Maalainen on blogimaailman nestori ja minunkin blogi-innostukseni takana. Nyt hän on ajatellut opastaa uusia kirjoittajanalkuja blogimaailman saloihin virtuaalikurssilla, joka suoritetaan, missäpä muualla kuin blogimaailmassa internetin välityksellä.
Käykää lukemassa kurssin esittelyt ja menkää joukolla mukaan!
Blogikurssin suunnitelma
Blogikurssi: suunnitelman jatkoa
lauantaina, huhtikuuta 07, 2007
Aforismeja, sanontoja, sananlaskuja ja repliikkejä
Yleisön pyynnöstä jatkan englanninkielisen aforismi-, sanonta-, sananlasku- ja repliikkikokoelmani jakamista rakkaille blogini lukijoille. Minä olen kerännyt näitä vuosina 1987-2005 ja nyt muutaman vuoden tauon jälkeen olen uudellen innostunut katsomaan mitä kokoelmistani löytyy. Ehkä teilläkin on hauskaa näiden tiedostojen parissa? Luovutan ehkä jatkossakin teille lisää kokoelmastani (nyt on arviolta 10% kokoelmastani jaossa). Kokoelma on jaossa pieninä ja suurina PDF-tiedostoina.
Christer's "Superlist of Fun Lines and Famous Quotations" is a moonstruck project intending to present some words of wisdom, aphorisms and memorable sayings. It is part of my large private collection. I hope you enjoy my lists.
Z
Christer's "Superlist of Fun Lines and Famous Quotations" is a moonstruck project intending to present some words of wisdom, aphorisms and memorable sayings. It is part of my large private collection. I hope you enjoy my lists.
| 1-A | B | C | D | E |
| F | G | H | I | J |
| K | L | M | N | O |
| P | Q | R | S | T |
| U | V | W | X | Y |
torstaina, huhtikuuta 05, 2007
Munat puhtaana Suomessa ja Ruotsissa!
***
Euroopan unioni on tutkinut vuosina 2005 ja 2006 kananmunien puhtautta ja todennut kärkimaiksi Ruotsin (1.) ja Suomen (2.). Näissä maissa on hyvin epätodennäköistä saada Salmonella-tartuntaa kananmunien kautta. Jos haluaa olla täysin varma tämän terveystuotteen suhteen, kannattaa kuori pestä huolella, sillä kuoren pinnassa ne mahdolliset haitalliset bakteerit lymyävät. Sitten kananmunan voi syödä joko raakana tai keittämällä.
Muualla päin Eurooppaa oli joka neljännellä kanalaumalla hygieniaongelmia.
Lähde: Netdoktorns nyhetsbrev, 5.4.2007
Euroopan unioni on tutkinut vuosina 2005 ja 2006 kananmunien puhtautta ja todennut kärkimaiksi Ruotsin (1.) ja Suomen (2.). Näissä maissa on hyvin epätodennäköistä saada Salmonella-tartuntaa kananmunien kautta. Jos haluaa olla täysin varma tämän terveystuotteen suhteen, kannattaa kuori pestä huolella, sillä kuoren pinnassa ne mahdolliset haitalliset bakteerit lymyävät. Sitten kananmunan voi syödä joko raakana tai keittämällä.
Muualla päin Eurooppaa oli joka neljännellä kanalaumalla hygieniaongelmia.
Lähde: Netdoktorns nyhetsbrev, 5.4.2007
Maratonin maailmanennätys rikotaan 16.4.2007
Naisastronautti, Sunita Williams, aikoo juosta maratonin kansainvälisellä avaruusasemalla 16. huhtikuuta tänä vuonna. Kun otetaan huomioon, että avaruusasema liikkuu 27 000 kilometrin tuntinopeudella, voidaan ennustaa uuden maailmanennätyksen syntymistä. Aika asettunee 5,4 sekunnin pintaan. On siinä Nandiheimon tähtiravureilla ihmettelemistä!
Astronautti Williams on ollut avaruudessa 9. joulukuuta 2006 lähtien ja tehnyt juoksuharjoituksiaan avaruusaseman juoksumatolla. Toistaiseksi on pisin lenkki ollut 24 kilometrin mittainen taivallus tähtien seassa.
Juokseminen avaruudessa ei ole kovinkaan helppoa. Matkanteko on tylsää, hiki ei tipu pois iholta (se vain jää roikkumaan siihen kunnes se hitaasti valuu pois), joutuu käyttämään erityistä haarniskaa (muuten painottomuus aiheuttaa pomppimisen pitkin aluksen seiniä), itse juoksumatto on ilmassa koko ajan ja tekee askelluksen aika epävarmaksi.
Lähde: New Scientist, 4.4.2007
Astronautti Williams on ollut avaruudessa 9. joulukuuta 2006 lähtien ja tehnyt juoksuharjoituksiaan avaruusaseman juoksumatolla. Toistaiseksi on pisin lenkki ollut 24 kilometrin mittainen taivallus tähtien seassa.
Juokseminen avaruudessa ei ole kovinkaan helppoa. Matkanteko on tylsää, hiki ei tipu pois iholta (se vain jää roikkumaan siihen kunnes se hitaasti valuu pois), joutuu käyttämään erityistä haarniskaa (muuten painottomuus aiheuttaa pomppimisen pitkin aluksen seiniä), itse juoksumatto on ilmassa koko ajan ja tekee askelluksen aika epävarmaksi.
Lähde: New Scientist, 4.4.2007
Reilu kauppa kannattaa Suomessa
**
Reilun kaupan tuotteiden suosion kasvu jatkuu Suomessa erittäin nopeana jo kolmatta vuotta peräkkäin. Vuonna 2006 tuotteita myytiin kaupan arvossa mitaten 71 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, ja tuotteiden kokonaismyynti nousi yli 22 miljoonaan euroon. Reilun kaupan tuotteiden myynti onkin lähes kolminkertaistunut Suomessa kahden viime vuoden aikana. Suomalaiset ovat Pohjoismaiden innokkaimpia Reilun kaupan tuotteiden ostajia.
Reilun kaupan tuotteiden suosio kasvoi lähes kaikissa tuoteryhmissä. Eniten myyntiä lisäsivät sokeri (+333 prosenttia), ananas (+140 prosenttia) ja mehu (+107 prosenttia). Myös Reilun kaupan kahvin myynti yli kaksinkertaistui edellisvuodesta (+106 prosenttia) lähes 300 000 kiloon. Banaaneja myytiin 46 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, ja niiden markkinaosuus kasvoi vuoden aikana 7 prosentista 11:een. Ananaksissa osuus markkinoista on 17 prosenttia, ja ruusuissakin jo muutaman kuukauden jälkeen yli 10 prosenttia. Äskettäin on tullut myyntiin Reilun kaupan olutta! Joko olet maistanut banaaneista tehtyä Mongozoa? Onko jäätelökesä pelastettu nyt kun markkinoille on tullut Reilun kaupan jäätelöä?
”Suomen osalta erityisen ilahduttavaa on ollut se, että Reilun kaupan kahvi on nyt tullut suosituksi myös meillä kahvila- ja ravintolaketjuissa”, sanoo Reilun kaupan edistämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Tuulia Syvänen hyväntuulisena.
Reilun kaupan tuotteiden myynnistä kanavoitui vuonna 2006 Reilun kaupan lisää kehitysmaissa asuville viljelijöille ja suurtilan työntekijöille varovaisten arvioiden mukaan ainakin 425 000 euroa. Reilun kaupan lisä on tarkoitettu yhteisöjen kehittämiseen.
Lisää tietoa saa Reilun kaupan edistämisyhdistykseltä: tiedotuspäällikkö Heidi Korva, p. 044 287 5401 ja toiminnanjohtaja Tuulia Syvänen, p. 044 287 5400
Lähde: Finfoodin uutiskirje, 5.4.2007
Reilun kaupan tuotteiden suosion kasvu jatkuu Suomessa erittäin nopeana jo kolmatta vuotta peräkkäin. Vuonna 2006 tuotteita myytiin kaupan arvossa mitaten 71 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, ja tuotteiden kokonaismyynti nousi yli 22 miljoonaan euroon. Reilun kaupan tuotteiden myynti onkin lähes kolminkertaistunut Suomessa kahden viime vuoden aikana. Suomalaiset ovat Pohjoismaiden innokkaimpia Reilun kaupan tuotteiden ostajia.
Reilun kaupan tuotteiden suosio kasvoi lähes kaikissa tuoteryhmissä. Eniten myyntiä lisäsivät sokeri (+333 prosenttia), ananas (+140 prosenttia) ja mehu (+107 prosenttia). Myös Reilun kaupan kahvin myynti yli kaksinkertaistui edellisvuodesta (+106 prosenttia) lähes 300 000 kiloon. Banaaneja myytiin 46 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, ja niiden markkinaosuus kasvoi vuoden aikana 7 prosentista 11:een. Ananaksissa osuus markkinoista on 17 prosenttia, ja ruusuissakin jo muutaman kuukauden jälkeen yli 10 prosenttia. Äskettäin on tullut myyntiin Reilun kaupan olutta! Joko olet maistanut banaaneista tehtyä Mongozoa? Onko jäätelökesä pelastettu nyt kun markkinoille on tullut Reilun kaupan jäätelöä?
”Suomen osalta erityisen ilahduttavaa on ollut se, että Reilun kaupan kahvi on nyt tullut suosituksi myös meillä kahvila- ja ravintolaketjuissa”, sanoo Reilun kaupan edistämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Tuulia Syvänen hyväntuulisena.
Reilun kaupan tuotteiden myynnistä kanavoitui vuonna 2006 Reilun kaupan lisää kehitysmaissa asuville viljelijöille ja suurtilan työntekijöille varovaisten arvioiden mukaan ainakin 425 000 euroa. Reilun kaupan lisä on tarkoitettu yhteisöjen kehittämiseen.
Lisää tietoa saa Reilun kaupan edistämisyhdistykseltä: tiedotuspäällikkö Heidi Korva, p. 044 287 5401 ja toiminnanjohtaja Tuulia Syvänen, p. 044 287 5400
Lähde: Finfoodin uutiskirje, 5.4.2007
keskiviikkona, huhtikuuta 04, 2007
Miksi diabetespotilas lihoo niin herkästi?
Antti (2-tyypin diabetespotilas) kysyy sähköpostilla:
Lihottaako insuliini? Minusta tuntuu, että paha lihomiseni (yli 20 kg vuonna 2003) on yhteydessä insuliiniannokseni nostoon. Laihtuminen on voimakkaan lihomiseni jälkeen ollut hyvin vähäistä. Syön normaalia diabetesruokaa hyvin kohtuullisia määriä, nälkä on välillä hirmuinen. Liikuntaa on vähintään puoli tuntia joka päivä ja viikonloppuisin pitkiä kävelylenkkejä. En vain laihdu! Mitä teen?
Veteraaniurheilija vastaa:
Kiitos todella hyvästä kysymyksestä! Asiantuntijoiden käsitykset tyypin 2 diabetesta sairastavan alttiudesta lihoa menevät aika paljon ristiin. En nyt lähde vänkäämään noista selitysmalleista sinulle kovinkaan paljon, vaan annan pian oman käsitykseni tilanteestasi. Se voi olla oikea tai väärä selitys, ihan riippuen siitä miten tieteellisiä tutkimuksia tulkitsee. Tämä on rohkeaa tekstiä, älä pelästy! Älä myöskään missään nimessä muuta ravintotottumuksia tai lääkitystä keskustelematta tilanteesta diabeteshoitajan tai lääkärin kanssa!
Päävihollinen on sinulla tuo insuliini. En tiedä lääkeannoksesi suuruutta, mutta sillä ei ole tässä tilanteessa paljonkaan merkitystä. Yksinkertaisesti sanoen sinun pitäisi saada tuo insuliiniannos mahdollisimman pieneksi. Sillä insuliini lihottaa sinua. Joudut ehkä käymään tästä asiasta kovaakin vääntöä lääkärikunnan kanssa, mutta se ei muuta tosiasiaa: Insuliini lihottaa.
Insuliini on huippu-urheilijan paras ystävä, jopa siinä määrin, että tiedän tapauksia joissa urheilija piikittää itseään insuliinilla tehostaakseen palautumista ja saadakseen lisää lihasvoimaa. Insuliini on vahva anabolinen (rakentava) hormoni. Tavalliselle pulliaiselle ja varsinkin diabetespotilaalle insuliini on sekä hyvä ystävä (pitää sairauden oireet kurissa) että paha vihollinen (rakentaa rasvakudosta). Diabeetikon pitäisi liikkua kuin huippu-urheilija välttääkseen lihomisen.
Hyvin, hyvin yksinkertaisesti, kyse on seuraavasta ilmiöstä: insuliini (joko oma tai piikitetty) ajaa veressä kiertävän glukoosin (hiilihydraatti) lihaksiin ja maksaan täyttäen glykogeenivarastot. Kun varastot ovat täynnä, glukoosilla ei ole muuta paikkaa minne mennä paitsi rasvavarastoon. Asiantuntijoiden käsitykset ovat tähän asti ristiriidattomia. Tätä asiaa ei kukaan kiistä. Liika glukoosi varastoituu rasvana. Mutta nyt tapahtuu se ihmeellisyys, että joidenkin tutkijoiden ajatuskuviot menevät eri raiteille. On sellaisia tutkijoita, jotka sanovat:
A) rasva lihottaa ja pitäisi syödä enemmän hiilihydraatteja
B) rasva ei lihota, mutta hiilihydraatit lihottavat
C) rasva ei lihota, paitsi silloin jos samanaikaisesti nautitaan suuria määriä hiilihydraatteja
Tuon A-kategorian selityksen piiriin kuuluu suurin osa maamme tutkijoista ja valtaosa lääkärikunnasta. Kumarran syvään ja ihailen kaikkia heidän tutkimuspanoksiaan ja pyyteetöntä työtä potilaiden hyväksi. Suomen Diabetesliitto ammentaa tietonsa tämän tutkijajoukon ponnistuksista. Näin pitääkin tehdä, sillä tutkittua tietoa asiasta on valtavasti ja A-kategoriaan kuuluvat johtavat tätä tutkimusväittelyä ylivoimaisesti. Mutta asia ei välttämättä ole näin yksinkertainen. Pieni piskuinen B-kategorian ja C-kategorian -joukko arvostettuja tiedemiehiä uskoo jääräpäisesti olevansa yhtä oikeassa kuin A-kategorian ravintogurut. Vääntö on välillä tiukkaakin. Ylilyöntejä tapahtuu puolin ja toisin. Olet varmaan huomannut lehtikirjoitteluista, että tällaista läskikapinaa, kolsterolijuttua ja toisenlaista ajattelua on liikkeellä?
Minä itse uskon selitysmalliin C (selitysmalleja voi olla useampiakin, nämä taitavat kuitenkin olla ne yleisimmät). Rasva itsessään ei kovin herkästi varastoidu rasvana. Se vaatii kyytipojakseen tuon insuliinin. Terveen ja toimivan haiman insuliinin tuotanto ei kuitenkaan nouse perustasoltaan pelkkää rasvaa syömällä. Insuliini nousee ruoan sisältämän hiilihydraatin avulla ja silloin kun insuliinia on veressä tietyn raja-arvon yli, elimistössä on rakennus/lihotus -vaihe päällä. Mahdollisesti juuri hiilihydraatti houkuttelee rasvasoluja ahmimaan niitä verenkierrossa kiertäviä rasvoja sisuksiinsa. Tiedemiehet kiistelevät tästä.
Diabeetikon ongelmana on esimerkiksi tuo pitkävaikutteinen insuliini. Veressä kiertää silloin epäfysiologisen kauan insuliinia ja verenkierrosta napataan auliisti kaikki glukoosi talteen, ensin maksaan ja lihaksiin ja sitten vyötärön seudulle Micheliniksi.
Terveelle ihmiselle pelastavana enkelinä tulee apuun melko aikaisessa vaiheessa glukagoni-hormoni, jolla on täysin päinvastainen vaikutus kuin insuliinilla. Glukagoni ei rakenna vaan tuhoaa, rasvakudoksesta irtoaa triglyseridejä ja rasvahappoja, joista sitten saadaan lisäenergiaa ja uutta hiilihydraattia esimerkiksi. Ongelmana tässä kuitenkin on tuo diabeetikon veressä kiertävä insuliini. Niin kauan kuin insuliini ylittää tietyn raja-arvon, glukagoni ei voi vaikuttaa. Rakennusvaihe jää siis diabeetikolle päälle kauemmaksi aikaa kuin terveelle ihmiselle. Siksi diabeetikko lihoo niin herkästi ja kiloista on niin vaikea päästä eroon.
Ei sinun ole pakko tähän selitysmalliin C uskoa. Juttele lääkärisi kanssa, lääkerintamalla tapahtuu koko ajan kehitystä. Ehkä löytyy insuliinivaikutuksen katkaisevia lääkkeitä? Ehkä jopa lääkkeitä, jotka tehostavat glukagonin toimintaa? Toinen vaihtoehto on, diabeetikkona kokeilla vähähiilihydraattista ruokavaliota, mutta se onkin sitten ihan toinen kysymys.
Diabeetikon painonhallintaan kuuluu liikunta, runsaasti ravintokuituja, optimaalinen hoitotaso, kohtuulliset ruoka-annokset ja tasapainoinen elämä.
Lihottaako insuliini? Minusta tuntuu, että paha lihomiseni (yli 20 kg vuonna 2003) on yhteydessä insuliiniannokseni nostoon. Laihtuminen on voimakkaan lihomiseni jälkeen ollut hyvin vähäistä. Syön normaalia diabetesruokaa hyvin kohtuullisia määriä, nälkä on välillä hirmuinen. Liikuntaa on vähintään puoli tuntia joka päivä ja viikonloppuisin pitkiä kävelylenkkejä. En vain laihdu! Mitä teen?
Veteraaniurheilija vastaa:
Kiitos todella hyvästä kysymyksestä! Asiantuntijoiden käsitykset tyypin 2 diabetesta sairastavan alttiudesta lihoa menevät aika paljon ristiin. En nyt lähde vänkäämään noista selitysmalleista sinulle kovinkaan paljon, vaan annan pian oman käsitykseni tilanteestasi. Se voi olla oikea tai väärä selitys, ihan riippuen siitä miten tieteellisiä tutkimuksia tulkitsee. Tämä on rohkeaa tekstiä, älä pelästy! Älä myöskään missään nimessä muuta ravintotottumuksia tai lääkitystä keskustelematta tilanteesta diabeteshoitajan tai lääkärin kanssa!
Päävihollinen on sinulla tuo insuliini. En tiedä lääkeannoksesi suuruutta, mutta sillä ei ole tässä tilanteessa paljonkaan merkitystä. Yksinkertaisesti sanoen sinun pitäisi saada tuo insuliiniannos mahdollisimman pieneksi. Sillä insuliini lihottaa sinua. Joudut ehkä käymään tästä asiasta kovaakin vääntöä lääkärikunnan kanssa, mutta se ei muuta tosiasiaa: Insuliini lihottaa.
Insuliini on huippu-urheilijan paras ystävä, jopa siinä määrin, että tiedän tapauksia joissa urheilija piikittää itseään insuliinilla tehostaakseen palautumista ja saadakseen lisää lihasvoimaa. Insuliini on vahva anabolinen (rakentava) hormoni. Tavalliselle pulliaiselle ja varsinkin diabetespotilaalle insuliini on sekä hyvä ystävä (pitää sairauden oireet kurissa) että paha vihollinen (rakentaa rasvakudosta). Diabeetikon pitäisi liikkua kuin huippu-urheilija välttääkseen lihomisen.
Hyvin, hyvin yksinkertaisesti, kyse on seuraavasta ilmiöstä: insuliini (joko oma tai piikitetty) ajaa veressä kiertävän glukoosin (hiilihydraatti) lihaksiin ja maksaan täyttäen glykogeenivarastot. Kun varastot ovat täynnä, glukoosilla ei ole muuta paikkaa minne mennä paitsi rasvavarastoon. Asiantuntijoiden käsitykset ovat tähän asti ristiriidattomia. Tätä asiaa ei kukaan kiistä. Liika glukoosi varastoituu rasvana. Mutta nyt tapahtuu se ihmeellisyys, että joidenkin tutkijoiden ajatuskuviot menevät eri raiteille. On sellaisia tutkijoita, jotka sanovat:
A) rasva lihottaa ja pitäisi syödä enemmän hiilihydraatteja
B) rasva ei lihota, mutta hiilihydraatit lihottavat
C) rasva ei lihota, paitsi silloin jos samanaikaisesti nautitaan suuria määriä hiilihydraatteja
Tuon A-kategorian selityksen piiriin kuuluu suurin osa maamme tutkijoista ja valtaosa lääkärikunnasta. Kumarran syvään ja ihailen kaikkia heidän tutkimuspanoksiaan ja pyyteetöntä työtä potilaiden hyväksi. Suomen Diabetesliitto ammentaa tietonsa tämän tutkijajoukon ponnistuksista. Näin pitääkin tehdä, sillä tutkittua tietoa asiasta on valtavasti ja A-kategoriaan kuuluvat johtavat tätä tutkimusväittelyä ylivoimaisesti. Mutta asia ei välttämättä ole näin yksinkertainen. Pieni piskuinen B-kategorian ja C-kategorian -joukko arvostettuja tiedemiehiä uskoo jääräpäisesti olevansa yhtä oikeassa kuin A-kategorian ravintogurut. Vääntö on välillä tiukkaakin. Ylilyöntejä tapahtuu puolin ja toisin. Olet varmaan huomannut lehtikirjoitteluista, että tällaista läskikapinaa, kolsterolijuttua ja toisenlaista ajattelua on liikkeellä?
Minä itse uskon selitysmalliin C (selitysmalleja voi olla useampiakin, nämä taitavat kuitenkin olla ne yleisimmät). Rasva itsessään ei kovin herkästi varastoidu rasvana. Se vaatii kyytipojakseen tuon insuliinin. Terveen ja toimivan haiman insuliinin tuotanto ei kuitenkaan nouse perustasoltaan pelkkää rasvaa syömällä. Insuliini nousee ruoan sisältämän hiilihydraatin avulla ja silloin kun insuliinia on veressä tietyn raja-arvon yli, elimistössä on rakennus/lihotus -vaihe päällä. Mahdollisesti juuri hiilihydraatti houkuttelee rasvasoluja ahmimaan niitä verenkierrossa kiertäviä rasvoja sisuksiinsa. Tiedemiehet kiistelevät tästä.
Diabeetikon ongelmana on esimerkiksi tuo pitkävaikutteinen insuliini. Veressä kiertää silloin epäfysiologisen kauan insuliinia ja verenkierrosta napataan auliisti kaikki glukoosi talteen, ensin maksaan ja lihaksiin ja sitten vyötärön seudulle Micheliniksi.
Terveelle ihmiselle pelastavana enkelinä tulee apuun melko aikaisessa vaiheessa glukagoni-hormoni, jolla on täysin päinvastainen vaikutus kuin insuliinilla. Glukagoni ei rakenna vaan tuhoaa, rasvakudoksesta irtoaa triglyseridejä ja rasvahappoja, joista sitten saadaan lisäenergiaa ja uutta hiilihydraattia esimerkiksi. Ongelmana tässä kuitenkin on tuo diabeetikon veressä kiertävä insuliini. Niin kauan kuin insuliini ylittää tietyn raja-arvon, glukagoni ei voi vaikuttaa. Rakennusvaihe jää siis diabeetikolle päälle kauemmaksi aikaa kuin terveelle ihmiselle. Siksi diabeetikko lihoo niin herkästi ja kiloista on niin vaikea päästä eroon.
Ei sinun ole pakko tähän selitysmalliin C uskoa. Juttele lääkärisi kanssa, lääkerintamalla tapahtuu koko ajan kehitystä. Ehkä löytyy insuliinivaikutuksen katkaisevia lääkkeitä? Ehkä jopa lääkkeitä, jotka tehostavat glukagonin toimintaa? Toinen vaihtoehto on, diabeetikkona kokeilla vähähiilihydraattista ruokavaliota, mutta se onkin sitten ihan toinen kysymys.
Diabeetikon painonhallintaan kuuluu liikunta, runsaasti ravintokuituja, optimaalinen hoitotaso, kohtuulliset ruoka-annokset ja tasapainoinen elämä.
Eläinten fytoterapia
*
Luonnonvaraiset eläimet osaavat vaistonvaraisesti lääkitä itseään. Sairastuessaan ne paastoavat ja lepäävät. Ne etsivät syödäkseen sopivia yrttejä tai vaikkapa karkeaa heinää oksentaakseen tai puhdistaakseen suoltaan.
Kun "mikään muu ei enää tehoa" ja mieluusti ennaltaehkäisevin miettein moni lemmikkieläimen, hevosen ja tuotantoeläimen omistaja voi turvautua näihin pehmeisiin luonnonmenetelmiin, fytoterapiaan. Mietoja rohdoksia hyödyntävä fytoterapia on parhaimmillaan niin eläinten kuin ihmistenkin sairauksien ennaltaehkäisyssä ja terveyden ylläpidossa.
Kasvivalmisteille on ominaista hillitty, hitaasti ilmenevä vaikutus. Niissä ei ole vaikuttavaa ainetta väkevöidysti eikä niiden vaikutus kohdistu suoraan sairautta aiheuttaviin prosesseihin vaan sairauksien syntyä sääteleviin mekanismeihin. Yksinkertaistaen voidaan sanoa niiden tukevan elimistön omia parantavia voimia ja auttavan näin elimistöä voittamaan sairauden.
Kun valmiste on mieto, sillä ei yleensä ole varsinaisille lääkkeille tyypillisiä sivuvaikutuksiakaan. Kasvivalmisteet ovat yleensä myös hyvin siedettyjä. Siksi ne sopivat esimerkiksi pitkäaikaista hoitoa vaativiin, kroonisiin vaivoihin.
Fytoterapiaa käytetään useimmiten muiden, tavanomaisten hoitojen rinnalla ja myös silloin, kun tavanomaisilla hoidoilla ei saavuteta tuloksia. Miedot kasvivalmisteet ovat hyvä vaihtoehto silloinkin, kun esimerkiksi jatkuva tavanomainen lääkehoito rasittaisi eläintä kohtuuttomasti.
Tyypillisiä käyttöalueita eläimillä ovat mm. erilaiset allergia- tai yliherkkyystapaukset, iho-ongelmat ja vanhuudenvaivojen lievitys. Esimerkiksi usein itsepintaisiksi osoittautuneisiin koirien iho-ongelmiin kannattaa kokeilla valmiin koiranruoan vaihtamista kotitekoiseen, lihalla höystettyyn täysjyväriisi-porkkanapuuroon tai nk. Yrjölän puuroon. Lisäksi lemmikille annetaan maksan toimintaa tukevaa, karvasaineita sisältävää kasvivalmistetta kuten artisokkauutetta. Maksan toiminnan parantuessa iho-ongelmatkin yleensä helpottavat. Orapihlajauute vahvistaa sydäntä ja virkistää siten iäkästä lemmikkiä. Ginkgo eli neidonhiuspuun lehtiuute aktivoi ääreisverenkiertoa, laajentaa verisuonia ja torjuu tukoksia. Tästä syystä se sopii hidastamaan ikääntymisen mukanaan tuomaa aistien heikkenemistä, vapinaa ja alavireisyyttä. Kultapiisku- ja auringon- eli punahattutipoilla voi helpottaa virtsatietulehduksista kärsivän lemmikin elämää, sahapalmu taas sopii tiputteleville, leikatuille uroksille. Kauranversouutetta on käytetty menestyksellisesti pelokkaan, hermostuneen eläimen rauhoittamiseen. Se sopii niin paukkuarkojen koirien kuin kuljetusta pelkäävien hevosten rauhoittamiseen.
Eläinlääkärit ovat suhtautuneet varsin ennakkoluulottomasti erilaisiin täydentäviin hoitomuotoihin. Esimerkiksi erikoisruokavaliot ja kasvilääkkeiden käyttö sairauksien tukihoitona yleistyivät eläinlääkinnässä huomattavasti aikaisemmin kuin humaanipuolella. Keski-Euroopassa mutta myös meillä eläimiä on hoidettu jo pitkään mm. akupunktiolla ja vyöhyketerapialla. Ennen hoidon aloittamista olisi hyvä ensin neuvotella eläinlääkärin kanssa. Näin pitäisi menetellä varsinkin silloin, kun epäilee sairautta.
Lisätietoja antaa proviisori Kaija Heikkilä (puh. (09) 874 121, 040 545 4961, e-mail kaija.heikkila (at) vogel.fi
Lähde: Deskin uutistiedote ravintotoimittajille, 4.4.2007
Luonnonvaraiset eläimet osaavat vaistonvaraisesti lääkitä itseään. Sairastuessaan ne paastoavat ja lepäävät. Ne etsivät syödäkseen sopivia yrttejä tai vaikkapa karkeaa heinää oksentaakseen tai puhdistaakseen suoltaan.
Kun "mikään muu ei enää tehoa" ja mieluusti ennaltaehkäisevin miettein moni lemmikkieläimen, hevosen ja tuotantoeläimen omistaja voi turvautua näihin pehmeisiin luonnonmenetelmiin, fytoterapiaan. Mietoja rohdoksia hyödyntävä fytoterapia on parhaimmillaan niin eläinten kuin ihmistenkin sairauksien ennaltaehkäisyssä ja terveyden ylläpidossa.
Kasvivalmisteille on ominaista hillitty, hitaasti ilmenevä vaikutus. Niissä ei ole vaikuttavaa ainetta väkevöidysti eikä niiden vaikutus kohdistu suoraan sairautta aiheuttaviin prosesseihin vaan sairauksien syntyä sääteleviin mekanismeihin. Yksinkertaistaen voidaan sanoa niiden tukevan elimistön omia parantavia voimia ja auttavan näin elimistöä voittamaan sairauden.
Kun valmiste on mieto, sillä ei yleensä ole varsinaisille lääkkeille tyypillisiä sivuvaikutuksiakaan. Kasvivalmisteet ovat yleensä myös hyvin siedettyjä. Siksi ne sopivat esimerkiksi pitkäaikaista hoitoa vaativiin, kroonisiin vaivoihin.
Fytoterapiaa käytetään useimmiten muiden, tavanomaisten hoitojen rinnalla ja myös silloin, kun tavanomaisilla hoidoilla ei saavuteta tuloksia. Miedot kasvivalmisteet ovat hyvä vaihtoehto silloinkin, kun esimerkiksi jatkuva tavanomainen lääkehoito rasittaisi eläintä kohtuuttomasti.
Tyypillisiä käyttöalueita eläimillä ovat mm. erilaiset allergia- tai yliherkkyystapaukset, iho-ongelmat ja vanhuudenvaivojen lievitys. Esimerkiksi usein itsepintaisiksi osoittautuneisiin koirien iho-ongelmiin kannattaa kokeilla valmiin koiranruoan vaihtamista kotitekoiseen, lihalla höystettyyn täysjyväriisi-porkkanapuuroon tai nk. Yrjölän puuroon. Lisäksi lemmikille annetaan maksan toimintaa tukevaa, karvasaineita sisältävää kasvivalmistetta kuten artisokkauutetta. Maksan toiminnan parantuessa iho-ongelmatkin yleensä helpottavat. Orapihlajauute vahvistaa sydäntä ja virkistää siten iäkästä lemmikkiä. Ginkgo eli neidonhiuspuun lehtiuute aktivoi ääreisverenkiertoa, laajentaa verisuonia ja torjuu tukoksia. Tästä syystä se sopii hidastamaan ikääntymisen mukanaan tuomaa aistien heikkenemistä, vapinaa ja alavireisyyttä. Kultapiisku- ja auringon- eli punahattutipoilla voi helpottaa virtsatietulehduksista kärsivän lemmikin elämää, sahapalmu taas sopii tiputteleville, leikatuille uroksille. Kauranversouutetta on käytetty menestyksellisesti pelokkaan, hermostuneen eläimen rauhoittamiseen. Se sopii niin paukkuarkojen koirien kuin kuljetusta pelkäävien hevosten rauhoittamiseen.
Eläinlääkärit ovat suhtautuneet varsin ennakkoluulottomasti erilaisiin täydentäviin hoitomuotoihin. Esimerkiksi erikoisruokavaliot ja kasvilääkkeiden käyttö sairauksien tukihoitona yleistyivät eläinlääkinnässä huomattavasti aikaisemmin kuin humaanipuolella. Keski-Euroopassa mutta myös meillä eläimiä on hoidettu jo pitkään mm. akupunktiolla ja vyöhyketerapialla. Ennen hoidon aloittamista olisi hyvä ensin neuvotella eläinlääkärin kanssa. Näin pitäisi menetellä varsinkin silloin, kun epäilee sairautta.
Lisätietoja antaa proviisori Kaija Heikkilä (puh. (09) 874 121, 040 545 4961, e-mail kaija.heikkila (at) vogel.fi
Lähde: Deskin uutistiedote ravintotoimittajille, 4.4.2007
tiistaina, huhtikuuta 03, 2007
Mustikalla kolesteroli alas?
*
Nyt tuli uutinen, joka pitäisi saada meikäläisen hyppimään riemusta. Luonnon oma tuote joka vähentää kolesterolia, eikö se ole hyvä asia? Suhtaudun varsin varauksellisesti tähän lupaavalta kuulostavaan tutkimustietoon. Syyt ovat seuraavat:
Mustikankuorissa saattaa piillä kolesterolia alentavia ainesosia, tutkijat arvelevat yhdysvaltalaisen maatalouden tutkimuskeskuksen (Agricultural Research Service, ARS) tekemän tutkimuksen perusteella.
Pakkaskuivattuja mustikankuoria saaneilla hamstereilla oli 37 prosenttia alhaisemmat plasman kokonaiskolesterolitasot kuin vertailuruokavaliota saaneilla. Pahan kolesterolin (LDL) pitoisuus oli mustikkaryhmässä 19 prosenttia vertailuryhmää alempi. Hamsterien ruokavalio sisälsi erittäin runsaasti kolesterolia. Kolesterolia alentava vaikutus saattaa johtua mustikankuoren ainesosista, jotka pystyvät aktivoimaan rasvojen hajotukseen ja kuljetukseen osallistuvaa proteiinia. Tällaisia ainesosia ovat muun muassa antioksidanttivaikutuksistaan tunnetut yhdisteet resveratrol ja pterostilbene.
Lähde: Finfoodin uutiskirje, 3.4.2007
Nyt tuli uutinen, joka pitäisi saada meikäläisen hyppimään riemusta. Luonnon oma tuote joka vähentää kolesterolia, eikö se ole hyvä asia? Suhtaudun varsin varauksellisesti tähän lupaavalta kuulostavaan tutkimustietoon. Syyt ovat seuraavat:
- kyseessä on aika outo eläinkoe
- hamsterit eivät erityisemmin pidä rasvaisesta ruoasta
- outo ruoka voi antaa outoja mittaustuloksia
- mustikankuorien kolesterolia alentava vaikutus voi toki perustua noihin mainittuihin antioksidanttivaikutuksiin, mutta pidän selitysmallia aika haavoittuvaisena. Antioksidantit saattavat suojata pahaa kolesterolia (LDL) hapettumiselta, mutta ei kai se välttämättä alenna kolesterolia?
Mustikankuorissa saattaa piillä kolesterolia alentavia ainesosia, tutkijat arvelevat yhdysvaltalaisen maatalouden tutkimuskeskuksen (Agricultural Research Service, ARS) tekemän tutkimuksen perusteella.
Pakkaskuivattuja mustikankuoria saaneilla hamstereilla oli 37 prosenttia alhaisemmat plasman kokonaiskolesterolitasot kuin vertailuruokavaliota saaneilla. Pahan kolesterolin (LDL) pitoisuus oli mustikkaryhmässä 19 prosenttia vertailuryhmää alempi. Hamsterien ruokavalio sisälsi erittäin runsaasti kolesterolia. Kolesterolia alentava vaikutus saattaa johtua mustikankuoren ainesosista, jotka pystyvät aktivoimaan rasvojen hajotukseen ja kuljetukseen osallistuvaa proteiinia. Tällaisia ainesosia ovat muun muassa antioksidanttivaikutuksistaan tunnetut yhdisteet resveratrol ja pterostilbene.
Lähde: Finfoodin uutiskirje, 3.4.2007
Muista juoda vettä!
**
Kaikille ihmisille paras janojuoma on raikas vesi. Vettä juomalla pysyy päänsärky loitolla, paranemme nopeammin sairauksista, poltamme enemmän rasvaa, pysymme virkeämpinä jne. Hartwall on lähettänyt ravintotoimittajille useita ansiokkaita katsauksia erilaisista juotavista nesteistä, joita mahdollisesti voi juoda mikäli kraanavesi tympäisee. Kokosin nämä katsaukset yhteen. Hartwall ei maksa minulle mitään palkkiota tämän julkaisemisesta.
Kehittyvät juomamarkkinat
Funktionaalisten ja uudenlaisten terveellisten juomien myynti kasvaa vauhdilla kaikkialla maailmassa. Kevytjuomat haukkaavat osuuksia perinteisiltä virvoitusjuomilta ja pullotettujen vesien kulutus ohittaa jo lähivuosina virvoitusjuomien kulutuksen. Näin ennustaa juomamarkkinoiden tutkimukseen erikoistunut Zenith International.
Sama ilmiö näkyy myös Suomessa, jossa kevytjuomien osuus virvoitusjuomamyynnistä on jo 39 %, ja uudenlaiset juomatyypit kasvavat kaksinumeroisin luvuin. Alkoholittomista juomista kaikkien suurinta kasvua ennustetaan pullotetuille vesille. Zenith Internationalin mukaan vesien kulutus globaalisti saavuttaa virvoitusjuomien kulutuksen jo vuonna 2008 ja ohittaa reippaasti vuoteen 2010 mennessä. Muita globaaleja kasvukategorioita ovat erilaiset funktionaaliset juomat, energiajuomat, urheilujuomat, mehut sekä vasta nyt maailmalla päätään nostavat maustetut vedet.
”Maailmanlaajuisesti (globaalisti) ajatellen virvoitusjuomien kasvu tulee muista kuin perinteisistä virvoitusjuomista. Kevytjuomat ovat olleet kasvussa jo pitkään, mutta nyt vahvimmassa kasvussa ovat luonnolliset ja funktionaaliset juomat. Yhteenlaskettuna niiden osuus juomamarkkinoiden globaalista kasvusta oli huimat 60 % vuosina 2000 - 2005. Neljänneksen kasvusta ottivat kevytvirvoitusjuomat, eli perinteisen virvoitusjuomien kasvu oli huomattavasti vaatimattomampaa, vain 14 %”, Hartwallin toimitusjohtaja Yrjö Närhinen kertoo.
Juoma-alan muita globaaleja megatrendejä ovat siirtyminen kuumista juomista kylmiin, alkoholittomien juomien kulutuksen kasvu, markkinan pirstaloituminen yhä erilaisiin juomaryhmiin, luonnollisuus, keveys, terveellisyys ja on the go -kulutus. Näin sanoo Zenith International.
Markkinaa muokkaavat ennen kaikkea kuluttajien muuttuvat tarpeet. Juoman tulee paitsi maistua hyvältä, olla myös terveellinen, sopia kuhunkin tilanteeseen ja olla helppokäyttöinen. Hinnan suhteen kuluttaja on joustava. Tuotteelta halutaan toki vastinetta rahalle, mutta tuotteesta, jossa on kuluttajan haluamaa lisäarvoa, hän on valmis myös maksamaan enemmän, sanotaan Zenith Internationalissa.
Suomi on kevytjuomien kärkimaa
Suomen virvoitusjuomamarkkinoiden kehitystä muokkaavat samat trendit kuin muuallakin maailmassa. ”Vahvimmin juomamarkkinoita leimaa hyvinvointi- ja terveystrendi, mikä näkyy niin pullovesien, kevytjuomien kuin uusien luonnollisten juomien kasvuna. Globalisaation vastailmiönä suomalaisten brändien asema on vahva. Kulutustuotebrändejä käytetään identiteetin rakentamiseen, ja aina kunkin hetken käyttötilanne ja tarve määrittää, mihin tuotteeseen ja millaiseen pakkausvaihtoehtoon kuluttaja päätyy. Pienillekin tuotemerkeille on tilaa ja niillä saattaa olla merkittävä rooli tietyille kuluttajaryhmille”, toimitusjohtaja Närhinen Hartwallista kertoo.
Suomalainen juo virvoitusjuomia keskimäärin noin 60 litraa vuodessa. Kulutus on varsin maltillista, sillä muualla Euroopassa per capita –kulutus lähentelee 100 litraa. Eniten virvoitusjuomia kulutetaan Yhdysvalloissa, lähes 200 litraa henkilöä kohden vuodessa.
Kevytvirvoitusjuomia Suomessa kulutetaan puolestaan suhteellisesti paljon. Sokerimakeutettujen virvoitusjuomien osuus on laskenut koko 2000-luvun, samaan aikaan kuin kevytvirvoitusjuomien myynti on kasvanut vuodesta 1999 vuoteen 2006 noin neljänneksellä. Vuonna 2006 kevytvirvoitusjuomien osuus päivittäistavarakaupan virvoitusjuomamyynnistä oli jo 39 prosenttia. Hartwallin virvoitusjuomamyynnistä peräti 51 % oli kevytjuomia. Kasvua edellisvuoteen oli lähes 5 prosenttia (ACNielsen).
Pullovedet kasvavat myös Suomessa
Pullotettujen vesien kulutus Suomessa on kaksinkertaistunut kuluneen kymmenen vuoden aikana. Kansainvälisessä vertailussa kulutus on kuitenkin yhä varsin vähäistä, noin14 litraa vuodessa asukasta kohden, kun monessa Euroopan maassa luku on kymmenkertainen. Vesimarkkinoille odotetaan kasvua myös Suomessa.
Suomi oli kuitenkin ensimmäisiä Euroopan maita, joissa alettiin myydä maailmalla vasta nyt kasvussa olevia maustettuja kivennäisvesiä. Kategoria syntyi, kun sitruunan makuinen Hartwall Novelle Citronelle lanseerattiin vuonna 1994. Nykyään maustetut kivennäisvedet ovat Suomessa vesimarkkinan suurin segmentti 36 prosentin osuudella (ACNielsen 2006).
Aitoja vaihtoehtoja kuluttajalle
Hartwall vastaa kuluttajien muuttuviin tarpeisiin tuomalla markkinoille yhä uusia innovaatioita ja tarjoamalla kuluttajille aitoja vaihtoehtoja. Alkoholittomien juomien osalta Hartwallin valikoimaan kuuluu lukuisten virvoitusjuomien ja niiden kevytvarianttien lisäksi mm. erilaisia kivennäis- ja lähdevesiä, hedelmäsokerilla makeutetut, kevyet Hartwall Novelle Friss –juomat, ED-energiajuomat, Hartwall Fenix –hyvinvointijuomat sekä Gatorade-urheilujuomat.
Hartwallin kesän uutuustuotteita ovat kevyt ja superraikas virvoitusjuoma Hartwall Jaffa Jää Tangeriini Light ja karpalon makuinen energiajuoma ED Redberry. Aivan uudenlainen juoma Suomen markkinoille on Hartwall Novelle Fruity, joka on omenamehun ja kivennäisveden raikas yhdistelmä. Vappumarkkinoille palaa myös Walhalla sima.
ED Redberry on punainen energiajuoma, jossa aito karpalo antaa juomalle pirteän maun. Juoma sisältää kaikille energiajuomille tuttuja vaikutusaineita; kofeiinia, tauriinia, guaranaa ja viittä eri B-vitamiinia. Kofeiini on tuttu piristävä aine, joka ei energiajuomassa rasita vatsaa kahvin tavoin. Guarana kohottaa valppaustasoa ja estää väsymystä. Tauriini on elimistöstä luonnostaan löytyvä aminohappo, joka toimii mm. aivojen välittäjäaineena. Tauriinin valmistus elimistössä hidastuu merkittävästi rasituksen aikana. B-vitamiinit vaikuttavat energia-aineenvaihduntaan ja hermoston toimintaan.
Hartwall Novelle Fruity yhdistää omenamehun ja kivennäisveden. Luonnollisuus ja terveellisyys ovat trendejä, jotka vaikuttavat yhä useamman kuluttajan ostopäätöksiin. Ruoan käyttö myös sopeutetaan elämäntyyliin ja sen tarpeisiin, joten erilaisten välipalatuotteiden ja mukana kulkevien ruokien ja juomien suosio on edelleen kasvussa. Uusi Hartwall Novelle Fruity tarjoaa kivennäisvesien virkistävyyden ja juotavuuden sekä mehujen luonnollisuuden ja terveellisyyden samassa pullossa. Hartwall Novelle Fruityssä on kivennäisvettä, omenamehua sekä makeutukseen hedelmäsokeria. Mehun ja kivennäisveden yhdistelmä sisältää vähemmän sokeria ja kaloreita kuin täysmehut ja on virkistävämpi kuin perinteiset mehujuomat. Hartwall Novelle Fruity on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Vastaavat mehun ja kivennäisveden yhdistävät juomat ovat suosittuja Keski-Euroopassa, ja Saksassa ja Ranskassa ne tunnetaan nimellä shorle. Saksa on johtava shorle-markkina, siellä juomia kulutetaan yli 6 litraa asukasta kohden vuodessa eli yhteensä yli 500 miljoonaa litraa. Erityisesti juoma vetoaa naisiin, sanotaan Hartwallista. Uutuusjuoma on myynnissä maaliskuun lopusta alkaen, ja se löytyy juomaosastolta muiden panimojuomien tapaan.
Hartwall Walhalla Sima on panimosima, jota on valmistettu jo 1960-luvulla. Siman makeus saadaan pääosin hunajasta, joka antaa juomalle hienostuneen aromin. Vapun perinteinen sesonkituote on ollut viimeksi markkinoilla 1997 ja nyt siman ystävät saavat taas maistella tätä kaivattua vappujuomaa. Tuote on sesonkituote ja sitä on valmistettu rajoitettu määrä vapuksi.
Lähde: Deskin uutiskirje ravintotoimittajille, 3.4.2007
Kaikille ihmisille paras janojuoma on raikas vesi. Vettä juomalla pysyy päänsärky loitolla, paranemme nopeammin sairauksista, poltamme enemmän rasvaa, pysymme virkeämpinä jne. Hartwall on lähettänyt ravintotoimittajille useita ansiokkaita katsauksia erilaisista juotavista nesteistä, joita mahdollisesti voi juoda mikäli kraanavesi tympäisee. Kokosin nämä katsaukset yhteen. Hartwall ei maksa minulle mitään palkkiota tämän julkaisemisesta.
Kehittyvät juomamarkkinat
Funktionaalisten ja uudenlaisten terveellisten juomien myynti kasvaa vauhdilla kaikkialla maailmassa. Kevytjuomat haukkaavat osuuksia perinteisiltä virvoitusjuomilta ja pullotettujen vesien kulutus ohittaa jo lähivuosina virvoitusjuomien kulutuksen. Näin ennustaa juomamarkkinoiden tutkimukseen erikoistunut Zenith International.
Sama ilmiö näkyy myös Suomessa, jossa kevytjuomien osuus virvoitusjuomamyynnistä on jo 39 %, ja uudenlaiset juomatyypit kasvavat kaksinumeroisin luvuin. Alkoholittomista juomista kaikkien suurinta kasvua ennustetaan pullotetuille vesille. Zenith Internationalin mukaan vesien kulutus globaalisti saavuttaa virvoitusjuomien kulutuksen jo vuonna 2008 ja ohittaa reippaasti vuoteen 2010 mennessä. Muita globaaleja kasvukategorioita ovat erilaiset funktionaaliset juomat, energiajuomat, urheilujuomat, mehut sekä vasta nyt maailmalla päätään nostavat maustetut vedet.
”Maailmanlaajuisesti (globaalisti) ajatellen virvoitusjuomien kasvu tulee muista kuin perinteisistä virvoitusjuomista. Kevytjuomat ovat olleet kasvussa jo pitkään, mutta nyt vahvimmassa kasvussa ovat luonnolliset ja funktionaaliset juomat. Yhteenlaskettuna niiden osuus juomamarkkinoiden globaalista kasvusta oli huimat 60 % vuosina 2000 - 2005. Neljänneksen kasvusta ottivat kevytvirvoitusjuomat, eli perinteisen virvoitusjuomien kasvu oli huomattavasti vaatimattomampaa, vain 14 %”, Hartwallin toimitusjohtaja Yrjö Närhinen kertoo.
Juoma-alan muita globaaleja megatrendejä ovat siirtyminen kuumista juomista kylmiin, alkoholittomien juomien kulutuksen kasvu, markkinan pirstaloituminen yhä erilaisiin juomaryhmiin, luonnollisuus, keveys, terveellisyys ja on the go -kulutus. Näin sanoo Zenith International.
Markkinaa muokkaavat ennen kaikkea kuluttajien muuttuvat tarpeet. Juoman tulee paitsi maistua hyvältä, olla myös terveellinen, sopia kuhunkin tilanteeseen ja olla helppokäyttöinen. Hinnan suhteen kuluttaja on joustava. Tuotteelta halutaan toki vastinetta rahalle, mutta tuotteesta, jossa on kuluttajan haluamaa lisäarvoa, hän on valmis myös maksamaan enemmän, sanotaan Zenith Internationalissa.
Suomi on kevytjuomien kärkimaa
Suomen virvoitusjuomamarkkinoiden kehitystä muokkaavat samat trendit kuin muuallakin maailmassa. ”Vahvimmin juomamarkkinoita leimaa hyvinvointi- ja terveystrendi, mikä näkyy niin pullovesien, kevytjuomien kuin uusien luonnollisten juomien kasvuna. Globalisaation vastailmiönä suomalaisten brändien asema on vahva. Kulutustuotebrändejä käytetään identiteetin rakentamiseen, ja aina kunkin hetken käyttötilanne ja tarve määrittää, mihin tuotteeseen ja millaiseen pakkausvaihtoehtoon kuluttaja päätyy. Pienillekin tuotemerkeille on tilaa ja niillä saattaa olla merkittävä rooli tietyille kuluttajaryhmille”, toimitusjohtaja Närhinen Hartwallista kertoo.
Suomalainen juo virvoitusjuomia keskimäärin noin 60 litraa vuodessa. Kulutus on varsin maltillista, sillä muualla Euroopassa per capita –kulutus lähentelee 100 litraa. Eniten virvoitusjuomia kulutetaan Yhdysvalloissa, lähes 200 litraa henkilöä kohden vuodessa.
Kevytvirvoitusjuomia Suomessa kulutetaan puolestaan suhteellisesti paljon. Sokerimakeutettujen virvoitusjuomien osuus on laskenut koko 2000-luvun, samaan aikaan kuin kevytvirvoitusjuomien myynti on kasvanut vuodesta 1999 vuoteen 2006 noin neljänneksellä. Vuonna 2006 kevytvirvoitusjuomien osuus päivittäistavarakaupan virvoitusjuomamyynnistä oli jo 39 prosenttia. Hartwallin virvoitusjuomamyynnistä peräti 51 % oli kevytjuomia. Kasvua edellisvuoteen oli lähes 5 prosenttia (ACNielsen).
Pullovedet kasvavat myös Suomessa
Pullotettujen vesien kulutus Suomessa on kaksinkertaistunut kuluneen kymmenen vuoden aikana. Kansainvälisessä vertailussa kulutus on kuitenkin yhä varsin vähäistä, noin14 litraa vuodessa asukasta kohden, kun monessa Euroopan maassa luku on kymmenkertainen. Vesimarkkinoille odotetaan kasvua myös Suomessa.
Suomi oli kuitenkin ensimmäisiä Euroopan maita, joissa alettiin myydä maailmalla vasta nyt kasvussa olevia maustettuja kivennäisvesiä. Kategoria syntyi, kun sitruunan makuinen Hartwall Novelle Citronelle lanseerattiin vuonna 1994. Nykyään maustetut kivennäisvedet ovat Suomessa vesimarkkinan suurin segmentti 36 prosentin osuudella (ACNielsen 2006).
Aitoja vaihtoehtoja kuluttajalle
Hartwall vastaa kuluttajien muuttuviin tarpeisiin tuomalla markkinoille yhä uusia innovaatioita ja tarjoamalla kuluttajille aitoja vaihtoehtoja. Alkoholittomien juomien osalta Hartwallin valikoimaan kuuluu lukuisten virvoitusjuomien ja niiden kevytvarianttien lisäksi mm. erilaisia kivennäis- ja lähdevesiä, hedelmäsokerilla makeutetut, kevyet Hartwall Novelle Friss –juomat, ED-energiajuomat, Hartwall Fenix –hyvinvointijuomat sekä Gatorade-urheilujuomat.
Hartwallin kesän uutuustuotteita ovat kevyt ja superraikas virvoitusjuoma Hartwall Jaffa Jää Tangeriini Light ja karpalon makuinen energiajuoma ED Redberry. Aivan uudenlainen juoma Suomen markkinoille on Hartwall Novelle Fruity, joka on omenamehun ja kivennäisveden raikas yhdistelmä. Vappumarkkinoille palaa myös Walhalla sima.
ED Redberry on punainen energiajuoma, jossa aito karpalo antaa juomalle pirteän maun. Juoma sisältää kaikille energiajuomille tuttuja vaikutusaineita; kofeiinia, tauriinia, guaranaa ja viittä eri B-vitamiinia. Kofeiini on tuttu piristävä aine, joka ei energiajuomassa rasita vatsaa kahvin tavoin. Guarana kohottaa valppaustasoa ja estää väsymystä. Tauriini on elimistöstä luonnostaan löytyvä aminohappo, joka toimii mm. aivojen välittäjäaineena. Tauriinin valmistus elimistössä hidastuu merkittävästi rasituksen aikana. B-vitamiinit vaikuttavat energia-aineenvaihduntaan ja hermoston toimintaan.
Hartwall Novelle Fruity yhdistää omenamehun ja kivennäisveden. Luonnollisuus ja terveellisyys ovat trendejä, jotka vaikuttavat yhä useamman kuluttajan ostopäätöksiin. Ruoan käyttö myös sopeutetaan elämäntyyliin ja sen tarpeisiin, joten erilaisten välipalatuotteiden ja mukana kulkevien ruokien ja juomien suosio on edelleen kasvussa. Uusi Hartwall Novelle Fruity tarjoaa kivennäisvesien virkistävyyden ja juotavuuden sekä mehujen luonnollisuuden ja terveellisyyden samassa pullossa. Hartwall Novelle Fruityssä on kivennäisvettä, omenamehua sekä makeutukseen hedelmäsokeria. Mehun ja kivennäisveden yhdistelmä sisältää vähemmän sokeria ja kaloreita kuin täysmehut ja on virkistävämpi kuin perinteiset mehujuomat. Hartwall Novelle Fruity on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Vastaavat mehun ja kivennäisveden yhdistävät juomat ovat suosittuja Keski-Euroopassa, ja Saksassa ja Ranskassa ne tunnetaan nimellä shorle. Saksa on johtava shorle-markkina, siellä juomia kulutetaan yli 6 litraa asukasta kohden vuodessa eli yhteensä yli 500 miljoonaa litraa. Erityisesti juoma vetoaa naisiin, sanotaan Hartwallista. Uutuusjuoma on myynnissä maaliskuun lopusta alkaen, ja se löytyy juomaosastolta muiden panimojuomien tapaan.
Hartwall Walhalla Sima on panimosima, jota on valmistettu jo 1960-luvulla. Siman makeus saadaan pääosin hunajasta, joka antaa juomalle hienostuneen aromin. Vapun perinteinen sesonkituote on ollut viimeksi markkinoilla 1997 ja nyt siman ystävät saavat taas maistella tätä kaivattua vappujuomaa. Tuote on sesonkituote ja sitä on valmistettu rajoitettu määrä vapuksi.
Lähde: Deskin uutiskirje ravintotoimittajille, 3.4.2007
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)