Pekka Puska eroaa

Professori Pekka Puska eroaa monesta muusta professorista siinä miten aktiivisesti osallistuu päivänpolttaviin kysymyksiin. Minun täytyy sanoa, että ihailen sitä tarmoa millä Puska on paneutunut mm. tupakoimattomuuteen, liikunnan terveysvaikutuksiin, kasvisten ja vihannesten suosimiseen ja rasvavalistukseen.

Mikäli otsikkoni pisti mielikuvituksesi laukkaamaan ihan virheellisten ajatusten pariin, on syynä ns. Aamulehti-ilmiö. Otsikossa vihjaistaan, että jutussa mahdollisesti voisi olla kyse siitä, että Pekka Puska on päättänyt erota Kansanterveyslaitoksen pääjohtajan paikalta. Tästä ei todellakaan ole kyse, kuten yllä kirjoittamassani lyhyessä jutussa käy ilmi. Kyse on ihan toisesta erosta.

Käsi sydämellä, kuinka monelle teistä kuitenkin jäi mielikuviin otsikon välittämänä aavistus siitä, että professori Puska mahdollisesti saattaisi olla valmistelemassa eroa Kansanterveyslaitoksen johtoelimistä? Minun tietääkseni Pekka Puska ei ole eroamassa Kansanterveyslaitoksen pääjohtajan paikalta.

Elämme vahvasti mielikuvien varassa ja olisi erittäin tärkeää, että emme vähäisessäkään määrin ruoki ihmisten mielikuvia tiettyyn suuntaan erityisesti ravitsemukseen liittyvissä asetelmissa. Ravitsemustutkimuksia voi nimittäin tulkita niin monella eri tavalla. Vahvat mielikuvat esim. ravintorasvojen mahdollisesta turmiollisuudesta voivat viedä meitä tavallisia ihmisiä suoranaiseen rasvakammoon.

Aamulehti syyllistyy mielikuvilla ratsastamiseen keskiviikkona 18.6.2008. Lehden etusivulla on otsikko "Rasvainen ruoka tukkii myös lapsen suonet". Otsikko antaa olettaa, että ravintorasvat aiheuttavat sepelvaltimotautia jo lapsessa. Kun tarkemmin lukee Aamulehden jutun huomaa, että otsikko on rajusti liioitteleva. Jutussa käsitellään tutkija Vera Mikkilän väitöskirjaa. Se tutkimus ei anna pohjaa tuolle otsikolle.

Minun mielestäni Aamulehti on päättänyt reagoida hiilihydraattitietoisuudesta (vähähiilihydraattinen ruokavalio, VHH) äskettäin ilmestyneisiin myönteisiin lehtikirjoituksiin mm. Keskisuomalaisessa, Savon Sanomissa ja Kaleva -lehdessä. Pilkka osuu tässä tapauksessa kuitenkin omaan nilkkaan, sillä on ilmeistä, että tuolla otsikolla vain yllytetään Suomen kansaa tekemään juuri päinvastoin kuin Kansanterveyslaitos ja Valtion Ravitsemusneuvottelukunta suosittelee. Eivät suomalaiset tyhmiä ole. Suomen kansa tietää, että kasvava lapsi tarvitsee monipuolista ravintoa, johon myös ravintorasvat kuuluvat.

Mielenkiintoisia mielikuvia saa ravitsemusaktivisti Anja Nysténin (Hiilaritietoiset -foorumi) kopioimasta jutun alkuperäisestä nettiversiosta (linkki ei enää toimi, se on poistettu lehden arkistosta!) ja lehden paperiversiosta:

Kopsasin Aamulehden nettisivulta tämän:

"Huono ruokavalio aiheuttaa verisuonissa sepelvaltimotautiin johtavia muutoksia jo lapsena.

Näin todettiin Helsingin yliopiston tuoreessa väitöstutkimuksessa, jossa seurattiin 21 vuoden ajan yli tuhannen suomalaisen ruokavaliota ja sepelvaltimotaudin riskitekijöiden kehitystä.

Tutkimusjakson lopussa osalla 24–39-vuotiaista oli suonissaan peruuttamattomia vaurioita.

– Pahimmat muutokset olivat ehtineet kehittyä vuosia, tutkija Vera Mikkilä kertoo.

Riskiruokailijoiden pöydät notkuvat ruista, perunaa, maitoa, voita ja kahvia.

– Pahin ongelma on kasvisten ja terveellisten kasvisrasvojen puuttuminen ja niiden tilalle valitut epäterveelliset eläinrasvat.

Mikkilä varoittaa perheitä myös liiallisesta rasvan välttelystä.

Sepelvaltimotautiriski kohosi tutkimuksessa myös henkilöillä, jotka söivät paljon proteiineja ja karsivat rasvan minimiin.

– Jos ruokavaliosta jättää pois näkyvän rasvan, kuten levitteet ja salaatinkastikkeet, tulee usein nipistäneeksi kasvisrasvasta, joka on välttämätöntä sydämen terveydelle.

Terveellisen rasvan lähteiksi Mikkilä nimeää rypsiöljyn ja rasvaisen kalan.

Sydän hyötyy ruokavalion kohentamisesta aina, myös silloin kun verisuoniin on nuoruusvuosina syntynyt vaurioita, joita ei pystytä korjaamaan.

– Pienillä muutoksilla voi pysäyttää sepelvaltimotaudin etenemisen vielä eläkeiässä.

Terveellinen syöminen kannattaa opetella jo lapsena, sillä kotona opittuja tottumuksia on aikuisiällä vaikea muuttaa.

Mikkilä neuvoo, että koko ruokavaliota ei kannata yrittää remontoida kerralla.

– Jo pienistä muutoksista on sydämelle iso apu.

Ensimmäiseksi lautaselle kannattaa lisätä kasviksia ja kalaa.

Pienimmillä verisuonten muutoksilla selvisivät henkilöt, joiden ruokavalioon kuului kasvisten ja kalan lisäksi runsaasti juureksia, teetä ja ruista.

Keskimäärin terveellisesti syövätkin herkuttelivat esimerkiksi juustoilla, mutta tasapainoinen kokonaisuus osoittautui terveyden pelastukseksi.

– En missään tapauksessa suosittele ruokavaliota, johon ei sisälly lainkaan herkkuja. "

Kun vaivautuu lukemaan tutkija Vera Mikkilän väitöskirjan (PDF-tiedosto; olen sen lukenut, lue sinäkin), huomaa miten vähän Aamulehden koko juttu perustuu väitöskirjan antiin. Minun mielestäni Mikkilän pitäisi huomauttaa lehteä väitöskirjan väärästä tulkinnasta.

Lääkäri Timo Kuusela huomauttaa: Mielestäni Vera Mikkola on nähnyt paljon vaivaa ja paneutunut ongelmiin. Sille emme voi mitään, että jo tutkimuksen perusasetelma on valju. Tutkimuksen suunnittelun aikana elettiin jo vahvaa rasvakammon aikaa. Suurin ero tutkittujen ryhmien välillä lienee suurissa ravitsemuslinjauksissa siten, että "moderni" tarkoitti runsaampaa vihannesten, kasvisten ja hedelmien käyttöä (selluloosalinja). "Perinteinen" taas sitä perunan puuron, leivän (tärkkelyslinja), makkaran ja tietenkin uutuutena matalaprosenttisen maidon käyttöä. Voikin oli jo tuolloin pannassa. En yhtään ihmettele, että eroa ryhmien välillä syntyi. Elämäntapaohjaukseen tulokset antavat jotakin viitettä siitäkin huolimatta, että tutkimuksen suunnittelijat olivat tyypillisesti "aikansa vankeja".

Kommentteja saa tulla.