Tämä kirjoitus sisältää huumoria. Tosikot älkööt vaivautuko!
Ravitsemuksesta käytävä keskustelu kahden leirin välillä muistuttaa jo avointa sodankäyntiä. Lue alkutahdit ensin täältä ja täältä. Mitä uutta sotarintamalta?
Ykkösleirissä pidetään hanakasti kiinni virallisesta aseistuksesta (60% hiilihankoja, 25% rasvapommeja, 15% projektiileja). Tämä lienee ihan sopiva aseistus paljon liikkuville ja terveille kansalaisille, mutta miten käy sairaiden ja vähän liikuntaa harrastavien? Lyhyessä ajassa ykkösleiri julkaisi höpöhöpö-tutkimuksen Atkinsista, joka ei sitten tainnut ollakaan sitä kaamean pelottavaa Atkinsia laisinkaan. Sotakirjeenvaihtajien varsinainen rupusakki (jätettäköön nyt nimi mainitsematta!) ladontavirheineen synnytti uutisankkoja (Atkins tappaa!) ilmeisen tarkoituksellisesti. Uutisankka oli pakko pistää maailmalle, sillä näytti siltä kuin kakkosleiriläiset kieriskelisivät selvään voittoon läpeensä tyytyväisinä kovan eläinperäisen rasvan osoittautuessa niin tavattoman terveelliseksi uusimmissa tutkimuksissa. Kiristystä, lahjontaa ja uhkailua on rupusakin mielestä harjoitettu kakkosleiristä päin. Onhan se nyt kumma jos ei hyvällä eikä pahalla uskota, että perinteisiä hiilihankoja tarvitaan riittävästi perusterveyden takaamiseksi.
"Tää on viimeinen taisto", on ykkösleirin soittolistojen kärjessä: "Työn orjat sorron yöstä nouskaa, maan ääriin kuuluu kutsumus... Eestä leivän, hengen, kunniamme, yössä sorron, turmion, kukin painakaamme palkeitamme kun käymme työhön, taistohon." Kakkosleirin mukaan se laulu ennustaa leirin lopullista luhistumista ja antaa omien megafoniensa kajauttaa ilmoille idolinsa Jussi Läskisen laulun: "Sika, se kohta paistetaan. Sika, sen perää maistetaan. Sika, on sähköuunissa. Sika, on mutsi duunissa..."
Media jauhaa lisää tekstiä. Ruotsissa näytetään televisiossa kauhutarinoita Karlssoneille ("Fett - kan det vara nyttigt?") siitä miten joku ICA yhä roikottaa hyllyissään noita transrasvapitoisia eineksiään, mikropopkorneja ja keksejä. Suomessa on kaikki hyvin! Transrasvoja ei ole, vakuuttaa ykkösleiri. Kakkosleirin olisi varmaan syytä lähettää muutama tuote-erä analysoitavaksi vaikkapa Tanskaan. Jos vaikka sittenkin löytyisi niitä transrasvoja kaupan hyllyiltä.
Aprillipäivä lähestyy kovaa vauhtia. Ihan vain vinkkinä molemmille leireille. Olisi todella mukavaa lukea oikein raflaavia aprillipiloja.
Raportoikaa!
Päätän raporttini tällä erää tähän, sotaveteraaniurheiluterveisin PUM, eli Paraisten UutisMedia.
torstaina, maaliskuuta 29, 2007
Raisio Polska Foods
#
Tein äsken häthähdyttävän havainnon. Moniko teistä tiesi, että Pirkka margariini valmistetaan Puolassa? Alkuperämaaksi useimmissa margariineissa ilmoitetaan toki Suomi, mutta todellakin kun suurennuslasilla tarkistelin tuolla kaupan hyllyssä Pirkka-kasvirasvalevitettä 25 % 400 g (yök, minun mielestäni aivan kauhea tuote, mutta älkää antako tämän subjektiivisen näkemykseni häiritä mahdollista nautintohetkeänne), sen valmistusmaa on todellakin Puola. Tämä tieto löytyy myös nettilinkistä.
Vaikka minä en margariinia syö, niin seuraan aktiivisesti elintarvikekeskustelua. Haaviin tarttui eilen ihan mukava matkaraportti. Maa- ja elintarviketeollisuuden (MTT) eräästä tutkimushankkeesta kävi neljä tutkijaa Puolassa päämääränään kerätä tietoja Puolassa valmistettavan Pirkka-margariinin tuotantoketjusta. Matkaa kuvataan antoisaksi ja tutkimusryhmä sai monia hyödyllisiä tietoja niin margariinin tuotantoprosessista, raaka-aineiden hankinnasta kuin taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristövastuuseen liittyvistä asioista. Tutkimusryhmän jäseniin teki vaikutuksen myös puolalaisten vieraanvaraisuus sekä upea Varsovan vanha kaupunki.
Raision tehtaalla Puolassa valmistetaan margariiniksi kutsuttua kasvirasvalevitettä. Raisio Polska Foods, joka on Raision tytäryhtiö, sijaitsee Karczewin pikkukaupungissa noin 30 kilometrin päässä Varsovasta. Tehtaassa valmistetaan margariineja, levitteitä ja juustoja, pääpaino on margariineissa. Margariinin tuotannon Raisio aloitti Puolassa vuonna 1995 (miksi tätä ei ole kovin näkyvästi uutisoitu?). Margariinimarkkinoista Raision markkinaosuus Puolassa on 13–15 prosenttia, ja Raisio on markkinajohtaja terveysvaikutteisten margariinien segmentissä. Yrityksen edustajat olivat esittelleet ylpeinä osin uusittuja tuotantotiloja ja –linjoja.
Tiedot on saatu MTT:n tutkijoilta Sari Forsman-Hugg ja Inkeri Pesonen.
Tämä oli niin rankka uutinen, että otetaan pieni kevennys:
Mitä järkevä ihminen lataa kaupassa ostoskoriinsa?
Terveystietoisen kuluttajan varusteet kauppareissua varten:
· 10 m mittanauha
· suurennuslasi
· polvisuojukset
· korvatulpat
Paleoliittisella kaudella ”kauppareissua” varten tarvittiin köysistä punottu iso reppu, keihäs, iso nuija ja mahdollisesti nälkäinen muija. Nykyihminen tarvitsee näiden lisäksi kauppareissua varten siis mittanauhan, suurennuslasin, polvisuojukset ja korvatulpat.
Mittanauha
Aseta mittanauhan pää kassan kohdalle. Vie toinen pää kohti kaupan sisätiloja. 10 metrin kohdalla pysähdy ja havainnoi ympäristöäsi. Älä osta mitään tuotteita 10 metriä lähempänä kaupan kassaa! Terveystietoisena sinua ei kiinnosta:
· sipsipussit
· makeiset
· limsapullot
· keksipaketit
Suurennuslasi
Ravintoköyhä ruoka on heikentänyt näköaistiasi sen verran pahoin, että tarvitset suurennuslasin lukeaksesi tuoteselosteita. Vältä:
· paljon lisättyä sokeria sisältäviä tuotteita
· Puolassa valmistettua margariinia
· keinomakeutettuja tuotteita
· E-koodeja vilisevää sapuskaa (E407 ei ole E-vitamiinin moderni nimitys, vaan karrageenin lisäainekoodi. Lisäaineita on niin runsaasti, ettei niistä kukaan ota selvää)
Polvisuojukset
Vähänkin aikaansa seuraava kauppias osaa piilottaa ne terveellisimmät ruoka-aineet mahdollisimman hankaliin paikkoihin. Täysjyvämakaroni, raakariisi, kauraleseet ym. sijoitetaan mieluusti ihan lattian tasolle. Konttaamalla löydät terveellisimmät tuotteet. Polvisuojukset ovat käteviä, polvet eivät kipeydy.
Korvatulpat
Korvatulpat ovat käteviä jos joutuu kuuntelemaan nalkuttavaa vaimoa tai nälkäistä miestä joka kinuaa sitä makkaraa. Erityisen hyödyllistä on myös suojata korvansa kaiuttimista tulevalta mainossaasteelta siellä kaupan sisällä. Tarjousjauheliha on aina sitä kaikkein rasvaisinta, todennäköisesti et ollut ajatellut ostaa tarjouksessa olevia sokerikorppuja, suosittu limsasi tuskin loppuu kaupoista juuri tänään jne.
Terveellisen ruoan tunnuspiirteet:
· mahdollisimman tuoretta
· lähellä kuluttajaa tuotettua
· monipuolista (älä pelkää rasvaa, sitäkin tarvitset kohtuullisia määriä, kananmunia saa taas syödä, lihaa eri lähteistä on terveellistä nauttia, täysjyvätuotteet kunniaan)
Tein äsken häthähdyttävän havainnon. Moniko teistä tiesi, että Pirkka margariini valmistetaan Puolassa? Alkuperämaaksi useimmissa margariineissa ilmoitetaan toki Suomi, mutta todellakin kun suurennuslasilla tarkistelin tuolla kaupan hyllyssä Pirkka-kasvirasvalevitettä 25 % 400 g (yök, minun mielestäni aivan kauhea tuote, mutta älkää antako tämän subjektiivisen näkemykseni häiritä mahdollista nautintohetkeänne), sen valmistusmaa on todellakin Puola. Tämä tieto löytyy myös nettilinkistä.
Vaikka minä en margariinia syö, niin seuraan aktiivisesti elintarvikekeskustelua. Haaviin tarttui eilen ihan mukava matkaraportti. Maa- ja elintarviketeollisuuden (MTT) eräästä tutkimushankkeesta kävi neljä tutkijaa Puolassa päämääränään kerätä tietoja Puolassa valmistettavan Pirkka-margariinin tuotantoketjusta. Matkaa kuvataan antoisaksi ja tutkimusryhmä sai monia hyödyllisiä tietoja niin margariinin tuotantoprosessista, raaka-aineiden hankinnasta kuin taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristövastuuseen liittyvistä asioista. Tutkimusryhmän jäseniin teki vaikutuksen myös puolalaisten vieraanvaraisuus sekä upea Varsovan vanha kaupunki.
Raision tehtaalla Puolassa valmistetaan margariiniksi kutsuttua kasvirasvalevitettä. Raisio Polska Foods, joka on Raision tytäryhtiö, sijaitsee Karczewin pikkukaupungissa noin 30 kilometrin päässä Varsovasta. Tehtaassa valmistetaan margariineja, levitteitä ja juustoja, pääpaino on margariineissa. Margariinin tuotannon Raisio aloitti Puolassa vuonna 1995 (miksi tätä ei ole kovin näkyvästi uutisoitu?). Margariinimarkkinoista Raision markkinaosuus Puolassa on 13–15 prosenttia, ja Raisio on markkinajohtaja terveysvaikutteisten margariinien segmentissä. Yrityksen edustajat olivat esittelleet ylpeinä osin uusittuja tuotantotiloja ja –linjoja.
Tiedot on saatu MTT:n tutkijoilta Sari Forsman-Hugg ja Inkeri Pesonen.
Tämä oli niin rankka uutinen, että otetaan pieni kevennys:
Mitä järkevä ihminen lataa kaupassa ostoskoriinsa?
Terveystietoisen kuluttajan varusteet kauppareissua varten:
· 10 m mittanauha
· suurennuslasi
· polvisuojukset
· korvatulpat
Paleoliittisella kaudella ”kauppareissua” varten tarvittiin köysistä punottu iso reppu, keihäs, iso nuija ja mahdollisesti nälkäinen muija. Nykyihminen tarvitsee näiden lisäksi kauppareissua varten siis mittanauhan, suurennuslasin, polvisuojukset ja korvatulpat.
Mittanauha
Aseta mittanauhan pää kassan kohdalle. Vie toinen pää kohti kaupan sisätiloja. 10 metrin kohdalla pysähdy ja havainnoi ympäristöäsi. Älä osta mitään tuotteita 10 metriä lähempänä kaupan kassaa! Terveystietoisena sinua ei kiinnosta:
· sipsipussit
· makeiset
· limsapullot
· keksipaketit
Suurennuslasi
Ravintoköyhä ruoka on heikentänyt näköaistiasi sen verran pahoin, että tarvitset suurennuslasin lukeaksesi tuoteselosteita. Vältä:
· paljon lisättyä sokeria sisältäviä tuotteita
· Puolassa valmistettua margariinia
· keinomakeutettuja tuotteita
· E-koodeja vilisevää sapuskaa (E407 ei ole E-vitamiinin moderni nimitys, vaan karrageenin lisäainekoodi. Lisäaineita on niin runsaasti, ettei niistä kukaan ota selvää)
Polvisuojukset
Vähänkin aikaansa seuraava kauppias osaa piilottaa ne terveellisimmät ruoka-aineet mahdollisimman hankaliin paikkoihin. Täysjyvämakaroni, raakariisi, kauraleseet ym. sijoitetaan mieluusti ihan lattian tasolle. Konttaamalla löydät terveellisimmät tuotteet. Polvisuojukset ovat käteviä, polvet eivät kipeydy.
Korvatulpat
Korvatulpat ovat käteviä jos joutuu kuuntelemaan nalkuttavaa vaimoa tai nälkäistä miestä joka kinuaa sitä makkaraa. Erityisen hyödyllistä on myös suojata korvansa kaiuttimista tulevalta mainossaasteelta siellä kaupan sisällä. Tarjousjauheliha on aina sitä kaikkein rasvaisinta, todennäköisesti et ollut ajatellut ostaa tarjouksessa olevia sokerikorppuja, suosittu limsasi tuskin loppuu kaupoista juuri tänään jne.
Terveellisen ruoan tunnuspiirteet:
· mahdollisimman tuoretta
· lähellä kuluttajaa tuotettua
· monipuolista (älä pelkää rasvaa, sitäkin tarvitset kohtuullisia määriä, kananmunia saa taas syödä, lihaa eri lähteistä on terveellistä nauttia, täysjyvätuotteet kunniaan)
keskiviikkona, maaliskuuta 28, 2007
Aikamme legenda - Elmo!
Tällaisena päivänä jolloin koko maailma pidättelee hengitystä veret seisauttaneen ravitsemustutkimuksen edessä, missä todettiin Atkinsin ruokavalion vaarallisuus, on aika kuunnella aikamme varsinaista legendaa: Urheilusankari Elmoa!
Kukaan suomalainen urheilija ei ole ollut yhtä menestynyt kuin legendaarinen Elmo. Tämä Juhani Peltosen kynästä syntynyt huippu-urheilija voitti kaikki lajit kaunoluistelusta jalkapalloon.
Lähde: YLE Elävä Arkisto, 28.3.2007
Kukaan suomalainen urheilija ei ole ollut yhtä menestynyt kuin legendaarinen Elmo. Tämä Juhani Peltosen kynästä syntynyt huippu-urheilija voitti kaikki lajit kaunoluistelusta jalkapalloon.
Lähde: YLE Elävä Arkisto, 28.3.2007
Muistatteko vielä ternimaitokapselit?
#
Tässä teille Yleisradion Elävästä arkistosta puhetta ternimaidosta. Edesmennyt Petteri Jussila on Susanna Päivärinnan grillattavana.
Katso video!
Kommentoikaa!
Tässä teille Yleisradion Elävästä arkistosta puhetta ternimaidosta. Edesmennyt Petteri Jussila on Susanna Päivärinnan grillattavana.
Katso video!
Kommentoikaa!
maanantaina, maaliskuuta 26, 2007
Kolesterolikriitikolle LEO-palkinto
*
Tanskalaissyntyinen, nykyään Ruotsissa työskentelevä lääketieteen tohtori Uffe Ravnskov, on voittanut itsenäiselle ajattelijalle ja tutkijalle vuosittain jaettavan tunnustuspalkinnon, ns. LEO-palkinnon. Viime vuonna palkinnon sai kriittinen ilmastotutkija professori Richard S Lindzen.
Tohtori Ravnskov on perehtynyt huolellisesti laajaan tutkimusaineistoon kolesterolista. Hän paljastaa kolesterolimyytiksi nimeämänsä ilmiön kaikessa haavoittuvuudessaan. Hänen mielestään elintarviketeollisuutta, lääketehtaita, tutkijoita ja lääkäreitä vaurastuttaneelta kolesterolikampanjalta puuttuu vankka tieteellinen pohja. Hän pitää nykyistä käsitystä pahamaineisten eläinperäisten rasvojen vaarallisuudesta kaikkien aikojen suurimpana tieteellisenä huijauksena. Alhaista veren kolesterolitasoa tavoittelevalla lääkehoidolla on hänen mielestään pahoja haittavaikutuksia. Räväkkään tyyliinsä hän väittää, että mitään selvää syy-yhteyttä ei ole ravintorasvojen ja sepelvaltimotaudin välillä. Päinvastoin, kolesteroli on hänen mielestään soluille elintärkeä aine, jota elimistömme tuottaa ja osaa vieläpä sovittaa oman tuotantonsa sen mukaan miten paljon saamme rasvoja ravinnosta. Rasvaisempaan ruokaan maksa reagoi vähentämällä omaa tuotantoaan. Kuulostaa loogiselta, mutta tämä asia jätetään lähes aina mainitsematta. Tahallaan?
Olen lukenut tohtori Ravnskovin viimeisimmän kirjan, Kolesterolimyytti. Kirja on kiehtova lukuelämys, mutta varsin erikoisella tavalla hän opettaa meitä lukemaan tieteellisiä tutkimuksia rivien välistä ja pohtimaan kaikkea sitä mitä ei tieteellisessä raportissa ole julkaistu. Hän pitää elossa konspiraatioteoriaa, jonka mukaan aitoa tietoa kolesterolin vaikutuksista sydän- ja verisuonitaudissa, ei haluta paljastaa koska sen varaan on rakennettu niin huomattava osa lääketieteellisestä ja elintarvikepoliittisesta ajattelustamme. Mahdollista tiedehuijausta yritetään peitellä mahdollisimman pitkään.
Kysymys kolesterolista jakaa tiedemiehet eri leireihin. Terveyskeskuslääkärille lienee mahdotonta poiketa yleisestä linjauksesta. Maamme tutkijoilla on velvollisuus kertoa totuus kolesterolista!
Hollannissa nousi melkoinen kohu tohtori Ravnskovin TV-esiintymisen jälkeen. Lääkärit ja lääketehtaat kritisoivat Ravnskovia "vahingollisista" tiedoista ja pyytävät lopettamaan moisen TV-shown esityksen. Asiaa puidaan mm. arvostetun lääketieteellisen julkaisun British Medical Journalin sivuilla. Asia tuntuu perin kummalliselta, siltä tieteen luonteeseen kuuluu tiedon kyseenalaistaminen. Se, pitäisikö tavallista kansaa varjella tältä tieteelliseltä saivartelulta, on sitten ihan eri keskustelunaihe. Mielestäni tieteellisen keskustelun pitää olla avointa ja rehellistä. Lääketehtaitten suojelu ei edellytä tosiasioiden pimittämistä. Jos käsitys kolesterolista on tohtori Ravnskovin kuvaamalla tavalla vääristynyt, on aika korjata virheet. Jos Ravnskov on väärässä todistettakoon julkisesti hänen väärä ajattelutapansa. Toistaiseksi näyttää siltä kuin tohtori Ravnskov olisi saanut asiasta jotain tietävissä aikaan primitiivisen torjuntareaktion.
Tohtori Ravnskov on palkintonsa ansainnut!
Lähde: LeoPrize information, 24.3.2007
Tanskalaissyntyinen, nykyään Ruotsissa työskentelevä lääketieteen tohtori Uffe Ravnskov, on voittanut itsenäiselle ajattelijalle ja tutkijalle vuosittain jaettavan tunnustuspalkinnon, ns. LEO-palkinnon. Viime vuonna palkinnon sai kriittinen ilmastotutkija professori Richard S Lindzen.
Tohtori Ravnskov on perehtynyt huolellisesti laajaan tutkimusaineistoon kolesterolista. Hän paljastaa kolesterolimyytiksi nimeämänsä ilmiön kaikessa haavoittuvuudessaan. Hänen mielestään elintarviketeollisuutta, lääketehtaita, tutkijoita ja lääkäreitä vaurastuttaneelta kolesterolikampanjalta puuttuu vankka tieteellinen pohja. Hän pitää nykyistä käsitystä pahamaineisten eläinperäisten rasvojen vaarallisuudesta kaikkien aikojen suurimpana tieteellisenä huijauksena. Alhaista veren kolesterolitasoa tavoittelevalla lääkehoidolla on hänen mielestään pahoja haittavaikutuksia. Räväkkään tyyliinsä hän väittää, että mitään selvää syy-yhteyttä ei ole ravintorasvojen ja sepelvaltimotaudin välillä. Päinvastoin, kolesteroli on hänen mielestään soluille elintärkeä aine, jota elimistömme tuottaa ja osaa vieläpä sovittaa oman tuotantonsa sen mukaan miten paljon saamme rasvoja ravinnosta. Rasvaisempaan ruokaan maksa reagoi vähentämällä omaa tuotantoaan. Kuulostaa loogiselta, mutta tämä asia jätetään lähes aina mainitsematta. Tahallaan?
Olen lukenut tohtori Ravnskovin viimeisimmän kirjan, Kolesterolimyytti. Kirja on kiehtova lukuelämys, mutta varsin erikoisella tavalla hän opettaa meitä lukemaan tieteellisiä tutkimuksia rivien välistä ja pohtimaan kaikkea sitä mitä ei tieteellisessä raportissa ole julkaistu. Hän pitää elossa konspiraatioteoriaa, jonka mukaan aitoa tietoa kolesterolin vaikutuksista sydän- ja verisuonitaudissa, ei haluta paljastaa koska sen varaan on rakennettu niin huomattava osa lääketieteellisestä ja elintarvikepoliittisesta ajattelustamme. Mahdollista tiedehuijausta yritetään peitellä mahdollisimman pitkään.
Kysymys kolesterolista jakaa tiedemiehet eri leireihin. Terveyskeskuslääkärille lienee mahdotonta poiketa yleisestä linjauksesta. Maamme tutkijoilla on velvollisuus kertoa totuus kolesterolista!
Hollannissa nousi melkoinen kohu tohtori Ravnskovin TV-esiintymisen jälkeen. Lääkärit ja lääketehtaat kritisoivat Ravnskovia "vahingollisista" tiedoista ja pyytävät lopettamaan moisen TV-shown esityksen. Asiaa puidaan mm. arvostetun lääketieteellisen julkaisun British Medical Journalin sivuilla. Asia tuntuu perin kummalliselta, siltä tieteen luonteeseen kuuluu tiedon kyseenalaistaminen. Se, pitäisikö tavallista kansaa varjella tältä tieteelliseltä saivartelulta, on sitten ihan eri keskustelunaihe. Mielestäni tieteellisen keskustelun pitää olla avointa ja rehellistä. Lääketehtaitten suojelu ei edellytä tosiasioiden pimittämistä. Jos käsitys kolesterolista on tohtori Ravnskovin kuvaamalla tavalla vääristynyt, on aika korjata virheet. Jos Ravnskov on väärässä todistettakoon julkisesti hänen väärä ajattelutapansa. Toistaiseksi näyttää siltä kuin tohtori Ravnskov olisi saanut asiasta jotain tietävissä aikaan primitiivisen torjuntareaktion.
Tohtori Ravnskov on palkintonsa ansainnut!
Lähde: LeoPrize information, 24.3.2007
Lähdetäänkö perunatangon pyörteisiin?
Suomessa perunan kulutus vähenee ja erityisen mukavalta tuntuu kun tätä suomalaista perusruokaa jalostetaan nyt herkkusuille uuden tuoteinnovaation muodossa:
Gourmet perunatanko!
Kuopiolainen elintarvikealan yritys Kasvis Galleria Oy tuo markkinoille ammattikeittiöille tarkoitetun perunatangon. Tangosta voi leikata helposti perunatimbaalin, -tornin tai -tournedoisin, eli sellaisia vuoissa tehtyjä perunaviritelmiä. Uusi tuote nopeuttaa ja helpottaa työtä ammattikeittiössä.
Peruna keitetään kypsäksi, soseutetaan ja joukkoon lisätään kananmunaa, suolaa sekä emmentaljuustoa rakenteen parantamiseksi. Peruna ajetaan muoviseen kuoreen kuten makkara. Valmis tanko on läpimitaltaan 5 cm, 40 cm pitkä ja painaa vajaan kilon. Ennen leikkaamista muovikuori poistetaan. Perinteisesti perunatournedois on valmistettu voipaperiin käärimällä. Valmiista tangosta leikkaaminen nopeuttaa työtä huomattavasti. "Keittiömestari voi leikata tangosta tournedoisin, tornin tai timbaalin sopivan korkeaksi haluamallaan leikkauspinnalla", kuvailee Kasvis Gallerian toimitusjohtaja Tarja Peltola. Perunatankoa saa maustamattomana ja maustettuna ruohosipulilla.
Savon keittiömestarit pääsivät testaamaan ja arvioimaan uusia perunatankoja. Tuotteen kestävyyttä ja käyttäytymistä testattiin erilaisin menetelmin: pannulla eri pinnoitteilla, uunissa, kaasuliekillä ja parilalla. Tuote kesti hyvin erilaiset käsittelyt ja säilytti samalla hyvän maun sekä rakenteen. Perunatangoille on selvä tilaus, koska vastaavaa tuotetta ei markkinoilla ole. Ne ovat monikäyttöisiä ja sopivat hyvin erilaisiin à la carte-annoksiin. Lisäksi perunatangot käyvät hyvin tilaus- ja pitopalveluravintoloille, koska niistä voi tehdä ruokia etukäteen lämmitystä vaille valmiiksi. Näin arvioi asiaa Savon Keittiömestariyhdistyksen sihteeri Petri Tikkanen. "Perunatankojen makua pystyy muuntelemaan ja niiden käyttötapaa muokkaamaan helposti. Niistä voi rakentaa myös itsenäisen kasvisannoksen", lisää Tikkanen.
Perunatankojen valmistusmenetelmää käytetään nyt myös jälkiruokatankojen valmistukseen. "Aluksi tuotamme tyrninmarja, mustaherukka-, vadelma-mansikkatankoja. Lisäksi valmistamme tankoja tummasta ja vaaleasta suklaasta. Tankoja voi käyttää bavaroen tapaan", kertoo Peltola.
Guormet perunatangot ovat pakastetuotteita. Ne säilyvät pakkasessa -18 asteessa noin 180 vrk. Marjatankojen valmistuksessa käytetään aitoja marjapyreitä, vähälaktoosista kermaa, kananmunaa ja hiven rahkaa. Suklaatangot ovat puolestaan valmistettu belgialaisesta Becoladesuklaasta. Tuotteet evät ole vielä tukkujakelussa, joten niitä on saatavilla ainoastaan suoraan Kasvis Galleria Oy:ltä. Yritys on tehnyt peruna- ja marjatankojen lisäksi erilaisia kasvisruokia suurkeittiöille 15 vuoden ajan. Nyt yritys on laajentanut toimintaansa kuluttajamarkkinoille. Yritys valmistaa kuluttajille mm. kasvisleikkeleitä, kasvismakkaroita, röstejä, kasvispateita. Yrityksen tuotteita on saatavilla hyvin varustetuista kaupoista kautta maan.
Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Tarja Peltola Kasvis Galleria Oy:stä (puh 020 741 4410 tai 0400 676 878, sähköposti tarja.peltola@kasvisgalleria.fi ja nettisivut www.kasvisgalleria.fi)
Lähde: Deskin uutistiedote ravintotoimittajille, 26.3.2007
Gourmet perunatanko!
Kuopiolainen elintarvikealan yritys Kasvis Galleria Oy tuo markkinoille ammattikeittiöille tarkoitetun perunatangon. Tangosta voi leikata helposti perunatimbaalin, -tornin tai -tournedoisin, eli sellaisia vuoissa tehtyjä perunaviritelmiä. Uusi tuote nopeuttaa ja helpottaa työtä ammattikeittiössä.
Peruna keitetään kypsäksi, soseutetaan ja joukkoon lisätään kananmunaa, suolaa sekä emmentaljuustoa rakenteen parantamiseksi. Peruna ajetaan muoviseen kuoreen kuten makkara. Valmis tanko on läpimitaltaan 5 cm, 40 cm pitkä ja painaa vajaan kilon. Ennen leikkaamista muovikuori poistetaan. Perinteisesti perunatournedois on valmistettu voipaperiin käärimällä. Valmiista tangosta leikkaaminen nopeuttaa työtä huomattavasti. "Keittiömestari voi leikata tangosta tournedoisin, tornin tai timbaalin sopivan korkeaksi haluamallaan leikkauspinnalla", kuvailee Kasvis Gallerian toimitusjohtaja Tarja Peltola. Perunatankoa saa maustamattomana ja maustettuna ruohosipulilla.
Savon keittiömestarit pääsivät testaamaan ja arvioimaan uusia perunatankoja. Tuotteen kestävyyttä ja käyttäytymistä testattiin erilaisin menetelmin: pannulla eri pinnoitteilla, uunissa, kaasuliekillä ja parilalla. Tuote kesti hyvin erilaiset käsittelyt ja säilytti samalla hyvän maun sekä rakenteen. Perunatangoille on selvä tilaus, koska vastaavaa tuotetta ei markkinoilla ole. Ne ovat monikäyttöisiä ja sopivat hyvin erilaisiin à la carte-annoksiin. Lisäksi perunatangot käyvät hyvin tilaus- ja pitopalveluravintoloille, koska niistä voi tehdä ruokia etukäteen lämmitystä vaille valmiiksi. Näin arvioi asiaa Savon Keittiömestariyhdistyksen sihteeri Petri Tikkanen. "Perunatankojen makua pystyy muuntelemaan ja niiden käyttötapaa muokkaamaan helposti. Niistä voi rakentaa myös itsenäisen kasvisannoksen", lisää Tikkanen.
Perunatankojen valmistusmenetelmää käytetään nyt myös jälkiruokatankojen valmistukseen. "Aluksi tuotamme tyrninmarja, mustaherukka-, vadelma-mansikkatankoja. Lisäksi valmistamme tankoja tummasta ja vaaleasta suklaasta. Tankoja voi käyttää bavaroen tapaan", kertoo Peltola.
Guormet perunatangot ovat pakastetuotteita. Ne säilyvät pakkasessa -18 asteessa noin 180 vrk. Marjatankojen valmistuksessa käytetään aitoja marjapyreitä, vähälaktoosista kermaa, kananmunaa ja hiven rahkaa. Suklaatangot ovat puolestaan valmistettu belgialaisesta Becoladesuklaasta. Tuotteet evät ole vielä tukkujakelussa, joten niitä on saatavilla ainoastaan suoraan Kasvis Galleria Oy:ltä. Yritys on tehnyt peruna- ja marjatankojen lisäksi erilaisia kasvisruokia suurkeittiöille 15 vuoden ajan. Nyt yritys on laajentanut toimintaansa kuluttajamarkkinoille. Yritys valmistaa kuluttajille mm. kasvisleikkeleitä, kasvismakkaroita, röstejä, kasvispateita. Yrityksen tuotteita on saatavilla hyvin varustetuista kaupoista kautta maan.
Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Tarja Peltola Kasvis Galleria Oy:stä (puh 020 741 4410 tai 0400 676 878, sähköposti tarja.peltola@kasvisgalleria.fi ja nettisivut www.kasvisgalleria.fi)
Lähde: Deskin uutistiedote ravintotoimittajille, 26.3.2007
Veteraaniurheilijoiden liikuntafestivaalit päättyivät
Veteraaniurheilijoiden EM-hallikisat ovat olleet käynnissä Helsingissä 22.-25.3.2007. Suomi oli Euroopan toiseksi menestynein maa Saksan jälkeen. Taitavalla tavalla Suomi saalisti peräti 72 kultaista ja yhtä monta hopeista ja pronssista arvokisamitalia. Tietoja kisoista tulee jossain vaiheessa Suomen Veteraaniurheiluliiton sivuille. Korjaus: Ilmeisesti loistavan tasainen mitaleiden jakauma on tarkistuslaskennassa muodostunut tällaiseksi: 72 kultaa, 71 hopeaa, 72 pronssia. Onneksi olkoon Suomi!
Tässä joitakin hyviä tuloksia kisoista:
M90, Kuula (3 kg), Helge Lönnroth FIN, 8.25 (uusi ME)
M75, 3000 m kävely, Toivo Tuomela FIN, 18.10,18 (omistaa ME:n)
M75, Painonheitto, Seppo Salanto FIN, 16.84 (uusi ME)
N65, 800 m, Riitta Rasimus FIN, 3.06,26 (uusi SE)
N65, 1500 m, Riitta Rasimus FIN, 6.16,05 (uusi SE)
N65, Korkeus, Edith Graff BEL, 1.31 (sivuaa ME:tä)
N65, Kolmiloikka, Edith Graff BEL, 9.04 (uusi ME)
M65, Seiväs, Auvo Pehkoranta FIN, 3.20 (omistaa ME:n)
N60, 3000 m kävely, Pirjo Karetie FIN, 17.28,06 (uusi SE)
M60, 60 m, Vladimir Vybostok SVK, 7,66 (uusi ME)
N55, Kolmiloikka, Terhi Kokkonen FIN, 9.14 (uusi SE)
N55, Kuula (3 kg), Svetlana Melnikova RUS, 12.61 (uusi ME)
M45, 60 m, Kimmo Haatanen FIN, 7,37 (uusi SE)
N40, 200 m, Katrin Kreen FIN, 26.29 (uusi SE)
Tässä joitakin hyviä tuloksia kisoista:
M90, Kuula (3 kg), Helge Lönnroth FIN, 8.25 (uusi ME)
M75, 3000 m kävely, Toivo Tuomela FIN, 18.10,18 (omistaa ME:n)
M75, Painonheitto, Seppo Salanto FIN, 16.84 (uusi ME)
N65, 800 m, Riitta Rasimus FIN, 3.06,26 (uusi SE)
N65, 1500 m, Riitta Rasimus FIN, 6.16,05 (uusi SE)
N65, Korkeus, Edith Graff BEL, 1.31 (sivuaa ME:tä)
N65, Kolmiloikka, Edith Graff BEL, 9.04 (uusi ME)
M65, Seiväs, Auvo Pehkoranta FIN, 3.20 (omistaa ME:n)
N60, 3000 m kävely, Pirjo Karetie FIN, 17.28,06 (uusi SE)
M60, 60 m, Vladimir Vybostok SVK, 7,66 (uusi ME)
N55, Kolmiloikka, Terhi Kokkonen FIN, 9.14 (uusi SE)
N55, Kuula (3 kg), Svetlana Melnikova RUS, 12.61 (uusi ME)
M45, 60 m, Kimmo Haatanen FIN, 7,37 (uusi SE)
N40, 200 m, Katrin Kreen FIN, 26.29 (uusi SE)
sunnuntai, maaliskuuta 25, 2007
Sokerirotta
Tunnistan lapsuudestani ilmaisun sokerirotta. Kuvassa eräs toinen sokerirotta tavataan itse teossa... mainos on vuodelta 1937. Suomalainen sokeri on terveellinen luonnontuote! Vai onko?
Lähde: Populaari -blogi, 25.3.2007
Nälänhätä lihottaa!
*
Tuore hollantilaistutkimus on tutkinut toisen maailmansodan aikana syntyneiden lasten elämänvaiheita. Melko hätkähdyttävänä tietona tutkijat ilmoittavat raskauden aikana nälkää nähneiden äitien tyttärille kertyneen liikakiloja tavallista helpommin.
Tutkimukseen osallistui 427 hollantilaista miestä ja 529 naista, joista 350:n äiti oli nähnyt nälkää ollessaan raskaana talven 1945–1946 nälänhädän aikana. Tulosten perusteella jälkeläisen riski olla ylipainoinen 59-vuotiaana oli selvästi suurempi, jos hänen äitinsä oli kärsinyt nälkää raskauden aikana. Äidin nälänhätä vaikutti tyttären painoon ja keskivartalon rasvapitoisuuteen, mutta ei pituuteen tai muihin kehon mittasuhteisiin. Jostain syystä äidin raskaudenaikainen ravitsemus ei lisännyt miespuolisten jälkeläisten ylipainoisuutta.
Tulos vahvistaa sitä kiistanalaista käsitystä (Barkerin hypoteesi), jonka mukaan äidin raskaudenaikaisella ravitsemuksella voi olla kauaskantoisia vaikutuksia jälkeläisten terveyteen.
Tutkimuksen julkaisi American Journal of Clinical Nutrition.
Barkerin hypoteesin synnyttäjän brittiläisen tohtori David C. Barkerin mukaan sikiöaikainen vajaaravitsemus lisää lapsen sairastumisen vaaraa myöhemmin elämässä. Sairastuminen voi alkaa jo lapsuudessa tai sitten ehkä vasta 50 vuotta myöhemmin. Barkerin hypoteesia eivät kaikki ota todesta. Olisikohan meidän kuitenkin lopetettava naureskelumme ja otettava Barkerin hypoteesi todesta? En tiedä, en todellakaan tiedä!
Päivän lukuannokseni ja tuo uusi hollantilainen tutkimus saattaisi osoittaa olevani varovasti kallellaan Barkerin suuntaan. Pistän tähän siksi vähän lisää mietittävää.
Luontaishoitoihin erikoistuneiden gurujen mukaan monet uudet tutkimukset osoittavat, että raskauden aikana, lapsen kasvun ja kehityksen ollessa kaikkein nopeinta, kohdussa vallitsee sellainen ravitsemustilanne, joka voi vaikuttaa lapsen geeneihin ja niiden säätämiin biokemiallisiin reaktioihin koko loppuelämän ajan. Tohtori Barker tunnetaan tohtori Matti Tolosen mukaan varsin hyvin myös Suomessa, sillä Barker on tehnyt yhteistyötä suomalaisten tiedemiesten kanssa. Suomessa seurataan vuosina 1924–44 syntyneiden naisten ja miesten terveydentilaa. Tutkittujen syntymäpaino on mitattu ja heistä on muutoinkin tallennettu terveystiedot. Suomessa on nimittäin vertaansa vailla oleva neuvolajärjestelmä, josta tohtori Barker on ollut erityisen innoissaan. Varhaislapsuuden painon kehitys on havaintojen mukaan yhteydessä diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin, sairaalareissuihin ja sosio-ekonomiseen tilaan.
Pieni ihmisalku on tavattoman riippuvainen äidin napaveren kautta tulevista ravintoaineista. Sikiöllä ei ole merkittävää omaa vitamiinien, amino- ja rasvahappojen tuotantoa. Äidin syödessä yksipuolisesti ja nälänhädän takia jopa puutteellisesti, voidaan kuvitella tämän antavan syntyvälle lapselle heikommat "eväät" loppuelämää varten. Kohdussa "aliravitsemuksesta" kärsineet lapset, jotka syntymänsä jälkeen alkavat saada sellaista ravintoa, mikä nostaa heidät nopeasti normaalille kasvukäyrälle, altistuvat Barkerin mukaan kroonisille taudeille useammin, kuin hitaasti painoaan lisäävät lapset.
Lähde: Tiede -lehti, 25.3.2007
Lukuvihjeitä:
Tolonen Matti. Barkerin hypoteesi. DrTolonen.com, 2006
Sundqvist Christer. Barkerin hypoteesi. veteraaniurheilija -blogi, 25.7.2006
Jousilahti Pekka. Riskitekijät, riskitekijämuutokset ja sepelvaltimotauti (väitöskirja). Kuopion yliopisto, 29.11.1997
Puttonen Maarit. Ohjelmoitu sairaaksi? Ylioppilaslehti 3: 14-15, 1998
Forsén Tom ja Eriksson Johan. Ohjelmoituuko tyypin 2 diabeteksen riski jo sikiökaudella? Diabetes ja lääkäri 4, 2000
Tuore hollantilaistutkimus on tutkinut toisen maailmansodan aikana syntyneiden lasten elämänvaiheita. Melko hätkähdyttävänä tietona tutkijat ilmoittavat raskauden aikana nälkää nähneiden äitien tyttärille kertyneen liikakiloja tavallista helpommin.
Tutkimukseen osallistui 427 hollantilaista miestä ja 529 naista, joista 350:n äiti oli nähnyt nälkää ollessaan raskaana talven 1945–1946 nälänhädän aikana. Tulosten perusteella jälkeläisen riski olla ylipainoinen 59-vuotiaana oli selvästi suurempi, jos hänen äitinsä oli kärsinyt nälkää raskauden aikana. Äidin nälänhätä vaikutti tyttären painoon ja keskivartalon rasvapitoisuuteen, mutta ei pituuteen tai muihin kehon mittasuhteisiin. Jostain syystä äidin raskaudenaikainen ravitsemus ei lisännyt miespuolisten jälkeläisten ylipainoisuutta.
Tulos vahvistaa sitä kiistanalaista käsitystä (Barkerin hypoteesi), jonka mukaan äidin raskaudenaikaisella ravitsemuksella voi olla kauaskantoisia vaikutuksia jälkeläisten terveyteen.
Tutkimuksen julkaisi American Journal of Clinical Nutrition.
Barkerin hypoteesin synnyttäjän brittiläisen tohtori David C. Barkerin mukaan sikiöaikainen vajaaravitsemus lisää lapsen sairastumisen vaaraa myöhemmin elämässä. Sairastuminen voi alkaa jo lapsuudessa tai sitten ehkä vasta 50 vuotta myöhemmin. Barkerin hypoteesia eivät kaikki ota todesta. Olisikohan meidän kuitenkin lopetettava naureskelumme ja otettava Barkerin hypoteesi todesta? En tiedä, en todellakaan tiedä!
Päivän lukuannokseni ja tuo uusi hollantilainen tutkimus saattaisi osoittaa olevani varovasti kallellaan Barkerin suuntaan. Pistän tähän siksi vähän lisää mietittävää.
Luontaishoitoihin erikoistuneiden gurujen mukaan monet uudet tutkimukset osoittavat, että raskauden aikana, lapsen kasvun ja kehityksen ollessa kaikkein nopeinta, kohdussa vallitsee sellainen ravitsemustilanne, joka voi vaikuttaa lapsen geeneihin ja niiden säätämiin biokemiallisiin reaktioihin koko loppuelämän ajan. Tohtori Barker tunnetaan tohtori Matti Tolosen mukaan varsin hyvin myös Suomessa, sillä Barker on tehnyt yhteistyötä suomalaisten tiedemiesten kanssa. Suomessa seurataan vuosina 1924–44 syntyneiden naisten ja miesten terveydentilaa. Tutkittujen syntymäpaino on mitattu ja heistä on muutoinkin tallennettu terveystiedot. Suomessa on nimittäin vertaansa vailla oleva neuvolajärjestelmä, josta tohtori Barker on ollut erityisen innoissaan. Varhaislapsuuden painon kehitys on havaintojen mukaan yhteydessä diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin, sairaalareissuihin ja sosio-ekonomiseen tilaan.
Pieni ihmisalku on tavattoman riippuvainen äidin napaveren kautta tulevista ravintoaineista. Sikiöllä ei ole merkittävää omaa vitamiinien, amino- ja rasvahappojen tuotantoa. Äidin syödessä yksipuolisesti ja nälänhädän takia jopa puutteellisesti, voidaan kuvitella tämän antavan syntyvälle lapselle heikommat "eväät" loppuelämää varten. Kohdussa "aliravitsemuksesta" kärsineet lapset, jotka syntymänsä jälkeen alkavat saada sellaista ravintoa, mikä nostaa heidät nopeasti normaalille kasvukäyrälle, altistuvat Barkerin mukaan kroonisille taudeille useammin, kuin hitaasti painoaan lisäävät lapset.
Lähde: Tiede -lehti, 25.3.2007
Lukuvihjeitä:
Tolonen Matti. Barkerin hypoteesi. DrTolonen.com, 2006
Sundqvist Christer. Barkerin hypoteesi. veteraaniurheilija -blogi, 25.7.2006
Jousilahti Pekka. Riskitekijät, riskitekijämuutokset ja sepelvaltimotauti (väitöskirja). Kuopion yliopisto, 29.11.1997
Puttonen Maarit. Ohjelmoitu sairaaksi? Ylioppilaslehti 3: 14-15, 1998
Forsén Tom ja Eriksson Johan. Ohjelmoituuko tyypin 2 diabeteksen riski jo sikiökaudella? Diabetes ja lääkäri 4, 2000
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)