Ahdinkomatkat - vuoden vastamainos

**

Mainontaa voi piristää monin eri tavoin. Luonto-Liiton ja Voima-lehden vastamainoskilpailu Mainoskuplan ammattisarjan on voittanut Hanna Rinteen ja Netti Rönnebergin juliste ”Ahdinkomatkat”. Ei tosiaankaan mikään aurinkomatka vaan mahdollisesti ahdinkoa lisäävä ajatus lamasta.

Lama vaivaa monien mieltä ja lomat vaihtuvat lomautuksiin. Matkailu on kivaa puuhaa silloin, kun siihen on varaa. Mutta, jos varaa ei ole, kannattaa mieluummin jäädä kotirannalle. Sillä ahdinko on ikävää matkaseuraa ja sitäkin ikävämpi tuliainen, tekijät kommentoivat voitokasta työtään.

Ammattisarjassa sijoittui toiseksi Tommi Turusen juliste ”Kulutusjuhla”
ja kolmanneksi Anna Salmisalon ja Anne Yli-Ikkelän juliste ”Ideaalipark”. Kunniamaininnan sai Jonna Markkulan videotyö ”Perhe”.

Avoimessa sarjassa ykköstila jaettiin Laura Kallisen ”Bitch”-julisteen ja Yakup Albekoglun ohjaaman videon ”Viherpesu” kesken. Kolmanneksi sijoittui 17-vuotiaan Venla Viitasalon juliste ”Lols”.

Idean työhön sain, kun mietin kuinka yhä nuoremmille markkinoidaan tuotteita pinnallisuuteen ja seksuaalisuuteen liittyvillä mielikuvilla. Varsinkin tytöille tyrkytetään tietynlaista naisen muottia, naisen jolla on arvoa vain tyhmänä koristeena ja objektina, Laura Kallinen kertoo Bitch-kilpailutyöstään.

Tuomariston mukaan parhaissa töissä viestit tulivat esille jopa paremmin kuin mainonnassa yleensä. Töissä näkyy tavallaan kunkin ajan moraaliset paniikit. Kestoaiheiden kuten Chiquitaan ja H&M:ään kohdistuneen kritiikin rinnalle on noussut esimerkiksi Idolsin ja Big Brotherin parodiointi. Toisaalta töissä näkyvät aivan viimeaikaiset uutisaiheet kuten finanssikriisi ja Johanna Korhosen potkut, pohtii tuomariston jäsen, ympäristöpolitiikan tutkija Annukka Berg.

Kilpailun parhaimmisto sekä voittajatyöt ovat nähtävissä osoitteessa http://www.mainoskupla.fi.

Viime vuonna vastaavan kilpailun voitti Raasioinen (Saarioisen vastamainos).

Lähde: Deskin uutistiedote toimittajille, 27.11.2008

Lihavuutta hoidetaan väärin

*

Hyvä ystäväni ja asiakkaani diplomi-insinööri Sami Uusitalo on julkaissut mielenkiintoisen kirjoituksen Ilta-Sanomissa tänään (27.11.2008). Voin vahvistaa, että tarina on tosi ja Sami on todellakin saanut uutta puhtia elämäänsä ruokailemalla hiilihydraattitietoisesti. Pistän tähän otteita kirjoituksesta. Lukekaa loput lehdestä. Hyvä Sami!

Lihavuutta hoidetaan väärin

Painoin 15 vuotta sitten n. 90 kg (183 cm). Lääkärit ja terveydenhoitajat kertoivat sen minkä jo tiesinkin, eli minun tulee vähentää rasvaa ruokavaliossani.

Söin 0% rasvaa tuotteita, paljon kuituja jne. Pääsääntöisesti painoni nousi. Kaksi vuotta sitten painoin 117 kg. Minulla oli ”vähän rasvaa” linjalla alituiseen närästystä, ilmavaivoja, väsymystä ja heikko olo kaikin puolin.   

Noin puolitoista vuotta sitten aloin syömään juuri päinvastoin kuin ”vähän rasvaa” uskonto opettaa. Lisäsin rasvaa ja vähensin hiilihydraatteja. Ei enää perunaa, riisiä, pastaa, mehuja, jauhoisia jne. Aloin syömään joka päivä voita, margariini jäi pois kokonaan. Lähes joka päivä söin myös useita kananmunia ja esim. pekonia. Ruokavalioon kuuluivat myös kala, lihat, rasvaiset juustot, vihannekset, hedelmät, näkkärit ja joskus jotain sokerisempaakin.   

Painoni romahti. Vointi parani kaikin puolin. Oikeauskoiset lääkärit ovat kertoneet, että painoni tulee kuitenkin ”ihmedieetin” vuoksi puolen vuoden päästä takaisin. Eipä ole tullut. Painoa on nyt 97 kg. Kaikki veren rasva-arvot paranivat ruokavaliomuutoksen jälkeen.

Kolesterolin tavoitearvoissa järki käteen

**

Kirjoitan usein tässä blogissa kolesterolista ja olen varsin jyrkkäänkin sävyyn kritisoinut tuijottamista pelkkään kokonaiskolesteroliarvoon. Odottamattoman suurta ymmärrystä asiassa osoittaa professori Pertti Mustajoki. Hänen mielestään tiukka kolesterolin tavoitearvon tavoittelu ei tuo kiistatonta hyötyä kansanterveydelle. Monilla terveellisesti elävillä ihmisillä kolesteroli voi olla korkeampi kuin nyt rajana pidetty 5 millimoolia litrassa ilman, että sairauksien riski merkittävästi lisääntyy. 

Nykyään suurimmalla osalla suomalaisista kolesteroliarvo on yli 5 mmol/l. Sen kohdalla ei Mustajoen mukaan tapahdu riskihyppäystä. Tarkan tavoitearvon sijaan olisi terveydenhoitajan tai lääkärin arvioitava potilaan kanssa hänen sydän- ja verisuonitautien kokonaisriskinsä ja päätettävä miten sitä tehokkaimmin alennetaan.

Mustajoki muistuttaa, että osalla ihmisistä, etenkin epäterveellisesti ruokailevilla, tupakoivilla, vähän liikkuvilla miehillä jo suomalaisten keskitason kolesteroliarvo 5,5 mmol/l on haitallinen. Jäykät tavoitearvot tuomitsevat huomattavan määrän ihmisiä aiheettomasti "riskisairaiksi" ja johtavat jopa tarpeettomaan lääkehoitoon, professori huomauttaa. Hänen mielestään aiheettomasti "kolesteroliriskisairaita" ovat suuri osa naisista ja varsinkin ne, joilla hyvän HDL-kolesterolin pitoisuus veressä on suuri. 

Mustajoki peräänkuuluttaa suomalaisissa suosituksissa tuoretta itsenäistä ajattelua. Kolesterolin tavoitearvot ovat syntyneet Yhdysvalloissa, siirtyneet sieltä Eurooppaan ja lopulta Suomeen. 

Minun mielestäni parasta mahdollista kolesterolin hoitoa on terveystutkimuksissakin selvinnyt:

• liikunnan tärkeä rooli (nostaa HDL-kolesterolia)
• hiilihydraattien maltillinen nauttiminen maksan aterianjälkeisen triglyseridituotannon pitämiseksi aisoissa (korkeita veren triglyseridiarvoja pidetään tärkeinä tekijöinä sydän- ja verisuonitaudissa)
• laadukkaiden eläin- ja kasvirasvojen nauttiminen (vähentää ns. RLP-C -arvoja. Tätä pidetään uutena, tärkeänä mittarina sydänterveydessä) 
  

Lähde: Finfoodin uutiskirje, 26.11.2008

Syö rasvaa ja pidä verisuonet kunnossa

*

Minulla on nettisivuillani käynnissä kysely "tukkiiko rasvainen ruoka verisuonet?" Suomen Sydänliitto on vahvasti sitä mieltä, että näin on näreet, eli rasvainen ruoka on aterogeenista (tukkii ja jäykistää valtimoita). Kyselytulosteni mukaan Suomen kansa on asiasta eri mieltä. Rasvainen ruoka ei tuki verisuonia.

Kansa saa tukea käsitykselleen aivan tuoreesta kansainvälisestä tutkimuksesta, jossa kiinnostus kohdistui uuteen itsenäiseen sydän- ja verisuonitautien riskitekijään RLP-C. Tämä RLP-C (Remnant-Like Particle Cholesterol) voitaisiin ehkä suomentaa sanoilla jäännöspartikkelin tapainen kolesteroli. Jäännöspartikkelit syntyvät erittäin matalatiheyksisen VLDL:n ja kylomikronien aineenvaihdunnan seurauksena. Partikkelit sisältävät sekä rasvaa että proteiinia. Verinäytteestä partikkelit löytyvät erityisen ultrasentrifuugikäsittelyn jälkeen keskitiiviinä rasva- ja proteiinijäänteinä (IDL, Intermediate Density Lipoproteins). VLDL kuljettaa veressä triglyseridejä ja kylomikronit kuljettavat ravinnosta vereen imeytyneitä rasvoja. Rasvojen aineenvaihdunta on tavattoman monimutkaista. Tässä yhteydessä ei ole mielekästä perehtyä kaikkiin yksityiskohtiin. Sanottakoon kuitenkin vielä, että RLP-C on korkea sellaisilla henkilöillä, joilla on metabolinen oireyhtymä, insuliiniresistenssi, diabetes ja sepelvaltimotauti.

Tutkimuksessa selvitettiin mitä tapahtuu kun 613 lihavaa henkilöä sai kymmenen viikon ajan syödä joko vähärasvaista (20-25%) tai runsasrasvaista (40-45%) ruokaa. Runsasrasvaista ruokavaliota noudattaneilla oli merkittävästi vähemmän jäännöspartikkeleita (RLP-C) veressä ruokailun jälkeen ja he olivat laihtuneet enemmän kuin ravintorasvoja vältelleet koehenkilöt. Tämä ei varmaan tullut tutkijoille yllätyksenä, mutta pitivät löydöstä hyvin mielenkiintoisena. Mahdollisesti vähärasvaisuuteen pyrkivä valistustyö on vähitellen tulossa tiensä päähän. Seurataan tilannetta.

Tutkimus julkaistaan Journal of Nutrition -lehdessä joulukuussa 2008. Tutkimusprojekti on koonnut tutkijoita monesta eri maasta: Hollannista, Tanskasta, Espanjasta, Ranskasta, Tsekistä ja Ruotsista.

Lähde:  van Hees AM, Saris WH, Dallinga-Thie GM, Hul GB, Martinez JA, Oppert JM, Stich V, Astrup A, Arner P, Sørensen TI, Blaak EE. Fasting and Postprandial Remnant-Like Particle Cholesterol Concentrations in Obese Participants Are Associated with Plasma Triglycerides, Insulin Resistance, and Body Fat Distribution. J Nutr 138 (12): 2399-2405, 2008

Maanantaiaamut ovat pahimpia

Tiede -lehti yllättää meidät 24.11.2008 huvittavalla tiedejutulla vakavasta aiheesta. Tässä juttu lyhennettynä. Lukekaa koko juttu lehdestä.

Kuolemantapauksista puolet sattuu kello kuuden ja keskipäivän välisenä aikana, vaikka vain neljännes vuorokauden tunneista osuu siihen jaksoon. 

Syyksi on epäilty ihmisen kellogeenien aiheuttamia biologisia muutoksia. Hormoneja erittyy, syke nopeutuu, verenpaine kasvaa ja verihiutaleet ärhäköityvät.

Saksalaiset tutkijat halusivat tarkistaa, voisiko myös ulkoisilla kelloilla olla vaikutusta halvauksien ilmaantumiseen. 

He rekisteröivät yli 40 000 potilaan oireiden alkamisajankohdan vuosina 2000-2005 ja analysoivat, muuttuiko se keväisin, kun kelloja siirrettiin tunnilla eteenpäin, ja vastaavasti syksyisin, kun viisareita käännettiin 60 minuuttia taaksepäin.

Talviaikana kello kahdeksaan mennessä oli halvauksista ilmaantunut neljännes ja yhteentoista mennessä puolet. Neljäsosa neurologisista oireista kehittyi siis ajanjaksona, joka käsitti vain kahdeksasosan vuorokaudesta. 

Toden totta: kun kelloja siirrettiin keväällä tunti eteenpäin, 25 prosentin ja 50 prosentin rajat siirtyivät täsmälleen 60 minuuttia aikaisemmiksi. Ilmiö oli aivan sama, verrattiinpa viittä kellon siirtoa edeltänyttä viikkoa siirron jälkeiseen viikkoon tai vain siirronjälkeiseen vuorokauteen. 

Samankaltainen mutta päinvastaiseen suuntaan siirtyvä kohtausten esiintymisajankohdan muutos nähtiin syksyllä. Halvausten syy ei vaikuttanut tulokseen. 

Sisäinen kello ei selitä kaikkea aamujen kauheudesta. Ulkoisen kellon painostuksen alainen herääminen eli pään irrottaminen tyynystä aiheuttaa ainakin osan aamun ja aamupäivän vaarallisuudesta. Jo ennestään on tiedetty, että maanantaiaamu on kaikkein pahin.

Blogiani rakastetaan

*

Olen saanut odottamattoman suuren ja hämmentävän tunnustuksen Ne elävät vain yhden päivän -blogin kirjoittajalta. Blogiani peräti rakastetaan.

Tässä laitan seitsemälle blogisuosikilleni eteenpäin "I love your blog" -tunnustuksen. Jokainen lisätköön sitä osoittavan kuvan omaan blogiinsa ja antakoon tunnustuksen eteenpäin seitsemälle bloggaajalle.

• Ihan tervettä
• Kemikaalicocktail
• Kebabpizzeria
• Timo Kuuselan blogi
• LAIHDU!
• Dr. Dahlqvists blog
• Kostdoktorn

Keltaisen miehen surma on valkoinen kolajuoma

#
Nousevan auringon maasta kuuluu kummia. Japanilaisille markkinoille on kehitelty varsin erikoinen tuote. Pepsi on tuonut maan markkinoille suunnatun kolajuoman ja jugurtin yhdistelmän. Tuote lienee suunnattu makean ystävien aamupalapöytään.

Tuotteen nimeksi on annettu peräti Pepsi White. Tuotetta testanneen Tokyo Times -blogin kirjoittajien mielestä Pepsi White ei hivele makuhermoja. Ihmeellinen liuos muistuttaa vedellä laimennettua shampoota. Testaaja tosin väittää shampoonkin maistuvan paremmalta. Ehkä Pepsillä lasketaan näin joulun alla valkoisen kolan hurjaan menekkiin? Milloin tuote rantautuu Suomeen?

Lisätietoja: Muutama minuutti (!) tämän kirjoitukseni ilmestymisen jälkeen sain sähköpostia Tuomakselta (kiitos!). Hän on ilmeisesti tutustunut aiheeseen huolella, sillä hän osasi sanoa, että Joulupukki tuskin saa nauttia Pepsi White -juomaa täällä Suomessa. Tuomaksen tietojen mukaan tämä tuote on koemielessä tarkoitettu vain Japanin markkinoille. Tuote ei sisällä jugurttia laisinkaan. Jugurttimaisuus on saatu aikaiseksi keinotekoisesti. Lopuksi vielä täydellinen lista Pepsin erilaisia viritelmiä: List of Pepsi types.

(Kuva on napattu Tokyo Times -blogista)

Lähde: Aamulehti, 21.11.2008

Kaupat voisi pitää kiinni pyhäpäivinä

***

Aina yhtä valppaasti asioita seuraava arkkiatri Risto Pelkonen on puhunut viisaita kauppojen aukiolosta pyhäpäivinä:

Valtaväestölle tekisi hyvää rauhoittua ja hiljentyä, eikä aina mennä jonnekin. Kauppa luo tarpeita, joita ei itse asiassa ole.

Hyvin sanottu!

Lähde: Uusi Suomi, 20.11.2008

Välipalat veks - kroppa terveeks?

**

Hohhoh, nyt on tämä poika ollut väsynyt. Olin luennoimassa ensin useita päiviä Rovaniemellä Lapin urheiluopistossa ja heti sen jälkeen Siuntion Hyvinvointikeskuksessa ideoimassa yritysjohtajille ravitsemukseen ja liikuntaan liittyviä asioita (Mercuri International). Oli valtavan kiintoisia tapahtumia, mutta alan ilmeisesti tulemaan vanhaksi kun niin kamalasti väsyttää pelkkä matkustelu ja luennointi.

Yhteistä molemmille tilaisuuksille oli avoin ja kyseleväinen asenne kuulijakunnassa. Rohkeasti pohdimme esimerkiksi asetelmaa: onko järkevää syödä välipalavoittoisesti kun vaihtoehtona on panostaminen monipuoliseen aamupalaan, riittävän energiapitoiseen lounaaseen ja tukevaan päivälliseen? Onko itse asiassa syynä monien ihmisten lihavuuteen juuri runsas välipalojen syönti?

Virittämissäni keskustelualoitteissa tuli ilmi blogini lukijoita mahdollisesti kiinnostavia seikkoja:

• päivittäisen ruokailun luonne on muuttunut viime vuosikymmeninä
• laadun sijaan ruokailemme nykyään enenevässä määrin mahdollisimman edullisesti ja ruoan pitää valmistua nopeasti ja kätevästi
• ruokailuhetki on enemmänkin energiantankkausta eikä mikään nautinto
• kun lounaan jälkeen on taas pian nälkä, voi syytä etsiä joko liian kevyestä lounaasta tai ruoan (jatkuvasta) näkemisestä johtuvasta mielihyväkeskuksemme kepposesta. Tekee taas mieli vähän mielihyvää tuottavaa ruokaa/naposteltavaa vaikka oikeastaan ei olekaan nälkä.
• nälän tyydyttäminen välipaloilla on petollista, sillä välipalat ovat usein varsin energiapitoisia. Meitä neuvotaan syömään tasaisin väliajoin, jotta verensokeri ei heittelehdi liikaa. Onko tämä pelkkää välipalabisneksen tukemista?
• moni nykyihminen on aivan avuton hellan ääressä, joten tyydytään liian usein puolivalmisteisiin. Terveyttä toisi välittömästi pyrkimys mahdollisimman usein tehdä ruokaa itse kotona perusruoka-aineksista. Moneen kertaan lämmitetty ja pitkälle prosessoitu teollinen valmisruoka ei takuulla ole yhtä terveellistä syötävää kuin maistuva kotiruoka.
• elämä on kiireen täyttämää siinä määrin, että kotiin tullessamme meillä ei ole aikaa ja energiaa valmistaa ruokaa. Tyydymme eineksiin, valmispizzaan, voileipiin, naposteltavaan jne.

Mitä mieltä olette? Onko nykyinen välipalakulttuurimme turmioksi?