Diabeteksen hoitoa Mary Vernonin tapaan

*
Otetaan vaihteeksi tiedeuutinen, jonka luotettavuusmerkintä toistaiseksi on varsin vaatimaton. Epävarmuuteni merkitä tämä juttu luotettavammin, johtuu siitä, että luin tämän jutun eräästä amerikkalaisesta miesten lehdestä (!). En ylipäänsä olisi tästä asiasta kirjoitellut jos lääkäri Annika Dahlqvist ei myöskin olisi eilen asiasta innostunut. Olen tullut niin varovaiseksi viime aikoina tuomaan näitä omia ajatuksia pönkittäviä uutisia esille. Lisäksi tämä on uutinen, josta virallinen tutkijataho on kovasti eri mieltä.

Lunta on tullut tupaan oikein kunnolla kritisoituani vast'ikään Pohjois-Karjala tutkimusta ja siinä tutkimuksessa olleita pieniä puutteita. Päällisin puolinhan Pohjois-Karjala-tutkimus oli loistava näyttö pääjohtaja Pekka Puskan energisyydestä ja terveysajattelun ankkuroimisesta Suomeen. Tupakoinnin väheneminen, liikunnan lisääntyminen ja suomalaisten miesten innostaminen syömään vihanneksia ja hedelmiä ovat loistavia terveysvalistuksen riemuvoittoja. Pohjois-Karjala-tutkimus meni kuitenkin yhden asian suhteen totaalisesti pieleen. Suomalaiset opetettiin syömään margariinia terveellisemmän meijerivoin sijaan ja koko tieteellinen todistuskoneisto valjastettiin pönkittämään ajatusta kaikkien eläinrasvojen vaarallisuudesta.

Tämä diabetesjuttu haiskahtaa Atkinsilta. Tyrmätäänkö se heti? Ei annetaan Mary Vernonille mahdollisuus sanoa sanottavansa myös minun kauttani monen mutkan kautta.

Amerikkalaiset (ja suomalaiset) diabetesjärjestöt neuvovat aikuisiän diabeetikkoja noudattamaan normaaliväestön ravitsemussuosituksia, eli syömään lusikkakaupalla sokeria.

Kuin huutavan äänenä korvessa ja piikkinä diabetesjärjestöjen lihassa on lääkäri Mary Vernon. Vuodesta 1999 lähtien hän on hoitanut aikuisiän sokeritautia (tyypin 2 diabetes) Lawrencen klinikallaan Kansasissa, USA:ssa, menetelmällä josta luovuttiin lähes kaikkien lääkäreiden toimesta jo 1930-luvulla.

Lääkäri Vernon alkaa muodostumaan ongelmaksi. Ei potilailleen jotka parantuvat, ei itselleen jolla on töitä, mutta kylläkin Amerikan Diabetesjärjestölle (ADA), jonka menetelmät ovat aivan päinvastaiset kuin Vernonin.

Miten lääkäri Vernon hoitaa diabetestä? Jättämällä diabeetikon ravinnosta pois hiilihydraatit. Useimmille potilaille tämä riittää. Potilaat eivät enää tarvitse lääkkeitä sokeritautiinsa jos jättävät pois hiilihydraatit ravinnosta.

Lääkäri Vernon saa tukea ajatuksilleen useilta tunnetuilta tiedemiehiltä.

Jos osoittautuu, että Diabetestutkimus ja diabeteksen hoito-ohjeet ovat olleet pielessä jo yli 70 vuotta, minusta tässä on aika vakava paikka edessä myös Suomen Diabetesliitossa. Pistän tähän muutamia poimintoja lääkäri Dahlqvistin blogista Tukholman murteella:

Så exakt vad är diabetes? Det är en sjukdom som handlar om hormonet Insulin. Utsöndrat från bukspottkörteln, transporterar insulinet blodsocker, glukos - den sockerart som kroppen använder för energi - från blodbanan in i cellerna. Problem uppstår emellertid när, ofta pga uttalad övervikt, cellerna börjar bli resistenta, oemottagliga, för insulinets effekt. (Det knackar men ingen öppnar) Som resultat krävs mer insulin för att transportera samma mängd blodsocker in i cellerna. (Knackandet blir ett högt bankande) Detta tillstånd, kallat insulinresistens, är det första stadiet i typ-2-diabetes. Eftersom insulinresistens förvärras över tiden måste bukspottkörteln, pankreas, pumpa ut enorma mängder insulin för att tvinga glukoset in i cellerna (låt oss använda en slägga!). Till slut får pankreas svårt att orka ikapp, och man får kroniskt förhöjt blodsocker, hyperglykemi. Man har då fått etablerad diabetes, med risk för alla dess följdsjukdomar. Tyvärr, från och med nu blir allting bara värre. De insulinproducerande cellerna, betacellerna, blir med tiden utmattade och deras insulinproduktion minskar. (Vid typ-1-diabetes har en autoimmun sjukdom förstört betacellerna) När en gång betacellerna ät utbrända, ser man fram emot dagliga insulininjektioner resten av livet. Eller inte, om man får tro dr Vernon. Till skillnad från protein, fett och fibrer, som har liten eller ingen påverkan på blodsockret, bryts kolhydrater som rörsocker och stärkelse snabbt ner till glukos i magtarmkanalen. Sockret går sedan ut i blodbanan. Ju mer kolhydrater man äter desto fortare och högre stiger blodsockret. Därför, om du har diabetes, är det förståndigt att begränsa blodsockerhöjningen genom att begränsa kolhydratintaget. En annan fördel av att begränsa kolhydratintaget är att man då minskar kaloriintaget, vilket kan göra att man minskar i vikt, vilket i sin tur minskar insulinresistensen.

När Brian Long vaknade täckt av sitt eget blod, visste han att det var dags att söka läkare. Bölden som hade varat sig på hans lår i två månader hade slutligen brustit. På rekommendation från en vän sökte den 30-årige affärsinnehavaren dr Vernon. "Direkt när jag såg bölden Brian hade, var det uppenbart för mig att han hade diabetes." påminner sig dr Vernon, och förklarar att långdragna bölder, liksom svårläkta sårskador, är ett av de yttre tecknen på diabetes. Ett blodprov bekräftade diagnosen, blodsockret var 36 (?), fyra gånger så högt som normalt. Dr Vernon instruerade Long att inta en lågkolhydrat-högfett-kost i sätllet för ADA:s väletablerade kostråd. Hans tillstånd vände - och det snabbt. Inom bara tre månader var han inte längre diabetiker. Och detta helt utan Metformin eller insulininjektioner. "Min behandling var inte alls som någon behandling," sa Long, "allt jag behövde göra var att ändra mina matvanor." Denna förändring förvånade Long, men dr Vernon är mera resolut om behandlingen och resultatet: "Jag tror på att rikta sig mot orsaken, inte symtomen" säger hon, "Det är därför jag börjar med att eliminera maten som höjer blodsockret. Det är bara logiskt." Så logiskt faktiskt att Elliot Proctor Joslin, en läkare utbildad vid Harvard och Yale, använde det för mer än hundra år sen. Enligt noggrant förda patientjournaler från 1893 till 1916 behandlade han framgångsrikt dussintals diabetiker - inklusive sin egen mor - med en diet bestående av 70% fett och bara 10% kolhydrater. Sedan, 1921, upptäckte en kanadensisk vetenskapsman att genom att injicera insulin i diabetiska hundar, kunde deras blodsocker återgå till normal nivå. Snart därefter började insulin användas till människor. 1940 hade insulinet fått utbredd användning, och lågkolhydratkosten minskade alltmer i användning. Dr Joslin betecknades senare som medicinskt reaktionär.

Naturligtvis, i medicinens värld, har erfarenheten hos en enskild läkare ett litet vetenskapligt värde, jämfört med kontrollerade studier. Därför, år 2003, startade forskare vid Duke universitet en studie för att pröva dr Vernons fynd. Resultaten efter 16 veckor blev att 17 av 21 diabetiker kunde signifikant minska sina mediciner, eller sluta med dem helt. "När man utesluter kolhydrater är en minskning av insulindos eller andra mediciner inte bara en fördel, det är en nödvändighet" säger William Yancy, huvudförfattare till Duke-studien. "Annars blir blodsocker-nivån för låg"

Mera bisarrt än ADA:s allmänna rekommendationer för kolhydratkonsumtion, är emellertid organisationens ställningstagande till socker. Enligt ADA finns det ingen anledning för personer med diabetes att begränsa sitt intag av socker. Organisationens publicerade förklaring: När det gäller att höja blodsockret så är socker inte värre än stärkelse. "Det är ett missledande rättfärdigande", säger Feinman. "Stärkelse kan vara det värsta födoämnet man kan äta när det gäller att kontrollera blodsockret"

Den mest uppenbara invändningen mot att behandla diabetes med en lågkolhydrat-högfettkost är att den är just hög i fett. När allt kommer omkring så är mättat fett som kryptonit för hjärtat, eller hur? "Fel", säger Jeff Volek, näringsforskare vid Universitetet i Connecticut. "Vår forskning visar på att ersätta kolhydrater med mättat fett har en fördelaktig effekt på hjärtkärlhälsan", förklarar han. "En lågkolhydratkost minskar kroppens produktion av mättat fett, och ökar dess förmåga att förbränna det inkommande dietära fettet.". "Faktum är", säger Volek, " att mer än ett dussin expertgranskade studier, publicerade sedan 2003, visar att en lågkolhydrat-högfett-diet är mer effektiv i att reducera all hjärtsjukdomsrisk än en högkolhydrat-lågfett-diet". Och, precis som den diet som dr Vernon beskriver, innehåller dessa dieter mellan 50% och 70% av kalorierna från fett.
"Vilket tror du att folk finner mer praktiskt?" frågar dr Vernon. "Att undvika bröd och socker, eller ta insulinsprutor varje dag?" Innan du svarar, betänk att ADA, Amerikas ledande auktoritet på diabetes, vägrar att ens ställa denna fråga till miljoner av personer som lider av diabetes, och lämnar dem ovetande om att det kanske finns ett alternativ till att leva ett liv med medikamenter. "Man kanske föredrar att ta insulinet, och det är det val man har", säger dr Vernon. "Men enligt min erfarenhet är patienterna mycket gladare och friskare utan insulin" Hon är tyst en minut. "Och är inte det som är hela poängen?"

Lukekaa lisää aiheesta lähteistäni:

Campbell Adam. The cure for diabetes. Men's Health, 2006
Dahlqvist Annika. Boten mot diabetes. Doktor Dahlqvist's blogg, 9.12.2006

Kommentoikaa.

Varustan nämä juttuni jatkossa luotettavuusmerkinnöillä:

*** = Erittäin luotettava tutkimustieto
** = Tietoa voidaan pitää jokseenkin luotettavana
* = Asiantuntijat kiistelevät tiedon luotettavuudesta
# = Todennäköisesti epäluotettava tutkimustieto
## = Erittäin pienen tutkijapiirin levittämä harhaoppi
### = Täydellistä huijausta alusta loppuun saakka

Mikä saa diabeetikon sydämen pysähtymään?

**

Olen pahoillani kun otan näin ikävän asian käsittelyyn kuin sydänkohtaukset. Paljon mukavampi olisi kirjoittaa terveyttä hoitavasta liikunnasta tai pohtia teidän kanssanne pitäisikö syödä paljon vaiko vähän hiilihydraatteja.

Syy äkilliseen intooni puhua diabeetikon sydänkohtauksista on äskettäin ilmestynyt laaja selvitys siitä mitkä syyt vaikuttavat diabeetikon tavallista suurempaan alttiuteen saada sydänkohtaus. Me olemme terveystoimittajien, lääkäreiden, terveysoppaiden ym. kautta saaneet kuulla miten äärettömän paha asia tuo kolesteroli on sydänkohtausten ja sepelvaltimotaudin synnyttäjänä.

Muutamia esimerkkejä: Kolesteroli on verenpaineen ja tupakoinnin ohella sepelvaltimotaudin tärkeimpiä aiheuttajia (Terveyskirjasto). Kuten muilla, myös diabeetikoilla sepelvaltimotaudin riski on sitä suurempi, mitä korkeammat kolesteroli- tai verenpainearvot ovat tai mitä enemmän tupakoi. Esimerkiksi kolesteroliarvo 8 mmol/l lisää sepelvaltimotaudin vaaran nelinkertaiseksi arvoon alle 5 mmol/l verrattuna (Terveyskirjasto). Rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden hoito on nykyään selvästi paremmin hallinnassa kuin vielä muutamia vuosia sitten. Lääkärit tietävät, että diabeetikkojen veren lipidejä on hoidettava tarkasti. Lääkehoidon "helppoudesta" huolimatta kannattaa kiinnittää huomiota elintapaohjaukseen. Elintapamuutoksin voitaisiin parhaiten hillitä koko ajan kasvavaa tyypin 2 diabeetikoiden määrää. Diabetekseen liittyvien rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden hoito on useimmiten melko selväpiirteistä. Uudessa suomalaisessa Käypä hoito -suosituksessa tyypin 2 diabeetikoiden ja sellaisten tyypin 1 diabeetikoiden, joilla on mikroalbuminuria, LDL-kolesterolin tavoitteeksi on asetettu alle 2,5 mmol/l. Käytännössä pärjätään useimmiten statiinihoidolla. Silloin, kun statiini ei sovi tai ei riitä, lääkärin on hyvä selvittää, mistä on metabolisesti kysymys, ja valita hoitolinja sen pohjalta. Tapauksissa, joissa on selkeästi kyse hypertriglyseridemiasta, valitaan ensisijaisesti fibraatti (Diabetesliitto).

Minäkin kuvittelin, että asiantuntijaryhmä nostaa tämän kolesterolin esille varsinkin kun asiantuntijoiden joukossa istui lääkeyritysten edustajia. Näin ei kuitenkaan ole laita. Asiantuntijat päätyvät ehdottamaan insuliiniresistenssiä ylivoimaisesti pahimmaksi sydänten pysäyttäjäksi. Kolesteroli jää näyttelemään mitättömän pientä sivuroolia tässä näytelmässä. 

Insuliiniresistenssi on elimistön tila, jossa insuliinin teho elimistössä on heikentynyt ja glukoosi ei pääse kohdesoluun insuliinin avulla esimerkiksi tyypin 2 diabeteksessä. Insuliinin pitoisuus veressä voi samalla kuitenkin olla suurentunut. Suurikaan insuliinin eritys ei riitä hillitsemään veren glukoosipitoisuuden nousua hiilihydraattipitoisen ruoka-annoksen nauttimisen jälkeen.

Miten tällaiseen tulokseen on päädytty? Joo, tässä on käytetty luonnontieteellisen tutkimuksen ehkä vahvinta työkalua hyväksi: matematiikkaa! Asiantuntijat ovat käyneet läpi "kaiken" julkaistun tiedon kymmenien vuosien ajalta siitä mitä tiedämme sydänkohtauksista diabeetikoilla. He ovat panneet omat tuntemukset ja olettamukset hetkeksi syrjään ja tuijottavat vain numeroita. Pöytään iskettiin vain raaka fakta. Tulokset saattavat yllättää!

Tulokset ovat seuraavia:

Nuorilla aikuisilla insuliiniresistenssi on pahin sydänkohtausten aiheuttaja. Jos pystytään ehkäisemään insuliiniresistenssi vähenee sydänkohtauksen riski 42 prosenttia. Seuraavaksi pahin sydänkohtausten aiheuttaja on korkea verenpaine (36 %). Lisääntynyt hyvä HDL-kolesteroli vähentää sydänkohtauksen riskiä 31 prosentilla. Painoindeksi (BMI) osallistuu tähän sydänkohtausten riskiin 21 prosentin osuudella. Vasta listan loppupäästä löytyy näyttöä pahan LDL-kolesterolin roolista sydänkohtauksissa (16%) ja triglyseridien määrä (10%). Korkea paastoverensokeri ja tupakointi lisää riskiä 9 prosentin verran. Sukurasite selittää näistä kohonneista sydänkohtausriskeistä noin 4 prosentin verran.

Ei ole mitään syytä olettaa, että tässä Diabetes Care -lehden helmikuun numerossa puhuttaisiin palturia. Asiantuntijat ovat sitä mieltä, että diabeetikolle ylivoimaiseti tärkeintä on välttää insuliiniresistenssin kehittyminen ja korkea verenpaine. Muilla terveysseikoilla on vähäisempi merkitys. Minä en ymmärrä miksi annamme julkisuudessa niin paljon tilaa tälle kolesteroliteorialle, kun ratkaisu ongelmaan löytyy ihan muualta.

Välttääksemme sydänkohtauksen meidän pitäisi unohtaa puheet pahasta LDL-kolesterolista. Meidän pitäisi sen sijaan lisätä liikuntaa ja syödä maltillisemmin hiilihydraatteja, jotta paha lihomiskierre saataisiin katkaistua. Vyötärörasva on yksi suurimpia insuliiniresistenssin aiheuttajia. Tuntuu aika hassulta, ehkä jopa edesvastuuttomalta, jos diabeetikon hoidosta vastuulliset henkilöt ovat syöttämässä statiineja ja diabeteslääkkeitä potilailleen. Ratkaisu löytyy laihdutusruokavaliosta, joka mieluusti voi olla vähähiilihydraattinen ratkaisu, tuntuvasta liikuntapanoksesta, terveistä elämäntavoista ja tarkoin harkitusta lääkityksestä. 

Diabetes Care -lehden artikkeli paljastaa kaikessa raadollisuudessaan erään yllättävän seikan. Asia ilmaistaan Lontoon murteella seuraavasti: Ideally, to determine the effects of any particular variable on CAD, one would conduct a clinical trial in which the variable was controlled to its normal level. No such trials exist or are possible until treatments are developed that specifically and only target the variable in question. In the absence of such trials, insights can be gained from combining the results of the research that already exists. This can be done mathematically; mathematical models are the only method available for integrating the results of the research conducted to date to help further our understanding of the biological pathways and the relative causes of adverse outcomes. (Sepelvaltimotaudin aiheuttajia ei ole tarkistettu yksitellen kliinisin kokein ja verrattu tilannetta terveisiin ihmisiin. Sellaisia kokeita ei ole tehty! Koska näitä kokeita ei ole tehty, jää ainoaksi tiedonkeruumenetelmäksi matemaattinen malli, jossa selviää näiden yksittäisten biologisten seikkojen vaikutus taudin syntyyn.)

Mitä ajatuksia tämä herättää teissä?

Lähde: David Eddy, Len Schlessinger, Richard Kahn, Barbara Peskin, Rick Schiebinger. Relationship of Insulin Resistance and Related Metabolic Variables to Coronary Artery Disease: A Mathematical Analysis. Diabetes Care 32:361–366, 2009

Diabeteksen hoidon laatu on ala-arvoista Suomessa

*

Suomi jäi yllättävän kauas kärkisijoilta diabeteksen hoitovertailussa. Diabeteksen hoidon laatua on arvioitu Euroopan maissa. Suomi löytyy Euro Consumer Diabetes -indeksissä vasta sijalta 14 juuri ennen Liettuaa ja Latviaa. Parhaiten menestyivät Tanska ja Iso-Britannia. Diabeteksen hoitovertailussa oli 27 EU-maan lisäksi mukana Norja ja Sveitsi.

Euro Consumer Diabetes -raportin mukaan Suomessa ei ole riittävästi tietoa hoidon laadusta eri puolilla maata. Toisin kuin indeksissä paremmin menestyneissä maissa, Suomessa ei ole valtakunnallista diabetesrekisteriä.

Muiksi syiksi Suomen heikolle sijoitukselle raportti nimeää liikalihavuuden yleisyyden ja koululiikunnan liian pienen määrän. Lisäksi diabeetikoiden mahdollisuus valita hoitopaikka on rajallinen, ja valtion ja kuntien tuki diabeetikkojen jalkojen hoitoon heikko. Raportin tekijät eivät myöskään arvostaneet Suomessa toteutettuja ennaltaehkäisytoimenpiteitä. Täällä kotimaassa hehkutettuja DEHKO- ja DPS- hankkeita ei ollenkaan arvosteta kansainvälisesti.

Suomessa on tällä hetkellä yli 500 000 diabeetikkoa. Tyypin 1 diabetesta sairastaa 40 000 henkilöä, ja diagnosoituja tyypin 2 diabeetikoita on 240 000. Lisäksi ainakin 200 000 sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään. Molemmat diabetestyypit yleistyvät voimakkaasti.

Aikuistyypin diabetes on ehkäistävissä terveillä elämäntavoilla. Avainasemassa ovat painonhallinta, riittävä liikunta ja hyvät ruokatottumukset.

Olen useaan otteeseen kertonut diabeteshoidon uudistamisen tarpeesta. Diabetesliitto elää omissa maailmoissaan, eikä korvaansa loksauta kasvavalle kansalaistottelemattomuudelle. Useat ravitsemusterapeutit ovat viime aikoina kysyneet minulta miten voisivat tarjota potilailleen vaihtoehtoisia ja täydentäviä hoitoratkaisuja. Voin kertoa niistä laadukkaassa luennossa ja ohjata asiantuntijoiden luokse. Ottakaa yhteys!

Lähde: Ruokatiedon uutiset terveystoimittajille, 10.11.2009

Muita kirjoituksiani diabeteksesta:

Diabetes karkaa käsistä

Diabetesliitto = Suunnistusliitto?

Diabetes kuntoon

Juoksemalla voidaan ehkä pitää diabetes loitolla

Tärkkelyspitoisten ruokien nauttiminen nostaa diabetesriskiä

*
Eilen (26.11.2007) uutistoimisto Reuters tiedotti asiasta, joka koskettaa lähes puolta miljoonaa diabetesriskissä olevaa tai diabetekseen jo sairastunutta suomalaista: Tärkkelyspitoisten ruokien nauttiminen nostaa tyypin 2 diabetesriskiä.

Kyseessä on kaksi uutta hyvin laajaa ja pitkäkestoista tutkimusta Archives of Internal Medicine -lääkärilehdessä. Artikkeleissa käsitellään hiilihydraattien ja niiden aiheuttaman sokerikuorman vaikutusta kakkostyypin diabeteksen riskiin. Riisin, perunan ja leipäviljan suhteen kannattaa siis olla maltillinen ja nauttia näitä ruoka-aineita vain kohtuullisesti varsinkin jos on riski, että sairastuu kakkostyypin diabetekseen. Diabeteksen Käypä Hoito -suosituksiin kuuluva voimakas tärkkelyspitoisten kasvien tuputtaminen on jo kauan ihmetyttänyt minua. Olisiko korkea aika käydä aitoa keskustelua hiilihydraattitietoisesta ruokavaliosta terveyden perustana?

Jari Ristiranta on myös lukenut tutkimuksia ja kommentoi niitä näin: Ensimmäisessä tutkimuksessa seurattiin 59 000 tummaihoista yhdysvaltalaista naista kahdeksan vuoden ajan. Ravinnon glykeeminen indeksi eli hiilihydraattien imeytymisnopeus oli yhteydessä kasvaneeseen diabetesriskiin. Viljakuidun saanti puolestaan oli yhteydessä pienempään riskiin. Molemmat yhteydet korostuivat normaalipainoisilla naisilla. Toisessa tutkimuksessa seurattiin 64 227 keski-ikäistä kiinalaisnaista lähes 5 vuoden ajan. Ravinnon hiilihydraattien määrä oli yhteydessä kasvaneeseen diabetesriskiin. Erityisesti riisillä havaittiin vahvempi yhteys: Eniten riisiä syöneellä neljänneksellä oli lähes kaksinkertainen diabetesriski vähiten riisiä syöneisiin verrattuna. Tämä saattaa olla hieman yllättävää, sillä kiinalaiset ovat käyttäneet riisiä pitkään ja heidän luulisi olevan siihen parhaiten sopeutuneita. Myös glykeeminen indeksi ja glykeeminen kuorma (sokerikuorma) olivat yhteydessä kasvaneeseen riskiin.

Alkuperäislähteet:

Archives of Internal Medicine Vol 167 No. 21, November 26, 2007

1. Glycemic Index, Glycemic Load, and Cereal Fiber Intake and Risk of Type 2 Diabetes in US Black Women
2. Prospective Study of Dietary Carbohydrates, Glycemic Index, Glycemic Load, and Incidence of Type 2 Diabetes Mellitus in Middle-aged Chinese Women

Muut kirjoittavat asiasta:
Starches raise diabetes risk in blacks and Chinese. Reuters Health, 26.11.2007
Starches raise diabetes risk in blacks and Chinese. Scientific American, 26.11.2007
Hiilihydraatit ja riisi kasvattavat diabetesriskiä Kiinassakin. Ravitsemus ja Terveys, 27.11.2007

Tiedelataamo

Mitä tämä on?

Turpaduunarin sivuille eksyy tiedonjanoisia lukijoita. On ehdotettu, että kokoaisin tänne Tiedelaatamoksi kutsutulle sivulle tiedettä tihkuvia juttuja blogeista. Jutut on ainakin nyt aluksi kerätty Turpaduunarin blogista, mutta aikanaan tänne tulee myös juttuja muitten blogeista. Lukemalla näitä juttuja opit jotain uutta. Uusimmat tiedejutut ovat ylinnä.

Lataa tästä itsellesi tiedettä! Sivisty Tiedelataamossa! Nyt myös PDF-tiedostoina!

TIEDEJUTTU	KIRJOITTAJA	MITÄ OPIT?
Oireilevat lapset älylaitteiden koekaniineja? (22.3.2017)	Erja Tamminen	Osalla suomalaislapsista on todettu vakavia terveysongelmia. Iltalehti uutisoi lapsilla yleistyvästä kroonisesta väsymysoireyhtymästä CFS (chronic fatigue syndrome) sekä harvinaisista oireyhtymistä, PANS (pediatric acute-onset neuropsyciatric syndrome) ja POTS (postural orthostatic tachycardia syndrome). Ovatko diagnoosit oikeita? oireilevat_lapset (Lataa PDF)
Parempi nauta, hyvempi atria (22.3.2017)	Christer Sundqvist & Birdie	Tämä artikkeli sisältää Brasilian lihaskandaalin innoittamaa talousjournalismia sekä biokemiaan liittyvää nippelitiedettä. parempi_nauta (Lataa PDF)
Mikä tuplasi lonkkamurtumat 10 vuodessa? Osa 2 (22.3.2017)	Ari Kaihola	Yhteenvetona monityydyttymättömien rasvojen vaikutuksista luiden terveyteen voisi todeta niiden (lähinnä omega-6) aiheuttaman matala-asteisen tulehduksen haitallisen vaikutuksen niin luihin kuin koko kehoon muutenkin. Ainoana poikkeuksena näiden rasvojen joukossa ovat eläinperäiset CLA ja omega-3 öljyt (EPA + DHA), jotka ovat tulehduksia hillitseviä ja edistävät luiden terveyttä. mika_tuplasi_lonkkamurtumat_osa_2 (Lataa PDF)
Mikä tuplasi lonkkamurtumat 10 vuodessa? Osa 1  (7.3.2017)	Ari Kaihola	Suolan vähentäminen ei välttämättä ole hyvä asia luunmuodostuksen kannalta. Korkeammat suolamäärät korreloivat suurempaan luuntiheyteen. C-vitamiinilla on tärkeä rooli luustolle. mika_tuplasi_lonkkamurtumat_osa_1 (Lataa PDF)
Pitkän iän korea salaisuus – 90,8 vuotta (4.3.2017)	Sami Virtanen	Etelä-Koreassa naisten keskimääräinen elinikä on nousussa. Syitä tähän pohditaan jutussa. Voisiko suotuisa kehitys selittyä terveyttä edistävillä ruokailutottumuksilla? pitkan_ian_korea_salaisuus (Lataa PDF)
Laittomat lääkkeet lisääntyvät (25.2.2017)	Christer Sundqvist & Birdie	Tarkastelussa on yksilöllinen terveys. Statiinien ennaltaehkäisevä vaikutus vaikuttaa kehnolta ja insuliinireseptin kirjoittaminen tyypin 2 diabeetikolle on lähes rikollista touhua. Suomessa on perin outo lääkekulttuuri. laittomat_laakkeet_lisaantyvat (Lataa PDF)
Insuliiniresistenssi – kaikkien elintasosairauksien äiti, osa 8 (22.2.2017)	Ari Kaihola	Kirjoituksessa tarkastellaan insuliiniresistenssin aiheuttamia kustannuksia. Kalliiksi se tulee ja ainoa tie on insuliiniresistenssin ennaltaehkäisy. Menestyksellisen ennaltaehkäisyn jälkeen kustannussäästöt laskettuna suorista terveydenhuollon kustannuksista voisivat silloin olla maksimissaan 7,5 ja minimissään 2 miljardia. insuliiniresistenssi_osa_8 (Lataa PDF)
Lisää vihanneksia ja pitkää ikää (10.2.2017)	Christer Sundqvist & Birdie	Kirjoituksessa selviää, että suomalaisten terveiden elinvuosien odote on vain 57 vuotta ja sellaisenaan eurooppalaista pohjasakkaa. Jotain on pielessä, sillä vuodesta 1977 vuoteen 2015 mennessä Alzheimerin taudin ikävakioitu kuolleisuus on 14-kertaistunut. lisaa_vihanneksia (Lataa PDF)
Suosi suomalaista, hanki hollantilaista (20.1.2017)	Christer Sundqvist & Birdie	Suomalaisen ruokateollisuuden silmänkääntötemput ovat turpaduunarin tarkan suurennuslasin alla. Annatko sinä ruokateollisuuden huijata itseäsi vai vaaditko parempia alkuperätietoja ja lajiketietoja? suosi_suomalaista (Lataa PDF))
Paljon syövät ja statiinit lisääntyvät! (13.1.2017)	Christer Sundqvist & Birdie	Tässä terveyssatiirissa pureudutaan kolesterolilääkkeiden biokemiaan. Sinun kannattaa olla huolissasi statiinien haittavaikutuksista. paljon_syovat (Lataa PDF)
Insuliiniresistenssi – kaikkien elintasosairauksien äiti, osa 7 (9.12.2016)	Ari Kaihola	Insuliiniresistenssiin voi suositella liikuntaa, lepoa ja joitakin lääkkeitä. Ihminen on luotu liikkumaan. Levon merkitys on suuri. Joskus lääkkeitä on pakko käyttää. insuliiniresistenssi_osa_7 (Lataa PDF)
Insuliiniresistenssi – kaikkien elintasosairauksien äiti, osa 6 (29.11.2016)	Ari Kaihola	Länsimaisen ruokavalion vaikutus Insuliiniresistenssiin on tässä käsittelyssä. Jos haluat välttää länsimaisia elintasosairauksia, pidä insuliinisi alhaalla. insuliiniresistenssi_osa_6 (Lataa PDF)
Insuliiniresistenssi – kaikkien elintasosairauksien äiti, osa 5 (19.11.2016)	Ari Kaihola	Insuliiniresistenssi ja tyypin 2 diabetes on luku-urakkasi kohteena. insuliiniresistenssi_osa_5 (Lataa PDF)
Insuliiniresistenssi – kaikkien elintasosairauksien äiti, osa 4 (11.11.2016)	Ari Kaihola	Insuliiniresistenssi ja kuolinsyytilastojen kärjessä olevat sairaudet (verenkiertoelinten sairaudet, syöpäsairaudet, dementia ja Alzheimer) insuliiniresistenssi_osa_4 (Lataa PDF)
Insuliiniresistenssi – kaikkien elintasosairauksien äiti, osa 3 (2.11.2016)	Ari Kaihola	Sairauksien läpikäynti insuliiniresistenssin näkökulmasta (kihti, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, hedelmättömyys, PCOS ja mielenterveyden häiriöt). insuliiniresistenssi_osa_3 (Lataa PDF)
Insuliiniresistenssi – kaikkien elintasosairauksien äiti, osa 2 (25.10.2016)	Ari Kaihola	Insuliiniresistenssin johdosta puhkeaa kaikenlaisia sairauksia (akne, maksan ja sisäelinten rasvoittuminen, korkea verenpaine). insuliiniresistenssi_osa_2 (Lataa PDF)
Insuliiniresistenssi – kaikkien elintasosairauksien äiti, osa 1 (22.10.2016)	Ari Kaihola	Insuliiniresistenssin historia tulee tässä selväksi. insuliiniresistenssi_osa_1 (Lataa PDF)
Lisää rasvaisia juoksutarinoita (14.10.2016)	Christer Sundqvist & Birdie	Pahimmat urheilijan viholliset ovat korkeat insuliiniarvot sekä tietenkin insuliinia ja lyhyitä ateriavälejä tuputtavat lääkärit. Älä provosoidu tästä vaan lue juttu tarkkaan! lisaa_rasvaisia_juoksutarinoita (Lataa PDF)
Kolme pointtia juoksemisesta (5.10.2016)	Christer Sundqvist & Birdie	Suomalaisessa juoksuvalmennuksessa on ongelmia. kolme_pointtia_juoksemisesta (Lataa PDF)
Suomalaisen juoksuvalmennuksen sielunmaisema (21.9.2016)	Christer Sundqvist & Birdie	Tieteellisellä valmennuksella on mahdollisesti tuhottu monta juoksijalupausta. suomalaisen_juoksuvalmennuksen_sielunmaisema (Lataa PDF)
Kansa lihoo ja mitalitili laihtuu! (5.9.2016)	Christer Sundqvist & Birdie	Turpaduunarin tiededokumentin raadeltavana on pitkästä aikaa urheilulääketieteen, ravitsemussuositusten ja laihduttamisen epäpyhä kolmiyhteys. Tämä juttu kannattaa lukea olit sitten sikspäkistä haaveileva sohvaperuna tai urheilu-urasi tuhonnut entinen mitalilupaus. kansa_lihoo (Lataa PDF)
Lisää säteilyä hinnalla millä hyvänsä? (30.6.2016)	Erja Tamminen & Georgiy Ostroumov	Onko 4G-teknologia haitallista, kysyvät tietokirjailija Erja Tamminen ja tohtori Georgiy Ostroumov tässä asiapitoisessa artikkelissa. lisaa_sateilya (Lataa PDF)
Alzheimer on metabolinen sairaus (15.5.2016)	Ari Kaihola	Mistä Alzheimerin tauti johtuu ja miksi sitä on Suomessa niin paljon? alzheimer_metabolinen_sairaus (Lataa PDF)
Mitä pitäisi ajatella hypotyreoosin hoidosta?(3.5.2016)	Marianne Kuokkanen, Tuija Leino, Petra Piironen ja Marika Alanen	Suomessa hoidetaan kilpirauhaspotilaiden sairautta perin leväperäisesti. Siihen on saatava jokin tolkku! mita_ajatella_hypotyreoosin_hoidosta (Lataa PDF)

Diabetes karkaa käsistä

**

Varokaa meikäläisen propaganda-annosta jutun lopussa!

Diabeteksen hoitokustannukset ovat kasvaneet rajusti. Kustannukset ovat lähes kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Samaan aikaan diabetesta sairastavien määrä on räjähtänyt vajaasta 200 000:sta yli 300 000:een.

Diabetesliiton tuoreen tutkimuksen mukaan vuonna 2007 diabeteksen hoito maksoi 1350 miljoonaa euroa, kun kustannukset vuonna 1998 olivat 738 miljoonaa euroa. Diabeteksen hoidon osuus Suomen terveydenhuollon menoista on noin 10 prosenttia. Suurimmat kustannuserät koituvat erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidosta ja lääkkeistä, pienin osuus on diabeetikoiden omahoidon välineillä, joita ovat muun muassa verensokerin mittaukseen tarkoitetut liuskat.

Diabeteksen hoidon kustannuksia nostavat erityisesti tautiin liittyvät lisäsairaudet, kuten sydän- ja aivoinfarktit, munuaistauti sekä alaraajojen valtimosairaudet. Lisäsairaus lähes kolminkertaistaa hoitokustannukset diabeetikkoa kohti.

Diabetesliiton toimitusjohtaja Jorma Huttunen korostaa varhaisen puuttumisen merkitystä, jotta diabeteksen jatkuva yleistyminen ja kohonneet hoitokustannukset saadaan kuriin. "Sekä tyypin 2 diabetes että diabetekseen liittyvät lisäsairaudet ovat ehkäistävissä. Varhainen hoito on edullisinta hoitoa", sanoo Huttunen. Huttusen mukaan keskeistä olisi sairastumisriskissä olevien suomalaisten tunnistaminen. Hoidon piiriin pitäisi saada myös ne väestötutkimusten osoittamat 200 000 suomalaista, jotka sairastavat tautia tietämättään. Parhaiten tähän päästäsiin tuomalla säännölliset terveystarkastukset takasin perusterveydenhuoltoon, Huttunen uskoo. "Jos mitään ei tehdä, Suomessa on kaksi miljoonaa diabeetikkoa vuonna 2030." Huttusen mielestä on tärkeää, että jokaisella suomalaisella on perustiedot diabeteksesta ja sairauden riskitekijöistä. "Jos ihminen tunnistaa itsessään tyypin 2 diabeteksen riskitekijöitä, hänen on syytä hakeutua tarkempiin tutkimuksiin. Sairastumisriskin tunnistaminen motivoi lisäksi elintapamuutoksiin."

Diabeteksen lisäsairauksien ehkäisyssä auttavat diabeetikon aktiivinen omahoito ja terveydenhuollon säännölliset kontrollikokeet. Siksi Jorma Huttusen on äärimmäisen vaikea ymmärtää, että diabeetikoilta vähennetään säästöjen nimissä omahoitovälineitä ja tarvittavia tutkimuksia. "Näin ajetaan vain diabeetikoita sairaalakuntoon. Omahoidon välineet eivät ole edes taloudellisesti hyvä säästökohde, sillä niiden osuus kokonaiskustannuksista on vain kolme prosenttia", Huttunen sanoo.

Tärkeä päivittäinen omahoidon väline diabeetikoille ovat testiliuskat, joita tarvitaan verensokerin mittaukseen. Säännöllinen verensokerin seuranta on diabeteksen hoidossa keskeisellä sijalla, sillä jatkuvasti kohollaan oleva verensokeritaso altistaa diabeetikon vakaville silmä-, munuais- ja hermosairauksille.

Blogikirjoittajan kommentti:

Huttunen sitä, Huttunen tätä. Milloinkaan ei saada diabetesongelmaa aisoihin, jos ei tunnusteta, että moderniin diabeteksen hoitoon kuuluu ennakkoluuloton suhtautuminen diabeetikon yksilölliseen hoitoon. Joillekin diabeetikoille sopii Diabetesliiton tarjoama hoito, monelle muulle sopii täydentävä hoito (hiilihydraattien laadun tarkkailu ja tarvittaessa ravintolisien käyttö) ja joillekin voi sopia vaihtoehtoinen hoito (vähähiilihydraattinen ruokavalio). Diabetesliiton yksipuolinen propaganda ennustaa tilannetta, jossa yhä useammat ihmiset pitävät viranomaisia taantumuksellisina jäärinä, joita väestön terveys ei aidosti kiinnosta. Nuoreen, nousevaan sukupolveen minä uskon. Vanhat jäärät pitävät omasta vallastaan ja kaistapäisyydestään kiinni maailman tappiin asti. Viimeisetkin vastaanhangoittelijat kuopataan jossakin vaiheessa. Heidän esittämäänsä "terveysteatteriin" ei enää uskota. Sitten astuu valtaan uusi sukupolvi, joka on avoimemmin hyväksymässä luonnon parantavat voimat ja uskaltaa kyseenalaistaa lääkelaitosten ylivallan. Minä olen sen verran vanha, että minä ehdin tästä nähdä vain pienen, pienen häivähdyksen. Horisontissa siintävä hento nousevan auringon säde saa luvan riittää minulle. Lapsillemme, lapsenlapsillemme, me rakennamme parempaa tulevaisuutta. Ei tällainen tavallinen biologi voi käsittää miten meillä on varaa terveydenhoidossa jättää käyttämättä luonnon omat parantavat voimat.

Edustan itse sellaista kompromissiin taipuvaista linjausta, että esitellyissä kolmessa eri tavassa hoitaa diabetesta, on ajateltu potilaan parasta. Näkisin kernaasti, että eri hoitotapojen valinnan suorittaisi potilas itse. Siten toteutuisi diabeteksen hoidon yksi kulmakivi: yksilöllinen hoito. Erityisesti hiilihydraatteja rajoittavien ruokavalioiden suhteen ja ravintolisien käytön suhteen kaipaisin Diabetesliiton puolelta myönteisempää suhtautumista. Edistämme parhaiten suomalaisten terveyttä suomalla maamme diabeetikoille vaihtoehtoista ja yksilöllistä hoitoa sen "virallisen" rinnalla. Tämä on toivoakseni myös koulutettujen ravitsemusterapeuttiemme eduksi laskettava. Näin he saavat omalla ideointipanoksellaan toteuttaa monipuolista diabeteksen hoitoa yhdessä muun terveydenhoitohenkilöstön kanssa, joka parhaiten ottaa huomioon diabetespotilaan yksilölliset tarpeet.

Lähde: Ruokatiedon uutiskirje terveystoimittajille, 9.9.2009

Muita kirjoituksiani diabeteksesta:

Erään suomalaisen diabeetikon tarina

Aikuistyypin sokeritauti pysyy kurissa sokeria vähentämällä

Diabetesliitto = Suunnistusliitto?

Diabetes kuntoon

Diabeetikon on syytä välttää sydänlääkkeitä

*

New York Times -lehden kuuluisa ja arvostettu tiedetoimittaja Gina Kolata kirjoittaa hyvin kriittiseen sävyyn diabeetikon sydänlääkkeistä. Hänen mielestään diabeetikon terveys luhistuu lopullisesti jos hän turvautuu uusimpiin sydänlääkkeisiin.

Toimittaja Kolata perustaa näkemyksensä sydänterveyttä ja diabetesta tutkineiden tiedemiesten yllättävän synkkiin arvioihin nykyisten sydänlääkkeiden sopivuudesta diabeetikoille. Pahimmillaan nämä lääkkeet ovat vaarallisia diabeetikolle ja ainakin ne ovat tehottomia.

Epidemian lailla lisääntyvä tyypin 2 diabetes (T2DM) on johtanut ennen näkemättömään ryntäykseen lääkekehittelyssä. Lääkärit tiedostavat, että potilas jolla on T2DM, on yhtä suuri riski saada sydänkohtaus kuin ei-diabeetikolla, jolla on takanaan jo yksi tai useampi sydänkohtaus. Tupakoinnin lopettaminen, liikunta ja kolesterolia alentavien lääkkeiden käyttö ei riitä vielä poistamaan diabeetikon sydänkohtausvaaraa. Ja näitä sydänlääkkeitä on nyt tullut kasvaville markkinoille.

Lääkäreiden tehtävänä on hoitaa potilasta mahdollisimman hyvin. Välillä tämä johtaa pyrkimykseen hoitaa potilasta lääkkeillä liiankin hyvin, sanoo tohtori Henry N. Ginsberg. Uusista hätkähdyttävän huonoista tutkimusnäytöistä on ollut se hyöty, että lääkärit innostuvat kokeilemaan hieman maltillisemmin lääkkeitä potilailleen.

Toimittaja Kolata on käynyt läpi tutkimuksia, joita on esitetty Amerikan sydäninstituutin American College of Cardiology kokouksessa viime sunnuntaina. T2DM johtaa epänormaalin korkeaan verensokeriin, joka on terveydelle vaarallista. Diabeetikon pahin tappaja on kuitenkin sydänkohtaus. On siksi aivan luonnollista, että voimakas lääkehoito nykyaikaisilla lääkkeillä, on ollut valtavan kiinnostuksen kohteena diabetestutkimuksessa. Tulokset ovat vain niin synkkiä.

Kaksi vuotta sitten ilmestyneessä tutkimuksessa alennettiin diabeetikkojen verensokeria hyvin voimakkasti erilaisilla lääkkeillä. Tuloksena oli, että diabeetikkojen sydänkohtaukset eivät vähentyneet. Tutkijat eivät suoraan syytä lääkkeitä epäonnistumisesta, vaan vierittävät syyn sille valtavan suurelle tautikirjolle, jonka kanssa diabeetikko joutuu elämään: korkea verenpaine, korkea LDL-kolesteroli, matala HDL-kolesteroli ja korkeat triglyseridiarvot.

Tohtori David Nathan sanoo: "Tyypin 2 diabeetikko onnistuu kaappaamaan itsellen kaikki riskitekijät samanaikaisesti." Tohtori Nathan johtaa Massachusettsin sairaalan diabetesyksikköä.

No, homma jatkui. Pyrittiin verenpainelääkkeillä alentamaan diabeetikon verenpainetta. Tämä oli lupaavalta vaikuttava hypoteesi, sillä korkealla verenpaineella oli tunnetusti terveyttä nakertavia vaikutuksia. Tutkimuksissa alennettiin voimakkaasti diabeetikoiden verenpainetta ja tuloksena oli, että systolisen verenpaineen voimakas alentaminen ei estänyt yhtään paremmin sydänkohtauksilta. Päinvastoin riski saada sydänkohtaus kohosi. Lisäksi verenpainetta alentavat lääkkeet aiheuttivat epämukavia sivuvaikutuksia.

Ja homma jatkuu taas. Nyt otettiin tarkasteluun ihan järkevältä vaikuttava hypoteesi: Jos pyritään lääkkeillä alentamaan pahaa LDL-kolesterolia, eikö silloin diabeetikkojen sydämet jo ala pysymään kunnossa? Ja niin päivänvalon näki useita tutkimuksia, joissa pyrittiin vaikuttamaan statiineilla ja fibraateilla diabeetikon veren rasva-arvoihin. Tulokset olivat masentavia: Sydänkohtaukset eivät vähentyneet.

Epäonnistuneista statiini- ja fibraattikokeista tohtori Ginsberg sanoo olevansa hyvin pettynyt. Oli kuitenkin tärkeää, että asiaa tutkittiin, sillä nyt on ainakin näyttöä siitä, että tällaista lääkekokeilua ei kannata tehdä diabeetikolle.

Viimeisenä oljenkortena lääkelaitoksilla on ollut hypoteesi siitä, että aterianjälkeinen verensokerin nousu on diabeetikolle vaarallista. Monella lääkärillä on tästä olettamuksesta hyvin vankka oma käsitys. Kun lääkkeillä pyritään estämään verensokerin nousu, silloin diabeetikon terveys paranee. Entä sitten kun asiaa tutkittiin? Mitä saatiin tulokseksi?

Tutkimuksessa annettiin lähes 10 000:lle korkean sydäntautiriskin T2DM-diabeetikoille nateglinidi -nimistä lääkettä, joka tehostaa insuliinin eritystä. Ei minkäänlaista vaikutusta sydänkohtausriskiin!

Lääkkeistä on hyvin vähän hyötyä diabeetikolle. Tämä on aika karu viesti. Pyrkimys hoitaa T2DM-tyyppistä diabetesta mahdollisimman tehokkaasti lääkkeillä on ymmärrettävää, mutta valitettavasti tällainen hoito on osoittautunut epäonnistuneeksi, tohtori Nathan sanoo lopuksi.

Muita diabeteskirjoituksiani voit lukea tästä:

Kutsu diabetestutkimukseenDiabetes karkaa käsistäMikä saa diabeetikon sydämen pysähtymään?Diabetes kuntoon

Turpaduunarin kirjallinen toiminta

Erään ansiomerkkiehdotuksen takia minun piti päivittää ansioluetteloni. Huomasin, että aika paljon on tullut kirjoiteltua elämän varrella:

Kirjani voit saada edullisesti minulta ja pientä korvausta vastaan myös kopion luettelossa olevasta artikkelista.

Hinnat tällä hetkellä:

Uusimmat kirjat 10-25 euroa

Vanhat kirjat 5 euroa

Yksittäiset artikkelit 3-5 euroa

Postikulut lisätään.

Tilaukset: christer.sundqvist@ravintokirja.fi 

Kirjallinen toiminta

Yhteensä yli 100 tieteellistä julkaisua, joista moni englannin kielellä.

Lisäksi paljon muita kirjoituksia eri lehdissä (katso esimerkkejä alla). 

Olen myös julkaissut noin 3500 kirjoitusta ravinnosta, terveydestä ja liikunnasta erittäin suositussa ”Veteraaniurheilijan blogissa” http://sundqvist.blogspot.com/ (valittu Suomen suosituimmaksi terveysblogiksi vuosina 2010 & 2011, valinnan tekee Cision Global Media) ja vuodesta 2012 lähtien myös suosituimpien blogien joukossa Iltalehden blogialustalla (http://blogit.iltalehti.fi/christer-sundqvist/ ). Minua pidetään sosiaalisen median merkittävänä pioneerina terveysalalla.

Tässä muutama esimerkki kirjallisesta tuotannostani (mukana ei ole muiden toimittajien tekemiä juttuja minusta tai minun toiminnastani, eikä myöskään juttuja, joissa olen avustanut toista toimittajaa tekemään jotakin juttua. Olen lisännyt luetteloon vain ne Iltalehden blogikirjoitukseni, jotka ovat keränneet yli 100 kommenttia ja olleet tällä tavalla lehden kaikkein suosituimpia blogeja sekä vaikuttaneet merkittävällä tavalla terveysvalistukseen. En ole tähän luetteloon tuonut valmistamaani kurssimateriaalia eri koulutuksissa koti- ja ulkomailla):

1. Sundqvist Christer. Lepää - liiku - syö – terveydeksi! E-kirja, PDF-tiedosto (251 s.), IDEA Sundqvist, Helsinki, 2014

2. Sundqvist Christer. Lepää - liiku - syö – terveydeksi! IDEA Sundqvist, Helsinki, 251 s., 2014

3. Sundqvist Christer. Lepää lahjakkaasti ja pysyt terveenä. Kunto & terveys 20(3): 18-24, 2014

4. Sundqvist Christer. Laadukas ravinto terveyden lähde. Kunto & terveys 20(2): 18-24, 2014

5. Sundqvist Christer. Liikunta on lääke. Kunto & terveys 20(1): 20-26, 2014

6. Sundqvist Christer. Aikuisurheilijan elämä hallintaan. Ikiliikkuja 32(4): 12-15, 2014

7. Sundqvist Christer. Ravinto ja nivelet. Ikiliikkuja 32(3): 10-11, 2014

8. Sundqvist Christer. Onko menossa paussi! Ikiliikkuja 32(2): 14-15, 2014

9. Sundqvist Christer. Aikuisurheilijan lihaskunto. Ikiliikkuja 32(1): 15, 2014

10. Sundqvist Christer. Luonnollinen koivutisle voisi korvata Monsanton glyfosaatin. Safkatutka, 2014 http://safkatutka.fi/vieraskirjoitukset/koivutisle/ 

11. Sundqvist Christer. Miksi aina kysytään Ursulalta? Iltalehti (blogi), 11.8.2014

12. Sundqvist Christer. Lääkärikeskus Mehiläinen hävetkää! Iltalehti (blogi), 3.6.2014

13. Sundqvist Christer. YLE valehtelee lääketeollisuuden puolesta. Iltalehti (blogi), 21.5.2014

14. Sundqvist Christer. THL huijasi taas uutisoinnissa. Iltalehti (blogi), 4.3.2014

15. Sundqvist Christer. Puoskarilaki tulee, ei tule, tulee sittenkin? Iltalehti (blogi), 10.2.2014

16. Sundqvist Christer. Marihuana ja uudet ravitsemussuositukset. Iltalehti (blogi), 27.1.2014

17. Sundqvist Christer. Terveysmietteitä kautta aikojen. IDEA Sundqvist, Helsinki, 250 s., 2013

18. Sundqvist Christer. Mene metsään ja vesille – Terveydeksi! Suomen Lyme Borrelioosi ry:n jäsenlehti 1: 25-32, 2013

19. Sundqvist C. Kudokset kuntoon kalsiumilla ja fosforilla. Kunto ja terveys 19 (1): 22-25, 2013

20. Sundqvist C. Lihas liikkuu raudalla, natriumilla ja kaliumilla. Kunto ja terveys 19(2): 20-25, 2013

21. Sundqvist C. Sydän tykkää seleenistä, sinkistä ja magnesiumista. Kunto ja terveys 19(3): 20-24, 2013

22. Sundqvist C. Liikettä niveliin rikillä, piillä ja mangaanilla. Kunto ja terveys 19 (4): 20-24, 2013

23. Sundqvist C. Hormonit hyrräämään mangaanilla, koboltilla ja molybdeenillä. Kunto ja terveys 19 (5): 30-32, 2013

24. Sundqvist C. Hienosäätöä terveyteen kromilla, kuparilla ja jodilla. Kunto ja terveys 19 (6): 22-25, 2013

25. Sundqvist Christer. Ikiliikkuja pysyy kunnossa kalsiumilla. Ikiliikkuja 31(2): 10-12, 2013

26. Sundqvist Christer. Veteraaniurheilijan sydän sykkii seleenillä, sinkillä ja magnesiumilla. Ikiliikkuja 31(3): 11-13, 2013

27. Sundqvist Christer. Uudet tuulet puhaltavat urheiluvalmennuksessa. Ikiliikkuja 31 (4): 9-11, 2013

28. Sundqvist Christer. Muista rikki – ei mene nivelet rikki! Ikiliikkuja 31(5): 11-12, 2013

29. Sundqvist Christer. Mangaania tarvitaan. Ikiliikkuja 31(5): 20-21, 2013

30. Sundqvist Christer. Ihmeellinen D-vitamiininäytelmä. Ikiliikkuja 31(6): 20-21, 2013

31. Sundqvist Christer. Istuminen on vaarallista. Ikiliiikkuja 31(6): 22-23, 2013

32. Sundqvist Christer. Vallan linnake: diabetes-lääkäri kusee silmään. Iltalehti (blogi), 6.12.2013

33. Sundqvist Christer. Statiinin uhrit vai Stalinin uhrit? Iltalehti (blogi), 31.10.2013

34. Sundqvist Christer. Diabeteslääkäri kusee hunajaa. Iltalehti (blogi), 17.7.2013

35. Sundqvist Christer. D-vitamiinikaaos selviää? Iltalehti (blogi), 26.3.2013

36. Sundqvist Christer. Kolesterolia alentavat lääkkeet. Ikiliikkuja 30(4): 12-13, 2012

37. Sundqvist Christer. Lopullinen totuus: Opiskelija, ajattele terveyttäsi jo nuorena. Aviisi 9, 2012 http://arkisto.aviisi.fi/artikkeli/?num=09%2F2012&id=16f9b3d 

38. Sundqvist Christer. THL jatkaa huijaamista. Iltalehti (blogi), 3.12.2012

39. Sundqvist Christer. Joko riittää pelleily GlaxoSmithKline? Veteraaniurheilija -blogi, 3.7.2012

40. Sundqvist Christer. Masennuksen hoito elinehtoisin menetelmin. Veteraaniurheilija -blogi, 16.6.2012

41. Sundqvist Christer. Valtimotaudin ehkäisy - kolme eri näkemystä. Veteraaniurheilija -blogi, 22.5.2012

42. Sundqvist Christer. Valtimotaudin synty, riskit ja lääkitys. Veteraaniurheilija -blogi, 9.2.2012

43. Sundqvist Christer. PaRas ruokavalio : luonnolliset rasvat kunniaan! Atar, Helsinki, 271 s., 2011

44. Sundqvist Christer. Veteraaniurheilijan ravinto. Erilainen tapa vanheta ss. 115-126, KS-Paino, Kajaani, 2011

45. Sundqvist Christer. A-vitamiinia. Kunto & terveys 17(1): 50-52, 2011

46. Sundqvist Christer. B-vitamiineista puhtia aineenvaihduntaan. Kunto & terveys 17(2): 40-44, 2011

47. Sundqvist Christer. Täältä peCee – tietoa C-vitamiinista. Kunto & terveys 17(3): 42-46, 2011

48. Sundqvist Christer. D-vitamiini kiinnostaa. Kunto & Terveys 17 (4): 52-58, 2011

49. Sundqvist Christer. E-vitamiinilla terveyttä. Kunto & terveys 17 (5):50-54, 2011

50. Sundqvist Christer. Kiehtova K-vitamiini. Kunto & terveys 17(6): 52-56, 2011

51. Sundqvist Christer. Sano hei hedelmille! Ikiliikkuja 29(2):12-13, 2011

52. Sundqvist Christer. Sienet ja marjat talteen! Ikiliikkuja 29(4): 25-26, 2011

53. Sundqvist Christer. Lopettakaa hiilihydraattienergian yksipuolinen ylistys. Huippu-urheilu-uutiset 27(2): 33, 2011

54. Sundqvist Christer. Going private in my blog is simply a difficult thing for me. Cision UK, 19.4.2011 https://www.facebook.com/CisionUK/posts/10150219790098103 

55. Sundqvist Christer. Parantavat rasvat. Veteraaniurheilija -blogi, 19.9.2011

56. Sundqvist Christer. Voittaako voilla sittenkin? Veteraaniurheilija -blogi, 4.7.2011

57. Sundqvist Christer. Rypsilihaa Suomen kansalle – onko järkeä? Veteraaniurheilija -blogi, 15.3.2011

58. Sundqvist Christer. Sietämätön leveys. Suomen urheiluliiton julkaisut, WS Bookwell, Juva, 150 s., 2010

59. Sundqvist Christer, Karkiainen Anja, Kiviharju Markku, Koponen Mikko, Moisander Pasi. Sietämättömiä runoja terveydestä. Idea Sundqvist, 115 s., 2010

60. Sundqvist Christer. Taistelu korkeaa kolesterolia vastaan liikunnalla. Ikiliikkuja 28(5): 13, 2010

61. Sundqvist Christer. Hoida kolesterolia ruokavalion avulla. Ikiliikkuja 28(6):10-11, 2010

62. Sundqvist Christer. Mikael Fogelholmin rasvainen kirjoitus. Veteraaniurheilija -blogi, 22.9.2010

63. Sundqvist Christer. Dukanin dieetti jatkuu. Veteraaniurheilija -blogi, 15.9.2010

64. Sundqvist Christer. Ovatko karppaajat oikeassa? Veteraaniurheilija -blogi, 22.8.2010

65. Sundqvist Christer. Dukanin dieetti - lähde mukaan kokeiluun! Veteraaniurheilija -blogi, 11.7.2010

66. Sundqvist Christer. D-vitamiini on avaintekijä immuunijärjestelmän toiminnassa. Veteraaniurheilija -blogi, 26.5.2010

67. Sundqvist Christer. Uutta tietoa masennuksen biologiasta. Veteraaniurheilija -blogi, 20.5.2010

68. Sundqvist Christer. Sami iski numerot pöytään. Veteraaniurheilija -blogi, 29.4.2010

69. Sundqvist Christer. Berberiini ja tyypin 2 diabetes. Veteraaniurheilija -blogi, 29.4.2010

70. Sundqvist Christer. Tyydyttyneet rasvat eivät ole yhteydessä sydänsairauksiin. Veteraaniurheilija -blogi, 25.2.2010

71. Sundqvist Christer. Aloe vera - pelkkää vettäkö? Veteraaniurheilija -blogi, 5.1.2010

72. Sundqvist Christer. D-vitamiinin saantisuosituksia kohotetaan sitten joskus. Veteraaniurheilija -blogi, 3.1.2010

73. Sundqvist Christer. Tutkimustietoa urheilijan ravinnosta. IDEA Sundqvist, 12. painos, 2009

74. Sundqvist Christer. Syö ja liiku - pysyt terveenä! Liito : Liikunnan ja terveystiedon opettajat ry:n jäsenlehti 4: 41-43, 2009

75. Sundqvist Christer. Nuku – älä liho! Kunto & Terveys 15(1): 48, 2009

76. Sundqvist Christer. Kalaöljyvalmisteet eivät ole ihmeaineita. Kunto & Terveys 14(1): 48, 2009

77. Sundqvist Christer. Rasvainen juttu. Kunto & Terveys 14(1): 42-45, 2009

78. Sundqvist Christer. Kananmuna päivässä pitää sydänvaivat loitolla. Kunto & Terveys 14(1): 49, 2009

79. Sundqvist Christer, Kalle Kotiranta ja työryhmä. 33 vinkkiä parempaan elämään. Kunto & Terveys 14(1): 54-58, 2009

80. Sundqvist Christer. Välimeren ruokavalio hyväksi aivoille. Kunto & Terveys –lehti 14(2): 57, 2009

81. Sundqvist Christer. Skandinaavista terveysruokaa. Kunto & Terveys –lehti 14(2): 57, 2009

82. Sundqvist Christer. Mikä saa diabeetikon sydämen pysähtymään? Kunto & Terveys –lehti 14(2): 56, 2009

83. Sundqvist Christer. Laihduta menettämättä lihaksiasi. Kunto & Terveys –lehti 14(2): 56, 2009

84. Sundqvist Christer. ISO-DEE. Kunto & Terveys 14(6):50-54, 2009

85. Sundqvist Christer. D-vitamiinin myrkyllisyys. Veteraaniurheilija -blogi, 28.9.2009

86. Sundqvist Christer. Kilpailu - lautasmalli vastaan Samin VHH. Veteraaniurheilija -blogi, 2.2.2009 

87. Sundqvist Christer. Tutkimustietoa urheilijan ravinnosta, e-kirja, 330 s., 2008 (http://ravintokirja.fi/Ravinto_opas.pdf )

88. Sundqvist Christer. Tutkimustietoa urheilijan ravinnosta – Liikkuvan ihmisen täydellinen ravintotieto! Kopio Niini Finland, Tampere, ISBN 978-952-92-3611-4, 367 s., 2008 

89. Sundqvist Christer. Sköldkörtelpatientens kost. Kopio Niini Finland, Tampere, ISBN 978-952-92-3763-0, 71 s., 2008

90. Tolonen Matti ja Sundqvist Christer. Näring och mental hälsa : en bok om kosttillskottens underbara möjligheter. Facile, Lohja, 363 s., 2008

91. Sundqvist Christer. Näin laihdutus sujuu. Liito : Liikunnan ja terveystiedon opettajat ry:n jäsenlehti 4: 32-33, 2008

92. Sundqvist Christer. Omega-3-rasvahappoja sydämen vajaatoimintaan. Kunto & Terveys 14(6): 44, 2008

93. Sundqvist Christer. Laihduta kananmunilla. Kunto & Terveys 14(6): 45, 2008

94. Sundqvist Christer. HDL auttaa muistamaan. Kunto & Terveys 14(6): 45, 2008

95. Sundqvist Christer. Hiihtäjän hengitystiet ovat lujilla. Juoksija-lehti 38 (7): 74, 2008

96. Sundqvist C. Maratoonari simahtaa kalsiumin puutteesta. Terveys-Hymy 9:4, 2008 

97. Sundqvist C. Iso maha altistaa Alzheimerille? Terveys-Hymy 9:4, 2008 

98. Sundqvist C. Sydän voi hyvin, kun syö marjoja. Terveys-Hymy 8:22, 2008 

99. Sundqvist C. Tupakka vie liikunnan tuomat edut. Terveys-Hymy 8:22, 2008 

100. Sundqvist C. Koululaiset väsyneitä. Terveys-Hymy 7:22, 2008 

101. Sundqvist C. Syö omena päivässä. Terveys-Hymy 7:22, 2008 

102. Sundqvist Christer. Ruokatrendit. Juoksija-lehti 38 (6): 12, 2008

103. Sundqvist C. Tyrni on terveyspommi. Terveys-Hymy 6:22, 2008 

104. Sundqvist C. Synnytyksen jälkeen kävelylle. Terveys-Hymy 6:22-23, 2008 

105. Sundqvist C. Luomuruoka on terveellisempää. Terveys-Hymy 6:23, 2008 

106. Sundqvist Christer. Nuorten energia tulee liikaa sokerista – terveellisen ruuan valinta on tehty lapsille erittäin hankalaksi. Juoksija-lehti 38 (5): 12, 2008

107. Sundqvist Christer. Diabetes tulee kalliiksi. Juoksija-lehti 38 (5): 12, 2008

108. Sundqvist Christer. Tomaatti on superruokaa! Juoksija-lehti 38 (5): 13, 2008

109. Sundqvist C. Zeoliitit uhkaavat. Terveys-Hymy 5:30, 2008 

110. Sundqvist C. Kala torjuu diabetesta. Terveys-Hymy 5:30-31, 2008 

111. Sundqvist C. Muksut pois telkkarin äärestä! Terveys-Hymy 5:31, 2008 

112. Sundqvist Christer. Ikääntyneen aivoille tekee kuntoilu hyvää. Juoksija-lehti 38 (4): 71, 2008

113. Sundqvist C. Nainen laihduttaa puolet elinajastaan. Terveys-Hymy 4:25, 2008 

114. Sundqvist Christer. Varusmiehet ahmivat liikaa munkkeja. Juoksija-lehti 38 (3): 8, 2008

115. Sundqvist Christer. Kalsiumin puute lihaksissa uuvuttaa maratoonarin. Juoksija-lehti 38 (3): 8, 2008

116. Sundqvist C. Kasvatuslohen omega-3-rasvahapot puolittuneet. Terveys-Hymy 3:13, 2008 

117. Sundqvist Christer. Tarkkaile D-vitamiinia. Juoksija-lehti 38 (2): 61, 2008

118. Sundqvist Christer. Juoksijalle runsaasti hiilareita – Sohvaperunalle vähemmän. Juoksija-lehti 38 (2): 62, 2008

119. Sundqvist C. Naisen sydämen tärkeät asiat. Terveys-Hymy 2:26, 2008 

120. Sundqvist C. Kananmunilla pelottelu puree yhä. Terveys-Hymy 2:26, 2008 

121. Sundqvist C. Diabeetikon sydänkohtausten ennuste on tavallista kehnompi. Terveys-Hymy 2:27, 2008 

122. Sundqvist C. Juosten diabetesta karkuun? Terveys-Hymy 2:27, 2008 

123. Sundqvist C. E-EPA psykoosin lisähoitona. Terveys-Hymy 2:30, 2008 

124. Sundqvist C. Suklaanhimoa on tutkittu. Terveys-Hymy 2:30, 2008 

125. Sundqvist C. Urheilijan juoma onkin maito. Terveys-Hymy 2:31, 2008 

126. Sundqvist C. Haiseeko hikinen mies hyvältä? Terveys-Hymy 2:31, 2008 

127. Sundqvist Christer. Vatsa ei pidä tulehduskipulääkkeistä. Juoksija-lehti 38 (1): 52, 2008

128. Sundqvist Christer. Kreatiini; urheilijoiden hittituote. Muscular Development, 14.1.2008 

129. Sundqvist Christer. Glutamiini; hyvin tärkeä aminohappo. Muscular Development, 14.1.2008 

130. Sundqvist Christer. Tohtori Sundqvistilla on asiaa; rasvat, proteiiniinihydrolysaatit, etc. Muscular Development, 14.1.2008 

131. Sundqvist Christer. Tohtori Sundqvistilla on asiaa; ZMA, Tribulus, etc. Muscular Development, 14.1.2008 

132. Sundqvist Christer. Good Calories, Bad Calories. Muscular Development, 31.12.2007

133. Sundqvist C. Pari toimivaa laihdutusdieettiä. Kaleva-lehti, 13.1.2008 

134. Sundqvist C. Koululaisten suosikkiruoka on kalakeitto. Terveys-Hymy 1:4, 2008 

135. Sundqvist C. Suomen yleisin koira on mäyräkoira. Terveys-Hymy 1:14, 2008 

136. Sundqvist C. Virvoitusjuomat eivät virvoita. Terveys-Hymy 1:14, 2008 

137. Sundqvist C. Missä suomalaistuotteessa on eniten moderneja E-vitamiineja?Veteraaniurheilija -blogi, 3.7.2008

138. Sundqvist C. Suomi lihoo. Juoksija-lehti 37(10):10, 2007

139. Sundqvist C. Eikö lanttu leikkaa? Terveys-Hymy 11:24-25, 2007

140. Sundqvist C. Sotkun munkit vaarallisia? Terveys-Hymy 11:25, 2007

141. Sundqvist C. Viinirypäleitä diabetekseen ja ylipainoon. Terveys-Hymy 11:9, 2007

142. Sundqvist C. Vesi vanhin voitehista. Terveys-Hymy 11:9, 2007

143. Sundqvist Christer. Ravitsemussuosituksia pitää päivittää. Kaleva –lehti, 2.11.2007

144. Sundqvist Christer. Miksi väsyttää? Juoksija-lehti 37 (7): 66, 2007 

145. Sundqvist Christer. Vitamiineja lenkkipolun varrelta. Juoksija-lehti 37 (7): 68-69, 2007

146. Sundqvist Christer. Kasvikunnan tuotteista hyötyä sydän- ja verisuonitaudeissa. Juoksija-lehti 37 (5): 10, 2007

147. Sundqvist Christer. Onko aito maito terveellisempää? Juoksija-lehti 37 (5): 10, 2007

148. Sundqvist Christer. Appelsiini pilleriä tehokkaampi. Juoksija-lehti 37 (4): 74, 2007

149. Sundqvist Christer. Omenalla onneen. Juoksija-lehti 37 (3): 11, 2007 

150. Sundqvist Christer. D-vitamiini ja rasitusmurtumat. Juoksija-lehti 37 (3): 15, 2007

151. Sundqvist Christer. Diabetes tulee – oletko valmis? Suomen Potilaslehti 1:10-12, 2007 

152. Sundqvist Christer. Laihuus ei takaa terveyttä. Juoksija-lehti 37 (2): 12, 2007 

153. Sundqvist Christer. Tyhjä lautanen, tyhjä pää. Juoksija-lehti 37 (2): 13, 2007 

154. Sundqvist Christer. Anabolinen ikkuna toimii. Juoksija-lehti 37 (2): 13, 2007 

155. Sundqvist Christer. Hiirten juoksukisoissa mentiin lujaa. Juoksija-lehti 37 (2): 14, 2007 

156. Sundqvist Christer. Ruoka pitäisi juosta kiinni. Juoksija-lehti 37 (2): 60, 2007 

157. Sundqvist Christer. Suolan vaarat, suolan hyödyt. Juoksija-lehti 37 (2): 61, 2007

158. Sundqvist Christer. Janomittari keksitty! Juoksija-lehti 37 (1):8, 2007 

159. Sundqvist Christer. Suolaa juomaan, mutta ei liikaa. Juoksija-lehti 37 (1):8, 2007 

160. Sundqvist Christer. Sohvalta suksille vuodessa – 65 kiloa painosta pois! Juoksija-lehti 37 (1): 66-68, 2007 

161. Sundqvist Christer. Liian täydelliset elintarvikkeet? Juoksija-lehti 37 (1): 71, 2007

162. Sundqvist Christer ja Ristiranta Jari. Voita vastustetaan yhä jääräpäisesti. Kaleva-lehti s. 26, 22.1.2007

163. Sundqvist Christer. Miten edetä käsityksessä voin terveellisyydestä? Veteraaniurheilija -blogi, 2.6.2007

164. Sundqvist Christer. Ota vastuu terveydestäsi – liiku ja syö hyvin! Suomen Potilaslehti 3:17-18, 2006 

165. Sundqvist Christer. Kannanotto voin puolesta: Kova juttu. Juoksija-lehti 36 (8): 64, 2006 

166. Sundqvist Christer. Pärjääkö välipalakekseillä? Juoksija-lehti 36 (8): 66, 2006 

167. Sundqvist Christer. Urheilijan päivälepo. Juoksija-lehti 36 (8): 66, 2006

168. Sundqvist Christer. Usko auttaa urheilijaa. Juoksija-lehti 36 (7): 66, 2006

169. Sundqvist Christer. Väsymykseen auttaa lepo. Juoksija-lehti 36 (7): 65, 2006

170. Sundqvist Christer. Urheilijoiden hemoglobiiniarvot. Juoksija-lehti 36 (7): 63, 2006 

171. Sundqvist Christer. Tasainen verensokeri tuo terveyttä. Juoksija-lehti 36 (7): 64, 2006 

172. Sundqvist Christer. Kalan hyödyt riskejä suuremmat. Juoksija-lehti 36 (7): 64, 2006

173. Sundqvist Christer. Kotitekoinen urheilujuoma. Juoksija-lehti 36(4): 72, 2006 

174. Sundqvist Christer. Liikunta ja syöpä. Juoksija-lehti 36(4): 69, 2006

175. Sundqvist Christer. Kalaöljyt ja rasitusastma. Juoksija-lehti 36(2): 62, 2006 

176. Sundqvist Christer. Mustaherukoiden ylistystä. Juoksija-lehti 36(2): 63, 2006 

177. Sundqvist Christer. Kofeiini voi olla vaarallista ennen treeniä! Juoksija-lehti 36(2): 63, 2006

178. Sundqvist Christer. Kilpirauhaspotilaan ravinto. Suomen Kilpirauhasliitto, ISBN 952-91-9861-2, 2006

179. Sundqvist Christer. Kalaöljy todellista aivolääkettä. Luontaisterveys 1:65, 2006

180. Sundqvist C. Tunnista ylikunnon oireet. Juoksija-lehti (Harjoitus-päiväkirja): 6-7, 2006 

181. Sundqvist C. Painonhallintaan vaikuttavia tekijöitä. Juoksija-lehti (Harjoituspäiväkirja): 10-11, 2006 

182. Sundqvist C. Oikean ravinnon valinta tärkeää urheilijalle. Juoksija-lehti (Harjoituspäiväkirja): 11, 2006 

183. Sundqvist C. Kuume on ystävä – ei vihollinen. Juoksija-lehti 35 (10): 59, 2005 

184. Sundqvist C. Aiheuttaako jalkojen kylmettyminen flunssaa? Juoksija-lehti 35 (10): 63, 2005

185. Sundqvist C. Nyt marjoja syömään! Juoksija-lehti 35 (9): 54, 2005

186. Sundqvist C. Totuus vitamiineista – TV-ohjelma. Juoksija-lehti 35 (9): 54-55, 2005 

187. Sundqvist C. Ravinto ja ylikunnosta palautuminen. Huippu-urheilu Uutiset 19 (4): 32-33, 2005

188. Sundqvist C. Asiaa terveydestä, geenimanipulaatiosta, vitamiineista ja ravinnosta. Ikiliikkuja 23(6): 18-19, 2005

189. Sundqvist C. Liikunta on paras lääke. Ikiliikkuja 23(6): 8-9, 2005 

190. Sundqvist C. Uutta valmennusrintamalta. Ikiliikkuja 23(4): 18-19, 2005

191. Sundqvist C. Tuija Helander – urheiluun onnellisesti hurahtanut. Ikiliikkuja 23(2): 6-7, 2005

192. Sundqvist C. Koulutusta SM-kilpailujen järjestäjille. Ikiliikkuja 23(2): 14, 2005 

193. Sundqvist C. Terho Välimäki – kahden lajin mestari. 23(1): 6-7, 2005

194. Sundqvist C. Kaikki mitä olet halunnut tietää kreatiinista. Ikiliikkuja 23(1): 18-19, 2005 

195. Sundqvist C. Asiaa valmennuksesta. Ikiliikkuja 22 (5): 18-19, 2004

196. Sundqvist C. Jotain pientä tutkimustietoa urheilijan ravinnosta. Ikiliikkuja 22 (3): 12-15, 2004

197. Sundqvist C ja Vesa Lappalainen. Henkilökuvassa Terhi Kokkonen. Ikiliikkuja 22 (2): 6-7, 2004

198. Sundqvist C. Pääkirjoitus. Hyvä lehti – kaikkien etu. Ikiliikkuja 22 (2): 3, 2004

199. Sundqvist C (editor). The superlist of one-liners. 150 pp., 9th edition, 2003

200. Sundqvist C. Ari on vuoden 2002 nerokkain veteraaniurheilija. Urheiluveteraani 20(1):40, 2003

201. Sundqvist C, Seppänen E. Veteraanien SM-hallit Kuopiossa. Urheiluveteraani 20(1):24-27, 2003

202. Sundqvist C. Vuosi 2002 oli huima kilpakävelyvuosi. Urheiluveteraani 20(1):16, 2003

203. Sundqvist C. Näin urheiltiin 50 vuotta sitten. Urheiluveteraani 20(1):20-21, 2003

204. Sundqvist C. Valeri Brumel kuollut 27.1.2003. Urheiluveteraani 20(1):7, 2003

205. Sundqvist C. Urheilijat vitsikkäällä tuulella. Urheiluveteraani 19(4):27-45, 2002

206. Sundqvist C. Gail Devers aitoi uuden maailmanennätyksen! Urheiluveteraani 19(4):8-9, 2002

207. Sundqvist C. Aimo Hiltunen 81-vuotias ennätysurheilija. Urheiluveteraani 19(4):10, 2002

208. Sundqvist C. Liikuntalinkkejä. Urheiluveteraani 19(5):23-24, 2002

209. Tarasti Lauri, Sundqvist Christer. Urheilun ja etiikan tulevaisuuden visioita. Urheiluveteraani 19(5):11, 2002

210. Sundqvist C. Riitta Koski – monien ajatusten ja pitkien juoksumatkojen mainio tulkki. Urheiluveteraani 19(3):21-22, 2002

211. Sundqvist Christer. Psykisk ohälsa : en annorlunda verklighet. Martha 98(4): 22-23, 2000

212. Amador AG, Sundqvist C, Bartke A. Genetic determinants of coat color affects testicular steroidogenesis in the mink (Mustela vison). J Physiol Biochem 52(2): 83-88, 1996

213. Sundqvist C. Reproduction and fertility in the mink. Animal Husb 46:3-8, 1992

214. Sundqvist C. Bibliography with review on reproduction in the female mink. Bibl Reprod 53(4): C1-C8, 1989

215. Sundqvist C, Amador AG, Bartke A. Reproduction and fertility in the mink (Mustela vision). J Reprod Fertil. 1989 Mar;85(2):413-441.

216. Sundqvist C, Mayerhofer A, Hodges S. A radioimmunoassay program for Lotus 1-2-3. Comput Biol Med. 1989;19(2):145-150.

217. Sundqvist C, Ellis LC, Bartke A. Reproductive endocrinology of the mink (Mustela vison). Endocr Rev. 1988 May;9(2):247-266.

218. Sundqvist Christer. Male infertility in mink breeding. Väitöskirja. Åbo akademi. Department of Biology, 67 s., 1987

219. Bertoft E, Mäentausta O, Sundqvist C, Lukola A. Comparison between radioimmunoassay and a time-resolved fluoroimmunoassay. Determination of total serum testosterone in male mink. Anim Reprod Sci 12:291-295, 1987

220. Sundqvist C, Enkvist K. The use of LOTUS 1-2-3 in statistics. Comput Biol Med. 1987;17(6):395-399.

221. Lukola A, Sundqvist C. Improved sperm counts in mink males treated with clomiphene citrate. J Endocrinol Invest 9:243-244, 1986

222. Sundqvist C, Toppari J, Parvinen M, Fagerström R, Lukola A. Elimination of infertile male mink from breeding using sperm test, testicular palpation, testosterone test and fine-needle aspiration biopsy of the testis. Anim Reprod Sci 11: 295-305, 1986

223. Sundqvist C, Lukola A, Parvinen M. Testicular aspiration biopsy in evaluation of fertility of mink (Mustela vison). J Reprod Fertil. 1986 Jul;77(2):531-535.

224. Sundqvist C, Lukola A, Valtonen M. Reproduktionen hos importerade minkhanar. Finsk Pälstidskrift 54(12):222-223, 1986

225. Sundqvist C, Sundqvist T. Some observations on semen quality in mink of different fur quality. Scientifur 10(3):117-118, 1986

226. Sundqvist C. Morphometric studies on mink testicular tissue. Theriogenology 24(6):713-723, 1985

227. Sundqvist C, Lukola A, Valtonen M. Reproductive capacity in male mink after long distance transportation in pregnant females. Andrologia. 1985 Nov-Dec;17(6):575-578.

228. Sundqvist C, Lukola A. Nåltesten – en ny sterilitetstest för mink- och rävhanar. Finsk Pälstidskrift 53(12):676-678, 1985

229. Sundqvist C, Lukola A, Valtonen M. Relationship between serum testosterone concentrations and fertility in male mink (Mustela vison). J Reprod Fertil. 1984 Mar;70(2):409-412.

230. Sundqvist C. Sperm test – a useful tool in breeding work of mink. Scientifur 8(4):318-319, 1984

231. Lukola A, Sundqvist C. Clomiphene citrate treatment for sterility in mink males. Scientifur 7(4): 38-43, 1983

232. Sundqvist C, Gustafsson M. Sperm test – a useful tool in breeding work of mink. J Sci Agric Soc Finl 55:119-131, 1983

233. Sundqvist C, Gustafsson M. Spermatesten tested. Skärgård 2:21-24, 1983

234. Sundqvist C. Aktuell nordisk pälsdjursforskning. Skärgård 2:25-28, 1983

235. Sundqvist C, Lukola A. Testosterontesten avslöjar sterila minkhanar. Skärgård 2:27-30, 1983

236. Sundqvist C, Lukola A. Testosteron avslöjar minkhanens sterilitet. Finsk Pälstidskrift 51(10):524-526, 1985

237. Sundqvist C. Minkkien siittiöistä, hedelmöityksestä ja spermatutkimuksesta. Turkistalous 51(1-2):42-44, 108-112, 1983

238. Sundqvist C. Tre olika sätt att undersöka minkhanars avelskvalitet. Skärgård 1:34-38, 1982