Kolesterolin tavoitearvoissa järki käteen

**

Kirjoitan usein tässä blogissa kolesterolista ja olen varsin jyrkkäänkin sävyyn kritisoinut tuijottamista pelkkään kokonaiskolesteroliarvoon. Odottamattoman suurta ymmärrystä asiassa osoittaa professori Pertti Mustajoki. Hänen mielestään tiukka kolesterolin tavoitearvon tavoittelu ei tuo kiistatonta hyötyä kansanterveydelle. Monilla terveellisesti elävillä ihmisillä kolesteroli voi olla korkeampi kuin nyt rajana pidetty 5 millimoolia litrassa ilman, että sairauksien riski merkittävästi lisääntyy. 

Nykyään suurimmalla osalla suomalaisista kolesteroliarvo on yli 5 mmol/l. Sen kohdalla ei Mustajoen mukaan tapahdu riskihyppäystä. Tarkan tavoitearvon sijaan olisi terveydenhoitajan tai lääkärin arvioitava potilaan kanssa hänen sydän- ja verisuonitautien kokonaisriskinsä ja päätettävä miten sitä tehokkaimmin alennetaan.

Mustajoki muistuttaa, että osalla ihmisistä, etenkin epäterveellisesti ruokailevilla, tupakoivilla, vähän liikkuvilla miehillä jo suomalaisten keskitason kolesteroliarvo 5,5 mmol/l on haitallinen. Jäykät tavoitearvot tuomitsevat huomattavan määrän ihmisiä aiheettomasti "riskisairaiksi" ja johtavat jopa tarpeettomaan lääkehoitoon, professori huomauttaa. Hänen mielestään aiheettomasti "kolesteroliriskisairaita" ovat suuri osa naisista ja varsinkin ne, joilla hyvän HDL-kolesterolin pitoisuus veressä on suuri. 

Mustajoki peräänkuuluttaa suomalaisissa suosituksissa tuoretta itsenäistä ajattelua. Kolesterolin tavoitearvot ovat syntyneet Yhdysvalloissa, siirtyneet sieltä Eurooppaan ja lopulta Suomeen. 

Minun mielestäni parasta mahdollista kolesterolin hoitoa on terveystutkimuksissakin selvinnyt:

• liikunnan tärkeä rooli (nostaa HDL-kolesterolia)
• hiilihydraattien maltillinen nauttiminen maksan aterianjälkeisen triglyseridituotannon pitämiseksi aisoissa (korkeita veren triglyseridiarvoja pidetään tärkeinä tekijöinä sydän- ja verisuonitaudissa)
• laadukkaiden eläin- ja kasvirasvojen nauttiminen (vähentää ns. RLP-C -arvoja. Tätä pidetään uutena, tärkeänä mittarina sydänterveydessä) 
  

Lähde: Finfoodin uutiskirje, 26.11.2008

Syö rasvaa ja pidä verisuonet kunnossa

*

Minulla on nettisivuillani käynnissä kysely "tukkiiko rasvainen ruoka verisuonet?" Suomen Sydänliitto on vahvasti sitä mieltä, että näin on näreet, eli rasvainen ruoka on aterogeenista (tukkii ja jäykistää valtimoita). Kyselytulosteni mukaan Suomen kansa on asiasta eri mieltä. Rasvainen ruoka ei tuki verisuonia.

Kansa saa tukea käsitykselleen aivan tuoreesta kansainvälisestä tutkimuksesta, jossa kiinnostus kohdistui uuteen itsenäiseen sydän- ja verisuonitautien riskitekijään RLP-C. Tämä RLP-C (Remnant-Like Particle Cholesterol) voitaisiin ehkä suomentaa sanoilla jäännöspartikkelin tapainen kolesteroli. Jäännöspartikkelit syntyvät erittäin matalatiheyksisen VLDL:n ja kylomikronien aineenvaihdunnan seurauksena. Partikkelit sisältävät sekä rasvaa että proteiinia. Verinäytteestä partikkelit löytyvät erityisen ultrasentrifuugikäsittelyn jälkeen keskitiiviinä rasva- ja proteiinijäänteinä (IDL, Intermediate Density Lipoproteins). VLDL kuljettaa veressä triglyseridejä ja kylomikronit kuljettavat ravinnosta vereen imeytyneitä rasvoja. Rasvojen aineenvaihdunta on tavattoman monimutkaista. Tässä yhteydessä ei ole mielekästä perehtyä kaikkiin yksityiskohtiin. Sanottakoon kuitenkin vielä, että RLP-C on korkea sellaisilla henkilöillä, joilla on metabolinen oireyhtymä, insuliiniresistenssi, diabetes ja sepelvaltimotauti.

Tutkimuksessa selvitettiin mitä tapahtuu kun 613 lihavaa henkilöä sai kymmenen viikon ajan syödä joko vähärasvaista (20-25%) tai runsasrasvaista (40-45%) ruokaa. Runsasrasvaista ruokavaliota noudattaneilla oli merkittävästi vähemmän jäännöspartikkeleita (RLP-C) veressä ruokailun jälkeen ja he olivat laihtuneet enemmän kuin ravintorasvoja vältelleet koehenkilöt. Tämä ei varmaan tullut tutkijoille yllätyksenä, mutta pitivät löydöstä hyvin mielenkiintoisena. Mahdollisesti vähärasvaisuuteen pyrkivä valistustyö on vähitellen tulossa tiensä päähän. Seurataan tilannetta.

Tutkimus julkaistaan Journal of Nutrition -lehdessä joulukuussa 2008. Tutkimusprojekti on koonnut tutkijoita monesta eri maasta: Hollannista, Tanskasta, Espanjasta, Ranskasta, Tsekistä ja Ruotsista.

Lähde:  van Hees AM, Saris WH, Dallinga-Thie GM, Hul GB, Martinez JA, Oppert JM, Stich V, Astrup A, Arner P, Sørensen TI, Blaak EE. Fasting and Postprandial Remnant-Like Particle Cholesterol Concentrations in Obese Participants Are Associated with Plasma Triglycerides, Insulin Resistance, and Body Fat Distribution. J Nutr 138 (12): 2399-2405, 2008

Maanantaiaamut ovat pahimpia

Tiede -lehti yllättää meidät 24.11.2008 huvittavalla tiedejutulla vakavasta aiheesta. Tässä juttu lyhennettynä. Lukekaa koko juttu lehdestä.

Kuolemantapauksista puolet sattuu kello kuuden ja keskipäivän välisenä aikana, vaikka vain neljännes vuorokauden tunneista osuu siihen jaksoon. 

Syyksi on epäilty ihmisen kellogeenien aiheuttamia biologisia muutoksia. Hormoneja erittyy, syke nopeutuu, verenpaine kasvaa ja verihiutaleet ärhäköityvät.

Saksalaiset tutkijat halusivat tarkistaa, voisiko myös ulkoisilla kelloilla olla vaikutusta halvauksien ilmaantumiseen. 

He rekisteröivät yli 40 000 potilaan oireiden alkamisajankohdan vuosina 2000-2005 ja analysoivat, muuttuiko se keväisin, kun kelloja siirrettiin tunnilla eteenpäin, ja vastaavasti syksyisin, kun viisareita käännettiin 60 minuuttia taaksepäin.

Talviaikana kello kahdeksaan mennessä oli halvauksista ilmaantunut neljännes ja yhteentoista mennessä puolet. Neljäsosa neurologisista oireista kehittyi siis ajanjaksona, joka käsitti vain kahdeksasosan vuorokaudesta. 

Toden totta: kun kelloja siirrettiin keväällä tunti eteenpäin, 25 prosentin ja 50 prosentin rajat siirtyivät täsmälleen 60 minuuttia aikaisemmiksi. Ilmiö oli aivan sama, verrattiinpa viittä kellon siirtoa edeltänyttä viikkoa siirron jälkeiseen viikkoon tai vain siirronjälkeiseen vuorokauteen. 

Samankaltainen mutta päinvastaiseen suuntaan siirtyvä kohtausten esiintymisajankohdan muutos nähtiin syksyllä. Halvausten syy ei vaikuttanut tulokseen. 

Sisäinen kello ei selitä kaikkea aamujen kauheudesta. Ulkoisen kellon painostuksen alainen herääminen eli pään irrottaminen tyynystä aiheuttaa ainakin osan aamun ja aamupäivän vaarallisuudesta. Jo ennestään on tiedetty, että maanantaiaamu on kaikkein pahin.

Blogiani rakastetaan

*

Olen saanut odottamattoman suuren ja hämmentävän tunnustuksen Ne elävät vain yhden päivän -blogin kirjoittajalta. Blogiani peräti rakastetaan.

Tässä laitan seitsemälle blogisuosikilleni eteenpäin "I love your blog" -tunnustuksen. Jokainen lisätköön sitä osoittavan kuvan omaan blogiinsa ja antakoon tunnustuksen eteenpäin seitsemälle bloggaajalle.

• Ihan tervettä
• Kemikaalicocktail
• Kebabpizzeria
• Timo Kuuselan blogi
• LAIHDU!
• Dr. Dahlqvists blog
• Kostdoktorn

Keltaisen miehen surma on valkoinen kolajuoma

#
Nousevan auringon maasta kuuluu kummia. Japanilaisille markkinoille on kehitelty varsin erikoinen tuote. Pepsi on tuonut maan markkinoille suunnatun kolajuoman ja jugurtin yhdistelmän. Tuote lienee suunnattu makean ystävien aamupalapöytään.

Tuotteen nimeksi on annettu peräti Pepsi White. Tuotetta testanneen Tokyo Times -blogin kirjoittajien mielestä Pepsi White ei hivele makuhermoja. Ihmeellinen liuos muistuttaa vedellä laimennettua shampoota. Testaaja tosin väittää shampoonkin maistuvan paremmalta. Ehkä Pepsillä lasketaan näin joulun alla valkoisen kolan hurjaan menekkiin? Milloin tuote rantautuu Suomeen?

Lisätietoja: Muutama minuutti (!) tämän kirjoitukseni ilmestymisen jälkeen sain sähköpostia Tuomakselta (kiitos!). Hän on ilmeisesti tutustunut aiheeseen huolella, sillä hän osasi sanoa, että Joulupukki tuskin saa nauttia Pepsi White -juomaa täällä Suomessa. Tuomaksen tietojen mukaan tämä tuote on koemielessä tarkoitettu vain Japanin markkinoille. Tuote ei sisällä jugurttia laisinkaan. Jugurttimaisuus on saatu aikaiseksi keinotekoisesti. Lopuksi vielä täydellinen lista Pepsin erilaisia viritelmiä: List of Pepsi types.

(Kuva on napattu Tokyo Times -blogista)

Lähde: Aamulehti, 21.11.2008

Kaupat voisi pitää kiinni pyhäpäivinä

***

Aina yhtä valppaasti asioita seuraava arkkiatri Risto Pelkonen on puhunut viisaita kauppojen aukiolosta pyhäpäivinä:

Valtaväestölle tekisi hyvää rauhoittua ja hiljentyä, eikä aina mennä jonnekin. Kauppa luo tarpeita, joita ei itse asiassa ole.

Hyvin sanottu!

Lähde: Uusi Suomi, 20.11.2008

Välipalat veks - kroppa terveeks?

**

Hohhoh, nyt on tämä poika ollut väsynyt. Olin luennoimassa ensin useita päiviä Rovaniemellä Lapin urheiluopistossa ja heti sen jälkeen Siuntion Hyvinvointikeskuksessa ideoimassa yritysjohtajille ravitsemukseen ja liikuntaan liittyviä asioita (Mercuri International). Oli valtavan kiintoisia tapahtumia, mutta alan ilmeisesti tulemaan vanhaksi kun niin kamalasti väsyttää pelkkä matkustelu ja luennointi.

Yhteistä molemmille tilaisuuksille oli avoin ja kyseleväinen asenne kuulijakunnassa. Rohkeasti pohdimme esimerkiksi asetelmaa: onko järkevää syödä välipalavoittoisesti kun vaihtoehtona on panostaminen monipuoliseen aamupalaan, riittävän energiapitoiseen lounaaseen ja tukevaan päivälliseen? Onko itse asiassa syynä monien ihmisten lihavuuteen juuri runsas välipalojen syönti?

Virittämissäni keskustelualoitteissa tuli ilmi blogini lukijoita mahdollisesti kiinnostavia seikkoja:

• päivittäisen ruokailun luonne on muuttunut viime vuosikymmeninä
• laadun sijaan ruokailemme nykyään enenevässä määrin mahdollisimman edullisesti ja ruoan pitää valmistua nopeasti ja kätevästi
• ruokailuhetki on enemmänkin energiantankkausta eikä mikään nautinto
• kun lounaan jälkeen on taas pian nälkä, voi syytä etsiä joko liian kevyestä lounaasta tai ruoan (jatkuvasta) näkemisestä johtuvasta mielihyväkeskuksemme kepposesta. Tekee taas mieli vähän mielihyvää tuottavaa ruokaa/naposteltavaa vaikka oikeastaan ei olekaan nälkä.
• nälän tyydyttäminen välipaloilla on petollista, sillä välipalat ovat usein varsin energiapitoisia. Meitä neuvotaan syömään tasaisin väliajoin, jotta verensokeri ei heittelehdi liikaa. Onko tämä pelkkää välipalabisneksen tukemista?
• moni nykyihminen on aivan avuton hellan ääressä, joten tyydytään liian usein puolivalmisteisiin. Terveyttä toisi välittömästi pyrkimys mahdollisimman usein tehdä ruokaa itse kotona perusruoka-aineksista. Moneen kertaan lämmitetty ja pitkälle prosessoitu teollinen valmisruoka ei takuulla ole yhtä terveellistä syötävää kuin maistuva kotiruoka.
• elämä on kiireen täyttämää siinä määrin, että kotiin tullessamme meillä ei ole aikaa ja energiaa valmistaa ruokaa. Tyydymme eineksiin, valmispizzaan, voileipiin, naposteltavaan jne.

Mitä mieltä olette? Onko nykyinen välipalakulttuurimme turmioksi?

Otetaan rennommin!

***

Koillis-Lappi -lehden etevä toimittaja Päivi Pääkkö oli kuuntelemassa luentoani nuorten syömishäiriöistä Kemijärvellä. Näin hän mm. kirjoittaa Koillis-Lappi lehdessä 27.10.2008:

Christer Sundqvistin sanoma nuorten syömishäiriöistä pani miettimään, pysähdytti. Aikana, jolloin ruokaa on tarjolla yltäkylläisesti, tuoreita hedelmiä, vihanneksia on tarjolla ympäri vuoden, maailman herkut ovat tarjolla jokaisen kaupan hyllyllä... juuri tänä aikana nuorten syömishäiriöt lisääntyvät.

Mutta toisaalta: onko se ihme? Länsimainen kauneusihanne on laiha, laiha ja laiha. Laihduttamista ja liikalihavuuden vaaroja toitotetaan koko ajan, jos kohta totta on sekin, että liikalihavuus aiheuttaa sekin terveysongelmia. Ilmeisesti vanha sanonta "kohtuus kaikessa" pitää kutinsa syömisenkin suhteen.

Oman ikäpolveni ihmisillä oli vielä lapsuus ja nuoruus. Oli aikaa ja rauha kasvaa ja kypsyä. Nyt tuntuu, että nykypolven lapsille sitä ei ole sallittu. Lapsuus on lyhentynyt ja lasten pitäisi likipitäen kehdosta hypättyään olla valmiita suorittamaan ja kantamaan vastuuta.

Tänä päivänä kaikki on niin tehokasta ja trendikästä. Sinun pitää pärjätä, suoriutua, suorittaa... televisio tulvii ohjelmia, jossa ihmisiä arvotetaan ulkonäön, nokkeluuden, uskaliaisuuden, röyhkeyden ym perusteella. Aina joku pudotetaan ulos, nolataan, olet häviäjä, huono. Poistu nolattuna taka-alalle.

Elämässä pitää olla koko ajan äärimmäisen tehokas. Kun harrastat, niin harrastat sitten tehokkaasti. Käyt joka treenissä, yrität aina täysillä, kymppi lasissa ja teet hieman ekstraa sen päälle. Työelämässä ja opiskelussa samoin. 

Lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet, ahdistusta ja masennusta on enemmän kuin nuori ihminen jaksaa sisällään kantaa ja siitä poikivat myös nämä syömishäiriöt, joissa ihminen kapinoi pahaa oloaan omaan kehoonsa syöminen ja syömättömyys aseenaan. Ehkä meidän nyt pitäisi viimein painaa jarrua ja miettiä, että josko ottaisimme vähän rennommin ja pärjäisimme vähän vähemmällä.

Rakkaus ja hyväksytyksi tuleminen ovat terveen itsetunnon pohja. Terveelle itsetunnolle rakentuu terve minäkuva, jolloin ihminen on sinut itsensä kanssa vikoineen päivineen. Terve itsetunto on pohja, jonka varaan elämä on hyvä rakentaa. 

Nyky-yhteiskunta on kauhea lapselle. Rakasta lastasi, hyväksy hänet sellaisena kuin hän on.

Kiitos, Päivi, hyvästä jutusta! Tuntuu mukavalta, että luennoillani käy näin hienoja toimittajia kuuntelemassa ja synnyttämässä omalla tahollaan uutta ajattelua elämämme ilmiöistä. 

Yksinkertaisia terveysohjeita

Olen eri lähteistä kerännyt ja itsekin keksinyt tähän ohjeita, joita noudattamalla voi parantaa terveyttään. Ei tehdä asioista liian monimutkaisia. Yksinkertaisuus on valttia!

• Syö hitaasti. Pureskele ruokasi hitaasti ja nauti kiireettömästä syömisestä. Silloin vältyt liian suurien ruoka-annosten nauttimiselta. Aivoilta menee noin 20 minuuttia aikaa kertoa muulle keholle, milloin on kylläinen olo. Siihen asti nälän tunne rohkaisee sinua syömään. Hitaasti syömällä annat aivoille aikaa kertoa, milloin olet saanut tarpeeksi ruokaa.
  
• Tee muutoksia ruokavalioon vaiheittain. Älä lähde tekemään liian nopeasti muutoksia ruokavalioosi. Jos päämääränä on lisätä terveellisten vihannesten syöntiä, tee tarvittavat muutokset vaiheittain. Ota esimerkiksi ensimmäisellä viikolla tavaksi syödä enemmän porkkanaraastetta lounaalla, mutta syö muut pääruoat ihan normaalisti niin kuin ennenkin. Seuraavalla viikolla voi olla kukkakaalin vuoro saapua lautaselle esimerkiksi päivällisen ajaksi.
  
• Mieti onko sinulla todellakin nälkä. Joskus meillä menee sekaisin nälän ja hyvän ruokahalun signaalit. Kadulla vastaan tuleva herkullinen ruoan tai pullan tuoksu voi synnyttää meissä nälän tunteen vaikka me olisimme syöneet aivan hetki sitten. Juo lasi vettä ja toivo pahimman näläntunteen menevän ohi niin, että syöt silloin halukkaasti ruokaa lautaselta kun on ruoka-aika.
• Tee aina lista ruokaostoksille mennessäsi. Tee lista kun olet kylläinen (nälkäisenä lista ei välttämättä pysy hallinnassa yhtä hyvin) ja pidä siitä kiinni ruokakaupassa. Kannattaa kiertää kaukaa ne hyllyt, jotka saattavat aiheuttaa periksi antamisen. Tarvittaessa käytä kuulosuojaimia, jotta et kuulisi kaupan kaiuttimista kantautuvia mainosviestejä. Ne saattavat häiritä ostolistan noudattamista.
• Älä ota turhia paineita! Ota rennosti myös painonhallinnassa. Älä lannistu vaikka et pääsisi tavoitteeseesi siinä ajassa missä toivot. Yritä uudestaan. Jatka sinnikkäästi. 
  
• Pidä kirjaa. Päivittäistä liikunta- ja ruokapäiväkirjaa pitämällä motivoit itseäsi pysyttelemään ohjelmassasi. Nykyään löytyy kaikenlaisia kivoja kalentereita ja tietokoneelle asennettavia ohjelmia päivittäisiä merkintöjä varten. Edellisten viikkojen merkintöjä tarkastellessa löydät omat kehittämisen kohteesi ja voit seurata tuloksia. Jos kiinnostut omavalmentajan palveluista, hän löytää merkinnöistäsi paljon arvokasta tietoa sinusta.
  
• Älä päästä nälkää oikein hirmuiseksi. Kovan nälän yllättäessä voi olla hyvä hillitä nälkää juomalla lasi vettä. Nälkäisenä ruokalautasen kimppuun hyökkääminen voi johtaa ylensyömiseen.
• Muista pitää yhteyttä kavereihin. On helpompi elää terveellistä elämää, jos on joku, joka tukee ja rohkaisee. Lenkkikaveri pitää mielenkiintoa yllä silloinkin, kun liikkuminen ei voisi vähempää kiinnostaa - ja niitäkin hetkiä tulee. Liiku porukassa mahdollisimman usein.
• Poissa silmistä, poissa mielestä. Siirrä kotona eniten houkutuksia aiheuttavat tuotteet takahyllyille muiden tuotteiden taakse. Älä koskaan syö suoraan suuresta rasiasta tai pakkauksesta. Pieni annoskoko pakottaa lopettamaan syömisen tietyssä pisteessä.
  
• Ruokalautanen pois kun olet syönyt. Vie ruokalautanen heti pois lopetettuasi ruokailun. Siten et jää miettimään ottaisitko vielä hieman ruokaa.
• Valmistaudu etukäteen ravintolaillalliseen. Mitä hienompi ruokapaikka, sitä vaatimattomammat ja tavattoman kauniisti lautaselle asetellut kulinaariset nautinnot sinua todennäköisesti odottavat. Jotta osaisit oikealla tavalla nauttia ruokailusta, syö pikku välipala ennen ravintolaan menoa. Jos ruokaa sattuisi olemaan esim. noutopöydässä hyvinkin runsaasti, on myös hyvä syödä vähän etukäteen kotona. Näin et todennäköisesti lipsu niin helposti terveistä ruokailutavoista, jos olet jo valmiiksi hieman kylläinen.
• Tee suunnitelma erikoistapahtumia varten. Päätä, kuinka paljon aiot syödä määrätyssä tapahtumassa tai tilanteessa. Jos olet menossa esimerkiksi elokuviin tai katsotte jääkiekko-ottelua kavereiden kanssa, ennalta tehdyt rajat rohkaisevat pysyttelemään muutoksessa mukana.
  
• Etsi liikuntamuotoja, joista nautit. Jos kylmällä säällä liikkuminen kauhistuttaa, mene kuntosalille. Jos aikaa ei tunnu riittävän liikkumiseen, 10 minuutin harjoittelu esimerkiksi aamulla, ruokatauolla ja töiden jälkeen on hyvä keino saada kulutettua kaloreita ja saavuttaa hyvä olo.
  
• Tee liikunnasta elämäntapa. Lisää liikuntaa asteittain kunnes päivittäisestä liikunnasta on tullut erottamaton osa elämääsi. Huumaa itsesi omilla endorfiineillasi pitkällä patikkaretkellä, svengaa itsesi tiukkaan liitoon tanssiparketilla tai hyppää raivonpuuskasi pihalle hyppynarulla.
• Vähennä stressiä. Jos sinulla on tapana syödä stressaantuneena, etsi itsellesi jokin toinen rentoutumiskeino, joka toimii. Älä enää haarukoi stressiä pois lihapaloilla vaan kokeile mietiskelyä, meditointia, joogaa, musiikin kuuntelua, liikuntaa tai vaikkapa kaverille puhumista. Etsi itsellesi rauhallinen paikka ja istu alas. Laita herätyskello soimaan minuutin kuluttua, sulje silmäsi ja hengitä rauhallisesti sisään ja ulos kellon soimiseen asti. Tehokkaampia meditointiharjoituksia varten kipaise kirjastoon ja lainaa ilmaiseksi mielenkiintoiselta tuntuva opas.
  
• Nuku riittävästi. Riittävä uni on ilmainen ja tehokas tapa kerätä voimia, suojautua masennukselta ja välttää väsymyksestä johtuvia onnettomuuksia. Jos sinun on vaikea saada unta voit yrittää liikunta-annoksen lisäämistä ja kahvin ja teen käytön vähentämistä.
• Liiku puhtaassa luonnossa. Metsässä tai niityillä vaeltelu vahvistaa sydäntä, lihaksia ja piristää mieltä. Pirteä mieli auttaa jaksamaan talousongelmienkin keskellä ja näkemään asiat myönteisessä valossa.
• Opettele oikea kokkaustekniikka. Nopea kypsentäminen auttaa säilyttämän ruoka-aineiden arvokkaat vitamiinit. Samalla saattaa sähkölaskukin pienentyä.
• Luovu pahoista tavoista. Tupakointi käy paitsi terveydelle myös kukkarolle. Kalliilta tuntuvat nikotiinilaastarit voivat olla hyvä sijoitus, jos pääset niiden avulla eroon satoja euroja vuodessa maksavasta sauhuttelusta.
• Unohda kaupalliset laihdutusdieetit. Eivät toimi. Unohda myös "puhdistuskuurit". Maksa on elimistön oma, äärimmäisen tehokas, puhdistuskoneisto, joka ei tarvitse ulkopuolista apua. Erilaisista juomista, pillereistä ja dieeteistä hyötyvät lähinnä niiden valmistajat.
• Hanki lemmikki. Yksi parhaimpia tapoja kohentaa mielenterveyttä ja saada riittävästi liikuntaa on hankkia liikunnasta pitävä koira lemmikiksi. Kävely on loistavaa liikuntaa ja eläimen seura tekee siitä vielä hauskempaa ja sosiaalisempaa. Jos sinulla ei ole omaa koiraa, kysy naapurilta, tarvitsisiko hän ulkoilutusapua.
• Muuta olohuone kuntosaliksi. Onko sinulla jo kokemusta siitä, miten omassa olohuoneessa voi pyöräillä, uida, kävellä kuin kansallisbaletissa, istua muurahaispesässä ja noukkia legoja varpailla. Hienon kuntosalin kuukausimaksu kaataa helposti tarkankin budjetin. Halvemmalla voit nostaa kuntoa yliopistojen tai urheiluseurojen liikuntapaikoissa, jotka tarjoavat myös ohjattua liikuntaa.
• Hoida hampaitasi huolella. Hammaslääkärin vuositarkastus on vielä halpa juttu, mutta pahasti reikiintyneen purukaluston hoitoon uppoaa helposti suuria summia. Ennaltaehkäisy on tässäkin kaiken avain: osta hyvä hammasharja, tahnaa ja hammaslankaa ja käytä niitä oikein ja säännöllisesti.
• Luovu ihmeruoista. Granaattiomenamehu on toki terveellistä, mutta yhtä lailla keho pitää kaalista, pinaatista ja kotimaisista marjoista. Keho ei myöskään kaipaa kalliita erikoisvesiä. Tavallinen kraanavesi hoitaa nesteytyksen mallikkaasti.
• Ole vaatimaton. Vaatimaton elämäntyyli on sopiva vastavoima korkealle elintasolle ja kerskakulutukselle. Vaatimattomuudella saattaa olla terveydellisiä vaikutuksia.

Lähteet: Laihdu! -blogi, Tohtori.fi -sivusto, oma pää