*
En jäänyt kiinni dopingista, vaikka dopingia käytinkin. Tähän lauseeseen kiteytyy se moraalinen rappio, jonka varassa huippu-urheilu tällä hetkellä elää ja hengittää. Niin kauan kuin tällaisten mätäpaiseiden sallitaan harrastaa urheilua, rappio jatkuu. Välillä tuntuu siltä, että urheilija on niin arvokas sponsoreilleen ja lajiliitolleen, että tehdään kaikki voitava, jotta urheilija ei kärähtäisi dopingtestissä. Markkina-arvonsa menettänyttä urheilijaa voidaan sitten mielin määrin riepotella ja ikäänkuin esitellä esimerkkinä miten huonosti sellaisen urheilijan käy, joka sortuu kiellettyihin menetelmiin. Tilanne on todella näin raadollinen kuin sen tässä ilmaisen. Turha asiaa on kaunistella.
Luemme tänään Ilta-Sanomista (24.1.2007) miten pyöräilyn maailmanmestari Johan Museeuw on tunnustanut käyttäneensä urheilussa kiellettyä lääkeainetta uransa viimeisenä vuotena. Belgialainen Museeuw on kuuden muun pyöräilijän kanssa syytteessä epon käytöstä vuonna 2003.
Nyt jo uransa päättänyt 41-vuotias Museeuw kertoo, että teki asioita, joita ei olisi pitänyt tehdä. Vuoden 1996 maantieajon maailmanmestari sanoi, ettei noudattanut sääntöjä sataprosenttisesti. Puolustuksekseen Museeuw on koko ajan sanonut, ettei ole koskaan jäänyt kiinni dopingista!
"Halusin lopettaa urani tyylikkäästi", Museeuw selitti. Ei tässä ajatella niitä urheilijoita, jotka rehellisin keinoin etsivät omia rajojaan. Saattaa olla, että Museeuw ei olisi ollut tarpeeksi lahjakas saavuttaakseen maailmanmestaruuden turvautumatta kiellettyihin keinoihin. Voittiko sinä vuonna varmasti paras pyöräilijä maailmanmestaruuden? Luomu-urheilijoille annan täyden tukeni, dopingurheilijoille sen sijaan tylyimmän mahdollisen tuomion.
Museeuw voitti muun muassa legendaarisen Pariisi-Roubaix-ajon kolme kertaa. Puhtaasti?
Lähde: Ilta-Sanomat, 24.1.2007
keskiviikkona, tammikuuta 24, 2007
tiistaina, tammikuuta 23, 2007
Kalakeitto maistuu koululaisille
***
Kalakeitto oli suosituin kalaruoka, kun 983 koululaista kirjasi viime marraskuussa kahden viikon ajan muistiin kaikki syömänsä kala-ateriat. Kaikkiaan kirjatuksi tuli 6453 kalaruoka-annosta. Kalakeittoa oli annoksista 13,5 %. Usein ainoaksi lapsille maistuvaksi kalaruoaksi mainitut kalapuikot olivat toisella sijalla. Kalapuikkoannoksia oli 12,8 %. Kalalajeista suosituimpia olivat kirjolohi ja lohi. Ruoka-annoksista 20,3 %:ssa oli kalana mainittu kirjolohi tai lohi. Toiseksi eniten oli syöty erilaisia tonnikalaruokia. Annoksista 17,5 % sisälsi tonnikalaa. ”Kalalajina” kalapuikot olivat vasta kolmannella sijalla. (Kommentti: Onneksi näin, sillä kalapuikkojen ravintoarvo on perin vaatimaton).
Kala maistuu nuorille lähes kaikissa mahdollisissa muodoissa. Erilaisia ruokalajeja oli kilpailukortteihin kirjattu pitkälti toistasataa ja eri kalalajejakin yli 20. Ruokalajeista mukana olivat kaikki perinteiset kalaherkut, mm. kalakeitto, muikkukukko, silakkapihvit, lohilaatikko ja erilaiset savukalat sekä laaja valikoima erilaisia salaatteja, pizzoja, nugetteja, sushia ja pastaruokia. Kotimaisista kalalajeista ylivoimaisesti suosituinta oli kirjolohi. Toiseksi suosituinta oli, ehkä hieman yllättäenkin, silakka. Seuraavina tulivat siika, muikku, ahven ja kuha.
Lähde: Deskin tiedote ravintotoimittajille, 23.1.2007
Kalakeitto oli suosituin kalaruoka, kun 983 koululaista kirjasi viime marraskuussa kahden viikon ajan muistiin kaikki syömänsä kala-ateriat. Kaikkiaan kirjatuksi tuli 6453 kalaruoka-annosta. Kalakeittoa oli annoksista 13,5 %. Usein ainoaksi lapsille maistuvaksi kalaruoaksi mainitut kalapuikot olivat toisella sijalla. Kalapuikkoannoksia oli 12,8 %. Kalalajeista suosituimpia olivat kirjolohi ja lohi. Ruoka-annoksista 20,3 %:ssa oli kalana mainittu kirjolohi tai lohi. Toiseksi eniten oli syöty erilaisia tonnikalaruokia. Annoksista 17,5 % sisälsi tonnikalaa. ”Kalalajina” kalapuikot olivat vasta kolmannella sijalla. (Kommentti: Onneksi näin, sillä kalapuikkojen ravintoarvo on perin vaatimaton).
Kala maistuu nuorille lähes kaikissa mahdollisissa muodoissa. Erilaisia ruokalajeja oli kilpailukortteihin kirjattu pitkälti toistasataa ja eri kalalajejakin yli 20. Ruokalajeista mukana olivat kaikki perinteiset kalaherkut, mm. kalakeitto, muikkukukko, silakkapihvit, lohilaatikko ja erilaiset savukalat sekä laaja valikoima erilaisia salaatteja, pizzoja, nugetteja, sushia ja pastaruokia. Kotimaisista kalalajeista ylivoimaisesti suosituinta oli kirjolohi. Toiseksi suosituinta oli, ehkä hieman yllättäenkin, silakka. Seuraavina tulivat siika, muikku, ahven ja kuha.
Lähde: Deskin tiedote ravintotoimittajille, 23.1.2007
Kasvistase 2005
***
Maa- ja metsätalousministeriön Ravintotaseen arvion mukaan vuonna 2005 vihanneksia syötiin 55,12 kiloa henkeä kohden, joka on 2 kiloa enemmän kuin vuonna 2004. Perunoita syötiin 62,03 kiloa, tuoreita hedelmiä 47,8 kiloa, hedelmämehuja 21,39 ja marjoja 14,5 kiloa henkeä kohden vuodessa. Kotimaiset Kasvikset ry:n laatiman Kasvistaseen (PDF) mukaan vihanneksista etenkin paprikan, kurkun, lantun, tomaatin ja sipulin kulutus on lisääntynyt.
Suomalaisten vihannessuosikkeihin kuuluvat tutut kotimaiset vihannekset. Noin puolet vuoden aikana syödyistä vihannesmääristä muodostuu tomaatista, kurkusta ja porkkanasta. Suomalainen söi keskimäärin 10,9 kiloa tomaattia, 9 kiloa porkkanaa ja 8,2 kiloa kurkkua vuoden 2005 aikana.
Suosituimmat tuoreet vihannekset (kg/hlö/v.2005)
Tomaatti 10,94
Porkkana 9,03
Kurkku 8,25
Kelta- ja punasipuli 4,63
Valkokaali 3,67
Paprika 2,87
Amerikansalaatti 2,45
Kukkakaali 1,75
Lanttu 1,67
Lähde: Kotimaiset kasvikset ry., 23.1.2007
Maa- ja metsätalousministeriön Ravintotaseen arvion mukaan vuonna 2005 vihanneksia syötiin 55,12 kiloa henkeä kohden, joka on 2 kiloa enemmän kuin vuonna 2004. Perunoita syötiin 62,03 kiloa, tuoreita hedelmiä 47,8 kiloa, hedelmämehuja 21,39 ja marjoja 14,5 kiloa henkeä kohden vuodessa. Kotimaiset Kasvikset ry:n laatiman Kasvistaseen (PDF) mukaan vihanneksista etenkin paprikan, kurkun, lantun, tomaatin ja sipulin kulutus on lisääntynyt.
Suomalaisten vihannessuosikkeihin kuuluvat tutut kotimaiset vihannekset. Noin puolet vuoden aikana syödyistä vihannesmääristä muodostuu tomaatista, kurkusta ja porkkanasta. Suomalainen söi keskimäärin 10,9 kiloa tomaattia, 9 kiloa porkkanaa ja 8,2 kiloa kurkkua vuoden 2005 aikana.
Suosituimmat tuoreet vihannekset (kg/hlö/v.2005)
Tomaatti 10,94
Porkkana 9,03
Kurkku 8,25
Kelta- ja punasipuli 4,63
Valkokaali 3,67
Paprika 2,87
Amerikansalaatti 2,45
Kukkakaali 1,75
Lanttu 1,67
Lähde: Kotimaiset kasvikset ry., 23.1.2007
Transrasvat aiheuttavat hedelmättömyyttä
**
Teollisia transrasvoja sisältävä ruoka saattaa aiheuttaa hedelmättömyyttä. Ravitsemustekijöillä voi olla suoria yhteyksiä hedelmällisyyteen, kommentoi Suomen lihavuustutkijat ry:n puheenjohtaja, lääketieteen tohtori Jarmo Kaukua Harvardin yliopistossa tehdyn tutkimuksen tulokseen. Peruskysymys on Kaukuan mielestä se, että liikapaino on yhteydessä hedelmällisyyteen. Jos naisilla painoindeksi on 30 tai yli, niin hedelmättömyyden riski on vähintään kolminkertainen normaalipainoon verrattuna.
Tutkimuksessa oli mukana 18 500 naista, jotka yrittivät hedelmöittyä. Heistä 438:lla oli ongelmia ovulaation kanssa. Tutkijoiden mukaan niillä, jotka saivat kaksi prosenttia energiatarpeestaan transrasvoista terveellisten öljyjen sijaan, oli 70 prosentin hedelmättömyysriski. Kahden prosentin määrä transrasvaa syntyy neljästä grammasta transrasvoja, jos syö 2 000 kilokaloria päivässä. Paljon roskaruokaa syövät ihmiset voivat saada transrasvoja jopa kymmeniä grammoja päivässä. Tutkimus julkaistiin arvostetussa American Journal of Clinical Nutrition -aikakauslehdessä.
Transrasvoja käytetään tuhansissa elintarvikkeissa, esimerkiksi suklaissa, piirakoissa, jäätelöissä ja pikaruoissa. Tutkijoiden mukaan pelkästään yhdellä päivittäisellä donitsilla tai kourallisella sipsejä voi olla vaikutusta hedelmällisyyteen. Transrasvoilla ei ole ravinnollista merkitystä, mutta niitä käyttämällä elintarviketeollisuus saavuttaa hyötyjä ruoan valmistuksessa ja säilyvyydessä. Tuotteen parasta ennen -päivää saadaan siirrettyä kauemmaksi. Kuluttajan on vaikea tietää eri ruokien tarkkoja transrasvapitoisuuksia, koska määriä ei Suomessa paineta etikettiin. Transrasvojen on todettu aiemmin aiheuttavan sydän- ja verisuonitauteja.
Lähde: Iltalehti, 22.1.2007
Lue lisää transrasvoista:
Transrasvat haitallisia haamurasvoja (Anja Nysten)
Apinakin sen tietää - transrasvat lihottavat
Kellogg vähentää transrasvojen käyttöä
Kentucky Fried Chicken luopuu lähes täysin transrasvoista
Kovaa vääntöä transrasvasta
Transrasvat eivät mene avaimenreiästä läpi
Transrasvat kuriin rapakon takana
Transrasvat pois pikaruoasta
Transrasvat puhuttelevat Pohjoismaissa
Teollisia transrasvoja sisältävä ruoka saattaa aiheuttaa hedelmättömyyttä. Ravitsemustekijöillä voi olla suoria yhteyksiä hedelmällisyyteen, kommentoi Suomen lihavuustutkijat ry:n puheenjohtaja, lääketieteen tohtori Jarmo Kaukua Harvardin yliopistossa tehdyn tutkimuksen tulokseen. Peruskysymys on Kaukuan mielestä se, että liikapaino on yhteydessä hedelmällisyyteen. Jos naisilla painoindeksi on 30 tai yli, niin hedelmättömyyden riski on vähintään kolminkertainen normaalipainoon verrattuna.
Tutkimuksessa oli mukana 18 500 naista, jotka yrittivät hedelmöittyä. Heistä 438:lla oli ongelmia ovulaation kanssa. Tutkijoiden mukaan niillä, jotka saivat kaksi prosenttia energiatarpeestaan transrasvoista terveellisten öljyjen sijaan, oli 70 prosentin hedelmättömyysriski. Kahden prosentin määrä transrasvaa syntyy neljästä grammasta transrasvoja, jos syö 2 000 kilokaloria päivässä. Paljon roskaruokaa syövät ihmiset voivat saada transrasvoja jopa kymmeniä grammoja päivässä. Tutkimus julkaistiin arvostetussa American Journal of Clinical Nutrition -aikakauslehdessä.
Transrasvoja käytetään tuhansissa elintarvikkeissa, esimerkiksi suklaissa, piirakoissa, jäätelöissä ja pikaruoissa. Tutkijoiden mukaan pelkästään yhdellä päivittäisellä donitsilla tai kourallisella sipsejä voi olla vaikutusta hedelmällisyyteen. Transrasvoilla ei ole ravinnollista merkitystä, mutta niitä käyttämällä elintarviketeollisuus saavuttaa hyötyjä ruoan valmistuksessa ja säilyvyydessä. Tuotteen parasta ennen -päivää saadaan siirrettyä kauemmaksi. Kuluttajan on vaikea tietää eri ruokien tarkkoja transrasvapitoisuuksia, koska määriä ei Suomessa paineta etikettiin. Transrasvojen on todettu aiemmin aiheuttavan sydän- ja verisuonitauteja.
Lähde: Iltalehti, 22.1.2007
Lue lisää transrasvoista:
Transrasvat haitallisia haamurasvoja (Anja Nysten)
Apinakin sen tietää - transrasvat lihottavat
Kellogg vähentää transrasvojen käyttöä
Kentucky Fried Chicken luopuu lähes täysin transrasvoista
Kovaa vääntöä transrasvasta
Transrasvat eivät mene avaimenreiästä läpi
Transrasvat kuriin rapakon takana
Transrasvat pois pikaruoasta
Transrasvat puhuttelevat Pohjoismaissa
maanantaina, tammikuuta 22, 2007
Voita vastustetaan yhä jääräpäisesti
**
Tänään (22.1.2007) ilmestyi Kaleva-lehdessä mielipidekirjoitus voista. Käykää lukemassa kirjoitus ja kommentoikaa joko suoraan lehden toimitukseen tai tähän blogiin.
Lähde: Ravitsemus ja Terveys -blogi, 22.1.2007
perjantaina, tammikuuta 19, 2007
Geenidoping tulee - pitävätkö urheilijat näppinsä poissa?
**
Tieteen päivillä puhunut johtava geenidopingin tutkija Bengt Saltin ennusti erytropoietiinista (epo) ensimmäistä geenidopingainetta muutaman vuoden sisällä. Kestävyysurheilijat ovat jo nyt syyllistyneet epon käyttöön, mutta toistaiseksi epo on joutunut urheilijan elimistöön ulkopuolisesta lähteestä. Lääketieteen kehittymisen myötä geenihoidosta on tulossa suhteellisen turvallista. Tähän saakka epon hallinta geenihoidon avulla on ollut liian vaarallista käytettäväksi, koska epon tuotantoa ei ole osattu hallita, vaan punasoluja on syntynyt helposti vaarallisen paljon ja veri paksuuntunut liikaa. Nyt prosessia on opittu hallitsemaan paremmin, ja hoitomenetelmä voi olla käyttökelpoinen.
Nähtäväksi jää, malttaako urheiluväki olla käyttämättä sitä. Minä olen itse aika kyyniseksi tullut dopingin suhteen urheilussa.
Veikkaan itse: Geenidoping tulee lopullisesti puhkaisemaan illuusion rehdistä urheilukilpailusta ja menetelmä otetaan laajamittaisesti käyttöön.
Tämän geenidopingin estoon olisi yksi helppo ratkaisu: Merkitkää kaikki prosessin aikana tarvittavat kemialliset aineet jollakin helposti dopingtestissä ilmi tulevalla merkkiaineella. Helppo juttu! En kuitenkaan usko, että tähän ryhdytään, sillä ahne lääketeollisuus ei halua jättää yhtäkään rahan ansaintakeinoa käyttämättä. Rahalla ei ole omatuntoa.
Lähde: Tiede -lehti, 12.1.2007
Tieteen päivillä puhunut johtava geenidopingin tutkija Bengt Saltin ennusti erytropoietiinista (epo) ensimmäistä geenidopingainetta muutaman vuoden sisällä. Kestävyysurheilijat ovat jo nyt syyllistyneet epon käyttöön, mutta toistaiseksi epo on joutunut urheilijan elimistöön ulkopuolisesta lähteestä. Lääketieteen kehittymisen myötä geenihoidosta on tulossa suhteellisen turvallista. Tähän saakka epon hallinta geenihoidon avulla on ollut liian vaarallista käytettäväksi, koska epon tuotantoa ei ole osattu hallita, vaan punasoluja on syntynyt helposti vaarallisen paljon ja veri paksuuntunut liikaa. Nyt prosessia on opittu hallitsemaan paremmin, ja hoitomenetelmä voi olla käyttökelpoinen.
Nähtäväksi jää, malttaako urheiluväki olla käyttämättä sitä. Minä olen itse aika kyyniseksi tullut dopingin suhteen urheilussa.
Veikkaan itse: Geenidoping tulee lopullisesti puhkaisemaan illuusion rehdistä urheilukilpailusta ja menetelmä otetaan laajamittaisesti käyttöön.
Tämän geenidopingin estoon olisi yksi helppo ratkaisu: Merkitkää kaikki prosessin aikana tarvittavat kemialliset aineet jollakin helposti dopingtestissä ilmi tulevalla merkkiaineella. Helppo juttu! En kuitenkaan usko, että tähän ryhdytään, sillä ahne lääketeollisuus ei halua jättää yhtäkään rahan ansaintakeinoa käyttämättä. Rahalla ei ole omatuntoa.
Lähde: Tiede -lehti, 12.1.2007
Ville Valo - valtakunnan röökimys
**
Ystäväni Panu Höglund kirjoittaa hienosti blogissaan tupakoinnista. Hän nostaa tämän iljettävän vastenmielisen tavan malliedustajaksi musiikkitaivaan kirkkaan tähtemme Ville Valon. Panun mielen on pahoittanut Villen röyhkeä sauhuttelu julkisesti. Tällaisia huomaavaisen sauhuttelun vastakohtia Panu kutsuu röökimyksiksi - loistava termi! Olen täysin samaa mieltä Panun kanssa:
"Seuraavan kerran kun törmäätte tällaiseen henkilöön, muistakaa käyttää hänen moittimiseensa tätä mittatilaustyönä valmistamaani sanaa: Senkin röökimys!"
Lähde: Kolinaa PANUhuoneesta, 18.1.2007
Lääketieteen tärkein keksintö...
***
...viimeisten 160 vuoden aikana on hygienia, päättivät brittiläisen lääketieteen lehden British Medical Journalin lukijat tammikuun alkupuolella järjestetyssä nettiäänestyksessä. Hygienialla tarkoitetaan vesijohtoja ja viemäreitä sekä taudinaiheuttajien välttämistä pesemällä riittävän usein. Hygienia sai annetuista 11 300 äänestä 15,8 prosenttia. Hopeasijalle jäi antibioottien keksiminen (14,5%), kolmanneksi nousi anestesia eli nukutus (13,9%). Paljon ääniä sai myös rokotteiden keksiminen (11,8%).
Lähde: YLE Tiedeuutiset, 19.1.2007
...viimeisten 160 vuoden aikana on hygienia, päättivät brittiläisen lääketieteen lehden British Medical Journalin lukijat tammikuun alkupuolella järjestetyssä nettiäänestyksessä. Hygienialla tarkoitetaan vesijohtoja ja viemäreitä sekä taudinaiheuttajien välttämistä pesemällä riittävän usein. Hygienia sai annetuista 11 300 äänestä 15,8 prosenttia. Hopeasijalle jäi antibioottien keksiminen (14,5%), kolmanneksi nousi anestesia eli nukutus (13,9%). Paljon ääniä sai myös rokotteiden keksiminen (11,8%).
Lähde: YLE Tiedeuutiset, 19.1.2007
keskiviikkona, tammikuuta 17, 2007
Ravintoa tutkitaan
**
Pistäkää muistiin lyhenne ELVIRA! Uutta ravintotietoa on tulossa. ELVIRA-tutkimusohjelmaan on valittu yhteensä 15 nelivuotista hanketta. Tutkimusohjelman päätavoitteena on tuottaa elintarvikkeista ja ravinnosta korkeatasoista ja innovatiivista tutkimustietoa, jonka avulla kuluttajan olisi helpompi valita terveellinen ja turvallinen vaihtoehto. Tutkimusohjelmassa tarkastellaan elintarvikkeisiin ja ravitsemukseen liittyviä kysymyksiä monelta eri kantilta. Hankkeissa tutkitaan muun muassa kuluttajien käyttäytymistä, geneettisten tekijöiden vaikutusta, elintarvikkeiden turvallisuutta, suoliston toimintaa edistäviä mikrobeja sekä elintarvikkeiden prosessoinnin mahdollisuuksia terveyden edistämisessä.
Erityistä painoarvoa on asetettu tutkimuksen tieteelliselle, yhteiskunnalliselle ja taloudelliselle vaikuttavuudelle. Tulevien tutkimustulosten odotetaan olevan apuna kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä suomalaisen elintarviketeollisuuden kehittämisessä, toteaa ohjelmapäällikkö Sirpa Nuotio.
Lähde: Verkkouutiset, 28.12.2006
Uutta tietoa Suomen Akatemialta 17.1.2007:
Miksi suomalaista ruokaa pitää yhä tutkia, vaikka sen on jo todistettu olevan turvallista ja hyvää? Juuri käynnistetyn, Suomen Akatemian rahoittaman Ravitsemus, elintarvikkeet ja terveys eli ELVIRA-tutkimusohjelman päätavoitteena on tuottaa elintarvikkeista ja ravinnosta tutkimustietoa, jonka avulla kuluttajan olisi helpompi valita terveellinen ja turvallinen vaihtoehto. Paitsi elintarvikkeita, ELVIRA tutkii myös mm. genetiikan vaikutusta ruoansulatukseen ja suomalaisten ruoan terveellisyyttä.
Suomen Akatemian rahoittaman ELVIRA-–tutkimusohjelman odotetaan olevan apuna kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä suomalaisen elintarviketeollisuuden kehittämisessä. "Vaikka jotkut ranskalaiset tai italialaiset poliitikot olisivatkin eri mieltä, on ruoka meillä hyvää ja lisäksi turvallista", toteaa Suomen Akatemian ELVIRA-tutkimusohjelman ohjelmapäällikkö Sirpa Nuotio. "Ongelma vain on siinä, etteivät ihmiset välttämättä osaa hakea terveellisiä vaihtoehtoja kaupan hyllyiltä", hän toteaa.
Pitkällä tähtäimellä tutkimusohjelmalla tavoitellaan erityisesti sitä, että meillä olisi helposti ja monipuolisesti saatavilla terveellisempiä elintarvikkeita. Nuotion mukaan nyt ongelmana on se, että on helpompi napata koriin se epäterveellisempi vaihtoehto, koska terveellisiä vaihtoehtoja ei joko ole tai niistä ei ole tarpeeksi tietoa. Myös väärät ruokatottumukset pitävät meitä lujasti otteessaan. Ruokailutottumukset kehittyvät, elintarvikevalikoimat muuttuvat ja laajenevat. Terveydellisistä ongelmista erityisesti lihavuus on lisääntynyt suuresti Suomessa ja länsimaissa yleensäkin. Se tuo monia muita kansanterveydellisiä ongelmia, valottaa Nuotio tutkimuksen taustaa. Toisaalta myös Suomen elintarviketeollisuus tarvitsee uusia ideoita. Siksi tutkimusohjelmalla myös etsitään Suomen elintarviketeollisuudelle vahvaa kilpailutekijää tällä saralla.
Ihmisen käyttäytymistä ja valintoja tutkimalla etsitään keinoja, miten ravintotottumuksiin voitaisiin vaikuttaa ja neuvoa ihmisiä paremmin valitsemaan terveellisempiä elintarvikkeita. Tutkimusohjelmassa käsitellään myös mikrobeja, jotka ovat hyvin tärkeitä ruoansulatuksen kannalta. Markkinoilla on jo paljon tällaisia tuotteita ja tiedetään että ne parantavat vastustuskykyä muita tauteja vastaan, mutta vaikutusmekanismia ei vielä tiedetä ja sitä halutaan selvittää, kertoo Nuotio.
Aineenvaihduntaa tutkimalla etsitään vastauksia siihen, miten valinnat vaikuttavat elimistössä ja miten terveysvaikutukset siellä syntyvät. "Ihmisillä on suuria eroja perimässä ja aineenvaihdunnassa. Tiedetään että toiset voivat syödä runsaasti rasvaa ja kananmunia eivätkä kolesteroliarvot nouse, toisilla taas arvot nousevat erittäin helposti. Vuorovaikutusta, missä suhteessa geenit ja missä ruoan koostumus vaikuttavat, ei täysin tunneta ja se on yksi tutkimusaihe. Parhaassa tapauksessa ELVIRAN tutkimustuloksien perusteella voitaisiin antaa yksilöllisempää ravitsemusneuvontaa jos perimä voitaisiin ottaa huomioon", miettii Sirpa Nuotio.
On suositeltavaa syödä ruokaa luonnollisessa muodossaan mutta aina se ei ole mahdollista. Prosessoinnilla voidaan parantaa elintarvikkeiden laatua esimerkiksi lisäämällä terveellisempiä aineosia ja niiden pitoisuuksia sekä ehkä poistamalla haitallisia. Myös tätä tutkitaan ohjelmassa. "Elintarvikkeiden energiapitoisuutta voidaan muokata pienemmäksi tai niihin voi lisätä ainesosia, jotka pitävät kylläisenä, jolloin niitä tarvitsee syödä vähemmän. Jukurtit ja leipä ovat tästä hyviä esimerkkejä, niihin lisätään jo nyt ravintokuituja. Myös vitamiineja lisätään ja ainesosia muokataan, jotta tuotteista tulee kevyempiä ja helpommin imeytyviä", kertoo Nuotio.
Keliakia on yksi yleisimmistä ravintoperäisistä elinikäisistä sairauksista ja sitä sairastaa noin prosentti suomalaisista. Tällä tutkimuksella pyritään siihen, että sairaus pystyttäisiin jo aikaisemmin tunnistamaan ja keliaakikoille voitaisiin kehittää monipuolisempia elintarvikkeita. Keliaakikon ruokavalio on aika yksipuolinen ja raskas ja olisi hyvä saada heille monipuolisempaa tarjontaa. Eräs mahdollisuus on poistaa elintarvikkeista haitallisia ainesosia, esim. viljatuotteiden jäämiä.
Yhdessä rahoitettavista hankkeista tutkitaan ruokailutottumuksia varusmiespalveluksen aikana. Lihavuus on myös miesten lisääntyvä ongelma ja varmaan huolenaihe myös puolustusvoimille. "Varusmiespalvelus sattuu aika herkkään aikaan nuoren miehen elämässä kun hän siirtyy pois kodin ruokailutottumuksista itsenäisen aikuisen elämänvaiheeseen. Tämä on vaihe, jolloin voitaisiin aika merkittävästi vaikuttaa ravitsemustottumuksiin ja valintoihin elämässä", selvittää Nuotio.
Lähde: Deskin ravintotoimittajille lähetetty materiaali, 17.1.2007
Pistäkää muistiin lyhenne ELVIRA! Uutta ravintotietoa on tulossa. ELVIRA-tutkimusohjelmaan on valittu yhteensä 15 nelivuotista hanketta. Tutkimusohjelman päätavoitteena on tuottaa elintarvikkeista ja ravinnosta korkeatasoista ja innovatiivista tutkimustietoa, jonka avulla kuluttajan olisi helpompi valita terveellinen ja turvallinen vaihtoehto. Tutkimusohjelmassa tarkastellaan elintarvikkeisiin ja ravitsemukseen liittyviä kysymyksiä monelta eri kantilta. Hankkeissa tutkitaan muun muassa kuluttajien käyttäytymistä, geneettisten tekijöiden vaikutusta, elintarvikkeiden turvallisuutta, suoliston toimintaa edistäviä mikrobeja sekä elintarvikkeiden prosessoinnin mahdollisuuksia terveyden edistämisessä.
Erityistä painoarvoa on asetettu tutkimuksen tieteelliselle, yhteiskunnalliselle ja taloudelliselle vaikuttavuudelle. Tulevien tutkimustulosten odotetaan olevan apuna kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä suomalaisen elintarviketeollisuuden kehittämisessä, toteaa ohjelmapäällikkö Sirpa Nuotio.
Lähde: Verkkouutiset, 28.12.2006
Uutta tietoa Suomen Akatemialta 17.1.2007:
Miksi suomalaista ruokaa pitää yhä tutkia, vaikka sen on jo todistettu olevan turvallista ja hyvää? Juuri käynnistetyn, Suomen Akatemian rahoittaman Ravitsemus, elintarvikkeet ja terveys eli ELVIRA-tutkimusohjelman päätavoitteena on tuottaa elintarvikkeista ja ravinnosta tutkimustietoa, jonka avulla kuluttajan olisi helpompi valita terveellinen ja turvallinen vaihtoehto. Paitsi elintarvikkeita, ELVIRA tutkii myös mm. genetiikan vaikutusta ruoansulatukseen ja suomalaisten ruoan terveellisyyttä.
Suomen Akatemian rahoittaman ELVIRA-–tutkimusohjelman odotetaan olevan apuna kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä suomalaisen elintarviketeollisuuden kehittämisessä. "Vaikka jotkut ranskalaiset tai italialaiset poliitikot olisivatkin eri mieltä, on ruoka meillä hyvää ja lisäksi turvallista", toteaa Suomen Akatemian ELVIRA-tutkimusohjelman ohjelmapäällikkö Sirpa Nuotio. "Ongelma vain on siinä, etteivät ihmiset välttämättä osaa hakea terveellisiä vaihtoehtoja kaupan hyllyiltä", hän toteaa.
Pitkällä tähtäimellä tutkimusohjelmalla tavoitellaan erityisesti sitä, että meillä olisi helposti ja monipuolisesti saatavilla terveellisempiä elintarvikkeita. Nuotion mukaan nyt ongelmana on se, että on helpompi napata koriin se epäterveellisempi vaihtoehto, koska terveellisiä vaihtoehtoja ei joko ole tai niistä ei ole tarpeeksi tietoa. Myös väärät ruokatottumukset pitävät meitä lujasti otteessaan. Ruokailutottumukset kehittyvät, elintarvikevalikoimat muuttuvat ja laajenevat. Terveydellisistä ongelmista erityisesti lihavuus on lisääntynyt suuresti Suomessa ja länsimaissa yleensäkin. Se tuo monia muita kansanterveydellisiä ongelmia, valottaa Nuotio tutkimuksen taustaa. Toisaalta myös Suomen elintarviketeollisuus tarvitsee uusia ideoita. Siksi tutkimusohjelmalla myös etsitään Suomen elintarviketeollisuudelle vahvaa kilpailutekijää tällä saralla.
Ihmisen käyttäytymistä ja valintoja tutkimalla etsitään keinoja, miten ravintotottumuksiin voitaisiin vaikuttaa ja neuvoa ihmisiä paremmin valitsemaan terveellisempiä elintarvikkeita. Tutkimusohjelmassa käsitellään myös mikrobeja, jotka ovat hyvin tärkeitä ruoansulatuksen kannalta. Markkinoilla on jo paljon tällaisia tuotteita ja tiedetään että ne parantavat vastustuskykyä muita tauteja vastaan, mutta vaikutusmekanismia ei vielä tiedetä ja sitä halutaan selvittää, kertoo Nuotio.
Aineenvaihduntaa tutkimalla etsitään vastauksia siihen, miten valinnat vaikuttavat elimistössä ja miten terveysvaikutukset siellä syntyvät. "Ihmisillä on suuria eroja perimässä ja aineenvaihdunnassa. Tiedetään että toiset voivat syödä runsaasti rasvaa ja kananmunia eivätkä kolesteroliarvot nouse, toisilla taas arvot nousevat erittäin helposti. Vuorovaikutusta, missä suhteessa geenit ja missä ruoan koostumus vaikuttavat, ei täysin tunneta ja se on yksi tutkimusaihe. Parhaassa tapauksessa ELVIRAN tutkimustuloksien perusteella voitaisiin antaa yksilöllisempää ravitsemusneuvontaa jos perimä voitaisiin ottaa huomioon", miettii Sirpa Nuotio.
On suositeltavaa syödä ruokaa luonnollisessa muodossaan mutta aina se ei ole mahdollista. Prosessoinnilla voidaan parantaa elintarvikkeiden laatua esimerkiksi lisäämällä terveellisempiä aineosia ja niiden pitoisuuksia sekä ehkä poistamalla haitallisia. Myös tätä tutkitaan ohjelmassa. "Elintarvikkeiden energiapitoisuutta voidaan muokata pienemmäksi tai niihin voi lisätä ainesosia, jotka pitävät kylläisenä, jolloin niitä tarvitsee syödä vähemmän. Jukurtit ja leipä ovat tästä hyviä esimerkkejä, niihin lisätään jo nyt ravintokuituja. Myös vitamiineja lisätään ja ainesosia muokataan, jotta tuotteista tulee kevyempiä ja helpommin imeytyviä", kertoo Nuotio.
Keliakia on yksi yleisimmistä ravintoperäisistä elinikäisistä sairauksista ja sitä sairastaa noin prosentti suomalaisista. Tällä tutkimuksella pyritään siihen, että sairaus pystyttäisiin jo aikaisemmin tunnistamaan ja keliaakikoille voitaisiin kehittää monipuolisempia elintarvikkeita. Keliaakikon ruokavalio on aika yksipuolinen ja raskas ja olisi hyvä saada heille monipuolisempaa tarjontaa. Eräs mahdollisuus on poistaa elintarvikkeista haitallisia ainesosia, esim. viljatuotteiden jäämiä.
Yhdessä rahoitettavista hankkeista tutkitaan ruokailutottumuksia varusmiespalveluksen aikana. Lihavuus on myös miesten lisääntyvä ongelma ja varmaan huolenaihe myös puolustusvoimille. "Varusmiespalvelus sattuu aika herkkään aikaan nuoren miehen elämässä kun hän siirtyy pois kodin ruokailutottumuksista itsenäisen aikuisen elämänvaiheeseen. Tämä on vaihe, jolloin voitaisiin aika merkittävästi vaikuttaa ravitsemustottumuksiin ja valintoihin elämässä", selvittää Nuotio.
Lähde: Deskin ravintotoimittajille lähetetty materiaali, 17.1.2007
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)