Kirjoittajavieras: Riku Aalto

**
Vieraskirjoitusten sarja jatkuu tässä terveysblogissa. Ja komeasti jatkuukin. Toimitusjohtaja Riku Aalto (Trainer4You) ottaa kantaa siihen tarvitaanko kuntosaleja.

Tarvitaanko kuntosaleja?

Toiset tykkää, toiset ei: Kuntosalitreenillä on kannattajansa. On myös niitä, jotka pitävät kuntosaleja turhanpäiväisinä pullistelun tyyssijoina. Kuntoa voi ylläpitää muuallakin, kuulee heidän sanovan. Mikä mahtaa olla absoluuttinen totuus? Sellaista ei mahda olla, mutta vaatimattoman mielipiteeni voin kyllä esittää.

Kuntosali on paikka, joka inspiroi monipuolisella laite- ja välinekannallaan sekä muiden harjoittelijoiden läsnäololla. Ohjauspalvelut ja viihtyisät puitteet lisäävät treenipaikan vetovoimaa. Kun kuntosali saa rinnalleen monipuolisen ryhmäliikuntatarjonnan jumpista spinningiin, body&mind –lajeihin sekä tanssillisiin tunteihin voidaan jo puhua kuntokeskuksesta. Lisäpalveluina tarjotaan usein personal training –valmennusta, kuntokartoituksia, erilaisia valmennusryhmiä sekä muuta jäsenohjelmaa ja jopa pallopelejä, minigolfia, lastenhoitoa, solariumeja, kylpylän saunoineen ja porealtaineen. Onko kaikki tämä välttämätöntä motivoitumiseen ja kunnon kohottamiseen? Kannattaako minun liittyä jäseneksi vai voinko saavuttaa tavoitteeni vaatimattomammin panostuksin?

Jos tavoitteena on voiman tai lihasmassan hankinta, taikka kehon muokkaus timmimpään sekä kiinteämpään muotoon, on kuntosali ehdottomasti paras paikka siihen! Kuntosalin monipuolinen laitekanta, riittävät lisävastukset laitteissa sekä irtopainojen riittävyys tarjoaa mahdollisuuden riittävään intensiteettiin treeneissä. Samoin, jos Sinun on vaikeaa motivoitua treenaamiseen yksin sekä kotosalla, voi kuntosali muine treenaajineen sekä ohjauspalveluineen olla inspiroiva ja kannustava ympäristö. Myös kuntouttavaan harjoitteluun löytyvät hyvät välineet ja usein osaaminenkin kuntokeskuksen palvelutarjonnasta.

Välttämätöntä kuntosalille tai –keskukseen vääntäytyminen ei kuitenkaan ole. Jos tavoitteena on yleisen lihaskunnon kehittäminen, kiinteytyminen, painon pudottaminen ja –hallinta, kestovoiman hankinta, ryhdin parantaminen tai vaikkapa vireyden ja energisyyden lisääminen lihaskuntoharjoittelun avulla, päästään tavoitteeseen muillakin tavoin. Lihaskuntopainotteinen ryhmäliikunta, harjoittelu kotikuntoilun pienvälineillä tai kotikuntosalilla ja nivelystävällinen sekä kokonaisvaltainen vesijumppa ovat hyviä vaihtoehtoja kuntosalitreenille näissä tapauksissa.

Parhaita lihaskuntoharjoittelun pienvälineitä ovat mielestäni kasattavat käsipainot (painoja voi lisätä tai vähentää tarpeen mukaan), gymstick eli kuminauhakeppi, jumppapallo (etenkin yhdistettynä käsipainoihin) sekä kahvakuula eli girya. Edellisiä yhdistämällä saadaan monipuolinen ja kattava kotikuntosali noin sadan euron budjetilla! Myös keppi ja vastuskumi ovat varsin toimivia, etenkin taukoliikuntaan ja kuntouttavaan treenaamiseen sopivia välineitä, joilla ei kuitenkaan juurikaan kroppaa muokata ja voimaa hankita. Keppi soveltuu hyvin liikkuvuuden parantamiseen ja vastuskumi taasen kuntouttavaan treenaamiseen!

Tarvitaanko kuntosaleja siis mihinkään? Kyllä ehdottomasti tarvitaan!! Kaikkien ei kuitenkaan tarvitse liittyä jäseniksi tai edes eksyä salille. Tarve, tavoite, intressit ja elämäntilanne määrittelevät kuntosalilla käymisen tarpeellisuuden. Selittely ei kuitenkaan mene ainakaan allekirjoittaneelle läpi! Jos väität lihastesi kuormittuvan riittävästi töissä ja vapaa-aikana etkä koe lihaskuntotreenin olevan tarpeellista kohdallasi, niin kannan Sinut niskasta salille. Ellet sitten ole metsuri, töissä muuttofirmassa tai varastomies vailla trukkia. Ja silloinkin kuntouttavasta ja verenkiertoa elvyttävästä treenistä olisi takuulla hyötyä.

Tässä sarjassa on aiemmin ilmestynyt:

  1. Dosentti Matti Tolonen, Ravitsemushoito ja ravintolisät valtaavat alaa koululääketieteessä
  2. Opiskelija Olli Posti, Ravinnon laadun merkitys
  3. Professori Pekka Puska, SUOMEN AJANKOHTAISIA TERVEYSONGELMIA
  4. Dosentti Mikael Fogelholm, Hyvä kunto on terveellistä
  5. Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen, Missä ravitsemusterapeutit luuraa?
  6. Professori Antti Mero, Proteiinin merkitys liikkujalle
  7. Professori Kari Salminen, Maitorasvat ja SVT
  8. Professori Timo Strandberg, Kolesteroli ja valtimotaudit
  9. Elintarviketieteiden maisteri Janne Huovila, Sosiaalinen media terveystiedon välittäjänä

Varusmiehillä kehno kunto

Suomalaisilla varusmiehillä kunto heikentyy kovaa vauhtia. Tässä tutkimuksessa testattiin 387088 varusmiehen aerobinen kunto vuosina 1975-2004, 280285 varusmiehen lihaskunto vuosina 1982-2003 ja ihmisruumiin rakenne 324911 varusmiehellä vuosina 1993-2004. Varusmiehet olivat 20 vuotta vanhoja tutkimushetkellä.

Cooperin testillä (12 min juoksutesti) mitattiin aerobista kuntoa. Vuodesta 1975 vuoteen 1979 juoksutulos heikentyi 4 %, mutta sen jälkeen on tapahtunut varsinainen romahdus, sillä vuodesta 1979 vuoteen 2004 juostujen metrien romahdus on ollut 12 prosentin luokkaa. Viimeisenä tutkimusvuotena (2004) varusmiehet raahautuivat eteenpäin keskimäärin 2434 metrin matkan, mitä täytyy pitää säälittävän huonona tuloksena.

Lihasvoimaa olisi ilmeisesti pitänyt mitata hiiren klikkaussormesta, mutta valitettavasti varusmiehet pistettiin tekemään jalkakyykkyjä, punnerruksia ja loikkia, minkä perusteella saatiin ns. lihaskuntoindeksi (muscle fitness index, MFI). Vuosina 1982-1992 MFI hieman nousi, mutta romahdus on tässäkin tapahtunut vuosina 1992-2004.

Ainoa asia missä on menty rajusti eteenpäin on varusmiesten paino. Vaaka pysähtyi keskimääräiseen lukemaan 70.8 vuonna 1993, mutta vuonna 2004 vaaka näytti jo 75.2 kg.

Tutkijat ovat sitä mieltä, että varusmiesten heikentynyt kunto ja lisääntynyt paino voi johtaa suuriin terveysongelmiin tulevaisuudessa. Mistä löytyy tulevaisuudessa se suomalainen soturi, joka pysäyttää ryssän? Joudummeko tässäkin turvautumaan tuontiin?

Lähde: Santtila M, Kyröläinen H, Vasankari T, Tiainen S, Palvalin K, Häkkinen A, Häkkinen K. Physical Fitness Profiles in Young Finnish Men during the Years 1975-2004. Med Sci Sports Exerc 38 (11): 1990-1994, 2006