**
Sain viime viikonloppuna luennoida stressin terveysvaikutuksista eräälle työporukalle. Tulimme siihen loppupäätökseen, että työperäinen stressi on hyvä asia, kunhan stressi pysyy aisoissa. Jatkuva kiire, epämieluisat työolosuhteet, huoli tulevaisuudesta, riittämättömyyden tunne jne. kohottaa ja pitää koholla ns. stressihormoneja (kortisoli, adrenaliini). Me olemme vaarassa sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, olemme vaarassa lihoa, verenpaine kohoaa, voimme kehittää sokeritaudin tai vaikkapa herkemmin joutua flunssan kouriin. Kerroin yöllä työskentelevien univajeen aiheuttamasta stressihormonien kohoamisista. Unihäiriöt voivat vaikuttaa hiilihydraattien aineenvaihduntaan ja elimistömme hormonitoimintaan. Esimerkiksi ruoansulatusta kiihdyttävät hormonit lisääntyvät ja vaikuttavat näläntunteen lisääntymiseen. Tätä kautta työntekijä herkemmin lihoo, tulee insuliiniresistenssiä (insuliinia muodostuu mutta sillä ei ole tehoa) ja sitä kautta kehittyvät kaikki muut sokeritautiin viittaavat muutokset.
Tuoreessa brittitutkimuksessa saamme tälle ilmiölle lisävahvistusta. Työllä voi todella tappaa itsensä! Pitkään jatkuneessa epidemiologisessa tutkimuksessa seurattiin 10 000 brittiläisen virkamiehen työperäisiä sairauksia. Epidemiologisessa tutkimuksessa pyritään pääsemään selvyyteen sairauksien ja niiden riskitekijöiden esiintymisestä ja jakaantumisesta väestössä. Tutkija Tarani Chandola pitää mahdollisena, että stressi aiheuttaa otaksuttua suoremmin biologisia muutoksia, jotka vähitellen voivat johtaa esimerkiksi sydänsairauksiin.
Tutkijat havaitsivat jatkuvan työpaineen alla kamppailevien sairastuneen 68 prosenttia useammin sydäntautiin. Erityisessä vaaravyöhykkeessä olivat hieman alle 50-kymppiset. Euroopan sydänterveyden julkaisussa (European Heart Journal) ilmestynyt tutkimus varoittaa edelleen stressin synnyttämistä muista lieveilmiöistä: syödään epäterveellisemmin, tupakoidaan liikaa, juodaan liikaa alkoholia ja liikutaan liian vähän. Työpaineen alla uupuvilla virkamiehillä esiintyi myös useammin sydänrytmin vaihtelua, joka on ennusmerkki heikommasta sydämestä. Kortisolitasot olivat odotetusti korkeampia. Tutkija Chandolan mukaan korkeat veren kortisolitasot voivat vaurioittaa verisuonia ja sydäntä.
Ajattelemisen aihetta antaa tämäkin tutkimus.
Lähde: Reuters Health, 22.1.2008
Ihmiselle turvallinen päivärytmi ja sopiva stressitaso saadaan kun jaetaan vuorokausi kolmeen osaan:
VastaaPoista1) 6-8 tuntia unta
2) 7-10 tuntia töitä
3) 6-9 tuntia vapaa-aikaa
Mökkihöperö
Mökkihöperö esittelee tuossa hyvän mallin vuorokausirytmiksi. Painottaisin tuota vapaa-aikaa. Laadukas vapaa-aika on muutakin kuin löhöämistä kotisohvalla. Vapaa-ajan ymmärrän sellaiseksi laatuajaksi, jolloin fyysisesti ja psyykkisesti palaudutaan työpäivän rasituksista. Silloin hoidetaan ihmissuhteita ja harrastuksista haetaan potkua elämään.
VastaaPoistaItse pidän hyvin tärkeänä, että sovitetaan vapaa-aikaan aimo annos palauttavaa liikunta sen mukaan miten rankkaa on työelämässä. Liikunta vähentää tehokkaasti työperäistäkin stressiä.
Viisaita ajatuksia tärkeästä aiheesta. Työntekijä itse ei useinkaan pysty vaikuttamaan tilanteeseensa parantavasti vaan joutuu olosuhteiden uhriksi.
VastaaPoistaAiempaan kirjoitukseesi liittyen minulla olisi kysymys: Olet suositellut kalaöljykapseleiden käyttöä sydänlääkkeiden lisänä, mikäli kalaa ei syödä tarpeeksi. Jos lääkitykseen kuuluu Plavix -klopidogreeli, joka on määrätty vuodeksi pallolaajennuksen jälkeen, voiko silloin myös käyttää em. kalaöljykapseleita 2 kpl/päivä kuten annostusohje on.
Jep, Scorpio58 työpaineilla on terveysvaikutuksia.
VastaaPoistaEn uskalla ottaa kantaa kalaöljyihin yhdessä muiden lääkkeittesi kanssa. Sinua hoitava lääkäri on sen asian paras asiantuntija.