puuta-heinää alusta loppuun.
VastaaPoistaRakkaat lukijani, Anssi Mannisen tapa kommentoida ei noudattele normaaleja sivistyneen ihmisen tapoja ilmaista asia. Ei Anssi välttämättä väärässä toki ole. Voisi hän tietysti ilmaista asian hieman sivistyneemmin. Kiitos railakkaasta kommentista, Anssi. Jokaisella meistä on oikeus mielipiteeseemme asiasta.
VastaaPoistaMinuakin kovin kiinnostaisi teorianne stevian suhteen, päteekö siihen tämä yhtälailla? Siitä kuitenkin puhutaan "luonnollisena" makeuttajana, mutta on 300-kertaisesti makeampi kuin sokeri... liukeneeko se "luonnollisuutensa" ansiosta mahalaukussa kenties paremmin pääsemattä paksusuoleen asti muodostamaan mokomia kalvoja toisin kuin keinotekoiset makeuttajat?
VastaaPoistaKarhuli
entäs isomaltuloosi?
VastaaPoistaStevia lienee OK kuivattuna yrttinä, mutta valkoiseksi jalostettuna jauheena arveluttaa.
VastaaPoistaKaikissa makeutusaineissa on takana se ajattelu, että makea jotenkin kuuluu ihmisen ruokavalioon itsestään selvyytenä. Kohtuuannoksina kuuluukin, mutta nämä makeutusaineet herättävät itselläni kysymyksen, hoidetaanko niillä oiretta, ei itse tautia (makeanhimoa).
"Rakkaat lukijani, Anssi Mannisen tapa kommentoida ei noudattele normaaleja sivistyneen ihmisen tapoja ilmaista asia. Ei Anssi välttämättä väärässä toki ole. Voisi hän tietysti ilmaista asian hieman sivistyneemmin. Kiitos railakkaasta kommentista, Anssi. Jokaisella meistä on oikeus mielipiteeseemme asiasta."
VastaaPoistaKuka tahansa ihmisen fysiologian alkeet ymmärtävä on täysin samaa mieltä kanssasi. Ja jos ihan täyttä roskaa kirjotetaan, niin asia on syytä tyrmätä siltä istumalta - tarvittaessa tylystikin.
Mikä hemmeti on "glukoositranferaasi"?? Transferaasi -entsyymit nakkelevat atomiryhmiä molekyyliltä toiselle. Tällä ei ole mitään tekemistä glukoosin kuljetuksen kanssa. Ihmisen suolistossa on (ainakin) kaksi glukoosikuljettajaa, natriumista riippuvainen glukoositransportteri 1 ja 2, joista ykkönen on selvästi tärkein. Sen määrä ei ole rajoittava tekijä glukoosin imeytymiselle, mikä on terveessä suolistossa aina hyvin tehokasta.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaJa jos annetaan anteeksi noi käsittämättömät höpinät glukoosin imeytymisestä, niin tässä tulee lisää kylmää vettä niskaan:
VastaaPoistahttp://ajpendo.physiology.org/cgi/content/full/296/3/E473
Makeutusaineet eivät (toisin kuin sokeri) vaikuta inkretiinien eritykseen.
tuntuu hieman epäilyttävältä, että herra Manninen puolustelee täällä keinotekoisia makeutusaineta ja sitten itse markkinoi proteiinipatukoita ym. keinotekoisesti makeutettuja tuotteita. Jo terve järki kertoo asian ristiriitaisuudesta..
VastaaPoistaAikaansa ja semmosia seuraava ihminen; VoiVoi!
VastaaPoistaOlisitko anonyymi ehkä tahtonut sanoa 'makeutusaneita'?
Christer on ristipaineessa, jumalattomat suoltaa faktaa, ja sielunveljet älämölöä.
Tee päätös, hyvä mies, jatka sillanrakentajana.
Ei toinen kumoa toista.
Tolonen ja Manninen sponssaa, käy niiden kukkarolla! :) :) :)
Laatu on mittarimme, tä.
t. ristiretkeläinen
"tuntuu hieman epäilyttävältä, että herra Manninen puolustelee täällä keinotekoisia makeutusaineta ja sitten itse markkinoi proteiinipatukoita ym. keinotekoisesti makeutettuja tuotteita. Jo terve järki kertoo asian ristiriitaisuudesta.."
VastaaPoistaSiis häh?!?! Se että tekee niin kuin sanoo jotenkin väärin? Sinun mielestä mannisen pitäisi hehkuttaa keinomakeutusaineta ja myydä itse vaikka sokerilla makeutettuja tuotteita tai sitten haukkua keinomakeutusaineet ja myydä keinomakeutettuja tuotteita? Siinähän se ristiriita vasta olisikin.
Siis kyllähähn keinomakeutusaineet on perseestä. Esim. steviat yms olisivat parempia makeutusaineita, mutta eivät (vielä) sallittu EU:ssa koska kilpailevat aspartaamin yms kanssa.
Ja ihan yleisesti vielä sen verran että ainoastaan typerys ei yritä ansaita tiedollaan. Sundqvisthan tekee tätä ilmaiseksi että saa kirjoja ja luentoja myytyä. Tämä on markkinointikanava, vaikka Christer ei sitä itse tajuaisikaan.
Mielenkiintoista juttua. Itselleni tulee mieleen seuraavanlaisia kysymyksiä; miten tässä suolen epiteelikerroksessa oleva makeuden tunnistus toimii? Ja toiseksi miten paljon erilaiset makeutusaineet ml. luontaiset ja keinotekoiset muistuttavat toisiaan? Mikä on esim verensokerin säätelyjärjestelmän vaste havaittuun makeutusaineeseen (mikäli tunnistettu)?
VastaaPoistaJonkinlaisena arvauksena voisi heittää, että ihmiselimistö tunnistaa sokerin eri muodoissaan molekyylitasolla. Kaikissa elintarvikkeissa käytetyissä makeutusaineissa on (kai) ainakin joitain yhteisiä osia esim hiilihydraattien ainesosien kanssa. Vertaaminen sian lihottamiseen ei varsinaisesti siten liity makeuden tunnistamiseen vaan ennemminkin sen aiheuttamaan vasteeseen. Eli jos ihmisen vaste toimii samalla tavalla (voipa hyvin ollakin näin) niin kyllähän sitä substanssia liveilmiöineen alkaa kertyä. Vasteen samankaltaisuuden toteaminen voi olla melko haastavaa, koska pitäisi pystyä vertaamaan kahden lajin hormonitoimintaa toisiinsa (säätömekanismi toiminee pääasiassa hormonien välityksellä). Eikun tutkimusapurahaa hakemaan...