Kansalaisaloite

keskiviikkona, syyskuuta 12, 2007

Kuhaa menisi enemmänkin

**
Kaupaksi menisi enemmän kuhaa
jos tarjottavaa vain olisi. Kotimaisen kuhan sesonki menee nykyään ohi ennen kuin se kunnolla alkaakaan. Kuhapulaa on paikattu tuonnilla Virosta. Sieltäkään ei ole saatu niin suuria määriä kuin olisimme halunneet, sanoo Kalaliike E. Erikssonin ostopäällikkö Mika Nordström.

Kuha on kokin ihannekala:
  • hienostunut aromi
  • vaaleaa kiinteää lihaa
  • keskirasvaista
  • fileoituna lähes ruodotonta
Kuhan arvostus näkyy hinnassa. Kotimaisesta kuhafileestä saa maksaa keskimäärin 20–24 euroa. Hintaa on hilannut ylös kysynnän ohella niukkuus. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) keräämien vuoden 2006 tilastojen mukaan ammattikalastajat pyysivät kuhaa mereltä 468 tonnia ja sisävesiltä 99 tonnia. Se ei riitä kysyntää kattamaan.

Kalankasvatuksesta toivotaan helpotusta kuhapulaan. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa ratkaisuja kuhan ruokakalakasvatukseen on haettu kiertovesitekniikasta. Se perustuu veden kierrättämiseen, puhdistamiseen ja uudelleen hapettamiseen suurissa pyöreissä kasvatusaltaissa. Koko homma onnistuu valvotusti ja siististi sisätiloissa.

– Jos kiertovesilaitos rakennetaan jonkun suuren teollisuuslaitoksen yhteyteen, kasvatuksessa on mahdollisuus hyödyntää teollisuuden hukkalämpöä. Sillä voidaan pienentää merkittävästi veden lämmittämisestä koituvia kustannuksia. Kiertovesitekniikkaa käytetään Suomessa jo onnistuneesti saimaannieriän ja sammen kasvattamiseen, kertoo RKTL:n erikoistutkija Juha Koskela.

Kuha kasvaa parhaiten lämpimässä vedessä. Maksimikasvu saavutetaan 26–30 asteessa. Viileässä vedessä kasvu on hitaampaa ja kasvu pysähtyy noin 12–14 asteessa. RKTL:n kasvulaskelmien mukaan tasaisessa 22-asteisessa vedessä 100 gramman kuhanpoikanen kasvaa noin puolessa vuodessa 600 gramman kokoon.

Kuhan viljelyominaisuudet ovat haastavat. Pieni kalanpoikanen on opetettava syömään kalanrehua (yäk!). Ongelmia tuottaa myös kannibalismi. Kuhat pistävät herkästi pienemmät lajitoverit poskeensa. Kuha on myös valonarka laji. Parhaat kasvuolosuhteet kuhalle voidaan taata hallitiloihin rakennetussa kiertovesilaitoksessa.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa on tutkittu myös kuhan kasvumahdollisuuksia merellä verkkokasseissa kirjolohen ja siian tapaan. Normaalisti Saaristomerellä veden keskilämpötila on kuhan kasvuminimilämmön yläpuolella kesäkuusta lokakuun loppuun.

– Noin 24 viikon kasvukausi edellyttää, että mereen kasvamaan siirrettävien poikasten koko tulee olla vähintään 60 grammaa. Silloin kasvukaudessa päästään noin 600 gramman markkinakokoon, Koskela sanoo.

Verkkoallaskasvatuksen kannattavuus paranee, jos kasvatukseen voidaan käyttää pohjoisen viileään veteen sopeutunutta kuhakantaa. Se kasvaisi Etelä-Suomen lämpimämmillä vesillä normaalia kuhaa nopeammin.

– Nykyinen ilmastonmuutos saattaa parantaa kuhan verkkoallaskasvatuksen edellytyksiä, Koskela sanoo.

Artikkelin on tuottanut Suomen Kalankasvattajaliitto.

Lähde: Deskin uutistiedote toimittajille, 12.9.2007

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti