**
Kipin kapin lehtikioskille huomenna 17.10.2008! Nyt on runsaasti tietoa diabeteksesta ja monesta muusta asiasta.Olen Kunto & Terveys -lehden uusi terveystoimittaja. Tuossa lokakuun numerossa on todellakin paljon tietoa kansallistaudistamme diabeteksesta. Lisäksi minun näppäimistöltäni on karannut juttua D-vitamiinista, maukkaasta lihottajasta (E621) ja kysyn vielä onko fruktoosi terveellistä. Yritetään jatkossakin tarjota monipuolista luettavaa. Joulukuun numeroon tulee mm. laaja syömishäiriöjuttu. Käy kurkkaamassa mitä löytyy lehden nettisivuilla! Ja muistakaa kysyä asiantuntijoilta apua ravitsemukseen ja kuntoiluun liittyvissä ongelmissanne.
Kompromissi!
Edustan itse sellaista kompromissiin taipuvaista linjausta, että esitellyissä kolmessa eri tavassa hoitaa diabetesta, on ajateltu potilaan parasta. Näkisin kernaasti, että eri hoitotapojen valinnan suorittaisi potilas itse. Siten toteutuisi diabeteksen hoidon yksi kulmakivi: yksilöllinen hoito. On mahdollista hoitaa menestyksellisesti diabetesta Diabetesliiton ohjeilla, mutta yhtä hyviä tuloksia saavutetaan täydennetyillä ja vaihtoehtoisilla menetelmillä. Erityisesti hiilihydraatteja rajoittavien ruokavalioiden suhteen ja ravintolisien käytön suhteen kaipaisin Diabetesliiton puolelta myönteisempää suhtautumista. Rohkaisevaa tutkimustietoa saadaan harva se viikko hiilihydraatteja rajoittavasta ruokavaliosta. Vähän liikkuvan ihmisen on ilmeisen sopivaa syödä vähemmän hiilihydraattia kuin mitä Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee.
Edistämme parhaiten suomalaisten terveyttä suomalla maamme diabeetikoille vaihtoehtoista ja yksilöllistä hoitoa sen ”virallisen” rinnalla. Tämä on toivoakseni myös koulutettujen ravitsemusterapeuttiemme eduksi laskettava. Näin he saavat omalla ideointipanoksellaan toteuttaa monipuolista diabeteksen hoitoa yhdessä muun terveydenhoitohenkilöstön kanssa, joka parhaiten ottaa huomioon diabetespotilaan yksilölliset tarpeet.
Olet tosi ahkera kirjoittaja. Huomenna käydään lehti hakemassa.
VastaaPoistaReijo
Keskeisintä olisi puuttua aikuisiän diabeteksen ja lihavuuden räjähtävän kasvun ehkäisemiseen. Se olisi helppoa. Punaista maitoa ja voita pöytään.
VastaaPoistaKuinka kauan KTL:n annetaan kiduttaa kansaa ?
Hienoa! Onnittelut uuden pestin johdosta!! Nyt sanomasi tavoittaa varmasti ihan uusia ihmisiä ja ihmisryhmiä - niitä, jotka ei liiku lainkaan netissä, tai eivät vain ole osuneet sivuillesi. Siitäkin iloitsemme!
VastaaPoistaVarmasti lehden sivuilla on oltava maltillisempi kuin täällä blogissa, mutta hienovaraisesti ja määrätietoisesti on kuitenkin mahdollista saada muutosta aikaan. Uskomme ja luotammme, että kirjoitat esiin "vivahteita" virallisesta linjasta ja asiaintila kohentuu...
Tuula
Jep, lehti kolahti postiluukusta. Ihan hieno numero siitä tuli. Kansi on jopa rohkea! Täytyy myöntää, että siinä oli toimituksella aika kova homma, sillä mutkia oli matkassa vähän yllättäviltäkin tahoilta. Ehkä te voisitte lehden lukea ja kommentoida ainakin sitä laajaa diabetesjuttua? Kestän kovaakin kritiikkiä mikäli näette sen aiheelliseksi. Vinkkiä voisitte tarjota sinne paikalliseen diabetesyhdistykseen, että nyt olisi tarjolla tosi kiinnostava luento diabeteksesta.
VastaaPoistaKiitos Sami Uusitalo ja Tuula kannustuksesta ja lisähaasteista!
Muistithan mainita niissä jutuissa, että kortisoni aiheuttaa diabetesta ja varmaan aika moni kortisonin käyttäjä on joutunut käyttämään ainakin metotreksaattia - se aiehuttaa ainakin!
VastaaPoistaPakko kertoa -nimimerkki pettynee nyt kovasti kun ei ole mitään tarinaa kortisonista diabetesjutussani.
VastaaPoistaEi minulla mitään hätää ole, kun en käytä kortisonia, eikä kukaan muukaan perheessä ole sen orjaksi joutunut, mutta mitä tehdä silloin, kun lääkkeet peittää vaan oireita ja "hoidot" (siinä linkin takana yksi tavallinen reumalääke) aiheuttaa diabetesta?
VastaaPoistaMeillä syödään vain luomulihaa mutta yritäpä sinä vastata tuolle äidille, joka linkin takana ihmettelee... Ei taida uskoa, että sairaalaruoka on hirvittävän huonoa ja että lapselle ei kaikkia "hoitoja" saisi kokeilla, ei ainakaan yhtaikaa! Nehän voi kumota toistensa vaikutuksen ja pahimmassa tapauksessa nämä kaikki yhdessä myrkyttää lapsen. Katso elokuva Juudes aisti - js siinä sen yhden pikkulikan video erityisesti. Muuten ei kannata vastata. Mut todellisuus on monen äidin kohdalla, että tietoa ei vaan saa ajoissa:-(
Sori, kun en tarkistanut virhettä tao jos tarkistin, en sitä huomannut - ihminen kun ei yleensä omia virheitä huomaa ollenkaan:-D
VastaaPoista"Kuudes aisti" on se elokuva, mitä tarkoitin.
Mut ehdottomasti täekeämpi on seohjelma, mikä tuli eilen telkkarista, katso linkin takaa - näkyy kai vielä muutaman päivän siellä.
Hirvittävää tietämättömyyttä tai sitten julmaa välinpitämättömyyttä, eikö?
Mut useinhan on niin, että ihminen katsoo vain sitä mitä haluaa ja silloinkin ymmärtää yleensä sitä mitä haluaa:-(
Täällä korostettiin aikuisiän eli tyypin 2 diabeteksen ehkäisemisen tärkeyttä. Totta on, että tyypin 2 diabetes on paljon yleisempi kuin tyypin 1 diabetes ja sen yleistyminen tuntuu vain kiihtyvän. Silti ei pidä unohtaa myöskään tyypin 1 diabetesta. Suomessa on henkilöä kohti enemmän tyypin 1 diabetesta kuin missään muussa maassa, 36.5 tapausta vuodessa / 100000 henkilöä (lähde: Incidence of Childhood Type 1 Diabetes Worldwide; vaatii ilmaisen rekisteröitymisen medscape.com:issa). Tyypin 1 diabetesta esiintyy nykyisin Suomessa noin 10 kertaa enemmän kuin niissä Euroopan maissa, joissa se on harvinaisinta. Lisäksi tyypin 1 diabeteksen esiintyvyys Suomessa on nyt nelinkertainen 1950-luvun alkuun verrattuna. V. 2003 tehdyssä haastattelussa High Rates of Type 1 Diabetes in Finland etsitään syitä tähän. Eräs mahdollinen osasyy, jota tässä haastattelussa ei jostakin syystä mainita, on mielestäni se, että vauvaikäisten D-vitamiinisuosituksia on Suomessa 1960-luvun alusta lähtien useaan otteeseen alennettu. Vauvaikäisille Suomessa suositeltu päivittäinen D-vitamiiniannos oli 1960-luvun alussa 4000-5000 IU (100-125 µg), 1964 suositusta alennettiin 2000 IU:hun (50 µg) ja 1975 1000 IU:hun (25 µg). V. 1992 suositusta edelleen alennettiin 400 IU:hun (10 µg).
VastaaPoistaArvostetussa lääketieteellisessä julkaisussa Lancet:issa v. 2001 julkaistussa suomalaisessa tutkimuksessa
Hypponen E, Laara E, Reunanen A, Jarvelin MR, Virtanen SM. Intake of vitamin D and risk of type 1 diabetes: a birth-cohort study. Lancet. 2001 Nov 3;358(9292):1500-3. (vaatii ilmaisen rekisteröitymisen)
seurattiin sellaisia odottavia äitejä Oulusta ja Lapista, joiden oli määrä synnyttää v. 1966, sekä heidän tuona vuonna syntyneitä lapsiaan. Tutkimuksessa havaittiin, että niillä lapsilla jotka saivat säännöllisesti silloin suositellun 2000 IU (50 µg) D-vitamiinia päivässä, oli 78% pienempi riski sairastua myöhemmin tyypin 1 diabetekseen kuin niillä lapsilla, jotka säännöllisesti saivat pienemmän kuin suositellun määrän D-vitamiinia. Lisäksi säännöllisesti D-vitamiinia saaneiden lasten tyypin 1 diabetes-riski oli 88% pienempi kuin niillä lapsilla, jotka eivät saanet D-vitamiinilisäravinteita lainkaan. Epäsäännöllisestikin D-vitamiinia saaneilla riski oli 84% pienempi kuin niillä, jotka eivät saaneet D-vitamiinia lainkaan.
Joidenkin tutkimusten mukaan alhaisella D-vitamiinitasolla saattaa olla yhteyttä myös kohonneeseen tyypin 2 diabeteksen riskiin. Alla tähän liittyviä tutkimus- ja uutislinkkejä:
Mattila C, Knekt P, Männistö S, Rissanen H, Laaksonen MA, Montonen J, Reunanen A. Serum 25-hydroxyvitamin D concentration and subsequent risk of type 2diabetes. Diabetes Care. 2007 Oct;30(10):2569-70.
Vitamin D may curb type 2 diabetes risk | Health | Reuters
Pittas AG, Dawson-Hughes B, Li T, Van Dam RM, Willett WC, Manson JE, Hu FB: Vitamin D and calcium intake in relation to type 2 diabetes in women. Diabetes Care 29:650–656, 2006
Zittermann A. Vitamin D in preventive medicine: are we ignoring the evidence? Br J Nutr. 2003 May;89(5):552-72. Review.
Matti Narkian esille ottamaa D-vitamiiniasiaa pohditaan itse artikkelissa tuossa Kunto & Terveys -lehdessä. Vahvimmin tähän D-vitamiinin osallisuuteen tyypin 1 diabeteksessa uskovat lääkärit Tolonen ja Heikkilä.
VastaaPoistaKiitos kommentista!
Duodecimin artikkelissa Miksi tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus on kasvanut Suomessa toisen maailmansodan jälkeen? Duodecim 2004;120(9):1147-55. Heikki Hyöty ja Suvi M. Virtanen pohditaan syitä tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuuden yleistymiseen Suomessa. Myös D-vitamiini ja mainitsemani Lancetissa v. 2001 julkaistu suomalainen tutkimus tuodaan esiin. Kirjallisuusluettelo on aika laaja.
VastaaPoistaVauvat saavat mahan kipeäksi siitä teollisesta vitamiinista: ennen Vitolia ei sietänyt kukaan, muistan, joten täytyi ostaa se parempi valmiste Vitarin itse.
VastaaPoistaVitoltippapullo annettiin kai neuvolasta tai laitokselta mukaan... Mut onhan ollut (?) mahtava menekki sellainen: siis jokuhan sen on maksanut joka tapauksessa, vaikka sitten roskiin menis kaikki:-(
Olit kirjoittanut oikein hyvän jutun diabeteksestä!
VastaaPoistaSakke
Nostit huimasti tuon Kunto ja Terveys lehden tasoa. Onneksi olkoon kun pääsit siihen kirjoittamaan. Miten diabetesliitto on reagoinut kirjoitukseesi?
VastaaPoistaReijo
Kalevan yleisöosastolla Leipätiedoituksen kaksi naista lyttäsi erästä karppaajaa. Kuulemma tutkimusten joukosta löytyy kaikenlaista potaskaa ja KTL:n porukka on ainoa joka osaa seuloa oikeat esiin. Niiltä leipäporukkakin mallinsa ottaa.
VastaaPoistaKuitua ei saa muualta kuin leivästä. Kuka nyt salmiakkia tai yli sataa teelusikallista oreganoa viitsii kuidun saamiseksi lappaa, kun sen saa leivästä nämä naiset kauhistelevat. Vähän liikkuville--> 6 leipää naisille ja 9 leipää miehille/päivä on kuulemma se sopiva määrä.
Karppaamisen terveellisyydestä ei ole näyttöä. Ruoka joka laihduttaa ei ole terveellistä ja siitä puuttuu vitamiinit ym. Kuitupitoisella leivällä elää terveellisesti toisin on kaalisoppa ja vissy-dieetit, jos niitä jatketaan lopun elämää.
Älyn jättiläisiä nämä naiset.
mm
Aika hyvin sanottu:
VastaaPoista"Edistämme parhaiten suomalaisten terveyttä suomalla maamme diabeetikoille vaihtoehtoista ja yksilöllistä hoitoa sen ”virallisen” rinnalla. Tämä on toivoakseni myös koulutettujen ravitsemusterapeuttiemme eduksi laskettava. Näin he saavat omalla ideointipanoksellaan toteuttaa monipuolista diabeteksen hoitoa yhdessä muun terveydenhoitohenkilöstön kanssa, joka parhaiten ottaa huomioon diabetespotilaan yksilölliset tarpeet."
Nyt olen lukenut diabetesjuttusi ja muut K&T -lehden jutut. Olen lehden satunnainen lukija. Olet diabetesjutussa sellainen siltojen rakentaja. Virallisen ja vaihtoehtoisen sekä täydentävän hoidon välille yrität hakea sellaista toimivaa kompromisssia. Osut oikeaan mieslestäni siinä, että näin toteutuu yksilöllinen hoito. Mitä mieltä tästä ratkaisusta ollaan ihan aidosti eri tahoilla? Ja käydäänkö kaikissa kolmessa leirissä tästä nyt keskustelu? Pidetäänkö mustasukkaisesti kiinni Liiton, Tolosen tai Heikkilän malleista, eikä anneta potilaan itse valita?
VastaaPoistaSillä tavalla ihailen nöyryyttäsi, että et ryhtynyt omia ajatuksia tuomaan kovinkaan näkyvästi esiin. Jos jutun olisi kirjoittanut esim. Tolonen olisi juttu värittynyt vain yhteen suuntaan, eli tolosen suuntaan.
Itse olen vielä välttynyt diabeteksen puhkeamiselta (liikaa kiloja toki on!), mutta lähipiirissä hoidetaan sairautta "virallisesti". Näytän lehden heille ja katsotaan mitä tuumaavat vaihtoehdoista ja täydentävistä hoidoista. Jotenkin Heikkilän metodi vakuttaa liian ehdottomalta ja hänen haastattelustaan paistaa sellainen outo katkeruus. Tolosen malli on kiehtova. Jos edes noudattaisi kaikkia diabetesliiton ohjeita niin kai siinäkin olisi todennäköisesti terveellinen ratkaisu. Yleensä kai diabeetikot ovat aika huonoja noudattamaan virallisiakaan ohjeita.
Suoriuduit haastavasta aiheesta hyvin! Aika paljon olit saanut tilaa aiheellesi. Tämä osoittaa että aihettasi pidettiin tärkeänä. Täytyy lukea seuraavakin numero jossa on syömishäiriöistä. Onko sinun kirjoittama sekin? Onnea ja menestystä tehtäviisi tuossa lehdessä. Tämä K&T lehden numero oli ehdottomasti paras koskaan julkaistu vaikka en olekaan ihan kaikkia numeroita lukenut.
Sinikka
Vähän samoja ajatuksia kuin Sinikalla noitten Heikkilän puheenvuorojen johdosta. Ihmettelen miksi tohtori Sundqvist ei puuttunut Heikkilän diabeteskirjan ongelmakohtiin? Onhan siinä kirjassa aika paljon täyttä puppua faktatiedon seassa. Loppuiko palstatila kesken vai puuttuiko uskallusta? Ilmiselvästi Sundqvist on epäkohdista tietoinen, sillä hän on Suomi24 -palstoilla näistä epäkohdista kertonut maltillisella tyylillään. Haastaen Heikkilän vastaamaan kysymyksiin, mutta eipä ole Heikkilää näkynyt siellä. Sundqvist ei toimi Heikkilää itse kritisoiden vaan Heikkilän tapaa kirjoittaa kriittisesti hän tarkastelee. Näin tekee valistunut tutkija. Sillä lailla vasemmalla kädellä hieman ylimalkaisesti ja epätäsmällisesti toisinaan jopa virheellisesti asioita tulkiten Heikkilä niitä teoksiaan laatii. Diabeteskirja olisi saanut olla täsmällisempi. Saatte tohtori Sundqvist arvosanan 10- diabeteskirjoituksestanne!
VastaaPoistaMökkihöperö
Matti Narkian linkittämä artikkeli Duodecimissä on oikein hyvä! KIITOS!
VastaaPoistaKiitos Sakke, Reijo, Biponainen, Sinikka ja Mökkihöperö myönteisistä ajatuksistanne koskien diabeteskirjoitustani Kunto & Terveys -lehdessä.
VastaaPoistaArvostan myös sähköpostilla tulleita myönteisiä ja erityisesti yhtä kriittistä arviota jutun rakenteesta. En pelkää kriittisiä kommentteja. Itse asiassa kriittisyydestä voi olla enemmän hyötyä kuin näistä kovin myönteisistä viesteistä. KIITOS palautteestanne. Olen ymmärtänyt, että lehden päätoimittajalle on myös tullut palautetta kirjoitukseni johdosta. Asiaa pohdittaneen vielä jatkonumeroissa.
Ikäväkseni olen voinut havaita, että lepsuilu ei sovi Diabeteksen hoitoon. Tämä on yhteinen piirre sekä 1. tyypin että 2. tyypin diabetekselle. Paljon muuta yhteistä näillä sairauksilla ei ole, sen jälkeen, kun ne on diagnosoitu. Mielestäni edellä on todettu yleisohje. Kun yleisohjetta noudattaa, diabeteksestä on löydettävissä merkittävästi myönteisiä seikkoja. Suosittelen niiden analysointia.
VastaaPoistaPaljon on kosteusvauriorakennuksia nykyisin. Ne Supermyrkyt tuhoaa kuulema haimaa. Onko tähän kiinitetty huomiota missään?
VastaaPoistaHAIMASOLUT JA DIABETES
VastaaPoistaHaima tuotaa insuliinia, joka on erittäin tärkeä energiatasapainon säätelijä. Kereulidin vaikutusta haimasolujen hyvinvoinnille on tutkittu sian haimasolujen avulla, jotka ovat hyvin samankaltaisia ihmisen haimasolujen kanssa. Haimasolut ovat osoittautuneet erityisen herkäksi kereudilille kahdesta syystä. Solut ovat riippuvaisia mitokondrioiden tuottamasta energiasta, eivätkä ne kykene hyödyntämään maitohappokäymisen tuottamaa energiaa. Toimivien mitokondrioiden vähentyessä haimasolu alkaa kärsiä energian puutteesta. Lisäksi haimasolu on riippuvainen ATP:n voimalla toimivista ionipumpuista.Ilman ATP:tä solukalvon ionipumput lakkaavat toimimasta ja solu kuolee nekroottisesti. Haimasolujen joukkokuoleman seurauksena insuliinin tuotanto vähenee ja myrkkyjen uhrile saattaa puhjeta ykköstyypin diabetes.
http://WWW.inspectorsec.fi/docs/
Oireet ja sairaudet.pdf