**
Pistäkää muistiin lyhenne ELVIRA! Uutta ravintotietoa on tulossa. ELVIRA-tutkimusohjelmaan on valittu yhteensä 15 nelivuotista hanketta. Tutkimusohjelman päätavoitteena on tuottaa elintarvikkeista ja ravinnosta korkeatasoista ja innovatiivista tutkimustietoa, jonka avulla kuluttajan olisi helpompi valita terveellinen ja turvallinen vaihtoehto. Tutkimusohjelmassa tarkastellaan elintarvikkeisiin ja ravitsemukseen liittyviä kysymyksiä monelta eri kantilta. Hankkeissa tutkitaan muun muassa kuluttajien käyttäytymistä, geneettisten tekijöiden vaikutusta, elintarvikkeiden turvallisuutta, suoliston toimintaa edistäviä mikrobeja sekä elintarvikkeiden prosessoinnin mahdollisuuksia terveyden edistämisessä.
Erityistä painoarvoa on asetettu tutkimuksen tieteelliselle, yhteiskunnalliselle ja taloudelliselle vaikuttavuudelle. Tulevien tutkimustulosten odotetaan olevan apuna kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä suomalaisen elintarviketeollisuuden kehittämisessä, toteaa ohjelmapäällikkö Sirpa Nuotio.
Lähde: Verkkouutiset, 28.12.2006
Uutta tietoa Suomen Akatemialta 17.1.2007:
Miksi suomalaista ruokaa pitää yhä tutkia, vaikka sen on jo todistettu olevan turvallista ja hyvää? Juuri käynnistetyn, Suomen Akatemian rahoittaman Ravitsemus, elintarvikkeet ja terveys eli ELVIRA-tutkimusohjelman päätavoitteena on tuottaa elintarvikkeista ja ravinnosta tutkimustietoa, jonka avulla kuluttajan olisi helpompi valita terveellinen ja turvallinen vaihtoehto. Paitsi elintarvikkeita, ELVIRA tutkii myös mm. genetiikan vaikutusta ruoansulatukseen ja suomalaisten ruoan terveellisyyttä.
Suomen Akatemian rahoittaman ELVIRA-tutkimusohjelman odotetaan olevan apuna kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä suomalaisen elintarviketeollisuuden kehittämisessä. "Vaikka jotkut ranskalaiset tai italialaiset poliitikot olisivatkin eri mieltä, on ruoka meillä hyvää ja lisäksi turvallista", toteaa Suomen Akatemian ELVIRA-tutkimusohjelman ohjelmapäällikkö Sirpa Nuotio. "Ongelma vain on siinä, etteivät ihmiset välttämättä osaa hakea terveellisiä vaihtoehtoja kaupan hyllyiltä", hän toteaa.
Pitkällä tähtäimellä tutkimusohjelmalla tavoitellaan erityisesti sitä, että meillä olisi helposti ja monipuolisesti saatavilla terveellisempiä elintarvikkeita. Nuotion mukaan nyt ongelmana on se, että on helpompi napata koriin se epäterveellisempi vaihtoehto, koska terveellisiä vaihtoehtoja ei joko ole tai niistä ei ole tarpeeksi tietoa. Myös väärät ruokatottumukset pitävät meitä lujasti otteessaan. Ruokailutottumukset kehittyvät, elintarvikevalikoimat muuttuvat ja laajenevat. Terveydellisistä ongelmista erityisesti lihavuus on lisääntynyt suuresti Suomessa ja länsimaissa yleensäkin. Se tuo monia muita kansanterveydellisiä ongelmia, valottaa Nuotio tutkimuksen taustaa. Toisaalta myös Suomen elintarviketeollisuus tarvitsee uusia ideoita. Siksi tutkimusohjelmalla myös etsitään Suomen elintarviketeollisuudelle vahvaa kilpailutekijää tällä saralla.
Ihmisen käyttäytymistä ja valintoja tutkimalla etsitään keinoja, miten ravintotottumuksiin voitaisiin vaikuttaa ja neuvoa ihmisiä paremmin valitsemaan terveellisempiä elintarvikkeita. Tutkimusohjelmassa käsitellään myös mikrobeja, jotka ovat hyvin tärkeitä ruoansulatuksen kannalta. Markkinoilla on jo paljon tällaisia tuotteita ja tiedetään että ne parantavat vastustuskykyä muita tauteja vastaan, mutta vaikutusmekanismia ei vielä tiedetä ja sitä halutaan selvittää, kertoo Nuotio.
Aineenvaihduntaa tutkimalla etsitään vastauksia siihen, miten valinnat vaikuttavat elimistössä ja miten terveysvaikutukset siellä syntyvät. "Ihmisillä on suuria eroja perimässä ja aineenvaihdunnassa. Tiedetään että toiset voivat syödä runsaasti rasvaa ja kananmunia eivätkä kolesteroliarvot nouse, toisilla taas arvot nousevat erittäin helposti. Vuorovaikutusta, missä suhteessa geenit ja missä ruoan koostumus vaikuttavat, ei täysin tunneta ja se on yksi tutkimusaihe. Parhaassa tapauksessa ELVIRAN tutkimustuloksien perusteella voitaisiin antaa yksilöllisempää ravitsemusneuvontaa jos perimä voitaisiin ottaa huomioon", miettii Sirpa Nuotio.
On suositeltavaa syödä ruokaa luonnollisessa muodossaan mutta aina se ei ole mahdollista. Prosessoinnilla voidaan parantaa elintarvikkeiden laatua esimerkiksi lisäämällä terveellisempiä aineosia ja niiden pitoisuuksia sekä ehkä poistamalla haitallisia. Myös tätä tutkitaan ohjelmassa. "Elintarvikkeiden energiapitoisuutta voidaan muokata pienemmäksi tai niihin voi lisätä ainesosia, jotka pitävät kylläisenä, jolloin niitä tarvitsee syödä vähemmän. Jukurtit ja leipä ovat tästä hyviä esimerkkejä, niihin lisätään jo nyt ravintokuituja. Myös vitamiineja lisätään ja ainesosia muokataan, jotta tuotteista tulee kevyempiä ja helpommin imeytyviä", kertoo Nuotio.
Keliakia on yksi yleisimmistä ravintoperäisistä elinikäisistä sairauksista ja sitä sairastaa noin prosentti suomalaisista. Tällä tutkimuksella pyritään siihen, että sairaus pystyttäisiin jo aikaisemmin tunnistamaan ja keliaakikoille voitaisiin kehittää monipuolisempia elintarvikkeita. Keliaakikon ruokavalio on aika yksipuolinen ja raskas ja olisi hyvä saada heille monipuolisempaa tarjontaa. Eräs mahdollisuus on poistaa elintarvikkeista haitallisia ainesosia, esim. viljatuotteiden jäämiä.
Yhdessä rahoitettavista hankkeista tutkitaan ruokailutottumuksia varusmiespalveluksen aikana. Lihavuus on myös miesten lisääntyvä ongelma ja varmaan huolenaihe myös puolustusvoimille. "Varusmiespalvelus sattuu aika herkkään aikaan nuoren miehen elämässä kun hän siirtyy pois kodin ruokailutottumuksista itsenäisen aikuisen elämänvaiheeseen. Tämä on vaihe, jolloin voitaisiin aika merkittävästi vaikuttaa ravitsemustottumuksiin ja valintoihin elämässä", selvittää Nuotio.
Lähde: Deskin ravintotoimittajille lähetetty materiaali, 17.1.2007
keskiviikkona, tammikuuta 17, 2007
Ravintoa tutkitaan
Elintarviketeollisuuden mukaan ei ole epäterveellisiä ruokia
**
Ruotsalainen lääkärilehti Läkartidningen kirjoittaa 15.1.2007 lihavuudesta ja pitää elintarviketeollisuutta pääsyyllisenä lihavuusepidemiaan. Vaikka elintarviketeollisuus Ruotsissa myöntää lihavuusongelman ei se kuitenkaan voi hyväksyä minkäänlaisia tuotteiden säännöstelyyn tai verokohteluun liittyviä toimenpiteitä. Nykyinen valistus ei pure, sen myöntää teollisuuskin, mutta omassa tuoterekisterissä ei löydy korjattavaa! Kaupalliset tahot puhuvat lämpimästi sen puolesta, että hyödyttömiä elintarvikkeita ei ole olemassa, vaan jokaisella tuotteella on oma arvonsa. Tässä teollisuus ja asiantuntijat ovat ihan eri linjoilla. Asiantuntijoiden mukaan kaupan hyllyiltä löytyy tuotteita, jotka aiheuttavat räjähdyksenomaisesti lisääntyvän ylilihavuuden: sokeripitoiset virvoitusjuomat, makeat jäätelöt, karkit, sipsit jne. Lasten oman terveyden kannalta nämä tuotteet pitäisi saattaa erityistarkkailuun. Onko se voimakkaampi roskaruoan verotus, näiden tuotteiden mainonnan kieltäminen, muuttuvat määritykset miten tuotteet saavat olla esillä kaupassa tai jokin muu kulutusta hillitsevä toimenpide, siitä tullaan käymään keskusteluja Ruotsissa. Askel oikeaan suuntaan on Pohjoismaisessa Ministerineuvostossa hyväksytty toimenpideohjelma, jossa sovittiin voimakkaasta panostuksesta terveellisiin ruokatottumuksiin ja liikuntaan sekä lapsille suunnatun karkki-, sipsi- ja jäätelömainonnan rajoittamisesta. Toimenpideohjelman raporttia on pidetty edistyksellisenä (Health, food and physical activity – Nordic Plan of Action on better health and quality of life through diet and physical activity. Köpenhamn: Nordiska Ministerrådet; 2006). Miten minusta tuntuu, että tämä(kin) asia on vaiettu kuoliaaksi täällä Suomessa, aivan kuten keskustelu esimerkiksi teollisista transrasvoista?
Merkittävässä määrin valistusmateriaalia luetaan ja sen mukaan toimitaan vain sellaisissa perheissä, joissa jo ollaan hyvin ravintotietoisia ja harrastetaan esimerkiksi liikuntaa. Medel-Svenssoniin esitteiden sanoma ei uppoa.
Kommentteja saa tulla!
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
Ruotsalainen lääkärilehti Läkartidningen kirjoittaa 15.1.2007 lihavuudesta ja pitää elintarviketeollisuutta pääsyyllisenä lihavuusepidemiaan. Vaikka elintarviketeollisuus Ruotsissa myöntää lihavuusongelman ei se kuitenkaan voi hyväksyä minkäänlaisia tuotteiden säännöstelyyn tai verokohteluun liittyviä toimenpiteitä. Nykyinen valistus ei pure, sen myöntää teollisuuskin, mutta omassa tuoterekisterissä ei löydy korjattavaa! Kaupalliset tahot puhuvat lämpimästi sen puolesta, että hyödyttömiä elintarvikkeita ei ole olemassa, vaan jokaisella tuotteella on oma arvonsa. Tässä teollisuus ja asiantuntijat ovat ihan eri linjoilla. Asiantuntijoiden mukaan kaupan hyllyiltä löytyy tuotteita, jotka aiheuttavat räjähdyksenomaisesti lisääntyvän ylilihavuuden: sokeripitoiset virvoitusjuomat, makeat jäätelöt, karkit, sipsit jne. Lasten oman terveyden kannalta nämä tuotteet pitäisi saattaa erityistarkkailuun. Onko se voimakkaampi roskaruoan verotus, näiden tuotteiden mainonnan kieltäminen, muuttuvat määritykset miten tuotteet saavat olla esillä kaupassa tai jokin muu kulutusta hillitsevä toimenpide, siitä tullaan käymään keskusteluja Ruotsissa. Askel oikeaan suuntaan on Pohjoismaisessa Ministerineuvostossa hyväksytty toimenpideohjelma, jossa sovittiin voimakkaasta panostuksesta terveellisiin ruokatottumuksiin ja liikuntaan sekä lapsille suunnatun karkki-, sipsi- ja jäätelömainonnan rajoittamisesta. Toimenpideohjelman raporttia on pidetty edistyksellisenä (Health, food and physical activity – Nordic Plan of Action on better health and quality of life through diet and physical activity. Köpenhamn: Nordiska Ministerrådet; 2006). Miten minusta tuntuu, että tämä(kin) asia on vaiettu kuoliaaksi täällä Suomessa, aivan kuten keskustelu esimerkiksi teollisista transrasvoista?
Merkittävässä määrin valistusmateriaalia luetaan ja sen mukaan toimitaan vain sellaisissa perheissä, joissa jo ollaan hyvin ravintotietoisia ja harrastetaan esimerkiksi liikuntaa. Medel-Svenssoniin esitteiden sanoma ei uppoa.
Kommentteja saa tulla!
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
Avainsanat:
elintarviketeollisuus,
lihavuus
Köyhä syö epäterveellisemmin
**
Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksella toimivan Helsinki Health Study -tutkijaryhmän äskettäin julkaistu tutkimus on mielenkiintoinen. Sen mukaan alhainen koulutus ja ammattiasema, alhaiset tulot ja erityisesti taloudelliset vaikeudet johtavat siihen, että henkilö valitsee harvemmin ruokansa suositusten mukaan. Suomeksi sanottuna, karusti ja suoraan, köyhä syö epäterveellisemmin.
Tutkimuksessa oli mukana 8960 Helsingin kaupungin palveluksessa työskentelevää naista ja miestä. Suositusten mukaisia ruokavalintoja oli yhteensä kuusi:
Tuloksia voi soveltaa esimerkiksi terveyden edistämisessä. Jotta suositusten mukaisia ruokavalintoja voitaisiin tukea ja näin ehkäistä kroonisia tauteja, tarvitaan muutoksia myös poliittisessa päätöksenteossa. Kasvisten, hedelmien ja marjojen sekä muiden suositusten mukaisten elintarvikkeiden verotuksen keventäminen voisi lisätä niiden käyttöä, ja näin tuettaisiin pienituloisten ja taloudellisissa vaikeuksissa elävien mahdollisuuksia syödä terveellisemmin, sanoo tutkija Tea Lallukka.
Lähde: Mediuutiset (Varakkaat syövät terveellisemmin), 17.1.2007
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksella toimivan Helsinki Health Study -tutkijaryhmän äskettäin julkaistu tutkimus on mielenkiintoinen. Sen mukaan alhainen koulutus ja ammattiasema, alhaiset tulot ja erityisesti taloudelliset vaikeudet johtavat siihen, että henkilö valitsee harvemmin ruokansa suositusten mukaan. Suomeksi sanottuna, karusti ja suoraan, köyhä syö epäterveellisemmin.
Tutkimuksessa oli mukana 8960 Helsingin kaupungin palveluksessa työskentelevää naista ja miestä. Suositusten mukaisia ruokavalintoja oli yhteensä kuusi:
- tuoreita kasviksia päivittäin
- hedelmiä tai marjoja päivittäin
- tummaa leipää päivittäin
- kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa
- kasviöljyä ruoanvalmistusrasvana
- kasvimargariinia leivän päällä
Tuloksia voi soveltaa esimerkiksi terveyden edistämisessä. Jotta suositusten mukaisia ruokavalintoja voitaisiin tukea ja näin ehkäistä kroonisia tauteja, tarvitaan muutoksia myös poliittisessa päätöksenteossa. Kasvisten, hedelmien ja marjojen sekä muiden suositusten mukaisten elintarvikkeiden verotuksen keventäminen voisi lisätä niiden käyttöä, ja näin tuettaisiin pienituloisten ja taloudellisissa vaikeuksissa elävien mahdollisuuksia syödä terveellisemmin, sanoo tutkija Tea Lallukka.
Lähde: Mediuutiset (Varakkaat syövät terveellisemmin), 17.1.2007
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
tiistaina, tammikuuta 16, 2007
Finriski 2007 käynnistyy
*
Kansanterveyslaitoksen kansallinen FINRISKI 2007 -terveystutkimus käynnistyy ensi viikolla. Tammi-maaliskuussa tehtävässä tutkimuksessa selvitetään suomalaisten terveyttä, elintapoja ja kansantauteja. Tutkimus on jatkoa jo vuonna 1972 Itä- Suomessa alkaneelle ja sen jälkeen viiden vuoden välein toteutetulle tutkimussarjalle.
Terveystutkimuksella kerätään tietoa yleisimmistä kansantaudeista eli sydän- ja verisuonitaudeista, aivosairauksista, syövistä, diabeteksesta, astmasta ja allergiasta ja niihin liittyvistä suoja- ja riskitekijöistä. Tutkimus on antanut vuosien varrelta arvokasta tietoa näiden tautien synnystä ja ehkäisystä. Se on myös auttanut terveyspolitiikan suunnittelussa ja sen toteutumisen seurannassa.
Tutkimuksessa yhteensä 10 000 iältään 25–74-vuotiasta henkilöä kutsutaan terveystarkastukseen viidellä alueella eri puolella Suomea. Näitä alueita ovat Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat, Oulun lääni, Helsinki ja Vantaa, Turku ja Loimaa sekä yhdeksän Varsinais-Suomen kuntaa.
Tietoa kerätään kyselylomakkeella, terveystarkastuksessa tehtävillä mittauksilla ja verikokeilla sekä sokerirasituskokeen avulla. Tutkimukseen osallistuvat saavat tiedon laboratoriotutkimusten tuloksista ja näin myös tärkeää tietoa omasta terveydestään.
Kansanterveyslaitos julkaisee alustavat tutkimustulokset syksyllä 2007. Tulosten tarkka analysointi ja raportointi kestää kuitenkin vuosia.
Lähde: Finfoodin uutiskirje, 15.1.2007
Lisätietoja: Kansanterveyslaitos, erikoistutkija Markku Peltonen, p. 040 745 20 68, tutkimusprofessori, tutkimuksen johtaja Erkki Vartiainen, p. 050 569 11 57, tiedottaja Sari Yrjölä, p. 040 822 96 22
http://www.ktl.fi/terveystutkimus
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
Kansanterveyslaitoksen kansallinen FINRISKI 2007 -terveystutkimus käynnistyy ensi viikolla. Tammi-maaliskuussa tehtävässä tutkimuksessa selvitetään suomalaisten terveyttä, elintapoja ja kansantauteja. Tutkimus on jatkoa jo vuonna 1972 Itä- Suomessa alkaneelle ja sen jälkeen viiden vuoden välein toteutetulle tutkimussarjalle.
Terveystutkimuksella kerätään tietoa yleisimmistä kansantaudeista eli sydän- ja verisuonitaudeista, aivosairauksista, syövistä, diabeteksesta, astmasta ja allergiasta ja niihin liittyvistä suoja- ja riskitekijöistä. Tutkimus on antanut vuosien varrelta arvokasta tietoa näiden tautien synnystä ja ehkäisystä. Se on myös auttanut terveyspolitiikan suunnittelussa ja sen toteutumisen seurannassa.
Tutkimuksessa yhteensä 10 000 iältään 25–74-vuotiasta henkilöä kutsutaan terveystarkastukseen viidellä alueella eri puolella Suomea. Näitä alueita ovat Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat, Oulun lääni, Helsinki ja Vantaa, Turku ja Loimaa sekä yhdeksän Varsinais-Suomen kuntaa.
Tietoa kerätään kyselylomakkeella, terveystarkastuksessa tehtävillä mittauksilla ja verikokeilla sekä sokerirasituskokeen avulla. Tutkimukseen osallistuvat saavat tiedon laboratoriotutkimusten tuloksista ja näin myös tärkeää tietoa omasta terveydestään.
Kansanterveyslaitos julkaisee alustavat tutkimustulokset syksyllä 2007. Tulosten tarkka analysointi ja raportointi kestää kuitenkin vuosia.
Lähde: Finfoodin uutiskirje, 15.1.2007
Lisätietoja: Kansanterveyslaitos, erikoistutkija Markku Peltonen, p. 040 745 20 68, tutkimusprofessori, tutkimuksen johtaja Erkki Vartiainen, p. 050 569 11 57, tiedottaja Sari Yrjölä, p. 040 822 96 22
http://www.ktl.fi/terveystutkimus
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
maanantaina, tammikuuta 15, 2007
Sipulilla kasvisvuosi hyvin alkuun
***
"Kasvisvuosi alkaa sipulista", sanoo Kotimaiset Kasvikset ry:n viestintäpäällikkö Pirjo Toikkanen. Sipuli on myötätuulessa niin maailmalla kuin meilläkin. Sipulin kulutus on noussut sen hyvien makuominaisuuksien, terveellisyyden ja monipuolisen käytön vuoksi.
Nuoret taloudet ja kaupunkilaiset näyttävät suuntaa! He käyttävät sipuleita reippaimmin ja haluavat kokeilla monenlaisia sipuleita.
Avaa käyttöösi sipulin maailma, taustatietoineen, kokeiltuine ruokaohjeineen ja kuvineen alla näkyvästä linkistä.
Sipulilinkki
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
"Kasvisvuosi alkaa sipulista", sanoo Kotimaiset Kasvikset ry:n viestintäpäällikkö Pirjo Toikkanen. Sipuli on myötätuulessa niin maailmalla kuin meilläkin. Sipulin kulutus on noussut sen hyvien makuominaisuuksien, terveellisyyden ja monipuolisen käytön vuoksi.
Nuoret taloudet ja kaupunkilaiset näyttävät suuntaa! He käyttävät sipuleita reippaimmin ja haluavat kokeilla monenlaisia sipuleita.
Avaa käyttöösi sipulin maailma, taustatietoineen, kokeiltuine ruokaohjeineen ja kuvineen alla näkyvästä linkistä.
Sipulilinkki
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
perjantaina, tammikuuta 12, 2007
Ruisleivällä diabeteksen kimppuun
**
Ruisleipä on terveellistä ja tutkimusprofessori Kaisa Poutasen mukaan tätä suomalaista kansallisaarretta voisi hyödyntää entistä enemmän myös tyypin 2 (aikuisiän) diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa. Poutanen puhui aiheesta torstaina Suomen Lääkäripäivillä ja Suomen Lääkärilehden haastattelussa.
Ruisleivässä on paljon kuituja ja antioksidantteja. Ruisleivän suolapitoisuus on ollut ongelma, mutta happamat leivät maistuvat usein suolaisemmilta kuin happamattomat. Tämä voisi mahdollistaa myös leivän suolamäärän vähentämisen.
Runsaan ruisleivän saannin arvellaan parantavan insuliinineritystä. Viljavalmisteiden on todettu vähentävän riskiä sairastua diabetekseen lukuisissa epidemiologisissa tutkimuksissa. Ruisleivän ja muiden täysjyväviljatuotteiden käytön ja diabeteksen ehkäisyn välillä on havaittu riskiryhmässä myönteinen yhteys myös laajassa suomalaisessa DPS-tutkimuksessa (Diabetes Intervention Study).
Professori Leo Niskanen Kuopion yliopistosta kertoi Lääkäripäivien puheessaan, että ruisleivän on muun muassa havaittu saavan aikaan vehnäleipää alempia aterian jälkeisiä insuliinivasteita terveillä koehenkilöillä. Tulos ei johtunut leivän kuitupitoisuudesta vaan mahdollisesti leivän rakenteesta tai ruisleivän muista ainesosista.
Teoriassa matalampi insuliinivaste aterian jälkeen voisi vähentää insuliiniresistenssiä tai parantaa haiman betasolujen toimintaa. Tällöin riskiryhmään kuuluvien insuliinineritys voisi parantua pitkällä aikavälillä. Rukiin hiilihydraatit näyttävät vaikuttavan myönteisesti myös insuliiniaineenvaihduntaan vaikuttavien geenien ilmenemiseen metabolista oireyhtymää sairastavilla. Ruis- ja kaurakuitujen on myös havaittu muun muassa laskevan veren kolesterolipitoisuutta. Näyttöä löytyy lisäksi viljapitoisen ruokavalion paksusuolisyöpää ehkäisevästä vaikutuksesta.
Oma kommentti: Tyypin 2 diabeteksessa on varottava nopeasti sokeristuvien ravintoaineiden nauttimista. Ruisleipä ei nosta verensokeria kovinkaan pahasti, joten sen nauttimista voi suositella. Sen sijaan Sydänliiton suosittelemia sokerikorppuja diabetespotilaan ei ole syytä nauttia. Lue enemmän Sydänmerkin kriittisestä tarkastelusta tästä.
Lähde: Finfoodin uutiskirje, 12.1.2007
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
Ruisleipä on terveellistä ja tutkimusprofessori Kaisa Poutasen mukaan tätä suomalaista kansallisaarretta voisi hyödyntää entistä enemmän myös tyypin 2 (aikuisiän) diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa. Poutanen puhui aiheesta torstaina Suomen Lääkäripäivillä ja Suomen Lääkärilehden haastattelussa.
Ruisleivässä on paljon kuituja ja antioksidantteja. Ruisleivän suolapitoisuus on ollut ongelma, mutta happamat leivät maistuvat usein suolaisemmilta kuin happamattomat. Tämä voisi mahdollistaa myös leivän suolamäärän vähentämisen.
Runsaan ruisleivän saannin arvellaan parantavan insuliinineritystä. Viljavalmisteiden on todettu vähentävän riskiä sairastua diabetekseen lukuisissa epidemiologisissa tutkimuksissa. Ruisleivän ja muiden täysjyväviljatuotteiden käytön ja diabeteksen ehkäisyn välillä on havaittu riskiryhmässä myönteinen yhteys myös laajassa suomalaisessa DPS-tutkimuksessa (Diabetes Intervention Study).
Professori Leo Niskanen Kuopion yliopistosta kertoi Lääkäripäivien puheessaan, että ruisleivän on muun muassa havaittu saavan aikaan vehnäleipää alempia aterian jälkeisiä insuliinivasteita terveillä koehenkilöillä. Tulos ei johtunut leivän kuitupitoisuudesta vaan mahdollisesti leivän rakenteesta tai ruisleivän muista ainesosista.
Teoriassa matalampi insuliinivaste aterian jälkeen voisi vähentää insuliiniresistenssiä tai parantaa haiman betasolujen toimintaa. Tällöin riskiryhmään kuuluvien insuliinineritys voisi parantua pitkällä aikavälillä. Rukiin hiilihydraatit näyttävät vaikuttavan myönteisesti myös insuliiniaineenvaihduntaan vaikuttavien geenien ilmenemiseen metabolista oireyhtymää sairastavilla. Ruis- ja kaurakuitujen on myös havaittu muun muassa laskevan veren kolesterolipitoisuutta. Näyttöä löytyy lisäksi viljapitoisen ruokavalion paksusuolisyöpää ehkäisevästä vaikutuksesta.
Oma kommentti: Tyypin 2 diabeteksessa on varottava nopeasti sokeristuvien ravintoaineiden nauttimista. Ruisleipä ei nosta verensokeria kovinkaan pahasti, joten sen nauttimista voi suositella. Sen sijaan Sydänliiton suosittelemia sokerikorppuja diabetespotilaan ei ole syytä nauttia. Lue enemmän Sydänmerkin kriittisestä tarkastelusta tästä.
Lähde: Finfoodin uutiskirje, 12.1.2007
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
Liiku luittesi takia
**
Tampereen yliopistossa tarkastetaan tänään LL Ilari Pajamäen kirurgian/ortopedian ja traumatologian alaan kuuluva väitöskirja Mechanosensitivity of Bone (Luun kuormitusvaste). Väittelijä on pistänyt rotat liikkumaan ja todennut miten kuormittava liikunta vahvistaa luita.
Osteoporoosi on ikääntyvässä väestössä kasvava ongelma, jonka hoidossa ja ennaltaehkäisyssä sukupuolihormoneilla ja liikunnalla on merkittävä osuus. Tällä hetkellä osteoporoottiset luunmurtumat muodostavat yhden eniten lisääntyvistä kansanterveydellisistä ongelmista. Pääasialliset luun lujuuteen ja rakenteeseen vaikuttavat tekijät ovat ihmisen perimä yhdessä fyysisen kuormituksen, ravintotekijöiden ja elimistön hormonaalisen tilan kanssa.
Liikunta on tärkeää, sillä fyysisen kuormituksen puuttuessa ei millään tunnetulla ravinnollisella tai hormonaalisella menetelmällä pystytä luun mineraalimäärän vähenemistä pysäyttämään. Luun mineraalipitoisuutta säätelee kaksi prosessia: luun uudismuodostus ja luun hajotus, joihin liikunta vaikuttaa lisäten edellistä ja hidastaen jälkimmäistä. Aiempien tutkimusten perusteella on viitteitä siitä, että eri tekijät kuten hormonit osallistuvat luun kuormitusvasteen säätelyyn ja nuorena liikunnan avulla saavutetut positiiviset luustomuutokset säilyisivät ainakin osittain aikuisuuteen liikkumisen vähenemisen tai lopettamisen jälkeen.
Tutkijat havaitsivat, että urosrotilla luuston kuormitusvaste oli lähes kaksinkertainen naaraisiin verrattuna sekä nuorilla että aikuisilla rotilla. Jatkotutkimuksessa seurattiin nuorena fyysisen kuormituksen avulla saavutettujen luustomuutosten pysyvyyttä sen jälkeen kun kuormitus lopetetaan. Osteoporoosin kehittymisen kannalta tämän tutkimusasetelman tekee kiinnostavaksi se, että on tärkeää selvittää, suojaako nuorena harrastettu fyysinen aktiviteetti vanhempana luuston haurastumiselta. Tutkimussarjassa havaittiin, että nuorena fyysisen kuormituksen avulla aikaansaadut luustomuutokset pysyivät jonkin aikaa liikunnan lopettamisen jälkeen, mutta seurannassa nämä positiiviset luustomuutokset kuitenkin lopulta hävisivät. Liikuntaa kannattaa siis harrastaa koko elämän ajan.
Pitämällä rotat väkisin liikkumatta osoitettiin, että mekaaninen kuormitus on pääasiallinen luun rakennetta ja lujuutta säätelevä tekijä. Paikallaan olo oli vahingollista. Kuormitus sai aikaan luukasvua niille luupinnoille, joihin kohdistuu suurimmat voimat luuta kuormitettaessa. Estrogeenilla ei aiemmasta tiedosta poiketen näyttäisi olevan itsenäistä luun kuormitusvastetta tai kokoa säätelevää vaikutusta vaan nämä vaikutukset tulevat esille epäsuorasti estrogeenin luun mineraalipitoisuutta säätelevän vaikutuksen kautta.
Lähde: Tampereen yliopiston lehdistötiedote, 2.1.2007
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
Tampereen yliopistossa tarkastetaan tänään LL Ilari Pajamäen kirurgian/ortopedian ja traumatologian alaan kuuluva väitöskirja Mechanosensitivity of Bone (Luun kuormitusvaste). Väittelijä on pistänyt rotat liikkumaan ja todennut miten kuormittava liikunta vahvistaa luita.
Osteoporoosi on ikääntyvässä väestössä kasvava ongelma, jonka hoidossa ja ennaltaehkäisyssä sukupuolihormoneilla ja liikunnalla on merkittävä osuus. Tällä hetkellä osteoporoottiset luunmurtumat muodostavat yhden eniten lisääntyvistä kansanterveydellisistä ongelmista. Pääasialliset luun lujuuteen ja rakenteeseen vaikuttavat tekijät ovat ihmisen perimä yhdessä fyysisen kuormituksen, ravintotekijöiden ja elimistön hormonaalisen tilan kanssa.
Liikunta on tärkeää, sillä fyysisen kuormituksen puuttuessa ei millään tunnetulla ravinnollisella tai hormonaalisella menetelmällä pystytä luun mineraalimäärän vähenemistä pysäyttämään. Luun mineraalipitoisuutta säätelee kaksi prosessia: luun uudismuodostus ja luun hajotus, joihin liikunta vaikuttaa lisäten edellistä ja hidastaen jälkimmäistä. Aiempien tutkimusten perusteella on viitteitä siitä, että eri tekijät kuten hormonit osallistuvat luun kuormitusvasteen säätelyyn ja nuorena liikunnan avulla saavutetut positiiviset luustomuutokset säilyisivät ainakin osittain aikuisuuteen liikkumisen vähenemisen tai lopettamisen jälkeen.
Tutkijat havaitsivat, että urosrotilla luuston kuormitusvaste oli lähes kaksinkertainen naaraisiin verrattuna sekä nuorilla että aikuisilla rotilla. Jatkotutkimuksessa seurattiin nuorena fyysisen kuormituksen avulla saavutettujen luustomuutosten pysyvyyttä sen jälkeen kun kuormitus lopetetaan. Osteoporoosin kehittymisen kannalta tämän tutkimusasetelman tekee kiinnostavaksi se, että on tärkeää selvittää, suojaako nuorena harrastettu fyysinen aktiviteetti vanhempana luuston haurastumiselta. Tutkimussarjassa havaittiin, että nuorena fyysisen kuormituksen avulla aikaansaadut luustomuutokset pysyivät jonkin aikaa liikunnan lopettamisen jälkeen, mutta seurannassa nämä positiiviset luustomuutokset kuitenkin lopulta hävisivät. Liikuntaa kannattaa siis harrastaa koko elämän ajan.
Pitämällä rotat väkisin liikkumatta osoitettiin, että mekaaninen kuormitus on pääasiallinen luun rakennetta ja lujuutta säätelevä tekijä. Paikallaan olo oli vahingollista. Kuormitus sai aikaan luukasvua niille luupinnoille, joihin kohdistuu suurimmat voimat luuta kuormitettaessa. Estrogeenilla ei aiemmasta tiedosta poiketen näyttäisi olevan itsenäistä luun kuormitusvastetta tai kokoa säätelevää vaikutusta vaan nämä vaikutukset tulevat esille epäsuorasti estrogeenin luun mineraalipitoisuutta säätelevän vaikutuksen kautta.
Lähde: Tampereen yliopiston lehdistötiedote, 2.1.2007
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
Sotkun munkit vaarallisia?
*
Oulun yliopistossa tänään tarkastettavan Tuula Tähtisen väitöstutkimuksen mukaan varusmiesaikana lisääntyvä munkkien syönti uhkaa varusmiesten terveyttä. Ruokavalion muutos heikentää väittelijän mukaan varusmiesten insuliiniherkkyyttä. Myös heidän verensä rasva-arvot nousevat. Väitöksen mukaan varusmiesten munkkien syönti keskimäärin kolminkertaistuu armeija-aikana. Rasvarasitus on niin suuri, että se mitätöi lisääntyneen liikunnan tuoman hyödyn.
Väittelijä Tähtinen sanoo: Ylipainoiset kutsuntaikäiset nuoret miehet ja varusmiehet tulisi saada laihtumaan. Suosittelen juuri heille suunnattua täsmäehkäisyä, joka tähtää painonpudotukseen ja tupakoimattomuuteen, sillä ylipainolla ja tupakoinnilla on selvä haitallinen vaikutus insuliiniresistenssiin liittyviin kardiovaskulaarisiin riskitekijöihin jo nuoruusvuosien aikana. Puuttumalla ajoissa vaaratekijöihin valtimonkovetustaudin ja diabeteksen kehittymistä voidaan hidastaa tai estää. Tämä on yhteinen haaste suomalaiselle perusterveydenhuollolle ja puolustusvoimille.
Näin kirjoittaa asiasta liikuntaupseeriksi opiskeleva kadetti Hans-Christian Sundqvist:
"No enpä tiedä tuosta väitöskirjatutkimuksesta. Kuulostaa aika erikoiselta. Totta voi olla se, että munkkien yms. syönti lisääntyy varusmiespalveluksen aikana, sillä ne eivät todellakaan maksa juuri mitään sotilaskodissa: 0,25€ - 1€. Puolustusvoimienkin tekemistä tutkimuksista käy selvästi ilmi, että varusmiesten keskipaino on noussut viimeisten 20 vuoden aikana. 1980 -luvulla keskipaino oli reilusti alle 70kg ja vuonna 2004 keskipaino oli 77,4 kg. Varusmiesten liikunnan määrä on kuitenkin melkoisen runsasta etenkin matalatehoisella alueella, tietysti riippuen hieman aselajista. Tässä jotain mitä keksin vastaukseksi ja sellaista mitä olen kuullut luennoilla. Jos väitöstukimus todellakin pitää paikkansa, niin aika hälyttävältä näyttää."
Lähde: Turun Sanomat, 12.1.2007
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
Oulun yliopistossa tänään tarkastettavan Tuula Tähtisen väitöstutkimuksen mukaan varusmiesaikana lisääntyvä munkkien syönti uhkaa varusmiesten terveyttä. Ruokavalion muutos heikentää väittelijän mukaan varusmiesten insuliiniherkkyyttä. Myös heidän verensä rasva-arvot nousevat. Väitöksen mukaan varusmiesten munkkien syönti keskimäärin kolminkertaistuu armeija-aikana. Rasvarasitus on niin suuri, että se mitätöi lisääntyneen liikunnan tuoman hyödyn.
Väittelijä Tähtinen sanoo: Ylipainoiset kutsuntaikäiset nuoret miehet ja varusmiehet tulisi saada laihtumaan. Suosittelen juuri heille suunnattua täsmäehkäisyä, joka tähtää painonpudotukseen ja tupakoimattomuuteen, sillä ylipainolla ja tupakoinnilla on selvä haitallinen vaikutus insuliiniresistenssiin liittyviin kardiovaskulaarisiin riskitekijöihin jo nuoruusvuosien aikana. Puuttumalla ajoissa vaaratekijöihin valtimonkovetustaudin ja diabeteksen kehittymistä voidaan hidastaa tai estää. Tämä on yhteinen haaste suomalaiselle perusterveydenhuollolle ja puolustusvoimille.
Näin kirjoittaa asiasta liikuntaupseeriksi opiskeleva kadetti Hans-Christian Sundqvist:
"No enpä tiedä tuosta väitöskirjatutkimuksesta. Kuulostaa aika erikoiselta. Totta voi olla se, että munkkien yms. syönti lisääntyy varusmiespalveluksen aikana, sillä ne eivät todellakaan maksa juuri mitään sotilaskodissa: 0,25€ - 1€. Puolustusvoimienkin tekemistä tutkimuksista käy selvästi ilmi, että varusmiesten keskipaino on noussut viimeisten 20 vuoden aikana. 1980 -luvulla keskipaino oli reilusti alle 70kg ja vuonna 2004 keskipaino oli 77,4 kg. Varusmiesten liikunnan määrä on kuitenkin melkoisen runsasta etenkin matalatehoisella alueella, tietysti riippuen hieman aselajista. Tässä jotain mitä keksin vastaukseksi ja sellaista mitä olen kuullut luennoilla. Jos väitöstukimus todellakin pitää paikkansa, niin aika hälyttävältä näyttää."
Lähde: Turun Sanomat, 12.1.2007
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
keskiviikkona, tammikuuta 10, 2007
Foolihappo ei ole hölmömpi vitamiini
*
Foolihapon, folaatin tai B9-vitamiinin nimeen vannotaan näinä päivinä. Se on se vitamiini, joka on IN! Ainoastaan tässä minun kielikoulussani foolihapolla on jotain tekemistä tyhmyyden kanssa. Fool on Lontoon murretta ja tarkoittaa hölmöä, tyhmää, hupsua, tyhmyriä jne.
Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan runsas foolihapon saanti saattaa vähentää riskiä sairastua aivoja rappeuttavaan sairauteen, Alzheimerin tautiin. Niillä iäkkäillä henkilöillä, joiden foolihapon saanti ravinnosta ja ravintolisistä oli suurinta, oli vähäisin todennäköisyys sairastua Alzheimerin tautiin. Muilla B-ryhmän vitamiineilla ei havaittu vastaavaa vaikutusta. Tutkimus julkaistiin Archives of Neurology-lehdessä.
Foolihapon saanti ravinnosta tai ravintolisistä ei kumpikaan riittänyt yksinään, vaan vaikutuksen aikaansaamiseksi tarvittiin näiden kahden yhdistelmä. Tutkijoiden mukaan on kuitenkin liian aikaista suositella foolihappolisiä, sillä aiheesta kaivataan lisätutkimuksia. Foolihappoa saa ravinnosta muun muassa vihreistä kasviksista, hedelmistä, pavuista, lihasta, munankeltuaisesta ja kokojyväviljasta.
Tutkimusaineiston muodosti 965 henkilöä Manhattanilta, New Yorkista. Tutkitut olivat vähintään 65-vuoden ikäisiä ja heidän keski-ikänsä oli noin 76 vuotta. Heillä ei ollut dementiaa tutkimuksen alkaessa, mutta heistä 192 sairastui Alzheimeriin tutkimuksen aikana. Tutkimuksessa selvitettiin osallistujien ruokavaliot ja heitä seurattiin keskimäärin kuuden vuoden ajan.
Miten foolihappo vaikuttaa? Alzheimerin tauti on suurin dementian syy iäkkäiden keskuudessa. Sairaudelle ei valitettavasti ole olemassa hoitokeinoa. Sairaudessa muun muassa potilaan muisti, kommunikaatiotaito, oppimiskyky ja kyky päivittäisiin askareisiin heikkenee asteittain. Foolihappo saattaa suojella Alzheimerilta mahdollisesti hajottamalla veressä homokysteiini-nimistä aminohappoa. Tämä on tosin hyvin kiistanalainen asia tällä hetkellä. Kohonneiden homokysteiinitasojen arvellaan liittyvän dementian lisäksi myös kohonneeseen sydän- ja verisuonitautiriskiin.
Lähde: Finfoodin uutiskirje, 10.1.2007
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
Foolihapon, folaatin tai B9-vitamiinin nimeen vannotaan näinä päivinä. Se on se vitamiini, joka on IN! Ainoastaan tässä minun kielikoulussani foolihapolla on jotain tekemistä tyhmyyden kanssa. Fool on Lontoon murretta ja tarkoittaa hölmöä, tyhmää, hupsua, tyhmyriä jne.
Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan runsas foolihapon saanti saattaa vähentää riskiä sairastua aivoja rappeuttavaan sairauteen, Alzheimerin tautiin. Niillä iäkkäillä henkilöillä, joiden foolihapon saanti ravinnosta ja ravintolisistä oli suurinta, oli vähäisin todennäköisyys sairastua Alzheimerin tautiin. Muilla B-ryhmän vitamiineilla ei havaittu vastaavaa vaikutusta. Tutkimus julkaistiin Archives of Neurology-lehdessä.
Foolihapon saanti ravinnosta tai ravintolisistä ei kumpikaan riittänyt yksinään, vaan vaikutuksen aikaansaamiseksi tarvittiin näiden kahden yhdistelmä. Tutkijoiden mukaan on kuitenkin liian aikaista suositella foolihappolisiä, sillä aiheesta kaivataan lisätutkimuksia. Foolihappoa saa ravinnosta muun muassa vihreistä kasviksista, hedelmistä, pavuista, lihasta, munankeltuaisesta ja kokojyväviljasta.
Tutkimusaineiston muodosti 965 henkilöä Manhattanilta, New Yorkista. Tutkitut olivat vähintään 65-vuoden ikäisiä ja heidän keski-ikänsä oli noin 76 vuotta. Heillä ei ollut dementiaa tutkimuksen alkaessa, mutta heistä 192 sairastui Alzheimeriin tutkimuksen aikana. Tutkimuksessa selvitettiin osallistujien ruokavaliot ja heitä seurattiin keskimäärin kuuden vuoden ajan.
Miten foolihappo vaikuttaa? Alzheimerin tauti on suurin dementian syy iäkkäiden keskuudessa. Sairaudelle ei valitettavasti ole olemassa hoitokeinoa. Sairaudessa muun muassa potilaan muisti, kommunikaatiotaito, oppimiskyky ja kyky päivittäisiin askareisiin heikkenee asteittain. Foolihappo saattaa suojella Alzheimerilta mahdollisesti hajottamalla veressä homokysteiini-nimistä aminohappoa. Tämä on tosin hyvin kiistanalainen asia tällä hetkellä. Kohonneiden homokysteiinitasojen arvellaan liittyvän dementian lisäksi myös kohonneeseen sydän- ja verisuonitautiriskiin.
Lähde: Finfoodin uutiskirje, 10.1.2007
Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:
*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)