Sain sähköpostilla vihjeen (Kiitos Juhani!), että aiemmin käsittelemässäni järjestössä Lääkärit ilman sponsoreita, on Tanskassa äskettäin paheksuttu villinä rehottavaa tilannetta lääkäreiden ja lääkeyhtiöiden välillä. Tällaiset ilmaiset lounaat nakertavat lääkebisneksen uskottavuutta ja ennen kaikkea lääkäreiden riippuvuus noista lääkeyrityksistä saa välillä todella valitettavia piirteitä. Lääkäri saattaa kuulua tutkijaryhmään, jossa selvitellään lääkkeiden vaikutuksia. Välillä kun raportoidaan varsin yllättävistäkin edistysaskelista lääkkeiden kehittelyssä tai kun tutkimustulokset antaisivat olettaa jonkin tietyn lääkeaineen olevan hieman parempi kuin vastaava muu valmiste, voi toki epäillä noiden lääkeyhtiöiden lounastarjoilujen, ilmaisten kongressimatkojen ja muiden etuuksien, vaikuttaneen johtopäätöksiin. On taatusti rehellisiä lääkäreitä enemmän kuin näitä rahan sokaisemia kolleegoja, mutta jokainen lääkärin moraalia nakertava vihjaus on vahingoksi tutkimustyön uskottavuudelle.
Tanskan Lääkäriliiton puheenjohtaja Michael Dupont vahvistaa, että monet lääkekokeet ovat pelkkää kikkailua, lääkäreiden totuttamista yksittäisiin lääkkeisiin ja lääkkeen suoranaista markkinointia.
tiistaina, toukokuuta 08, 2007
sunnuntai, toukokuuta 06, 2007
Lisää tuotemainontaa
Kyselin tämän tuotemainoksen julkaisuvuotta Meira Oy:stä. Tuli tällainen vastaus:
Hei,
Meira Oy on perustettu vuonna 1988, kun SOK:n ja EKA:n teollisuudet, kuten paahtimot ja margariinitehtaat, yhdistettiin. Vuonna 1990 tai 1991 margariinin tuotanto myytiin pois, joten kyseinen mainos ajoittunee vuosille 1989-1990. Valittavasti tällä hetkellä ei ole antaa tarkempaa tietoa, sillä margariinin valmistuksen/markkinoinnin vastaavia henkilöitä ei ole enää yhtiön palveluksessa.
Terveisin
______________________
Meira Info
Meira Oy
PL 32, FI-00511 Helsinki
Tel. +358 207 44 3500
Fax + 358 207 44 3601
meira.info@meira.fi
Massimo Zanetti Beverage Group
Tuotemainontaa tämäkin
Seuraamassani ulkomaisessa blogissa (PharmaGossip) on välillä aivan hillitön meno päällä. Käykää lukemassa miten lääkärit ovat aikoinaan suositelleet Camel -tupakkaa!
http://pharmagossip.blogspot.com/2007/05/power-of-advertising.html
Ja lisää mainoksia täältä.
Näitä mainoksia on vaikea käsittää...
Nuoruuden lähde löytynyt!
*
Turhan toiveikkaana ette nyt saa rynnätä lukemaan nuoruuden eliksiiristä. En oikein tiedä monellako luotettavuustähdellä voisin varustaa tämän kirjoitukseni. Kokeilen yhdellä tähdellä nyt ensi alkuun. Nuoruuden lähde ei ehkä sittenkään nimittäin ole löytynyt, mutta ainakin hiivasolut elävät tämän Cell -tiedelehdessä julkaistun jutun mukaan entistä pitempään jos ne saavat erästä B-vitamiinin sukulaisainetta.
Kuvittele hetkeksi, että sinulla olisi käytettävissä pilleri joka pidentäisi elämääsi. Moni varmaan ottaisi tämän pillerin heti käyttöön lisävuosien toivossa. Jotkut ehkä pitäisivät elämää jo tarpeeksi suurena kärsimyksenä. Pitääkö sitä nyt vielä ehdoin tahdoin pidentää? No, oli miten oli, tällaista ikuisen nuoruuden lähdettä on etsitty iät ja ajat. Onko se nyt löytynyt? Tuskin. Lähemmäksi on mahdollisesti päästy.
Tohtori Jeffrey Smith Virginiasta USA:sta on työryhmässään todennut, että hiivasolut elävät huomattavasti pitempään jos ne saavat erästä B-vitamiinin sukulaisainetta. Tämä uusi aine saa aikaan terveellisen laihdutusilmiön hiivasoluissa. Jossakin pitkän ja mutkikkaan polun päässä pilkottaa toivonkipinä, että eläimillä ja mahdollisesti myös ihmisellä voitaisiin todeta sama pitemmän iän suoma tervehtymisilmiö kuin tämän tutkimusryhmän hiivasoluissa.
Eläinmalleilla (hiivat, hiiret) on todettu radikaalisti köyhemmän ravinnon (vähemmän kaloreita) lisänneen odotettavissa olevaa elinikää. Laihdutus tuo lisää elinvuosia. Tätä mieltä on perinnöllisyystieteen ja biokemian apulaisprofessori Charles Brenner tutkimusryhmineen. "Jos meillä olisi käytettävissä vitamiinipilleri, jolla voisimme matkia kaloriköyhän ruoan terveysvaikutuksia jättämättä kuitenkaan lounasta väliin, silloin meillä olisi kaikki ne hyödyt jolla kaloriköyhyys tuo lisää elinvuosia eläinmalleissa", sanoo tohtori Brenner.
Paljon on tässä monimutkaisessa ilmiössä edelleen epäselvää, mutta keskeinen merkitys on erityisellä proteiinilla nimeltään sirtuiini (engl. sirtuin). Sirtuiinilla on solu- ja kudostasolla ikääntymistä vastustavia ominaisuuksia ja lisää todistettavasti elinikää joissakin eläinmalleissa. Tarkkaa mekanismia ei tunneta. Askeleita ymmärryksen polulla otettiin kun tohtori Brennerin tutkijaryhmä havaitsi uuden B-vitamiinin sukulaisaineen kiihdyttävän elinikää lisäävän Sir2 -geenin toimintaa. En aio pitää lukijaani pitempään jännityksessä. Nyt paljastan tämän uuden vitamiinin nimen:
Nikotiiniamidi ribosiidi (NR, nicotinamide riboside)
En tiedä saako tätä ainetta apteekista. Ja vaikka saisikin, tuskin siitä toistaiseksi on hyötyä muuta kuin lompakon laihtumisen suhteen. Nikotiiniamidi ribosiidia saa maidosta. Tämä NR on esiasteena solujen vitaaliaineille. Tällä aineella on mm. yhtymäkohtia nikotiiniamidi dinukleotideihin (NAD), joilla on lukuisia elämää ylläpitäviä vaikutuksia. Hiivojen aineenvaihdunta tunnetaan niin tarkasti, että pystytään molekyylitasolla seuraamaan geenivaikutuksia. Tämä uusi ihmeaine (NR) vaikuttaa suoraan molekyylitasolla hiivan kasvuun ja sen tapaan käyttää glukoosia hyväkseen. Ihmeaineen aikaansaaman NAD:n lisäyksen ja Sir2 -geenin lisääntyneen aktiviteetin havaittiin sulkevan ne geenit, jotka ovat ikääntymisessä ei-toivottavia. Tämä on aika ennennäkemätöntä!
"Onnistuimme osoittamaan, että Sir2 -geenistä riippuvainen toisten geenien sammutus onnistui tällä NR:llä ja tuloksena oli pitempi-ikäinen hiivakasvusto", Brenner sanoo. Ne hiivat jotka saivat NR:ää olivat taipuvaisia jakaantumaan 23 kertaa ja useamminkin. Normaalisti hiivasolut jakaantuvat vain 13 kertaa ennen kuin ne kuolevat.
Ihminen on niin tavattoman paljon monimutkaisempi kuin hiivasolu ja pitkän polun päässä löytyy tällekin löydölle ehkä käyttöä meillekin. Lyödään nyt vielä kuitenkin fantasiat sen verran liikkeelle, että mainitaan eräs tunnettu sirtuiiniaktivaattori: punaviini ja sen sisältämä resveratrol. Kun hiirille juotetaan ylenmäärin resveratrolia, niillä todetaan hyvä maksan toiminta, parempi kestävyys ja joidenkin tietojen mukaan myös pitempi elämä. Resveratroli siinä viinilasissa voi NR:n kanssa yhdessä tehostaa sirtuiinin aktiviteettia.
Pankaa nämä nimet muistiin: Peter Belenky, Katrina L. Bogan, Charles Brenner, Julie M. McClure, Frances G. Racette ja Jeffrey S. Smith. Heiltä voi ehkä odottaa sitä nuoruuspilleriä sitten joskus.
Lähteet: Cell -tiedelehti, 4.5.2007 ja Medical News Today, 6.5.2007
Turhan toiveikkaana ette nyt saa rynnätä lukemaan nuoruuden eliksiiristä. En oikein tiedä monellako luotettavuustähdellä voisin varustaa tämän kirjoitukseni. Kokeilen yhdellä tähdellä nyt ensi alkuun. Nuoruuden lähde ei ehkä sittenkään nimittäin ole löytynyt, mutta ainakin hiivasolut elävät tämän Cell -tiedelehdessä julkaistun jutun mukaan entistä pitempään jos ne saavat erästä B-vitamiinin sukulaisainetta.
Kuvittele hetkeksi, että sinulla olisi käytettävissä pilleri joka pidentäisi elämääsi. Moni varmaan ottaisi tämän pillerin heti käyttöön lisävuosien toivossa. Jotkut ehkä pitäisivät elämää jo tarpeeksi suurena kärsimyksenä. Pitääkö sitä nyt vielä ehdoin tahdoin pidentää? No, oli miten oli, tällaista ikuisen nuoruuden lähdettä on etsitty iät ja ajat. Onko se nyt löytynyt? Tuskin. Lähemmäksi on mahdollisesti päästy.
Tohtori Jeffrey Smith Virginiasta USA:sta on työryhmässään todennut, että hiivasolut elävät huomattavasti pitempään jos ne saavat erästä B-vitamiinin sukulaisainetta. Tämä uusi aine saa aikaan terveellisen laihdutusilmiön hiivasoluissa. Jossakin pitkän ja mutkikkaan polun päässä pilkottaa toivonkipinä, että eläimillä ja mahdollisesti myös ihmisellä voitaisiin todeta sama pitemmän iän suoma tervehtymisilmiö kuin tämän tutkimusryhmän hiivasoluissa.
Eläinmalleilla (hiivat, hiiret) on todettu radikaalisti köyhemmän ravinnon (vähemmän kaloreita) lisänneen odotettavissa olevaa elinikää. Laihdutus tuo lisää elinvuosia. Tätä mieltä on perinnöllisyystieteen ja biokemian apulaisprofessori Charles Brenner tutkimusryhmineen. "Jos meillä olisi käytettävissä vitamiinipilleri, jolla voisimme matkia kaloriköyhän ruoan terveysvaikutuksia jättämättä kuitenkaan lounasta väliin, silloin meillä olisi kaikki ne hyödyt jolla kaloriköyhyys tuo lisää elinvuosia eläinmalleissa", sanoo tohtori Brenner.
Paljon on tässä monimutkaisessa ilmiössä edelleen epäselvää, mutta keskeinen merkitys on erityisellä proteiinilla nimeltään sirtuiini (engl. sirtuin). Sirtuiinilla on solu- ja kudostasolla ikääntymistä vastustavia ominaisuuksia ja lisää todistettavasti elinikää joissakin eläinmalleissa. Tarkkaa mekanismia ei tunneta. Askeleita ymmärryksen polulla otettiin kun tohtori Brennerin tutkijaryhmä havaitsi uuden B-vitamiinin sukulaisaineen kiihdyttävän elinikää lisäävän Sir2 -geenin toimintaa. En aio pitää lukijaani pitempään jännityksessä. Nyt paljastan tämän uuden vitamiinin nimen:
Nikotiiniamidi ribosiidi (NR, nicotinamide riboside)
En tiedä saako tätä ainetta apteekista. Ja vaikka saisikin, tuskin siitä toistaiseksi on hyötyä muuta kuin lompakon laihtumisen suhteen. Nikotiiniamidi ribosiidia saa maidosta. Tämä NR on esiasteena solujen vitaaliaineille. Tällä aineella on mm. yhtymäkohtia nikotiiniamidi dinukleotideihin (NAD), joilla on lukuisia elämää ylläpitäviä vaikutuksia. Hiivojen aineenvaihdunta tunnetaan niin tarkasti, että pystytään molekyylitasolla seuraamaan geenivaikutuksia. Tämä uusi ihmeaine (NR) vaikuttaa suoraan molekyylitasolla hiivan kasvuun ja sen tapaan käyttää glukoosia hyväkseen. Ihmeaineen aikaansaaman NAD:n lisäyksen ja Sir2 -geenin lisääntyneen aktiviteetin havaittiin sulkevan ne geenit, jotka ovat ikääntymisessä ei-toivottavia. Tämä on aika ennennäkemätöntä!
"Onnistuimme osoittamaan, että Sir2 -geenistä riippuvainen toisten geenien sammutus onnistui tällä NR:llä ja tuloksena oli pitempi-ikäinen hiivakasvusto", Brenner sanoo. Ne hiivat jotka saivat NR:ää olivat taipuvaisia jakaantumaan 23 kertaa ja useamminkin. Normaalisti hiivasolut jakaantuvat vain 13 kertaa ennen kuin ne kuolevat.
Ihminen on niin tavattoman paljon monimutkaisempi kuin hiivasolu ja pitkän polun päässä löytyy tällekin löydölle ehkä käyttöä meillekin. Lyödään nyt vielä kuitenkin fantasiat sen verran liikkeelle, että mainitaan eräs tunnettu sirtuiiniaktivaattori: punaviini ja sen sisältämä resveratrol. Kun hiirille juotetaan ylenmäärin resveratrolia, niillä todetaan hyvä maksan toiminta, parempi kestävyys ja joidenkin tietojen mukaan myös pitempi elämä. Resveratroli siinä viinilasissa voi NR:n kanssa yhdessä tehostaa sirtuiinin aktiviteettia.
Pankaa nämä nimet muistiin: Peter Belenky, Katrina L. Bogan, Charles Brenner, Julie M. McClure, Frances G. Racette ja Jeffrey S. Smith. Heiltä voi ehkä odottaa sitä nuoruuspilleriä sitten joskus.
Lähteet: Cell -tiedelehti, 4.5.2007 ja Medical News Today, 6.5.2007
lauantaina, toukokuuta 05, 2007
Tuhma ajatuskuvio ravinnosta ja terveydestä
Alunperin kirjoitettu 4.5.2007. Lisätty erinomaisen lukijapalautten takia hieman vettä myllyyn! Tätä kirjoitusta kommentoidaan yllättävän vilkkaasti!
Minulla on useita tuhmia ajatuksia ravitsemustutkimuksista. Osaan ne kuitenkin aika hyvin tukahduttaa ja pitää ihan omana tietonani. Yksi tuhma ajatus pyrkii kuitenkin väkisin kaikkien itsesuojeluvarustusten läpi:
Ne viranomaiset jotka huolehtivat siitä, että Suomen kansa syö mahdollisimman terveellisesti, eivät ole täysiä tolloja. Kansanterveyslaitoksen henkilökunnalla ja Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan jäsenillä on kuitenkin aivan liian vähän aikaa ja halua tutkia mitä oikeasti tapahtuu ravintotieteissä ja sovittaa nämä uudet ajatuskuvioita sekoittavat käsitykset terveellisyydestä nykyisiin virallisiin ravitsemussuosituksiin. Tuttu ja turvallinen vanha tieto pyritään säilyttämään mahdollisimman pitkään:
Kaveria ei jätetä -menetelmä on johtavien terveysviranomaisten toimesta valjastettu jaloimpaan mahdolliseen muotoon. Toisinajattelijoita pidetään ikävinä häirikköinä, jotka sotkevat valmiita ajatuskuvioita. Kuka vihdoinkin sanoo, että keisarilla ei ole vaatteita? Kuka nostaa metelin sitten kun havaitaan, että ravitsemusohjeet pidettiin puoli vuosisataa mahdollisimman epäterveellisinä, jotta tietyt lääkevalmisteet tuottaisivat mahdollisimman paljon voittoa?
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositukset terveellisestä ruoasta sopivat runsaasti liikuntaa harrastaville. Koska on epätodennäköistä, että näemme merkittävissä määrin liikunnan lisääntymistä, näen ratkaisukeinona ruokavalion järkeistämisen. Valtaosalle väestöstä, eli hyvin vähän liikuntaa harrastaville ja erilaisista sairauksista kärsiville, suositukset vain tahtovat pahentaa vallitsevaa tilannetta. Ratkaisu: Tehdään kiusallisiakin muutoksia ajatuskuvioihin kansanterveyden pelastamiseksi. Tunnen useita terveellä järjenjuoksulla varustettuja maallikkoja, jotka voivat ohjata teitä pelastusoperaatiossa.
Stadilainen filosofi puhuu viisaita: Olisikohan niin, että "ykkösleirissä" pelätään liiaksi arvostuksen ja arvokkuuden romahtamista. Pidetään kiinni vanhojen tutkimustulosten rippeistä vain sen takia, että tohtorit ja professorit eivät halua myöntää olleensa väärässä. Ajatus tuli jostakin kirjoituksestasi, jossa pidit tieteen olemusta sellaisena, että nimenomaan etsitään omista johtopäätöksistä ja tutkimustuloksista ensin itse niitä virheitä. Sitten työ julkaistaan tiedelehdessä jotta useampi silmä voi käydä läpi mahdolliset virhetilanteet. Jos virheitä löytyy, sitten homma alkaa taas alusta. Jos virheitä ei löydy, silloin esitetty käsitys jää toistaiseksi voimaan kunnes jokin seikka kumoaa sen, ehkä vuosien kuluttua tutkimusmenetelmien parannuttua tai uuden innovaation myötä. Alkuperäisen väitteen esittäjän ei kuitenkaan ole syytä loukkaantua. Tieteen luonteeseen kuuluu kyseenalaistaminen! Erityisesti käsitys eläinrasvojen epäterveellisyydestä on tyypillinen virhetilanne, jota ehkä tutkijoiden arvokkuuden ja suunnattomien lääkeponnistelujen sekä elintarvikepoliittisten linjauksien myötä pidetään väkisin voimassa vaikka käsitys mitä ilmeisemmin on virheellinen. Ainakin on tutkimuksia, joissa todetaan eläinrasvojen terveellisyys. Ei kai eläinrasva voi samanaikaisesti olla epäterveellinen ja terveellinen? Peli pitäisi puhaltaa poikki ja tehdä uusia tutkimuksia, onko eläimen rasva (jota ihminenkin pääosin sisältää!) todellakin niin epäterveellistä kuin väitetään? Todistustaakka on niillä jotka väittävät ihraa, voita ja kovetettuja kasvirasvoja epäterveellisiksi!
Lopuksi vielä selvällä Suomen kielellä: Leikkiminen kansanterveydellä saisi jo loppua.
Minulla on useita tuhmia ajatuksia ravitsemustutkimuksista. Osaan ne kuitenkin aika hyvin tukahduttaa ja pitää ihan omana tietonani. Yksi tuhma ajatus pyrkii kuitenkin väkisin kaikkien itsesuojeluvarustusten läpi:
Uutta tietoa terveellisestä ravitsemuksesta vastustetaan mukavuudenhalun takia!
Ne viranomaiset jotka huolehtivat siitä, että Suomen kansa syö mahdollisimman terveellisesti, eivät ole täysiä tolloja. Kansanterveyslaitoksen henkilökunnalla ja Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan jäsenillä on kuitenkin aivan liian vähän aikaa ja halua tutkia mitä oikeasti tapahtuu ravintotieteissä ja sovittaa nämä uudet ajatuskuvioita sekoittavat käsitykset terveellisyydestä nykyisiin virallisiin ravitsemussuosituksiin. Tuttu ja turvallinen vanha tieto pyritään säilyttämään mahdollisimman pitkään:
- syö margariinia
- syö margariinia
- syö margariinia etc.
- älä kajoa eläinrasvaan
- voirasiat pois pöydältä
- rakasta perunaa, makaronia ja valkoista riisiä yli kaiken
- kerro diabeetikolle, että hän saa syödä sokeria niin paljon kuin lystää kunhan hän huolehtii siitä insuliinipiikistä
- rasva lihottaa, hiilihydraatit pitävät hoikkana
Kaveria ei jätetä -menetelmä on johtavien terveysviranomaisten toimesta valjastettu jaloimpaan mahdolliseen muotoon. Toisinajattelijoita pidetään ikävinä häirikköinä, jotka sotkevat valmiita ajatuskuvioita. Kuka vihdoinkin sanoo, että keisarilla ei ole vaatteita? Kuka nostaa metelin sitten kun havaitaan, että ravitsemusohjeet pidettiin puoli vuosisataa mahdollisimman epäterveellisinä, jotta tietyt lääkevalmisteet tuottaisivat mahdollisimman paljon voittoa?
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositukset terveellisestä ruoasta sopivat runsaasti liikuntaa harrastaville. Koska on epätodennäköistä, että näemme merkittävissä määrin liikunnan lisääntymistä, näen ratkaisukeinona ruokavalion järkeistämisen. Valtaosalle väestöstä, eli hyvin vähän liikuntaa harrastaville ja erilaisista sairauksista kärsiville, suositukset vain tahtovat pahentaa vallitsevaa tilannetta. Ratkaisu: Tehdään kiusallisiakin muutoksia ajatuskuvioihin kansanterveyden pelastamiseksi. Tunnen useita terveellä järjenjuoksulla varustettuja maallikkoja, jotka voivat ohjata teitä pelastusoperaatiossa.
Stadilainen filosofi puhuu viisaita: Olisikohan niin, että "ykkösleirissä" pelätään liiaksi arvostuksen ja arvokkuuden romahtamista. Pidetään kiinni vanhojen tutkimustulosten rippeistä vain sen takia, että tohtorit ja professorit eivät halua myöntää olleensa väärässä. Ajatus tuli jostakin kirjoituksestasi, jossa pidit tieteen olemusta sellaisena, että nimenomaan etsitään omista johtopäätöksistä ja tutkimustuloksista ensin itse niitä virheitä. Sitten työ julkaistaan tiedelehdessä jotta useampi silmä voi käydä läpi mahdolliset virhetilanteet. Jos virheitä löytyy, sitten homma alkaa taas alusta. Jos virheitä ei löydy, silloin esitetty käsitys jää toistaiseksi voimaan kunnes jokin seikka kumoaa sen, ehkä vuosien kuluttua tutkimusmenetelmien parannuttua tai uuden innovaation myötä. Alkuperäisen väitteen esittäjän ei kuitenkaan ole syytä loukkaantua. Tieteen luonteeseen kuuluu kyseenalaistaminen! Erityisesti käsitys eläinrasvojen epäterveellisyydestä on tyypillinen virhetilanne, jota ehkä tutkijoiden arvokkuuden ja suunnattomien lääkeponnistelujen sekä elintarvikepoliittisten linjauksien myötä pidetään väkisin voimassa vaikka käsitys mitä ilmeisemmin on virheellinen. Ainakin on tutkimuksia, joissa todetaan eläinrasvojen terveellisyys. Ei kai eläinrasva voi samanaikaisesti olla epäterveellinen ja terveellinen? Peli pitäisi puhaltaa poikki ja tehdä uusia tutkimuksia, onko eläimen rasva (jota ihminenkin pääosin sisältää!) todellakin niin epäterveellistä kuin väitetään? Todistustaakka on niillä jotka väittävät ihraa, voita ja kovetettuja kasvirasvoja epäterveellisiksi!
Lopuksi vielä selvällä Suomen kielellä: Leikkiminen kansanterveydellä saisi jo loppua.
perjantaina, toukokuuta 04, 2007
Peruna tykkää seleenistä
**
Marja Turakainen väittää julkisesti perunan tykkäävän seleenistä 4.5.2007 Helsingin Yliopistossa. Väitöskirjan mukaan seleeni on välttämätön hivenaine ihmisten ja eläinten terveydelle. Vaikka seleeniä ei ole luokiteltu kasveille välttämättömäksi hivenaineeksi, tutkimukset ovat osoittaneet seleenin toimivan kasveissa antioksidanttina. Sopivan alhaisena annoksena seleenillä on osoitettu olevan hyödyllinen vaikutus viljelykasvien kasvuun ja stressinkestävyyteen.
Tutkimuksen tarkoituksena oli määrittää seleenipitoisuus viljellyssä perunassa (Solanum tuberosum L.) sekä tutkia seleenin vaikutuksia hiilihydraattien kertymiseen, kasvuun ja satoon. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös tutkia seleenin vaikutusta varhaisperunan glykoalkaloidipitoisuuteen. Seleenipitoisuus oli korkein nuorissa ylälehdissä, juurissa ja rönsyissä mikä osoittaa, että lannoitteen mukana annettu selenaatti (0.075 ja 0.3 mg kg-1) hyödynnettiin tehokkaasti ja otettiin kasviin kasvun varhaisessa vaiheessa. Seleenipitoisuus aleni lehdissä, juurissa ja rönsyissä kasvun edistyessä, mutta seleeni kertyi tehokkaasti varhaisperunan ja täysikasvuisiin perunan mukuloihin. Seleeni edisti tärkkelyksen ja sokerien kertymistä nuoriin lehtiin ja vastaavasti kasvun myöhemmässä vaiheessa juuriin, rönsyihin ja perunoihin.
Seleenin positiivinen vaikutus perunasatoon saattaa liittyä sen antioksidatiivisiin ominaisuuksiin, jotka hidastavat kasvien vanhenemista. Suuri seleenilisä (0.9 mg kg-1) alensi hieman varhaisperunoille ominaisten glykoalkalodien pitoisuutta. Tällä seleenilisäystasolla perunoiden seleenipitoisuus oli noin 20 µg g-1 kuiva-ainetta. Perunoiden 100 g:n syöntimäärä ylittää seleeninsaannin ihmiselle turvallisen saantimäärän 400 µg päivässä. Alhaiset seleenilisäykset (0.0035 ja 0.01 mg kg-1) hidastivat perunan raakatummumista, mikä saattaa johtua seleenin antioksidatiivisista ominaisuuksista. Varastointi ei vaikuttanut perunoiden seleenitasoon. Seleenillä oli positiivisia vaikutuksia 8 kuukautta varastoitujen siemenperunoiden itujen elinvoimaan, mutta sillä ei ollut johdonmukaista vaikutusta siemenperunoiden elinvoimaan niiden ollessa optimaalisessa fysiologisessa iässä.
Väittelijä päätyy toteamaan, että seleeni on perunalle hyödyllinen hivenaine. Seleenillä on positiivinen vaikutus perunan sadonmuodostukseen ja se parantaa perunan käsittely- ja varastointilaatua. Edellä mainitut seleenin positiiviset vaikutukset riippuvat kasvin ja mukulan seleenipitoisuudesta sekä iästä.
Lähde: Helsingin yliopiston tiedote, 4.5.2007
Marja Turakainen väittää julkisesti perunan tykkäävän seleenistä 4.5.2007 Helsingin Yliopistossa. Väitöskirjan mukaan seleeni on välttämätön hivenaine ihmisten ja eläinten terveydelle. Vaikka seleeniä ei ole luokiteltu kasveille välttämättömäksi hivenaineeksi, tutkimukset ovat osoittaneet seleenin toimivan kasveissa antioksidanttina. Sopivan alhaisena annoksena seleenillä on osoitettu olevan hyödyllinen vaikutus viljelykasvien kasvuun ja stressinkestävyyteen.
Tutkimuksen tarkoituksena oli määrittää seleenipitoisuus viljellyssä perunassa (Solanum tuberosum L.) sekä tutkia seleenin vaikutuksia hiilihydraattien kertymiseen, kasvuun ja satoon. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös tutkia seleenin vaikutusta varhaisperunan glykoalkaloidipitoisuuteen. Seleenipitoisuus oli korkein nuorissa ylälehdissä, juurissa ja rönsyissä mikä osoittaa, että lannoitteen mukana annettu selenaatti (0.075 ja 0.3 mg kg-1) hyödynnettiin tehokkaasti ja otettiin kasviin kasvun varhaisessa vaiheessa. Seleenipitoisuus aleni lehdissä, juurissa ja rönsyissä kasvun edistyessä, mutta seleeni kertyi tehokkaasti varhaisperunan ja täysikasvuisiin perunan mukuloihin. Seleeni edisti tärkkelyksen ja sokerien kertymistä nuoriin lehtiin ja vastaavasti kasvun myöhemmässä vaiheessa juuriin, rönsyihin ja perunoihin.
Seleenin positiivinen vaikutus perunasatoon saattaa liittyä sen antioksidatiivisiin ominaisuuksiin, jotka hidastavat kasvien vanhenemista. Suuri seleenilisä (0.9 mg kg-1) alensi hieman varhaisperunoille ominaisten glykoalkalodien pitoisuutta. Tällä seleenilisäystasolla perunoiden seleenipitoisuus oli noin 20 µg g-1 kuiva-ainetta. Perunoiden 100 g:n syöntimäärä ylittää seleeninsaannin ihmiselle turvallisen saantimäärän 400 µg päivässä. Alhaiset seleenilisäykset (0.0035 ja 0.01 mg kg-1) hidastivat perunan raakatummumista, mikä saattaa johtua seleenin antioksidatiivisista ominaisuuksista. Varastointi ei vaikuttanut perunoiden seleenitasoon. Seleenillä oli positiivisia vaikutuksia 8 kuukautta varastoitujen siemenperunoiden itujen elinvoimaan, mutta sillä ei ollut johdonmukaista vaikutusta siemenperunoiden elinvoimaan niiden ollessa optimaalisessa fysiologisessa iässä.
Väittelijä päätyy toteamaan, että seleeni on perunalle hyödyllinen hivenaine. Seleenillä on positiivinen vaikutus perunan sadonmuodostukseen ja se parantaa perunan käsittely- ja varastointilaatua. Edellä mainitut seleenin positiiviset vaikutukset riippuvat kasvin ja mukulan seleenipitoisuudesta sekä iästä.
Lähde: Helsingin yliopiston tiedote, 4.5.2007
torstaina, toukokuuta 03, 2007
Liikunta alentaa kolesterolia
**
Oulusta kuuluu kummia ja tällä kertaa ihan myönteisessä mielessä. Yllättävän vähäisellä liikuntapanoksella voi olla kolesterolia alentava vaikutus. Oulun ylipiston ja Oulun Diakonissalaitoksen tekemä liikuntatutkimus kesti 12 kuukautta ja siihen osallistui 80 vapaaehtoista 35-40-vuotiasta naista.
Jo noin 600 askeleen päivittäisellä hölkällä voi alentaa kolesterolia 10-15 prosenttia. Oikeanlainen liikunta voi merkittävästi ehkäistä sydän- ja verisuonitautien syntyä ja nyt löydetyllä "täsmäliikuntareseptillä" on mahdollisuus ohjata potilaita lääkkeettömästi kolesteroliaan laskemaan. Osallistujat jaettiin harjoittelu- ja kontrolliryhmiin. Harjoitteluryhmän liikunta koostui aerobic-tyyppisestä liikunnasta, kontrolliryhmän arki jatkui normaalisti. Harjoitteluryhmä suoritti ohjattua liikuntaa 2-3 kertaa viikossa ja omatoimisesti muina aikoina. Päivittäisen liikunnan laatu sekä määrä rekisteröitiin ja analysoitiin erityisellä liikuntamittarilla.
Tutkimuksen tuloksena voitiin osoittaa, että tehostettu liikunta pienensi eniten harjoitelleiden kokonais- ja LDL-kolesterolia ("pahaa kolesterolia") keskimäärin 10-15 prosenttia verrattuna vähiten harjoitelleisiin. Kolesteroli laski voimakkaimmin kun liikunta oli kohtuullisesti kuormittavaa, esimerkiksi jumppaa tai hölkkää. Kävely ei tämän tutkimuksen mukaan ollut riittävää kolesterolin alentamiseksi. Tutkimuksessa merkittävää on se, että ensimmäistä kertaa pystytään määrittelemään raja-arvot ns. kolesteroliliikunnalle ja kyetään mittaamaan kolesterolia alentavan liikunnan laatua ja määrää. Tutkimus on julkaistu 28.4.2007 johtavassa liikuntalääketieteen julkaisusarjassa (Vainionpää et al., Medicine and Science in Sports and Exercise, vol. 39 (5): 756-763).
Oulusta kuuluu kummia ja tällä kertaa ihan myönteisessä mielessä. Yllättävän vähäisellä liikuntapanoksella voi olla kolesterolia alentava vaikutus. Oulun ylipiston ja Oulun Diakonissalaitoksen tekemä liikuntatutkimus kesti 12 kuukautta ja siihen osallistui 80 vapaaehtoista 35-40-vuotiasta naista.
Jo noin 600 askeleen päivittäisellä hölkällä voi alentaa kolesterolia 10-15 prosenttia. Oikeanlainen liikunta voi merkittävästi ehkäistä sydän- ja verisuonitautien syntyä ja nyt löydetyllä "täsmäliikuntareseptillä" on mahdollisuus ohjata potilaita lääkkeettömästi kolesteroliaan laskemaan. Osallistujat jaettiin harjoittelu- ja kontrolliryhmiin. Harjoitteluryhmän liikunta koostui aerobic-tyyppisestä liikunnasta, kontrolliryhmän arki jatkui normaalisti. Harjoitteluryhmä suoritti ohjattua liikuntaa 2-3 kertaa viikossa ja omatoimisesti muina aikoina. Päivittäisen liikunnan laatu sekä määrä rekisteröitiin ja analysoitiin erityisellä liikuntamittarilla.
Tutkimuksen tuloksena voitiin osoittaa, että tehostettu liikunta pienensi eniten harjoitelleiden kokonais- ja LDL-kolesterolia ("pahaa kolesterolia") keskimäärin 10-15 prosenttia verrattuna vähiten harjoitelleisiin. Kolesteroli laski voimakkaimmin kun liikunta oli kohtuullisesti kuormittavaa, esimerkiksi jumppaa tai hölkkää. Kävely ei tämän tutkimuksen mukaan ollut riittävää kolesterolin alentamiseksi. Tutkimuksessa merkittävää on se, että ensimmäistä kertaa pystytään määrittelemään raja-arvot ns. kolesteroliliikunnalle ja kyetään mittaamaan kolesterolia alentavan liikunnan laatua ja määrää. Tutkimus on julkaistu 28.4.2007 johtavassa liikuntalääketieteen julkaisusarjassa (Vainionpää et al., Medicine and Science in Sports and Exercise, vol. 39 (5): 756-763).
Lähde: Tohtori.fi, 3.5.2007
Kirjolohen omega-3-rasvahapot vähentyneet
*
Tohtori Tolosen sivuilta löytyy hätkähdyttävä tieto. Tämä ei ole mitenkään harvinaista, että Tolosen tieto hätkähdyttää.
Viljellyn lohen omega-3-rasvahapot ovat vähentyneet puoleen!
Tohtori Tolonen on lukenut Aftonbladet -lehdestä sen teettämän puolueettoman analyysin lohen sisältämistä omega-3-rasvahappojen määristä. Pitoisuudet olivat pienemmät kuin mitä Ruotsin elintarvikevirasto ilmoittaa. Vähenemisen syyksi arvellaan muutoksia kasvatetun lohen ruokinnassa. Kirjolohelle syötetään kasviksia ja viljaa, joissa on runsaasti omega-6- ja vähän omega-3-rasvahappoja.
Lohinäytteiden omega-3-pitoisuudet jäivät alle 3 g / 100 g (Elintarvikeviraston ilmoittama määrä) ja huonoimmillaan pitoisuus oli vain 1,7 g. Professori Livar Frøylandin mukaan syynä on juuri kalojen ruokinta yhä enemmän viljalla ja kasviperäisillä öljyillä. Seurauksena on ollut kalan omega-3:n väheneminen puoleen ja omega-6:n lisääntyminen. Frøylandin mukaan villi norjalainen lohi sisältää keskimäärin 4 grammaa omega-3:a/100 g lohta.
Ajattelemisen aihetta antoi tohtori Tolonen. Pidän tilannetta hyvin valitettavana ja on verrattavissa tutkimusnäyttöihin vapaasti laiduntavan karjan paremmasta lihan, maidon ja rasvan laadusta. Villi ja vapaa lohi on huomattavasti terveellisempi kuin viljelty kala. Kuluttajalla on vähänlaisesti mahdollisuuksia tietää mitä hänen ostamansa kala on syönyt. Villin lohen liha on yleensä harmahtavaa ja kasvatetun kalan liha on punertavaa. Ravintoasiantuntijoiden harvoista yhteisymmärryksen lähteistä on kuitenkin syytä pitää kiinni (yleensä me nimittäin kinastelemme kaikista asioista!): Syökää kalaa - se on terveellistä! Tuohon pitää lisätä varmuuden vuoksi, että kalaa kannattaa syödä eri lähteistä, järvi- ja merikaloja, pieniä ja suuria kaloja vuorotellen.
Lähde: Biovita, 3.5.2007
Tohtori Tolosen sivuilta löytyy hätkähdyttävä tieto. Tämä ei ole mitenkään harvinaista, että Tolosen tieto hätkähdyttää.
Viljellyn lohen omega-3-rasvahapot ovat vähentyneet puoleen!
Tohtori Tolonen on lukenut Aftonbladet -lehdestä sen teettämän puolueettoman analyysin lohen sisältämistä omega-3-rasvahappojen määristä. Pitoisuudet olivat pienemmät kuin mitä Ruotsin elintarvikevirasto ilmoittaa. Vähenemisen syyksi arvellaan muutoksia kasvatetun lohen ruokinnassa. Kirjolohelle syötetään kasviksia ja viljaa, joissa on runsaasti omega-6- ja vähän omega-3-rasvahappoja.
Lohinäytteiden omega-3-pitoisuudet jäivät alle 3 g / 100 g (Elintarvikeviraston ilmoittama määrä) ja huonoimmillaan pitoisuus oli vain 1,7 g. Professori Livar Frøylandin mukaan syynä on juuri kalojen ruokinta yhä enemmän viljalla ja kasviperäisillä öljyillä. Seurauksena on ollut kalan omega-3:n väheneminen puoleen ja omega-6:n lisääntyminen. Frøylandin mukaan villi norjalainen lohi sisältää keskimäärin 4 grammaa omega-3:a/100 g lohta.
Ajattelemisen aihetta antoi tohtori Tolonen. Pidän tilannetta hyvin valitettavana ja on verrattavissa tutkimusnäyttöihin vapaasti laiduntavan karjan paremmasta lihan, maidon ja rasvan laadusta. Villi ja vapaa lohi on huomattavasti terveellisempi kuin viljelty kala. Kuluttajalla on vähänlaisesti mahdollisuuksia tietää mitä hänen ostamansa kala on syönyt. Villin lohen liha on yleensä harmahtavaa ja kasvatetun kalan liha on punertavaa. Ravintoasiantuntijoiden harvoista yhteisymmärryksen lähteistä on kuitenkin syytä pitää kiinni (yleensä me nimittäin kinastelemme kaikista asioista!): Syökää kalaa - se on terveellistä! Tuohon pitää lisätä varmuuden vuoksi, että kalaa kannattaa syödä eri lähteistä, järvi- ja merikaloja, pieniä ja suuria kaloja vuorotellen.
Lähde: Biovita, 3.5.2007
Mitä äidille lahjaksi?
Minulla ei enää ole äitiä, mutta monella lukijallani on äiti edelleen elossa. Muistakaa äitiänne! Hän on sen arvoinen.
Äitienpäivää vietetään tänä vuonna sunnuntaina 13.5.2007. Se on virallinen liputuspäivä. Äitienpäivä on nykykäytännön mukaan aina toukokuun toisena sunnuntaina. Se rantautui Suomeen alun perin Yhdysvalloista. Kansakoulunopettaja ja kansanedustaja Wilho Reima toi äitienpäivän vieton Suomeen. Äitienpäivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1918 Suomessa. Se vakiintui nopeasti viralliseksi juhlapäiväksi. Kaikille Suomen äideille myönnettiin vapaudenristi vuonna 1942. Nykyisin myös tasavallan presidentti myöntää kunniamerkkejä ansioituneille äideille ko. päivänä. Se on myös monissa muissa maissa kansallinen juhlapäivä. Tänä päivänä äitienpäivää vietetään useimmiten perheen kesken ja äitiä muistetaan erilaisilla lahjoilla.
Äitienpäivälahjaa ei monesti ole helppo hankkia. Mitä läheisempi on lahjan saaja, sitä vaikeampaa sen valintakin yleensä on. Millainen olisi sopiva lahja tänä vuonna äidille, jolla on jo kaikkea. Entäpä millainen on lahja, jonka takana on myös hyvä tarkoitus ja ajatus.
Äitienpäivälahjan hankintaan saa nykyään onneksi apua lahjaideoiden ja vinkkien muodossa. Kaiken lisäksi äitienpäivälahjaideoita voi etsiä kotona tietokoneen ääressä kaikessa rauhassa ja mihin vuorokauden aikaan tahansa. Lahjan etsijän ei välttämättä tarvitse lähteä enää tavaratalon tungokseen tuskan hiki otsalla. Netissä toimivasta ilmaisesta Apuri.fi palvelusta löytyy ideoita ja vinkkejä äitienpäivälahjan valintaan.
"Palvelu on nimenomaan suunniteltu helpottamaan lahjan hankkijaa ja auttamaan lahjaongelmien ratkaisuissa. Sivuillemme on koottu erilaisia lahjaideoita eri yrityksiltä. Palvelustamme löytyy lahjavihjeitä esimerkiksi eläinystäville, lukutoukille, viherpeukaloille sekä terveydestään ja kunnostaan huolehtiville äideille", kertoo Kirsi Lehikoinen Apuri.fi-palvelusta.
Lahjavinkkipalvelu on kuluttajalle täysin ilmainen eikä se vaadi erillistä rekisteröitymistä. Helppokäyttöiset valikot nettisivulla helpottavat lahjaideoiden etsimistä. Lahjaideat on ryhmitelty lahjan saajan iän, sukupuolen, harrastusten ja mielenkiinnon kohteiden sekä lahjan tarkoituksen mukaan. Palvelusta löytyy oma lahjavinkkiosio äitienpäivälahjaa miettiville. "Tänä vuonna äitiä voi hemmotella vaikkapa lämpimällä suklaahieronnalla tai rentoutukseen tarkoitetulla musiikilla", vinkkaa Lehikoinen.
Äitienpäivälahjaksi ei tarvitse perinteisesti ostaa tavaraa tai palvelua. Äidille, jolla on jo kaikkea voi antaa esimerkiksi lahjan, jolla auttaa kehitysmaiden äitejä ja perheitä. Näin sekä lahjan antaja että saaja saavat hyvän mielen. "Äitienpäivä-osiostamme löytyy eettinen lahja, jossa kuusi kanaa toimitetaan kehitysmaan köyhälle perheelle. Samalla lahja antaa kehitysmaan perheelle mahdollisuuden lisäansioihin ja ravintoon. Lahjan hankkija saa lahjan sisällöstä kertovan kortin, jonka voi antaa äidille", neuvoo Lehikoinen.
Lähde: Deskin uutispalvelu ravintotoimittajille, 3.5.2007
Veteraaniurheilijan lahjavinkki äidille:
Leena Hausbrandt ja Varpu Tavi. Nainen parasta vuosikertaa. Kustannusosakeyhtiö Teos, Helsinki, 207 ss., 2007 (Erinomaisen hyvin kirjoitettu kirja vaihdevuosioireiden tullessa ajankohtaiseksi. Tästä tulee best-seller! Kirja kannattaa hankkia myös vaikka nämä oireet eivät olisi ajankohtaisia, sillä kirjassa on paljon muuta sellaista tietoa mitä valistuneen naisen pitää tietää. Minä ihailin kirjan upeaa taittoa kun kirjan tietosisältö ei kaikilta osiltaan ollut minun kohdallani sovellettavissa! Suosittelen kaikille äideille ja ennakkoluulottomille isille!)
Äitienpäivää vietetään tänä vuonna sunnuntaina 13.5.2007. Se on virallinen liputuspäivä. Äitienpäivä on nykykäytännön mukaan aina toukokuun toisena sunnuntaina. Se rantautui Suomeen alun perin Yhdysvalloista. Kansakoulunopettaja ja kansanedustaja Wilho Reima toi äitienpäivän vieton Suomeen. Äitienpäivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1918 Suomessa. Se vakiintui nopeasti viralliseksi juhlapäiväksi. Kaikille Suomen äideille myönnettiin vapaudenristi vuonna 1942. Nykyisin myös tasavallan presidentti myöntää kunniamerkkejä ansioituneille äideille ko. päivänä. Se on myös monissa muissa maissa kansallinen juhlapäivä. Tänä päivänä äitienpäivää vietetään useimmiten perheen kesken ja äitiä muistetaan erilaisilla lahjoilla.
Äitienpäivälahjaa ei monesti ole helppo hankkia. Mitä läheisempi on lahjan saaja, sitä vaikeampaa sen valintakin yleensä on. Millainen olisi sopiva lahja tänä vuonna äidille, jolla on jo kaikkea. Entäpä millainen on lahja, jonka takana on myös hyvä tarkoitus ja ajatus.
Äitienpäivälahjan hankintaan saa nykyään onneksi apua lahjaideoiden ja vinkkien muodossa. Kaiken lisäksi äitienpäivälahjaideoita voi etsiä kotona tietokoneen ääressä kaikessa rauhassa ja mihin vuorokauden aikaan tahansa. Lahjan etsijän ei välttämättä tarvitse lähteä enää tavaratalon tungokseen tuskan hiki otsalla. Netissä toimivasta ilmaisesta Apuri.fi palvelusta löytyy ideoita ja vinkkejä äitienpäivälahjan valintaan.
"Palvelu on nimenomaan suunniteltu helpottamaan lahjan hankkijaa ja auttamaan lahjaongelmien ratkaisuissa. Sivuillemme on koottu erilaisia lahjaideoita eri yrityksiltä. Palvelustamme löytyy lahjavihjeitä esimerkiksi eläinystäville, lukutoukille, viherpeukaloille sekä terveydestään ja kunnostaan huolehtiville äideille", kertoo Kirsi Lehikoinen Apuri.fi-palvelusta.
Lahjavinkkipalvelu on kuluttajalle täysin ilmainen eikä se vaadi erillistä rekisteröitymistä. Helppokäyttöiset valikot nettisivulla helpottavat lahjaideoiden etsimistä. Lahjaideat on ryhmitelty lahjan saajan iän, sukupuolen, harrastusten ja mielenkiinnon kohteiden sekä lahjan tarkoituksen mukaan. Palvelusta löytyy oma lahjavinkkiosio äitienpäivälahjaa miettiville. "Tänä vuonna äitiä voi hemmotella vaikkapa lämpimällä suklaahieronnalla tai rentoutukseen tarkoitetulla musiikilla", vinkkaa Lehikoinen.
Äitienpäivälahjaksi ei tarvitse perinteisesti ostaa tavaraa tai palvelua. Äidille, jolla on jo kaikkea voi antaa esimerkiksi lahjan, jolla auttaa kehitysmaiden äitejä ja perheitä. Näin sekä lahjan antaja että saaja saavat hyvän mielen. "Äitienpäivä-osiostamme löytyy eettinen lahja, jossa kuusi kanaa toimitetaan kehitysmaan köyhälle perheelle. Samalla lahja antaa kehitysmaan perheelle mahdollisuuden lisäansioihin ja ravintoon. Lahjan hankkija saa lahjan sisällöstä kertovan kortin, jonka voi antaa äidille", neuvoo Lehikoinen.
Lähde: Deskin uutispalvelu ravintotoimittajille, 3.5.2007
Veteraaniurheilijan lahjavinkki äidille:
Leena Hausbrandt ja Varpu Tavi. Nainen parasta vuosikertaa. Kustannusosakeyhtiö Teos, Helsinki, 207 ss., 2007 (Erinomaisen hyvin kirjoitettu kirja vaihdevuosioireiden tullessa ajankohtaiseksi. Tästä tulee best-seller! Kirja kannattaa hankkia myös vaikka nämä oireet eivät olisi ajankohtaisia, sillä kirjassa on paljon muuta sellaista tietoa mitä valistuneen naisen pitää tietää. Minä ihailin kirjan upeaa taittoa kun kirjan tietosisältö ei kaikilta osiltaan ollut minun kohdallani sovellettavissa! Suosittelen kaikille äideille ja ennakkoluulottomille isille!)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)