**
Miehet pystyivät torjumaan tietoisesti nälän tunteen paremmin kuin naiset, havaittiin amerikkalaistutkimuksessa. Tämä tarjoaa selitysmallin siihen miksi painonhallinta on vaikeampaa naisille kuin miehille.Koehenkilöinä oli 23 nuorta, tervettä, normaalipainoista aikuista, jotka aluksi olivat 17 tuntia syömättä tullakseen "sopivan" nälkäisiksi. Sanoisinpa, että tuollaisen rääkin jälkeen nälkä on melko hurja! Näläntunteen esiinhoukuttelun jälkeen heitä pyydettiin ajattelemaan mieliruokaansa, jonka he olivat valinneet annetusta listasta koetta edeltäneenä päivänä. Suosikkiruokia olivat mm. pizzat ja hampurilaiset, jäätelö ja suklaakakut.
Koehenkilöiltä kysyttiin miten nälkäisiksi he itsensä tunsivat ja miten voimakkaasti he halusivat ruokaa. Mieliruuan ajatteleminen voimisti nälän tunnetta ja he tunsivat suoranaista ruuanhimoa verrattuna tilanteeseen ennen kehotusta. Näläntunne ja ruuanhimo kasvoivat yhtä paljon miehillä ja naisilla. Kokeen tässä vaiheessa koehenkilöiden aivoja kuvattiin PET-kuvauksella, jolla saadaan selville mitkä aivojen alueet ovat erityisen aktiivisia.
Mieliruuan ajatteleminen lisäsi aktiivisuutta merkitsevästi koko aivojen alueella, määrällisesti yhtä paljon miehillä ja naisilla. Aktivoituneet alueet olivat kuitenkin hieman erilaisia eri sukupuolilla. Naisilla aktiivisuus lisääntyi melko tasaisesti aivokuoren molemmilla puolilla sekä aivokuoren alla olevilla alueilla. Miehillä ylimääräinen aktiivisuus tarkentui kahdelle erilliselle alueelle, jotka olivat epäsymmetrisesti aivojen vasemmalla ja oikealla puolella.
Tämän jälkeen koehenkilöitä kehotettiin torjumaan nälkäänsä ajattelun voimalla. Tämä vähensi nälän tuntemusta molemmilla sukupuolilla, mutta miehillä myös ruuanhimo väheni. Naisilla ruuanhimo ei vähentynyt samalla tavalla. Ero oli tilastollisesti merkitsevä. PET-kuvissa näkyi myös, että naisten aivoissa aktiivisuus muuttui verrattuna tilanteeseen sitä ennen mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä.
Miesten aivoissa aktiivisuus väheni tietoisen torjunnan tuloksena tilastollisesti merkitsevästi useilla alueilla, mm. oikeanpuoleisessa aivosaaressa (insula), vasemmassa mantelitumakkeessa ja vasemmassa hippokampuksessa. Ero naisten aivoihin oli tilastollisesti merkitsevä samoilla alueilla.
Tiedejuttu julkaistiin lehdessä Proceedings of National Academy of Sciences.
Lähde: Yle tiedeuutiset, 20.1.2009
"Tämä tarjoaa selitysmallin siihen miksi painonhallinta on vaikeampaa naisille kuin miehille."
VastaaPoistaMitä mieltä olet Christer, onko nälän tunteen ja mielitekojen tietoinen torjuminen tehokas keino toteuttaa painonhallintaa?
Juuso kysyy terävästi: "Mitä mieltä olet Christer, onko nälän tunteen ja mielitekojen tietoinen torjuminen tehokas keino toteuttaa painonhallintaa?"
VastaaPoistaChrister vastaa tylsästi: Nälän tunteen tukahduttaminen on huono tapa laihduttaa. Pidän tätä tutkimusasetelmaa aika kahjona. Ei tuota nälässä elämistä voi kenellekään suositella.
Mä rupesin vaan miettimään tätä laihtumista ilman näläntunnetta. Tavallaan se on hieman järjenvastaista, mutta toimii kaiketi jos on ylipainoa reippaasti? Normaalipainoinen ei varmaan voi laihtua ilman näläntunnetta, vaikka olisi kuinka HH-tietoinen? Toisin sanoen, keho luopuu läskeistä mielellään silloin kun on reippaasti mistä luopua, mikäli ruokavalio tulee sitä.
VastaaPoista- jt
Mielestäni ajatusmalli, jossa laihtumisen edellytetään vaativan voimakasta näläntunnetta, on eräs suurimpia myyttejä ja syitä siihen, miksi niin moni itsekurilla laihduttava tavoitteissaan epäonnistuu.
VastaaPoistaNälän tunteen hallinta ei ole yksinomaan vain hiilihydraattirajoitteisten ruokavalioiden heiniä, mutta jonkinlaista parempaa hiilihydraatti- proteiini- ja rasvatietoisuutta se usein vaatii.
Ensiksi on tietysti lähdettävä käsitteiden määrittelystä: mikä on todellista nälän tunnetta, mikä tunnesyömistä? Mikä osuus kylläisyydellä on nälänhallinnassa?
Väittäisin, että ”keskivertolaihduttajasta” harva edes yksinkertaisesti tunnistaa luonnollista ja sellaisenaan hyväksyttävää nälkää. Nälkä kun voi tuntua myös makeanhimona, tarpeena ruokailla ylipäätään, suolaisina mielitekoina tai tarpeena täyttää vatsa, taas kerran ja niin totutusti. Tarve syödä, ”nälkä” voidaan kokea myös ongelmallisena oikkuna: makeanhimoisuutta, tylsyyden täyttämistä, siis jonain aivan muuna kuin luontaisena nälän tunteena.
Edelleen nivon tuon rajoittavan ja kieltävän ajatusmallin ongelmallisuutta nälkäisyyden kanssa symbioosiin: juuri se vääristää nälän ja kylläisyyden tuntemuksia ja saa syömään enemmän. Ruokailuun ei siis välttämättä tarvitse edes liittyä ongelmallista em. tunnesyömistä – jo pelkkä kieltäymys ja tietoinen itsekontrolli saa syömään yhä enemmän tunteakseen kylläisyyttä. Vai pitäisikö sanoa ”kylläisyyttä”.
Lähellä onnistumista mielestäni ollaan, kun annetaan nälän säädellä syömistä tahdonvoiman sijasta. Kun tässä tarkoituksellisesti löysätään pipoa, vähenee kieltäymys ja sitä kautta luontainen nälän ja kylläisyyden tunne alkavat toimia. Samalla vähennetään mahdollisia tunnesyömisen ongelmia.
Yksinkertaista, mutta kuitenkin niin vaikeaa..
Juusolta tuli aivan erinomainen kommentti! Oikea kultakimpale - KIITOS!
VastaaPoista