**
Kirjoitettu alun perin 8.8.2009. Useita päivityksiä, joista viimeisin on 3.1.2010.
D-vitamiini kiinnostaa lehtiä. Tamperelaisessa ylioppilaslehdessä ilmestyi 3.12.2009 Jouni "Neonomide" Karhun kirjoitus "Onko D-vitamiini ihmelääke?" Äskettäin ilmestyi myös tohtori Matti Tolosen kirjoitus "Urheilijan D-vitamiini" Huippu-Urheilu Uutiset -lehdessä. Tämän blogikirjoituksen pohjalta väsätty yhteenvetoni "ISO-DEE" ilmestyi Kunto & terveys -lehdessä 6/2009. Nautinnollista luettavaa D-vitamiinista on siis tarjolla tuutin täydeltä.
D-vitamiini kiinnostaa lehtiä. Tamperelaisessa ylioppilaslehdessä ilmestyi 3.12.2009 Jouni "Neonomide" Karhun kirjoitus "Onko D-vitamiini ihmelääke?" Äskettäin ilmestyi myös tohtori Matti Tolosen kirjoitus "Urheilijan D-vitamiini" Huippu-Urheilu Uutiset -lehdessä. Tämän blogikirjoituksen pohjalta väsätty yhteenvetoni "ISO-DEE" ilmestyi Kunto & terveys -lehdessä 6/2009. Nautinnollista luettavaa D-vitamiinista on siis tarjolla tuutin täydeltä.
HAUSKA EPISODI
Tämä on aika hauska episodi. Se osoittaa kaikessa raadollisuudessaan miten nopeasti huhut leviävät internetissä. Neonomide nimittäin harhautti monia muitakin kuin minua. Häveliäissyistä en mainitse kaikkia hänen harhauttamiaan. Minä olen oppinut luottamaan Neonomiden uutisointiin, mutta menin minäkin tietysti lankaan sitten kun hän eräänä iltana päätti kertoa uutisankan - kvaak kvaak. Neonomiden nähtiin alkuillasta keräävän leuankappaleita kuultuaan ja kerrottuaan varsinaisesta jymyuutisesta Tiede.fi -palstalla. Minäkin kerroin siitä uutisesta ja pyysin teitä pitämään lujasti kiinni erityisesti alahuulesta, ettei se hämmästyksen voimasta tippuisi pois silkasta hämmästyksestä. Neonomide oli ilmeisesti luultuakin varomattomampi huhujenlevittelyssään ja keräili siis leuankappaleita pitkin lattiaa :-) Syynä leuan loksahtamiseen auki piti olla professori Pentti Tuohimaan täydellinen takinkäännös. Nyt en tiedä mikä Neonomidelta tipahtaa seuraavaksi, mutta kunnian kukkuloilta hän ainakin syöksee alas - ja vauhdilla. Hän on siteerannut tietolähdettään väärin. Professori Tuohimaan takki on edelleen oikeinpäin. Tampereelta ei edelleenkään kajahda kovinkaan lujaa. Uusimman tutkimusnäytön mukaan professori Tuohimaa ei sittenkään suosittele megaluokan D-vitamiiniannoksia kroonisten sairauksien ja syövän estoon. Rauha on laskeutunut virallisterveelliseen pesäkkeeseen, Neonomide on vajonnut pohjamutiin noustakseen sieltä vielä ylös eräänä kauniina päivänä. Ei sellainen joka kirjoittaa tuhansia D-vitamiiniviestejä aina voi olla väärässä. Tulee se päivä, ehkä jo huomenna, jolloin hän taas siteeraa tutkimuksia oikealla tavalla, eikä harhauta terveystoimittajia. Älkää potkiko häntä liian syvälle mutaan! Jääköön tämä episodi muistuttamaan meitä siitä, että lähteet kannattaa aina tarkastaa ja se koskee erityisesti minua. Jos tämä hauska episodi houkutteli sinut lukemaan D-vitamiinista, niin jatka toki lukemista. Tekstiä riittää ja Neonomide on usein tekstilähteenä. Todennäköisesti ei kuitenkaan kvaak, kvaak -linjalla kauttaaltaan.
Yleisradion tiedetoimitus oli 24.11.2009 haastatellut dosentti Christel Lamberg-Allardtia, joka on ollut kommentoimassa tässäkin terveysblogissa. Lamberg-Allardt rohkeni sanoa vihdoin ääneen sen, minkä D-vitamiinitutkimusta seuranneet ovat tienneet jo pitkään: "D-vitamiinia kannattaa syödä yli nykyisten suositusten."
Tämä kannattaa ottaa vakavasti, sanoo elintarviketieteiden kandidaatti Janne Huovila Helsingin Yliopistosta. Ravitsemuspoliittinen päätöksenteko on tunnetusti hidasta, siksi on syytä kuunnella Lamberg-Allardtia: “Hyvä nyrkkisääntö on 20 mikrogrammaa päivässä aikuisille ja 10 mikrogrammaa pikkulapsille”. Nykyinen suositus on aikuisilla 10 mikrogrammaa, jonka alle jää suomalaisten keskimääräinen D-vitamiinin saanti.
Kommentteja on tullut tähän blogikirjoitukseen tosi paljon (yli 400 kpl!) ja sähköpostia varsin runsaasti (yli 50 kpl). Tämä on ylivoimaisesti suosituin blogikirjoitukseni ainakin jos lasketaan saapuneiden kommenttien määrää. KIITOS tavattoman hienosta keskustelusta!
Yleisradion tiedetoimitus oli 24.11.2009 haastatellut dosentti Christel Lamberg-Allardtia, joka on ollut kommentoimassa tässäkin terveysblogissa. Lamberg-Allardt rohkeni sanoa vihdoin ääneen sen, minkä D-vitamiinitutkimusta seuranneet ovat tienneet jo pitkään: "D-vitamiinia kannattaa syödä yli nykyisten suositusten."
Tämä kannattaa ottaa vakavasti, sanoo elintarviketieteiden kandidaatti Janne Huovila Helsingin Yliopistosta. Ravitsemuspoliittinen päätöksenteko on tunnetusti hidasta, siksi on syytä kuunnella Lamberg-Allardtia: “Hyvä nyrkkisääntö on 20 mikrogrammaa päivässä aikuisille ja 10 mikrogrammaa pikkulapsille”. Nykyinen suositus on aikuisilla 10 mikrogrammaa, jonka alle jää suomalaisten keskimääräinen D-vitamiinin saanti.
Kommentteja on tullut tähän blogikirjoitukseen tosi paljon (yli 400 kpl!) ja sähköpostia varsin runsaasti (yli 50 kpl). Tämä on ylivoimaisesti suosituin blogikirjoitukseni ainakin jos lasketaan saapuneiden kommenttien määrää. KIITOS tavattoman hienosta keskustelusta!
Kummitus kirjoitti: "Lukekaa ihmiset uudelleen, myös aktiiviset kommentoijat. Ei ole paskempi keskustelu, positiivisesti nöyryyttävä. Vähemmänpuhujatkin huutaa lujaa, en puhu itsestä. Laiskuuttani eksyin n. puoliväliin tätä sivua, herramunjeesus että kaverit on viksuja! Ihan tosi." Mökkihöperön mielestä Kummitus puhuu totta: "(Kohta on) 400 kommenttia kasassa ja lisää tulee. Krisulla on parhaimmat ravintokeskustelut mitä netistä voi löytää. Monia vuosia kirjoituksia ja keskusteluja on tullut täällä seurattua ja meno paranee koko ajan".
Voit myös keskustella D-vitamiinin myrkyllisyydestä 7.9.2009 avatussa ketjussa.
Professori Christel Lamberg-Allardt on ystävällisesti kommentoinut vilkasta blogikeskusteluamme 6.9.2009: "D-vitamiiniryhmä saa syksyn 2009 aikana valmiiksi selvityksenä ja ehdotuksensa siitä, millä keinoilla suomalaisten D-vitamiinisaantia voitaisiin lisätä. Ryhmä ei muuta suositusta, sillä mahdolliset muutokset tehdään pohjoismaisena yhteistyönä. Maailmalla käydään erittäin vilkasta keskustelua suosituksista. Iso-Britanniassa valmistellaan jonkinlainen konsensuslausunto, joka pohjautuu heinäkuun alussa pidetyn kokouksen keskusteluun. Heillä ei ole tällä hetkellä saantisuositusta. Reinhold Vieth oli mukana puolustamassa korkeita saantisuosituksia, mutta yleinen mielipide oli paljon maltillisempi, ja korostettiin sitä, että emme tiedä haittavaikutuksista riittävästi. Lokakuun alussa pidetään 13. kansainvälinen D-vitamiinikongressi Belgiassa (vitamin D workshop), jossa järjestetään debatti saantisuosituksista. Haluan siis korostaa, että D-vitamiinitutkijapiireissä ei olla päästy yhteisymmärrykseen sopivasta saannista. Oma käsitykseni on, että riittävää näyttöä suurten saantien höydyistä ei ole, ja niiden haitoista vielä vähemmän. D-vitamiini on toksinen aine jolla on vaikutus kalsiumaineenvaihduntaan. Se että isoissa epidemiologisissa tutkimuksissa on löydetty yhteys jonkun taudin riskin ja D-vitamiinitasojen välillä, ei tarkoita sitä että kyseessä on suora syy-seuraus. Hyvää syy-seurausnäyttöä hiukan isompien annosten suhteen on murtumien ehkäisyssä: päivittäinen 20 µg lisä voi estää luunmurtumien syntyä vanhemmalla iällä. Mutta keskimääräinen saanti Suomessa ei ole tällä hetkellä kaikilla ihmisillä riittävä – toisaalta toisten saanti voi olla erittäin hyvä. Saantisuositus tarkoittaa sitä, että väestöstä 95% saa D-vitamiinitarpeesta tyydytetyksi.
Tärkeä huomautus lukijalle! Huomaatte aika pian:
1) että tällaisessa tavallisessa terveysblogissa, mielipiteet rönsyilevät laidasta laitaan. Tässäkin blogikirjoituksessa sallitaan vapaa mielipiteiden vaihto puolesta ja vastaan tärkeästä terveysteemasta. Blogin pitäjän mielestä, vapaus esittää mielipiteensä on tärkeämpää kuin mielipiteiden/keskustelun siistiminen noudattamaan esimerkiksi Valtion ravitsemusneuvottelukunnassa linjattuja suosituksia. Jos minä tällä tavalla teen oman uskottavuuteni terveysvalistajana mahdottomaksi ja menetän kaikki mahdollisuuteni elättää perheeni ja itseni tällä työlläni, se on tietenkin valitettava henkilökohtainen menetys, mutta mielestäni se oli kuitenkin sen arvoista. Ei elämää voi pelkästään rahassa mitata.
2) että joissakin kommenteissa esiintyy varsin värikästä kielenkäyttöä. Älä anna tämän liiaksi häiritä mahdollista lukunautintoasi. Siinäkin tapauksessa, että menetän lopullisen uskottavuuteni erityisesti lääkäreiden keskuudessa, toistan tässä erään ahkeran kommentoijan (Neonomide) minun mielestäni loistavan repliikin (kerään itse sanontoja ja aforismeja): Kaikkein vaikeimmin vakuutettava ryhmä ovat juuri lääkärit, ja uskon tämän johtuvan mm. siitä, että heihin istutetaan akateemisen heimonsa sosialisaation myötä tarve ja taipumus uskoa ja luottaa asioihin, joihin heillä on valtaa. D-vitamiinia saa vapaasti ilman reseptiä, joten siihen suhtaudutaan epäluuloisesti.
3) että jokaisen meistä on syytä D-vitamiinin suhteen säilyttää terve harkintakyky. Vaikka laadukkaat tutkimukset ja monet kommentit osoittavat D-vitamiinin nykyisen suositustason riittämättömäksi ylläpitää terveys, sen umpimähkäinen otto ravintolisänä voi joissakin (harvinaisissa?) tapauksissa johtaa vakaviin terveydellisiin seuraamuksiin. Tämä johtunee D-vitamiinin luonteesta toimia sekä suojaravintoaineena että hormonina. D-vitamiinin optimaalinen saanti lienee parasta tarkistaa verinäytteellä ja tulkita laboratorioarvot asiantuntijan kanssa.
Tähän 8.8.2009 kirjoitettuun juttuun on ilmestynyt mielenkiintoisia kommentteja (Lue kaikki jos jaksat! Uusimmat viimeisenä.). Ota sinäkin kantaa siihen onko Neonomide -nimimerkillä esiintyvä asiantuntija oikeassa, että saantisuosituksia pitäisi todella reippaasti kohottaa. Tasapuolisuuden kannalta on ollut hyvä, että erityisesti viime päivinä on tullut D-vitamiinin saantisuositusten nostamiseen kielteisemmin suhtautuvia kommentteja. Suurin osa kommenteista heijastelee kuitenkin näkemystä, että D-vitamiinisuosituksissa on ollut liian varovainen linja. Mieleenpainuvampia letkautuksia saamme Tutkija -nimimerkiltä lukea: "Onneksi meitä on moneen junaan sillä kehittyäkseen ihminen ja tiede tarvitsee haastajia ja epäilijöitä. Muuten istuisimme kaikki vielä luolassa tai hinkkaisimme kepillä kipinöitä." Kommentteja saa tulla lisää!
Huomautan, että Tiede -lehden keskustelupalstalla on käynnissä erittäin mielenkiintoinen ja pitkä keskustelu samasta asiasta. Käykää siis lukemassa myös Tapaus D-vitamiini -keskustelua ja sanokaa mielipiteenne! Lokakuussa 2008 tässä minun terveysblogissani oli viimeksi laajaa huomiota saanut D-vitamiinikeskustelu. Kannattaa ehkä sekin keskustelu kahlata läpi? Pakkotoisto -foorumi pistää lusikkansa soppaan D-vitamiinikeskustelulla. Elintarviketieteiden kandidaatti Janne Huovila käy myös asiasta keskustelua! Erinomaista tietoa tarjoaa professori Ilari Paakkari. Lukekaa myös tohtori Osmo Viinamäen kirjoitus. Reumalääkäri Pekka Nykänen on laatinut hyvän koosteen D-vitamiinin ja kalsiumin merkityksestä luuston hyvinvoinnissa. Euroopan komission tieteellinen ravitsemuskomitea on vuonna 2002 julkaissut laajan raportin D-vitamiinin terveysvaikutuksista. Emeritusprofessori Antti Aro innostui vanhoilla päivillään hehkuttamaan D-vitamiinin puolesta. Lisäksi teidän kannattaa lukea erään JimmyWho:n kirjoituksia. Yhdysvaltalaisen non profit -organisaatio Life Extension Foundationin perustajan William Faloonin englanninkielinen kirjoitus D-vitamiinista varmasti herättää ajatuksia. Riippumatta siitä mitä mieltä olet D-vitamiinisuosituksista, sinun kannattaa lukea tohtori Paul J. Albertsin tuore katsaus Autoimmunity Reviews -lehdessä D-vitamiinin roolista autoimmuunisairauksissa.
Pieni yhteenveto keskustelusta lienee paikallaan.
Yllättävän vilkkaan keskustelun käynnisti nimimerkki Valtsu toteamalla, että uusia ravitsemussuosituksia laativassa työryhmässä asiantuntijana oleva dosentti Christel Lamberg-Allardt on tieteellisissä artikkeleissaan päätynyt suosittelemaan korkeampia D-vitamiinin päiväannoksia kuin mihin hän olisi valmis päätymään Valtion ravitsemusneuvottelukunnan tulevissa suosituksissa. Nimimerkki Neonomide on sitä mieltä, että koko ajatus D-vitamiinien päivittäisannoksista on vitsi. Jopa 20 mikrogramman päivittäisannoksia hän pitää vaatimattomina. Asian vakuudeksi hän pyytää lukemaan erään englanninkielisen blogitekstin. Raskaana oleville naisille edes 100 µg päivässä ei näytä riittävän SEKÄ äidin että sikiön D-vitamiinin tarpeisiin. "Thus, there is no evidence in humans that even a 100 000 IU/d (2500 µg/päivä!!!) dose of vitamin D for extended periods during pregnancy results in any harmful effects." Jos D-vitamiini näyttää olevan erittäin turvallista raskaana oleville naisille JOPA 2500 µg:n päiväannoksilla, eikö koko homma ala haista paskalle jo Timbuktuun asti? Näin ihmetteli Neonomide - aiheellisesti!
Christer Sundqvist sai sähköpostilla ehdotuksen, että muutamat nimetyt henkilöt laatisivat yhdessä tavallisille ihmisille D-vitamiinin vaihtoehtoiset (edistykselliset) suositukset! Neonomide, jolla on laaja kokemus ja tieto tästä D-vitamiinin käytöstä sairauksien hoitoon, sanoo viisaasti: "Olen yrittänyt vältellä tätä aihetta, koska tuskin minkään muun ravintosuosituksen suhteen 'konsensuksen' puute on niin selvä. Jos haluaa olla varma D-vitamiinin saannin turvallisuudesta ja pitoisuuksiensa noususta, kannattaa mittauttaa sekä veren 25(OH)D ETTÄ seerumin kalsium aika ajoin. Edellinen kannattaa mittauttaa pari kolme kuukautta reippaamman D-vitamiinin ottamisen jälkeen, jotta tiedetään missä mennään. Jälkimmäinen (kalsium) voi olla tarpeen riskiryhmien suhteen ja muutoinkin mielenrauhan varalta." Myös Matti Narkia on sitä mieltä, että D-vitamiinin saannista ei voida antaa yleisiä suosituksia, koska tarve henkilötasolla vaihtelee niin paljon. Eräs suurimpia syitä tähän vaihteluun on geeniperimä. Lukekaa kardiologi Davisin blogiartikkeli "The Heart Scan Blog: Vitamin D for Peter, Paul, and Mary", jossa Davis erääseen tärkeään tutkimukseen viitaten kertoo syyksi D-vitamiinireseptorigenotyypin (VDR genotype) vaihtelun. Ehkä Davis on tässä hieman epätarkka, sillä kyseessä on pikemminkin D-vitamiiniin sitoutuvan ja sitä verenkierrossa kuljettavan proteiinin (vitamin D binding protein, DBP, VDBP) genotyypin vaihtelu. DBP:n genotyypistä riippuen sama D3-vitamiiniannos voi siis joillakin henkilöillä kohottaa 25(OH)D-tasoa jopa kolme kertaa enemmän kuin joillakin toisilla. Kun lisäksi myös ainakin henkilön paino, ruokavalio (mm. kuitu) ja ikä voivat vaikuttaa asiaan, tuntuu yleisen suosituksen antaminen mahdottomalta. Lähinnä voitaisiin kai yrittää määrittää jonkinlainen alaraja, joka toivottavasti useimmilla auttaisi ehkäisemään liian vähäisestä saannista ajan myötä aiheutuvia ongelmia, mutta ei vielä takaisi optimaalista 25(OH)D-tasoa. Lisäksi pitäisi tietysti määrittää turvallisen saannin yläraja. Tämän ylärajan pitäisi kuitenkin olla riittävän korkea, noin 10000 IU/d (250 µg/d), jotta suositusten uskottavuus säilyisi. Jos suositusten uskottavuus menee, jotkut saattavat ehkä omin päin ruveta käyttämään jopa toksisisia annoksia. Neonomiden mielestä jatkuvat yli 200 nmol/l seerumitasot eivät ole tarpeellisia, ellei toinen jalka ole jo haudassa ja vaikkapa halutaan kokeilla miten D-vitamiini reagoi syöpään (eturauhassyöpää ON tutkittu 50 mikrolla ja se alensi kasvaimen aktiivisuudesta kertovaa PSA-arvoa ILMAN mitään sivuvaikutuksia). Sen sijaan 125-200 nnmol/l seerumitasot tai jo 100-150 nmol/l omaavat paljon tunnettuja ja todennäköisiä terveysvaikutuksia, ilman ilmeisiä riskejä. Ne ovat myös täysin fysiologisia ja riittäviä annoksia pitämään D-hormonijärjestemän käynnissä. On olemassa useita mittareita, joilla on päätelty että vasta >100-125 nmol/l tasot riittävät siihen että keho MYÖS varastoi D-vitamiinia eli pysytään ongelmallisen kynnysalueen (thresholdin) yläpuolella. Alemmmilla tasoilla elimistön säätelyjärjestelmä ei toimi kunnolla ja kalsitriolia ei riitä "sisäisen poliisin" tehtäviin. Neonomide sanoo: "Olen siis Christel Lamberg-Allardtin Osteoporoosiliiton 10/2008 -suosituksen kanssa samoilla linjoilla siinä, että 25(OH)D-tasot ratkaisevat ja ne PITÄÄ saada osaksi normaaleja verikoemäärityksiä JA hoitaa riskiryhmiä sellaisilla annoksilla, JOTKA NOSTAVAT kalsidiolipitoisuuden haluttuun luokkaan. Tuo 'haluttu pitoisuus' vain on erilainen minulla ja em. suosittelijoilla. Omani on rohkeampi, mutta on virheellistä väittää etteikö sen vaikutuksia olisi tutkittu. Kyse on myös siitä, MILLAISIA tutkimuksia D-vitamiinista TULISI järjestää Suomessa ja muualla. Mielestäni sellaisia joissa "normaalit" kalsidiolitasot määritetään Homo sapiensin evoluutiohistorian ja laajan epidemiologisen näytön pohjalta, EIKÄ sen pohjalta -mitä ihmiset tässä kyseisessä kulttuurista sattuvat parhaimmillaan ravinnosta saamaan.' Niin ja se tärkein pitää muistaa, eli AURINKO on fysiologisesti tärkein (90-95-prosenttisesti) D-vitamiinin lähde, EI ravinto. Ihomme kyky muodostaa 250-500 µg D3-vitamiinia puolessa tunnissa tuosta vain EI VOI OLLA SATTUMAA. En halua keskustella uuskreationistien kanssa, siksi haluan että jos jokin fakta D-vitamiinista menee perille, niin tämä. Toiseksi, D-vitamiini on elimistön 'master hormone'. Avain, joka avaa DNA-kirjaston. Sen mekanismien monimuotoisuutta voidaan vain kuvitella - tai nähdä omin silmin mihin tuloksiin sen saannin turvaaminen johtaa." Neonomide nostaa kätensä pystyyn ja huudahtaa: "Ei j***ta, kuinka paljon näyttöä vaaditaan että uskotaan että monille 125 µg päivässä on FYSIOLOGINEN annos jolla on dramaattisia terveysvaikutuksia? Tätä ei haluta ymmärtää 'ruokaideologian' vuoksi ja siksi ihmiset elävät kroonisessa välttämättömän ravintoaineen vajauksessa? Kun kaikki ovat sairaita niin sitä pidetään normaalina?" Näin kirjoitti äskettäin emeritusprofessori Antti Aro: "Terveet aikuiset sen sijaan sietävät haitatta suurempiakin (100 μg/vrk) D-vitamiinin annoksia (Vieth ym. 2001)." Jo on aikoihin eletty. Professori Aro tosiaan näyttäisi kääntäneen kelkkansa, huomauttaa Matti Narkia. Neonomiden mielestä aivan olennainen ongelma on koko "saantisuosituksen" idea, koska sitä pidetään kuin jumalan sanana. Ihmiset eivät uskalla ottaa liikaa ja vahtivat saantiaan fanaattisesti, siinä missän lääkärit totttelevat käypähoitoa kuin robotit hoitovirhesyytteen pelossa. Ensin kuitenkin pitäisi perustaa hoitosuositukset riittävän korkeisiin KALSIDIOLITASOIHIN (25(OH)D) ja ottaa siitä malli myös kansallisiin suosituksiin. Neonomide on suoraan sanoen jo menettänyt toivonsa byrokratian suhteen, eli ehkä olisi parempi että laskettaisiin kauppoihin (ja apteekkeihin) 50-125 µg annokset ja seurataan tilannetta. Siitä olisi PALJON enemmän hyötyä kuin haittaa. Laadukkaisiin blogikirjoituksiin viittaaminen on siitä kätevää, että niistä saa nopeasti sulateltavaksi sen OLENNAISEN tiedon. Ravitsemustieteen vertaisarviointilehdet ovat vuosikausia tulvineet D-vitamiinimaniaa ja terveysbyrokratian auktoriteetit ovat onnistuneet sulkemaan tältä silmänsä ja korvansa hämmästyttävän tehokkaasti. Tarvitaan siis asiallista popularisointia - muutoin apatia ei hellitä ja kuolemia oikeutetaan byrokratian "laeilla". Neonomiden pointtina on se, että ONPA D-vitamiinilla miten lupaavia tulevaisuuden sovelluskohteita tahansa, niin jo TÄHÄNastinen varma tieteellinen näyttö interventiotutkimuksista on jo niin murskaavaa että suositusten panttaaminen on ihmisoikeusrikos.
Neonomiden mukaan D-vitamiini ei TÄYTÄ klassista vitamiinin määritelmää. Toisin kuin varsinaisilla vitamiineilla, sillä EI JUURI OLE sellaisenaan mitään vaikutuksia elimistössä. Sen sijaan kahden konversion (maksa + munuaiset jne.) käytyään KALSITRIOLI eli 1,25 (OH)D vastaa tällä tietoa lähes kaikista D-vitamiinin fysiologisista vaikutuksista. Myös veren varastomuoto kalsidioli 25(OH)D omaa hormonin ominaisuuksia, mutta tällä saralla on vielä paljon tutkittavaa. HORMONIN määritelmän D-vitamiini sen sijaan täyttää täysin. Eikä pelkästään minkä tahansa hormonin - se säätelee myös muiden hormonien eritystä, toimintaa ja vaikutuksia (mm. PTH:n, estrogeenin ja progesteronin). Hormonien puutteella/epätasapainolla on usein KATASTROFAALISIA vaikutuksia elimistössä (testosteroni, estrogeeni, kilpirauhashormonit, D-VITAMIINI jne.).
Nimimerkki Hemmo huomauttaa, että usein keskusteluissa nokittelevat yhteen lähtötasoiltaan aivan eri ihmistyypit: 1) Eräät keskustelijat vastaavat hyvin geeniperimältään pieneenkin määrään auringonvaloon ja D-vitamiinipitoiseen ravintoon. He ovat nuoria ja terveitä eikä D-vitamiinilisä vaikuta heidän terveyteensä millään lailla. 2) Sitten on geneettisesti heikosti D-vitamiiniin vastaavia ja jo ehkä keski-iässä he potevat monia vakavia sairauksia ja vaivoja. He ovat verisen katkeria törkeän alhaisten nykysuositusten aiheuttamaan D-vitamiinivajeeseen, josta he terveydellään kalliisti saavat maksaa. He saattavat kokea, että yksi ainoa pre-hormoni muuttaa elämän radikaalisti parempaan päin ja vielä lisäksi aivan mitättömällä hinnalla. 3) Lopuksi on vielä lappusilmäihmisiä, jotka vinkuvat foorumeilla D-vitamiinia vastaan, vaikka nykytutkimusten valossa paljon pahempaa jälkeä tehdään koko ajan ja jatkuvasti nykysuosituksilla, pitämällä ihmiset vakavassa puutostilassa. Nimimerkki Westie on osittain samaa mieltä. Hänen mielestään olisi kuitenkin hyödyllisempää pohtia ja selvitellä, että miksi NÄYTTÄÄ siltä, että D-vitamiinista on kovaa puutetta. Siksi hän haluaisi kovasti ymmärtää miksi tätä vitamiinia nyt tarvitaan niin suuria määriä. Tuskastuneena hän sanoo: "Mutta kai se(kin) työ täytyy tehdä itse kun ei näytä muualta apua olevan tulossa..." Nimimerkki "MLT" vaikuttaa yhtä kyyniseltä: "Olen lähes varma, että kukaan nykyisen D-vitamiinisuosituksen päättäneistä tahoista ei suostu antamaan minkäänlaista tieteellisesti edes puoleenväliin kestävää perustelua nykytasosta." Matti Narkia toi esille Hannu Aron ja Christel Lamberg-Allardtin haastattelun vuoden 2008 lokakuulta, missä tivattiin tiukkaan sävyyn muutoksia D-vitamiinin saantisuosituksiin. Kaikki lienevät huomanneet, ettei sen JÄLKEEN ole tapahtunut yhtään mitään. Kansanedustaja Päivi Räsänen teki kyllä aiheesta kysymyksen eduskunnassa kesäkuussa 2009 ja ministeri Paula Risikko kiemurteli asiasta kuten poliitikon kuuluukin: "...Valtioneuvosto antoi kesällä 2008 periaatepäätöksen terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista. Sen mukaan edistetään ravitsemussuositusten toteutumista ja vähennetään ravitsemusongelmiin liittyviä terveyshaittoja koko väestössä. Ikääntyneiden kohdalla tavoitteena on sisällyttää ravitsemustilan seuranta palvelujärjestelmän tavoitteisiin... BLA BLA BLA... toimeenpanosuunnitelman mukaisesti ollaan ikääntyneelle väestölle laatimassa erillisiä ravitsemussuosituksia. Niissä nykyisen D-vitamiinin saantisuosituksen riittävyyteen ja ravitsemustilan seurantaan tullaan ottamaan kantaa... BLA BLA BLA... Sekä ikääntyneiden ravitsemussuositukset että sairaalaruokasuositukset on molemmat tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2009 loppuun mennessä. Lisäksi valtion ravitsemusneuvottelukunta on 12.1.2009 asettanut erillisen D-vitamiinitilannetta käsittelevän asiantuntijatyöryhmän. Asiantuntijatyöryhmän tehtävänä on tehdä ehdotuksia siitä, miten D-vitamiinisuositukset toteutuisivat paremmin, ja arvioida, vastaavatko nykyiset D-vitamiinisuositukset nykytietoa. Työryhmän toimiaika päättyy 31.12.2009."
Nimimerkki MLT jatkaa: "On vaikea sanoa, mikä on syy-seuraussuhde 25(OH)D:n ja kolekalsiferolin saannin välillä eri sairauksissa. Vahingoittunut ohutsuolen sisäpinta häiritsee kaiken ravinnon imeytymistä niin paljon, että riippuvuudet voivat mennä myös toisin päin. Tuohon ohutsuolen seinämän läpäisevyyteen ilmeisesti vaikuttaa eniten eräs proteiini (zonuliini), joka suoraan aiheuttaa soluvälien vuotamista. Tämä ei ole ilmeisesti mikään tulehdusreaktio vaan tulehdukset seuraavat vasta immuunivasteen välkeen. Virhe se on joka tapauksessa. D-vitamiini ilmeisesti rauhoittaa tilannetta immuunivastetta muuttamalla. Scientific American -lehdessä oli (elokuun numerossa, 2009) hyvä artikkeli tästä ja keliakiasta. Artikkeli oli, mikäli MLT muistaa oikein, hyvin hiljaa D-vitamiinin helpottavasta vaikutuksesta. Tosin kirjoittajilla oli ilmeisesti oma lääke asiaan tulossa..." Kummitus -nimimerkillä kirjoittava henkilö huomauttaa Westien pohtineen mikä kuluttaa D-vitamiinia elimistössä. Kummitusta kiinnostaa ravintoaineiden kohdalla tämä erityisesti. Neonomide on maininnut muun muassa elimistön happamuuden eräänä tekijänä. Sokeri, pullamössö, jne., eli samat möröt jotka lihottaa. Olet mitä syöt. Joskus on melko happamat fiilikset! Vaatisi melkoisen jättitutkimuksen, että saataisiin mukaan kaikki vaikuttavat tekijät, D-vitamiinin analogit, magnesium, kalsium, A- ja K-vitamiinit, B-vitamiinit, sinkki, boori, fosfori, jodi ym. ym. "Vuan suattaap sitä olla turhempiakin kohteita tutkimukselle!" Kummitus sanoo lopuksi.
Janne Huovila pitää yhtenä syynä mikä varmaankin suositusten antamista hidastaa sitä, että onhan teoriassa mahdollista, että on olemassa väestöryhmiä, jotka ovat herkempiä suuremmille D-vitamiiniannoksille. Siksi sitä aina hoetaan "täytyy tutkia lisää". Mutta ilmeisesti tällaista näyttöä ei taida olla... Nimimerkki "j.uhis" ei purematta niele selitystä ettei D-vitamiinilisää kannattaisi ottaa, koska ei ole tietoa pitkäaikaisvaikutuksista. On hyvinkin mahdollista, että jollei ota D-vitamiinilisää saattaa silläkin olla hyvin dramaattisia pitkäaikaisvaikutuksia.
D-vitamiinilla on kuitenkin osoitettu olevan hyödyllisiä ominaisuuksia, jotka on mahdollista jopa käytännössä kokea. Eli "j.uhis" toteaa elämän riskipeliksi. Vastakkain ovat siis tietyt hyödyt ja epävarmuus pitkäaikaisvaikutuksista.
Janne Huovila myös puolustaa ravitsemussuosituksia. Hänen mielestään ravitsemushoitoa ei voi rinnastaa lääkehoitoon, millä on seurauksensa ravitsemussuosituksissa. Janne tarjoaa meille ravitsemustieteilijän valistussanoman: "Lääkkeitä voidaan tutkia helposti kultaisen standardin mukaan jakaen ihmiset hoitoryhmään ja verrokkiryhmään. Ja voidaan olla varmoja, että toiset saavat kyseistä yhdistettä ja toiset eivät saa. Ruoan suhteen tämä ei ole mahdollista. Eettisistä syistä ei voida muodostaa verrokkiryhmää, joka ei saa ravintoainetta. Myös käytännössä tutkittavien syömisen kontrollointi on mahdotonta: ravintoaineita saadaan yleensä monista lähteistä ja ylipäätänsä ihmisten syömistä on mahdotonta kontrolloida esimerkiksi kahden vuoden ajan, ellei tutkimusta tehdä ihan mielettömillä resursseilla. Tämän takia ravitsemustutkimuksen evidenssin taso ei ole lääketutkimusten luokkaa. Lääkehoidossa on aina mukana lääkärin valvonta, jotta ei olisi väärinkäyttöä. Ruoan suhteen tällainen kontrolli on mahdontonta. Siksi väestötasolla ollaan todella varovaisia liian suuren saannin suhteen. Otan asiaa valaisemaan yhden esimerkin. Folaattia alettiin täydentämään elintarvikkeisiin foolihapon muodossa maissa, jossa sen saanti on vähäistä. Riitttävän folaatin saanti on äärimmäisen tärkeää raskauden alkuvaiheessa. Ja nyt näissä maissa samaan aikaan kuin foolihapolla täydennettyjen elintarvikkeiden käyttö on kasvanut, on myös tietyt syövät lisääntyneet - siis useammassa maassa. Tieteellisessä kirjallisuudessa näiden kahden asian välillä on esitetty olevan syy-yhteys."
Janne Huovila ei puolusta tällä kirjoituksella alhaisia D-vitamiinisuosituksia, vaan hän puolustaa jossain määrin sitä varovaisuutta, joka liittyy suosituksiin. Ravitsemustutkimuksen sekoittamiseen lääketutkimukseen törmää tieteen popularisoinnin yhteydessä niin usein. Se ei päde kovin hyvin ravintoainetasolla,eikä myöskään ruoka-ainetasolla ja ruokavaliotasolla. Ravitsemuksen yhteydessä kun ravintoaineita saadaan niin monista lähteistä ja yhä enemmän tajutaan sitä, että yksittäisillä ravintoaineilla on paljon ennen luultua moninaisempia tehtäviä elimistössä. Tästä syntyy niin monimutkainen vaikuttavien tekijöiden verkosto, jota on vähän vaikeata hallita teoriassa tai käytännössä.
On todennäköistä, että tulevaisuudessa, yksilöllisen ravitsemushoidon myötä, tulevat väestötason suositukset ja terveydenhuollon ammattilaisten suositukset erkanemaan toisistaan. Näin siis lääkärin valvonnassa voidaan antaa farmakologisia annoksia ravintoaineista ja muista bioaktiivisista yhdisteistä. Myöskin ruokavalion energiaravintoaineiden suhteita voidaan sovittaa yksilöllisesti, tuntemusten, mieltymysten ja verikokeiden mukaan. Näin Janne Huovila luulee...
Christer Sundqvist sai sähköpostilla ehdotuksen, että muutamat nimetyt henkilöt laatisivat yhdessä tavallisille ihmisille D-vitamiinin vaihtoehtoiset (edistykselliset) suositukset! Neonomide, jolla on laaja kokemus ja tieto tästä D-vitamiinin käytöstä sairauksien hoitoon, sanoo viisaasti: "Olen yrittänyt vältellä tätä aihetta, koska tuskin minkään muun ravintosuosituksen suhteen 'konsensuksen' puute on niin selvä. Jos haluaa olla varma D-vitamiinin saannin turvallisuudesta ja pitoisuuksiensa noususta, kannattaa mittauttaa sekä veren 25(OH)D ETTÄ seerumin kalsium aika ajoin. Edellinen kannattaa mittauttaa pari kolme kuukautta reippaamman D-vitamiinin ottamisen jälkeen, jotta tiedetään missä mennään. Jälkimmäinen (kalsium) voi olla tarpeen riskiryhmien suhteen ja muutoinkin mielenrauhan varalta." Myös Matti Narkia on sitä mieltä, että D-vitamiinin saannista ei voida antaa yleisiä suosituksia, koska tarve henkilötasolla vaihtelee niin paljon. Eräs suurimpia syitä tähän vaihteluun on geeniperimä. Lukekaa kardiologi Davisin blogiartikkeli "The Heart Scan Blog: Vitamin D for Peter, Paul, and Mary", jossa Davis erääseen tärkeään tutkimukseen viitaten kertoo syyksi D-vitamiinireseptorigenotyypin (VDR genotype) vaihtelun. Ehkä Davis on tässä hieman epätarkka, sillä kyseessä on pikemminkin D-vitamiiniin sitoutuvan ja sitä verenkierrossa kuljettavan proteiinin (vitamin D binding protein, DBP, VDBP) genotyypin vaihtelu. DBP:n genotyypistä riippuen sama D3-vitamiiniannos voi siis joillakin henkilöillä kohottaa 25(OH)D-tasoa jopa kolme kertaa enemmän kuin joillakin toisilla. Kun lisäksi myös ainakin henkilön paino, ruokavalio (mm. kuitu) ja ikä voivat vaikuttaa asiaan, tuntuu yleisen suosituksen antaminen mahdottomalta. Lähinnä voitaisiin kai yrittää määrittää jonkinlainen alaraja, joka toivottavasti useimmilla auttaisi ehkäisemään liian vähäisestä saannista ajan myötä aiheutuvia ongelmia, mutta ei vielä takaisi optimaalista 25(OH)D-tasoa. Lisäksi pitäisi tietysti määrittää turvallisen saannin yläraja. Tämän ylärajan pitäisi kuitenkin olla riittävän korkea, noin 10000 IU/d (250 µg/d), jotta suositusten uskottavuus säilyisi. Jos suositusten uskottavuus menee, jotkut saattavat ehkä omin päin ruveta käyttämään jopa toksisisia annoksia. Neonomiden mielestä jatkuvat yli 200 nmol/l seerumitasot eivät ole tarpeellisia, ellei toinen jalka ole jo haudassa ja vaikkapa halutaan kokeilla miten D-vitamiini reagoi syöpään (eturauhassyöpää ON tutkittu 50 mikrolla ja se alensi kasvaimen aktiivisuudesta kertovaa PSA-arvoa ILMAN mitään sivuvaikutuksia). Sen sijaan 125-200 nnmol/l seerumitasot tai jo 100-150 nmol/l omaavat paljon tunnettuja ja todennäköisiä terveysvaikutuksia, ilman ilmeisiä riskejä. Ne ovat myös täysin fysiologisia ja riittäviä annoksia pitämään D-hormonijärjestemän käynnissä. On olemassa useita mittareita, joilla on päätelty että vasta >100-125 nmol/l tasot riittävät siihen että keho MYÖS varastoi D-vitamiinia eli pysytään ongelmallisen kynnysalueen (thresholdin) yläpuolella. Alemmmilla tasoilla elimistön säätelyjärjestelmä ei toimi kunnolla ja kalsitriolia ei riitä "sisäisen poliisin" tehtäviin. Neonomide sanoo: "Olen siis Christel Lamberg-Allardtin Osteoporoosiliiton 10/2008 -suosituksen kanssa samoilla linjoilla siinä, että 25(OH)D-tasot ratkaisevat ja ne PITÄÄ saada osaksi normaaleja verikoemäärityksiä JA hoitaa riskiryhmiä sellaisilla annoksilla, JOTKA NOSTAVAT kalsidiolipitoisuuden haluttuun luokkaan. Tuo 'haluttu pitoisuus' vain on erilainen minulla ja em. suosittelijoilla. Omani on rohkeampi, mutta on virheellistä väittää etteikö sen vaikutuksia olisi tutkittu. Kyse on myös siitä, MILLAISIA tutkimuksia D-vitamiinista TULISI järjestää Suomessa ja muualla. Mielestäni sellaisia joissa "normaalit" kalsidiolitasot määritetään Homo sapiensin evoluutiohistorian ja laajan epidemiologisen näytön pohjalta, EIKÄ sen pohjalta -mitä ihmiset tässä kyseisessä kulttuurista sattuvat parhaimmillaan ravinnosta saamaan.' Niin ja se tärkein pitää muistaa, eli AURINKO on fysiologisesti tärkein (90-95-prosenttisesti) D-vitamiinin lähde, EI ravinto. Ihomme kyky muodostaa 250-500 µg D3-vitamiinia puolessa tunnissa tuosta vain EI VOI OLLA SATTUMAA. En halua keskustella uuskreationistien kanssa, siksi haluan että jos jokin fakta D-vitamiinista menee perille, niin tämä. Toiseksi, D-vitamiini on elimistön 'master hormone'. Avain, joka avaa DNA-kirjaston. Sen mekanismien monimuotoisuutta voidaan vain kuvitella - tai nähdä omin silmin mihin tuloksiin sen saannin turvaaminen johtaa." Neonomide nostaa kätensä pystyyn ja huudahtaa: "Ei j***ta, kuinka paljon näyttöä vaaditaan että uskotaan että monille 125 µg päivässä on FYSIOLOGINEN annos jolla on dramaattisia terveysvaikutuksia? Tätä ei haluta ymmärtää 'ruokaideologian' vuoksi ja siksi ihmiset elävät kroonisessa välttämättömän ravintoaineen vajauksessa? Kun kaikki ovat sairaita niin sitä pidetään normaalina?" Näin kirjoitti äskettäin emeritusprofessori Antti Aro: "Terveet aikuiset sen sijaan sietävät haitatta suurempiakin (100 μg/vrk) D-vitamiinin annoksia (Vieth ym. 2001)." Jo on aikoihin eletty. Professori Aro tosiaan näyttäisi kääntäneen kelkkansa, huomauttaa Matti Narkia. Neonomiden mielestä aivan olennainen ongelma on koko "saantisuosituksen" idea, koska sitä pidetään kuin jumalan sanana. Ihmiset eivät uskalla ottaa liikaa ja vahtivat saantiaan fanaattisesti, siinä missän lääkärit totttelevat käypähoitoa kuin robotit hoitovirhesyytteen pelossa. Ensin kuitenkin pitäisi perustaa hoitosuositukset riittävän korkeisiin KALSIDIOLITASOIHIN (25(OH)D) ja ottaa siitä malli myös kansallisiin suosituksiin. Neonomide on suoraan sanoen jo menettänyt toivonsa byrokratian suhteen, eli ehkä olisi parempi että laskettaisiin kauppoihin (ja apteekkeihin) 50-125 µg annokset ja seurataan tilannetta. Siitä olisi PALJON enemmän hyötyä kuin haittaa. Laadukkaisiin blogikirjoituksiin viittaaminen on siitä kätevää, että niistä saa nopeasti sulateltavaksi sen OLENNAISEN tiedon. Ravitsemustieteen vertaisarviointilehdet ovat vuosikausia tulvineet D-vitamiinimaniaa ja terveysbyrokratian auktoriteetit ovat onnistuneet sulkemaan tältä silmänsä ja korvansa hämmästyttävän tehokkaasti. Tarvitaan siis asiallista popularisointia - muutoin apatia ei hellitä ja kuolemia oikeutetaan byrokratian "laeilla". Neonomiden pointtina on se, että ONPA D-vitamiinilla miten lupaavia tulevaisuuden sovelluskohteita tahansa, niin jo TÄHÄNastinen varma tieteellinen näyttö interventiotutkimuksista on jo niin murskaavaa että suositusten panttaaminen on ihmisoikeusrikos.
Neonomiden mukaan D-vitamiini ei TÄYTÄ klassista vitamiinin määritelmää. Toisin kuin varsinaisilla vitamiineilla, sillä EI JUURI OLE sellaisenaan mitään vaikutuksia elimistössä. Sen sijaan kahden konversion (maksa + munuaiset jne.) käytyään KALSITRIOLI eli 1,25 (OH)D vastaa tällä tietoa lähes kaikista D-vitamiinin fysiologisista vaikutuksista. Myös veren varastomuoto kalsidioli 25(OH)D omaa hormonin ominaisuuksia, mutta tällä saralla on vielä paljon tutkittavaa. HORMONIN määritelmän D-vitamiini sen sijaan täyttää täysin. Eikä pelkästään minkä tahansa hormonin - se säätelee myös muiden hormonien eritystä, toimintaa ja vaikutuksia (mm. PTH:n, estrogeenin ja progesteronin). Hormonien puutteella/epätasapainolla on usein KATASTROFAALISIA vaikutuksia elimistössä (testosteroni, estrogeeni, kilpirauhashormonit, D-VITAMIINI jne.).
Nimimerkki Hemmo huomauttaa, että usein keskusteluissa nokittelevat yhteen lähtötasoiltaan aivan eri ihmistyypit: 1) Eräät keskustelijat vastaavat hyvin geeniperimältään pieneenkin määrään auringonvaloon ja D-vitamiinipitoiseen ravintoon. He ovat nuoria ja terveitä eikä D-vitamiinilisä vaikuta heidän terveyteensä millään lailla. 2) Sitten on geneettisesti heikosti D-vitamiiniin vastaavia ja jo ehkä keski-iässä he potevat monia vakavia sairauksia ja vaivoja. He ovat verisen katkeria törkeän alhaisten nykysuositusten aiheuttamaan D-vitamiinivajeeseen, josta he terveydellään kalliisti saavat maksaa. He saattavat kokea, että yksi ainoa pre-hormoni muuttaa elämän radikaalisti parempaan päin ja vielä lisäksi aivan mitättömällä hinnalla. 3) Lopuksi on vielä lappusilmäihmisiä, jotka vinkuvat foorumeilla D-vitamiinia vastaan, vaikka nykytutkimusten valossa paljon pahempaa jälkeä tehdään koko ajan ja jatkuvasti nykysuosituksilla, pitämällä ihmiset vakavassa puutostilassa. Nimimerkki Westie on osittain samaa mieltä. Hänen mielestään olisi kuitenkin hyödyllisempää pohtia ja selvitellä, että miksi NÄYTTÄÄ siltä, että D-vitamiinista on kovaa puutetta. Siksi hän haluaisi kovasti ymmärtää miksi tätä vitamiinia nyt tarvitaan niin suuria määriä. Tuskastuneena hän sanoo: "Mutta kai se(kin) työ täytyy tehdä itse kun ei näytä muualta apua olevan tulossa..." Nimimerkki "MLT" vaikuttaa yhtä kyyniseltä: "Olen lähes varma, että kukaan nykyisen D-vitamiinisuosituksen päättäneistä tahoista ei suostu antamaan minkäänlaista tieteellisesti edes puoleenväliin kestävää perustelua nykytasosta." Matti Narkia toi esille Hannu Aron ja Christel Lamberg-Allardtin haastattelun vuoden 2008 lokakuulta, missä tivattiin tiukkaan sävyyn muutoksia D-vitamiinin saantisuosituksiin. Kaikki lienevät huomanneet, ettei sen JÄLKEEN ole tapahtunut yhtään mitään. Kansanedustaja Päivi Räsänen teki kyllä aiheesta kysymyksen eduskunnassa kesäkuussa 2009 ja ministeri Paula Risikko kiemurteli asiasta kuten poliitikon kuuluukin: "...Valtioneuvosto antoi kesällä 2008 periaatepäätöksen terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista. Sen mukaan edistetään ravitsemussuositusten toteutumista ja vähennetään ravitsemusongelmiin liittyviä terveyshaittoja koko väestössä. Ikääntyneiden kohdalla tavoitteena on sisällyttää ravitsemustilan seuranta palvelujärjestelmän tavoitteisiin... BLA BLA BLA... toimeenpanosuunnitelman mukaisesti ollaan ikääntyneelle väestölle laatimassa erillisiä ravitsemussuosituksia. Niissä nykyisen D-vitamiinin saantisuosituksen riittävyyteen ja ravitsemustilan seurantaan tullaan ottamaan kantaa... BLA BLA BLA... Sekä ikääntyneiden ravitsemussuositukset että sairaalaruokasuositukset on molemmat tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2009 loppuun mennessä. Lisäksi valtion ravitsemusneuvottelukunta on 12.1.2009 asettanut erillisen D-vitamiinitilannetta käsittelevän asiantuntijatyöryhmän. Asiantuntijatyöryhmän tehtävänä on tehdä ehdotuksia siitä, miten D-vitamiinisuositukset toteutuisivat paremmin, ja arvioida, vastaavatko nykyiset D-vitamiinisuositukset nykytietoa. Työryhmän toimiaika päättyy 31.12.2009."
Nimimerkki MLT jatkaa: "On vaikea sanoa, mikä on syy-seuraussuhde 25(OH)D:n ja kolekalsiferolin saannin välillä eri sairauksissa. Vahingoittunut ohutsuolen sisäpinta häiritsee kaiken ravinnon imeytymistä niin paljon, että riippuvuudet voivat mennä myös toisin päin. Tuohon ohutsuolen seinämän läpäisevyyteen ilmeisesti vaikuttaa eniten eräs proteiini (zonuliini), joka suoraan aiheuttaa soluvälien vuotamista. Tämä ei ole ilmeisesti mikään tulehdusreaktio vaan tulehdukset seuraavat vasta immuunivasteen välkeen. Virhe se on joka tapauksessa. D-vitamiini ilmeisesti rauhoittaa tilannetta immuunivastetta muuttamalla. Scientific American -lehdessä oli (elokuun numerossa, 2009) hyvä artikkeli tästä ja keliakiasta. Artikkeli oli, mikäli MLT muistaa oikein, hyvin hiljaa D-vitamiinin helpottavasta vaikutuksesta. Tosin kirjoittajilla oli ilmeisesti oma lääke asiaan tulossa..." Kummitus -nimimerkillä kirjoittava henkilö huomauttaa Westien pohtineen mikä kuluttaa D-vitamiinia elimistössä. Kummitusta kiinnostaa ravintoaineiden kohdalla tämä erityisesti. Neonomide on maininnut muun muassa elimistön happamuuden eräänä tekijänä. Sokeri, pullamössö, jne., eli samat möröt jotka lihottaa. Olet mitä syöt. Joskus on melko happamat fiilikset! Vaatisi melkoisen jättitutkimuksen, että saataisiin mukaan kaikki vaikuttavat tekijät, D-vitamiinin analogit, magnesium, kalsium, A- ja K-vitamiinit, B-vitamiinit, sinkki, boori, fosfori, jodi ym. ym. "Vuan suattaap sitä olla turhempiakin kohteita tutkimukselle!" Kummitus sanoo lopuksi.
Janne Huovila pitää yhtenä syynä mikä varmaankin suositusten antamista hidastaa sitä, että onhan teoriassa mahdollista, että on olemassa väestöryhmiä, jotka ovat herkempiä suuremmille D-vitamiiniannoksille. Siksi sitä aina hoetaan "täytyy tutkia lisää". Mutta ilmeisesti tällaista näyttöä ei taida olla... Nimimerkki "j.uhis" ei purematta niele selitystä ettei D-vitamiinilisää kannattaisi ottaa, koska ei ole tietoa pitkäaikaisvaikutuksista. On hyvinkin mahdollista, että jollei ota D-vitamiinilisää saattaa silläkin olla hyvin dramaattisia pitkäaikaisvaikutuksia.
D-vitamiinilla on kuitenkin osoitettu olevan hyödyllisiä ominaisuuksia, jotka on mahdollista jopa käytännössä kokea. Eli "j.uhis" toteaa elämän riskipeliksi. Vastakkain ovat siis tietyt hyödyt ja epävarmuus pitkäaikaisvaikutuksista.
Janne Huovila myös puolustaa ravitsemussuosituksia. Hänen mielestään ravitsemushoitoa ei voi rinnastaa lääkehoitoon, millä on seurauksensa ravitsemussuosituksissa. Janne tarjoaa meille ravitsemustieteilijän valistussanoman: "Lääkkeitä voidaan tutkia helposti kultaisen standardin mukaan jakaen ihmiset hoitoryhmään ja verrokkiryhmään. Ja voidaan olla varmoja, että toiset saavat kyseistä yhdistettä ja toiset eivät saa. Ruoan suhteen tämä ei ole mahdollista. Eettisistä syistä ei voida muodostaa verrokkiryhmää, joka ei saa ravintoainetta. Myös käytännössä tutkittavien syömisen kontrollointi on mahdotonta: ravintoaineita saadaan yleensä monista lähteistä ja ylipäätänsä ihmisten syömistä on mahdotonta kontrolloida esimerkiksi kahden vuoden ajan, ellei tutkimusta tehdä ihan mielettömillä resursseilla. Tämän takia ravitsemustutkimuksen evidenssin taso ei ole lääketutkimusten luokkaa. Lääkehoidossa on aina mukana lääkärin valvonta, jotta ei olisi väärinkäyttöä. Ruoan suhteen tällainen kontrolli on mahdontonta. Siksi väestötasolla ollaan todella varovaisia liian suuren saannin suhteen. Otan asiaa valaisemaan yhden esimerkin. Folaattia alettiin täydentämään elintarvikkeisiin foolihapon muodossa maissa, jossa sen saanti on vähäistä. Riitttävän folaatin saanti on äärimmäisen tärkeää raskauden alkuvaiheessa. Ja nyt näissä maissa samaan aikaan kuin foolihapolla täydennettyjen elintarvikkeiden käyttö on kasvanut, on myös tietyt syövät lisääntyneet - siis useammassa maassa. Tieteellisessä kirjallisuudessa näiden kahden asian välillä on esitetty olevan syy-yhteys."
Janne Huovila ei puolusta tällä kirjoituksella alhaisia D-vitamiinisuosituksia, vaan hän puolustaa jossain määrin sitä varovaisuutta, joka liittyy suosituksiin. Ravitsemustutkimuksen sekoittamiseen lääketutkimukseen törmää tieteen popularisoinnin yhteydessä niin usein. Se ei päde kovin hyvin ravintoainetasolla,eikä myöskään ruoka-ainetasolla ja ruokavaliotasolla. Ravitsemuksen yhteydessä kun ravintoaineita saadaan niin monista lähteistä ja yhä enemmän tajutaan sitä, että yksittäisillä ravintoaineilla on paljon ennen luultua moninaisempia tehtäviä elimistössä. Tästä syntyy niin monimutkainen vaikuttavien tekijöiden verkosto, jota on vähän vaikeata hallita teoriassa tai käytännössä.
On todennäköistä, että tulevaisuudessa, yksilöllisen ravitsemushoidon myötä, tulevat väestötason suositukset ja terveydenhuollon ammattilaisten suositukset erkanemaan toisistaan. Näin siis lääkärin valvonnassa voidaan antaa farmakologisia annoksia ravintoaineista ja muista bioaktiivisista yhdisteistä. Myöskin ruokavalion energiaravintoaineiden suhteita voidaan sovittaa yksilöllisesti, tuntemusten, mieltymysten ja verikokeiden mukaan. Näin Janne Huovila luulee...
Neonomide yksilöi kolme ongelmaa, jotka hankaloittavat D-vitamiinisuositusten laadintaa:
1) Ravintoaineen päivittäinen saanti. D-vitamiinin suhteen ongelma on tämä OLETUS: Koska se on ravintoaine, sitä pitäisi saada sen verran mitä ravinnosta saa. Suurin ongelma tässä ympyrälogiikassa on se vuosikymmeniä sitten osoitettu fakta, että D-vitamiinia saa kehoonsa 250-1 000 mikrogrammaa puolessa tunnissa keskikesällä kulkusen paljaana aurinkotuolissa. Toisin sanoen, vetoaminen ravintoon D-vitamiinin ainoana tarpeellisena lähteenä ei ole FYSIOLOGINEN tosiasiaväite, vaan uskomus, toive tai moraalinen lähtökohta. Siis täyttä roskaa. Saantisuosituksessa ei alunperin ollut ideana TAATA yhtään mitään. Suositus tehtiin ilman minkäänlaista vertailuryhmää, eli toisin sanoen se ei ole MILLÄÄN tasolla tieteellisesti validi. Ihan puppua. Luettavaa löytyy tästä: Vitamin D insufficiency: no recommended dietary allowance exists for this nutrient. Tohtori Heaneyn klassisen tutkimuksen mukaan ihmiselimistö KULUTTAA D-vitamiinia päivässä noin 75-125 mikrogrammaa.
2) D-vitamiinisuositukset eivät elä tätä päivää! Nykysuositus eli 7,5 µg aikuisille on riisitaudin estolle 1900-luvun alkupuolelta periytynyttä huuhaata, joka ei estä mitään. Herättääkseen meidät nykypäivään Neonomide pyytää lukemaan mitä terveysvaikutuksia D-vitamiinilla on tunnettujen luustovaikutusten ja riisitaudin eston ohella. Hän pyytää meitä lukemaan Vitamin D-Councilin sivuilta tutkimusnäyttöjä D-vitamiinin terveysvaikutuksista. Hän pyytää pistämään sekuntikellon käyntiin ja ilmoittamaan sitten kun on lukenut KAIKKI (minun sekuntikelloni käy vielä ja saattaa käydä muutaman vuorokauden vielä!). Jari Ristiranta muistuttaa sarkastiseen tyyliinsä, että jos saantisuositusta muutettaisiin kovin paljon yhdellä kertaa, niin siitähän voisi joku saada sellaisen mielikuvan, että edellinen suositus oli pahasti puutteellinen. :) Puhumme joko äärimmäisestä tutkijoiden epäpätevyydestä tai äärimmäisen tunnepitoisesta suhtautumisesta tieteeseen. Neonomide luulee, että kyse on molemmista. Terveyskeskuslääkäri sanoo omistavansa muutaman mapillisen D-vitamiinitietoa. Hän kysyy: "Tässä nyt vaan tulee sellainen ajatus mieleen kun lukee keskusteluanne: että onko meitä lääkäreitä pidetty pimennossa tarkoituksella?" Sitten terveyskeskuslääkäri jatkaa yksinpuheluaan: "Lääkärikollegoiden kanssa tulee joskus puhuttua ja meillä on yliannostusvaaroista käsityksenä jo sellaiset yli 100 nmol/l ylittävät seerumitasot varsinkin jos D-vitamiini lääkitys on jatkuvaa. Neonomidi pitää tavoiteltavina hoitotasoina 150-200 nmol/l !!!!! Tämä vaatii hirmuisia D-vitamiinimääriä pillereinä. Ei tuollaiseen ole lääkärillä uskallusta ryhtyä. Ei ainakaan minulla eikä tuntemillani kollegoilla! Jokin tässä nyt mättää? Terveysviranomaistemme liiallinen varovaisuus tai D-vitamiini aktivistien ylilyönnit. Olisin taipuvainen uskomaan tällä hetkellä enemmän viralliseen terveysvalistukseen (Käypähoito) kuin asialle vihkiytyneiden D-vitamiinifanaatikkojen mielipiteisiin. Älkää antako minun häiritä keskusteluanne. Oli pakko vain pikkuisen rauhoitella innokkaimpia D-vitamiinin popsijoita. Kehotan noudattamaan annosteluohjeita!!!" Valtsu ei oikein osaa pelätä noita 150-200 nmol/l tasoja, kun jopa Willett (Harvardin yliopisto) pitää 160 nmol/l tasoja keskikorkeina. Vitamin D Councilin mukaan auringosta tulee D-vitamiinia helposti noin 10 000 - 50 000 IU. ;) Ja tuo edellyttänee noin puolen tunnin kokovartaloaltistusta. Tuosta laskettuna 50 µg saa muutamassa minuutissa kesäpäivän auringosta, joten ei sitä ehkä sovi sanoa kovin valtavaksi. Nykyiset suositukset ovat vain valtavan pieniä. D-vitamiinia ei muodostu iholla ainakaan enää silloin, kun oman varjon pituus ylittää oman pituuden. "Remember, when you are outside, if your shadow is longer than you are, you are not making any vitamin D", sanoo John Jacob Cannell MD. Eli käytännössä D-vitamiinia muodostuu Suomessa vain keskikesällä klo 13-14 aikoihin, huomauttaa Valtsu! Janne Huovila huomauttaa, että Bergenissä - Helsingin korkeudella - on tutkittu D-vitamiinin muodostumista aunringosta. Sitä muodostuu huhtikuusta lokakuuhun. Heinäkuussa sitä muodostuu noin klo 11-18, keskipäivällä tehokkaimmin. Keväällä ja syksyllä aika jolloin D-vitamiinia muodostuu on lyhyempi. Etelämmässä, Bostonissa, D-vitamiinia muodostuu auringosta samoina ajankohtina noin kolminkertaisesti. (Lähde: Holick M. Vitamin D: A D-Lightful health perspective. Nutr Rev 2008). Lue tästä Holickin selvitys kokonaisuudessaan (PDF).
Anonyymin mukaan meidän on turha syyttää lääkäreitä tässä D-vitamiinijutussa. Jos nyt jotakuta pitää syyttää niin kyllä se on suomalainen lääkäriseura Duodecim. Sieltä on lähtöisin se pahin eksytys D-vitamiinista. Lääketehtaiden palkkalistoilla olevat tutkijat ja lääkärit työntävät tuon lääkäriseuran kautta sellaista tekstiä ettei siinä pysy kohta kukaan terveenä. Ja se lienee tarkoituskin? Omakohtaista kokemusta Anonyymilla on D3-vitamiinin ottamisesta jo 7 vuoden ajan. Niitä vahvoja D-vitamiineja ei vaan ole Suomen apteekeissa myytävänä. Se on pulma. Pitää tehdä ulkomaan reissu aina välillä. Apteekeista pitäisi saada 50 ug tabletteja. Terveyskeskuslääkäri sanoo "Aika vanhentuneet taitaa olla vajaat 3 vuotta vanhat osteoporoosin käypähoito suositukset? Janne mainitsee viime vuodelta ruots. D-vitamiinikonferenssin suositukset 1000-2000 IU D3-vitamiinia. Se on ymmärtääkseni valtava annos D3-vitamiinia!! Olen oppinut konvertoimaan nuo kansainväliset yksiköt mikrogrammoiksi näin: 40 IU on 1 ug D3-vitamiinia. Pikaisesti laskien siitä tulee 25-50 ug D3:sta. Eli tuossa valossa tuo 7 vuotta itseään hoitanut on toiminut ihan hyvin! Valitettavasti Suomesta ei taida saada vahvempia D3-vitamiinipillereitä kuin 20 ug. Mutta tajuatkaa nyt tämä, meillä lääkäreillä on hoitosuositukset ja niissä seurataan sitä mitä valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee!"
Anonyymin mukaan meidän on turha syyttää lääkäreitä tässä D-vitamiinijutussa. Jos nyt jotakuta pitää syyttää niin kyllä se on suomalainen lääkäriseura Duodecim. Sieltä on lähtöisin se pahin eksytys D-vitamiinista. Lääketehtaiden palkkalistoilla olevat tutkijat ja lääkärit työntävät tuon lääkäriseuran kautta sellaista tekstiä ettei siinä pysy kohta kukaan terveenä. Ja se lienee tarkoituskin? Omakohtaista kokemusta Anonyymilla on D3-vitamiinin ottamisesta jo 7 vuoden ajan. Niitä vahvoja D-vitamiineja ei vaan ole Suomen apteekeissa myytävänä. Se on pulma. Pitää tehdä ulkomaan reissu aina välillä. Apteekeista pitäisi saada 50 ug tabletteja. Terveyskeskuslääkäri sanoo "Aika vanhentuneet taitaa olla vajaat 3 vuotta vanhat osteoporoosin käypähoito suositukset? Janne mainitsee viime vuodelta ruots. D-vitamiinikonferenssin suositukset 1000-2000 IU D3-vitamiinia. Se on ymmärtääkseni valtava annos D3-vitamiinia!! Olen oppinut konvertoimaan nuo kansainväliset yksiköt mikrogrammoiksi näin: 40 IU on 1 ug D3-vitamiinia. Pikaisesti laskien siitä tulee 25-50 ug D3:sta. Eli tuossa valossa tuo 7 vuotta itseään hoitanut on toiminut ihan hyvin! Valitettavasti Suomesta ei taida saada vahvempia D3-vitamiinipillereitä kuin 20 ug. Mutta tajuatkaa nyt tämä, meillä lääkäreillä on hoitosuositukset ja niissä seurataan sitä mitä valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee!"
3) D-vitamiinisuositukset ovat erityisesti täällä pohjoisessa asuville riittämättömät. Halutut veripitoisuudet mitataan 25-hydroksikolekalsiferolin mikromolaarisina seerumipitoisuuksina (25(OH)D). Viitearvon alaraja riittävälle saannille on nykyisin yleenä 70-80 nmol/l, mikä riittää aikuisilla luustoa purkavan parathormonin vaimentamiseen. Iäkkäillä >100 nmol/l tarvitaan tähän tehoon (Lähde: Lääkelaitoksen D-vitamiiniartikkeli). Neonomiden mukaan vasta 25 µg päivässä riittää VÄLIMEREN korkeuksilla pääosin asuville kanadalaisille nostamaan kalsidiolipitoisuudet (25(OH)D) EDES luokkaan >40 nmol/l!!! Suomalaisten KESKIARVO viime vuodelta oli 43 nmol/l, miehillä hieman enemmän, naisilla vähemmän. Tätä tilannetta kutsutaan "kellumiseksi keltaisessa nesteessä". Esimerkinä siitä kuinka korruptoitunutta ja todellisuudesta vieraantunutta julkinen D-vitamiinikeskustelu on, mainittakoon tuoreen Terveydeksi-lehden D-vitamiinijutun ensimmäinen kappale: "Riittävään D-vitamiinin saamiseen riittää 15 minuuttia muutamia kertoja viikossa kämmenen suuruiselle alueelle. Aurinkoa ei kannata ahnehtia, korostaa iholiiton Helsingin Ihopisteen johtava hoitava Sirpa Pajunen." Yritän toistaiseksi suhtautua asiaan mahdollisimman neutraalisti, mutta se alkaa olla kovin vaikeaa. Tuollaista roskaa ei pitäisi voida enää kirjoittaa 2000-luvulla. Käytännössä säärien ja käsivarsien paljastaminen ei useimmilla riitä kesälläkään terveyden kannalta merkityksellisiin MINIMIpitoisuuksiin eli luokkaan 70-80 nmol/l. Tropiikissa ihmisten kalsidiolitasot ovat jatkuvasti luokkaa 125-200 nmol/l. Tämä tyypillisesti vaatii kokovartaloaltistuksen 20-30 minuutin ajaksi puolen päivän tienoilla. Käsivarsien ja kasvojen suojaaminen on suotavaa, koska ne saavat muutoinkin eniten UVB-altistusta.
Neonomide jatkaa yksityiskohtaista selvittelyään D-vitamiiniin liittyvistä ongelmista. Meitä pyydetään mm. katsomaan englanninkielinen video D-vitamiininpuutteen roolista syöpien yleistymisessä. Video on hyvä, mutta varsin radikaali - suosittelen sitä kuitenkin (kestää 15 min ; professori Cedric Garland puhuu selkeää englantia ja luento on todella hyvä). Neonomide pyytää meitä aktivoitumaan tässä syöpäaiheessa. VITAL -tutkimus on juuri käynnistynyt ja siinä tutkitaan 50 ug päivittäisten D-vitamiiniannosten ja kalaöljyjen vaikutusta syöpiin, sydänsairauksiin ja aivohalvauksiin. D-vitamiinin edut syöpää vastaan on jo vahvistettu. Kysymys onkin enää siitä, että mitä vielä tutkimattomia hyötyjä siitä on. D-vitamiinin hyöty on niin kiistaton, että sitä tullaan käyttämään tulevaisuudessa syöpähoidon osana.
Westie kirjoitti: "Aika vaikeaksi tämä(kin) aluksi niin selkeältä tuntunut juttu menee kun lukee aiheeseen liittyviä mikrobiologien tekemiä havaintoja kroonisista sairauksista ja D-vitamiinin roolista niissä." Neonomide huomauttaa, että voimakkaimmin D-vitamiinin vaaroista paasannut Trevor Marshall on elektroniikkainsinööri, ei mikrobiologi. Häntä pidetään tutkijapiireissä toistaiseksi ihan trollina D-vitamiinin suhteen. Kiinassa käynnissä olevat trialit antanevat valaistusta asiaan lähivuosina, Neonomide päättää tämän keskustelun. Westie kirjoitti myös: "Inflammaatio sanana vilisee hyvin monen sairauden yhteydessä esim. "masennusta pidetään tulehdukseen liittyvänä"(muistaakseni Toloselta tämä lainaus). Sydänsairauksiin ainakin inflammatio on liitetty." Näin on Neonomiden mielestä todellakin laita inflammaation (tulehdusstressi!) suhteen. Inflammaatio on mukana KAIKISSA yleisissä kroonisissa sairauksissa, mukaan lukien syövät, sydänsairaudet, masennus, autoimmuunisairaudet yms. Tutkimusta tästä aiheesta on usean halkopinon verran. Tolosen sivuilta saa paljon perustietoa, kannattaa aloittaa sieltä ja jatkaa tutkimuksista eteenpäin.
Tuntemattomaksi jäävä Tohtori ei nyt oikein ymmärrä miksi tästä D-vitamiiniasiasta vouhotetaan. Jos D-vitamiinista (auringosta) olisi merkittävää hyötyä ihmiselle, noudattelisi eliniän odote jollakin tavoin myös maantieteellisesti auringolle altistumista. Kuitenkin asia on juuri päinvastoin. Korkein eliniän odote on maissa joissa on ns. puutetta D-vitamiinista (Pohjoismaat, Kanada ym.). Valtsu tuohtuu tästä ja sanoo: "Ei välttämättä noudattaisi. Ota myös muut erot pohjoismaiden ja muiden maiden välillä huomioon. Vai pitäisikö D-vitamiinin yksinään selittää kaikki elinikäkäyrät, Tohtori?" Tähän vastaa Tohtori: "Ei pidä yksinään mutta kaipa sillä luulisi joku vaikutus olevan kun se kerran täällä 'todistetusti' auttaa lähes joka vaivaan (syöpä, flunssa, selkäkipu, masennus). Miten D-vitamiinilla voi olla parantavia vaikutuksia joukkoon vakavia sairauksia, mutta kuitenkaan isossa kuvassa eliniässä sen vaikutukset ei näy. Tai näkyvät käänteisinä eli ns. puute tuo pidempää ikää?" Nimimerkki MLT huomauttaa viisaasti: "Eliniän odote ei välttämättä toimi noin kuin tuntematon Tohtori esittää. Varsinkin jos pääasiallinen vaikutus on vaivoissa, joihin ei ihan heti kuole. Ns. 'squaring' ei vaikuta keskiarvoon kuin suhteellisen vähän, mutta elämänlaatuun aika tavalla. Tilastotieteessä jakautumat ovat hyvin mielenkiintoisia, enkä ole tähän mennessä tavannut montaa lääkäriä, jotka niitä ymmärtäisivät." Matti Narkia sanoo tuntemattomalle Tohtorille: "Pieni maantieteellinen leveysaste antaa ainoastaan mahdollisuuden auringon UVB-säteiden suurempaan hyödyntämiseen kuin korkea leveysaste. Näyttää siltä, että nykymaailmassa tätä mahdollisuutta ei useinkaan pystytä (tai ei haluta) hyödyntämään. Aika harvassa maassa kai nykyään kuljetaan ulkona puolialasti keskipäivällä, ja niissä, missä näin ehkä tehdään, terveydenhoidon matalahko taso selittänee sen, etteivät ne yllä kärkipäähän elinajan odotteessa." Matti Narkia huomauttaa, että D-vitamiinipuutos on yllättävän yleistä monissa aurinkoisissakin maissa. Elinajanodote -tilastojen kaksi kärkimaata ovat monina vuosina olleet Japani ja Islanti. Sattumaa tai ei, mutta nämä maat ovat kaksi kärkimaata myös kalan kulutuksessa. Voi näillä tiedoilla jotakin yhteyttä olla, saahan kalasta runsaasti mm. D-vitamiinia ja omega-3-rasvahappoja. Ainakin japanilaisten D-vitamiinitaso näyttää lupaavalta. Tohtori -nimimerkillä varustautunut keskustelija ei luovuta: "Aika mielenkiintoista olisi selvittää miksi tummaihoisilla ja aurinkoisilla vyöhykkeillä asustavilla on matalat D-vitamiinitasot. Elimistöllä taitaa olla ihan omat suojamekanismit liiallista aurinkoa ja D-vitamiinia vastaan. Se suojamekanismi meiltä puuttuu." Tiina H innostuu sanomaan: "Alkaa mietityttämään miksi niinkin aurinkoisessa maassa kuin Brasilia voi olla D-vitamiinitasot niin alhaalla? Ei se välttämättä mielestäni kerro, että heidän pitäisi sitä saada heti lisää ravinnosta. Enemmänkin herättää tutkimaan miksi elimistö ei ota vastaan d-vitamiinia vaikka sitä on yllin kyllin saatavilla. Brasiliassa kuitenkin ollaan ulkona auringossa koko ajan. Onko se elimistön suojamekanismi yms. On tässä jokin nyt mikä ei oikein täsmää. Ettei vaan etsittäisi taas väärästä paikasta tai laput silmillä. Paikallaan varmaan ottaa pari askelta taaksepäin ja katsoa aihetta toisin silmin. Niin ne työelämässäkin ongelmat monesti ratkeavat." MLT -nimimerkki myöntää saman paradoksin (D-vitamiinitasot alhaisia vaikka aurinkoa on yllin kyllin tarjolla) esiintyvän Saudi Arabiassa. Yksinkertaisin selitys on, että siellä sekä pukeutuminen että elintapa ei todellisuudessa tarjoa edes mahdollisuutta. Arabian niemimaallahan kansalainen ei edes käy päivällä ulkona, kaiken työn tekevät intialaiset ja pakistanilaiset vierastyöläisorjat. MLT:n mukaan varsinaista luonnollista 25(OH)D -pitoisuutta pitää hakea "luonnollisemman" elintavan kansoista. Tuomas puhuu viisaita: "Vaikka itse uskon D-vitamiiniin ja toivonkin D-vitamiinin hyödyttävän, on todettava, että järjestään nämä yhteen ainesosaan keskittyvät tutkimukset ja toiveet on pitkässä matkassa ammuttu alas. Sama on käynyt C- ja E-vitamiinin kanssa ym. Elimistömme on niin monimutkainen järjestelmä, että harvoin jos koskaan yhden aineen runsas käyttö tekee ihmeitä. Päinvastoin monesti se ajaa elimistön pahempaan tilaan aiheuttaen vajauksia muualla ja muita ongelmia. Elimistöllä on keinonsa saada tarvittava määrä aineksia ruuasta ja elinympäristöstään. Suosittelenkin, että keskitytte syömään runsaasti ravinteikasta vähähiilihydraattista ruokaa, pitämään huolta rasvahappojen saannista, luottamaan itseenne ja liikkumaan omalla kohtuuden tasolla paljon." Nimimerkki JT on samaa mieltä Tuomaksen kanssa ja jatkaa: "Tämä keskustelu on hyvin informoivaa mutta myöskin yhtä luotettavaa kuin ne tutkimukset ja löydökset joihin nämä keskustelun johtopäätökset perustuvat. Täällä on kyllä niin monta alan tietäjää että oikein ihmetyttää." Arkipäivän lääkärintyötä tekevä sanoo näin: "Lääkärin näkökulmaa täällä jo sivuttiinkin mutta miten tosiaan voi kuvitella, että alkaisimme suosittelemaan korkeaa D-vitamiinin käyttöä tämän hetken tutkimusnäytöllä. Kuten tästäkin jutusta ja keskustelusta käy ilmi on liian paljon mitä emme tiedä vielä d-vitamiinista. Yritän tehdä potilastyötä mahdollisimman hyvin ja vaikka olen itse asiaan mielestäni hyvin vihkiytynyt en voi mennä suosittelemaan sellaista, josta ei vain ole pitkäaikaista kokemusta. Kokeilijat ja intoilijat on erikseen, he kantavat myös vastuun itse (loppujen lopuksi tietysti yhteiskunta huonossa tapauksessa). Kun on kyseessä isot väestöryhmät ja henkilömäärät kaikki vähäisimmätkin epäilyt on tutkittava. Siksi odotan ainakin itse kiinnostuneen mitä D-vitamiinitutkimuksen eri alueet (mm. molekyylitutkimus ja pitkäaikaistutkimus) tuovat tullessaan."
Eläkeläinen innostuu osallistumaan keskusteluun: "Voi kun suomalaiset uskoisivat itseensä yhtä paljon kun tähän D-vitamiiniin tai muihin hörhöilyihin. Oltais yhteiskuntanakin ihan eri tilanteessa saatikka sitten yksilöinä. Helpompihan se on tietysti luottaa, että pilleri se onnen tuo." Eiköhän kuitenkin jätetä mieleen viimeiseksi tämä Henrin tasokas ja pitkä kommentti: "D-vitamiinin vanha saantisuositus, joka näyttää sitkeästi pitävän pintansa Suomessa (mutta esim. Kanadassa taitaa olla jo 50 µg), on tehty summamutikassa ja arviossa on ajateltu, että D-vitamiini tulisi SUUN KAUTTA otetun ravinnon mukana elimistöön. Tuo 5-7,5 µg toteutuu vaivoin ruoan mukana otettuna, mutta D-vitamiinin lähde on perinteisesti ollut AURINKO. AURINGOSTA saa D-vitamiinia 15 minuutissa noin 125 µg (5000 IU) ja tämä lienee ihmiselle luonnollinen taso. Muiden elimistön steroidihormonien tuotantoa säädellään hyvin tarkasti, mutta D3-vitamiinin muuttuminen kalsidioliksi alkaa saturoitumaan (hidastumaan) vasta edellä mainitulla (125 µg) päiväsaannilla. Tämä lienee ollut pitkällä aikavälillä ihmiselle ns. minimipäiväsaanti, koska tuntuisi oudolta että ihmiskeho tuottaisi suoraan lähtöaineesta muita steroidihormoneja (testosteroni, estradioli) 'kontrolloimattomasti' suoraan lähtöaineen pitoisuudesta riippuen. Hollisin (2007) mukaan kalsidiolitasojen täytyy nousta tasolle 100 nmol/l (=40 ng/ml) ennen kuin kalsidiolin tuotanto rajoittuu. Ehkä tämä todellakin on ihmiselle luonnollinen pitoisuus, kun se saavutetaan olemalla auringossa vain noin 15 minuuttia keskipäivällä vähillä vaatteilla. Lisäksi Heaney yritti löytää tutkimuksia, joissa 10000IU:n (250 µg) päiväsaannilla olisi todettu jotain haittavaikutuksia, mutta tällaisiä tutkimuksia hän ei omien sanojensa mukaan löytänyt. Itsekin luotan siihen, että 15 minuuttia aurinkoa päivässä ei ole pitkällä aikavälilläkään haitallinen ihmiselle ja otan siksi D-vitamiinilisää purkista välillä syyskuu-toukokuu poikkeuksena mahdolliset etelän lomat. Yksilöllinen vaihtelu on ihossa tapahtuvan D3-vitamiinin muodostuksessa huomattavaa ja yleisesti ottaen vanhat, tummaihoiset tai ylipainoiset tarvitsevat enemmän altistusta auringonvalolle. Sama pätee myös ravintolisiä käytettäessä kuten Matti Narkia totesi ja laittoi hyvät lähteet viitteeksi. Mielenkiintoista kyllä, pohjoisen alkuperäisasukkaat saamelaiset, näyttivät olleen menneinä vuosituhansia varsin fiksuja valitessaan poron pääasialliseksi ravinnokseen talvisin. Porot syövät jäkälää ja villiporon liha (ja maksa!) sisältävät runsaasti D-vitamiinia ilmeisesti tämän vuoksi."
Diurnal Critter -nimimerkki kirjoitti: "Aktiivinen sisälläolo, tiivis pukeutuminen, huono ruokavalio, ilmansaasteet ja etenkin runsas aurinkorasvojen käyttö voivat vähentää D-vitamiinin saantia kohtalaisesti jo yksinään, saati sitten yhdessä." Neonomide huomauttaa, että heikkotehoinen SPF-8-aurinkovoide vähentää D-vitamiinin muodostumista iholla 95 prosenttia. Toisin sanoen, aurinkovoiteet huolellisesti käytettynä suojakertoimesta riippumatta tekevät D-vitamiinin muodostumisen käytännössä mahdottomaksi. Kummitus nimimerkki ilmoittaa lukeneensa Ilari Paakkarin kirjoituksesta ristiriitaista tietoa:
"Suomalaisessa tutkimuksessa (Mini-Finland Health Survey) 7 000 henkilön satunnaisotoksessa osalla ryhmästä (naiset ja nuoret), joilla oli korkea kalsidiolin pitoisuus (> 52 nmol/l) oli pienempi keuhkosyövän vaara kuin niillä, joilla arvo oli matala (<> 65,5 nmol/l) liittyi kolminkertaiseksi lisääntyneeseen haimasyövän vaaraan verrattuna matalaan tasoon (<> Neonomide huudahtaa: "Haimasyöpä, WTF? Ainoa tutkimus laatuaan! Kaikkialla muualla haimasyöpä on VÄHENTYNYT korkeammilla D-tasoilla. Professori Pentti Tuohimaa on jopa ITSE hyväksynyt kriittiset selitykset näille huomioille kyseisissä lehdissä, mutta jatkaa haastatteluissa yhä yksipuolista 40 nmol/l tasojen suosittelemista - olipa näyttöä D-vitamiinin puolesta ihan miten paljon tahansa. Vitamin D Councilissa ehdotettiin mahdolliseksi haimasyövän yleistymisen selittäjäksi kalanmaksaöljyn tunnettuja karsinogeeneja 1980-luvulla.Westie kirjoitti: "Aika vaikeaksi tämä(kin) aluksi niin selkeältä tuntunut juttu menee kun lukee aiheeseen liittyviä mikrobiologien tekemiä havaintoja kroonisista sairauksista ja D-vitamiinin roolista niissä." Neonomide huomauttaa, että voimakkaimmin D-vitamiinin vaaroista paasannut Trevor Marshall on elektroniikkainsinööri, ei mikrobiologi. Häntä pidetään tutkijapiireissä toistaiseksi ihan trollina D-vitamiinin suhteen. Kiinassa käynnissä olevat trialit antanevat valaistusta asiaan lähivuosina, Neonomide päättää tämän keskustelun. Westie kirjoitti myös: "Inflammaatio sanana vilisee hyvin monen sairauden yhteydessä esim. "masennusta pidetään tulehdukseen liittyvänä"(muistaakseni Toloselta tämä lainaus). Sydänsairauksiin ainakin inflammatio on liitetty." Näin on Neonomiden mielestä todellakin laita inflammaation (tulehdusstressi!) suhteen. Inflammaatio on mukana KAIKISSA yleisissä kroonisissa sairauksissa, mukaan lukien syövät, sydänsairaudet, masennus, autoimmuunisairaudet yms. Tutkimusta tästä aiheesta on usean halkopinon verran. Tolosen sivuilta saa paljon perustietoa, kannattaa aloittaa sieltä ja jatkaa tutkimuksista eteenpäin.
Tuntemattomaksi jäävä Tohtori ei nyt oikein ymmärrä miksi tästä D-vitamiiniasiasta vouhotetaan. Jos D-vitamiinista (auringosta) olisi merkittävää hyötyä ihmiselle, noudattelisi eliniän odote jollakin tavoin myös maantieteellisesti auringolle altistumista. Kuitenkin asia on juuri päinvastoin. Korkein eliniän odote on maissa joissa on ns. puutetta D-vitamiinista (Pohjoismaat, Kanada ym.). Valtsu tuohtuu tästä ja sanoo: "Ei välttämättä noudattaisi. Ota myös muut erot pohjoismaiden ja muiden maiden välillä huomioon. Vai pitäisikö D-vitamiinin yksinään selittää kaikki elinikäkäyrät, Tohtori?" Tähän vastaa Tohtori: "Ei pidä yksinään mutta kaipa sillä luulisi joku vaikutus olevan kun se kerran täällä 'todistetusti' auttaa lähes joka vaivaan (syöpä, flunssa, selkäkipu, masennus). Miten D-vitamiinilla voi olla parantavia vaikutuksia joukkoon vakavia sairauksia, mutta kuitenkaan isossa kuvassa eliniässä sen vaikutukset ei näy. Tai näkyvät käänteisinä eli ns. puute tuo pidempää ikää?" Nimimerkki MLT huomauttaa viisaasti: "Eliniän odote ei välttämättä toimi noin kuin tuntematon Tohtori esittää. Varsinkin jos pääasiallinen vaikutus on vaivoissa, joihin ei ihan heti kuole. Ns. 'squaring' ei vaikuta keskiarvoon kuin suhteellisen vähän, mutta elämänlaatuun aika tavalla. Tilastotieteessä jakautumat ovat hyvin mielenkiintoisia, enkä ole tähän mennessä tavannut montaa lääkäriä, jotka niitä ymmärtäisivät." Matti Narkia sanoo tuntemattomalle Tohtorille: "Pieni maantieteellinen leveysaste antaa ainoastaan mahdollisuuden auringon UVB-säteiden suurempaan hyödyntämiseen kuin korkea leveysaste. Näyttää siltä, että nykymaailmassa tätä mahdollisuutta ei useinkaan pystytä (tai ei haluta) hyödyntämään. Aika harvassa maassa kai nykyään kuljetaan ulkona puolialasti keskipäivällä, ja niissä, missä näin ehkä tehdään, terveydenhoidon matalahko taso selittänee sen, etteivät ne yllä kärkipäähän elinajan odotteessa." Matti Narkia huomauttaa, että D-vitamiinipuutos on yllättävän yleistä monissa aurinkoisissakin maissa. Elinajanodote -tilastojen kaksi kärkimaata ovat monina vuosina olleet Japani ja Islanti. Sattumaa tai ei, mutta nämä maat ovat kaksi kärkimaata myös kalan kulutuksessa. Voi näillä tiedoilla jotakin yhteyttä olla, saahan kalasta runsaasti mm. D-vitamiinia ja omega-3-rasvahappoja. Ainakin japanilaisten D-vitamiinitaso näyttää lupaavalta. Tohtori -nimimerkillä varustautunut keskustelija ei luovuta: "Aika mielenkiintoista olisi selvittää miksi tummaihoisilla ja aurinkoisilla vyöhykkeillä asustavilla on matalat D-vitamiinitasot. Elimistöllä taitaa olla ihan omat suojamekanismit liiallista aurinkoa ja D-vitamiinia vastaan. Se suojamekanismi meiltä puuttuu." Tiina H innostuu sanomaan: "Alkaa mietityttämään miksi niinkin aurinkoisessa maassa kuin Brasilia voi olla D-vitamiinitasot niin alhaalla? Ei se välttämättä mielestäni kerro, että heidän pitäisi sitä saada heti lisää ravinnosta. Enemmänkin herättää tutkimaan miksi elimistö ei ota vastaan d-vitamiinia vaikka sitä on yllin kyllin saatavilla. Brasiliassa kuitenkin ollaan ulkona auringossa koko ajan. Onko se elimistön suojamekanismi yms. On tässä jokin nyt mikä ei oikein täsmää. Ettei vaan etsittäisi taas väärästä paikasta tai laput silmillä. Paikallaan varmaan ottaa pari askelta taaksepäin ja katsoa aihetta toisin silmin. Niin ne työelämässäkin ongelmat monesti ratkeavat." MLT -nimimerkki myöntää saman paradoksin (D-vitamiinitasot alhaisia vaikka aurinkoa on yllin kyllin tarjolla) esiintyvän Saudi Arabiassa. Yksinkertaisin selitys on, että siellä sekä pukeutuminen että elintapa ei todellisuudessa tarjoa edes mahdollisuutta. Arabian niemimaallahan kansalainen ei edes käy päivällä ulkona, kaiken työn tekevät intialaiset ja pakistanilaiset vierastyöläisorjat. MLT:n mukaan varsinaista luonnollista 25(OH)D -pitoisuutta pitää hakea "luonnollisemman" elintavan kansoista. Tuomas puhuu viisaita: "Vaikka itse uskon D-vitamiiniin ja toivonkin D-vitamiinin hyödyttävän, on todettava, että järjestään nämä yhteen ainesosaan keskittyvät tutkimukset ja toiveet on pitkässä matkassa ammuttu alas. Sama on käynyt C- ja E-vitamiinin kanssa ym. Elimistömme on niin monimutkainen järjestelmä, että harvoin jos koskaan yhden aineen runsas käyttö tekee ihmeitä. Päinvastoin monesti se ajaa elimistön pahempaan tilaan aiheuttaen vajauksia muualla ja muita ongelmia. Elimistöllä on keinonsa saada tarvittava määrä aineksia ruuasta ja elinympäristöstään. Suosittelenkin, että keskitytte syömään runsaasti ravinteikasta vähähiilihydraattista ruokaa, pitämään huolta rasvahappojen saannista, luottamaan itseenne ja liikkumaan omalla kohtuuden tasolla paljon." Nimimerkki JT on samaa mieltä Tuomaksen kanssa ja jatkaa: "Tämä keskustelu on hyvin informoivaa mutta myöskin yhtä luotettavaa kuin ne tutkimukset ja löydökset joihin nämä keskustelun johtopäätökset perustuvat. Täällä on kyllä niin monta alan tietäjää että oikein ihmetyttää." Arkipäivän lääkärintyötä tekevä sanoo näin: "Lääkärin näkökulmaa täällä jo sivuttiinkin mutta miten tosiaan voi kuvitella, että alkaisimme suosittelemaan korkeaa D-vitamiinin käyttöä tämän hetken tutkimusnäytöllä. Kuten tästäkin jutusta ja keskustelusta käy ilmi on liian paljon mitä emme tiedä vielä d-vitamiinista. Yritän tehdä potilastyötä mahdollisimman hyvin ja vaikka olen itse asiaan mielestäni hyvin vihkiytynyt en voi mennä suosittelemaan sellaista, josta ei vain ole pitkäaikaista kokemusta. Kokeilijat ja intoilijat on erikseen, he kantavat myös vastuun itse (loppujen lopuksi tietysti yhteiskunta huonossa tapauksessa). Kun on kyseessä isot väestöryhmät ja henkilömäärät kaikki vähäisimmätkin epäilyt on tutkittava. Siksi odotan ainakin itse kiinnostuneen mitä D-vitamiinitutkimuksen eri alueet (mm. molekyylitutkimus ja pitkäaikaistutkimus) tuovat tullessaan."
Eläkeläinen innostuu osallistumaan keskusteluun: "Voi kun suomalaiset uskoisivat itseensä yhtä paljon kun tähän D-vitamiiniin tai muihin hörhöilyihin. Oltais yhteiskuntanakin ihan eri tilanteessa saatikka sitten yksilöinä. Helpompihan se on tietysti luottaa, että pilleri se onnen tuo." Eiköhän kuitenkin jätetä mieleen viimeiseksi tämä Henrin tasokas ja pitkä kommentti: "D-vitamiinin vanha saantisuositus, joka näyttää sitkeästi pitävän pintansa Suomessa (mutta esim. Kanadassa taitaa olla jo 50 µg), on tehty summamutikassa ja arviossa on ajateltu, että D-vitamiini tulisi SUUN KAUTTA otetun ravinnon mukana elimistöön. Tuo 5-7,5 µg toteutuu vaivoin ruoan mukana otettuna, mutta D-vitamiinin lähde on perinteisesti ollut AURINKO. AURINGOSTA saa D-vitamiinia 15 minuutissa noin 125 µg (5000 IU) ja tämä lienee ihmiselle luonnollinen taso. Muiden elimistön steroidihormonien tuotantoa säädellään hyvin tarkasti, mutta D3-vitamiinin muuttuminen kalsidioliksi alkaa saturoitumaan (hidastumaan) vasta edellä mainitulla (125 µg) päiväsaannilla. Tämä lienee ollut pitkällä aikavälillä ihmiselle ns. minimipäiväsaanti, koska tuntuisi oudolta että ihmiskeho tuottaisi suoraan lähtöaineesta muita steroidihormoneja (testosteroni, estradioli) 'kontrolloimattomasti' suoraan lähtöaineen pitoisuudesta riippuen. Hollisin (2007) mukaan kalsidiolitasojen täytyy nousta tasolle 100 nmol/l (=40 ng/ml) ennen kuin kalsidiolin tuotanto rajoittuu. Ehkä tämä todellakin on ihmiselle luonnollinen pitoisuus, kun se saavutetaan olemalla auringossa vain noin 15 minuuttia keskipäivällä vähillä vaatteilla. Lisäksi Heaney yritti löytää tutkimuksia, joissa 10000IU:n (250 µg) päiväsaannilla olisi todettu jotain haittavaikutuksia, mutta tällaisiä tutkimuksia hän ei omien sanojensa mukaan löytänyt. Itsekin luotan siihen, että 15 minuuttia aurinkoa päivässä ei ole pitkällä aikavälilläkään haitallinen ihmiselle ja otan siksi D-vitamiinilisää purkista välillä syyskuu-toukokuu poikkeuksena mahdolliset etelän lomat. Yksilöllinen vaihtelu on ihossa tapahtuvan D3-vitamiinin muodostuksessa huomattavaa ja yleisesti ottaen vanhat, tummaihoiset tai ylipainoiset tarvitsevat enemmän altistusta auringonvalolle. Sama pätee myös ravintolisiä käytettäessä kuten Matti Narkia totesi ja laittoi hyvät lähteet viitteeksi. Mielenkiintoista kyllä, pohjoisen alkuperäisasukkaat saamelaiset, näyttivät olleen menneinä vuosituhansia varsin fiksuja valitessaan poron pääasialliseksi ravinnokseen talvisin. Porot syövät jäkälää ja villiporon liha (ja maksa!) sisältävät runsaasti D-vitamiinia ilmeisesti tämän vuoksi."
Diurnal Critter -nimimerkki kirjoitti: "Aktiivinen sisälläolo, tiivis pukeutuminen, huono ruokavalio, ilmansaasteet ja etenkin runsas aurinkorasvojen käyttö voivat vähentää D-vitamiinin saantia kohtalaisesti jo yksinään, saati sitten yhdessä." Neonomide huomauttaa, että heikkotehoinen SPF-8-aurinkovoide vähentää D-vitamiinin muodostumista iholla 95 prosenttia. Toisin sanoen, aurinkovoiteet huolellisesti käytettynä suojakertoimesta riippumatta tekevät D-vitamiinin muodostumisen käytännössä mahdottomaksi. Kummitus nimimerkki ilmoittaa lukeneensa Ilari Paakkarin kirjoituksesta ristiriitaista tietoa:
Sami Uusitalo iloitsee siitä, että asiantuntijat ja maallikot ovat samaa mieltä kalansyönnin tärkeydestä D-vitamiinin riittävässä saannissa. Kuha, siika ja silakka ovat kärjessä D-vitamiinin määrän suhteen. Kalat saavat D-vitamiininsa nauttimastaan ravinnosta, eli planktonista, joten vuodenaikavaihtelut eivät liene niin ilkeitä kuin muilla eläimillä. Matti Narkia kertoo, että vastoin yleistä käsitystä, kalan D-vitamiiniipitoisuus ei riipu sen rasvaisuudesta. Esimerkiksi kuha on D-vitamiinipitoisuudeltaan aivan kärkipäässä, vakka se ei rasvainen kala olekaan. Viljeltyjen kalojen D-vitamiinipitoisuus on vain noin neljäsosa vastaavan villin kalan D-vitamiinipitoisuudesta. Mummeli kertoo saaneensa pariin vuoteen ostettua tori- ja kalakauppialta enää vain kasvatettua kuhaa. Hän väittää kuulleensa (radiosta?) tai lukeneensa jostakin noin pari vuotta sitten, että saadaksemme ympäri vuoden kuhaa, kalankasvatus on välttämätöntä ja samoin siten voidaan tarjota haluttua kokoa kuluttajille.
Valtsu huomauttaa, että ruokavalion suhteen D-vitamiinin kannalta parasta optimointia on kalojen syönnin lisäksi myös viljakuitujen vähentäminen (Reduced plasma half-life of radio-labelled 25-hydroxyvitamin D3 in subjects receiving a high-fibre diet.
Eräästä kuitututkimuksesta Matti Narkia sanoo, että ongelma näyttää liittyvän Englannissa lähinnä aasialaisiin maahanmuuttajiin, joiden ihon D-vitamiinituotanto on ilmeisesti paljon marginaalisempi kuin vaaleaihoisilla englantilaisilla aasialaisten tummemman ihonvärin takia, joka on evoluutiossa sopeutunut suurempaan UVB-altistukseen kuin Englannissa on mahdollista. Näin kuitupitoinen ravinto ehkä heissä saa aikaan D-vitamiinipuutoksen helpommin kuin vaaleaihoisissa englantilaisissa. Näillä aasialaisilla ei yleensä kotimaassaan ole ollut D-vitamiinipuutosta, vaan se ilmaantuu vasta heidän muutettuaan Englantiin, vaikka heidän ruokavalionsa ei muutu. Toisessa tutkimuksessa todetaan, että osa maksassa muodostuneesta 25(OH)D:stä joutuu sappinesteen mukana suolistoon, josta se imeytyy uudelleen verenkiertoon. Jos suolistossa kuitenkin on paljon kuitua, se saattaa muodostaa 25(OH)D:n kanssa yhdisteitä, jotka eivät imeydy verenkiertoon. Tämän tapahtuman vaikutus 25(OH)D:n määrään on ilmeisesti kuitenkin sen verran pieni, että sillä on ehkä käytännön merkitystä lähinnä silloin, kun D-vitamiinin saanti on esimerkiksi ilmastoon ja maantieteelliseen leveysasteeseen nähden liian tumman ihonvärin takia marginaalista. Kuidun mahdollinen vaikutus D-vitamiinitasoon pystytään varmasti eliminoimaan ottamalla riittävästi D-vitamiinia ravintolisänä. Riittävän määrän arvioimisessa auttavat seerumin 25(OH)D-konsentraation mittaukset. "Kuitua ei siis pidä välttää, se on pääsääntöisesti terveydelle hyödyksi", sanoo Matti Narkia lopuksi.Valtsu huomauttaa, että ruokavalion suhteen D-vitamiinin kannalta parasta optimointia on kalojen syönnin lisäksi myös viljakuitujen vähentäminen (Reduced plasma half-life of radio-labelled 25-hydroxyvitamin D3 in subjects receiving a high-fibre diet.
Elintarviketieteiden kandidaatti Janne Huovila sanoo viisaasti: "Tosiasiahan on, että nyt on kyseessä todella suuri ravitsemuspoliittinen ongelma. Miten teoriassa ja käytännössä saadaan D-vitamiinin saantia korotettua tutkimusten viitoittamalle tasolle? Kun perinteiset poliittiset toimijat ovat, ehkä resurssien puutteessa, niin hitaita reagoimaan, pitäisi varmaan perustaa kansanliike pro-D-vitamiini - tai jotain sellaista." Janne pyytää kurkkaamaan Nutrition Reviews -julkaisusarjan supplementtia. Neonomiden mielestä D-vitamiinista on vähän liikaa tutkimusta jotta "poliittinen korrektius" jaksaisi enää kiinnostaa ainakaan häntä. Tuulan mielestä tämä keskustelu on antanut ajattelemisen aihetta. Kaikki ei ole sitä, miltä näyttää ja mitä meille kerrotaan. "Vaikkei uskaltaisi uskoakaan kaikkea, mitä sanotte, niin keskustelunne laittaa miettimään, avaa silmät", toteaa Tuula. Marja innostuu myös kehumaan keskustelua ja paljastaa ottavansa nykyään 2x25 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä. Eikä hän mielestään sairastele flunssia niin usein enää ja suolisto on ihanassa kunnossa. Juha V. ymmärtää, että tämä on kiintoisa aihe ja hienoa, että on näin paljon fanaattisia asian puolesta ja vastaan olevia henkilöitä. Hänen mielestään on hyvä muistaa, että monilla lääkkeillä ja ainesosilla on hyviä vaikutuksia pitkään ennen kuin haittavaikutukset alkaa tulla, eikä kaikille välttämättä niitä tulekaan (esim. steroidien käyttö). Vasta kun pidemmän ajan tuloksia tulee ja/tai ihmisen ymmärrys asioista kehittyy, tulee näitä ahaa-elämyksiä eri asioiden ja lääkkeiden suhteen. Westie ymmärtää kiireen saada D-vitamiinisuosituksia ylös ja pitää suositusten nostamista mahdollisesti aiheellisenakin, mutta näyttö on kuitenkin vielä aika heikkoa.
Reijo L. tuo keskusteluun mustien henkilöiden D-vitamiinitasot. Hän ihmettelee: "Mahtaako ihon värillä olla merkitystä D-vitamiinin hyväksikäyttöön? Ovatko esim. punatukkaiset ja kaikkein vaaleaihoisimmat altiimpia D-vitamiinin puutteelle?" Neonomiden mukaan punapäät, jotka palavat herkästi auringossa, kehittävät D-vitamiinia sikanopeasti ja tehokkaasti, kuten Irlannissa ja Skotlannissa. Punapäät sopivat sinne, mutta eivät päiväntasaajalle. MUISTETAAN että naiset ovat miehiä vaaleampia koska D-vitamiinin puute TAPPAA siihen paikkaan sekä äiti-wannabeet ETTÄ pikkulapset. Riisitautisilla lapsilla on jopa 10 kertaa enemmän alahengitystieinfektioita (lue -> ristejä otsaan) ja aikuisiän riisitauti naisilla kaventaa lantion aukon sellaiseksi että synnytyksestä tulee... (kuvitelkaa loput!). Mustilla pohjoisessa on mitattu jopa nollaa, eli mittaamattoman alhaisia D-vitamiinitasoja, ja voinemme arvata millainen riski mustilla on sairastua ihan kaikkiin tässä ketjussa lueteltuihin sairauksiin?
Reijo L. tuo keskusteluun mustien henkilöiden D-vitamiinitasot. Hän ihmettelee: "Mahtaako ihon värillä olla merkitystä D-vitamiinin hyväksikäyttöön? Ovatko esim. punatukkaiset ja kaikkein vaaleaihoisimmat altiimpia D-vitamiinin puutteelle?" Neonomiden mukaan punapäät, jotka palavat herkästi auringossa, kehittävät D-vitamiinia sikanopeasti ja tehokkaasti, kuten Irlannissa ja Skotlannissa. Punapäät sopivat sinne, mutta eivät päiväntasaajalle. MUISTETAAN että naiset ovat miehiä vaaleampia koska D-vitamiinin puute TAPPAA siihen paikkaan sekä äiti-wannabeet ETTÄ pikkulapset. Riisitautisilla lapsilla on jopa 10 kertaa enemmän alahengitystieinfektioita (lue -> ristejä otsaan) ja aikuisiän riisitauti naisilla kaventaa lantion aukon sellaiseksi että synnytyksestä tulee... (kuvitelkaa loput!). Mustilla pohjoisessa on mitattu jopa nollaa, eli mittaamattoman alhaisia D-vitamiinitasoja, ja voinemme arvata millainen riski mustilla on sairastua ihan kaikkiin tässä ketjussa lueteltuihin sairauksiin?
Neonomide ilmoittaa saaneensa itse käytännössä keskivaikean Crohnin taudin oireettomaksi 125+ µg:n annoksilla. Yli 200 mikron saannilla oireita oli vähemmän kuin terveillä. Hän saattoi syödä ihan mitä huvitti. Eikä maksanut juuri mitään. Neonomide tietää mihin D-vitamiinin vaikutus Crohniin perustuu - nimittäin tiettyjen tulehdussytokiinien aiheuttaman tulehduksen vaimentamiseen. Tässä ei ole juurikaan epäselvää - hän on löytänyt jokseenkin täydellisen lääkkeen sairauteensa. Westie -nimimerkki innostuu asiasta ja huomauttaa, että D-vitamiinilla on myös vaikutusta suolen pintarakenteen tiiviyteen ja kestävyyteen: Novel role of the vitamin D receptor in maintaining the integrity of the intestinal mucosal barrier (Am J Physiol Gastrointest Liver Physiol 294: G208-G216, 2008). Asia on erityisen keskeinen esim. tyypin 1 diabeteksen varhaisvaiheessa, jossa suolen rakenne ei pysy tiiviinä ja seurauksena voi olla autoimmuunisairauden kehittyminen. D-vitamiini suojaa tehokkaasti myös T1DM:lta ja esim. multippeliskleroosi ja keliakia taitavat kuulua samaan kastiin: Leaking gut in type 1 diabetes (Curr Opin Gastroenterol. 2008 Nov; 24 (6): 701-6). Jos D-vitamiini auttaa pitämään suolen tiiviinä niin eikö se voisi olla se mekanismi millä suuren D-vitamiini annoksen hyödyt saadaan esille? Neonomiden mukaan Crohnin tauti on yhdistetty D-vitamiinin suhteelliseen puutteeseen paitsi sen sisäistä immuniteettia parantavien vaikutusten kautta, myös tulehdusreaktioiden säätelijänä. Crohnin taudissa käytettävät biologiset vasta-ainelääkkeet kuten adalimumabi ja infliksimabi vaikuttavat samaan tulehdustekijään kuin D-vitamiini (TNF-alfa). Lisäksi Cronhnin tautia sairastavilla on havaittu D-vitamiinireseptorin toimintavirheitä.
Erityisen kiinnostavaa on Neonomiden mukaan lukea Aloia JF, Li-Ng:n (2007) tutkimus, jossa kolmen vuoden tutkimuksen post-hoc-analyysissa havaittiin , että D-vitamiini käytännössä laski muina vuodenaikoina flunssien todennäköisyyden kesän tasolle. "Tämä voi kuulostaa oudolta, mutta itselläni ei lapsena juuri ollut korvatulehduksia, mutta aloin samaan korvaoireita toissatalvena, kun vaihdoin kalaöljymerkkiä sellaiseen missä ei ollut Deetä. Arvatkaa huviksenne, mitä Deen lisäämisen myötä oireille tapahtui", Ano sanoo.
Korkeat D-vitamiiniannokset, keskimäärin 350 µg päivässä vuoden ajan, vähentävät dramaattisesti MS-taudin pahenemista. Ideaalitaso näyttää olevan 100 nanomoolia litrassa.
D-vitamiini auttaa masennukseen. Tästä löytyy vakuuttavaa näyttöä Neonomiden mielestä. Viethin tutkimuksissa todetaan että 125 µg/päivä VUODEN ajan vähensi munuaispotilaiden masennuspisteitä, ELI on todiste siitä että fysiologiset D-vitamiiniannokset parantavat mielialaa ainakin ei-masentuneilla - eikä teho perustu vain luonnolliseen valoon, jonka spektriä D3:sta muodostava UVB-säteily on. Kymmenen mikrogramman vertailuryhmällä pisteet eivät nousseet. Efektin uskotaan perustuvan D-vitamiinin tunnettuun meikanismiin nostaa aivojen SEROTONIINITASOJA. Toisessa tutkimuksessa D-vitamiinilisä osoittautui tehokkaammaksi mielialahoidoksi kuin kirkasvalolamppu. Lisäksi on tutkimus, jossa vanhainkodin potilailla alimman ja ylimmän 25(OH)D-tasojen omanneiden potilaiden ero masennusriskissä oli11,7-KERTAINEN.
Ihmisten paino lisääntyy talvisin ja mitä kauemmas päiväntasaajasta mennään. Kun Australian aboriginaalit muuttavat etelästä pohjoiseen lähemmäs päiväntasaajaa, heidän rasvaprosenttinsa kasvaa. Esimerkiksi Saudi-Arabiassa ihon peittäminen paitsi johtaa alhaisiin D-vitamiinitasoihin, myös korreloi voimakkasti ylipainon kanssa. D-vitamiinin saannin lisäys lisää myös jopa 60% kalsiumin imeytymistä, mikä edelleen usein alentaa painoa. D-vitamiinireseptorin virheellinen toiminta voi altistaa painonnousulle: 1, 2, 3. Parathormonin eli lisäkilpirauhashormonin pitoisuudet korreloivat positiivisesti elopainon ja negatiivisesti D-vitamiinitasojen kanssa.
Ylipainoon ja siihen tyypillisesti assosioituvaan metaboliseen oireyhtymään liittyvät sairaustilat kuten sydän- ja verisuonisairaudet, korkea verenpaine, tyypin II diabetes, nivelrikko, masennus ja ientulehdus, on kaikki liitetty alhaisiin D-vitamiinitasoihin ja useimpia on hoidettu menestyksellä myös D-vitamiinin saantia parantamalla. Tässä muutamia tutkimusviitteitä: 1, 2, 3. Lihavuus ja talviaika molemmat tunnetusti lisäävät riskiä kuolla. Ihmisen "talviseen" aineenvaihduntaan vaikuttaa olennaisesti mm. leptiiniresistenssin syntyminen ja D-vitamiinin rooli tässä prosessissa on todennäköinen: 1, 2, 3, 4. D-vitamiinin ja kalsiumin nauttiminen assosioituu alhaisempaan keskipainoon. Ylipainoisilla on mitattu varsin säännönmukaisesti matalia D-vitamiinitasoja: 1, 2, 3, 4. Ylipainoisten D-vitamiinitasot reagoivat muita huonommin sekä aurinkoaltistukseen että D-vitamiinilisiin.
D-vitamiinin puute todistettiin jo viime vuonna ITSENÄISEKSI sydänsairauksien riskitekijäksi, Neonomide huomauttaa. Tässä sydänlääkäri William R. Daviesin innostunut kannanotto D-vitamiinin merkitykseen sydänsairauksissa: Silkka D-vitamiini on muuttanut hänen klinikallaan koko pelin hengen sydänsairauksien hoidossa ja ehkäisyssä! William Faloon on kirjoittanut loistavan koosteartikkelin siitä, miksi D-vitamiini näyttää jyräävän sydänsairauksien ehkäisyssä ja HOIDOSSA. D-vitamiinin puute on ITSENÄINEN sydänsairauksien riskitekijä ja VOIMAKAS sellainen - suunnilleen yhtä hyvä ja itsenäinen ennustaja kuin veren rasva-arvot. Lue esimerkiksi nämä tutkimukset: 1, 2, 3, 4, 5, 6. Vakiolukijani kirjoitti: "D-vitamiinin puutos saattaa lisätä sepelvaltimotaudista johtuvia kuolemia, kertoo suomalaistutkimus. Annamari Kilkkisen johtamassa tutkimuksessa hyödynnettiin Mini-Suomi-tutkimuksen aineistoja. Niillä suomalaisilla, joiden veren D-vitamiinipitoisuus oli suuri, oli neljänneksen vähemmän sepelvaltimotautikuolemia. Etenkin aivoverenkiertohäiriöistä johtuvia kuolemia oli vähemmän. Vertailukohtana olivat osallistujat, joiden D-vitamiinipitoisuudet olivat pienimmät. Tutkimukseen osallistui 6 200 yli 30-vuotiasta miestä ja naista, jotka eivät sairastaneet sydän- ja verisuonitauteja Mini-Suomi-tutkimuksen alkaessa vuosina 1978 - 1980. Vuoteen 2006 jatkuneen seurannan aikana 640 osallistujaa kuoli sepelvaltimotautiin ja 293 aivoverenkierron häiriöön. D-vitamiinin puutos on liitetty sydämen ja verisuoniston sairauksiin myös aikaisemmin. Tutkimus julkaistiin American Journal of Epidemiology -lehdessä.
D-vitamiinista on hyötyä eturauhassyövän hoidossa. Eturauhassyöpä on yksi klassinen mustien miesten sairaus. Neonomiden mukaan tätä sairautta on HOIDETTU naurettavilla 50 µg:n annoksilla MENESTYKSELLÄ jo vuosia sitten (Vieth et al.). Mitään ei tietenkään tapahtunut siitä eteenpäin, koska raha ei ravinteissa liiku.
D-vitamiini toimii myös "kipulääkkeenä" kun kalsidiolitasot palautetaan niille tasoille joille meidät on luotu (AINA yli 100 nmol/l). Tiedefoorumin ketjussa useita vuosikausia kroonisista alaselkäkivuista kärsineet tulivat ylistämään, kuinka D-vitamiini oli tehokkaampaa kuin opiaatit ja ihon alle asennetut kivunlievittäjät!
Lonkkamurtumien järkyttävä yleisyys Pohjoismaissa on tunnettu seikka. D-vitamiinilisänä käytetään Pohjoismaissa usein kalanmaksaöljyä, jonka A-vitamiini tunnetusti heikentää D-vitamiinin toimintaa elimistössä. Eli tärkeä A/D-hyötysuhde on ollut ilmeisen surkea jo pitkän aikaa, koska A-vitamiinia on kalanmaksaöljyissä massiivisesti enemmän kuin D-vitamiinia niiden fysiologiseen tarpeiseen suhteutettuna. Tämä aiheuttaa todennäköisesti paljon ongelmia.
D2-vitamiinin ottamista Valtsu ja Neonomide pitävät hyödyttömänä, vain D3-vitamiini sopii ihmiselle. Kannattaa lukea eräs tuore blogikirjoitus (englanniksi). Mistä herääkin kysymys, miksi Suomen neuvoloissa vauvoille suositellaan juuri D2-vitamiinia, ei D3:sta? Neonomide tiivistää ongelman varsin räväkkään tyyliinsä: "Nykyisinhän D2-vitamiinia annetaan/suositellaan Suomen neuvoloissa lapsille lähes YKSINOMAAN, vaikka käytännössä KAIKKI D-vitamiinia koskevat ongelmat on liitetty tähän sienistä eristettyyn, epävakaaseen ja epäfysiologiseen ihmiselimistölle vieraaseen substanssiin." D3-vitamiini on yhdistetty parantuneeseen glykeemiseen kontrolliin, mutta D2 heikentyneeseen! Pikkuvauvoille tarjotaan neuvoloissa yleensä kahdesta D-vitamiinista sitä tehottomampaa (D2). Pikkulasten ykköstyypin diabetes on 1950-lukuun verrattuna moninkertaista ja heille syötetään käytännössä aina insuliiniherkkyyttä mahdollisesti heikentävää, ihmiselle epäluonnollista D2-vitamiinia. Aikuisten kakkostyypin diabeteksesta puhumattakaan. Haistaako joku muukin palaneen käryä? Neonomide kysyy. Osteoporoositutkija Reinhold Vieth yritti saada D-vitamiinin suosituksia tänä vuonna tarkastavaan asiantuntijapaneeliin kuusi tutkijaa, joista kaikki hylättiin. Asiaa kommentoidaan näin 'iloisesti': "If you were publicly in favour of vitamin D, you were not included, and I find that outrageous. Dr. Vieth says he has 'total respect' for those selected to serve on the panel, but adds that as a group they do not represent the full scope of scientific expertise available." Lisäksi syntynyttä kohua on kommentoitu näin: "People will simply not pay attention to what they say, says Bruce Hollis, a professor at the Medical University of South Carolina who has found that lactating women need up to 6,000 IU (150 µg/p !!! - Neonomide) a day to ensure their babies receive enough of the vitamin in mother's milk." Haistatteko jotain? Neonomide toistaa.
Itse rohkenen ihmetellä: "Koska suositusrajat ovat niin alhaalla, lääkärit eivät uskalla hoitaa potilaitaan riittävän suurilla annoksilla D-vitamiinia??? Mikäli homma menee pieleen, heitä voidaan ehkä syyttää hoitovirheestä. Siksi lääkäri mieluummin noudattaa käypä hoito -suosituksissa olevia ohjeistuksia ja niin mahdollisesti D-vitamiinilisästä hyötyvä potilas ei saa hänelle kuuluvaa hyötyä." Neonomide vastaa: "Totta puhut! Käypä hoito -suositukset ovat D-vitamiinin tapauksessa vaarallisia, samoin useimpien lääkäreiden olematon ravintotieteellinen koulutus ja asiantuntemus. Tämä on todellisuutta, jonka mm. Pekka Puska ja Mikael Fogelholm ovat todenneet, eli lääkäreiltä kysytään koko ajan ravitsemuksesta vaikkeivat he tiedä siitä tarpeeksi. Lääkärit myös määräävät potilaalle mielellään asioita, joihin heillä on valtaa, eli lääkkeitä.
Uskalsin myös itse ajatella näin: "Moni lääkäri ja tutkija tietää D-vitamiinistatuksessamme olevat ongelmat, mutta tämä tieto ei kulkeudu suosituksiimme?" Siihen Neonomide halusi antaa minulle vahvistusta: "Aivan, ollaan pahassa pattitilanteessa. Olen 'pultannut' pahemman kerran, kun koin ensi kerran oireiden häviämisen kuin tuhka tuuleen. Olo oli kuin kusetetulla ja tunne vain voimistui mitä enemmän aloin tutustua aiheen tieteelliseen kirjallisuuteen. Näyttää siltä että D-vitamiinista saa/pitää olla kymmeniä kertoja enemmän terveysnäyttöä kuin useimmista lääkkeistä, kunnes että interventiotutkimuksia aletaan toteuttaa tai hoitosuosituksia uudistaa. Tilanne on hyvin kiusallinen.
Neonomide sanoo lopuksi: "Eiköhän traagisinta tässä keskustelussa ole se, ettei sitä olla aiemmin käyty!"
Neonomide sanoo lopuksi: "Eiköhän traagisinta tässä keskustelussa ole se, ettei sitä olla aiemmin käyty!"
Tässä tulee tämä alkuperäinen uutinen:
Lamberg-Allardt toteaa, että uusi D-vitamiinin saantisuositus olisi aikuisväestölle todennäköisesti ainakin 10 mikrogrammaa vuorokaudessa. Pikkulapsilla suositus voisi jatkossakin säilyä nykyisessä 10 mikrogrammassa. Samaa tai hiukan korkeampaa saantia voitaisiin suositella teini-ikäisille ja sitä vanhemmille. Vanhuksille sopiva taso olisi 20 mikrogrammaa vuorokaudessa, Lamberg-Allardt linjaa.
Tutkimustieto puoltaa suosituksen korottamista. D-vitamiinin nykyinen saantisuositus on aikuisille sekä yli 3-vuotiaille lapsille ja nuorille vain 7,5 mikrogrammaa vuorokaudessa. Saantisuosituksen nostamista nykyistä korkeammalla tasolle puoltavat tiedot lukuisista tutkimuksista, joissa on selvitetty luun mineraalitiheyttä ja alttiutta luunmurtumille. Nykyisen suosituksen korottamista on esittänyt muun muassa Osteoporoosiliitto.
Lähde: Ruokatiedon uutiskirje terveystoimittajille, 6.8.2009
Lisää kirjoituksiani D-vitamiinista:
KK loihe sanomaan:
VastaaPoista"Pitkäaikaista kokemusta runsaasta d-vitamiinin nauttimisesta ei ole. Teorioita ja olettamuksia sitäkin enemmän. Mitä selviääkään seuraavan 5 tai 10 vuoden päästä. Sitä odotan mielenkiinnolla. Mietin vain kuka kantaa vastuun kun ja jos d-vitamiinista paljastuukin jotain karumpaa ja ihmiset ovat sitä lappaneet kilpaa elimistöönsä."
Öh... päiväntasaajan tienoilla kolekalsiferolin saanti on ollut kautta aikojen about 250-1000 µg. Eli samaa staffia, mitä pillereissäkin on. Joidenkin tuhansien vuosien pitkäaikaisvaikutuksista mainittakoon mm. olematon syöpien esiintyminen.
-Hemmo-
Kiire on saada D-vitamiinisuosituksia ylös ja voi olla että sille on aihettakin mutta näyttö on kuitenkin vielä aika heikkoa kuten tästä Matti Narkian viimeiseksi linkkaamasta jutusta näkee:
VastaaPoista"we also know that much higher concentrations of 25(OH)D are needed to prevent adverse outcomes. Indeed, in the 1958 British birth cohort, lower 25(OH)D is associated with a higher percentage of hemoglobin A1C, which further emphasizes the need to maintain optimal 25(OH)D
concentrations (4)."
Lähteestä (4) sitten taas löytyy tällainen toteamus:
"These findings are potentially important for public health, if improvement in vitamin D status in obese individuals reduces the otherwise inevitable adverse effects of excess weight for glucose metabolism. However, our findings need to be confirmed in further studies before the implications for public health can be established."
Olisi kiva tietää laskeeko D-vitamiinilisä HbA1c:tä tai laskeeko kohonnutta HbA1c:tä aiheuttavat tekijät Deetä? Jälkimmäinen on hyvin todennäköisesti noin, mutta ekasta ei ole vielä kovin hyvää näyttöä. Lisänäyttöä tutkijatkin peräänkuuluttivat ja toivottavasti sitä saadaan...
Lukekaa perkele koko juttu, alkaen ihan ylhäältä asti. Uskon huumassa, voi *****.
VastaaPoistaSähköinsinööri Marshallin oma sivusto: http://www.trevormarshall.com/
"Tämä pitää tosiaan paikkansa. Pitkäaikaista kokemusta runsaasta d-vitamiinin nauttimisesta ei ole. "
VastaaPoistaLOL, ehkäpä sinun pitäisi kiireesti mennä kertomaan Polynesialaisille, että he ovat vuosituhansia ollet valvomattoman kokeen kohteina kun saavat raukat koko ajan normaalin määrän D vitamiinia.
Tuossa toteamuksessa on sen verran tolkkua, että eihän varmasti tiedetä, että suullisesti nautittu D3 käyttäytyy samoin kuin ihon kautta auringossa muodostunut. Tosin näköjään löytyy ainakin yksi tutkimus, jossa on todettu samanlainen saturaatio 25OHD ja D3 suhteessa .
Onhan meillä tietenkin nämä anekdoottiset tarut pohjoisista kansoista, jotka ovat jotenkin selvinneet hengissä sukupolvesta toiseen syötyään holtittomia määriä D3:sta kalaravinnossaan, mutta eihän niihin kukaan oikeasti usko! Eihän?
MLT
Pakkotoisto.comissa on myös keskustelua aiheesta. Ehdin juuri sivulle 14, lainaa lainauksesta:
VastaaPoista"..Nutr Rev lehden 2008-vuosikerrassa on runsaasti laadukkaita katsausartikkeleita D-vitamiinista
Tässä hieman juttua kyseisestä lehdestä...
Vitamin D requirement and setting recommendation levels – current Nordic view
Jan I Pedersen 1
1 The Institute of Basic Medical Sciences, Department of Nutrition, University of Oslo, Oslo, Norway
Correspondence to JI Pedersen, Institute of Basic Medical Sciences, Department of Nutrition, University of Oslo, P.O. Box 1046 Blindern, 0316 Oslo, Norway. E-mail: j.i.pedersen@medisin.uio.no, Phone: +47-22851358, Mobile: +47-97534755."
"For several decades, the Nordic countries have collaborated in setting guidelines for dietary composition and recommended intakes of nutrients. Similarities in dietary habits as well as in the prevalence of diet-related diseases warrant a common focus on the gross composition of the diet as well as its contents of micronutrients. The first official Nordic Nutrition Recommendations (NNR) were issued in 1980 and the fourth edition in 2004.1 NNR have served as a basis for national recommendations and have been important for various issues in the areas of food, nutrition, and health policy, for the formulation of food-based dietary guidelines, and for diet and health-related campaigns."
http://www.pakkotoisto.com/vbulletin/showthread.php?t=55931
Uskon varassa, voe helevetti, ihme huutelijoita!
Joku kyseli linkkiä Norjalaiseen tutkimukseen, tuolla pakkotoiston threadissa sivulla 14 on lainattu yksi,
VastaaPoistahttp://www.pakkotoisto.com/vbulletin/showthread.php?t=55931&page=14
"Table 1 Dietary intake of vitamin D (supplements excluded) during the last 25 years in Norway, household surveys.
________________________________________
Measure 1977–79 1986–88 1996–98 1999–01 2001–3
________________________________________
µg/day (mean) 4.1 4.0 4.5 4.4 4.3
µg/10 MJ 4.0 3.9 4.9 4.7 4.6
________________________________________
Reproduced from the National Nutrition Council (2006).23"
Ja muuta semmosta.
"2)Statiinilääkkeet näyttävät säästävän D-vitamiinia. Viimeisimmässä tutkimuksessa eräs statiini lisäsi veren D-vitamiinipitoisuutta kaksinkertaiseksi. Muilla statiineilla havaittu aiemmin sama. Millä tämä mahtaa selittyä?"
VastaaPoistaStatiinien suurin hyöty näyttää olevan niiden tulehdusta hillitsevä vaikutus. Näin ollen on loogista, että kun tulehdus elimistössä vähenee aktiivinen 1,25D määrä laskee ja vastaavasti epäaktiivisen 025D:n veressä nousee. 025D toimii siis kuten esitetty tulehdusmarkkerina elimistössä. Alhainen taso viestittää tulehduksesta jne.
Tiina H
"Anonyymi sanoi:
VastaaPoistaVastaus vielä Valtsun aiempaan kommenttiin:
"Hieman ylempänä oli tällainen linkki: http://stuff.mit.edu/people/london/universe.htm
Osaat varmaan kertoa, mikä tuossa kritiikissä mättää. Se, ettei se puhu Marshallin teorian puolesta? Ei puhukaan! ;)"
Hyvä tietää tästä esim. seuraava..."
Esitinkö kysymyksen liian epäselvästi? Haluaisin tietää, mikä Londonin artikkelissaan esittämistä tiedoista ovat epätosia. Ja jos ne ovat epätosia, niin miksi ne ovat.
Londonhan esittää artikkelissaan omaa "faktaansa" perustellen kaiken tutkimuksilla ja tiedetekstillä. Mutta entäs MP:n edustaja (Amy Proal)? Hän vain haukkuu Londonin tylysti ja täysin perustelematta. Ei hyvä...
En nyt oikein ymmärrä miksi tästä vouhotetaan. Kuten täällä aikaisemmin jo hyvin viitattiin.
VastaaPoistaJos d-vitamiinista (auringosta) olisi merkittävää hyötyä ihmiselle, noudattelisi eliniän odote jollakin tavoin myös maantieteellisesti auringolle altistumista. Kuitenkin asia on juuri päinvastoin. Korkein eliniän odote on maissa joissa on ns. puutetta d-vitamiinista (pohjoismaat,Kanada ym.).
Tohtori
"Jos d-vitamiinista (auringosta) olisi merkittävää hyötyä ihmiselle, noudattelisi eliniän odote jollakin tavoin myös maantieteellisesti auringolle altistumista."
VastaaPoistaEi välttämättä noudattaisi. Ota myös muut erot pohjoismaiden ja muiden maiden välillä huomioon. Vai pitäisikö D-vitamiinin yksinään selittää kaikki elinikäkäyrät, Tohtori?
Tuula kirjoitti:
VastaaPoista"No sanokaa nyt jo, millä kauppamerkillä apteekista kannattaa katsella D-vitamiini valmistetta, jossa D3 tehot suotuisat (imeytyy hyvin ja vahvuus riittävä)!;)"
Suomen apteekeista saatavien D3-valmisteiden käyttö on turhan hankalaa ja hieman kallistakin, koska annos per tabletti on niin pieni. Itse olen viime aikoina käyttänyt tätä nestemäistä valmistetta. Otetaan tippoina, yhdessä tipassa on 2000 IU (50 µg) ja pullossa tippoja 975. Tulee halvemmaksi kuin mikään muu tietämäni D3-valmiste ja pitäisi imeytyä hyvin, etenkin jos sen nauttii rasvaa sisältävän ravinnon yhteydessä. Itse puserran tipat annoskupilliseen kalaöljyä. Käytän pullotettua kalaöljyä, tulee halvemmaksi kuin kapselit ja kulutukseni on sen verran suuri, ettei kalaöljy pullossa kauan vanhene.
"Ei välttämättä noudattaisi. Ota myös muut erot pohjoismaiden ja muiden maiden välillä huomioon. Vai pitäisikö D-vitamiinin yksinään selittää kaikki elinikäkäyrät, Tohtori?"
VastaaPoistaEi pidä yksinään mutta kaipa sillä luulisi joku vaikutus olevan kun se kerran täällä "todistetusti" auttaa lähes joka vaivaan (syöpä,flunssa,selkäkipu,masennus).
Miten d-vitamiinilla voi olla parantavia vaikutuksia joukkoon vakavia sairauksia mutta kuitenkaan isossa kuvassa eliniässä sen vaikutukset ei näy. Tai näkyvät käänteisinä eli ns. puute tuo pidempää ikää
Voi kun suomalaiset uskoisivat itseensä yhtä paljon kun tähän d-vitamiiniin tai muihin hörhöilyihin. Oltais yhteiskuntanakin ihan eri tilanteessa saatikka sitten yksilöinä. Helpompihan se on tietysti luottaa, että pilleri se onnen tuo
VastaaPoistaEläkeläinen
Kummitus, oliko sulla tässä joku pointti? Tämäkö todistaa kaiken...että olemme väsänneet keskenämme suosituksia vuosikymmenet on joku todiste? Mistä?
VastaaPoista"For several decades, the Nordic countries have collaborated in setting guidelines for dietary composition and recommended intakes of nutrients. Similarities in dietary habits as well as in the prevalence of diet-related diseases warrant a common focus on the gross composition of the diet as well as its contents of micronutrients. The first official Nordic Nutrition Recommendations (NNR) were issued in 1980 and the fourth edition in 2004.1 NNR have served as a basis for national recommendations and have been important for various issues in the areas of food, nutrition, and health policy, for the formulation of food-based dietary guidelines, and for diet and health-related campaigns."
Heaneyn erinomaisen seminaariesityksen (video)
VastaaPoistaWhat's a vitamin D deficiency
kalvot löytyvät täältä PDF-muodossa.
Kannattaa ehdottomasti katsoa video ja kalvot toimivat muistin tukena jälkeenpäin.
"Jos d-vitamiinista (auringosta) olisi merkittävää hyötyä ihmiselle, noudattelisi eliniän odote jollakin tavoin myös maantieteellisesti auringolle altistumista."
VastaaPoistaEi ollenkaan välttämättä. Jos pääasiallinen vaikutus on vaivoissa, joihin ei ihan heti kuole. Ns. "squaring" ei vaikuta keskiarvoon kuin suhteellisen vähän, mutta elämänlaatuun aika tavalla.
Tilastieteessä jakautumat ovat hyvin mielenkiintoisia, enkä ole tähän mennessä tavannut montaa lääkäriä, jotka niitä ymmärtäisivät.
MLT
Tohtori kirjoitti:
VastaaPoista"Jos d-vitamiinista (auringosta) olisi merkittävää hyötyä ihmiselle, noudattelisi eliniän odote jollakin tavoin myös maantieteellisesti auringolle altistumista. Kuitenkin asia on juuri päinvastoin. Korkein eliniän odote on maissa joissa on ns. puutetta d-vitamiinista (pohjoismaat,Kanada ym.)."
Pieni maantieteellinen leveysaste antaa ainoastaan mahdollisuuden auringon UVB-säteiden suurempaan hyödyntämiseen kuin korkea leveysaste. Näyttää siltä, että nykymaailmassa tätä mahdollisuutta ei useinkaan pystytä (tai ei haluta) hyödyntämään. Aika harvassa maassa kai nykyään kuljetaan ulkona puolialasti keskipäivällä, ja niissä, missä näin ehkä tehdään, terveydenhoidon matalahko taso selittänee sen, etteivät ne yllä kärkipäähän elinajan odotteessa.
Hiljattain International Osteoporosis Foundationin (IOF) uusi raportti pääsi uutisiin:
Harmful Vitamin D Deficiency Common Around World
http://bit.ly/84C21
""Vitamin D deficiency is a global phenomenon. But certain parts of the world, they're prone to severe vitamin D deficiency - for example, South Asia, like India, or Middle East, like Lebanon. There have been studies from these areas which have shown that almost 80 percent, or maybe even more, of the urban population is significantly vitamin D deficient."
He points to several factors to explain why people who live in sunny areas still may not get sufficient vitamin D.
"Those who live closer to the equator are actually less prone to vitamin D deficiency, but at times this, can be overshadowed by other factors like skin pigmentation, less outdoor activity and more skin cover with clothes," Mithal says."
D-vitamiinipuutos on siis yllättävän yleistä monissa aurinkoisissakin maissa. Tämä on aikaisemminkin todettu monissa tutkimuksissa.
Tässä viite ja linkki po. raporttiin:
Mithal A et al. Global vitamin D status and determinants of hypovitaminosis D.
Osteoporos Int. 2009 Jun 19.
http://www.springerlink.com/content/rk974qu66jm36p5n
IOF:n sivulta
Vitamin D Deficiency and Insufficiency
http://www.iofbonehealth.org/health-professionals/special-topics/vitamin-d-deficiency.html
löytyy lyhyt yhteenveto raportista sekä linkit maanosakohtaisiin raportteihin. Otan pari sitaattia Eurooppaa koskevaa raportista sivulta
http://www.iofbonehealth.org/download/osteofound/filemanager/health_professionals/pdf/Vitamin-D-reports/Vitamin_D-Europe.pdf
"The strong positive correlation between serum
25(OH)D and latitude in this survey was rather
unexpected because ultraviolet irradiation is
more effective in southern than in northern European
countries. A similar positive correlation
(r² = 0.42) between serum 25(OH)D and latitude
was found in the baseline data of the MORE study, a clinical trial on the effect of raloxifene
in postmenopausal women with osteoporosis,
which also used a central laboratory facility"
"It can be concluded that vitamin D deficiency (serum
25(OH)D <25nmol/l) is more common in southern than in northern Europe."
Näyttäisi siis siltä, että D-vitamiinitasot ovat parempia Pohjois-Euroopassa kuin Etelä-Euroopassa.
Jos kääpiövaltiot jätetään pois, niin elinajanodotetilastojen kaksi kärkimaata ovat monina vuosina olleet Japani ja Islanti. Sattumaa tai ei, mutta nämä maat ovat kaksi kärkimaata myös kalan kulutuksessa. Voi näillä tiedoilla jotakin yhteyttä olla, saahan kalasta runsaasti mm. D-vitamiinia ja omega-3-rasvahappoja.
IOF:n Aasia-raportin
Vitamin D status in Asia
http://www.iofbonehealth.org/download/osteofound/filemanager/health_professionals/pdf/Vitamin-D-reports/Vitamin_D-Asia.pdf
mukaan Japanin D-vitamiinitaso näyttääkin aika hyvältä:
"Overall the vitamin D status in Japan is relatively better to the regions in South Asia and positively related to fish consumption
[33-35]. Prevalence of hypovitaminosis
D (<30nmol/L) in women over 30 years old is only 10.3% [33] and in active elderly (25(OH)D <75nmol/L) is below 5% [34]."
Palatakseni vielä tuohon D-vitamiinitason (25(OH)D) ja elinajan odotteen yhteyteen, niin löytyy ihan tieteellistäkin näyttöä siitä, että tämä yhteys on positiivinen. Matalat D-vitamiinitasot ovat siis yhteydessä suurempaan kokonaiskuolleisuuteen. Tästä esimerkkinä pari tutkimusta sitaattien kera:
VastaaPoistaDobniq H et al. Independent association of low serum 25-hydroxyvitamin d and 1,25-dihydroxyvitamin d levels with all-cause and cardiovascular mortality.
Arch Intern Med. 2008 Jun 23;168(12):1340-9
http://archinte.ama-assn.org/cgi/content/full/168/12/1340
"In conclusion, this prospective cohort study demonstrates for the first time, to our knowledge, that low 25-hydroxyvitamin D and 1,25-dihydroxyvitamin D levels are associated with increased risk in all-cause and cardiovascular mortality compared with patients with higher serum vitamin D levels. Both vitamins seem to have synergistic biologic action that is largely independent of each other. Apart from the proved effects that vitamin D has on bone metabolism and neuromuscular function, appropriate serum levels (that may also be higher than in the present investigation) are associated with a decrease in mortality. Although not proved, it seems possible that at least part of this effect may be due to lowering of a risk profile promoting atherosclerosis and preventing cardiovascular end points. Based on the findings of this study, a serum 25-hydroxyvitamin D level of 20 ng/mL or higher may be advised for maintaining general health."
Melamed ML et al. 25-hydroxyvitamin D levels and the risk of mortality in the general population.
Arch Intern Med. 2008 Aug 11;168(15):1629-37.
http://archinte.ama-assn.org/cgi/content/full/168/15/1629
"In conclusion, the lowest 25(OH)D quartile (<17.8 ng/mL) is associated with a higher risk of all-cause mortality in the general US population. Further observational studies are needed to confirm these findings and establish the mechanisms underlying these observations. If confirmed, randomized clinical trials will be needed to determine whether vitamin D supplementation at higher doses could have any potential benefit in reducing future mortality risk in those with 25(OH)D deficiency."
Tuaota ensimmäistä tutkista kommentoidaan uutisartikkelissa
Vitamin D and Death
Low levels of vitamin D spell higher risk for Death.
http://dermatology.jwatch.org/cgi/content/full/2008/801/1
Sitaatti:
"Vitamin D protects bone, preserves muscle strength, and regulates cell growth and energy metabolism. It also offers some protection against cancer and other disease, but are these effects really important for health and life expectancy? The answer seems to be a resounding yes."
Ihonvärin vaikutuksesta D-vitamiinin synteesiin ihossa ja D-vitamiinitasoihin näyttää olleen hieman epäselvyyttä.
VastaaPoistaPäivässä muodostuvan D-vitamiinin maksimimäärä on Viethin (1999) mukaan 250-625 µg (10000-25000 IU). Tähän tarvitaan koko kehon altistus UVB-säteille. Vaaleaihoiset saavuttavat tämän määrän hyvisssä olosuhteissa 15-20 minuutissa, mutta tummaihoiset voivat tarvita jopa 2 tuntia. Näiden aikojen tultua täyteen saavutetaan tasapaino, jossa auringon valo tuhoaa ihossa jo muodostunutta D-vitamiinia ja sen esiastetta yhtä nopeasti kuin sitä auringon UVB-säteiden vaikutuksesta syntyy. Vaaleaihoisten ei siis kannata altistaa kehoaan auringolle pitemmäksi aikaa kuin 15-20 minuutiksi päivässä eikä tummaihoisten 2 tuntia kauempaa. Näiden aikojen tultua täyteen on syytä suojata iho vaatetuksella ja/tai suojavoiteilla.
Alla hieman todisteita ylläolevalle. Tutkimuksessa
Webb AR, DeCosta BR, Holick MF. Sunlight regulates the cutaneous production of vitamin D3 by causing its photodegradation. J Clin Endocrinol Metab. 1989 May
http://jcem.endojournals.org/cgi/content/abstract/68/5/882
selviteltiin ensi kertaa ihon D-vitamiinin synteesissä syntyvää tasapainotilaa, kun auringonvalo alkaa tuhota ihossa D-vitamiinia ja sen esiastetta yhtä nopeasti kuin niitä auringon UVB-säteiden vaikutuksesta syntyy.
Vieth R. Vitamin D supplementation, 25-hydroxyvitamin D concentrations, and safety.
Am J Clin Nutr. 1999 May;69(5):842-56. Review.
http://www.ajcn.org/cgi/content/full/69/5/842
Sitaatti:
"At least 4 studies support the concept that one full-body exposure to sunlight can be equivalent to an oral vitamin D intake of 250 µg (10000 IU). Stamp (39) compared oral vitamin D to the effects of ultraviolet light treatment sessions and found that the rise in 25(OH)D was the same in subjects treated with ultraviolet light as in those given 250 µg (10000 IU) vitamin D/d. In a study of institutionalized elderly, Davie et al (28) exposed 600 cm2, {approx}5% of skin surface, to ultraviolet light treatments over a 2–3-mo period and compared the resulting 25(OH)D concentrations with those achieved with oral vitamin D doses. They calculated a production of vitamin D in the skin equivalent to 0.045 nmol •d-1•cm-2 exposed skin. This is equivalent to 10.9 µg (435 IU) vitamin D/d for 5% of skin surface. An almost identical protocol was followed recently by Chel et al (30), confirming the relative effects of light and supplementation on 25(OH)D concentration (28). If these results for the elderly are extrapolated to total body surface area, it works out to 218 µg (8700 IU) vitamin D/d that can be acquired by the elderly. More recently, Holick (40) presented data that compared blood vitamin D concentrations in subjects taking vitamin D orally with those given ultraviolet light exposure. The ultraviolet treatment produced blood vitamin D concentrations comparable with an intake of 250–625 µg (10000–25000 IU) vitamin D/d orally.
Ultraviolet exposure beyond the minimal erythemal dose does not increase vitamin D production further. The ultraviolet-induced production of vitamin D precursors is counterbalanced by degradation of vitamin D and its precursors. The concentration of previtamin D in the skin reaches an equilibrium in white skin within 20 min of ultraviolet exposure (41). Although it can take 3–6 times longer for pigmented skin to reach the equilibrium concentration of dermal previtamin D, skin pigmentation does not affect the amount of vitamin D that can be obtained through sunshine exposure (42). However, aging does lower the amount of 7-dehydrocholesterol in the skin and lowers substantially the capacity for vitamin D production (43, 44)."
Se on totta, että matala 025D taso tosiaan korreloi sairauksien ja kuolemien kanssa. Tämä on ihan luonnollista. 025D tasohan on tulehdusmarkkeri. Kun se on alhaalla elimistössä on taistelu päällä jo jotain tautia vastaan. Tämä taistelu voi ilmentyä vuosienkin päästä jonain tautina (syöpä ym.).
VastaaPoistaHeaneyn loistavista esityksistä. Melko yleismaailmallista laatikoiden asettelua. Jos kaveri sanoo, että päätodistustaakka on niillä jotka ei hyväksy korkeita annostuksia, kertoo se jo paljon missä mennään. Että jokaisesta aineesta pitäisi todistaa, että sen matalampi taso tai käyttö on vaarallista. Muuten pitää suositella korkeampaa määrää.
Omega-3 rasvahapoilla tosiaan on tutkittu olevan suuri vaikutus Japanin ja Islannin kansalaisiin.
Aika mielenkiintoista olisi selvittää miksi tummaihoisilla ja auringoisilla vyöhykkeillä asustavilla on matalat d-vitskutasot. Elimistöllä taitaa olla ihan omat suojamekanismit liiallista aurinkoa ja d-vitamiinia vastaan. Se suojamekanismi meiltä puuttuu.
VastaaPoistaTohtori
D-vitamiinin vanha saantisuositus, joka näyttää sitkeästi pitävän pintansa Suomessa (mutta esim. Kanadassa taitaa olla jo 50 mcg), on tehty summamutikassa ja arviossa on ajateltu, että D-vitamiini tulisi SUUN KAUTTA otetun ravinnon mukana elimistöön.
VastaaPoistaTuo 5-7,5 mcg toteutuu vaivoin ruoan mukana otettuna, mutta D-vitamiinin lähde on perinteisesti ollut AURINKO.
AURINGOSTA saa D-vitamiinia 15 minuutissa noin 125 mcg (5000 IU) ja tämä lienee ihmiselle luonnollinen taso:
Muiden elimistön steroidihormonien tuotantoa säädellään hyvin tarkasti, mutta D3-vitamiinin muuttuminen kalsidioliksi alkaa saturoitumaan (hidastumaan) vasta edellä mainitulla (125 mcg) päiväsaannilla. Tämä lienee ollut pitkällä aikavälillä ihmiselle ns. minimipäiväsaanti, koska tuntuisi oudolta että ihmiskeho tuottaisi suoraan lähtöaineesta muita steroidihormoneja (testosteroni, estradioli) "kontrolloimattomasti" suoraan lähtöaineen pitoisuudesta riippuen. Hollisin (2007) mukaan kalsidiolitasojen täytyy nousta tasolle 100 nmol/l (=40ng/ml) ennen kuin kalsidiolin tuotanto rajoittuu. Ehkä tämä todellakin on ihmiselle luonnollinen pitoisuus, kun se saavutetaan olemalla auringossa vain noin 15 minuuttia keskipäivällä vähillä vaatteilla.
Lisäksi Heaney yritti löytää tutkimuksia, joissa 10000IU:n (250mcg) päiväsaannilla olisi todettu jotain haittavaikutuksia, mutta tälläisiä tutkimuksia hän ei omien sanojensa mukaan löytänyt. Itsekin luotan siihen, että 15 minuuttia aurtinkoa päivässä ei ole pitkällä aikavälilläkään haitallinen ihmiselle ja otan siksi D-vitamiinilisää purkista välillä syyskuu-toukokuu poikkeuksena mahdolliset etelän lomat.
Yksilöllinen vaihtelu on ihossa tapahtuvan D3-vitamiinin muodostuksessa on huomattavaa ja yleisesti ottaen vanhat, tummaihoiset tai ylipainoiset tarvitsevat enemmän altistusta auringonvalolle. Sama pätee myös ravintolisiä käytettäessä kuten Matti Narkia totesi ja laittoi hyvät lähteet viitteeksi.
Mielenkiintoista kyllä, niin pohjoisen alkuperäisasukaat saamelaiset näyttivät olleen menneinä vuosituhansia varsin fiksuja valitessaan poron pääasialliseksi ravinnokseen talvisin. Porot syövät jäkälää ja villiporon liha (ja maksa!) sisältävät runsaasti D-vitamiinia ilmeisesti tämän vuoksi.
Prevalence of vitamin D insufficiency in Brazilian adolescents.
VastaaPoistaPeters BS, dos Santos LC, Fisberg M, Wood RJ, Martini LA.
Nutrition Department, School of Public Health, University of São Paulo, São Paulo, Brazil.
BACKGROUND/AIMS: Cutaneous sun exposure and dietary vitamin D intake are important determinants of vitamin D status. The objective of the present study was to evaluate the vitamin D status of a group of healthy adolescent students living in Brazil. METHODS: One hundred and thirty-six adolescents, 64 boys and 72 girls, aged 16-20 years old, living in a rural town in the state of São Paulo, Brazil, participated in this study. RESULTS: The mean dietary vitamin D intake was 140 (120-156) IU/day [3.5 (3.0-3.9) microg/day]. Only 14.9% of the students met the daily adequate intake recommendation of vitamin D. Only 27.9% practice physical activity outdoors and 17.6% of the adolescents apply sunscreen daily. The mean 25(OH)D concentration was 73.0 (22.0) nmol/l [29.2 (8.8) ng/ml]. Vitamin D insufficiency was observed in 60% of adolescents. CONCLUSIONS: The present study suggests that even in a sunny climate like Brazil the prevalence of vitamin D insufficiency in adolescents is high. Most likely this is due to low intakes of vitamin D in this group. Due to the limited extent of natural dietary sources of vitamin D, a policy of vitamin D food fortification should be considered in the future, and in the meantime greater use of vitamin D supplements in this population group should be encouraged to provide the increased amounts of this essential nutrient for optimal health.
PubMed
Table 7 Overview of micronutrient recommendations on vitamin D (lg) for selected population groups in Europe*: males
Source Population groups
Ref no. Year Country 3 months 9 months 5 years 10 years 15 years 25 years 50 years 70 years
[4] 2005 Albania 5 5 5 5 5 10 10
[16] 2006 Belgium 12.5 12.5 7.5 6.3 6.3 6.3 6.3 10
[27] 2005 Bulgaria 5 5 5 5 5 5 5 10
[13] 2004 DACH countries 10 10 5 5 5555
[45] 2006 Estonia 10 7.5 7.5 7.5 7.5 7.5 10
[25] 2001 France 22.5 22.5 5 5 5555
[1] 2005 Hungary 10 10 10 10 10 5 5 5
[43] 2006 Iceland 10 10 10 10 10 10 15
[12] 1999 Ireland 8.5 7 5 5 7.5 5 5 10
[18] 1996 Italy 17.5 5 5 7.5 5 5 10
[19] 2001 Latvia 10 10 10 10 10 5 5 5
[20] 1999 Lithuania 10 10 5 5 5555
[22] 2000 Netherlands 5 5 2.5 2.5 2.5 2.5 2.5 7.5
[10] 2004 Nordic countries 10 7.5 7.5 7.5 7.5 7.5 10
[25] 1996 Poland 10 10 10 10 10 5
[27] 1990 Romania 10 10 10 10 7.5 5 5 5
[29] 1991 Russian Federation 10 10 2.5 2.5 2.5 2.5 2.5 2.5
[41] 1994 Serbia 10 10
[19] 1997 Slovakia 7.5 10 7.5 7.5 10 7.5 5.8 5
[30] 2007 Spain 10 10 10 5 5 5 10 15
[28] 2001 The former YR Macedonia 7.5 10 10 10 10 5 5 5
[36] 1991 United Kingdom 8.5 7 0 0 0 0 0 10
[6] 1993 EC 17.5 5 5 7.5 5 5 10
[50] 2004 WHO/FAO 5 5 5 5 5 5 5 15
*DACH countries = Austria, Germany, Switzerland; Nordic countries = Denmark, Finland, Norway, Sweden; The former YR Macedonia = The former Yugoslav
Republic of Macedonia;
EC European Commission, WHO/FAO World Health Organization/Food and Agricultural Organization
Croatia, Federation of Bosnia and Herzegovina and Republika of Srpska (entities of Bosnia and Herzegovina) and Montenegro are excluded from the table because no
recommendation report was available for the author. The Czech Republic was excluded due to lack of published source
http://www.eurreca.org/downloadattachment/3199/1535/ejn%201003ov.pdf
Seitsemänkymppisille ei oikein missään suositella isompia annoksia.
Tuli senverran pitkä pätkä, että jätän enemmät kommentit.
Alkaa mietityttämään miksi niinkin aurinkoisessa maassa kuin Brasilia voi olla d-vitamiinitasot niin alhaalla. Ei se välttämättä mielestäni kerro, että heidän pitäisi sitä saada heti lisää ravinnosta. Enemmänkin herättää tutkimaan miksi elimistö ei ota vastaan d-vitamiinia vaikka sitä on yllin kyllin saatavilla. Brasiliassa kuitenkin ollaan ulkona auringossa koko ajan. Onko se elimistön suojamekanismi yms.
VastaaPoistaOn tässä jokin nyt mikä ei oikein täsmää. Ettei vaan etsittäisi taas väärästä paikasta tai laput silmillä. Paikallaan varmaan ottaa pari askelta taaksepäin ja katsoa aihetta toisin silmin. Niin ne työelämässäkin ongelmat monesti ratkeavat.
Tiina H
"Alkaa mietityttämään miksi niinkin aurinkoisessa maassa kuin Brasilia voi olla d-vitamiinitasot niin alhaalla."
VastaaPoistaSamahan oli todettu Saudi Arabiassa, yksinkertaisin selitys on, että siellä sekä pukeutuminen että elintapa ei todellisuudessa tarjoa edes mahdollisuutta.
Arabian niemimaallahan kansalainen ei edes käy päivällä ulkona, kaiken työn tekevät Intialaiset ja Pakistanilaiset vierastyöläisorjat.
Varsinaista luonnollista 25OHD pitoisuutta pitää hakea "luonnollisemman" elintavan kansoista.
MLT
Tuo selitys vähän ontuu Brassien kohdalla. Täytyisi myös tutustua tarkemmin tutkimukseen. Yhteenvedot ei paljon vielä kerro. Tutkimustavat, -asetelmat ja keinot on hyvä tietää ennen kuin lähtee edes arvioimaan.
VastaaPoistaValtaosa Brassien väestöstä kuitenkin pakostakin saa aurinkoa ympäri vuoden tasaisesti. Kuten täällä jo mainittu d-vitamiinin tankkaukseen ei pitkiä aikoja tarvita.
Kuten tästä kartasta selviää:
VastaaPoistahttp://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/d/de/Life_Expectancy_2008_Estimates_CIA_World_Factbook.png
niin korkean eliniän maita löytyy niin etelästä kuin pohjoisestakin. Auringonvalolle altistuminen ei siis yksin selitä eliniän odotusta. Ei liene yllättävää, että suurin osa lyhyen eliniän maista löytyvät Afrikasta - tällä vaan ei taida olla auringon paljouden tai vähyyden kanssa mitään tekemistä. Kyllä elintaso ja poliittinen vakaus varmaankin selittävät suurimman osan maiden välisistä eroista leveysasteesta riippumatta.
Yksi selitys eteläistenkin maiden huonoon D-vitamiinitilanteeseen on asuminen suurkaupungeissa. Huono ilmanlaatu ja alailmakehän otsoni suodattavat tehokkaasti UV-säteilyn ja niinpä suurkaupungeissa ei varmaankaan ole mahdollista saada auringosta kovin hyvää D-vitamiiniannosta.
Koska suurissa kaupungeissa elävien osuus koko väestöstä saattaa olla suuri, se näkyy heti tilastoissa.
Sitäpaitsi kaupunkimainen elintapa ei paljon auringolle altista, jos suurin osa tekee päivisin sisätöitä. Lisäksi tumma iho vaatii pidemmän altistuksen auringolle, kuin vaalea iho, jotta tuottaisi saman määrän D-vitamiinia.
Vaikka itse uskon d-vitamiiniin ja toivonkin d-vitamiinin hyödyttävän, on todettava, että järjestään nämä yhteen ainesosaan keskittyvät tutkimukset ja toiveet on pitkässä matkassa ammuttu alas. Sama on käynyt c- ja e-vitamiinin kanssa ym.
VastaaPoistaElimistömme on niin monimutkainen järjestelmä, että harvoin jos koskaan yhden aineen runsas käyttö tekee ihmeitä. Päinvastoin monesti se ajaa elimistön pahempaan tilaan aiheuttaen vajauksia muualla ja muita ongelmia. Elimistöllä on keinonsa saada tarvittava määrä aineksia ruuasta ja elinympäristöstään.
Suosittelenkin, että keskitytte
- syömään runsaasti ravinteikasta vähähiilihydraattista ruokaa
- pitämään huolta rasvahappojen saannista
- luottamaan itseenne
- liikkumaan omalla kohtuuden tasolla paljon
Tuomas
Olen samaa mieltä Tuomaksen kanssa. Tämä keskustelu on hyvin informoivaa mutta myöskin yhtä luotettavaa kuin ne tutkimukset ja löydökset joihin nämä keskustelun johtopäätökset perustuvat. Täällä on kyllä niin monta alan tietäjää että oikein ihmetyttää.
VastaaPoistaVähän sama kuin keskustelisi elämästä pelkästään raamatun pohjalta. Joku aikoinaan sepittänyt tarinoita, toinen kirjoittanut paperille ja voulaa nyt pidetään ainoana totuutena uskon asioissa.
JT
Lääkärin näkökulmaa täällä jo sivuttiinkin mutta miten tosiaan voi kuvitella, että alkaisimme suosittelemaan korkeaa d-vitamiinin käyttöä tämän hetken tutkimusnäytöllä. Kuten tästäkin jutusta ja keskustelusta käy ilmi on liian paljon mitä emme tiedä vielä d-vitamiinista.
VastaaPoistaYritän tehdä potilastyötä mahdollisimman hyvin ja vaikka olen itse asiaan mielestäni hyvin vihkiytynyt en voi mennä suosittelemaan sellaista, josta ei vain ole pitkäaikaista kokemusta. Kokeilijat ja intoilijat on erikseen, he kantavat myös vastuun itse (loppujen lopuksi tietysti yhteiskunta huonossa tapauksessa). Kun on kyseessä isot väestöryhmät ja henkilömäärät kaikki vähäisimmätkin epäilyt on tutkittava. Siksi odotan ainakin itse kiinnostuneen mitä d-vitamiinitutkimuksen eri alueet (mm. molekyylitutkimus ja pitkäaikaistutkimus) tuovat tullessaan.
Arkipäivän lääkärityötä tekevä
EU:n tilastojen (2003) mukaan Suomessa on EU:ssa toiseksi vähiten terveitä elinvuosia. Italiassa ollaan tuon mukaan jopa 13,6 vuotta pidempään terveitä, jos nyt Suomeen vertaa!
VastaaPoistahttp://ec.europa.eu/health/ph_information/indicators/lifeyears_data_en.htm
D-vitamiini? :D
Tälle arkityön lääkärille. Yhteiskunta se viimekädessä maksaa myös liian pinen suositusmäärän D-vitamiinia nauttineiden hoidon. Suo siellä vetelä täällä.
VastaaPoistaEURRECA, EUropean micronutrient RECommendations Aligned
VastaaPoista"In 2005 the European Commission asked the European Food Safety Authority (EFSA) to advise on values for micronutrient recommendations, after first advising on existing values for energy, macronutrients and dietary fibre. The work on micronutrients will be initiated in 2008.
In the light of this mandate, the EURRECA Network of Excellence, which started in 2007 and will continue until the end of 2011, has an excellent opportunity to develop tools which should help EFSA, and other panels, charged with developing values for micronutrient recommendations, to work on their task."
"Priorities and populations
Initial work within the Network has identified the priority micronutrients on which to concentrate to include folic acid, Vitamin D and iron. EURRECA's focus will be on the most vulnerable groups of the European population such as the older generations, pregnant and lactating women, children, those on low incomes and migrant populations.
EURRECA will not only consider nutrition science advice but also policy implications and applications that take into account national social, cultural and ethical differences. The aim is to produce Europe-wide scientific consensus on the evidence on which micronutrient recommendations can be used, enabling such evidence to be converted rapidly, conveniently and appropriately into recommendations published in national policy documents.
'Best practice' tool kit
As EURRECA's work progresses, a comprehensive 'tool kit' will be produced of 'best practice' guidance that will lead to a robust scientific base for assessing micronutrient requirements and for devising nutrient recommendations.
Decisions on precise components of the tool-kit are being made in the early phases of the project but are likely to include:
agreed ways of obtaining and using information on diets
agreement on the factors that account for variations in food and nutrient intake between individuals
agreement on how to decide the micronutrient status of individuals and how best to measure that status
a Code of Practice on how best to involve consumers in the development of recommendations and guidelines
a Code of Practice on how such recommendations can be used by companies, policy-makers and health professionals for the benefit of consumers
training materials on developing and disseminating recommendations most effectively to the widest possible audience.
Such a tool kit will help overcome fragmentation and provide a framework and process through which practical advice can be updated quickly and effectively as new information becomes available."
http://www.eurreca.org/everyone/2976
Abstraktissa Brasilialaisista nuorista muuten mainittiin vain 27.9 prosentin harrastavan ulkoilma-aktiviteetteja, ja 17 prosentin käyttävän säännöllisesti aurinkosuojaa.
Komsii komsaa
Puheet uskosta tuntuvat kummallisesti nousevan esiin aina säännöllisin väliajoin. En tiedä miten moni oikeasti "uskoo" d-vitamiiniin sanan perinteisessä merkityksessä, mutta sikäli kun ymmärrän muutaman ahkeran kirjoittajan näkemyksiä, en luokittelisi heitä kritiikittömiksi tai varsinkaan uskovaisiksi. Tässä lokeroinnissa sorrutaan ehtaan argumentaatiovirheeseen.
VastaaPoistaVarovaisuus on taas periaatteessa oikein hyvä argumentti mutta mehän jo tiedämme, että tämän suhteen liika varovaisuus on tuottanut jo kohtuuttoman paljon ikäviä seuraamuksia. Positiivisia pitkäaikaiseuraamuksia on kartoitettu jo hyvän aikaa.
Mahdolliset negatiiviset pitkäaikaisseuraamukset ovatkin vähän kinkkisempi juttu, tutkimuksissa on saatu viitteitä nyt eturauhassyövästä, allergioista, haimasyövästä tupakoijilla ja mitä näitä nyt on. Kuitenkin tässä on sikäli ristiriitaa, että d-vitamiinista vaikuttaisi olevan kovasti positiivista vaikutusta näihinkin sairauksiin. Lisäksi tuo haimasyövän kohonnut riski ilmeni samassa tutkimuksessa, jossa keuhkosyöpäriskin todettiin tippuvan ja tulos on analyysinkin perusteella kovin poikkeuksellinen sekä epävarma:
http://cancerres.aacrjournals.org/cgi/content/full/66/20/9802
Eturauhassyövän riskistä on myös erittäin ristiriitaisia tuloksia:
http://www.vitamindcouncil.org/cancerProstate.shtml
http://www.nature.com/bjc/journal/v96/n6/full/6603681a.html
Varmastikin tulevaisuudessa osataan kartoittaa ja monitoroida esim. yksilöllisiä, geneettisiä riskitekijöitä nykyistä konkreettisemmin. D3 ei kuitenkaan ole ihmisille täysin vieras asia. Sitä kun syntyy iholla tietty määrä, joka on siis tosiaan reilusti suurempi kuin vanhat suositukset antavat ymmärtää, eikä suun kautta nautitun pillerin tai iholla muodostuvan kolekalsiferolin eroa ole pystytty vielä osoittamaan.
Jos joidenkin tulisi olla selvästi varovaisia d-vitamiinin suhteen, niin käsittääkseni nyt ihmisten, joilla kalsidiolin tai kalsitriolin eritys on sairauden takia suurempaa (sarkoidoosi, Williamsin oireyhtymä, ja jotkut syövät(?)). Joku asioista enemmän tietävä saa lisätä listaan muita tai oikoa jos olen käsittänyt väärin.
D-vitamiinin ristiriitaiset tulokset johtuvat juuri siitä, että sillä on erilaisia vaikutuksia kun puhutaan pitkästä ja lyhyestä tähtäimestä. Näitä pidemmän käytön (15-20v) kokemuksia alkaa nyt tulemaan ja läheskään kaikki eivät ole positiviisia.
VastaaPoistaValtsulle Italian terveistä vuosista. Eiköhän heidän ruokavaliossaan vaikuta paljon muut kuin d-vitamiinit (hyvät rasvat ym.)
Tohtori
Diurnal Critter kirjoitti:
VastaaPoista"kalsitriolin eritys on sairauden takia suurempaa (sarkoidoosi, Williamsin oireyhtymä, ja jotkut syövät(?)). Joku asioista enemmän tietävä saa lisätä listaan muita tai oikoa jos olen käsittänyt väärin."
Crohnin tauti, tyypin 2 duabetes??
Ainakin noissa on kroonisesti 1,25(OH)D:n valmistus lisääntynyt (ja merkkinä siitä 25(OH)D on vastaavasti alentunut).
Jos runsaalla D-lisällä kohotetaan 1,25 Deetä edelleen voi kai sillä olla kortikosteroidien kaltaisia vaikutuksia luustoon tai ainakin 1,25(OH)D näyttäisi pahentavan astmaa ja lisää altistumista joillekin infektioille (toksoplasmoosi, Leishmania major)
http://en.wikipedia.org/wiki/Leishmania
Samoja kommentteja kuin DC kaipaan näistä sairauksista, joltain paremmin asiaan perehtyneeltä...
"D-vitamiinin ristiriitaiset tulokset johtuvat juuri siitä, että sillä on erilaisia vaikutuksia kun puhutaan pitkästä ja lyhyestä tähtäimestä"
VastaaPoistaHmm... eiväthän ristiriitaisuudet ainakaan linkittämissäni tapauksissa välttämättä juuri pitkäaikaisvaikutuksilla selity. Tuossa haimasyöpäjutussa painotetaan, että d-vitamiinin antikarsinogeeniset ominaisuudet ovat dokumentoituja ja syöpää saattoi aiheuttaa hyvin moni muu seikka. Tuohimaan tutkimuksen mukaan eturauhassyöpäriski ilmeni sekä alhaisilla että korkeilla d-vitamiinitasoilla. Voi siis olla, että tässä on kultainen keskitie, joskin Cannell ja muutamat muut ovat ihmetelleet tuota tulosta. Pääpointti toisessakin linkissä kuitenkin oli, että vielä toistaiseksi on paha sanoa vuorenvarmasti juuta tai jaata puolesta tai vastaan.
IARC:n eli kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen raportti taisi ottaa näitä seikkoja esille. Eli Cancer Research UK:n tiedeblogin perusteella eniten näyttöä on vatsasyövän pienentyneestä riskistä korkeilla d-vitamiinitasoilla. Juuri rinta- tai eturauhassyövän estosta tiedot ovat taas IARC:n mukaan hyvin ristiriitaisia ja epävarmoja, joten lisätutkimusta tarvitaan jotta homma selkiintyisi. Blogin mukaan IARC myös arvioi, että lisäravinteet voivat olla turvallisin d-vitamiinin lähde (vaikuttikohan ihosyöpäriski tähän päätelmään...), mutta juuri noiden peräänkuulutettujen pitkäaikaisten tutkimusten puutteessa he eivät ryhtyneet niitä suosittelemaan.
http://scienceblog.cancerresearchuk.org/2008/12/10/does-vitamin-d-protect-against-cancer/
http://scienceblog.cancerresearchuk.org/2008/12/11/do-we-need-more-sunlight-to-make-enough-vitamin-d/
Michael Holick ja William B. Grant kirjoittivat vastineensa, en ole vielä lukenut:
http://www.landesbioscience.com/journals/dermatoendocrinology/toc/1/1
"Crohnin tauti, tyypin 2 duabetes??
VastaaPoistaAinakin noissa on kroonisesti 1,25(OH)D:n valmistus lisääntynyt (ja merkkinä siitä 25(OH)D on vastaavasti alentunut).
Jos runsaalla D-lisällä kohotetaan 1,25 Deetä edelleen voi kai sillä olla kortikosteroidien kaltaisia vaikutuksia luustoon tai ainakin 1,25(OH)D näyttäisi pahentavan astmaa ja lisää altistumista joillekin infektioille (toksoplasmoosi, Leishmania major)"
Neonomide palannee lähipäivinä kommentoimaan asiaa, hänhän on saanut d-vitamiinista kovasti apua Chrohniin. Astmankin kohdalla d:stä pitäisi olla myös ilmeistä hyötyä, mutta kommentoikoon tätä joku...
D-vitamiinin lisääminen ei välttämättä kohota 1,25D. On osoitettu myös, että korkea 025D ja 1,25D liikkuvat eri suuntiin eli kun 025D nousee 1,25D laskee.
VastaaPoistaTähän perustuu myös esim. Crohnin ja astman oireiden lieveneminen d-vitamiinin saantia lisäämällä. Tällöin 025d nousee ja laskee 1,25D määrää. Kun 1,25d laskee hiljenee myös (yli)aktiivinen immuunipuolustus ja puolustuksen tuottamat bakteerijätökset vähenee (aiheuttavat oireita eri taudeissa). Lyhyellä tähtäimellä lieventää oireita, pidemmällä tähtäimellä heikentää immuniteettia
GH
"Neonomide palannee lähipäivinä kommentoimaan asiaa, hänhän on saanut d-vitamiinista kovasti apua Chrohniin. Astmankin kohdalla d:stä pitäisi olla myös ilmeistä hyötyä, mutta kommentoikoon tätä joku..."
VastaaPoistaKetju on kasvanut aika paljon sen jälkeen kun Neo lähti matkalle. :)
Immuunitoiminta lähtöisesti käsittääkseni astma ja Crohn ovat erilaisia sairauksia eli Crohn kuuluu Th1 ja astma taas Th2 sairauksiin kuten myös atopia.
Th2 puolen ylireagointiko astmassa on takana ja miten D-vaikuttaa siihen?
Tuosta olisi kiva saada lisää tietoa koska 1,25OHD ohjaa adaptiivista immuunivastetta Th1:stä Th2:den suuntaan. Th2:n sytokiinit taas voivat lisätä astman ja atopian riskiä. Ainakin eräät Th2 sytokiinit lisäävät suolen permeabiliteettiä sekä vähentävät antimikrobisten peptidien tuotantoa.
Ei ole ihan helppo kokonaisuus mutta kyllä se siitä voisi kuitenkin selvitä...
Chrisulle tiedoksi että tuolta astman ja atopian puolelta nousi (yllättäen tai sitten odotetusti) esiin D-vitskun kanssa (AMP tuotantoa vahvistavasti?) toimiva voin oma rasvahappo butyraatti...
Mielenkiintoinen juttu:
VastaaPoistahttp://www.timesonline.co.uk/tol/news/science/article6814896.ece
Sen mukaan vaalea ihonväri olisi niinkin tuore asia kuin 5500 vuotta ja liittyisi maanviljelyksen vallankuomoukseen.
Kun ihmiset siirtyivät metsästäjä/keräilijä ruokavaliosta maanviljelystuotteisiin, tipahti ruoan D-vitamiinipitoisuus merkittävästi, jolloin vaaleasta ihonväristä tuli tärkeä varmistamaan D-vitamiinin tuotantoa.
Tätähän teoriaa puoltaa se, että pohjoisilla kansoilla (eskimot, lappalaiset) on yleensä aika tumma iho, koska heillä ei ole ollut ruokavalion vuoksi valintapainetta vaaleampaan ihoon, mutta ei niin pohjoisessa toisaalta vaaleallakaan iholla olisi saanut riittävää D-vitamiiniannostusta.
Minusta alkaa tuntua, että suomalaiset ovat pullamössökansaa pohjoisen esiintyvyytensä ylärajoilla... ;-)
"Kun ihmiset siirtyivät metsästäjä/keräilijä ruokavaliosta maanviljelystuotteisiin, tipahti ruoan D-vitamiinipitoisuus merkittävästi, jolloin vaaleasta ihonväristä tuli tärkeä varmistamaan D-vitamiinin tuotantoa."
VastaaPoistaMinä näkisin lisäksi asian niin että silloin myös D-vitamiinin kulutus kasvoi niin paljon, että ihon piti vaaleta nopeasti turvaamaan lisääntynyttä tarvetta. Nyt sekin tie on ilmeisesti kuljettu loppuun; nyt kalvakka ihoiset infektioista ja allergioista kärsivät tarvitsevat jo vahvoja D-vitamiinipillereitä apuun.
Mielenkiintoinen linkki tosiaan...
Lainaus Westieltä:
VastaaPoista"Minä näkisin lisäksi asian niin että silloin myös D-vitamiinin kulutus kasvoi niin paljon, että ihon piti vaaleta nopeasti turvaamaan lisääntynyttä tarvetta."
Voi hyvinkin olla näin, mutta jos myös katsotaan edelleen viime vuosikymmenten aikana tapahtunutta kehitystä suomalaisten ruokavaliossa, niin ruoka on koko ajan muuttunut D-vitamiiniköyhemmäksi kahdestakin syystä. Toisaalta esimerkiksi kalan osuus ruokavaliossa on vähentynyt, mutta myös sekin ruoka, jossa on aiemmin sisältänyt D-vitamiinia (esimerkiksi ulkona juosseiden sikojen ihra) on nykyisin D-vitamiiniköyhää (tai no kukapa rasvaa edes enää syö... ).
Näiden lisäksi meitä on aktiivisesti kielletty olemasta auringossa tai ainakin läträämään aurinkovoidetta hirveästi nahalle, ettei vaan tule melanoomaa.
Juppejänis kirjoitti:
VastaaPoista"...viime vuosikymmenten aikana tapahtunutta kehitystä suomalaisten ruokavaliossa, niin ruoka on koko ajan muuttunut D-vitamiiniköyhemmäksi kahdestakin syystä. Toisaalta esimerkiksi kalan osuus ruokavaliossa on vähentynyt, mutta myös sekin ruoka, jossa on aiemmin sisältänyt D-vitamiinia (esimerkiksi ulkona juosseiden sikojen ihra) on nykyisin D-vitamiiniköyhää."
D-vitamiiniköyhemmäksi ravinto on mennyt. Eihän nykyiset hyvin matalana pidetyt suositukset taida edes täyttyä. Margariineihin ja rasvattomaan maitoon lisätyllä Deellä tilannetta on koitettu parantaa.
Eräs asia nousee esiin tässäkin yhteydessä eli 70-luvulta tähän päivään jatkunut maitorasvan karsastaminen. Imetyksen tärkeys sentään tunnustetaan. Sillä on hyvin olennainen merkitys esim. lapsen suoliston "kypsymisessä". Imetyksen jälkeen alkaa joidenkin (kuopiolaisten) mielestä optimaalinen suositusten mukainen ravitsemus, mutta toisaalta on näkemyksiä myös jyrkän pudotuksen ja jatkuvan alamaen kannalla; suosituksen mukaisessa ruuassa ja sillä mitä luonto tarjoaa pienelle lapselle on kyllä hyvin vähän yhteistä.
Maitorasvan suunnitelmallisella poistamisella on voinut olla kausaalinen suhde tilanteen nopealle huonontumiselle mm. siitä syystä että maitorasvassa luonnollisena osana oleva butyraatti näyttäisi toimivan toimivan yhdessä Deen kanssa estäen mm. Th2 sytokiinien haitallisia vaikutuksia suolistossa tai keuhkoissa. (Maitorasvan allergioilta estävä vaikutus?) Lisäksi BUT+1,25OHD lisää tärkeän AMP:n cathelicidin muodostumista.
Dee on vähentynyt, mutta butyraatti on samaan aikaan käytännössä kokonaan poistettu ruokavaliosta. Kuiduilla koitetaan saada sen tuotantoa suolistossa käyntiin, mutta vaihtelevin tuloksin; butyraattia tuottavista probiooteista toivotaan apua.
Lisäksi viljakuidut saattavat lisätä Deen suoraa kulutusta suolistossa(1,25OHDeenä) ja ainakin estävät jossain määrin sen imeytymistä.
Aikamoinen soppa on saatu aikaan. Dee on hyvin tärkeä, mutta olen edelleen skeptinen sen suhteen että tilanne tulee korjattua Deetä lisäämällä tai enemmän suosittelemalla. Eiväthän kaikki sitä tarvitse tai edes hyödy siitä.
"Although the role of 1,25(OH)D is generally beneficial, it may be detrimental."
Suosittelen lukemaan, mitä Tanskan lääkärilehti kirjoittaa D-vitamiinista ja sen puutteesta. Artikkelissa on havainnollinen grafiikka D:n päivittäisen saannin ja seerumin 25OHD:n välillä. Sen perusteella päädytään suosittelemaan jopa 50-70 µg/vrk saantia yli 10-vuotiaille, jotta 25OHD nousisi vähintään 75 nmoliin/l.
VastaaPoistahttp://tinyurl.com/os3w48
Kanadan kansanterveyslaitos alkaa tutkia D-vitamiinin ja sikainfluenssan yhteyttä. Professori Viethin mukaan "meillä on näyttöä" siitä, että D-vitamiini torjuu influenssoja. Aiheesta lisää tässä
http://www.biovita.fi/uusi/news.php?lang=fi&id=1436
Vielä huomauttaisin keskustelussa esiintyneestä vitheellisestä väitteestä, ettei Suomessa ole yli 20 µg:n D-vitamiinivalmisteita, että kyllä on ollut jo kauan 25 µg:n kapseleita ainakin kaikissa terveyskaupoissa.
Rehun D-vitamiinipitoisuuden vaikutus munivien kanojen tuotantoon ja
VastaaPoistakuntoon
Pari poimintaa tuosta,
"Ennen kokeen alkua kanat saivat vapaasti normaalia alkumunintarehua, jonka D3-
vitamiinipitoisuus oli 2 500 ky/kg. Rehuraaka-aineina käytettiin soijarouhetta, ohraa, vehnää, kauraa,rypsiöljyä, ruokasuolaa, vitamiini- ja kivennäisesiseoksia sekä DL-metioniinia."..............
"Kanat saivat vapaasti rehua ja vettä koko kokeen ajan"........
"Sekä D2- että D3-vitamiinilisäys nostivat munankeltuaisten D-vitamiinipitoisuutta. D3-vitamiinilisäys
näyttäisi kuitenkin soveltuvan paremmin kananmunien D-vitamiinipitoisuuden nostamiseen, sillä D2-vitamiini ei kerääntynyt kananmunaan yhtä tehokkaasti kuin D3-vitamiini. Lisäksi tuotannon lopussa D2-vitamiinin kertyminen munaan näytti heikkenevän entisestään. Tämän on voinut aiheuttaa rehujen mahdollinen epätasalaatuisuus tai kanan vanhetessa heikentyvä kyky siirtää D2-vitamiinia rehusta muniin.
Munankeltuaisen D3-vitamiinipitoisuus nousi 25,3–31,2 µg:aan 100 grammassa keltuaista, kun rehun D3-vitamiinipitoisuus oli 15 000 ky/kg. Kun rehun D3-vitamiinipitoisuus oli 6 000 ky/kg, munankeltuaisen D3-vitamiinipitoisuus oli 9,1–13,6 µg/100 g keltuaista. Kananmunien vitamiinitäydennyksen kannalta
tämä taso lienee riittävä, sillä yhden munan syöminen täyttäisi 38–56 % aikuisen suositeltavasta päivittäisestä D-vitamiinin saannista.".......
"Käsittelyjen välillä oli vain pieniä eroja kanojen painoissa ja kasvuissa. Kanojen sääriluiden murtolujuus sen sijaan oli kontrolliryhmässä merkitsevästi heikompi kuin muissa ryhmissä (p=0,016). Murtolujuus oli
suurin kanoilla, jotka olivat saaneet D3-vitamiinia 15 000 ky/kg rehua. Patologisissa tutkimuksissa ei käsittelyjen välillä havaittu eroja. Sisäelimiin ei ollut syntynyt kalsiumkertymiä."......
"Maataloustieteen Päivät 2004. www.agronet.fi/maataloustieteellinenseura
Johtopäätökset
D3-vitamiini soveltuu kananmunien vitamiinitäydennykseen paremmin kuin D2-vitamiini. D2-vitamiini ei
keräänny kananmunaan yhtä tehokkaasti kuin D3-vitamiini. Rehun D3-vitamiinipitoisuuden nostaminen 6 000:een ky/kg rehua nostaa munankeltuaisen D3-vitamiinipitoisuutta jo moninkertaiseksi verrattuna
nykyisin käytössä olevaan rehun D-vitamiinipitoisuuteen. Rehun D3-vitamiinipitoisuuden nostamisella ei
tässä tutkimuksessa havaittu olevan negatiivisia vaikutuksia kanojen terveyteen tai tuotantoon. D3-
vitamiinilisäys saattaa jopa parantaa kanojen luiden murtolujuutta."
http://www.smts.fi/MTP%20julkaisu%202004/posterit04/kr04.pdf
Ostin X:n kanatarhan luomu munia, pakkauksen etiketissä ehtoisa nuori emäntä perinneasussaan viskoo
vapaana kirmaaville kanasille jyviä esiliinansa laskoksesta.
Toinen vaihtoehto oli lattiakanojen munat. Onkohan lattiakanaloissa mahdollisuus ulkoiluun, vapaa pääsy
laajaan verkkohäkkiin, vrt. lehmien pihatto? Saisi kanat silloin tällöin hyönteisproteiinia ym..
Otin tänään lievään (sika)influenssaan 375 mcg D3, 600 mg magnesiumsitraattia, 15 mg sinkkiä ja Beetä
reilusti sekä krilliöljyä pari kapselia. Kipeälle kurkulle tarjoan skottiviskiä.
NOT like the doctor ordered! :]
P.S Antakaa sian syödä tryffelit ja päästäkää possu aurinkoon ja mutalammikkoon!
"2Jos kaveri sanoo, että päätodistustaakka on niillä jotka ei hyväksy korkeita annostuksia, kertoo se jo paljon missä mennään. Että jokaisesta aineesta pitäisi todistaa, että sen matalampi taso tai käyttö on vaarallista. Muuten pitää suositella korkeampaa määrä."
VastaaPoistaTämä nyt taitaa olla trollia...
Eikähän logiikka mennyt siten, että koska (1)tutkimuksissa ei ole havaittu hyvin suurien kertaannosten(100 000IU) tai suurien pitkäaikaisannosten(olisiko toksisuuden raja joissain 15 000IU:n paikkeilla) aiheuttavan ihmiselle vaaraa ja (2)lisäksi esimerkiksi kuoleman tapauksia d-vitamiinimyrkytyksen(etc.) takia ei ole havaittu, edelleen (3)monilla luonnon kansoilla on huomattavasti esimerkiksi suomalaisia korkeampi d-vitamiini saanti ja (4)d-vitamiinilla on todettu olevan paljon positiivisia terveysvaikutuksia, on todistustaakka siirtynyt niille, jotka pitävät d-vitaamiin kohtuullisen suuria päiväannoksia(esim. 4000-5000IU/päivä) vaarallisina ja vastustavat annoksen nostamista esim. 50mikrogrammaan päivässä.
Toisin sanoen todistus taakka on alunperin suurten annosten puollustajalla, mutta koska missään tutkimuksissa ei ole löydetty sellaista haittaa, joka olisi missään suhteessa d-vitamiinin hyötyihin ja toisaalta mistään myrkytys tiloista ei ole löytynyt näyttöä, on todistus taakka siirtynyt niille, jotka väittävät, että d-vitamiinin syöminen kohtuullisen suurina annoksia ei ole turvallista.
-pikkuorava-
Tarkoitukseni oli tietysti sanoa vastustavat aikuisten suositusannoksen nostamista 50 mikrogrammaan päivä...
VastaaPoista-pikkuorava-
Jotkut pitävät tässä keskustelussa usein ehdotettuja D3-päiväannoksia 50-125 µg (2000-5000 IU) korkeina. Korkeina verrattuina mihin? Vanhoihin suosituksiin? Varmasti. Tarpeeseen? Ei todellakaan.
VastaaPoistaNyt alkaa näyttää aika onnettomalta, että USAssa v. 1997 (ja sen jälkeen monissa muissa maissa) yleensä ollenkaan laadittiin D-vitamiinisuosituksia senaikaisen olemattoman tiedon pohjalta. Jos tätä menneisyyden painolastia ei olisi, D-vitamiinisuositukset voitaisiin nyt laatia puhtaalta pöydältä pelkästään tutkimustuloksiin perustuen, jolloin päädyttäisiin suunnilleen em. suuruusluokkaa oleviin suosituksiin. Silloin myöskään tätä keskustelua ei tarvittaisi.
Yllättävän harva tuntuu tietävän, että tuo USAn 1997 suositus 5 µg (200 IU) ei itse asiasssa ole tarpeisiin ja vaikutuksiin perustuva suositus ollenkaan, vaan naisilla havaittu keskimääräinen D-vitamiinin saanti (average intake, AI) ravinnosta sopivasti ylöspäin pyöristettynä. Miesten saannin oletettiin olevan samaa luokkaa kuin naisilla. Suosituksen 38-sivuinen tekstit on luettavissa esim. verkkosivulla
http://www.nal.usda.gov/fnic/DRI//DRI_Calcium/250-287.pdf
Lukemalla ainakin sivut 13 ja 22 selviää nopeasti mistä on kyse.
Auringon UVB-säteiden vaikutuksesta ei tiedetty juuri mitään, eikä sitä niin ollen myöskään huomioitu suosituksissa.
Artikkelissa
Vitamin D insufficiency: no recommended dietary allowance exists for this nutrient
http://www.cmaj.ca/cgi/content/full/166/12/1541
Reinhold Vieth ja Donald Fraser toteavat em. asian seuraavasti:
"In fact, current recommendations for vitamin D are not designed to ensure anything. They are simply based on the old, default strategy for setting a nutritional guideline, which is to recommend an amount of nutrient similar to what healthy people are eating. This approach underlies the circular logic behind a familiar refrain about nutrition: "If you eat a good diet, you won't need supplements." By this logic, the answer to the question, "How much nutrient do you need?" is, "Whatever healthy people happen to be eating." The essential point, lost in the confusing terminology of modern nutrient recommendations, is that a recommended daily allowance (RDA) does not yet exist for vitamin D. Instead, the recommendations for it are referred to as "adequate intake" (AI).12,13 The AI for young adults (5 µg or 200 IU) was chosen to approximate twice the average vitamin D intake reported by 52 young women in a questionnaire-based study reported from Omaha, Neb., in 1997.13,14 Because the available evidence was acknowledged as weak, the Food and Nutrition Board of the US Institute of Medicine called its recommendation an AI."
Aika paljon täälläkin on kirjoitettu D-vitamiinin monia kroonisia tauteja mahdollisesti ehkäisevästä vaikutuksesta. On sanottu, että lisää tutkimuksia tarvitaan. Niin varmasti tarvitaankin, kun puhutaan syövästä, sydän- ja verisuonitaudeista, diabeteksesta, automuunisairauksista jne. Mutta ei niitä tässä vaiheessa tarvita suositusten nostamiseksi alussa mainittuihin annoksiin, sillä jo nyt on vakuuttavaa näyttöä siitä, että pelkästään luuston terveys, luunmurtumien ehkäisy sekä lisäkilpisrauhashormonin (PTH) pitäminen normaalilla tasolla (sekundäärisen hyperparatyreoosin ehkäisy) vaativat noin 80 nmol/L 25(OH)D-tason. 80 nmol/l alittavat tasot määritellään nykyisin D-vitamiinin puutokseksi. Tason 80 nmol/lsaavuttamiseksi lähes koko aikuisväestössä tarvitaan keskimäärin noin 65 µg (2600) D3-ravintolisäannos päivässä. Olen kyllä nähnyt suurempiakin arvioita, ja tarve vaihtelee henkilötasolla hyvin paljon riippuen painosta, geeneistä. iästä jne.
Kirjoitin:
VastaaPoista"Tason 80 nmol/l saavuttamiseksi lähes koko aikuisväestössä tarvitaan keskimäärin noin 65 µg (2600) D3-ravintolisäannos päivässä."
Tarkennus: Antamalla 65 µg (2600 IU) kaikille lähes kaikkien 25(OH)D-taso ylittäisi 80 nmol/l (mm. Heaneyn mukaan). Vain prosentti tai pari jäisi alle 80 nmol/l eikä kukaan joutuisi toksiselle alueelle. Annoksen määrittäminen yksilöllisesti olisi ehkä parempi vaihtoehto, mutta sen kustannukset voivat tulla esteeksi.
Heippa kaikille. Palasin juuri työleiriltä Turkista ja siellä Deetä toden totta riitti. Linnan kunnostaminen ulkona 40 asteen helteessä puolenpäivän aikaan oli melkoinen elämys.
VastaaPoista"...there is a strong apparent association between states (USA) that get more sun and teenage pregnancy. But does sun exposure actually cause teen pregnancy?
Juha V"
En haluaisi saivarrella, mutta Deen puute assosioituu jopa 93 prosenttiin hedelmättömyydestä kärsivillä naisilla:
http://www.telegraph.co.uk/health/women_shealth/3434420/Vitamin-D-can-aid-fertility.html
D-vitamiini agonisoi eli myötävaikuttaa estrogeenin eli "naishormonin" toimintaa elimistössä. Klassinen esimerkki tästä yhteydestä on Williamsin syndrooma, johon liitetty sydänvika alunperin assosioitiin (virheellisesti) D-vitamiinin liikasaantiin, mikä oli pääsyy miksi vuonna 1964 Yhdysvaltain pediatriyhdistys alkoi alentamaan D-vitamiinin saantisuosituksia pikkulapsille.
Heippa Narkian Matille - taidamme olla Suomen tuotteliaimmat D-vitamiiniaktivistit tällä hetkellä? ;-)
"Rauno kirjoitti...
VastaaPoistaD-vitamiini ei näin kesällä ole ongelma. Aurinko on paistanut riittävän pisteliäästi. Olen tutustunut Puskan ja Sinun sormikoukun vetoon tänä lauantaina."
Väärin, D-vitamiinin saanti ON Suomessa ongelma jopa loppukesästä. Toissa kesänä keskiarvo eräässä otoksessa oli 65 nmol/l, mikä jättää reippaasti yli puolet EDES 75-80 nmol/l virallisen tavoitearvon alapuolelle!
Eli kyllä, D-vitamiinilisä ON tarpeellinen suomalaisille myös kesällä. Sen määrä vain on räätälöitävä mielellään yksilöllisesti.
Pelkästään lepoverensokeri assosioituu kalsidiolitasojen mukaan siististi siten, että se laskee tavoitelukemiin kun veren kalsidiolipitoisuus 25ohD on > 80 nmol/l.
Kuinka yleistä tyypin II diabetes Suomessa olikaan?
Ai niin, yleisintä koko maailmassa.
Suomessa pelkästään diabeteksen hoitokustannukset ovat 14% koko terveydenhuollon BUDJETISTA.
Suomi on myös maailman pohjoisin maa, katsokaa vaikka maailmankarttaa. Auringonvalo jakautuu suuremmalle alueelle mikä heikentää UV-indeksiä ja... samalla D-vitamiinin muodostumiseen tarvittavaa UVB-säteilyä dramaattisesti.
Get the point?
"westie kirjoitti...
VastaaPoistaNeonomide kirjoitti:
"Kontraindikaatioita D3-vitamiinin ottamiselle ovat mm. sarkoidoosi-niminen yleistulehdus ja jotkin muut harvinaiset krooniset tulehdussairaudet"
"Eikö myös mainitsemasi Crohnin tauti kuulu samaan porukkaan sarkoidoosin kanssa?"
Periaatteessa kyllä:
"Reported contraindications to vitamin D include hypercalcemia in sarcoidosis; metastatic bone disease148; other granulomatous diseases, such as tuberculosis and Crohn disease (active phase) that have disordered vitamin D metabolism in activated macrophages149; and Williams syndrome150 (infantile hypercalcemia)."
http://www.cfp.ca/cgi/content/full/53/5/841
Eli aktiivivaiheessa yksi Crohn-potilas sai hyperkalsemian SAMAAN AIKAAN kuin sai D-vitamiinilisää. En löisi vetoa että hyvin monesta syystä johtuva hyperkalsemia johtuisi Crohn-potilailla juuri D-vitamiinilisästä. Yksi tapauskin toki kannattaa ottaa vakavasti - säännöllinenkalsiumtasojen mittaus riittää riskipotilailla ongelmien ehkäisyyn, ja jos se on koholla, tulee mittauttaa kalsitrioli eli 1,25ohD. Itselläni aktiivivaihe ei ole kummitellut vähään aikaan.
Westie kirjoitti:
Neonomide kirjoitti:
"Pahinta tässä on se, että TIEDÄN mihin Deen vaikutus Crohniin perustuu - nimittäin tiettyjen tulehdussytokiinien aiheuttaman tulehduksen vaimentamiseen."
"Mitä sairaudelle sitten tapahtuu kun elimistön oma puolustusjärjestelmä on vaimennettu Deellä eikä enää toimi aktiivisesti?"
Tulehdussairauksissa ongelmana on se, että tulehdusta on liikaa. Influenssan tapauksessa tulehdustekijät voivat johtaa kuolemaan muutaman tunnin sisään tartunnasta.
D-vitamiini on immunoMODULATORINEN prohormoni, eli se ei vain vaimenna immuunivastetta, vaan voimistaa sen toisia osia, kuten sisäistä (innate) immuniteettia. Eli D-vitamiini toimii käytännössä AINA hormonina tai hormonin kaltaisesti, myös silloin kun se auttaa kalsiumin imeytymistä suolistosta. Se tekee ihmiskehossa, noin huolettomasti sanoen - hormonimuodossaan - teoriassa (ja usein käytännössäkin) lähes ihan mitä huvittaa.
Vitamiinit eivät toimi näin.
Westie kirjoitti:
"D-vitamiinista tiedetään edelleen liian vähän ja tarvitaan selkeästi tutkimusta esim. siitä onko se mitä nyt havaitaan todellakin D-vitamiinin PUUTETTA vai voisiko kyse olla siitä että D:n taso laskee alas infektion seurauksena eli matala D olisi SEURAUSTA sairaudesta eikä toisinpäin."
Jep, tämä on jokaisen D-vitamiinitasoja koskevan assosiaation olennainen kysymys.
Infektioiden suhteen mm. flunssien tapauksessa näyttää siltä, että flunssat ovat seurausta suurelta osin D-vitamiinin puutteesta. Kesällä flunssia ei juuri ole, vaikka ihmiset voivat KANTAA virusta huoletta ja tartuttaa muita ihmisiä koko ajan.
Westie kirjoitti:
VastaaPoista"Inflammaatio sanana vilisee hyvin monen sairauden yhteydessä esim. "masennusta pidetään tulehdukseen liittyvänä"(muistaakseni Toloselta tämä lainaus). Sydänsairauksiin ainakin inflammatio on liitetty."
Inflammaatio eli tulehdusstressi on mukana KAIKISSA yleisissä kroonisissa sairauksissa, mukaanlukien syövät, sydänsairaudet, masennus, autoimmuunisairaudet yms. Tutkimus on usean halkopinon verran, enkä ala sitä käymään täällä läpi.
Tolosen sivuilta saa paljon perustietoa, kannattaa aloittaa sieltä ja jatkaa tutkimuksista eteenpäin.
Westie kirjoitti:
"Jos matalan D:n syynä on mikrobien aikaansaama tulehdusreaktio ja mikrobeja tappava puolustusjärjestelmä otetaan pois päältä kohottamalla D-pitoisuutta niin mitä tapahtuu itse sairaudelle?? Onko tällöin parempi vointi sairauden kannalta hyvä vai onko kyseessä syöpäpotilaan kipulääkitykseen verrattava tilanne, jossa syöpä etenee mutta olo on vähän aikaa parempi?"
Sarkoidoosin suhteen tilanne voi ollakin tämänkaltainen koska oireet voivat reagoida lyhyeenkin aurinkoaltistukseen dramaattisesti, mutta muiden sairauksien suhteen näyttö on jo lähtökohtineen paljon epävarmempaa.
Westie kirjoitti:
"Aika vaikeaksi tämä(kin) aluksi niin selkeältä tuntunut juttu menee kun lukee aiheeseen liittyviä mikrobiologien tekemiä havaintoja kroonisista sairausista ja D-vitamiinin roolista niissä."
Trevor Marshall on elektroniikkainsinööri, ei mikrobiologi. Häntä pidetään tutkijapiireissä toistaiseksi ihan trollina D-vitamiinin suhteen. Kiinassa käynnissä olevat trialit antanevat valaistusta asiaan lähivuosina.
Anonyymi kirjoitti:
VastaaPoista"En usko, että meidät olisi niinkin huonosti suunniteltu, että tarvitsisimme hirveät määrät d-vitamiinipillereitä elääksemme täällä. Esimerkiksi Afrikan tummaihoisilla iho tuottaa aurinkosta hyvin heikosti d-vitamiinia. Olisiko joku elimistön suojamekanismi?"
Huonoja uutisia: biologinen evoluutio ei toimi "perse edellä puuhun".
Kongojoen eteläpuolella lähempänä päiväntasaajaa elävät kääpiösimpanssit (bonobot) ovat tummanahkaisia ja pohjoisemmassa asuvat simpanssit ovat vaaleampia - sattumaa?
Itse asiassa liiallinen UVB tuhoaa iholta foolihappoa, joka on mm. hedelmällisyyden kannalta erittäin tärkeä B-ryhmän vitamiini. Tumma iho todella vaatii pidemmän ajan ja voimakkaamman säteilyannoksen D-vitamiinin tuottamiseen ihon väriaine melaniinin suuren määrän vuoksi.
Yhdysvalloissa värillisten lapsien D-vitamiinitasot ovat joskus jopa mittaamattoman alhaiset.
Älkääkä edes kysykö mustien/värillisten pikkulasten terveysongelmista, aina älyllisen kehityksen ongelmiin asti.
D-vitamiinilla ei voi olla mitään tekemistä mm. sen kanssa että USA:n Minnesotassa ja Ruotsissa afrikkalaisilla maahanmuuttajalapsilla on jopa 200 kertaa enemmän autismia kuin valtaväestöllä ja alhaisempi älykkyysosamäärä. Afrikassa autismi on lähes tuntematon sairaus.
Tällä ei tietenkään voi olla mitään tekemistä sen kanssa että D-vitamiini on pleiotrooppinen neurosteroidi, jonka puute koe-eläinten sikiöillä aiheuttaa vakavia aivojen ja keskushermoston vaurioita.
Myös naalien ja jääkarhun pentujen riisitauti on merkittävä ongelma pohjoisen pallonpuoliskon eläintarhoissa.
Lyön vaikka vetoa, että naalit ja jääkarhunpennut saavat ennemmin D-vitamiinilisänsä kuin värilliset lapset.
Diurnal Critter kirjoitti:
VastaaPoista"Jos kymmenen on korkea lukema, mitä ovat Neonomidenkin mainitsemat, Arvo Ylpön aikaiset suositukset tyyliin 100 µg päivässä lapsille? Ymmärtääkseni tuolloin käytettiin vieläpä D3:a toksisempaa D2:sta."
Olisiko lähdettä väitteelle, että 50-60-luvuilla Suomessa lapsille annettiin juuri D2-vitamiinia?
Nykyisinhän D2-vitamiinia annetaan/suositellaan Suomen neuvoloissa lapsille lähes YKSINOMAAN, vaikka käytännössä KAIKKI D-vitamiinia koskevat ongelmat on liitetty tähän sienistä eristettyyn, epävakaaseen ja epäfysiologiseen ihmiselimistölle vieraaseen substanssiin.
Diurnal Critter kirjoitti:
"Vaikkei suosituksia saakaan rikkoa, ainakin lääkärit ja sairaanhoitajat osaisivat vaatia oikeita asioita ja byrokratian rattaat saattaisivat liukua nopeammin. Vai kuinka?"
Kaikkein vaikeimmin vakuutettava ryhmä ovat juuri lääkärit ja uskon tämän johtuvan mm. siitä, että heihin istutetaan akateemisen heimonsa sosialisaation myötä tarve ja taipumus uskoa ja luottaa asioihin, joihin heillä on valtaa.
D-vitamiinia saa vapaasti ilman reseptiä, joten siihen suhtaudutaan epäluuloisesti.
Diurnal Critter kirjoitti:
VastaaPoista"Aktiivinen sisälläolo, tiivis pukeutuminen, huono ruokavalio, ilmansaasteet ja etenkin runsas aurinkorasvojen käyttö voivat vähentää d-vitamiinin saantia kohtalaisesti jo yksinään, saati sitten yhdessä."
Lähes homeopaattisen heikkotehoinen SPF-8-aurinkovoide vähentää D-vitamiinin muodostumista iholla 95%. Toisin sanoen, aurinkovoiteet huolellisesti käytettynä suojakertoimesta riippumatta tekevät melanoomariskin kasvamisen ohella (UVA-altistus!) D-vitamiinin muodostumisen käytännössä mahdottomaksi.
Kummitus kirjoitti...
http://www.terveysportti.fi/terveysportti/ekirjat.Naytaartikkeli?p_artikkeli=tab00240
"Tuolta pari poimintaa, "Suomalaisessa tutkimuksessa (Mini-Finland Health Survey) 7 000 henkilön satunnaisotoksessa osalla ryhmästä (naiset ja nuoret), joilla oli korkea kalsidiolin pitoisuus (> 52 nmol/l) oli pienempi keuhkosyövän vaara kuin niillä, joilla arvo oli matala (< 34 nmol/l) (27). Kyseisen keuhkosyöpätutkimuksen sivulöydöksenä todettiin, että korkea kalsidiolitaso (> 65,5 nmol/l) liittyi kolminkertaiseksi lisääntyneeseen haimasyövän vaaraan verrattuna matalaan tasoon (< 32 nmol/l) (28)."
Haimasyöpä, wtf?"
Ainoa tutkimus laatuaan, kaikkialla muualla haimasyöpä on VÄHENTYNYT korkeammilla D-tasoilla. Tuohimaa on jopa ITSE hyväksynyt kriittiset selitykset näille huomioille kyseisissä referee-lehdissä, mutta jatkaa haastatteluissa yhä yksipuolista 40 nmol/l tasojen suosittelemista - olipa näyttöä Deen puolesta ihan miten paljon tahansa.
Outo häiskä.
Vit D Councilissa ehdotettiin mahdolliseksi haimasyövän yleistymisen selittäjäksi kalanmaksaöljyn tunnettuja karsinogeeneja 1980-luvulla. Kuten arvata saattaa, haimasyövän otollisimman saanti-iän omaavien D-vitamiinin suosikkilähde lienee ollut (ja on) perinteinen kalanmaksaöljy.
Muutenkaan kalanmaksaöljyä ei voi liikaa hypettää - esimerkiksi Islannissa sen A-vitamiinipitoisuus laskettiin muutama vuosi sitten VIIDESOSAAN kun huomattiin että sen käyttö assosioitui positiivisesti keskenmenoriskiin. (fiksumpaa olisi ollut lisätä D-vitamiinipitoisuus 10-kertaiseksi)
Eli ei kannata repiä vielä pelihousujaan. Toki haimasyöpä ei ole niitä mukavimpia sairauksia - ainakaan se ei kestä yleensä kauaa.
Anonyymi kirjoitti:
VastaaPoista"Suurella osalla väestöstä elimistö huolehtii itse riittävän d-vitamiinin saannista ja sen pitämisestä optimaalitasolla."
Juu, mutta yksi asia puuttuu.
P-O-L-T-T-O-A-I-N-E.
Se on kolekalsiferoli, sitä T-Ä-Y-T-Y-Y saada, muutoin elimistö EI muodosta kalsidiolia. Ilman kalsidiolia ei myöskään muodostu aktiivisinta D-vitamiinin muotoa eli kalsitriolia (myös kalsidioli, nautittuna mm. eläimen verta nauttimalla, nostaa omia kalsidiolitasojamme).
MIKÄÄN muu hormoni ei toimi tällä tavoin - toisin sanoen D-vitamiinia tulee pitää omana luokkanaan. D-vitamiinihormonijärjestelmä tarvitsee kriittisen esipolttoaineensa ja se on aina saanut sen auringosta.
Minimitasot tämän järjestelmän homeostaasille ovat noin 100 nmol/l, ja varoalue kannattaa hyvin monien lähteiden perusteella laittaa 125 nmol/l tuntumaan. Syövät näyttävät vähenevän vielä 135 nmol/l tasoilla ja mahdollisesti siitä ylöspäinkin.
Itse Crohnin tautia sairastavana saatan jossain vaiheessa sairastua paksusuolen syöpään. Riittävät D-vitamiinitasot (> 100 nmol/l) voivat vähentää riskiä jopa VIIDESOSAAN.
Yritän samalla suhtautua aiheeseen neutraalisti, mutta se on kovin vaikeaa kun tämäkin assosiaatio on tiedetty jo 80-luvulta alkaen ja julkaistu UUDELLEEN syöpätuktimuksen alan johtavassa lehdessä viime vuonna!!!
Arvostukseni gastroenterologiaa kohtaan ei ole ollut kovin korkealla enää vähään aikaan.
Matti Narkia kirjoitti:
"Tuoreessa katsausartikkelissa How to optimize vitamin D supplementation to prevent cancer, based on cellular adaptation and hydroxylase enzymology. Anticancer Res. 2009 Sep;29(9):3675-84 Reinhold Vieth, eräs D-vitamiinitukimuksen kuumimpia nimiä, toteaa, että kalsidiolitason (25(OHD-tason) suuret kausivaihtelut voivat olla haitallisia ja että kalsidiolitason tulisi olla vakaa sen lisäksi, että se on riittävän korkea. Näillä leveysasteilla tähän päästään vain käyttämällä D-vitamiiniravimtolisiä pimeänä vuodenaikana."
Vieth on jo kauan ollut sitä mieltä, että mm. VDR-reseptorin säätelemät entsyymit vaativat tasaisen korkean kalsidiolitason, mm. eturauhassyövän ehkäisyn suhteen. Hän oli myös se heppu, joka ehdotti KAIKILLE 100 µg päivässä jo 2000-luvun alussa ja kirjoitti kaksi tähän mennessä parasta D-vitamiinin turvallisuusartikkelia (löytyy ketjusta).
Juppejänis kirjoitti...
Anonyymi:
"Nyt kun d-vitamiinista alkaa tulemaan pitkien tutkimusten tuloksia (seuranta 20-30 vuotta) tulee esiin myös negatiivisia ominaisuuksia (mm. astman ym. allergioiden lisääntyminen)."
"Kuulostaa mielenkiintoiselta, pistätkö linkinkin tutkimukseen?"
Astman suhteen en usko että näyttöä ei ole kuin toiseen suuntaan (ehkäisevä vaikutus) ja allergioiden suhteen vain yksi Hyppönen et al. tutkimus tähän mennessä. Toki linkit ovat tervetulleita.
westie kirjoitti...
VastaaPoistaKuten jo siinä edellisessä pitkässä D-vitamiiniketjussa minua mietitytti asiat jotka lisäävät Deen kulutusta. Nyt olen oppinut että eräät sairaudet näyttäisi vaikuttavan sen kulutukseen. Lisäksi kun 25D muutetaan aktiiviseen muotoon 1,25D niin "temput" tehtyään se hajotetaan ja puretaan "roskiin" eli sitä ei kierrätetä tai aktivoida uudelleen kuten esim. joitain solunsisäisiä antioksidantteja mm. C-vitamiinin kautta.
Kyllä kalsitriolin muuntumissuhteeseen voi vaikuttaa, mm. genisteiinillä jota saa soijasta (isoflavonoidi).
Westie kirjoitti:
Eikö ole niin että VDR:llä ja 1,25Deellä on tärkeä rooli makrofagien aktivoinnissa mm. silloin kun eteen tulee tuhottavia viruksia tai bakteereja? Virusten ja bakteerien lisäksi makrofagit näyttäisivät näyttelevän jotain roolia myös verisuonten kolesteroliaineenvaihdunnassa; plakkien vaahtosolut koostuvat täynnä ylisyöneitä hajonneita makrofageja. Makrofageista muodostuvien plakkien syntyyn vaikuttaa mm. koholla oleva verensokeri sekä pieni hapettunut ox-LDL. Mitä enemmän immuunijärjestelmää aktivoivaa hapettunutta LDL:ää syntyy sitä enemmän D-vitamiinia kuluu; olenko yhtään kärryillä?
Uskoisin että olet, aivan erinomaista analyysia.
Jatkan tosin hieman toiseen suuntaan. D-vitamiini nostaa ("hyvää") HDL-kolesterolia, vaikuttaa LDL-kolesterolin koostumukseen, makrofaagien toimintaan, KALSIUMaineenvaihduntaan (joka koostaa valtimoplakista ainakin 50%), alentaa verenpainetta, parantaa insuliinisensitiivisyyttä, alentaa verensokeria, alentaa C-reaktiivista proteiinia sekä triglyseridejä JA parantaa fyysistä suorituskykyä dramaattisesti.
Kiteytetysti: D-vitamiinin puute on ITSENÄINEN sydänsairauksien riskitekijä ja VOIMAKAS sellainen - suunnilleen yhtä hyvä ja itsenäinen ennustaja kuin veren rasva-arvot:
http://archinte.ama-assn.org/cgi/content/abstract/168/11/1174
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19321573?ordinalpos=2&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_DefaultReportPanel.Pubmed_RVDocSum
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19091317?ordinalpos=5&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_DefaultReportPanel.Pubmed_RVDocSum
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19026311?ordinalpos=20&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_DefaultReportPanel.Pubmed_RVDocSum
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18574092?ordinalpos=73&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_DefaultReportPanel.Pubmed_RVDocSum
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18541825?ordinalpos=76&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_DefaultReportPanel.Pubmed_RVDocSum
Tässä William Faloonin loistava koosteartikkeli siitä, miksi D-vitamiini näyttää jyräävän sydänsairauksien ehkäisyssä ja HOIDOSSA:
http://search.lef.org/cgi-src-bin/MsmGo.exe?grab_id=0&page_id=1753&query=vitamin%20d%20davis&hiword=DAVI%20DAVID%20DAVIE%20DAVIES%20DAVIN%20DAVIO%20DAVISON%20DAVISS%20DAVIT%20VITAM%20VITAMER%20VITAMERS%20VITAMI%20VITAMINA%20VITAMINAS%20VITAMINC%20VITAMIND%20VITAMINE%20VITAMINEN%20VITAMINES%20VITAMINIC%20VITAMINK%20VITAMINS%20d%20davis%20vitamin%20
Kardiologi William Davisin juttua D-vitamiinista ja sen käsittämättömän tehokkaasta HDL-kolesterolia nostavasta vaikutuksesta:
VastaaPoista"Encourage these people to exercise, attain ideal weight, eliminate wheat and cornstarch: HDL increases 5 mg/dl or so.
Add niacin, HDL increases another 5-10 mg/dl.
Perhaps we're now sitting somewhere around an HDL of 35-40 mg/dl--better, but hardly great.
Add vitamin D to achieve our target serum level . . . HDL jumps to 50, 60, 70, even 90 mg/dl.
The first few times this occurred, I thought it was an error or fluke. But now that I've witnessed this effect many dozens of time, I am convinced that it is real. Just today, I saw a 40-year old man whose starting HDL was 25 mg/dl increase to 87 mg/dl.
Responses like this are supposed to be impossible. Before vitamin D, I had never witnessed increases of this magnitude.
- -
An interesting corollary: If super-high HDL cholesterols are associated with extreme longevity, as they are with centenarians, does raising HDL to extraordinary levels with vitamin D lead to longer, healthier life, all the way up to age 110 years?"
Manteleilla, vehnättömyydellä, niasiinilla ja Deellä HDL pilviin, kuten 100-110-vuotiailla nestoreilla säännönmukaisesti tavataan - kuka haluaa lyödä vetoa toimiiko?
Reijo L kirjoitti...
VastaaPoista"Viestiketju on pitkä, en huomannut että keskustelussa olisi puhuttu seuraavista asioista.
1) Miten mustien henkilöiden D-vitamiinitasot? Mahtaako ihon värillä olla merkitystä D-vitaminin hyväksikäytöön? Onko esim. punatukkaiset ja kaikkein vaaleaihoisimmat altiimpia puutteelle?"
Punapäät jotka palavat auringossa vain ajattelemalla asiaa kehittävät D-vitamiinia sikanopeasti ja tehokkaasti, kuten Irlannissa ja Skotlannissa. Sopii sinne, muttei päiväntasaajalle.
MUISTETAAN että naiset ovat miehiä vaaleampia koska D-vitamiinin puute TAPPAA siihen paikkaan sekä äiti-wannabeet ETTÄ pikkulapset. Riisitautisilla lapsilla on jopa 10 kertaa enemmän alahengitystie-infektioita (lue -> ristejä otsaan) ja aikuisiän riisitauti naisilla kaventaa lantion aukon sellaiseksi että synnytyksestä tulee...
...kuvitelkaa loput.
Mustilla pohjoisessa on mitattu jopa nollaa eli mittaamattoman alhaisia D-vitamiinitasoja ja voinet arvata millainen riski mustilla on sairastua ihankaikkiintässäketjussalueteltuinin sairauksiin? ;-)
Eturauhassyöpä on yksi klassinen mustien miesten sairaus - jota on muuten HOIDETTU naurettavilla 50 µg:n annoksilla MENESTYKSELLÄ jo vuosia sitten (Vieth et al.). Mitään ei tietenkään tapahtunut siitä eteenpäin, koska raha ei ravinteissa liiku.
Reijo L kirjoitti...
"2)Statiinilääkkeet näyttävät säästävän D-vitamiinia. Viimeisimmässä tutkimuksessa eräs statiini lisäsi veren D-vitamiinipitoisuutta kaksinkertaiseksi. Muilla statiineilla havaittu aiemmin sama. Millä tämä mahtaa selittyä?"
Pikemminkin pitäisi kysyä "selittääkö tämä miksi osaltaan sitä statiinit ylipäätään TOIMIVAT". Siis sitä miksi statiinit säästävät ihmishenkiä - ainakin lyhyehköllä aikajänteellä.
On esitetty brittien johtavassa lääkärilehti Lancetissa, että statiinit voisivat toimia D3-analogeina eli korvata sen tehtäviä jossain määrin ja sitoutua D-vitamiinireseptoriin (TAI vaikuttaa D3:n konversiosuhdetta parantavasti). En ole lukenut aiheesta tarkepmaa analyysia, jokin muukin mahdollisuus voi olla olemassa.
Tässä vielä kardiologi Daviesin hypetystä siitä kuinka silkka D-vitamiini on muuttanut hänen klinikallaan koko pelin hengen sydänsairauksien hoidossa ja ehkäisyssä:
http://www.trackyourplaque.com/library/fl_06-027faseb.asp
Matti Narkia sanoi:
VastaaPoista"Tason 80 nmol/l saavuttamiseksi lähes koko aikuisväestössä tarvitaan keskimäärin noin 65 µg (2600) D3-ravintolisäannos päivässä. Olen kyllä nähnyt suurempiakin arvioita, ja tarve vaihtelee henkilötasolla hyvin paljon riippuen painosta, geeneistä. iästä jne."
Miten tämä suhteutuu mielestäsi Aloia et al. arvioon, jonka mukaan VASTA 125 µg päivässä on suurimmalle osalle riittävä annos edes 75-220 nmol/L tasojen saavuttamiseen?
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18541590
Erilaisia mittausmenetelmiä, perhaps?
Niin ja ne Viethin uskomattomat luustotutkimukset Romaniassa 125 µ/vuoden ajan...
Ei jumalauta, kuinka paljon näyttöä vaaditaan että uskotaan että monille 125 µg päivässä on FYSIOLOGINEN annos jolla on dramaattisia terveysvaikutuksia? Tätä ei haluta ymmärtää "ruokaideologian" vuoksi ja siksi ihmiset elävät kroonisessa välttämättömän ravintoaineen vajauksessa? Kun kaikki ovat sairaita niin sitä pidetään normaalina?
Christerille ja muille urheiluhenkisille vielä kertauksena, että optimaaliset D-vitamiinitasot lihasten, reaktioaikojen ja tasapainon kannalta näyttävät pyörivän 125 nmol/l hujakoilla:
http://manninen-nutraceuticals.blogspot.com/2009/05/runsas-d-vitamiinin-saanti-maksimoi.html
Esimerkkejä voisi laukoa vaikka kuinka, lähinnä saksalaisesta ja neuvostoliittolaisesta tutkimuskirjallisuudesta. Sadan metrin juoksussa neuvostoliittolaisilla collegeopiskelijoilla aika parani SEKUNNILLA UV-lamppujen avulla, mutta plaseboryhmällä vain kymmenyksen!!!
http://www.vitamindcouncil.org/newsletter/2007-mar.shtml
Varmasti tähän mennessä parhaan populaarin D-vitamiinikirjan kirjoittanut Marc Sorenson on juuri saamassa valmiiksi KIRJAA D-vitamiinista urheilulisäravinteena. Stay tuned.
D-vitamiini ehkäisee iäkkäiden lonkkamurtumia paitsi parantamalla lonkkaluun tiheyttä, myös parantamalla olennaisesti lihasvoimaa ja tasapainoa. Vieläpä jälkimmäisiä on tutkittu noilla tyypillisillä 10-20 µg:n homeopaattisilla annoksilla - tutkimukset tehty Harvardissa ja julkaistu meta-analyysina JAMA:ssa!!!
http://www.vitamindcouncil.org/newsletter/2007-mar-supp.shtml
Niin ja tuore meta-analyysi osoittaa Deen hurjan voiman infektioiden (kuten flunssien) ehkäisyssä ja HOIDOSSA:
http://www.vitamindcouncil.org/newsletter/vitamin-d-and-schizophrenia.shtml
Samassa tekstissä myös lujaa settiä Deen ja SKITSOFRENIAN suhteesta.
Kannattaa lukaista.
Aqua vitae on paska lääke, jollei saunaviinajaterva....
VastaaPoistaEtanoli on energiaa, syökö hän hormoonia ja hivenainetta kovinkin?
Miten otan, ennen vai jälkeen juopottelun vai onko tissuttelijan turha vaivata maksaa?
Wellcome back Neonomide, hyvin tultu:)
Kansanterveys!
"Kyllä kalsitriolin muuntumissuhteeseen voi vaikuttaa, mm. genisteiinillä jota saa soijasta"
VastaaPoistaTämä on OT mutta pakko oli laittaa koska tällä oli minulle todella suuri merkitys.
Genisteiini on AMPK aktivaattori ja kun googlailin niihin ja VDR:ään liittyviä juttuja törmäsin tällaiseen:
Epigallocatechin gallate suppresses expression of receptor activator of NF-{kappa}B ligand (RANKL) in Staphylococcus aureus infection in osteoblast-like NRG cells
Sen mukaan S.Aureus on yleinen luutulehduksen aiheuttaja. Eipä siinä mitään mutta tuosta eteenpäin googlailemalla sain vahvistusta itse rakentamaani teoriaan ja se tuki tuli vuodelta 1916; ajalta jolloin nykyinen "epäselvänä ja mystisenä" säilynyt teoria erääseen pieniä lapsia vaivaavaan luusairauteen oli juuri kehitetty; ja kas kummaa S.Aureus oli liitetty jo silloin ihan empiirisenä havaintona luumuutosten taakse, mutta toinen (nykyisin vallitseva) teoria vei voiton; sen seurauksena nyt vaan seurataan, ihmetellään, tarvittaessa leikataan ja lapsi kärsii lopun ikäänsä.
Kiito Neo tämän erikoisen sattuman mahdollistamisesta! :)
Ajatuksia keskustelusta (humalaisia)
VastaaPoistaTämmösesta kehkeytyy herkästi romaani. Kiva että diletantit saa osallistua. Salaliittoteorioita kehittämättä tulee lähes vääjäämättä (?) mieleen kysymys, jälleen, alan toimijoiden (lääketiede, ravitsemus ja miksei myös humanistit) riippuvaisuus (addiktio?) politiikkaan sekä etiikan ja tieteenfilosofian alasajo.
Moraali. Näin toimitaan.
Ummikkona lainailen asiantuntijoiden tekstejä eli innovaatioita.
Jokaisella on hommansa, totuus on tuolla ulkona, liiterin takana (akuankka.fi). Hienoa että on keneltä lainata, muutakin kuin rahaa.
KISS, keep it short stupid:)
Kärjistäen. Let's talk
Olen hämmästynyt D-vitamiinikeskustelun laajuudesta! Hienoa kun aika-ajoin vedät yhteen kerääntyneitä kommentteja. Veteraaniurheilija on kyllä tehnyt mielettömän työn tässä blogissa ja ehkä erityisesti tässä D-vitamiiniasiassa. Syvä kunnioitus! Respect!
VastaaPoistaLuin tällaisen pätkän blogikeskustelusta:
"Kaikkein vaikeimmin vakuutettava ryhmä ovat juuri lääkärit, ja uskon tämän johtuvan mm. siitä, että heihin istutetaan akateemisen heimonsa sosialisaation myötä tarve ja taipumus uskoa ja luottaa asioihin, joihin heillä on valtaa. D-vitamiinia saa vapaasti ilman reseptiä, joten siihen suhtaudutaan epäluuloisesti."
En tiedä mitä minulle lääkärinä on tapahtumassa? Jos olisin lukenut tällaisen (Neonomide) kommentin lääkäreistä, olisin suuttunut tosi pahasti. Nyt olen lukenut tuon kommentin ja ollut ihan samaa mieltä! Lääkärin opetuksessa käy juuri näin ja hallinnan menettäminen on potilasturvallisuudenkin kannalta vaarallista. Aika pitkälle edetään potilaan kanssa lääkkeiden varassa turvallisuuden takia. Koska niiden lääkkeiden vaikutus on yleensä ennustettavissa ja niistä lääkärillä on runsaasti tietoa tarjolla. Siksi lääkeresepti kirjoitetaan niin helposti. Äskenkin eräs rouva kysyi voisikö hän käyttää erästä luontaistuotekaupasta ostamaansa rohdosta vaivoihinsa, koska se hänen mielestään auttaa. En tiennyt mitä vastata. Kävimme yleiskeskustelun rohdoista, mutta siihen se jäi se minun tietoni.
Meitä lääkäreitä on ehkä vaikea vakuuttaa D-vitamiinin tarpeellisuudesta. Syviin mietteisiin jäin ounastellessani voiko tämän Neonomiden purkausken yleistää koskemaan lääkkeiden kirjoittamisvimmaa noin yleensäkin. Mielstäni voi. Lääkäri kirjoittaa liikaa lääkkeitä ja potilas syö liikaa lääkkeitä. Minkäs teet. Tähän on oppia saatu ja tähän on tultu. Lääketiede kehittyy. Jatkan lääkkeiden kirjoittamista kun en muutakaan osaa. Täytyy kysellä kollegoilta jossain vaiheessa mitä mieltä he ovat.
Terveyskeskuslääkäri
Hienoa että osallistut terveyskeskuslääkäri!
VastaaPoistaSeuraavan kerran, lord help me :), lääkärin pakeille jouduttuani on ilmeisesti printattava nippu tutkimusta matkaan.
På engelska, too drunkkkk; nobody gets paid enough!
Tutkimusten kanssa kannattaa olla varovainen. Vietin tämän kesän tutkiessani satoja tutkimuksia mm. kolesteroliin ja statiinien tutkimiseen liittyen.
VastaaPoistaNyt on sellainen tunne, että voiko mihinkään enää uskoa. Lähes jokaisesta tutkimuksesta tarkemmin tutkittaessa löytyi asioita joiden avulla tulokset voi vääntää suuntaan tai toiseen. Tutkimuksessa kun asioita voi ajaa tiettyyn suuntaan hyvin monessa vaiheessa (tutkimusjoukon keräämisessä,otannassa,tutkimustavassa,pituudessa ym.).
Useasti julkisuuteen toitotetaan mahtavat suhteelliset riskit. Eli tätä ja tätä tekemällä sinulla on 40% vähäisempi riski saada se ja se. Kuitenkin jos katsotaan itse tutkimusta 100 hlössä ero oli sairastavuudessa 0,2-0,5 henkilöä/100 enemmän tai vähemmän.
Hyvin usein erot eri vaihtoehtojen välillä ovat todella marginaalisia. Tähän taas auttaa se että jakaa vaikka mittayksikön eroja havainnoivassa taulukossa sadalla. Jopas tulee isot erot.
Olkaa siis epäileväisiä siellä ulkona...jatkuvasti...enemmän
Nim. Healthcare Mulder
Neonomide kirjoitti:
VastaaPoista"Matti Narkia sanoi:
"Tason 80 nmol/l saavuttamiseksi lähes koko aikuisväestössä tarvitaan keskimäärin noin 65 µg (2600) D3-ravintolisäannos päivässä. Olen kyllä nähnyt suurempiakin arvioita, ja tarve vaihtelee henkilötasolla hyvin paljon riippuen painosta, geeneistä. iästä jne."
Miten tämä suhteutuu mielestäsi Aloia et al. arvioon, jonka mukaan VASTA 125 µg päivässä on suurimmalle osalle riittävä annos edes 75-220 nmol/L tasojen saavuttamiseen?
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18541590
Erilaisia mittausmenetelmiä, perhaps?"
Ehkä. Lisäksi, jos nyt oikein olen ymmärtänyt ja muistan, niin Heaneyn arvio liittyi ympärivuotiseen D3-ravintolisän käyttöön. Aloian ja muiden tutkimus käsitti 18 viikkoa talvella ja osanottajat aloittivat sen marraskuun ja maaliskuun välisenä aikana, joten keskimäärin 25(OH)D-tasot lienevät olleet lähellä vuoden minimiä, ja Aloian tutkimuksessa lähtötaso vaikutti annokseen.
Heaneyn ja Aloian arvioiden vertailun tekee vaikeaksi myös se, että lähestymistavat ovat erilaisia. Heaney esitti arvion kaikille ympäri vuoden (?) annettavasta annoksesta, joka takaisi 97.5%(?) väestöstä vähintään 80 nmol/l 25(OH)D-tason, kun Aloia ja muut taas pyrkivät saamaan kaikki ainakin tasolle 75 nmol/l (ja nähtävästi onnistuivat siinä (?) kuvasta http://www.ajcn.org/content/vol87/issue6/images/large/znu0060850800002.jpeg silmämääräisesti arvioiden) modifioimalla annosta yksilöllisesti 8 viikon välein senhetkisen 25(OH)D-tason mukaan.
Alkuannos oli joko 50 µg (2000 IU) tai 100 µg (4000 IU) riippuen siitä oliko lähtötaso yli vai alle 50 nmol/l. Kokeen aikana keskimääräinen päiväannos oli 86 µg (3440 IU) (mediaani 95 µg(3800 IU)), valkoihoisilla 76.0 µg (3040 IU) ja mustaihoisilla 97.9 µg (3916), mutta hajonta oli hyvin suuri, pienin päiväannos oli 20 µg (800 IU) ja suurin 170 µg (6800 IU).
Olisin kaivannut hieman tarkempaa selitystä sille, miten tietokonesimulaatiossa päädyttiin 115 µg(4600 IU) optimipäiväannokseen, kun keskimääräiset päiväannokset, joilla ymmärtääkseni kaikki (?) pääsivät yli 75 nmol/l, olivat em. luokkaa.
Totta, kiitos tarkkanäköisestä analyysista. En ehtinyt itse lukea noita läpi vielä joten heitän ensiksi mieleen tulleen pointin.
VastaaPoistaKun otetaan keskiarvo tuosta tuo pienimmästä eli 50 µg:sta ja suurimmasta eli 170 µg:sta, niin tottahan saadaan 110 µg - näyttää siis raa'alta keskiarvolta jonka lähtöarvot on ensin jaettu sen mukaan onko lähtötasot olleet yli vaiko alle 50 nmol/l, eli laskettiinko tuossa simppelisti kahden keskiarvon keskiarvo? ;-)
Katsoopa asiaa miten lystää, niin tuossakin hajonta kalsidiolitasoissa oli 2,9-kertainen ja D3-annoksissa 3,4-kertainen eli yhden D3-annoksen suositteleminen ihmiselle kuin ihmiselle on silkkaa fantasiaa.
Mittaaminen aika ajoin on ainoa tie.
PS: Samalla tuo kalsidiolitasojen kertoimen pienenminen annoksne kasvaessa kertoo mielestäni hyvin D3:n biosaatavuuden toimimisesta ihmiskehossa: mitä s-u-u-r-e-m-p-i annos, sitä enemmän kolekalsiferolia päätyy suhteessa inaktiiviksi rasvakudokseen ja konversioprosentti pienenee (kuten Heaney on aiemmin käsittelemässämme esittänyt). Tämä on yksi tärkeä mekanismi, joka ehkäisee Deen yliannostusta.
En huomannut lukea Aloia et al. liitteitä. Niissä näyttää olevan mielenkiintoista ja tärkeää tietoa.
VastaaPoistaLiite B selittää miten tuohon abstraktissa mainittuun päiväannosoptimiin 115 µg (4600 IU) päästiin, kun kokeiltiin vain yhden päiväannoksen protokollan vaikutusta. Liite C taas toteaa ensin, että tutkimuksen otos ei (tarkoituksella) edustanut hyvin koko USAn populaatiota (liikaa mustaihoisia, yli 80 nmol/l 25(OH)D-tasot suljettu pois jne.), ja kertoo, että projisioimalla algoritmi NHANES-tietokantaan saadaan kahta lähtöarvoa käytettäessä optimaalisiksi kynnys -ja lähtöannosarvoiksi laskettua nuo abstraktissa mainitut arvot.
Tällöin muuten keskimääräinen päiväannos on 65 ng (2600 IU), mikä on sama kuin tuo mainitsemani Heaneyn arvio. Täytyy yrittää tarkistaa, kunhan joskus ehtii, tarkoittiko Heaney ehkä sittenkin keskimääräistä päiväannosta eikä kaikille annettavaa annosta.
Aloia et al. siis näyttää ensisijaisesti ehdottavan päiväannoksen yksilöllistä määrittämistä kahden leri lähtöannoksen protokollallaan, johon liittyy 25(OH)D-mittauksia määräajoin. Jos tämä tulee liian kalliiksi, niin sitten he ehdottavat tuota 115 µg (4600 IU) päiväannosta (minulle jäi vielä epäselväksi onko tämä laskettu Aloia at al.:n epäedustavan otoksen vai NHANES-tietokannan perusteella).
Vähitellen tämä tutkimus alkaa ehkä avautua. :-)
Kirjoitin:
VastaaPoista"Tällöin muuten keskimääräinen päiväannos on 65 ng (2600 IU), mikä on sama kuin tuo mainitsemani Heaneyn arvio."
Nanogrammoista ei ollut kysymys, vaan yo. piti tietysti olla
Tällöin muuten keskimääräinen päiväannos on 65 µg (2600 IU), mikä on sama kuin tuo mainitsemani Heaneyn arvio.
Neonomide sanoi...
VastaaPoista"Tässä William Faloonin loistava koosteartikkeli siitä, miksi D-vitamiini näyttää jyräävän sydänsairauksien ehkäisyssä ja HOIDOSSA"
Tuo linkkihän oli ihan muuta, vaikka koskikin Deetä. Tässä toinen liittyen nimenomaan sydänsairauksiin, mutta toiselta kirjoittajalta (William Davisilta), sivusto on sama eli Life Extension:
http://www.lef.org/magazine/mag2007/sep2007_report_vitamind_01.htm
Kaupan päälle korvaukseksi juttua LEFin sivulta D-vitamiinista syövissä:
http://www.lef.org/magazine/mag2006/mar2006_report_vitamind_01.htm
Piakkoin ajattelin kirjoitella lisää Deestä HAMPAIDEN kunnon suhteen - useiden tutkimusten mukaan pelkkä Dee näyttäisi vähentävän ientulehdusta ja hampaiden reikiintymistä dramaattisesti.
westie kirjoitti...
VastaaPoista"Maitorasvan suunnitelmallisella poistamisella on voinut olla kausaalinen suhde tilanteen nopealle huonontumiselle mm. siitä syystä että maitorasvassa luonnollisena osana oleva butyraatti näyttäisi toimivan toimivan yhdessä Deen kanssa estäen mm. Th2 sytokiinien haitallisia vaikutuksia suolistossa tai keuhkoissa. (Maitorasvan allergioilta estävä vaikutus?) Lisäksi BUT+1,25OHD lisää tärkeän AMP:n cathelicidin muodostumista.
Dee on vähentynyt, mutta butyraatti on samaan aikaan käytännössä kokonaan poistettu ruokavaliosta. Kuiduilla koitetaan saada sen tuotantoa suolistossa käyntiin, mutta vaihtelevin tuloksin; butyraattia tuottavista probiooteista toivotaan apua."
Tämäpä oli kiinnostavaa tietää! AMP:t kuten D-vitamiinin HYVIN voimakkaasti tuottama katelisidiini (cathelicidin) tappavat valtavaa kirjoa erilaisia mikroeliöitä, mukaan lukien monia kausittaisesti esiintyvät bakteerit ja loiseliöt. Tutkimusta aiheesta on kertynyt valtavasti:
http://www.vitamindcouncil.org/science/research/vitamin-d-in-innate-and-adaptive-immunity.shtml
Onko butyraattia merkitykselisiä määriä muissakin rasvoissa ja miten se käyttäytyy niistä nautittuna? Riittääkö kevytmaito tai ykkösmaito? Entä muut maitotuotteet? Pitääkö alkaa syömään pari kertaa viikossa vuohenjuustoa? Entä mm. äidinmaidosta ja kookosrasvasta löytyvä lauriinihappo? Tämähän alkaa mennä mielenkiintoiseksi!
Itse en ole yli 10 vuoteen kyennyt maitoa juomaan, liittynee kaseiiniin tai johonkin muuhun - laktoosi-intoleranssia EI ole. Muut maitotuotteet käyvät suhteellisen hyvin.
Hienoa settiä, kiitoksia jälleen. Muun muassa Westie, Critter ja Narkia ovat nostaneet keskustelun tasoa sinne minne se kuuluu.
Odottelemme edelleen "Suomen väestön D-vitamiinin tarpeesta ja saannista" vastaavan professorin puheenvuoroa aiheesta.
GH kirjoitti...
VastaaPoista"D-vitamiinin lisääminen ei välttämättä kohota 1,25D. On osoitettu myös, että korkea 025D ja 1,25D liikkuvat eri suuntiin eli kun 025D nousee 1,25D laskee.
Tähän perustuu myös esim. Crohnin ja astman oireiden lieveneminen d-vitamiinin saantia lisäämällä. Tällöin 025d nousee ja laskee 1,25D määrää. Kun 1,25d laskee hiljenee myös (yli)aktiivinen immuunipuolustus ja puolustuksen tuottamat bakteerijätökset vähenee (aiheuttavat oireita eri taudeissa). Lyhyellä tähtäimellä lieventää oireita, pidemmällä tähtäimellä heikentää immuniteettia."
Haiskahtaa taas siltä Trevor Marshallin mielipidekirjoittelulta, jopa on debunkattu ylösalaisin jo vuosia sitten.
Marshallin protokollan logiikka menee niin, että monet autoimmunisairaudet ovat yleistyneet siksi että pöpöt ovat voineet suojautua ekologiseen lokeroon korkean D-vitamiinin saannin myötä. Ihan roskaa - missä NÄYTTÖ ?
Teoria on helppoa todeta seulaksi jo sillä, että Crohn ja LUKUISAT muut tulehdussairaudet ovat YLEISTYNEET kulovalkean tavoin siististi leveyspiirin mukaan.
Potilasdataa pitkän aikavälin "D-vitamiinihoidoista" vaikkapa Crohniin ei ole olemassa MISSÄÄN, mutta silti Marshall väittää ettei näyttö tue D-vitamiinin käyttöä Crohnissa pitkällä aikavälillä!
Miksi Marshallin kriittinen luenta on monille ihmisille noin vaikeaa - nykyravinnosta saatavat homeopaattiset D-vitamiiniannokset eivät mitenkään voi vaikuttaa laaja-alaisesti terveyteen. Eivät siis positiivisesti suhteessa fysiologisiin annoksiin tai negatiivisesti suhteessa täydelliseen deprivaatioon.
D-vitamiini kyllä nostaa kalsidiolitasoja eri tahtiin kuin aurinkoaltistus - itse tahallani jätin KAIKEN purkkideen ja ravintodeen pois viikkoja ennen ennen Turkin matkaani - uudelleen heräilleet oireet tulivat takaisin ja vasta matkan loppupuolella alkoi tuntua että oireet alkavat jälleen selvästi hellittää.
Olen avoin Marshallin näkökulmalle, mutta se on kovin vaikeaa kun puhetta riittää mutta näyttöä ei.
Myöskään aiemmin esitetty Marshallin kritisoijan debunkkaaminen MARSHALLIN OMALLA SIVUSTOLLA ei vakuuta ketään omilla aivoillaan ajattelevaa. Tunnen Marshallin protokollan rautalankaperusteet ja ne olivat IDENTTISIÄ kritisoijan esityksen kanssa.
"D-vitamiinin puute ei aiheuta riisitautia" - sellaisen tahon esittäjääkö tässä pitäisi alkaa kuuntelemaan?
Diurnal Critter kirjoitti...
VastaaPoista"Crohnin tauti, tyypin 2 duabetes??
Ainakin noissa on kroonisesti 1,25(OH)D:n valmistus lisääntynyt (ja merkkinä siitä 25(OH)D on vastaavasti alentunut).
Jos runsaalla D-lisällä kohotetaan 1,25 Deetä edelleen voi kai sillä olla kortikosteroidien kaltaisia vaikutuksia luustoon tai ainakin 1,25(OH)D näyttäisi pahentavan astmaa ja lisää altistumista joillekin infektioille (toksoplasmoosi, Leishmania major)"
Puhe 1,25(OH)D:sta eli kalsitriolista on käytännössä kuitenkin eri asia kuin puhe "D-vitamiinista". "ykskaksviis" on D-hormoni, siinä missä lähes universaalisti nykyisin mitataan 25(OH)D:tä, siitä yksinkertaisesta syystä että kalsitriolitasojen kliininen merkitys on hyvin epäselvä ja random. Sillä on osoitettu olevan merkitystä lähinnä munuaissairauksissa.
Toki kaikkia kolmea muotoa ON annettu ravintolisänä/hoitona ja tähän mennessä ylivoimaisesti eniten positiivisia vaikutuksia ja äärimmäisen myönteinen sivuvaikutusprofiili on nimenomaan kolekalsiferolilla. Tämä nyrkkisääntö on hyvä muistaa.
Toki on muitakin D-vitamiinin muotoja analogeista puhumattakaan, mutta se menee peruskeskustelun kannalta vähän hifistelyksi.
Tohtori sanoi...
VastaaPoista"D-vitamiinin ristiriitaiset tulokset johtuvat juuri siitä, että sillä on erilaisia vaikutuksia kun puhutaan pitkästä ja lyhyestä tähtäimestä. Näitä pidemmän käytön (15-20v) kokemuksia alkaa nyt tulemaan ja läheskään kaikki eivät ole positiviisia."
Viittaatko nyt Suomessa suositeltaviin homeopaattisiin yhtä_tyhjän_kanssa-annoksiin, vaiko oikeasti merkityksellisiin fysiologisiin annoksiin, joita on jatkettu vuosikausia?
Valtsu kirjoitti...
VastaaPoista"EU:n tilastojen (2003) mukaan Suomessa on EU:ssa toiseksi vähiten terveitä elinvuosia. Italiassa ollaan tuon mukaan jopa 13,6 vuotta pidempään terveitä, jos nyt Suomeen vertaa!"
http://ec.europa.eu/health/ph_information/indicators/lifeyears_data_en.htm
Italiassa syödään paljon oliiveja ja omega3-kalaa ja punaviinia ja hyviä juustoja - sen sijaan muun Euroopan D-vitamiinitasot eivät välttämättä aina olennaisesti eroa Suomesta. Mutta talven tiputus tasoissa ei liene yhtä ankara Etelässä kuin täällä.
Muistutetaan tuon oheen vielä Oliver Gillien ajatuksia herättävistä teksteistä, joiden mukaan Skotlannissa Auringon saannin luustovaikutukset YKSIN säästävät 2000 KERTAA enemmän kuin nousseet kustannukset ihosyöpien lasketun lisääntymisen myötä:
1. Gillie O. Sunlight Robbery. http://www.healthresearchforum.org.uk/reports/sunlightrobbery.pdf
2. Gillie O. Scotland’s Health Deficit: An Explanation and a Plan. August 2008. Oliver Gillie. Health Research Forum Occasional Report #3. http://www.healthresearchforum.org.uk/reports/scotland.pdf
Samoin Harvardin syöpäprofessori Giovannucci on todennut, että UVB:n saannin noustessa jokaista ihosyöpää kohden säästyisimme 30 muulta syöpäkuolemalta.
Arkipäivän lääkärityötä tekevä sanoi:
VastaaPoista"Yritän tehdä potilastyötä mahdollisimman hyvin ja vaikka olen itse asiaan mielestäni hyvin vihkiytynyt en voi mennä suosittelemaan sellaista, josta ei vain ole pitkäaikaista kokemusta. Kokeilijat ja intoilijat on erikseen, he kantavat myös vastuun itse (loppujen lopuksi tietysti yhteiskunta huonossa tapauksessa). Kun on kyseessä isot väestöryhmät ja henkilömäärät kaikki vähäisimmätkin epäilyt on tutkittava. Siksi odotan ainakin itse kiinnostuneen mitä d-vitamiinitutkimuksen eri alueet (mm. molekyylitutkimus ja pitkäaikaistutkimus) tuovat tullessaan."
Ymmärrän hyvin asenteesi, mutta miltä tuon sanomasi valossa kuulostaa 10 vuoden ihmiskoe PIKKULAPSILLA Suomessa 50-60-luvuilla 100 - 125 mikrogrammalla päivässä, ilman MITÄÄN raportoituja haittavaikutuksia?
http://www.ajcn.org/cgi/content/full/79/5/717#SEC8
Kuinka pitkäaikaista näyttöä tarvitaan että alettaisiin ajatella omilla aivoilla?
Tiina H sanoi...
VastaaPoista"2)Statiinilääkkeet näyttävät säästävän D-vitamiinia. Viimeisimmässä tutkimuksessa eräs statiini lisäsi veren D-vitamiinipitoisuutta kaksinkertaiseksi. Muilla statiineilla havaittu aiemmin sama. Millä tämä mahtaa selittyä?"
Statiinien suurin hyöty näyttää olevan niiden tulehdusta hillitsevä vaikutus. Näin ollen on loogista, että kun tulehdus elimistössä vähenee aktiivinen 1,25D määrä laskee ja vastaavasti epäaktiivisen 025D:n veressä nousee. 025D toimii siis kuten esitetty tulehdusmarkkerina elimistössä. Alhainen taso viestittää tulehduksesta jne."
Tässä pikku teoriassa - jos siis väität että 25(OH)D olisi PELKÄSTÄÄN tulehdusMARKKERI - on se ongelma, että kalsidiolitasojen nostaminen interventiotutkimuksissa D3-lisällä todistetusti alentaa DRAMAATTISESTI CRP:ta, enemmän kuin Crestor - esimerkiksi. Voisin kaivaa tästä vaikka kuinka paljon näyttöä.
http://heartscanblog.blogspot.com/2009/04/vitamin-d-and-inflammation.html
Sama efekti on TODISTETTU Crohnin taudissa riehuvan TNF-alfan (ks. yllä) ja useiden interleukiinien suhteen. Olen esittänyt jo aiemmin, että juuri TNF-alfan väheneminen on Crohnissa käytettävien hyvin kalliiden vasta-ainelääkkeiden (infliksimabi & adalimumabi) toimintamekanismi.
D3 tekee siis täsmälleen samaa elimistössä kymmenestuhannesosalla noiden vasta-aineiden hinnasta.
D3-lisä tai arskaaminen, mikä johtaa 25(OH)D:n eli kalsidiolitason nousuun, siis ALENTAA elimistön tulehdusta.
Aiheesta lisää:
http://coolinginflammation.blogspot.com/2009/08/inflammation-and-vitamin-d-deficiency.html
Hemmo sanoi...
VastaaPoista"Öh... päiväntasaajan tienoilla kolekalsiferolin saanti on ollut kautta aikojen about 250-1000 µg. Eli samaa staffia, mitä pillereissäkin on. Joidenkin tuhansien vuosien pitkäaikaisvaikutuksista mainittakoon mm. olematon syöpien esiintyminen."
Vedetään vähän jarruja koneeseen. Syöpiä, ientulehdusta ja kroonisia tulehdussairauksia ON alkanut esiintyä monilla alkuperäiskansoilla heti kun ruokavalio on isketty länsimaiseen muottiin, eli hirveät määrät hiilareita koneeseen, rasvat pois, vehnä (yäk) lautaselle JA alettu peittämään iho länsimaiseen tyyliin joka puolelta niin että vain nenä ja hiustupsu näkyy.
Samoin suuri osa ongelmista on saatu peruuntumaan, kun tavat ovat vaihtuneet entiseen malliin.
Jopa paleoliittisella ajalla eläneiden metsästäjä-keräiljöiden ihmisten kallo on ollut tilavuudeltaan 11% pienempi kuin maanviljelijöillä. Eli kyllä kyse on laajemmassakin mielessä paleotyyppisestä elämäntavasta - ei pelkkä Dee pelasta.
http://heartscanblog.blogspot.com/2009/04/vitamin-d-and-inflammation.html
VastaaPoistaNeomiden yllä antama linkki blogissa olevaan tutkimusreferaattiin on hyvä esimerkki siitä miten "tutkimusnäyttöpyramidi" on yhtä heikko tai vahva kuin sen perustalla olevat palikat.
Laittamasi linkki on mielenkiintoinen mutta siinä oletetaan tiettyjä asioita vahvasti mitä ei vielä tiedetä. D-vitamiini voi hyvinkin laskea syöpämarkkereiden ym. tasoja. Mutta onko markkereiden esiintyminen sitten oire vai taudin syy on sitten toinen asia.
Tässä oletetaan ikään kuin olan ylin heittäen että tnf:n väheneminen on toivottavaa. Entäpä jos sen (kuin myös crp:n) lisääntyminen onkin elimistön puolustusreaktio ja tätä d-vitamiinilla hillitsemällä aiheutetaankin lisää harmeja pitkällä tähtäyksellä?
Ei nämä asiat ole niin yksinkertaisia, että kun jostain blogista löytää tutkimusten tulosten yhteenvetoja juostaan yhteenveto kourassa lääkärille vaatimaan lääkitystä.
Tohtori
Neonomide:
VastaaPoistaOnko butyraattia merkitykselisiä määriä muissakin rasvoissa ja miten se käyttäytyy niistä nautittuna? Entä mm. äidinmaidosta ja kookosrasvasta löytyvä lauriinihappo?"
Butyraattiin liitetyt erityisominaisuudet näyttäisivät liittyvän vain siihen eikä muihin rasvahappoihin. Esim. tuo lauriinihappo, C12, ei oikein missään mielessä vaikuta erityisen mielenkiintoiselta; se ei edes kuulu (ainakaan kaikissa kokeellisissa lähteissä) ns. ketogeenisiin rasvahappoihin kuten keskipitkät C8 ja C10.
Ketogeenisista rasvahapoista muodostuu maksassa B-hydroksibutyraattia (BHB) mikä eroaa butyraatista OH-ryhmän verran eikä sillä ole myöskään butyraatin ominaisuuksia; BHB on kyllä osoittanut tehonsa esim. Alzheimer potilaiden tilan parantamisessa mutta se on toinen juttu se.
Butyraatille on luonnossa vain yksi lähde (saa korjata jos on muitakin); sitä muodostuu kasvikuiduista mikrobien valmistamana tavallisimmin märehtijöiden monivatsaekosysteemissä. Myös ihmisen suolistossa butyraattia muodostuu, mutta tieto sen ympärillä on ihan lapsen kengissä. Se nyt kuitenkin on selvä että ihmisellä muodostuu ja imeytyy suolistossa fermentoituneita lyhyitä rasvahappoja (C2,C3,C4); määrästä kenelläkään (en ole ainakaan löytänyt) ei ole esittää edes mitään arvailuja.
Määrä on kuitenkin aika pieni verrattuna esim. päiväntasaajan tuntumassa eläviin hyvin tummaihoisiin pääasiallisiin kasvissyöjiin eli gorilloihin. Niiden huimat voimat ja lihakset saadaan aikaan pääasiassa kuitupitoista kasvista mutustellen, mutta ihmisen on turha kuvitella kasvavansa vastaavalla sapuskalla gorillan mittoihin, sillä gorillan ruuan sulatus elimistö eroaa selkeästi ihmisen vastaavasta. Gorilla, kuten ruohoa syövät märehtijät, saavat energiansa 60-70 prosenttisesti RASVASTA vaikka syödyssä ruuassa sitä on todella vähän. Tuo selittyy siis suolistomikrobien fermentaation seurauksena muodostuneiden rasvahappojen imeytymisen kautta.
Varmin butyraatin lähde on ruoholla elävien märehtijöiden maitorasva. Sillä on vaikutuksia esim. tulehduksen hillitsemisessä, syövissä ja energia-aineenvaihdunnan aktivoinnissa (AMPK aktivaattori maksassa).
80-luvulla lääketutkimuksen seurauksena julkisesti tuomitut kolesterolia sisältävät kananmunat ja maitorasva loivat pohjaa nykyiselle sairauskehitykselle; samalla lähti ruokavalioista hyvät D-vitamiini ja butyraattilähteet. Syntynyt energiavaje korvattiin tärkkelyksellä ja uusilla keksinnöillä kuten fruktoosisiirapit.
Olen pyöritellyt Marshallin ja Amyn (bacteriality.com) ajatuksia soluseinättömistä bakteereista ja D-vitamiinista ja tullut samaan lopputulokseen kuin Neonomide: bakteereihin ja sairauksiin liittyvät tiedot ovat erittäin mielenkiintoisia, mutta (kriittinen) osa ajatuksista D-vitamiiniin liittyen perustuu vain "own clinical experience" tasoisiin juttuihin, joten tuohon voi suhtautua vain varauksella; lisää tietoa kaivataan.
Runsas pilleri Dee yhdistettynä vallitseviin elintapoihin voi kyllä sisältää riskiä ja minusta ensisijaisesti pitäisikin pistää ne elintavat remonttiin.
Ei myöskään pidä dissata kokonaan tuota Marshallin asiaa, sillä soluseinättömät solun sisällä elävät patogeenit (L-form bacteria) ovat ihan todellinen asia ja ongelma viitaten siihen aiemmin OT:eena esiin nostamaan lasten luusairauteen, joka voi hyvinkin olla solunsisäisen S.Aureuksen aiheuttama; JOS asia vahvistuisi, niin voisi tuon lapsia rampauttavan sairauden hoito ja suhtautuminen sairauteen muuttua dramaattisesti.
Lisäksi on muitakin (Marshallinkin luettelemia) sairauksia, joihin liittyy mikrobien aikaansaama matala-asteinen infektio. Niitä pidetään nykyään kroonisina parantumattomina sairauksina, joiden oireita voidaan jotenkin hoitaa, mutta niistä ei voi parantua paitsi nyt ehkä jonkun puolihulluna pidetyn puolalaisen lääkärin (J.K) "gorilla"dieetillä.
Eikun viitettä kehiin, luen enemmän kuin mielelläni.
VastaaPoistaEsimerkiksi Crohnin taudin etiologia ON olennaisesti yhtä kuin liika TNF-alfa ja juuri sen alentamiseen tähtäävät myyös taudin aggressiivisimmat lääkkeet (Embrel, Infliksimabi, Adalimumabi). Samoja lääkkeitä on käytetty vuosia myös mm. reumaan.
Valitettavasti noihin lääkkeisin kuoli vuosittain kymmeniä ihmisiä vielä muutama vuosi sitten.
Delta siis alentaa myös USEITA tulehdustekijöitä. D-vitamiinin ero noihin on se, että sen sivuvaikutusprofiili ON todettu jo äärimmäisen hyväluontoiseksi - se on ikään kuin aspiriini ilman verenvuotoriskiä.
D3 YKSIN ei myöskään ole toistaiseksi tappanut tiettävästi ketään. Jopa kymmeniä MILLIGRAMMOJA vahingossa KUUKAUSIA tai VUOSIA saaneet potilaat ovat AINA toipuneet ennalleen. Kyseessä on käsittämättömän turvallinen substanssi, kun vertailukohtana ovat annokset, joita luonnossa esiintyy.
Itse asiassa kolekalsiferolin terapeuttinen indeksi on TUPLAT mitä VEDELLÄ.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaEdellisessä viestissä tietenkin vastasin tohtorille enkä Westielle. Sama laulu raikaa, eli D-vitamiinilta ääneen VAADITAAN älyttömiä näyttöjä suhteessa yli vuotta kehiteltyihin lääkkeisiin ennen kuin sitä uskalletaan lipaista kielen kärjelläkään.
VastaaPoistaTosiasiassa paleoliittisempaa substanssia ei olekaan, koska olemme kylpeneet D-vitamiinissa AINA. Se avaa DNA-kirjastomme sellaisena kuin sen täytyykin ilmentyä. Sillä nämä "massiiviset" terveysvaikutukset selittyvät - ei se ole sen ihmeempää. Siksi sivuvaikutuksia EI ilmene juuri ollenkaan alle 750 mikrogramman päiväannoksilla. Marginaalia on siis ainakin 500 µg kun varoraja asetettiin 250 µg:aan. On jopa yli milligrammalla päivässä tehtyjä tutkimuksia 6 viikon ajalta ilman mitäöän sivuvaikutuksia.
Toisin sanoen nuo mainitsemani Romaniassa tehdyt vuoden kestäneet tutkimukset 125 mikrolla ovat täysin turvallisia ja fysiologisia - MITÄÄN muuta ravintoainetta TAI lääkettä ei vaadita tämän tasoisia turvallisuusmäärityksiä ja D3 ei sentään edes vaadi MINKÄÄN pistämistä suuhun vaan pellolle menemistä puolenpäivän aikaan !
Järki hoi.
Rehellisyyden nimissä on mainittava, että joillain reipasta (125+ µg/p) D3-annosta aloitelleilla on ollut alkuun lieviä lihaskivistyksiä - mikä on liitetty siihen että D-vitamiinin puute on samalla peittänyt intrasellulaarista MAGNESIUMIN puutosta, joka sitten herää kun Deen normalisointi aloitetaan. Toisin sanoen, riittävä magnesiumin saanti on hyvä turvata samalla kun alkaa syömään Deetä. Voin selostaa aiheesta lisääkin jos joku herää ja kysyy.
Westielle infoksi, että lauriinihappo on kyllä todennäköinen HC-juttu mm. sydänsairauksien ehkäisyyn HDL/LDL-profiilin parantumisen myötä:
http://drbganimalpharm.blogspot.com/2008/10/saturated-fats-as-potent-anti.html
http://drbganimalpharm.blogspot.com/2008/10/umbellularia-californication.html
http://www.ajcn.org/cgi/reprint/63/6/897
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10030391
Eli tyydyttyneistä rasvoista koostuva kookosrasva saattaa sittenkin olla terveellsistä. Jos sen saa sanoa ääneen.
Jotkut päivät on kultaa... ja on hienoa olla ihminen.
VastaaPoistaLoistavaa matskua, ainoastaan ehkä todella hyvä romaani pärjää tälle keskustelulle tieto- sekä myös viihdearvoltaan. Thanks.
Nykyravinnosta, teollisesta ruoasta ja sian ja lehmän ja muiden elukoiden viljelyksestä (vehnä toki myös) suhteessa Deehen toivoisin nöyrästi anekdootteja edes.
Henry Miller:)
Tähän voisi joku aktiivi laittaa linkkejä kuinka keskustelua käydään muualla maailmassa. Henkkoht englanninkieliset etusijalla, kielivammainen kun olen.
VastaaPoistaLääkäreillä ynnämuilla tohtoreilla (:)) löytynee ainakin ruotsi ja saksa repertuaarista.
Tiina H sanoi...
VastaaPoista"2)Statiinilääkkeet näyttävät säästävän D-vitamiinia. Viimeisimmässä tutkimuksessa eräs statiini lisäsi veren D-vitamiinipitoisuutta kaksinkertaiseksi. Muilla statiineilla havaittu aiemmin sama. Millä tämä mahtaa selittyä?"
Artikkelissa
Effects of Atorvastatin on Vitamin D Levels in Patients With Acute Ischemic Heart Disease (2007)
http://www.ajconline.org/article/PIIS000291490602488X/fulltext
Pérez-Castrillón ja muut kommentoivat mahdollista mekanismia seuraavasti:
"The mechanism by which atorvastatin increases vitamin D levels is related to inhibition of 3-hydroxy-3 methylglutaryl coenzyme A (HMG-CoA) reductase. Cholesterol is synthesized from 7-dehydrocholesterol, which is also a precursor of vitamin D3. For this reason, we initially observed a statistically significant relation between total cholesterol and vitamin D. HMG-CoA enzyme reductase is key to the synthesis of cholesterol, whereas ultraviolet radiation causes the formation of 25-hydroxyvitamin D. Inhibition of the enzyme may increase levels of 7-dehydrocholesterol and increase the synthesis of 25-hydroxycholecalciferol, thereby increasing vitamin D levels,10 although we observed no relation between lower cholesterol and increased vitamin D. In addition, 25-hydroxyvitamin D has been shown to inhibit HMG-CoA enzyme reductase activity in in vitro studies.11 A greater concentration of vitamin D could increase enzymatic inhibition, acting in synergy with the statin in decreasing total cholesterol."
Toinen linkki:
Aloia JF et al. Statins and Vitamin D (2007).
http://www.pubmedcentral.nih.gov/articlerender.fcgi?tool=pubmed&pubmedid=17920383
Toisenkäden tietoa, heh, kuka sen tekee ellei juuri me. Dee gurut sekä vastaväittäjät on virkeitä pappoja ja m(U)ammoja.
VastaaPoistaHarmaahapset kusettaa jälkikasvua, vittumitäpaskaa?
?????????????
Herr Doktor?
Tutkimuksessa
VastaaPoistaTarcin O. et al. Effect of vitamin D deficiency and replacement on endothelial function in asymptomatic subjects (2009)
http://jcem.endojournals.org/cgi/content/abstract/jc.2008-1212v1
havaittiin, että vakava D-vitamiinipuutos (25(OH)D < 25nmol/l) oli yhteydessä verisuonten sisäseinämien endoteelin toimintahäiriöön ja lisääntyneeseen lipidiperoksidaatioon. Kolmen kuukauden ajan kerran kuukaudessa pistoksena lihakseen annettu 300 000 IU (7500 µg) D-vitamiinia (laskennallinen keskimääräinen päiväannos siis oli 10 000 IU eli 250 µg) paransi endoteelin toimintaa, vähensi lipidiperoksidaatiota ja nosti leptiinitasoja (http://fi.wikipedia.org/wiki/Leptiini).
Oheisena tutkimuksen tulokset ja johtopäätös:
"Results: FMD measurements were significantly lower in 25(OH)D deficient subjects than controls (p=0.001) and improved after replacement therapy (p=0.002). Post-treatment values of TBARs were significantly lower than pre-treatment levels (p<0.001). A positive correlation between FMD and 25(OH)D (r:0.45, p=0.001) and a negative correlation between FMD and TBARs (r:-0.28, p<0.05) were observed. There was a significant increase in leptin levels after therapy and the leptin levels were positively correlated with 25(OH)D levels (r:0.45, p<0.05).
Conclusions: This study shows that 25(OH)D deficiency is associated with endothelial dysfunction and increased lipid peroxidation. Replacement of vitamin D has favorable effects on endothelial function. Vitamin D deficiency can be seen as an independent risk factor of atherosclerosis. Hypovitaminosis D associated endothelial dysfunction may predispose to higher cardiovascular disease in the winter."
Nomenclature of vitamin d
VastaaPoistaIUPAC-IUB Joint Commission on Biochemical Nomenclature (JCBN)
Nomenclature of Vitamin D
Recommendations 1981
http://www.iupac.org/publications/pac/1982/pdf/5408x1511.pdf
Nomenklatuura. Word up!
T. kummitus
Tässä melko tuore tutkimus alhaisten D-vitamiinitasojen ja sepelvaltimoiden kalkkeutumisen yhteydestä:
VastaaPoista25-hydroxyvitamin D levels inversely associate with risk for developing coronary artery calcification.
de Boer IH, Kestenbaum B, Shoben AB, Michos ED, Sarnak MJ, Siscovick DS.
J Am Soc Nephrol. 2009 Aug;20(8):1805-12.
http://jasn.asnjournals.org/cgi/content/abstract/20/8/1805
"In conclusion, lower 25-hydroxyvitamin D concentrations associate with increased risk for incident CAC. Accelerated development of atherosclerosis may underlie, in part, the increased cardiovascular risk associated with vitamin D deficiency."
On todella lohdullista kuulla, että d-vitamiini ei ole yksistään tappanut ketään...
VastaaPoistaJippii eikun apteekkiin apteekkarin taskuun tunkemaan rahaa ja d-vitamiinia rouskuttamaan!
Laiton terveysväittelijä
Emmää kyl tierä näist krumeelureist ollenkas mittää. Kyl meil Turus ainaki tua aurajoe raanavesi o sellast myrkky, et iha turha rouhii jotaki pillerei ku se loorattu raanavesi ne pilleri kuitenki tappaa. Ei se o helppo pillereil kää.Iha eri roti tiätyst helssingis.Siäl o kaik ni hianosti ain.
VastaaPoistaYhten aamun otin semmotti ree vitamiinei. Tul valla valosa olo ja toril ku pyärährin ni kaik muutkin ol tosii valosii ja naureskel.Mää funteerasin ett ol ne ny mahottomia pillerei nää ree vitaminit.Tepsi pojill näit tartte saar kans.
Koton muija vast kauhistel ku mä kotti tuli. Hään sanos ett miks iha ilman housui lähri toril. Emmä sit se jälkke o kokeillu koko pillerei.Ei o kyl tepsin pojatkaan ku maalei nährään vaa joka toinen kausi...
Nii mul ei tullu ny lainkkas mitä tutkimuslinkkei tai semmosii mukaa mut turu sanomist niit löytää ain kauhia kasa. Ottaka siält
Poru-Pekka
Mä myin herneimureita stadis, kaks sain myytyy, kolmannest sain daijuu.
VastaaPoistaEino, leino.....
Vaikka asiaa puhutaankin niin nyt jää hieman vaikutelma lillukan varsiin sotkeutumisesta.
VastaaPoistaHakusana: vitamin D3
Normaali Google: 1120000
Scholar: 104000
Tuosta joukosta löytää varsin todennäköisesti haluamansa.
Alkuperäinen kysymyshän oikasti on: kuinka paljon pielessä nykyinen D vitamiinin suositus on?
Jos edelliseen saadaan vastaus, niin siitä ikäänkuin seuraa tieto mikä D vitamiinin saannin pitäisi olla.
Ei varmaan ihan heti ratkea mihin kaikkeen D vitamiini vaikuttaa suoraan ja epäsuorasti.
Ette tule saamaan vastausta, joka suostuisi myöntämään nykyisen suosituksen olevan täysin pielessa ja perustuvan noin suunnilleen ei mihinkään. Tähän ei juurikaan vaikuta se tosiasia, että suomalaisetkin asiantuntijat tuon tietävät.
MLT
Just näin, lukekaa linkit. Erikseen ei tarvinne mainita Matti Narkia, Neonomide, Westie. Red hot chili peppers-Road trippin'.
VastaaPoistaAiheessa pysyy, kuuntele ite. D, aurinko.
Selvinpäin?
Stay all night to save the population. RHCP.
Luin yläkerran, tuskin tarvii huolehtia vastuuvapaudesta?
VastaaPoistaMie maksan:) Tämä ei ole sitoumus!!!!!!!!
Jatkoa, kyllä maksan. Ja pari kaveria myös. Ei vaadi koodia, Nättijussi ja kankia maksaa kyllä, juntti on juntti. Perkele" janne.bob@gmail.com. Vittu, piru vie! Perkele!!!!!!!!
Näin on. Westien viimeisimmän viestin loppuosa alkoi olla jo lähellä kunnollista tieteellistä pohdiskelua. Ei pelkkää d-vitamiiniuskovaisten vuodatusta.
VastaaPoistaKriittisyys ennen kaikkea. Ei kannata niellä purematta ihan kaikkea...koskee pillereitä ja erilaisia linkkien päässä olevia tutkimusyhteenvetoja.
Totuus on tuolla ulkona mutta valitettavasti joskus käy niin, että kukaan ei sitä löydä...
Healthcare Mulder
öööö...karkaako Kummitukselta käsistä? Moderaattori voisi poistaa liikaa d-vitamiinia nauttineet blogista...
VastaaPoistaPL
Ei karkaa, usko.
VastaaPoistaAjattelin repiä kappaleiksi jälleen yhden viranomaistahon D-vitamiinisuositusten päälle kusemisen suhteen:
VastaaPoistahttp://www.tiede.fi/keskustelut/post1138668.html#p1138668
D-vitamiinin saanti on aivan naimisissa diabeteksen kanssa:
VastaaPoistahttp://www.youtube.com/watch?v=wTtmvMvgfl0
Myös kakkostyypin diabeteksen suhteen lepoverensokerin ja kalsidiolitason yhteys on siisti ja looginen - mitä enemmän D-vitamiinia, sitä normaalimpi lepoverensokeri ja päinvastoin.
Metabolinen oireyhtymä toisin sanoen = joka puolelta yhtä samaa D-vitamiinin puutetta. Liikalihavuuden vaikutukset kehossa on liitetty insuliiniresistenssiin, insuliinisensitiivisyyteen adinopektiinin ja leptiinin (lue: leptiiniresistenssi!) ja D-vitamiinin puute on liitetty in vitro JA epidemiologisesti näihin KAIKKIIN jo vuosia sitten.
"Vitamin D deficiency is the cause of common obesity":
http://linkinghub.elsevier.com/retrieve/pii/S0306987708005288
westie sanoi...
VastaaPoista"Kiire on saada D-vitamiinisuosituksia ylös ja voi olla että sille on aihettakin mutta näyttö on kuitenkin vielä aika heikkoa - -"
Höpöhöpö. Osteoporoosiliiton viime vuoden vetoomuksen mukaan homma on päivänselvä (lih. minun):
"Tiedetään, että esimerkiksi neljä kymmenestä lonkkamurtumasta aiheutuu erilaisissa pitkäaikaishoitolaitoksissa asuville henkilöille. Murtumista VIIDENNES olisi ehkäistävissä heti ensimmäisen vuoden aikana PELKÄLLÄ D-vitamiinihoidolla. Ehkäistävien murtumien määrä nousisi hoidon jatkuessa seuraavina vuosina LÄHES PUOLEEN."
(Neo: Siis tätä tapahtuu kun puhutaan 20 mikron homeopatiasta, EIKÄ 125 mikron Viethin tutkimuksista Romaniassa joissa efekti luuntiheyteen oli PALJON tehokkaampi ja kattoi KAIKKI potilaat)
"D-vitamiini on myös olennaisen tärkeä lihaksen vitamiini, sillä se lisää lihasvoimaa ja -kestävyyttä. Huolehtimalla ikäihmisten ja vanhusten D-vitamiinin saannista PUOLET heidän kaatumisistaan ja VIIDENNES murtumista olisi vältettävissä. D-vitamiini mahdollistaisi siten sekä ikäihmisen että vanhuksen asumisen kotonaan pidempään ja samalla laitoshoidon tarve vähenisi."
(Neo:
Jälleen, nuokin ovat pääasiassa vain homeopaattisia annoksia käyttäneiden nollatutkijoiden tuloksia. Todelliset optimitasot lihaksille ovat nuorilla JA vanhoilla noin 125 nmol/l.
Lisäksi vanhuksilla D-vitamiinin puute voi aiheuttaa ainakin 12-KERTAISEN masennusriskin nousun ja lisää muistihäiriöiden riskiä ja yleisempää kognitiivisen suorituskyvyn JA mielialan laskua - myös keski-ikäisillä.
Suosittelen siis jälleen ajattelemaan omilla aivoilla ja harjoittamaan tarkkanäköisyyttä, kuten jotkut jo osaavat ilman eri kehotusta:
http://heartscanblog.blogspot.com/2007/12/end-stage-vitamin-d-deficiency.html)
"Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan päivittäisen D-vitamiinisaannin tulisi olla ennen 70 ikävuotta 7,5 µg/VRK ja 10 µg/VRK sen jälkeen. Tällaisella saannilla ELIMISTÖN D-VITAMIININ TARVE EI TULE KOSKAAN TURVATTUA ilman riittäviä ERILLISIÄ D-VITAMIINILISIÄ tai ”etelän aurinkolomia”.
VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNNAN vuonna 2004 laatimat suositukset OVATKIN AIKANSA ELÄNEITÄ eivätkä nykytiedon mukaan turvaa väestön D-vitamiinin tarvetta."
(Neo:
Samoin uudet poliittisesti korrektit 20 mikron ehdotukset ovat sulaa hulluutta - silkkaa byrokraattien omien perseiden vakuutuspetosta. Kuten kuka tahansa voi itse lukea, tuossa(kaan) tekstissä ei annosehdotusta tehty, koska tutkijat eivät halua kusta pesäänsä tunnustamalla olleensa täysin väärässä kymmeniä vuosia aina 60-luvulta lähtien.
Poliittisesti korrektilla 20 mikrolla EI saada edes 50 prosenttiä vanhuksista tekstissä "yleisesti tunnustettuihin" tavoitelukemiin (> 70 nmol/l).
Alatteko jo ymmärtää, miksi D-vitamiinisuosituksia laativissa artikkeleissa puhutaan lähes aina JOKO haluttavista annosmääristä TAI suotuisista kalsidiolitasoista?
Jos nämä lausuttaisiin yhtä aikaa, pitäisi samalla tunnustaa että näytön perusteella tulisi vaatia aivan surrealistisia annoksia D-vitamiinia nykyisiin verrattuna.
Sitä seuraavaan VÄISTÄMÄTTÖMÄÄN uskottavuuden menetykseen EI olla valmiita.)
"D-vitamiinireseptoreita, jotka yhdessä D-vitamiinin kanssa toimivat solun sisäisinä säätelijöinä, on mm aivoissa, eturauhasessa, rintarauhasessa, paksussa suolessa ja vasta-aineita tuottavissa soluissa.
VastaaPoistaD-vitamiini säätelee yli 200 geeniä, joista osa säätelee solujen lisääntymistä, erilaistumista, kuolemaa ja verisuonten syntyä. Riittävän D-vitamiinin saanti VÄHENTÄÄ tutkimustiedon mukaan SELVÄSTI riskiä sairastua eturauhasen, rintarauhasen ja imukudoksen syöpiin, diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin – siis sairauksiin, jotka ovat suomalaisten suuria terveysongelmia."
- CHRISTEL LAMBERG-ALLARDT, professori, puh 09-19158266 tai 040-5769500 (väestön D-vitamiinin tarve ja saanti)
- HANNU ARO, professori puh 040-353 7644 (osteoporoosin, -malasian ja murtumien diagnostiikka ja hoito)
http://www.osteoporoosiliitto.fi/sivu.php?artikkeli_id=699
- En kirjoittele näitä ilkeyttäni, vaan koska näen koko ajan ympärilläni kuolevia lonkkamurtumapotilaita, hajonneita mieliä, vaipoissaan kituvia vahnuksia ja tälle nyökyttelevää sokeaa byrokraattiuskoa. Vaihtoehdoksi jää vain moraalisen inhon tunne ja aistimus pahuuden läsnäolosta.
Aivan tuore uutinen:
VastaaPoistaOsteoporoosiliitto: D-vitamiinin saantisuositus tuplattava
http://elisa.net/uutiset/ruoka/?id=3759
Osittainen lainaus:
"Helsingin yliopiston professori Christel Lamberg-Allardt on erityisen huolissaan enimmäkseen sisällä oleskelevista pitkäaikaissairaista ja vanhuksista, asuivatpa he kotonaan tai laitoksissa.
- Riittävä D-vitamiinitaso veressä, yli 50, mielellään 80 nanomoolia litrassa, auttaa ylläpitämään tervettä luuntiheyttä ja -kovuutta kaikenikäisillä, erityisesti ikääntyvillä. Terve luu paranee nopeammin murtumasta kuin pehmennyt. D-vitamiini myös lisää lihasvoimaa ja kestävyyttä, jolloin kaatumiset vähenevät, Lamberg-Allardt painottaa. Hän on Suomen Osteoporoosiliiton hallituksen jäsen ja valtion ravitsemusneuvottelukunnan uusi jäsen.
Osteoporoosi on luuston sairaus, jossa luun lujuuden heikentyminen altistaa murtumalle. Suomessa on arviolta noin 400 000 henkilöä, joilla luukudoksen määrä on merkittävästi alentunut ja vuosittain tapahtuu noin 30 000 - 40 000 luunmurtumaa, joissa osasyynä on luustonhaurastuminen
Lonkkamurtuman taustalla yleensä D-vitamiinin puute
Lamberg-Allardtin mukaan neljä kymmenestä lonkkamurtumasta eli noin 16 000 murtumaa vuodessa aiheutuu pitkäaikaishoitolaitoksissa asuville henkilöille. Näistä viidennes, yli 3 000 murtumaa, olisi ehkäistävissä D-vitamiinihoidolla jo vuodessa ja seuraavana vuonna murtumat vähenisivät lähes puoleen.
- Ilman ravinnosta tai vitamiinivalmisteista saatavaa D-vitamiinia suomalaisten D-vitamiinitilanne olisi erittäin huono. D-vitamiinin lisääminen maitotuotteisiin ja levitteisiin vuodesta 2003 on selvästi nostanut tasoa. Olisi selvitettävä mahdollisuutta nostaa D-vitamiinimääriä elintarvikkeissa nykyisestä ja lisätä niitä myös uusiin elitarvikkeisiin, Lamberg-Allardt ehdottaa.
Ortopedian ja traumatologian professori Hannu Aro Turun yliopistosta suosittelee voimakasta D-vitamiinihoitoa kaikille murtuma- ja tekonivelpotilaille. Vuonna 2003 alkaneessa tutkimuksessaan hän on todennut, että lähes kaikilla vaihdevuodet ohittaneilla osteoporoottisen murtuman takia sairaalaan joutuneilla naisilla on D-vitamiinipuutos.
- Puutos hidastaa murtumasta ja tekonivelleikkauksesta paranemista. Pehmennyt luu ei pysty tarttumaan tekoniveleen yhtä tiukasti kuin terve, Aro summaa.
Asiantuntjoiden mukaan D-vitamiinin tärkeys on ilmeisen huonosti tunnettu asia lääkäreiden ja apteekkihenkilökunnan piirissä. He korostavat, että hyvä lähtötilanne luodaan teini-iässä, jolloin riittävä kalsiumi, D-vitamiini ja luustoa rasittava liikunta takaavat luille vahvan pohjan eliniäksi. Ravintolähteistä D-vitamiinin kannalta arvokkaimpia ovat kala, metsäsienet ja vitaminoidut elintarvikkeet. Nykytasolla vitaminoitua maitoa olisi juotava yli neljä litraa päivässä, jotta suositeltu 20 mikrogrammaa vuorokaudessa tulisi yksinomaan maitotuotteista. Ravinnosta sopivan tason saavuttavatkin vain runsaasti ja säännöllisesti kalaa nauttivat ihmiset."
Kirjoitelin:
VastaaPoista"Aivan tuore uutinen:
Osteoporoosiliitto: D-vitamiinin saantisuositus tuplattava
http://elisa.net/uutiset/ruoka/?id=3759"
No niin, eihän tuo uutinen enää tuore ollut, vaan viime lokakuulta, mutta edelleen ajankohtainen.
Vielä toinen lainaus:
"Osteoporoosiliitto esittääkin, että sosiaali- ja terveysministeriön on nostettava D-vitamiininpuutteen ehkäisy kansalliseksi terveystavoitteeksi. Lääkäriseura Duodecimin tulee päivittää uuden osteoporoosin käypä hoito – suosituksen sisältö vastaamaan uusimpia tutkimustietoja. Lisäksi D-vitamiinipitoisuuden määritteleminen verestä on otettava käyttöön koko terveydenhuollossa. Pitkäaikaissairaiden ja vanhusten hoidossa D-vitamiininsaanti tulee turvata lääkkeellisesti.
Osteoporoosiliiton puheenjohtaja Olli Simonen huomauttaa, että kyseessä on halpa ja helppo hoitokeino. Yksinkertaisimmillaan vuoden D-vitamiiniannoksen voi saada yhdestä parin euron hintaisesta pistoksesta. Pistosvalmisteita ei tosin ole nyt Suomessa myynnissä, koska niille ei ole ollut kysyntää.
Osteoporoosiiitto aikoo luovuttaa toimenpidelistansa peruspalveluministeri Paula Risikolle ja maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle sekä Lääkäriseura Duodecimille Maailman osteoporoosipäivänä maanantaina 20. lokakuuta. Päivän teemana on tänä vuonna päättäjiin vaikuttaminen. "
Osteoporoosiliiton viime syksyinen vetoomus ei tunnu oikein ottaneen tulta, nyt Lamberg-Allardt tuntuu unohtaneen asian kiireellisyyden ja puhuu uusista suosituksista joskus vuoden 2012 jälkeen. Täälläkin jotkut tietämättömyttään jauhavat vielä lisänäyttöjen tarpeesta. Kuten Neonomide totesi, vanhusten tilanne on hyvin surkea. Ei ole helppoa tulla vanhaksi etenkään silloin, kun kärsii D-vitamiinin puutteesta.
Varmasti d-vitamiinilla on hyviäkin puolia. Koittakaa nyt kuitenkin pitää joku objektiivisuus mukana. Kolikolla voi olla myös se toinen puoli kuten kolikolla yleensä on.
VastaaPoistaSitä nyt ei vain voi kiistää, että tarvitsemme lisää tietoa ja tutkimusta. Erilaiset blogikirjoitukset ja "asiantuntijoiden" kirjoitukset ja mielipiteet (huom. mielipiteet) nettisivuilla eivät todista yhtään mitään. Netti on hieno asia ja paljon tietoa löytyy nopeasti mutta lukijalta vaaditaan huomattavaa kriittisyyttä ja huolellisuutta.
Aivan samoin on käynyt muun muassa ns. virallisten ruokavaliosuositusten kohdalla. Vieläkin ja kohta monia kymmeniä vuosia on saarnattu tyydyttyneen rasvan haitallisuudesta. Kuitenkaan yhtäkään tutkimusta, jossa osoitetaan juuri tämän aineen haitallisuus ei ole olemassa. Päinvastoin vasta nyt alkaa tulemaan tuloksia, jossa havaitaan rasvojen hyödyllisyys.
PL
Tutkimusalaa läheltä seuranneena tiedän, että kuten täällä keskustelussa myös tutkijoiden keskuudessa tulevat omat mielipiteet ja tunteet mukaan tutkimiseen. Joskus tämä tarkoittaa sitä, että tutkimusta tehdessä ei haluta nähdä tai ei nähdä tiettyjä asioita tai asioita kehitetään tiettyyn suuntaan.
VastaaPoistaOn siis eri linjoja. Toinen ottaa oman linjansa ja vähättelee ja ohittaa "sivulöydöksiä". Toinen tutkija taas perustaa koko uransa näille sivulöydöksille.
Onneksi meitä on moneen junaan sillä kehittyäkseen ihminen ja tiede tarvitsee haastajia ja epäilijöitä. Muuten istuisimme kaikki vielä luolassa tai hinkkaisimme kepillä kipinöitä.
Huolestuttavinta tässä d-vitamiiniasiassa on se, että epäilijöitä ja haastajia on aika vähän. Ehkä aika korjaa tämänkin asian kuten edellä viitattiin rasvatutkimukseenkin. Seuraan todella mielenkiinnolla esimerkiksi Marshallin tutkimusten etenemistä. Mikäli sieltä jotain hyödyllistä saadaan, uskon, että alueen tutkimus kasvaa nopeasti.
Tutkija
Ensinnäkin Sinulle Neonomide lämpimät kiitokseni .
VastaaPoistaSinun ansiostasi silmäni avautuivat d-vitamiinin suhteen ja moni asia on loksahtanut kohdalleen.
Olen myös testannut asiaa itselläni. Kun pidin tarkoituksella paussia nähdäkseni mitä tapahtuu, niin eikös selkäkivut palanneet ja muutakin kielteistä alkoi taas ilmetä.
Olen jo ainakin parikymmentä vuotta ollut hyvinkin tietoinen kunnollisista raaka-aineista valmistettujen ruokien vaikutuksesta terveyden ylläpitämisessä, ja muutenkin olen aktiivisesti seurannut näitä asioita. Tieto D-VITAMIININ suurista hyödyistä puuttui.
Haluaisin tässä myös ihmetellä sitä, että kuinka voidaan uusia lääkkeitä ottaa kritikittömästi heti käyttöön vain lääketehtaiden informaation perusteella, mutta d-vitamiinista pitäisi olla vähintään 20 vuoden ajalta vallitseva konsessus myönteisistä tutkimustuloksista, ennenkuin sen saantisuosituksien nostoa voitaisiin edes ajatella.
Mummeli kiittää Neonomidea ja kaikkia muitakin, jotka jakavat tietoa myös meille, vain suomea ymmärtäville.
Hienoa, että olet, mummeli, saanut apua vaivaasi.
VastaaPoistaLääkkeiden testausprosessi on tällä hetkellä luvattoman huono. Siellä rahalla pääsee ja hevoset juoksee vai miten se nyt oli.
D-vitamiini ja kaikki muutkin ns. ruokavalioasiat ovat mielestäni vielä tärkeämpiä tutki huolellisesti. Puhutaanhan tässä valtavaan populaation kohdistuvasta muutoksesta. Kun taas lääkkeet voivat koskettaa hyvinkin pientä joukkoa. Yrittävät tietysti laajentaa joukkoa koko ajan kuten statiinien kohdalla on käynyt.
Statiinit ovat mielestäni hyvä esimerkki siitä miten ei pitäisi toimia. Lyhyillä testauksilla on tehty mittavia suosituksia ja näyttää siltä jos lääkeyhtiöt saavat tahtonsa läpi, että statiineja suositellaan osaksi melkein koko väestön ruokavaliota. Statiineilla on todettu jo lyhytaikaisessakin käytössä haittavaikutuksia. Mitä sitten lieneekään vaikutukset vuosikymmenten päästä esim. aivojen aineenvaihduntaan ja muihin tauteihin.
Sama on d-vitamiinin kanssa. Kyllä mielestäni on hyvä edetä varoen kuin tehdä hätäisiä johtopäätöksiä. Meillä on tarpeeksi paljon esimerkkejä huonoista päätöksistä historiassa.
Tutkija
Moi mummeli:)
VastaaPoistaMtv3:n teksti-tv kertoo, Pfizer maksaa 1.6 miljardia euroa sakkoa(?) harhaanjohtavasta mainonnasta.
Särkylääke kaiketi oli kyseessä, vasemmassa takataskussa on pari miljardia heittää köyhille?
Viagra-tili?
Physicians for human rights epäilee CIAn lääkäreiden tehneen ihmiskokeita Guantanamon vangeilla.
Tuskin testasivat 25OH-pitoisuuksia.
Kiina rokottaa 65 miljoonaa kansalaista h1n1 influenssaa vastaan.
Lähti käsistä, viha on voimaa? :)
Google ja Bing!
Matti Narkia sanoi...
VastaaPoista"Täälläkin jotkut tietämättömyttään jauhavat vielä lisänäyttöjen tarpeesta."
PL sanoi...
"Sitä nyt ei vain voi kiistää, että tarvitsemme lisää tietoa ja tutkimusta. Erilaiset blogikirjoitukset ja "asiantuntijoiden" kirjoitukset ja mielipiteet (huom. mielipiteet) nettisivuilla eivät todista yhtään mitään."
En tiedä enää pitäisikö itkeä vai nauraa.
Tupakan ja keuhkosyövän yhteyden aikoinaan epidemiologisilla tutkimuksillaan "todistanut" Sir Richard Doll et al. kääntyi tutkimaan viimeisillä päivillään D-vitamiinia. Alla kommenttia Dollin kuuluisasta luustotutkimuksesta JimmyWhon blogista (lih. minun):
"Suomessa erityisenä ongelmana on vielä se ettei D-vitamiinia ole saatavilla suuremmissa annosvahvuuksissa, joka estää Trivedin et al artikkelissa esitetyn kaltaisen, neljä tablettia vuodessa, hoidon, jonka toteutuskustannukset Britanniassa olivat ALLE PUNNAN VUODESSA. Tällä hoidolla vanhusten lonkkamurtumat vähenivät 15% ja kuolleisuus 12%. Kuolleisuuden väheneminen on SAMAA LUOKKAA TAI PAREMPI kuin esimerkiksi statiineilla, mutta kustannukset ALLE PROMILLEN luokkaa statiinien kustannuksista."
http://www.pubmedcentral.nih.gov/articlerender.fcgi?tool=pubmed&pubmedid=12609940
Laadukkaisiin blogikirjoituksiin viittaaminen on siitä kätevää, että niistä saa nopeasti sulateltavaksi sen OLENNAISEN tiedon. Ravitsemustieteen vertaisarviointilehdet ovat vuosikausia tulvineet D-vitamiinimaniaa ja terveysbyrokratian auktoriteetit ovat onnistuneet sulkemaan tältä silmänsä ja korvansa hämmästyttävän tehokkaasti. Tarvitaan siis asiallista popularisointia - muutoin apatia ei hellitä ja kuolemia oikeutetaan byrokratian "laeilla".
Pointtini on se, että ONPA D-vitamiinilla miten lupaavia tulevaisuuden sovelluskohteita tahansa, niin jo TÄHÄN astinen varma tieteellinen näyttö interventiotutkimuksista on jo niin murskaavaa että suositusten panttaaminen on ihmisoikeusrikos.
Kriitikoille on myös yleensä tyypillistä se, että he tarttuvat lillukanvarsiin ja konventionaaiseen tutkimusretoriikkaan, eivätkä halua nähdä tulosten implikaatioita omin silmin.
Ongelma on se, että puhutaan vaikkapa STATIINIEN syöttämisestä kansalle ja KRITISOIDAAN sitä, mutta samat änkyrätahot kuten terveyssosiologit eivät tiedä puluakaan D-vitamiinista.
Kritiikki ilman tulevaisuuden rakennustarvikkeita on kuin huuto tyhjyyteen.
Mummeli sanoi...
VastaaPoista"- - mutta d-vitamiinista pitäisi olla vähintään 20 vuoden ajalta vallitseva konsensus myönteisistä tutkimustuloksista, ennenkuin sen saantisuosituksien nostoa voitaisiin edes ajatella."
Kuten jo ensimäisessä viestissäni sanoin, aivan olennainen ongelma on koko "saantisuosituksen" idea, koska sitä pidetään kuin jumalan sanana. Ihmiset eivät uskalla ottaa liikaa ja vahtivat saantiaan fanaattisesti, siinä missän lääkärit totttelevat käypähoitoa kuin robotit hoitovirhesyytteen pelossa.
Ensin kuitenkin pitäisi perustaa hoitosuositukset riittävän korkeisiin KALSIDIOLITASOIHIN (25ohD) ja ottaa siitä malli myös kansallisiin suosituksiin.
Suoraan sanoen olen jo menettänyt toivoni byrokratian suhteen, eli ehkä olisi parempi että laskettaisiin kauppoihin (ja apteekkeihin) 50- 125 mikron annokset ja seurataan tilannetta. Siitä olisi PALJON enemmän hyötyä kuin haittaa.
"Mummeli kiittää Neonomidea ja kaikkia muitakin, jotka jakavat tietoa myös meille, vain suomea ymmärtäville."
Eipä kestä. Idiopaattisilla selkäkipupotilailla tehdyt tutkimukset ovat olleet ihan surrealistisia:
Al Faraj S, Al Mutairi K. Vitamin D deficiency and chronic low back pain in Saudi Arabia. Spine 2003;28(2):177-9.
D-vitamiinihoidon teho on ollut jopa 95%-100% luokkaa. Tiedefoorumilla useampikin tuli kiittämään, että vuosikausia kestäneet vaikeat, jopa opiaateilla hoidetut selkäkivut vähenivät huomattavasti tai loppuivat kuin seinään. Toisilla oli selässä ihon alla laitteita ja elämä oli mennyt pelkäksi kivun vahtimiseksi.
Ihmisen pystyselkä on evoluution valossa viime minuuttien keksintöä, joten luuston kannalta välttämätön JA päiväntasaajalla itsestäänselvä auringonvalo selittää tietenkin aivan loogisesti (ala)selän ongelmia.
Yleensäkin ihmisille tekisi hyvää lukea hetki evoluutioteoriaa, mikä saa D-vitamiinin _dramaattiset_ terveysvaikutukset näyttämään loogisilta, ei uskomattomilta.
Tutkija kirjoitti:
VastaaPoista"Sama on d-vitamiinin kanssa. Kyllä mielestäni on hyvä edetä varoen kuin tehdä hätäisiä johtopäätöksiä. Meillä on tarpeeksi paljon esimerkkejä huonoista päätöksistä historiassa."
Mikä on d-vitamiinien alkuperä kapseleissa ja puristeissa? Onko d-vitamiinin alkuperä sellainen, että se aiheuttaa terveyshaittoja tai sitten ei? Kaikenlaisiahan niitä on kaupan ja jos ei tiedä alkuperää voi tulla pahojakin haittoja. Luulenpa, että tästä lähinnä saattaa varovaisuus johtua ja myöskin kai siitä, ettei lääketehtaat hyvällä silmällä seuraa muutenkaan lääkkeiden kilpailijoita.
Itselle nimittäin alkoi tulla ongelmia, kun söin pitemmän aikaa apteekista ostettua kalanmaksaölyjyä. Silloin en vielä tiennyt mitään näistä "myrkkyongelmista"! Olin niin hyväuskoinen näiden juttujen suhteen.
Ongelmat alkoivat pikkuhiljaa ilmetä ja kesti pitkään päästä niistä eroon. Enkä vieläkään tiedä onko ne kokonaan poistuneet.
Voisitteko te, jotka paremmin tiedätte näistä asioista kertoa, mistä eri lähteistä d-vitamiineja eristetään kapseleihin ja puristeihin? Tässä minusta olisi oiva pohtimisen aihe.
Moi Sinullekin Kummitus ja kiitoksia paljon valistuksestasi noinhan ne monesti menee nää jutut!
Ja kiitos taas Neollekin.
Mukavaa päivän jatkoa kaikille ;-)
Mummeli
Tutkija sanoi...
VastaaPoista"Onneksi meitä on moneen junaan sillä kehittyäkseen ihminen ja tiede tarvitsee haastajia ja epäilijöitä. Muuten istuisimme kaikki vielä luolassa tai hinkkaisimme kepillä kipinöitä."
Esi-ihmiset vain nukkuivat ja ruokailivat luolissa, päivät he viettivät UV-indeksi 10+ olosuhteissa 6-8 tuntia tropiikin auringossa.
Narkia puhui yllä Hannu Aron ja Lamberg-Allardtin haastattelusta Elisan sivuilla:
VastaaPoistahttp://elisa.net/uutiset/ruoka/?id=3759
Ei tuo uusi ollut, vaan viime vuoden lokakuulta.
Kaikki lienevät huomanneet, ettei sen JÄLKEEN ole tapahtunut yhtään mitään.
Päivi Räsänen teki kyllä aiheesta kysymyksen eduskunnassa 2 kuukautta sitten ja Risikko kiemurteli asiasta kuten poliitikon kuuluukin.
Mummeli kirjoitti:
VastaaPoista"Voisitteko te, jotka paremmin tiedätte näistä asioista kertoa, mistä eri lähteistä d-vitamiineja eristetään kapseleihin ja puristeihin? Tässä minusta olisi oiva pohtimisen aihe."
En nyt valmistusprosessia sen tarkemmin tunne, olen sen suhteen netin ja googlen varassa. Näitä käyttäen löytyi tieto, että ainakin osa D3-vitamiinivalmisteista saadaan sädettämällä UVB-säteillä 7-dehydrokolesterolia eli samaan tapaan kuin D3:a syntyy ihmisen ihossa. Tuo 7-dehydrokolesteroli taas saadaan yleensä lampaan villan lanoliinista, jota lampaan talirauhaset tuottavat. Ehkä on muitakin tapoja, myös sellaisia, jossa eläimiä tarvita.
Matti Narkia kirjoitti:
VastaaPoista"En nyt valmistusprosessia sen tarkemmin tunne, olen sen suhteen netin ja googlen varassa. Näitä käyttäen löytyi tieto, että ainakin osa D3-vitamiinivalmisteista saadaan sädettämällä UVB-säteillä 7-dehydrokolesterolia eli samaan tapaan kuin D3:a syntyy ihmisen ihossa. Tuo 7-dehydrokolesteroli taas saadaan yleensä lampaan villan lanoliinista, jota lampaan talirauhaset tuottavat. Ehkä on muitakin tapoja, myös sellaisia, jossa eläimiä tarvita."
Oli mukavaa kun vastasit kiitos!
Nykyisin syömäni D-vitamiini kapselit, pitäisi tietämäni mukaan olla turvallisia. Ainakin niillä toistaiseksi on ollut myönteisiä vaikutuksia terveyteeni.
Miksi muuten pakkauksiin ei merkitä D3:n alkuperää? On kuitenkin vaikea uskoa, että kaikki d-vitamiini kapselit ja puristeet olisivat turvallisia. Eiköhän D-vitamiinimarkkinoillakin ole niitä helpon rahan tekijöitä.
Hyviä D-vitamiini lähteitähän ovat mm. kalojen maksat, joihin kaikki myrkyt kerääntyy. Myöskin rasvaiset kalat ovat hyviä d-vitamiini lähteitä, mutta kalojen elinympäristöt ovat nykyisin hyvin saastuneita ja saastuvat koko ajan lisää. Kalaöljyjäkään en mielelläni juuri tuosta syystä suosi.
Mummeli
Mummeli kirjoitti:
VastaaPoista"Myöskin rasvaiset kalat ovat hyviä d-vitamiini lähteitä, mutta kalojen elinympäristöt ovat nykyisin hyvin saastuneita ja saastuvat koko ajan lisää. Kalaöljyjäkään en mielelläni juuri tuosta syystä suosi."
Vastoin yleistä käsitystä kalan D-vitamiiniipitoisuus ei riipu sen rasvaisuudesta. Esim. kuha on D-vitamiinipitoisuudeltaan aivan kärkipäässä, vakka se ei rasvainen kala olekaan. Viljeltyjen kalojen D-vitamiinipitoisuus on vain noin neljäsosa vastaavan villin kalan D-vitamiinipitoisuudesta.
Kaloissa on ympäristömyrkkyjä, etenkin Itämeren kaloissa, mutta toistaiseksi kalansyönnin hyödyt ovat suuremmet kuin haitat. Joitakin Itämeren kaloja kuitenkaan ei ole hyvä syödä kovin usein, Eviran sivuilta löytyy ohjeita.
Hyvälaatuiset kalaöljyt taas ovat paljon puhtaampia kuin kala, sillä ne puhdistetaan ainakin parilla tislauksella. Kyllä kalaöljyjä uskaltaa ja kannattaa käyttää.
Tuossa veteraaniurheiljan mainitsemassa KTL:n emeritusprofessori Antti Aron katsausartikkelissa
VastaaPoistaD-vitamiini
– monivaikutteinen hormoni
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo95160.pdf
Aro kirjoittaa mm. näin:
"Terveet aikuiset sen sijaan sietävät haitatta suurempiakin (100 μg/vrk) D-vitamiinin annoksia (Vieth ym. 2001)."
Jo on aikoihin eletty. Aro tosiaan näyttäisi kääntäneen kelkkansa. Pitäisikö Aro houkutella takaisn töihin? :-)
"Terveet aikuiset sen sijaan sietävät haitatta suurempiakin (100 μg/vrk) D-vitamiinin annoksia (Vieth ym. 2001)."
VastaaPoistaUsein viitataan Viethin tutkimuksiin. Kannattaa huomioida, että Viethin tutkimuksissa on ollut järjestään hyvin lyhyt seurantajakso. Alkoholiakin voi juoda liikaa ilman suurempia haittoja kymmeniä vuosia. Kun sitten kuuskymppiä tulee mittariin alkaa ongelmat ja sairaudet.
Tutkija
Täytyy sanoa, että kun teitä vähän potkii liikkeelle niin alkaa tulla ihan tieteellisesti järkeviä kannanottoja ja linkkejä pelkän uskon huurujen tilalle :). Hienoa!!
VastaaPoistaJokohan sitä uskaltaisi jo itsekin palata d-vitamiinin käyttäjäksi
Matti Narkia kirjoitti
VastaaPoista"Vastoin yleistä käsitystä kalan D-vitamiiniipitoisuus ei riipu sen rasvaisuudesta. Esim. kuha on D-vitamiinipitoisuudeltaan aivan kärkipäässä, vakka se ei rasvainen kala olekaan. Viljeltyjen kalojen D-vitamiinipitoisuus on vain noin neljäsosa vastaavan villin kalan D-vitamiinipitoisuudesta.
Kaloissa on ympäristömyrkkyjä, etenkin Itämeren kaloissa, mutta toistaiseksi kalansyönnin hyödyt ovat suuremmet kuin haitat. Joitakin Itämeren kaloja kuitenkaan ei ole hyvä syödä kovin usein, Eviran sivuilta löytyy ohjeita.
Hyvälaatuiset kalaöljyt taas ovat paljon puhtaampia kuin kala, sillä ne puhdistetaan ainakin parilla tislauksella. Kyllä kalaöljyjä uskaltaa ja kannattaa käyttää."
* * *
Kaloissa on tosiaankin ympäristömyrkkyjä ja nimenomaan myös sellaisia, joista maailmanlaajuisesti vaietaan. Eviran ohjeet ovat mitä ovat! Ne ovat sitä sovittua konsessusta, joista heidän sivuillaan kerrotaan. Välillä käyn kyllä lukemassa ja ihmettelemässä miten taas jotkut asiat ovat selitetty.
Kuinka paljon niitä hyvänlaatuisia kalaöljyjä mahtaa olla todellisuudessa tarjolla? Muistaakseni noin 50% kalaöljyistä saadaan kasvatetuista kaloista. Kalojen ruokintaanhan tietämäni mukaan käytetään ainakin gm soijaa, - maissia, - ja vehnää. Kalarehua ja kalaöljyä lisäksi. Olen myös kuullut, että antibiootteja käytettäisiin lisäämään nopeaa kasvua ym. Jossain kerrottiin, että vajaalla kilolla rehua saadaan yli kilo kalaa Suomessa. Tehokasta vai mitä?
Toxins in Lake Michigan fish linked to diabetes 23.8.2009
http://www.chicagotribune.com/health/chi-fish-diabetes-bdaug23,0,7994362.story
Toksiinien Lake Michigan kalojen liittyy diabetes 23.8.2009
Konekäännös http://tinyurl.com/lw654n
Risk of mad cow disease from farmed fish? 26.6.2009
http://www.reuters.com/article/scienceNews/idUSTRE55P69520090626
Viljellystä kalasta riski hullun lehmän tautiin ? 26 kesäkuu 2009
Konekäännös http://tinyurl.com/m6mnzw
Kuinka hyvänlaatuisia ne kalaöljyt mahtavatkaan olla, kun ainakin puolet tehdään noista viljellyistä?
Poistavatko nuo tislaukset myös ne ympäristömyrkyt, joista maailmanlaajuisesti halutaan, ettei ihmiset saisi niistä tietää?
Esimerkiksi nyt vain otan tritiumin sitähän on hyvinkin paljon joutunut meriin sekä muihinkin vesistöihin ja lisäksi vielä maaperäänkin vain yhden aineen nyt mainitakseni. Tietojeni mukaan, tritiumia ei saa poistetuksi vesistöistä, entäs kalaöljyistä ? ! ?
Olen sitä kysellytkin, mutta vastauksena on ollut vain pelkkä hiljaisuus.
Mummeli
"Anonyymi kirjoitti...
VastaaPoistaTäytyy sanoa, että kun teitä vähän potkii liikkeelle niin alkaa tulla ihan tieteellisesti järkeviä kannanottoja ja linkkejä pelkän uskon huurujen tilalle"
Toinen vaihtoehto on lukea koko ketju ja siihen liittyvät linkit läpi, niin ei tarvitse syyttää asiaan perehtyneitä uskonhuuruisuudesta. Kyseiset henkilöt ovat todennäköisesti lukeneet järkyttävän määrän vakuuttavaa tutkimustietoa ja vielä mahdollisesti todenneet D-vitamiinin hyödyt käytännössä useiden kuukausien käytöllä.
Toivottavasti Neo saa D-vitamiinibloginsa valmiiksi, niin on aina paikka, mihin linkittää RTFM-kyselyt.
Hemmo
Matti Narkia kirjoitti
VastaaPoista"Vastoin yleistä käsitystä kalan D-vitamiiniipitoisuus ei riipu sen rasvaisuudesta. Esim. kuha on D-vitamiinipitoisuudeltaan aivan kärkipäässä, vakka se ei rasvainen kala olekaan. Viljeltyjen kalojen D-vitamiinipitoisuus on vain noin neljäsosa vastaavan villin kalan D-vitamiinipitoisuudesta."
***
Minä en ole ainakaan saanut enää pariin vuoteen ostettua kuin kasvatettua kuhaa. Sellaisen vastauksen olen saanut tori - ja kalakauppiailta sitä kysyessäni. Kuulinko radiosta vain luinko jostain noin pari vuotta sitten, että saadaksemme ympäri vuoden kuhaa, kasvatus on välttämätöntä ja samoin siten voidaan tarjota haluttua kokoa kuluttajille.
Kävin muuten äsken Finelissä katsomassa missä on eniten D-vitamiinia ja tulos oli tälläinen kolmen ensimmäisen kohdalta.
1Ankerias25.6100
2Nahkiainen, savustettu25.6100
3Kuha24.6100
Elintarvikkeen numero: 805
Tieteellinen nimi: Stizostedion lucioperca
Elintarvikkeen tyyppi: Raaka-aine
Valmistustapa: Käsittelemätön tai tuore
Raaka-aineluokka: Kalat
Ruoankäyttöluokka: Kalat
Syötävä osuus: 100%
Erityisruokavaliot
Ruokamitat
http://www.fineli.fi/topfoods.php?compid=2271&fuclass=all&specdiet=none&items=200&from=top&portion=100g&lang=fi
Hakusanoilla kuha paistettu jaa kuhafile sisältäviä elintarvikkeita ei löytynyt.
Moniko meistä syö raakaa kuhaa? Ilmeisesti Fineli hehkuttaa villikuhan arvoja, sillä eipä siellä kerrota onko kuhan D-vitamiiniarvot luonnonkalasta vai kasvatetusta kuhasta.
Kasvatuslajit Suomessa kasvatettavia ruokakalalajeja:
Kirjolohi Oncorhynchus mykiss
Siika Coregonus lavaretus
Taimen Salmo trutta trutta
Saimaannieriä Salvelinus namaycush
Kuha Sander lucioperca
Sampi
http://www.kalankasvatus.fi/sivut/kasvatuslajit
Joten noiden viljetyjen kalojen D-vitamiiniarvot jäänevät aika alhaiseksi.
Mummeli
Matti Narkia kirjoitti
VastaaPoista"Vastoin yleistä käsitystä kalan D-vitamiiniipitoisuus ei riipu sen rasvaisuudesta. Esim. kuha on D-vitamiinipitoisuudeltaan aivan kärkipäässä, vakka se ei rasvainen kala olekaan. Viljeltyjen kalojen D-vitamiinipitoisuus on vain noin neljäsosa vastaavan villin kalan D-vitamiinipitoisuudesta."
Itse asiassa Michael Holickin mukaan esimerkiksi lohen D-vitamiinipitoisuus on tippunut VIIDESOSAAN - kuten omega kolmostenkin määrä. Järvikalojen suhteen ongelmaa ruokinnan aiheuttaman ravinnekadon suhteen ei toki ole, eli kuha lienee loistoajatus.
Kuha, siika ja silakka, siinä ruokien kärki D-vitamiinin suhteen. Kalat saavat D-vitamiininsa ravinnostaan eli planktonista, joten vuodenaikavaihtelut eivät liene niin ilkeitä kuin muilla eläimillä.
Kuten arvata saattaa, myös valmistustavat voivat vaikuttaa D-vitamiinin pitoisuuksiin - tästä ei vain ole antaa suorempaa näyttöä. Jos rasvoja tuhoutuu & härskiintyy mm. paistettaessa, niin olisi aika uskomatonta jos se ei vaikuttaisi myös RASVAliukoisiin vitamiineihin.
Havaitsin juuri, että ketjussa ei olla mainittu varmaan kertaakaan, ettei D-vitamiini edes TÄYTÄ klassista vitamiinin määritelmää. Toisin kuin varsinaisilla vitamiineilla, sillä EI JUURI OLE sellaisenaan mitään vaikutuksia elimistössä. Sen sijaan kahden konversion (maksa + munuaiset jne.) käytyään KALSITRIOLI eli 1,25 (OH)D vastaa tällä tietoa lähes kaikista D-vitamiinin fysiologisista vaikutuksista. (myös veren varastomuoto kalsidioli 25(OH)D omaa hormonin ominaisuuksia, mutta tällä saralla on vielä paljon tutkittavaa).
HORMONIN määritelmän se sen sijaan täyttää täysin. Eikä pelkästään minkä tahansa hormonin - se säätelee myös muiden hormonien eritystä, toimintaa ja vaikutuksia (mm. PTH:n, estrogeenin ja progesteronin).
Hormonien puutteella/epätasapainolla on usein KATASTROFAALISIA vaikutuksia elimistössä (testosteroni, estrogeeni, kilpirauhashormonit, D-VITAMIINI jne.).
Matti Narkia sanoi...
VastaaPoistaAro kirjoittaa mm. näin:
"Terveet aikuiset sen sijaan sietävät haitatta suurempiakin (100 μg/vrk) D-vitamiinin annoksia (Vieth ym. 2001)."
Jo on aikoihin eletty. Aro tosiaan näyttäisi kääntäneen kelkkansa. Pitäisikö Aro houkutella takaisn töihin? :-)
Muutoin hyvä idea, mutta Aro ei käyttänyt tuohon lähdeviitteitä, kuten ei käyttänyt kommentoidessaan D-vitamiinia silloinkin kun oli virassa. Suomessa ravitsemustieteen linjaukset kun perustuvat luuloihin ja arveluihin, eivät tieteeseen. Toisaalta on ihan tunnettu ilmiö, että kun tulokset tai milipiteet eivät ole rahoituksesta kiinni (jäädään eläkkeelle) alkaa ääni kummasti muuutta kellossa. Monet emeritukset ovat mielipiteiltään jo paljon lähempänä kansainvälistä tutkimusdataa kuin byrokraattien keppihevoset.
Anonyymi sanoi...
VastaaPoista"Anonyymi kirjoitti...
Täytyy sanoa, että kun teitä vähän potkii liikkeelle niin alkaa tulla ihan tieteellisesti järkeviä kannanottoja ja linkkejä pelkän uskon huurujen tilalle"
Hemmo sanoi...
"Toinen vaihtoehto on lukea koko ketju ja siihen liittyvät linkit läpi, niin ei tarvitse syyttää asiaan perehtyneitä uskonhuuruisuudesta. Kyseiset henkilöt ovat todennäköisesti lukeneet järkyttävän määrän vakuuttavaa tutkimustietoa ja vielä mahdollisesti todenneet D-vitamiinin hyödyt käytännössä useiden kuukausien käytöllä."
Hauskaahan tässä on se, että D-vitamiinia puffaavat (kuten minä) tiedämme tyypillisesti aiheesta 90% enemmän kuin kriitikot, joiden vakuuttamiseen pitäisi uhrata verta ja hikeä ikään kuin olisimme suosittelemassa arsenikkia ihovoiteeksi... ;-)
"Tutkijalle" tosiaan tiedoksi, että korkeiden kalsidiolitasojen tutkiminen ihmisillä tosiaan eroaa ruoka-ainetutkimuksista siinä, ettei D-vitamiinia saada ruoasta kuin fysiologisina määrinä 10% luokkaa etelämaalaisille tyypillisestä kokonaissaannista.
Toisaalta D-vitamiinin mahdolliset haitat ovat jo ERITTÄIN hyvin tiedossa hyvin monenlaisilla annoksilla vuosikymmenten ajan tehdyillä annoksilla LAPSILLA - haittavaikutukset ne ovat äärimmäisen harvinaisia ja hypoteettisia.
Alunperin suosituksia & annoksia alettiin laskea, koska liitettiin Williamsin syndroomassa havaittu sydänvika & hyperkalsemia D-vitamiiniin - yhteys todettiin pian täysin fuulaksi mutta slippery slope vei kohti turmiollisen alhaisia homeopaattisia annoksia:
http://www.ajcn.org/cgi/content/full/79/5/717#SEC9
Jättääkö arvon tutkija myös alkoholin käytön kokonaan pois, vaikka sen kohtuukäyttö ehkäisee DRAMAATTISESTI sydänsairauksia ja tätä on pidetty jo kauan itsestäänselvyytenä ILMAN 50 vuotta kestäneitä interventiotutkimuksia? Tai puhumattakaan tupakanpolton yhteyttä keuhkosyöpään ( josta ei myöskään ole olemassa pitkiä interventiotutkimuksia)? Suositteletko jatkamaan röökaamista, koska 50 vuoden interventiotutkimuksia EI OLE OLEMASSA?
Kriitikoilla on epälooginen tapa soveltaa kritisoimiinsa asioihin aivan erilaisia standardeja kuin mitä he soveltaisivat johonkin muuhun "todistettuun" arkiseen asiaan.
Raskaana oleville naisille edes 100 µg päivässä ei näytä riittävän SEKÄ äidin että sikiön D-vitamiinin tarpeisiin:
http://www.ajcn.org/cgi/content/full/80/6/1752S
Päivän rautalanka-annos epäilijöille edellisestä tutkimuslinkistä:
"Thus, there is no evidence in humans that even a 100 000 IU/d (2500 µg/päivä!!!) dose of vitamin D for extended periods during pregnancy results in any harmful effects."
Jos D-vitamiini näyttää olevan erittäin turvallista raskaana oleville naisille JOPA 2500 µg:n päiväannoksilla, eikö koko homma ala haista paskalle jo Timbuktuun asti ???
Neonomide kirjoitti
VastaaPoista"Kuha, siika ja silakka, siinä ruokien kärki D-vitamiinin suhteen. Kalat saavat D-vitamiininsa ravinnostaan eli planktonista, joten vuodenaikavaihtelut eivät liene niin ilkeitä kuin muilla eläimillä."
Et varmaan huomannut, että tuolla vähän aikasemmin oli tietoa Suomessa kasvatetuista kaloista, joihin myös siika ja kuha kuuluu.
Kasvatetut siiat ja kuhat eivät kyllä saa d-vitamiiniansa planktonista vaan rehuista.
Mummeli
Mummeli kirjoitti
VastaaPoista"Kasvatetut siiat ja kuhat eivät kyllä saa d-vitamiiniansa planktonista vaan rehuista."
Unohtui tämä
"Kuhan viljelyominaisuudet ovat haastavat. Pieni kalanpoikanen on opetettava syömään kalanrehua. Ongelmia tuottaa myös kannibalismi. Kuhat pistävät herkästi pienemmät lajitoverit poskeensa. Kuha on myös valonarka laji."
http://www.kalankasvatus.fi/sivut/kuha
mummeli
Kiitos tiedosta, tuo jäi huomaamatta. :-)
VastaaPoistaItse ole villikuhaa ja siikaa syönyt, kun suvussa on kalastajia. Ei käynyt kasvatettu mielessäkään.
Kansanedustaja Päivi Räsäseltä tuli kirje jo tänään. Kiitin häntä aamupäivällä lähetetyssä kirjeessä kesän alussa 2009 tekemästään ansiokkaasta kyselystä "Suomalaisten D-vitamiinin puutoksen ehkäiseminen". Kysyin häneltä, onko hänellä mahdollisuutta jatkaa asian eteen tekemäänsä työtä ja onko hänellä tiedossa mitään uutta asian tiimoilta? Näin kansanedustaja Räsänen vastasi:
VastaaPoista"Kiitos viestistänne! Kävin kurkistamassa mielenkiintoisia kotisivujanne ja lukemassa myös mainittua tekstiänne. Olette todellakin syvällisesti paneutunut aiheeseen. Yritän osaltani edelleen vaikuttaa tähän asiaan - olenhan myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen.
yst. terv. Päivi Räsänen"
Mummelille toteaisin, että on surullista, että ympäristö saastuu ja kalat sen mukana. Mutta kuten sanoin, vielä toistaiseksi näyttää oleven terveellisempää syödä kala kuin jättää se syömättä. Tai ainakin näin antaa ymmärtää tämä KTLn viime vuotinen tiedote suomalaisista kalastajista ja heidän vaimoistaan tehdystä tutkimuksesta:
VastaaPoistaKalastajien kuolleisuus on muun väestön kuolleisuutta pienempi
http://www.ktl.fi/attachments/osastot/ytos/kalastajien_kuolleisuus_on_muun_vaeston_kuolleisuutta_pienempi_2008.pdf
Itse tutkimus on
Turunen AW et al.
Mortality in a cohort with high fish consumption.
http://ije.oxfordjournals.org/cgi/content/abstract/37/5/1008
Villiä kalaa tietenkin kannattaa käyttää aina kun sitä on saatavana ja jos jaksaa siitä maksaa. Erään artikkelin mukaan säilykelohi on aika usein villiä kalaa. Jos näin on, siitä kaipaisi merkintää purkkiin.
Paistettaessa kalaa kasviöjyssä sen D-vitamiinipitoisuudesta voi hävitä jopa puolet. Uunissa tai mikroaaltouunissa valmistetun kalan D-vitamiinihävikki sensijaan on miltei olematonta.
Kalojen tritiumpitoisuuksista en tiedä muuta kuin sen, että suurimpia ne ovat ydinvoimaloiden lähivesistöissä ja laskevat kauempana. Onko Suomen ydinvoimaloiden lähivesistöissä tutkittu kalojen tritiumpitoisuuksia?
Kalaöljyissä seurataan kaiketi lähinnä elohopea-, dioksiini- ja PCB-pitoisuuksia. Näitä saadaan huomattavasti vähennettyä tislauksilla. Kalaöljyn tritiumpitoisuuksia tuskin kovin tarkkaan seurataan, tai ainakaan niistä ei juuri tiedoteta.
Itse olen sitä mieltä, että vielä toistaiseksi on parempi ottaa kalaöljyä kuin olla ottamatta, edullisia terveysvaikutuksia on niin paljon.
Kalaöljyn vaihtoehtona ovat levästä valmistettavat DHA-tuotteet, joita on jo muutaman vuoden ollut saatavana ainakin USAssa. Hintaa pitäisi vain vielä saada alas.
Korkea kalsitrioli eli 1,25D suppressoi interferoni-gammaa, mikä on tärkeä sytokiini Th1-immuunipuolustuksessa, tämä on yleinen ominaisuus jota steroideilla on.
VastaaPoista"1{alpha},25-dihydroxyvitamin D3 is a potent suppressor of interferon {gamma}–mediated macrophage activation"
http://bloodjournal.hematologylibrary.org/cgi/content/full/106/13/4351
Sen lisäksi en ymmärrä miten voi olla D-vitamiinin puutosta. Esim. kolekalsiferoli varastoituu elimistöön kalsidiolina, jonka pitoisuudet verenkierrossa ovat kolme kertaluokkaa(!) suurempia kuin kalsitriolin. Kalsidioli taas ei ole aktiivinen hormoni, vaan se muuntuu tarvittaessa kalsitrioliksi joka on se aktiivinen hormoni.
Marshallin protokollalla olevat ihmiset pitävät kalsidiolitasonsa alle 20 ng/ml, eikä siitä ole havaittu olevan haittaa, se näyttää enemmänkin stimuloivan immuunipuolustusta.
Neonomide kirjoitti:
VastaaPoista"Itse asiassa Michael Holickin mukaan esimerkiksi lohen D-vitamiinipitoisuus on tippunut VIIDESOSAAN - kuten omega kolmostenkin määrä."
Voi olla, näissä parissa paperissa puhuttiin 25%:sta eli neljäsosasta:
Factors that influence the cutaneous synthesis and dietary sources of vitamin D.
Chen TC, Chimeh F, Lu Z, Mathieu J, Person KS, Zhang A, Kohn N, Martinello S, Berkowitz R, Holick MF.
Arch Biochem Biophys. 2007 Apr 15;460(2):213-7
http://www.pubmedcentral.nih.gov/articlerender.fcgi?tool=pubmed&pubmedid=17254541
An evaluation of the vitamin D3 content in fish: Is the vitamin D content adequate to satisfy the dietary requirement for vitamin D?
Lu Z, Chen TC, Zhang A, Persons KS, Kohn N, Berkowitz R, Martinello S, Holick MF.
J Steroid Biochem Mol Biol. 2007 Mar;103(3-5):642-4.
http://www.pubmedcentral.nih.gov/articlerender.fcgi?tool=pubmed&pubmedid=17267210
Neonomide:
"Kuten arvata saattaa, myös valmistustavat voivat vaikuttaa D-vitamiinin pitoisuuksiin - tästä ei vain ole antaa suorempaa näyttöä."
Tämä on aivan totta. Ensimmäisessä em. artikkeleista mainitaan
Microwave or bake did not decrease the vitamin D content significantly (Table 2). However, when the salmon was fried in vegetable oil, only about half of vitamin D was recovered
ja jälkimmäisessä
When farm salmon was baked, almost all of the vitamin D content, i.e. 240 IU of vitamin D3 was recovered from 3.5 oz. of salmon. The initial concentration in the uncooked salmon was 245 IU of vitamin D3. However, when the salmon was fried in vegetable oil, approximately 50% (123 IU of vitamin D3 was recovered.)
Kasviöljyssä paistaminen siis tuhosi puolet D3:sta, mutta uunissa tai mikroaltouunissa valmistaminen säilytti D3-pitoisuuden lähes ennallaan.
Neonomide:
"Havaitsin juuri, että ketjussa ei olla mainittu varmaan kertaakaan, ettei D-vitamiini edes TÄYTÄ klassista vitamiinin määritelmää. Toisin kuin varsinaisilla vitamiineilla, sillä EI JUURI OLE sellaisenaan mitään vaikutuksia elimistössä. Sen sijaan kahden konversion (maksa + munuaiset jne.) käytyään KALSITRIOLI eli 1,25 (OH)D vastaa tällä tietoa lähes kaikista D-vitamiinin fysiologisista vaikutuksista. (myös veren varastomuoto kalsidioli 25(OH)D omaa hormonin ominaisuuksia, mutta tällä saralla on vielä paljon tutkittavaa)."
Kalsitrioli on varmasti hormoni, kalsidioli (25(OH)D) ehkä prehormoni, mutta aina niin pedanttinen Vieth jaksaa jankuttaa, että kolekalsiferoli (D3) on vitamiini artikkelissa
Why "Vitamin D" is not a hormone, and not a synonym for 1,25-dihydroxy-vitamin D, its analogs or deltanoids.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15225841
"Vitamin D is a vitamin in the truest sense of the word, because "insufficient amounts in the diet may cause deficiency diseases"."
Anonyymi kirjoitti:
VastaaPoista"Korkea kalsitrioli eli 1,25D suppressoi interferoni-gammaa, mikä on tärkeä sytokiini Th1-immuunipuolustuksessa, tämä on yleinen ominaisuus jota steroideilla on."
Niin, entä sitten? Elimistö säätelee kalsitriolin tuotantoa ja tasoa tarkasti. Tähän ei 25(OH)D-tason suuruus vaikuta niin kauan kun ei kärsitä vakavasta puutoksesta tai toksisuudesta.
Anonyymi:
"Sen lisäksi en ymmärrä miten voi olla D-vitamiinin puutosta. Esim. kolekalsiferoli varastoituu elimistöön kalsidiolina, jonka pitoisuudet verenkierrossa ovat kolme kertaluokkaa(!) suurempia kuin kalsitriolin. Kalsidioli taas ei ole aktiivinen hormoni, vaan se muuntuu tarvittaessa kalsitrioliksi joka on se aktiivinen hormoni."
Asiaa ei ole ehkä helppo ymmärtää, mutta on vakuuttavasti osoitettu, että nimenomaan kalsidiolitaso (25(OH)D-taso) kuvastaa elimistön D-vitamiinistatusta. Esimerkki: kalsidiolin lasku pitkäksi aikaa alle 80 nmol/l voi altistaa luunmurtumille ja monille kroonisille taudeille, vaikka kalsitrioli ei laskekaan.
Neonomide kirjoitt:
VastaaPoista"Itse asiassa Michael Holickin mukaan esimerkiksi lohen D-vitamiinipitoisuus on tippunut VIIDESOSAAN - kuten omega kolmostenkin määrä."
Piti kommentoida myös noita omega kolmosia, mutta unohdin.
Itse asiassa näyttää siltä, sikäli kun asiasta nyt yleensä mitään tietoa saa, että viljellyn lohen omega-3-pitoisuus ei enää pitkään ole ollut ongelma, niille kai syötetään kalaöljyä tms. millä omega-3-tasot saadaan näyttämään hyviltä. Suurin ongelma ainakin vielä jokin aika sitten oli se, että kaloille syötetyt rehut saivat niiden omega-6 arakidonihappotason nousemaan monin verroin villien lohien tasoa korkeammalle. Nyt kuitenkin artkkeli
Farmed salmon gets an anti-inflammatory makeover
http://blog.nutritiondata.com/ndblog/2009/01/farmed-salmon-g.html
väittää, että tähän olisi saatu korjaus.
Yo. koskee vain rapakon takaisia viljeltyjä lohia, Suomen viljeltyjen kalojen arakidonihappopitoisuuksista tai edes omega-3-pitoisuuksista on vaikea saada tietoa. Fineli ei arakidonihappopitoisuuksia julkaise eikä edes lajittele kaloja villeihin ja kasvatettuihin.
Matti Narkia sanoi...
VastaaPoista"Kalsitrioli on varmasti hormoni, kalsidioli (25(OH)D) ehkä prehormoni, mutta aina niin pedanttinen Vieth jaksaa jankuttaa, että kolekalsiferoli (D3) on vitamiini - -"
Hyvä osa Viethin työstä on käsittääkseni mennyt D-vitamiinin eri muotoja koskevien sekaannuksien ja epäselvyyksien korjaamiseen ja kommentointiin vertaisarviointilehdissä. Siitä ehkä kumpuaa mieto retorinen halu vääntää mutkia suoriksi näissä määrittelykysymyksissä? ;-)
Kuitenkin mikään muu vitamiini ei toimi kuten D-vitamiini, ellei aleta vertailemaan A- ja K2-vitamiineja Deehen. Rasvaliukoiset vitamiinit muutoinkin näyttävät omaavan tuhdisti hormonien ominaisuuksia.
Tuohimaa, jonka mielestä nykysaanti D-vitamiinille on "ihan riittävä", on julkisuudessa suoraan väittänyt kalsidiolia hormoniksi jaa verrannut sitä suoraan muihin hormoneihin ja siihen ettei niiden tasoja pitäisi sorkkia.
Olen jo kauan epäillyt hepun motiiveja puhua D-vitamiinista - viimeksikin luin Viljakaisen väittävän aiheesta ihan muuta kuin Tuohimaa. Tuohimaan mukaan kun tasot 40 nmol/l ovat "ihan jees", sillä perusteella että meillä suomalaisilla sattuu olemaan sellaiset tasot !
Outoa, kun Suomessa on noin kolme merkittävää D-vitamiinitutkijaa ja yksi kirjoittaa julkisuudessa aivan toista mitä tutkimusartikkelissaan, toinen väittää kalsidiolia hormoniksi ja Suomen nykytasoja "ihan passeleiksi" ja vasta kolmas puhuu asiasta suhteellisen järkevästi ja yhdenmukaisesti - joskin varovaisesti.
Matti Narkia sanoi...
VastaaPoista"Elimistö säätelee kalsitriolin tuotantoa ja tasoa tarkasti. Tähän ei 25(OH)D-tason suuruus vaikuta niin kauan kun ei kärsitä vakavasta puutoksesta tai toksisuudesta."
Mutta eikö TÄMÄ juuri anna vihjeitä siitä, että kalsidiolillakin voi olla hormonin ominaisuuksia, koska juuri SEN tasot näyttävät määrittelevän D-vitamiinin terveysvaikutuksia?
Tokihan kalsitriolia muodostuu munuaisten ohella parakriinisesti ja autokriinisesti eri elimissä, siis solujen välisessä tilassa ja solujen sisällä. Kalsidioli siis on kalsitriolin "polttoaine", mutta selittääkö se tarpeeksi hyvin D-vitamiinin surrealistisen monimutkaista fysiologiaa?
EDIT: Cannell ainakin kirjoittaa sivustollaan, että korkeampien (> 100 nmol/l) kalsidiolitasojen idea on juuri siinä että jos kalsidiolia muodostuu (kolekalsiferolista eli D-vitamiinista) vain vähän, niin kaikki menee munuaisiin. Kun kalsidiolia muodostuu reippaammin, jää munuaisten ulkopuoleen tuotantoon enemmän löpöä.
VastaaPoistahttp://www.vitamindcouncil.org/vitaminDPhysiology.shtml
Niin ja vielä sen verran floodatakseni, että tuo EI-ENDOKRIININEN eli munuaisten ULKOPUOLELLA muodostuva kalsitrioli on se jeesusaine, aurinkohormoni, joka vähintäänkin korreloi yleisterveyden kanssa paremmin kuin mikään muu tunnettu markkeri.
VastaaPoistaJuuri autokriinisesti ja parakriinisesti muodostuva kalsitrioli aiheuttaa siis valtaosan D-vitamiinin terveysvaikutuksista ja TÄMÄ on aiemmin jäänyt tutkijoilta ihan huomaamatta.
Kalsidiolin roolista saanemme selvyyttä lähivuosina paljon lisää, mutta se ei liene hirveän olennaista kliinisessä mielessä - kunhan D3-vitamiinin eli kolekalsiferolin saanti on kunnossa, keho näyttää hoitavan loput erinomaisella tehokkuudella.
Anonyymi sanoi...
VastaaPoista"Anonyymi:
"Sen lisäksi en ymmärrä miten voi olla D-vitamiinin puutosta. Esim. kolekalsiferoli varastoituu elimistöön kalsidiolina, jonka pitoisuudet verenkierrossa ovat kolme kertaluokkaa(!) suurempia kuin kalsitriolin. Kalsidioli taas ei ole aktiivinen hormoni, vaan se muuntuu tarvittaessa kalsitrioliksi joka on se aktiivinen hormoni."
Tähän vielä pitää lisätä, että kalsidioli varastoituu hyvässäkin tankkauksessa maksimissaan vain pariksi kuukaudeksi ja kalsitriolin puoliintumisaika on vain muutamia TUNTEJA. Myös rasvakudokseen sitoutuva kolekalsiferoli ei juuri kalsidiolitasoihin vaikuta edes kudoksen "sulaessa", vaan pikemminkin toimii PUSKURINA liian kalsidiolin muodostumista vastaan:
http://www.grassrootshealth.org/_download/Heaney%20GrasssrootsHealth.pdf
(sivut 7-11)
Noista näkyy hyvin, kuinka kolekalsiferoliannoksen noustessa yhä suurempi määrä sitä sitoutuu rasvakudokseen, joten kalsidiolia muodostuu SUHTEESSA vähemmän - teknisemmin sanoen kolekalsiferolin hydroksylaatio (metabolisoituminen kalsidioliksi) maksassa saturoituu.
Tämä on (yksi) kehon sisäinen tapa ehkäistä D-vitamiinin yliannostusta. Iholla on omansa - kun minimaalinen erytmaattinen annos UVB-säteilyä täyttyy, liika kolekalsiferoli (ja/tai sen metaboliitit) tuhoutuvat UVB:n vaikutuksesta. Ihon varsinainen palaminen taas ryssii koko prosessia pahemman kerran.
Kalsitriolin muodostumissuhde sen sijaan näyttää pysyvän samana kalsidiolin seermitasosta riippumatta, eli HYVIN pienenä. On hyvä kysymys, onko tuossa slaidissa kyse vain endokriinisesta puolesta vaiko muodostumisesta myös muualla elimistössä. Pitäisi tarkastaa videolta...
Eli perinteineen munaus - jonka myös Lääkelaitoksen proffa tekee D-vitamiinin suhteen, on se että hän pitää D-vitamiinin saturaatiopistettä mahdollisena indikaattorina "liiallisista" D-vitamiinitasoista !
Tietenkin ilma mitään muita perusteita - hänkin tunnustaa että koe-eläinmalleissa toksisuus ALKAA vasta luokassa > 375 nmol/l ja ihmisillä tasoilla 500-600 nmol/l. On hyvä huomata, että monissa tutkimuksissa ihmisillä tasot ovat olleet pitkiä' aikoja PALJONKIN korkeammat ilman raportoituja ongelmia.
Tosiasiassa kyse on thresholdista, joka PITÄÄ ylittää jotta D-vitamiinin luontainen farmakokinetiikka voi toteutua Homo sapiensilla.
Ihmisillä tämä "kipuraja" on välillä 100 - 125 nmol/l. Syövät harvinaistuvat selvästi vielä ainakin 130 nmol/l tasoille, ja tietokonemalleilla on arvioitu mm. rintasyöpäriskin alenevan vilä ainakin 160 nmol/l tasoilla.
Tropiikissahan kalsidiolitasot ovat ulkotyöläisillä ympäri vuoden luokkaa 100 - 225 nmol/l, hieman arvioista vaihdellen.
Neo höpötti...
VastaaPoista"Kuitenkin mikään muu vitamiini ei toimi kuten D-vitamiini, ellei aleta vertailemaan A- ja K2-vitamiineja Deehen. Rasvaliukoiset vitamiinit muutoinkin näyttävät omaavan tuhdisti hormonien ominaisuuksia."
Siis tarkoitin kirjoittaa unenpöpperössä, että mikään muu HORMONI ei toimi kuten D-vitamiini, vaan sitä täytyisi pitää ihan omana luokkanaan. Muut rasvaliukoiset vitamiinit myös näyttävät toimivan kuten hormonit - niillä on omat reseptorit ja kaikkea. Esimerkiksi K2 näyttäisi osallistuvan immuunipuolustuksen hyvin monipuolisesti - puhumattakaan A-vitamiinista:
http://www.nature.com/nri/journal/v8/n9/abs/nri2378.html
Vielä yksi kosteampi viite pureskeltavaksi. Tässä VIIME KUUSSA julkaistussa tutkimuksessa vanhuksille annettiin kerta-annoksena PUOLI MILJOONAA IU:ta eli 10 000 µg ELI 10 mg D3-vitamiinia suoraan IV:nä suoneen ja katsottiin, miten se käyttäytyy:
VastaaPoista"Dr. Bacon and colleagues at the University of Auckland found that a single dose of 500,000 IU (half a million units) did no harm to the elderly; a month after a single 500,000 IU dose, Vitamin D levels were about 40–50 ng/mL; two months later they were deficient again, only 30 ng/mL."
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19101755
Eli tuo ydinpommi nosti ikääntyneiden tasot TOSI korkealle - vielä kuukauden päästä oltiin luokassa 100 - 125 nmol/l, mutta jo kahden kuukauden päästä oltiin jo liian alhaisissa tasoissa eli alle 75 nmol/l (kuten hetki sitten esitin, kaksi kuukautta ilman Deetä riittää mainiosti kuluttamaan varastot lähes loppuun).
Etelän aurinkolomilla käyminen talvella EI siis ole ratkaisu ellei siellä juokse muutaman viikon välein. Kuten Vieth VIIME KUUSSA (ks. aiempi Narkian viesti) jälleen totesi, tasojen on parempi olla KOKO AJAN korkealla.
Toisin sanoen vaihtoehdoiksi jää voimakas D-vitamiinivalmiste JA solarium. Suomessa UVI ei enää kauaa ole keskipäivälläkään yli kolmen, mikä tarkoittaa sitä että D-vitamiinin saanti käy käytännössä mahdottomaksi meidän leveyspiirillämme.
Talvisin diagnosoidaan enemmän syöpiä, diabetesta, sydänkohtauksia jne jne jne - ja flunssaa/influenssaa !
D-vitamiini (50 µg) on jo KAHDEN VUODEN 200 henkilön interventiotutkimuksessa [toisena vuonna] ehkäissyt flunssat yli 90-prosenttisesti !!!
http://www.virologyj.com/pubmed/17352842
http://www.virologyj.com/content/5/1/29/figure/F2
Do the math.
PS:
Itse juoksin viime talvena kirjaimellisesti takki auki eli rinta paljaana 4 kilometria hikisenä 15 asteen pakkasessa ihan vain kokeillakseni, VOINKO enää vilustua. Toistaiseksi mikään, ei edes tuo, ei ole toiminut - otaksun että D-vitamiini voi tehdä ainakin perusflunssille lähes immuuniksi. Flunssaisten ihmisten läheinen läsnäolokaan ei vaikuttanut MITÄÄN koko talvena.
Tuntui ajoittain kuin zombielokuvaan olisi päätynyt - maailma sairastuu ympärillä mutta itselle ei tule mistään räkimisestä mitään oireita. Aiemmat talvet olivat AIVAN erilaisia.
Jos joku ihmettelee, miksi pikkulappsilla on edelleen flunssia, niin lienee hyvä muistaa, että Suomessa pikkulapsille suositellaan/annetaan D2-tippoja, joka on sienistä säteilyttämällä saatua, ihmisille epäfysiologista tuubaa:
VastaaPoistahttp://kaksplus.fi/keskustelu/t1302987
Muistinko jo sanoa että D2 on tuubaa?
http://www.ajcn.org/cgi/content/full/84/4/694
http://heartscanblog.blogspot.com/2009/08/case-against-vitamin-d2.html
DeeKakkosta on myös mm. margariineissa, joten niistä saatua D-vitamiinia ei kannata ottaa kokonaissaannin kannalta kovin vakavasti. Teho on parhaimmillaankin vain murto-osa D3-vitamiinin tehosta.
Niin ja skitsofrenia. Siis se mielisairaus jossa TIEDÄT että tulet hulluksi.
VastaaPoistaSen yleistyminen todennäköisesti johtuu äitien D-vitamiinin puutteesta raskausaikana, jolloin sikiön aivojen skitsofrenialle altistavat geenit aktivoituvat sitten myöhemmällä iällä.
Kaikista toistaiseksi tunnetuista ei-geneettisitä tekijöistä D-vitamiinin puutteesta on ylivoimaisesti ENITEN näyttöä 49 tutkimuksen yksityiskohtaisen analyysin perusteella:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19357239
Skitsofreniaa on myös mustilla KOLME kertaa enemmän kuin valkoisilla:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17440031
Skitsofreniaa on yhä nuoremmilla ja tapaukset ovat yhä vaikeampia, mikä EDELLEEN viittaa sikiöaikaisen D-vitamiinin puutteen rooliin:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11229996
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17630260
Skitsofrenia tottelee leveyspiirejä aivan kuten kymmenet muutkin vakavat D-vitamiinin puutteeseen solutasolla, koe-eläinmalleissa ja ihmisillä liitetyt sairaudet:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16774659
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10638855
Mielisairaudeet yleensäkin voidaan liittää auringonvaloaltistuksen suhteelliseen vähenemiseen ja D-vitamiinin puutteeseen laajalta rintamalta:
http://www.vitamindcouncil.org/mentalIllness.shtml
D-vitamiini toimii aivojen kehittymisen kannalta elintärkeänä neurosteroidina:
http://www.vitamindcouncil.org/PDFs/2005-07-vit-d-and-developing-brain.pdf
Masennuksen suhteen aiemmin mainitsinkin jo iäkkäillä tehdyn havainnon, että veren D-vitamiinistatusta parhaiten kuvaava kalsidiolitaso korreloi jopa 11,7-kertaisen MASENNUSRISKIN KANSSA:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17138809
LÄHES KAKSITOISTAKERTAINEN RISKI SAIRASTUA MASENNUKSEEN !!!
Pelkästään masennuksesta aiheutuneet kustannukset ovat Suomessa vuodessa yli MILJARDI euroa !!!
Euroopassa 50 - 75 mikrogramman annoksella säästöiksi on laskettu jo 187 MILJARDIA EUROA VUODESSA:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19268496
Ei tämä huumorilta vaikuta...
Interventiotutkimus MS-tautipotilaista D-vitamiinilla: 350 µg päivässä saaneilla oli SELVÄSTI vähemmän relapseja kuin verrokeilla:
VastaaPoistahttp://www.webmd.com/multiple-sclerosis/news/20090428/high-doses-vitamin-d-cut-ms-relapses
Kesäisin (kun D-vitamiinia on runsaasti tarjolla), useiden syöpien ennuste on SELVÄSTI parempi:
VastaaPoistaRinta-, paksusuoli- ja eturauhassyöpä: (Norja)
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15017127
Toinen viite rintasyöpään:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17028983
Paksusuolensyöpään toinen viite:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15708515
Hodgkinin lymfooma:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16136030
Keuhkosyöpäpotilaiden diagnosointi TAI leikkaaminen kesällä 3-4-KERTAISTI henkiinjäämisen mahdollisuuden:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16214909
Aiemmin kirjoittelin eturauhassyövän HOIDOSTA ja D-vitamiinista:
"Castration can delay the cancer from spreading for several years, but then, if the cancer grows again, the PSA again marches steadily upwards and treatment options become quite limited, leading to hopelessness. Throughout the battle with prostate cancer, PSA is the standard clinical marker for progressive disease. This year, thousands of American men go down the hopeless road marked by progressive rises in PSA. About 40,000 will die, making prostate cancer the second leading cancer killer of American men."
- -
"Dr. Reinhold Vieth, presented the first human trial of cholecalciferol ever reported in any cancer, as well as the best clinical results of any vitamin D compound ever tested in any human cancer. Woo, Vieth and colleagues studied 15 men with biopsy proven prostate cancer who had undergone surgery or radiation but who had started down that hopeless road marked by three progressive increases in PSA levels. The researchers gave all the patients 2,000 units of cholecalciferol (the plain, cheap, simple, natural, available at any health food store, form of vitamin D) every day for up to 21 months. In the majority of men, their PSA either went down or stopped going up, suggesting their prostate cancer either started to regress or remained quiescent!"
http://www.medicalnewstoday.com/articles/16715.php
Vielä kertauksena Annals of Epidemiology -refereelehdestä:
"D-vitamiinin edut syöpää vastaan on jo vahvistettu. Kysymys onkin enää siitä, että mitä vielä tutkimattomia hyötyjä siitä on. D-vitamiinin hyöty on niin kiistaton, että sitä tullaan käyttämään tulevaisuudessa syöpähoidon osana."
http://www.tiede.fi/keskustelut/post1029485.html#p1029485
Neonomide sanoi...
VastaaPoista"D-vitamiinin saanti on aivan naimisissa diabeteksen kanssa:
http://www.youtube.com/watch?v=wTtmvMvgfl0
"
---
Tuossa korrelaatiossa on varmasti takana muutakin kuin vain Deetä.
Vertailemalla suomalaisia ja karjalalaisia lapsia on diabeteksen esiintyvyyden todettu olevan 6 kertainen Suomessa. Geeniperintö on molemmilla puolen rajaa likipitäen sama. Sen sijaan altistuminen erilaisille infektioille on Karjalassa moninkertainen. Suomalaisten diabeteksen lisääntyminen selkiytynee tämän tutkimusprojektin seurauksena.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15902849
http://www.alphagalileo.org/ViewItem.aspx?ItemId=5945&CultureCode=en
Jyrki Dee
Kuinkahan kauan näitä lähipäiviä riittää... kohta niitä on vissiin ollu jo kuukauden. Voisi herra Christel Lamberg-Allardt, yrittää löytää jostain rausta sen verran aikaa, että ehtisi vastata jotain...
VastaaPoistaTämä venailu alkaa tuntua jo siltä, kun odottaisi, koska Suomen miehet pelaa jalkapallon arvoturnauksessa...
Mutta hyvää kannattaa odottaa, eikö?
-pikkuorava-
En tiedä mikä siinä Christel Lamberg-Allardtissa on kummalista. Tutkija tutkijoiden joukossa, jolla on oma mielipide asiaan.
VastaaPoistaTäällä on esitetty paljon hyviä väitteitä ja tutkimuksia d-vitamiinin puolesta. Lukijan on syytä kuitenkin huomioida, että suurin osa tutkimuksista on melko helposti tieteelliseltä kannalta kyseenalaistettavia. Tutkimusta siis tarvitaan yhä.
Flunssan poistoon maapallolta d-vitamiin avulla en usko. Aiheeseen vaikuttaa paljon muutkin tekijät (geenit,immuunijmän tila,ulkoiset olosuhteet,henkilön kunto...)
Tutkija
Uusnomiidi, kommenttien alkupuolella sanoit sairastavasi Crohnin tautia. Tiesitkö, että gluteeniviljoilla (ruis, vehnä, ohra, kaura) voi olla hyvin paljon tekemistä taudin kanssa?
VastaaPoistaVaaralliset viljat -kirjassaan luvussa 7 Brady & Hoggan luettelevat listan autoimmuunitaudeista, joiden tapauksessa keliakia ja gluteeniherkkyys tulisi sulkea pois. Yksi näistä parista kymmenestä on juuri Crohnin tauti.
-----
James Brady, Ron Hoggan: Vaaralliset viljat -- gluteeniviljat saattavat vaarantaa terveteytesi
Kustantaja: Rasalas kustannus
(C) James Brady, Ron Hoggan, 2002
SISÄLLYS
LUKU 1 VILJAT JA IHMINEN: KEHITYSOPILLINEN YHTEENTÖRMÄYS
LUKU 2 KELIAKIASAIRAUDEN TYYPIT JA EI-KELIAAKINEN GLUTEENIHERKKYYS
LUKU 3 PROAKTIIVINEN RISKIEN MÄÄRITTÄMINEN
LUKU 4 KAIKENMUOTOINEN GLUTEENIHERKKYYDEN TESTAAMINEN
LUKU 5 ELÄMÄÄ GLUTEENIN JÄLKEEN
LUKU 6 YHTEYS SYÖPÄÄN
LUKU 7 GLUTEENI, MOLEKYYLIEN SAMANKALTAISUUS JA AUTOIMMUUNITAUTI
LUKU 8 OSTEOPOROOSI JA GLUTEENI
LUKU 9 AIVOSAIRAUDET JA GLUTEENI
LUKU 10 SUOLISTOSAIRAUDET JA GLUTEENI
LUKU 11 MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN TUTKIMUSTA, TEORIOITA JA HOITOJA
----
Itse en tiedä, mikä on Crohnin tauti, mutta hankin kirjan oman sairauteni vuoksi. Vituttaa, kun minä olen ollut sairaana viimeiset viisitoista vuotta, vaikka olen nuori mies, ja elämän olisi pitänyt olla edessä (muttei ollutkaan). Tieto ravinnon vaikutuksesta terveyteen olisi voinut helpottaa vuosikausien kärsimystä. Systeemi vaan sattuu olemaan rakentunut niin, etteivät lääkärit hallitse ravitsemusta. Niin ollen juuri kukaan ei ymmärrä sairauksien hoitamista ruokavaliolla.
Itseään maailman viisaimpina pitävät suomalaiset ravitsemuksen ja lääketieteen tutkijat kertovat meille, että (a) ruisleipä ja muutkin viljat on välttämätöntä terveydelle (b) keskipäivällä ei pidä mennä ulos, sillä aurinko on vaarallista. Ehkä jotkut pysyvät tällä ohjeistuksella terveenä, mutta minulle se on KUOLEMAN RESEPTI.
Valtion Ravitsemusneuvottelukunta, suositelkaa vaan jatkossakin kaikille samaa ruokavaliota sairauksista ja ruoka-aineherkkyyksistä huolimatta! Tulen vetämään teitä henkilökohtaisesti turpaan, koska ANNATTE YMMÄRTÄÄ, ettei yksilöiden välillä ole eroja. Tiedän mielestä kaikki on hyvin, kun kymmenestä ihmisestä yhdeksän pysyy ohjeillanne terveenä ja yksi päätyy sairaseläkkeelle tai lääkekierteeseen kolmekymppisenä.
Sori, tuli vähän kiihdyttyä. En aio pahoinpidellä ketään.
VastaaPoistaAnonyymi kirjoitti...
VastaaPoista"Uusnomiidi, kommenttien alkupuolella sanoit sairastavasi Crohnin tautia. Tiesitkö, että gluteeniviljoilla (ruis, vehnä, ohra, kaura) voi olla hyvin paljon tekemistä taudin kanssa?"
Tiedän tämän erittäin hyvin ja kirjoitan asiasta muuallekin. Itse asiassa sietoni gluteeniviljoja kohtaan on _parantunut_ D-vitamiinin myötä. Toki minulle kelpaa vain luomuruis ja sekin silloin tällöin.
Juuttelen juuri jenkkiläisen farmakologian tohtorin ja sydäntautilääkärin (molemmat koulutukset) siitä, että voiko D-vitamiini vaikuttaa myös suoliston peristaltiikkaan ELI ruokasulaa möyhentävien lihasten toimintaan. Tämä selittäisi osaltaan myös sitä, miksi JUURI ME valkonaamat näytämme tarvitsevat hysteerisiä määriä kuituja. Afrikassa tulla toimeen PALJON vähemmällä ja mitä heillä olikaan mitä meillä ei ole?
Aivan.
Deen ja lihasten suorituskyvyn välillä on havaittu luotisuora viiva - jos kärsit D-vitamiinin puutteesta niin saat rasitusmurtumia, kaatuilet enemmän, tasapainosi on huonompi, sinulla on VÄHEMMÄN lihassoluja ja ne ovat pienempiä, puhumattakaan siitä että toivut hitaammin, kärsit enemmän lihassäryistä, selkäsäryistä ja nivelsäryistä.
Lihasten kannalta optimaaliset D-vitamiinitasot (noin 125 nmol/l) omaa meillä päin noin pari kolme ihmistä sadasta tuhannesta. Päiväntasaajalla taas ehkä 70-80%.
Do the math.
Täältä lienee hyvä aloittaa:
http://manninen-nutraceuticals.blogspot.com/2009/05/runsas-d-vitamiinin-saanti-maksimoi.html
Aiheesta on tulossa myös KIRJA eräältä tuon tutkimusartikkelin tekijöistä - Marc Sorensonilta. Hänen opuksensa "Vitamin D3 and Solar Power for Optimal Health" on varmasti tällä hetkellä PARAS yleistajuinen esitys D-vitamiinin terveysvaikutuksista.
Tuo gluteeniherkkyys on luultavasti Suomen _toiseksi_ merkittävin terveysongelma. Gluteeni allergisoi kudoksia aivoista ihoon ja suolistoon ja vasta-aineiden katoaminen verestä kestää puolisen vuotta. Liitos Crohnin tautiin on ollut tiedossa vuosikausia - PELKKÄ vehnän poisjättäminen ei tosin juuri vaikuttanut omiin oireisiin. Tässä perusinfoa "vuotavan suolen oireyhtymästä" ja gluteenista:
http://nephropal.blogspot.com/2009/07/leaky-gut.html
Puhumattakaan siitä että gluteenin ykköslähde VEHNÄ sisältää OPIOIDEJA jotka selittävät osaltaan myös sitä miksi niin monet ihmiset jäävät "sokerikoukkuun" esim leivonnaisiin. Tosiasiassa kyseessä saattaakin olla VEHNÄkoukku.
Virallinen "gluteeniallergia" eli keliakia on mielenkiintoisesti yleistynyt viime vuosikymmeninä:
"I think there are new estimates that (overt) celiac has changed from the 1950s from like 1:3000 to now 1:100. That is insane statistics. For the next 1-2 generations will it be 1:20... 1:5??"
Toinen todiste gluteenivehnän koukuttavuudesta on tietenkin siinä, kuinka kiihkouskovaisia leipäfaneja suuri osa suomalaisista on - nopein tapa saada hullun leima on edes ehdottaa, että leipä voisi olla epäterveellistä.
On tietenkin myös aiheellista kysyä, miksi gluteenin haitat näyttävät roikkuvan D-vitamiinin puutteen kyljessä - kuten käytännössä kaikki "sivilisaation sairaudet":
http://drbganimalpharm.blogspot.com/2008/06/wheat-is-it-evil-or-just-in-face-of.html
D-vitamiiniryhmä saa syksyn 2009 aikana valmiiksi selvityksenä ja ehdotuksensa siitä, millä keinoilla suomalaisten D-vitamiinisaantia voitaisiin lisätä. Ryhmä ei muuta suositusta, sillä mahdolliset muutokset tehdään pohjoismaisena yhteistyönä. Maailmalla käydään erittäin vilkasta keskustelua suosituksista. Iso-Britanniassa valmistellaan jonkinlainen konsensuslausunto, joka pohjautuu heinäkuun alussa pidetyn kokoukseen keskusteluun. Heillä ei ole tällä hetkellä saantisuositusta. Reinhold Vieth oli mukana puolustamassa korkeita saantisuosituksia, mutta yleinen mielipide oli paljon maltillisempi, ja korostettiin sitä, että emme tiedä haittavaikutuksista riittävästi. Lokakuun alussa pidetään 13. kansainvälinen D-vitamiinikongressi Belgiassa (vitamin D workshop), jossa järjestetään debatti saantisuosituksista. Haluan siis korostaa, että D-vitamiinitutkijapiireissä ei olla päästy yhteisymmärrykseen sopivasta saannista. Oma käsitykseni on, että riittävää näyttöä suurten saantien höydyistä ei ole, ja niiden haitoista vielä vähemmän. D-vitamiini on toksinen aine jolla on vaikutus kalsiumaineenvaihduntaan. Se että isoissa epidemiologisissa tutkimuksissa on löydetty yhteys jonkun taudin riskin ja D-vitamiinitasojen välillä, ei tarkoita sitä että kyseessä on suora syy-seuraus. Hyvää syy-seurausnäyttöä hiukan isompien annosten suhteen on murtumien ehkäisyssä: päivittäinen 20 µg lisä voi estää luunmurtumien syntyä vanhemmalla iällä. Mutta keskimääräinen saanti Suomessa ei ole tällä hetkellä kaikilla ihmisillä riittävä – toisaalta toisten saanti voi olla erittäin hyvä. Saantisuositus tarkoittaa sitä, että väestöstä 95% saa D-vitamiinitarpeesta tyydytetyksi
VastaaPoistaTässä ketjun ENSIMMÄISESSÄ viestissä nimimerkki Valtsun esittämä tutkimusartikkeli luettavaksi, jossa Lamberg-Allardt ja KUUSITOISTA (16) muuta D-vitamiinitutkijaa suosittelevat LAPSILLE painokerrointa 25 µg x 11 painokiloa:
VastaaPoista"Until we have better information on doses of vitamin D that will reliably provide adequate blood levels of 25(OH)D without toxicity, treatment of vitamin D deficiency in otherwise healthy children should be individ-
ualized according to the numerous factors that affect 25(OH)D levels, such as body weight, percent body fat, skin melanin, latitude, season of the year, and sun exposure.
The doses of sunshine or oral vitamin D3 used in healthy children should be designed to maintain 25(OH)D levels above 50 ng/mL. As a rule, in the absence of significant sun exposure, we believe that most healthy children need about 1,000 IU of vitamin D3 daily per 11 kg (25 lb) of body weight to obtain levels greater than 50 ng/mL. Some will need more, and others less.
In our opinion, children with chronic illnesses such as autism, diabetes, and/or frequent infections should be supplemented with higher doses of sunshine or vitamin D3, doses adequate to maintain their 25(OH)D levels in the mid-normal of the reference range (65 ng/mL) — and should be so supplemented year round."
http://www.vitamindcouncil.org/PDFs/cannell-et-al-vitamin-d-deficiency-epidemic.pdf
Olkaa hyvä ja lukekaa vielä Sundqvistin blogiviestin terveiset Lamberg-Allardtilta. Sitten lukekaa yllä oleva uudestaan.
Sitten käyttäkää päätänne.
Christel Lamberg-Allardt kirjoitti...
VastaaPoista"Oma käsitykseni on, että riittävää näyttöä suurten saantien höydyistä ei ole, ja niiden haitoista vielä vähemmän. D-vitamiini on toksinen aine jolla on vaikutus kalsiumaineenvaihduntaan. Se että isoissa epidemiologisissa tutkimuksissa on löydetty yhteys jonkun taudin riskin ja D-vitamiinitasojen välillä, ei tarkoita sitä että kyseessä on suora syy-seuraus. Hyvää syy-seurausnäyttöä hiukan isompien annosten suhteen on murtumien ehkäisyssä: päivittäinen 20 µg lisä voi estää luunmurtumien syntyä vanhemmalla iällä. Mutta keskimääräinen saanti Suomessa ei ole tällä hetkellä kaikilla ihmisillä riittävä – toisaalta toisten saanti voi olla erittäin hyvä. Saantisuositus tarkoittaa sitä, että väestöstä 95% saa D-vitamiinitarpeesta tyydytetyksi"
Kiitos asiantuntijalausunnosta! Käsittääkseni suoituksissa tulisi edetä niin, että ensin määritellään mikä 25(OH)D-taso in riittävä ja sitten katsotaan paljonko D3-vitamiinia päivässä tämän tason saavuttamiseen ja ylläpitämiseen tarvitaan. Näin kaiketi tehdäänkin?
Tutkimuksissa on esitetty painavia perusteita sille, että 25(OH)D-tason tulisi olla vähintään 80 nmol/l (tai 75 nmol/l). Tuon tason alittavia arvoja näytetään nykyisin useimmiten pidettävän D-vitamiinin puutoksena. Olenko väärässä, jos oletan, että tästä on jopa melko laaja konsensus?
Täällä Suomessa kiinnostavat erityisesti pimeän vuodenajan 25(OH)D-tasot. Uskoakseni vain hyvin pieni vähemmistö täällä pystyy ylläpitämään 80 nmol/l yli talven ilman ravintolisiä ja heillekin 25(OH)D-tason suurehko kausittainen vaihtelu voi tuottaa haittaa. Enemmistö tarvinnee ravintolisiä talvella, mutta tietyn D3-annoksen 25(OH)D-tä kohottava vaikutus voi vaihdella jopa kuusinkertaisesti eri henkilöiden välillä riippuen mm. painosta, iästä ja geneettisistä tekijöistä. Paras ratkaisu sii varmaan olis määrittää D3-tarve yksilökohtaisesti 25(OH)D-mittauksilla. Jos tähän kustannus- tms. syistä voida mennä, pitänee löytää kullekin ikäryhmälle annos, jolla tietty suuri prosentti (95%?) väestöstä saadaan yli 80 nmol/l (tai 75 nmol/l) eikä kukaan joudu toksiselle alueelle. Heaney or eräässä yhteydessä esittänyt NHANES III -aineistoon perusteen, että USAssa 50 µg/vrk (2000 IU/vrk) voisi olla tällainen annos aikuisväestölle. Korkeampiakin arvioita (mm. Aloia) olen nähnyt, mutta nähdäkseni tässä vaiheessa olisi tärkeätä päästä suhteellisen nopeasti yhteisymmärrykseen annoksesta, jonka enemmistö voisi hyväksyä. 50 µg annoksella on se psykologinen atu, että se on nykyistenkin suositusten mukaan turvallinen.
Ehkä "suurista" D-vitamiinannoksista ei ole vielä riittävästi pitkäaikaisnäyttöä, mutta alle 80 nmol/l 25(OH)D tasojen haitoista on ymmärtääkseni aika vahvaa näyttöä. Jos minimitason 80 nmol/l takaamiseksi 95-97.5% väestöstä tarvitaan 50 µg päiväaannosta, ei tällaista annosta mitenkään voida pitää suurena etenkään, kun otetaan huomioon, että kauniina kesäpäivänä kokovartaloaltistuksella auringosta voi saada 250-625 µg 20 minuutissa ja että pienin päiväannos, jolla toksisia vaikutuksia pitkäaikaiskäytössä on havaittu (NAEL), on 750 µg).
Tärkeintä mielestäni kuitenkin olisi, että saataisiin suhteellisen nopeasti aikaan ainakin mimimisuositus, joka oleellisesti parantaisi nykytilannetta, hienosäätöä ylöspäin voidaan sitten tarvittaessa tehdä myöhemmin, kun kokemusta karttuu ja uusia tutkimustuloksia ilmestyy. Ei kosmeettisia muutoksia tällä kertaa, kiitos!
Matti Narkia kirjoitti:
VastaaPoista"kokovartaloaltistuksella auringosta voi saada 250-625 µg 20 minuutissa ja että pienin päiväannos, jolla toksisia vaikutuksia pitkäaikaiskäytössä on havaittu (NAEL), on 750 µg)."
Piti siis olla
kokovartaloaltistuksella auringosta voi saada 250-625 µg 20 minuutissa ja että pienin päiväannos, jolla toksisia vaikutuksia pitkäaikaiskäytössä on havaittu (NOAEL), on 750 µg).
"D-vitamiini on toksinen aine jolla on vaikutus kalsiumaineenvaihduntaan."
VastaaPoistaRakastan tätä kommenttia, siis ihan aina. ;-)
Vitamin D Councilin John Cannell kirjoitti uunituoreesta D-vitamiiniseminaarista seuraavaa (lih. by Neo):
http://list.netatlantic.com/t/47863444/77837810/113957/0/
"If you scroll down on the above link you can listen to dozens of presentations at the recent FNB on Vitamin D and the talks range from “more is urgently needed,” to “nothing should change until scientists get a lot more money,” to “Vitamin D is poison.” Of course it is poison, as Paracelsus said, “All things are poison, and nothing is without poison, only the dose permits something not to be poison.” The readers of this newsletter will remember that vitamin D is used as a rat poison. I love the fact that the U.S. government recommends Americans take a rat poison every day, but THEY DO NOT RECOMMEND ENOUGH RAT POISON".
D-vitamiini ON myrkyllistä. Se on rotanmyrkky. Itä-Saksassa asiaa tutkittiin PIKKULAPSILLA vuosiKYMMENIÄ (35 VUOTTA !!!) äärimmäisen häiritsevän suurilla annoksilla ja tässä tuloksia (lih. minun):
VastaaPoistahttp://list.netatlantic.com/t/47863444/77837810/117112/0/
"The policy was in place FOR 35 YEARS (!!?). The first 600,000 IU (15 000 µg/p) DOSE was given at three months and then every three months until the child was 18 months of age. This works out to an average of 6,000 IU per day (actually, for several technical reasons it is not equivalent) for 18 months. The authors collected blood before the dose and then 2 weeks after the quarterly dose to obtain 25(OH)D, 1,25(OH)D, and calcium levels on a total of 43 infants.
Before the first dose, at 3 months of age, the average infant was extremely deficient (median 25(OH)D of 7 ng/ml / 17,5 nmol/l). Two weeks after the first dose the average 25(OH)D level was 120 ng/ml, the second dose 170 ng/ml, the third dose, 180 ng/ml, the fourth dose, 144 ng/ml, the fifth dose, 110 ng/ml and after the sixth and final dose, 3.6 million total units, at age 18 months, the children had mean levels of 100 ng/ml. That is, BY THE 15 and 18 month doses, the children were beginning to EFFECTIVELY HANDLE THESE MASSIVE DOSES.
The highest level recorded in any of the 43 infants was 408 ng/ml (1020 nmol/l) at age 9 months, two weeks after the third 600,000 IU dose. Thirty-four percent of the infants had at least one episode of hypercalcemia but only 3 had an elevated serum 1,25(OH)D. The authors reported that “all the infants appeared healthy,” even the infant with a level of 408 ng/ml, that is, NO CLINICAL TOXICITY was noted IN ANY OF THESE INFANTS.
They also reported that “repeated inquires in GDR have FAILED to identify clinical Vitamin D toxicity as a result of the prophylactic program.” The pediatricians and health officials in the GDR just did not look hard enough for toxicity as such doses will certainly cause clinical toxicity, right? Or maybe such doses only cause asymptomatic hypercalcemia and not clinical toxicity. It would be interesting to look at the infant mortality in East Germany during those years, compared to similar Eastern European countries, as well as current cohorts of German adults who underwent such treatment as an infant."
Aika rapeita annoksia annettu lapsille DDR:ssä ihan pikkuvauvoista lähtien, ilman PIENINTÄKÄÄN näyttöä myrkyllisyydestä?
Niin ja meillähän on jo "ihmiskoe" Suomesta 50-60-luvuilta, jolloin päiväannos oli 100-125 µg. Eikä MITÄÄN raportoituja terveysongelmia pediatrian professorien Bruce Hollisin ja Carol Wagerin mukaan. (mt.)
Montako kymmentä tutkimusvuotta - jos 35 vuotta EI RIITÄ - vielä tarvitaan IMEVÄISILLÄ, ennen kuin 50 kertaa painavammille aikuisille uskalletaan suositella EDES SAMAA annosta kuin KESKOSKAAPISSA eläville VAUVOILLE!!??
Mutta ihana ja kaunis KIITOS sinulle Christel kun olit viime vuonna allekirjoittamassa tuota yllä viittaamaani artikkelia 16 huippututkijan kanssa D-vitamiinin saannista - olen IHAN samaa mieltä annostuksista... LAPSILLE. 8-)
Aloin itse toteuttamaan sitä (alkuun tietämättäni) TÄYSIN laskukaavan mukaisella annoksella 190 µg/p ja jo parissa viikossa keskivaikea, solusalpaajilla hoidettava Crohnin tautini oli remissiossa. Samoin verenpaine laski optimaaliseksi JA ruoka-aineyliherkkyyteni paranivat.
Tehokasta myrkkyä tuo D-vitamiini !!!
Poiketaan hetkeksi "aiheesta" eli Suomen varmasti parhaan D-vitamiinitutkijan kanssa keskustelemisesta. Anteeksi kovasti.
VastaaPoistaEturauhassyöpä ja D-vitamiini näyttävät olevan naimisissa (lih. minun):
"The study showed that men with biopsy proven prostate cancer, who had THE HIGHEST vitamin D levels, were UP TO 6 (SIX) TIMES LESS LIKELY to DIE than men with the lowest levels over the 4 years of the study. SIX TIMES! That is a treatment effect, so yes you should take vitamin D."
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19156140
Ihan seinähullua. Tulee ihan masennusoireiden assosiaatio mieleen (11,6-kertainen riski sairastua matalilla tasoilla).
"Eturauhassyöpä on tällä hetkellä Suomen yleisin syöpämuoto ( syöpärekisteri ). Vuonna 2002 se ohitti naisten rintasyövän sekä lukumääräisesti että ilmaantuvuuden perusteella arvioituna.
Vuonna 2005 uusia tapauksia todettiin 5320. Eturauhassyövän ikävakioitu ilmaantuvuus oli tuolloin 115 tapausta 100 000 henkilövuotta kohti. Eturauhassyövän osuus kaikista miesten syövistä oli 37 % ja miesten urologisista syövistä 81 %. Uusien tapausten lukumäärä yli kaksinkertaistui ja ilmaantuvuus kasvoi liki KAKSINKERTAISEKSI vuosien 1995 ja 2005 välisenä aikana."
http://www.suomalaineneturauhassyopa.fi/sivut/index.php?option=com_content&task=section&id=18&Itemid=176
Eturauhassyövän aktiivisuutta tutkitaan verinäytteestä otettavan prostataspesifisen antigeenin eli PSA-arvon avulla. Keskustelun lukijat muistanevat, että jo 50 µg D-vitamiinia PÄIVÄSSÄ on laskenut interventiotutkimuksessa PSA-arvoa SELVÄSTI ilman sivuvaikutuksia !!!
Jos tällaiset tutkimustulokset eivät oikeuta interventiotutkimuksia ja hoitosuositusten tarkistamista, niin MIKÄ oikeuttaa!?
Neonomide sanoi...
VastaaPoista"Ongelma on se, että puhutaan vaikkapa STATIINIEN syöttämisestä kansalle ja KRITISOIDAAN sitä, mutta samat änkyrätahot kuten terveyssosiologit eivät tiedä puluakaan D-vitamiinista."
Ai niin, statiinit. Ne ihmelääkkeet, joilla alennetaan kolesterolia ja pelastetaan valtavasti ihmishenkiä. Mihin niiden teho perustuneekaan?
Ne nostavat D-VITAMIINITASOJA.
Dramaattisesti.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19543962
Atorvastatiini (Crestor), kaikkein tehokkaimpana (ja kalleimpana) pidetty statiini joka on ehkäissyt JUPITER-trialissa MATALAN riskitason ihmisillä 50% halvauksia & sydänkohtauksia, on nostanut D-vitamiinitasoja TALVELLA tasolta 35 nmol/l tasolle 90 nmol/l vain KAHDESSA KUUKAUDESSA !
Atorvastatiini, kuten muutkin statiinit, vaikuttaa hassusti MONEEN asiaan ihmisten terveydessä (pleiotropic):
"I loved what the author concluded, "We have NO IDEA of the mechanism involved." Nor do I, as statins should lower, not increase, vitamin D levels because statins reduce Vitamin D's precursor, cholesterol. As Dr. Yavuz said, "This is clearly an opportunity for further research."
These results are simply amazing, from 14 to 36 ng/mL in 8 weeks and the study was conducted in the winter, when levels should fall, not rise. Just think, if the pleiotropic (many effects) statin drugs work by simply raising Vitamin D levels (and statins' pleitropic effects are certainly not mediated through lowering cholesterol levels), then that is one expensive way to raise Vitamin D levels. However, it is THE PERFECT COMMENTARY on the American health care system; that is, in America WE USE STATINS to treat Vitamin D deficiency, not Vitamin D."
http://www.vitamindcouncil.org/newsletter/vitamin-d-studies-of-interest.shtml
Aiotaanko Suomessakin kenties apinoida jenkkien "tieteellistä mallia" ja alkaa tankkaamaan lihaville lapsillekin statiineja - kuten on uhkailtu lääketieteen piirissä jo muutaman vuoden ajan?
Tankatako lapsille statiineja vaiko D-vitamiinia - kumman turvallisuudesta lapsilla on ENEMMÄN näyttöä !?
Onko atorvastatiinia tutkittu PIKKULAPSILLA aina 18 ikävuoteen asti 35 VUODEN ajan kuten D-vitamiinia ?
Onko...?
Neonomide kirjoitti:
VastaaPoista""I loved what the author concluded, "We have NO IDEA of the mechanism involved." Nor do I, as statins should lower, not increase, vitamin D levels because statins reduce Vitamin D's precursor, cholesterol. As Dr. Yavuz said, "This is clearly an opportunity for further research.""
Kuten aikaisemmin mainitsin, mahdollista mekanismia pohditaan artikkelissa
http://www.ajconline.org/article/PIIS000291490602488X/fulltext
Ja in vitro tutkimuksessa
http://www.ajconline.org/medline/record/ivp_00222275_30_379
vuodelta 1989 havaittiin, että riittävän suurina pitoisuuksina 25(OH)D on HMG-CoA -reduktaasiestäjä eli statiini.
Loistokappale hetki sitten linkkaamastani 17:sta D-vitamiinitutkijan manifestista viime vuodelta:
VastaaPoista"The first thing to remember is that the current Adequate Intakes (AI) and Upper Intake Levels (UL) of vitamin D for children, set by the US Institute of Medicine’s Food and Nutrition Board (FNB) in 1997, are intended for non–medically supervised intake and do not — and never did — apply to medically supervised treatment.
Astonishingly, the FNB says that the AI for vitamin D is the same for the largest pregnant woman
as for the smallest premature infant (200 IU/d) — frightening advice for pregnant women, in light of animal studies that showed that gestational vitamin D deficiency causes both neuronal injury and autistic-like gross morphological changes in the brains of offspring.
Furthermore, the FNB’s ULs for a 1-year-old, 9-kg (20 lb) child and a 30-year-old, 135-kg (300 lb) adult are also the same — 2,000 IU/d — and are based on their
selective focus on 1 flawed study; ample new data from well-conducted clinical trials support raising the UL to 10,000 IU.
The 1997 FNB recommendations offend the most basic principles of pharmacology and toxicology, leading us to conclude that the current official guidelines and limitations for vitamin D intakes are scientifically indefensible."
Vapaa suomennos: tähänastiset D-vitamiinisuositukset ovat yhteen (1) tutkimukseen perustuvaa mutua joka on farmakologian perusteita vastaan ja raskaana olevien naisten tapauksessa sikiön hermoston ja aivojen epämuodostumille eläinkokeiden perusteella voimakkaasti altistava, kauhistuttava virhekäytäntö.
"Nykysuosituksia ei voida mitenkäään puolustella tieteellisesti" - noin tuossa lukee, 17 tutkijan tekstiä !!!
Kuinka *helvetin* paljon näyttöä tarvitaan D-vitamiinisuositusten nostamiseksi?
Neonomide:
VastaaPoistaOletko tuota seuraavaa lukenut?
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15225780
Epigenetic repression of transcription by the Vitamin D3 receptor in prostate cancer cells.
Siinä oli yksi mun lempi sana mukana (epigeneettinen) ja tottahan sieltä löytyi mielenkiintoisia havaintoja sisältä.
"Normal prostate epithelial cells are acutely sensitive to the antiproliferative action of 1,25(OH)2D3 whilst prostate cancer cell lines and primary cultures display a range of sensitivities.We hypothesised that key antiproliferative target genes of the Vitamin D receptor (VDR) were repressed by an epigenetic mechanism in 1,25(OH)2D3-insensitive cells."
Minusta ehdottomasti mielenkiintoisin juttu tässä on se tapa millä VDR:n toiminta palautetaan:
"the growth suppressive actions of 1,25(OH)2D3 can be restored by co-treatment with low doses of histone deacetylation inhibitors, such as trichostatin A (TSA) to induce apoptosis."
Arvatkaapa mikä tässäkin ketjussa mainittu yhdiste on tavallisin HDAC estäjä? ;)
Christel Lamberg-Allardt ja virallinen lähestymistapa on mielestäni täysin oikea. Korostan Christelin tapaan tutkimuksissa löydetyn yhteyden ja syy-seuraussuhteen eroja. Vaikka yhteys löydetään keskeisen vaikuttajan löytyminen tähän yhteyteen ei aina ole helppoa ja vaatii todella tarkkoja tutkimusolosuhteita.
VastaaPoistaD-vitamiinista kiinnostuneen keskustelun lukijan kannattaa pitää mielessä, että tutkimuksia tehdään vuosittain satoja tästäkin aiheesta. Eri tutkimuksissa ja tutkijoilla on omat näkö- ja tutkimuskulmat aiheisiin. Aika usein tutkimuksissa vedetään nopeita johtopäätöksiä esim. d-vitamiinin hyödyllisyydestä koska halutaan löytää jotain ja turvata myös jatkorahoitus.
Usein myös nämä d-vitamiinipositiiviset tutkimukset nostetaan esille mutta ei niitä kymmeniä tutkimuksia, joissa ei ole löydetty hyötyjä yms.
Mielestäni aihetta pitäisi mitä pikimmiten tutkia puolueettomasti ja tehokkaasti.
Tutkija
Tuohon Neon eturauhassyöpä kommenttiin,
VastaaPoista"Eturauhastestit johtaneet miljoonan miehen turhaan diagnosointiin"
http://verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=10980:eturauhastestit-johtaneet-miljoonan-miehen-turhaan-diagnosointiin&catid=12:tiede-paeaeuutinen-&Itemid=7
Maallikon mutinaa D-vitamiinista ja suosituksista. Itselleni olen suositellut 125 mcg toistaiseksi, magnesiumit ja muut tilpehöörit mukana. Pullamössö, sokeri ja einekset pois.
VastaaPoistaLambert-Allardtin allekirjoituksen esiintymisen ristiriitaisuus tietenkin ihmetyttää, eikö tutkija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja voi elää samassa persoonassa skitsoilematta? Mikä on sitä ’parempaa tietoa’?
Pari tänäistä uutista hahmotti hiukkasen itselleni tutkimuksen laajaa kenttää, autoimmuunisairaudet ja eturauhassyöpä on tässäkin keskustelussa tuotu esiin Deen yhteydessä,
Researchers find first evidence of virus in malignant prostate cells
September 7th, 2009
"In a finding with potentially major implications for identifying a viral cause of prostate cancer, researchers at the University of Utah and Columbia University medical schools have reported that a type of virus known to cause leukemia and sarcomas in animals has been found for the first time in malignant human prostate cancer cells."
http://www.physorg.com/news171564160.html
Scientists pinpoint critical molecule to celiac disease, possibly other autoimmune disorders
"We hope pre-haptoglobin 2 will be a door to a better understanding of not just celiac disease, but of several other devastating conditions that continue to affect the quality of life of millions of individuals," says Dr. Fasano. "This is quite a remarkable molecule that was just flying under the radar. We would have never have thought it would be the key. Now that we have identified this molecule, we are able to replicate it in the lab to use for research purposes. We hope to learn much more about it and its potential for treating and diagnosing celiac disease and other autoimmune conditions. This molecule has opened innumerable doors for our research."
http://www.physorg.com/news171565111.html
Mikä mahtaa olla synergia D-tutkijoiden ja muiden välillä? Onko yhteistyötä, eturistiriitoja. Rahoitus? Vieth ja Marshall nyrkkitappelussa?
No more Mr. Nice Guy :-) , ei kehtoo enempää. Kommentointi näyttää siirtyneen toksisuuspuolelle. Kerron jos jotain ilmenee.
Tämä juolahti mieloseen vielä, voiko tutkimusalan jatai -kohteen valintaan/valikoitumiseen soveltaa porttiteoria allegoriaa? Tai koronkiskontaa, they lured me in, now I can’t get out!
VastaaPoista??????? ;-/
Kummitus kirjoitti...
VastaaPoista"Lambert-Allardtin allekirjoituksen esiintymisen ristiriitaisuus tietenkin ihmetyttää, eikö tutkija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja voi elää samassa persoonassa skitsoilematta? Mikä on sitä ’parempaa tietoa’?"
Täällähän on ollut useaan kertaan näkemyksiä, että tutkijalla saa olla "mielipiteitä" kuten kenellä tahansa muullakin, millä ilmeisesti tarkoitetaan sitä ettei ole pulunkaan väliä suositteleeko tutkija vertaisarviointilehdessä jopa 20 kertaa suurempia annoksia (16 muun tutkijan kanssa) kuin suomalaisessa lehdistötiedotteessaan.
Kuten sanoin, käyttäkää PÄÄTÄNNE.
On olemassa sellainen asia kuin "poliittinen korrektius". Se VOI vaikuttaa siihen mitä tutkija haluaa ilmaista missäkin yhteydessä ja mitä ei. Käsitteelle tulee käyttöä, kun tutkija saadaan kiinni ns. "housut kintuissa".
Eihän D-vitamiini tee juuri muuta kuin vähentää ykköstyypin diabetesta 86%, HOITAA useita SYÖPIÄ, nostaa mahdollisesti enemmän insuliiniherkkyyttä kuin tämän hetken käytetyimmät LÄÄKKEET, ehkäisee ainakin puolet lonkkamurtumista, puutos korreloi 12-kertaisen masennusriskin kanssa, lisää dramaattisesti MS-tautia, skitsofreniaa, flunssia ja autoimmuunisairauksia, ientulehdusta sekä on todettu VÄHINTÄÄN yhtä merkittäväksi sydänsairauksien riskitekijäksi kuin lipidit kuten LDL.
Mitä pienistä. Onhan tutkijoilla oikeus (poliittisesti korrekteihin) mielipiteisiinsä.
Anteeksi jo kuulostan hieman epätahdikkaalta, mutta omat vatsanpeitteeni olisi todennäköisesti jo revitty skalpellilla auki ja olisin nauttinut virallisen hoitosuosituksen mukaista kuukausia kestävää (luustoa, ihoa ja metabolismia runtelevaa) kortisonihoitoa ilman D-vitamiinin löytämistä omaan sairauteeni. Puhumattakaan lymfoomariskiä todistetusti nostavan solusalpaajan annoksen nostamisesta. Myöskin tuhansia euroja vuodessa (yhteiskunnalle) maksavat biologiset lääkkeet olisivat varmasti "loogisempi" vaihtoehto, vaikka niihin on kuollut vuosittain yli 20 ihmistä Suomessa.
VastaaPoistaPelkästään paksusuolensyövän riskin alenemisesta 50-80% minua ei olla informoitu MISSÄÄN vaiheessa vaikka tieto Deen roolista on tutkijoille tuttua jo 80-luvulta.
En ole idiootti, mutta pidän sitä raivostuttavana, että meitä sairaita näköjään pidetään sellaisina.
Myöskin kanssasairastajien hampaiden tippumista, lähes spontaaneja luunmurtumia, RAJUJA akuutteja, psoriasista, tulehdusherkkää atopiaa, masennusta, sisäelimiä lävistäviä fisteleitä, peräsuolipaiseita, hyvin kivuliaita niveltulehduksia, selkärankareumaa ja elämänlaadun heikkenemistä viereestä vuosikausia seuranneena voin sanoa, että huumoriosasto on aiheen suhteen ollut jo kauan varsin vähissä.
Muistinko jo mainita, että neljäs kirjain myös ehkäisee atooppisia ihoinfektioita, sen analogi on TEHOKKAIMPIA psoriasislääkkeitä (kalsipotrioli), parantaa TERVEIDEN mielialapisteitä selvästi, alentaa pieninäkin annoksina niveltulehdusta ja tulehdusarvoja ja ehkäisee reumaa ainakin 40%, ehkäisee varmasti ainakin 20% ientulehduksista, ehkäisee hampaiden reikiintymistä dramaattisesti ja (huhujen mukaan) ehkäisee kaatumisia, luunmurtumia ja parantaa yleiskuntoa lisäämällä lihasvoimaa ja kestävyyttä. Niin ja koe-eläimillä KOKONAAN ehkäisee kokeellisen IBD:n kehittymisen.
On ihan roskaa väittää, ettei "tutkimusta olisi tarpeeksi". Sitä on pikemminkin LIIKAA ja se on ollut todellinen ongelma jo kauan.
Olet Neo nyt näköjään unohtanut kokonaan Juicen teoreeman: "Ei virkamiestä muuten saata opettaa kuin viedä aitan taakse ja lopettaa."
VastaaPoistaEt ihan oikeasti voin täysjärkisesti olettaa, että Lääkintöhullutus ja muut terveydettömyysviranomaiset myöntäisivät oleensa kolossaalisesti väärässä.
Parasta mitä voi saada aikaan on saada sinne sellainen häpeän tunne, että eivät puutu järkevään D-vitamiinivalistukseen ja antavat 125 (my)g kapseleiden olla myynnissä.
MLT
Näyttäisi olevan IBD taudeissa D:n aktiivinen muoto usein kohollaan: http://www.onlinenews.com.pk/details.php?id=151547
VastaaPoistaEikös se Marshall höpise samansuuntaisia? Juuri tämän takia kunnollista tutkimusta tarvitaan heti.
Yhdessä potilastapauksessa (Crohn) D-vitamiinin käyttöön assosioitui korkea 1,25(OH)D ja hyperkalsemia. Tästä on sitten vedetty kovia johtopäätelmiä.
VastaaPoistaMutta olet oikeassa, asiaa pitäisi tutkia lisää. Itsellenihän aihe on erityisen tärkeä - mutta auringonvalo samalla tavoin nostaa D-vitamiinitasoja eikä oraalisen ja UVB-lähtöisen kolekalsiferolin säätelyjärjestelmässä olla TOISTAISEKSI löydetty eroja - as far as I know.
Christel Lamberg-Allardt kirjoitti:
VastaaPoista"Oma käsitykseni on, että riittävää näyttöä suurten saantien höydyistä ei ole, ja niiden haitoista vielä vähemmän. D-vitamiini on toksinen aine jolla on vaikutus kalsiumaineenvaihduntaan. Se että isoissa epidemiologisissa tutkimuksissa on löydetty yhteys jonkun taudin riskin ja D-vitamiinitasojen välillä, ei tarkoita sitä että kyseessä on suora syy-seuraus."
Robert P. Heaney sivuaa tätä aihepiiriä AJCN:n pääkirjoituksessa
Nutrition, chronic disease, and the problem of proof.
Heaney RP.
Am J Clin Nutr. 2006 Sep;84(3):471-2.
http://www.ajcn.org/cgi/content/full/84/3/471
Kirjoitin tuosta Heaneyn tekstistä kommenttia tänne ja toisesta aihetta sivuavasta artikkelista tänne:
VastaaPoistahttp://www.tiede.fi/keskustelut/post1146184.html#p1146184
Vanhan selaimen kirjanmerkeistä löytyi tämmönen CDC.gov-juttu NHANES:sta ja 25 OHD (OD?:)) mittauksista. Lukekoon ken jaksaa.
VastaaPoistaAnalytical Note for NHANES 2000-2006 and NHANES III (1988-1994)
25-Hydroxyvitamin D Analysis
http://www.cdc.gov/nchs/data/nhanes/nhanes3/VitaminD_analyticnote.pdf
CDC on messissä, missä CDI?
FBI? Kaukopartiomiehet (suomalaiset) ei syö D-vitskua tietääkseni, entä taistelulentäjät, sukellusvenemiehistöt ym. jne..
Hesarissa on tänään juttu
VastaaPoistaD-vitamiinin saantisuosituksia saatetaan nostaa lähivuosina
Kirjoitin sinne keskusteluosioon oman tarinani.
Juhani V:lle
Pippuri | 13.9.2009 20:00
Juhani V:lle
Minä olisin viimeistään reilu 20 vuotta sitten tarvinnut tietoa d-vitamiinin vaikutuksista terveyteen!
Lapsesta saakka harrastanut erilaisia liikuntamuotoja, koska ne ovat minulle mieluisia ja tuota luustoa kuormittavaa liikuntaa olen harrastanut niin kauan kuin muistan. Ruokana aina kotona itse valmisteluttua monipuolista ravintoa.
Hampaisiini aina tullut helposti reikiä. Selkäsärkyjäkin on ollut. Vajaa nelikymppisenä todettiin alinpien kaulanikamoiden kulumia. Mitään ohjeita en saanut tilanteen korjaamiseksi. Viisikymppisenä oikea ranteeni murtui kahdesta eri kohdasta viiden kuukauden välein.
Silloin riuhtaisin vihdoin ajattelemaan itseänikin ja aloin syömään yli viisikymppisille naisille tarkoitettua monipuolista lisäravinnetta, mutta siinä on vain 7,5 mikrogrammaa D-vitamiinia ja 800mg kalkkia. Tuosta lisäravinteen nauttimisesta huolimatta kuusikymppisenä tuli selkään skolioosi ja silloinkin sanottiin ettei sille voi tehdä mitään! Mitäs siinä sitten muuta kuin miettimään mikä on luustoni kunto tulevaisuudessa heikkeneekö se yhä edelleen ja miten minun elämäni tulee jatkumaan? Aikaakin on vierähtänyt jo muutama vuosi tuosta.
Pelottaa !
Jospa olisi ollut kunnon ravintosuositukset ja lääkäreillä tietoa asiasta, niin tilanteeni ei olisi tämä mikä nyt on.
Vasta pari kuukautta sitten löysin tälle sivustolle
http://www.tiede.fi/keskustelut/laaketiede-ja-terveys-f11/tapaus-d-vitamiini-t30602-2475.html
Luettuani tuota ketjua tajusin ainakin sen, että missä tässä maassa mennään. Kuka haluaa estää sen, etten minä tavallisena kansalaisena voi saada tietoa ja apua?
Kuinka paljon meitä täällä Suomessa mahtaakaan olla? Ei naurata yhtään.
http://www.hs.fi/keskustelu/D-vitamiinin+saantisuosituksia+saatetaan+nostaa+lhivuosina/thread.jspa?threadID=205312&tstart=0&sourceStart=0&start=20
Haluaako kukaan teistä antaa neuvoja paljonko kalkkia ja D:tä tulisi nauttia päivittäin tilanteen parantamiseksi tai asiantuntevaa tahoa, jonka puoleen saattaisin kääntyä?
Anonyymi kirjoitti:
VastaaPoista"Haluaako kukaan teistä antaa neuvoja paljonko kalkkia ja D:tä tulisi nauttia päivittäin tilanteen parantamiseksi tai asiantuntevaa tahoa, jonka puoleen saattaisin kääntyä?"
Sivulla
http://www.vitamindcouncil.org/
amerikkalainen lääkäri John J. Cannell antaa mielestäni hyvän ohjeen: Ota 125 µg (5000 IU) D3-vitamiinia päivässä ravintolisänä 3 kk ajan ja mittautta sittem seerumin 25(OH)D-tasosi, joka on D-vitamiinistatuksen paras mittari. Pyri toistuvin 25(OH)D-mittauksin ja annoksen säätämisten avulla saavuttamaan ja ylläpitämään
25(OH)D-tasosi valillä 125-200 nmol/l. Alle 80 nmol/l tasot katsotaan nykyisin D-vitamiinin puutokseksi.
Kalsiumin (kalkin) suhteen ohjeiden antaminen on hieman vaikeampaa. Jotkut lääkärit, mm. amerikkalainen tri Andrew Weil, eivät suosittele miehille lainkaan kalsiumravintolisiä, jos D-vitamiinistatus on hyvä. Jos kuitenkin haluat ottaa myös kalsiumia, voisit mielestäni ainakin hieman pienentää annosta.
D3-vitamiinin lisäksi kannattaisi ehkä ottaa myös K2-vitamiinia, magnesiumia ja booria. Lisäksi olisi syytä lisätä kasvisten ja hedelmien osuutta ruokavaliossa, siitä on hyötyä myös luustolle.
Eräs osteoporoosille altistava tekijä on ruokavaliosta johtuva lievä krooninen metabolinen asidoosi. Tämä tarkoittaa sitä, että ruokavalio tuottaa jatkuvasti pientä happoylijäämää, jota elimistö ei pysty täysin kompensoimaan etenkään vanhemmalle iällä, jolloin munuaisten toiminta heikkenee. Useimmat kasvikset (ei kuitenkaan vilja) ja hedelmät tuottavat emäsylijäämää, joten ne auttavat korjaamaan tilannetta. Magnesium, kalium ja kalsium myös auttavat neutraloimaan happoja, samoin bikarbonaatit kuten kalium- ja natriumbikarbonaatti (ruokasooda). Bikarbonaattien kanssa on kuitenkin syytä olla varovainen ja konsultoida lääkäriä, jos niitä haluas käyttää. Yliannostus voi olla vaarallinen.
VastaaPoistaLievä krooninen tulehdus, joka yleistyy ikääntyessä voi haurastuttaa luita. Tulehdusta vähentävistä ruoista ja rsavintolisistä, mm. kalaöljystä, voi olla apua.
Nyt kun luin uudestaan tuon anonyymin (Pippuri?) kirjoituksen, niin huomasin, ettei siitä käy ilmi, onko anonyymi mies vai nainen. En osaa sanoa mistä minulle sytyi mielikuva, että anonyymi on mies. Jos näin ei olekaan, niin tuo 800 mg kalsiumia päivässä on varmaan ihan sopiva naisille, mutta en lähtisi sitä nostmaankaan ainakaan silloin, kun D-vitamiinin saanti on riittävä.
VastaaPoistaTärkeimmät happoylijäämämien lähteet ruokavaliossa ovat eläinproteiini ja fosforihappoa sisältävät juomat kuten kolajuomat. Tietty määrä proteiinia on välttämätöntä luuston terveydelle, mutta eläinproteiinia ei tule käyttää liikaa. Kolajuomia kannattaa käyttää vain hyvin kohtuullisesti tai ei ollenkaan.
VastaaPoistaRunsas kahvin juonti (yli 4 kuppia/pv) on joissakin tutkimuksissa yhdistetty hieman kohonneeseen osteoporoosiin riskiin. Teellä ei tällaista ole havaittu, päinvastoin vihreä tee on joissakin tutkimuksissa yhdistetty pienempään riskiin.
Googlaamalla löytyi kirja
VastaaPoistaClinical Guide to Sunscreens and Photoprotection - Google Books
http://books.google.com/books?id=loDYjAesdTIC&dq=%22NHANES+III%22+25(OH)D&source=gbs_navlinks_s
josta Google Books tarjoaa esikatselunäytteitä. Sivulta 120 löytyy kappale "What Dose of Vitamin D3 is Need to Achieve Adequate 25(OH)D levels, and What Levels Are Considered Safe?". Sen mukaan USA:n NHANES III -jakaantumassa 50 µg (2000 IU) D3-vitamiinia kaikille päivässä jättäisi vain 10-15% yksilöistä alle 75 nmol/l 25(OH)D-tasolle. Tällöin niiden yksilöiden, joilla 25(OH)D jo oli vähintään 75 nmol/l, 25(OH)D-arvot siirtyisivät alueelta 75-140 nmol/l alueelle 110-175 nmol/l.
Täälläkin usein siteeratusta Heaney et al. tutkimuksesta
VastaaPoistaHuman serum 25-hydroxycholecalciferol response to extended oral dosing with cholecalciferol
Robert P Heaney, K Michael Davies, Tai C Chen, Michael F Holick and M Janet Barger-Lux (2003)
http://www.ajcn.org/cgi/content/full/77/1/204
on mielestäni vielä syytä ottaa esiin sitaatti, joka kommentoi nykyisiä (1997) USA:n D-vitamiinisuosituksia:
"Our calculations assume the effective equivalence of oral and cutaneous sources of cholecalciferol. If this assumption is approximately correct, it follows that typical food and supplement inputs provide < 15% of the amount required to sustain, for example, a serum 25(OH)D3 concentration of 70–80 nmol/L. Thus, the recommendations of the FNB with respect to oral vitamin D input (1) fall into a curious zone between irrelevance and inadequacy. For those persons with extensive solar exposure, the recommended inputs add little to their usual daily production, and for those with no exposure (or those, such as the elderly, with reduced cutaneous synthesis), the recommended doses are insufficient to ensure desired 25(OH)D concentrations. For example, if a 70-y-old person’s sole source of vitamin D were the 600 IU/d recommended by the FNB (1), the data presented in this paper indicate that such an amount would be sufficient to sustain a 25(OH)D3 concentration in the range of only 12.5 nmol/L, a value generally recognized as subnormal and probably consistent with osteomalacia. Even if the 25(OH)D response slope from a concentration of severe depletion were 3 times that reported here, following the FNB’s recommendation in those aged > 70 y would produce a serum 25(OH)D concentration of only 37.5 nmol/L, which remains far from adequate. Several groups have reached the same conclusion, namely that, without appreciable cutaneous synthesis, current cholecalciferol input recommendations are inadequate (19,20).
None of this is to be taken as a criticism of the 1997 recommendations. Two of us (MFH and RPH), in fact, served on the Calcium and Related Nutrients Panel of the FNB. As noted in the Introduction, the data needed for the calculations presented here simply did not exist at the time the current recommendations were formulated. However, given the general consistency of the findings from both this investigation and the others cited above, it may be that the FNB should reopen this issue."
Toinen sitaatti:
"We agree completely with Vieth (9) that the evidence available today indicates that a value of 2000 IU/d for the tolerable upper input level is too low. As already noted, the data presented here indicate an average daily need perhaps twice that amount. Note that, in our study, 20 wk of supplementation at 5500 and 11 000 IU/d, starting from a status of relative vitamin D repletion, produced no elevation of serum calcium above the upper limits of normal in any subject. Note also that the highest mean 25(OH)D3 values reached were {approx}160 and {approx}220 nmol/L, respectively."
Linkkejä happo-emästasapainosta ja sen vaikutuksesta luustoon löytyy osoitteella
VastaaPoistahttp://groups.diigo.com/nutrition/bookmark/tag/acid-base
Jos linkit eivät näy, voi olla, että pitää rekisteröityä (ilmainen) diigo.com:iin ja ehkä liittyä nutrition-ryhmäänkin.
Lämpimät kiitokseni Sinulle Matti Narkia, että olet laittanut tänne minulle tietoa.
VastaaPoistaMinun tulee perehtyä niihin oikein kunnolla ja ajan kanssa.
Terveisin
Pippuri nainen
Linkki
VastaaPoistahttp://www.terveysportti.fi/dtk/shk/avaa?p_artikkeli=tab00240
professori Ilari Paakkariin mainioon artikkeliin "D – etelän hormoni ja pohjoisen vitamiini" Terveysportissa ei valitettavasti enää toimi. Yhteensattuma vai sensurointia? Onneksi artikkeli kuitenkin vielä löytyy Lääkelaitoksen TABU-lehden v. 2008 numerosta 6, joka netistä löytyy linkillä
http://www.nam.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/laakelaitos/embeds/TABU_6_2008.pdf
Artikkeli alkaa sivulta 5.
Eilisessä iltasanomassa kiinnitti huomion juttu, vältä flunssa näillä ravintoaineilla (journalistinen tyyli), jugurtilla joka lähes takaa Deen, valkosipulilla ja pähkinöillä, lihalla ja kanalla. Sinkkiä, se on inflammatorinen. Viittasi toimittaja tohtori.fi:hin, lieneekö sanomawsoyn?
VastaaPoistaMuttamutta, tri.fi kertoi 7.5 mcg olevan vähimmäissaanti, ei suositus. RDI, recommended daily intake
Kummitus sanoi...
VastaaPoista"tri.fi kertoi 7.5 mcg olevan vähimmäissaanti, ei suositus. RDI, recommended daily intake "
Siitähän olemmekin Narkian kanssa puhuneet - ihmiset jotenkin kuvittelevat ettei tuota 7,5 mikroa saisi ylittää vaikka se on MINIMIsuositus.
Olkoonkin, että tuo suositus ei perustu ollenkaan tieteeseen, se on silti suositus.
Joo, uutisointi aiheesta on valtamedioissa (mediumeissa:)) vähintään hämmentävää, etten sanoisi puutteellista! Puskaradio!
VastaaPoistaVältetään otsaryppyjä, let's kamoon!
Lukekaa ihmiset uudelleen, myös aktiiviset kommentoijat. Ei ole paskempi keskustelu, positiivisesti nöyryyttävä. Vähemmänpuhujatkin huutaa lujaa, en puhu itsestä.
VastaaPoistaLaiskuuttani eksyin n. puoliväliin tätä sivua, herramunjeesus että kaverit on viksuja! Ihan tosi.
Totta puhut Kummitus. Kohta on 400 kommenttia kasassa ja lisää tulee. Krisulla on parhaimmat ravintokeskustelut mitä netistä voi löytää. Monia vuosia kirjoituksia ja keskusteluja on tullut täällä seurattua ja meno paranee koko ajan.
VastaaPoistaMökkihöperö
D-vitamiinin puutos saattaa lisätä sepelvaltimotaudista johtuvia kuolemia, kertoo suomalaistutkimus. Annamari Kilkkisen johtamassa tutkimuksessa hyödynnettiin Mini-Suomi-tutkimuksen aineistoja. Niillä suomalaisilla, joiden veren D-vitamiinipitoisuus oli suuri, oli neljänneksen vähemmän sepelvaltimotautikuolemia.
VastaaPoistaEtenkin aivoverenkiertohäiriöistä johtuvia kuolemia oli vähemmän. Vertailukohtana olivat osallistujat, joiden D-vitamiinipitoisuudet olivat pienimmät.
Tutkimukseen osallistui 6 200 yli 30-vuotiasta miestä ja naista, jotka eivät sairastaneet sydän- ja verisuonitauteja Mini-Suomi-tutkimuksen alkaessa vuosina 1978 - 1980. Vuoteen 2006 jatkuneen seurannan aikana 640 osallistujaa kuoli sepelvaltimotautiin ja 293 aivoverenkierron häiriöön.
D-vitamiinin puutos on liitetty sydämen ja verisuoniston sairauksiin myös aikaisemmin. Tutkimus julkaistiin American Journal of Epidemiology -lehdessä.
http://aje.oxfordjournals.org/cgi/content/abstract/kwp227v1
Tässä olisi yksi tutkimus d-vitamiinista ja neuropaattisesta kuvusta.
VastaaPoistahttp://www.lef.org/newsletter/2008/0425_Vitamin-D-helps-relieve-pain-among-diabetic-patients-with-neuropathy.htm
Kuinka uskottava tuo tutkimus teistä on ja onko teillä muuta tietoa d-vitamiinin käytöstä neuropaattisen kivun (diabeteksestä johtuva) hoidossa.
"Tässä olisi yksi tutkimus d-vitamiinista ja neuropaattisesta kuvusta.
VastaaPoistahttp://www.lef.org/newsletter/2008/0425_Vitamin-D-helps-relieve-pain-among-diabetic-patients-with-neuropathy.htm"
Alkuperäinen paperi on osoitteessa
http://archinte.ama-assn.org/cgi/content/full/168/7/771#ILD80000T1
Vitamin D as an Analgesic for Patients With Type 2 Diabetes and Neuropathic Pain
Paul Lee; Roger Chen
Arch Intern Med. 2008;168(7):771-772.
Tekijät kertovat tutkimuksen olevan ensimmäinen laatuaan. Tutkimukseen on valittu 51 neuropaattisesta kivusta kärsivää diabeetikkoa. Kolmen kuukauden D-vitamiinihoidon (n. 2000 IU/pv) jälkeen kiputuntemukset olivat noin puolittuneet. Lopputulemana toteavat:" In conclusion, vitamin D insufficiency is underrecognized and may be a significant contributor to neuropathic pain in type 2 diabetes. Vitamin D supplementation may be an effective "analgesic" in relieving neuropathic pain."
-JiiDee
Another study showed that elderly men and women were at an increased risk of bone loss when their levels of 25-hydroxyvitamin D fell below 45 ng/mL (110 nmol/L), suggesting that maintaining 25-hydroxyvitamin D above 45 ng/mL may be crucial for all aging adults.
VastaaPoistaDawson-Hughes B, Harris SS, Dallal GE. Plasma calcidiol, season, and serum parathyroid hormone concentrations in healthy elderly men and women. Am J Clin Nutr. 1997 Jan;65(1):67-71.
Suomalaista iäkkäistä arviolta ALLE YKSI PROSENTTI omaa tuollaiset seerumitasot !
Iäkkäät tarvinnevat mittausvirheiden minimoimiseksi edes luuston kannalta minimitasot 140 nmol/l !
Lueskelin 'Mounting Evidence for Vitamin D as an Environmental Factor Affecting Autoimmune Disease Prevalence'
VastaaPoistaMargherita T. Cantorna1 and Brett D. Mahon
http://www.ebmonline.org/cgi/content/full/229/11/1136
, ilmainen kokoteksti 2004.
Tähän jämähdin: "In addition, the vitamin D regulatory system is extremely complex".
Jo tuon pitäisi herättää pohdintoa, mikä tahansa äärimmäisen monimutkainen systeemi on syystä monimutkainen, hä, muutenhan se olisi simppeli? Onko ydinvoimala 'extremely complex system', ehkä ei mutta yksinkertaisella polttoaineella se käy, jumalauta!
Keeping it short. Holy fracture, Batman, we cannot leave these villains go freely with their evil scheme!